ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Lepolan koulupäiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Visantie 1, Jokela Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Mervi Heikkinen, rehtori ja Sari Kauppinen, varhaiskasvatusyks.johtaja Puhelin /Mervi, / Sari Esiopetuksen päivittäinen työaika 8-12 Vastuuopettaja Sirpa Okkonen, Arja Minkkinen ja Annamari Mustamäki 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Toimintakulttuurissamme korostuu jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus tuntea ja kokea olevansa ryhmässämme ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisina kuin olemme. Panostamme siihen, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja huomioonotetuksi sekä kokea olevansa tasavertainen ryhmän jäsenenä. Teemme lapsille näkyväksi, kuinka heidän mielenkiinnonkohteensa tulevat toimintaan mukaan. Toimintakulttuurimme tärkeitä elementtejä ovat avoimuus, positiivinen ja turvallinen ilmapiiri niin lasten ja aikuisten, lasten ja lasten kuin aikuisten välillä. Korostamme suvaitsevaisuutta sosiaalisissa suhteissa sekä aikuisten että lasten välillä. Aikuinen toimii esimerkkinä ja auttaa vuorovaikutustilanteissa. Kiinnitämme huomiota kasvattajina omaan osuuteemme kasvattajina olla aktiivinen, kuunteleva ja lapsen tarpeita huomioiva.

2 Avoimessa toimintakulttuurissamme tuemme lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä oppimista. Rohkaisemme ja kannustamme lapsia pohtivaan, kokeilevaan ja oivaltavaan ajatteluun sekä toimintaan. Otamme huomioon toimintakultturissamme ryhmän keinot ja yksilölliset tavat toimia ja oppia, huomioiden monipuoliset työtavat. Ryhmässämme painotamme monipuolisia työtapoja, toiminnallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kaveri- ja yhteistyötaitoja. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Ryhmässätoimimisen sujuvuus. Kiinnitämme huomioita työskentelutaitojen harjoittelemiseen. Kaveritaitojen ja tunnetaitojen vahvistuminen, omien vahvuuksien tunnistaminen sekä nimeäminen (ystävyyssuhteet ja vuorovaikututaidot sekä tunteiden sanoittamista, tunnistamista sekä nimeämistä). Olemme mukana DMD nivelvaiheen jatkohankkeessa (esiopetus-alkuopetus). Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Esiopetusryhmien välinen yhteistyö sekä eskari-eka yhteistyö Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Vuorovaikutustaidot Kehittämiskohde 3: Lasten digitaitojen harjaantuminen Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta

3 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Ryhmässämme työskennellään monipuolisesti erilaisissa ryhmissä. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää lapsen kehitystä ja valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve ja halu oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Työskentelymme on suunnitelmallista ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Eheyttävä toimintamme muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät läheisesti lapsen elämänpiiriin. Teemakokonaisuuksien valinnassa huomioimme lapsille merkitykselliset asiat. Kehittämiskohteemme hyvinvoiva lapsi kulkee eheytetysti punaisena lankana toimintamme suunnittelussa sekä toteutuksessa. Harjoittelemme erilaisia työskentely ja oppimisen taitoja sekä luottamusta omaan osaamiseensa toiminnallisen työskentelyn ja leikin kautta. Lisäksi käytämme erilaisia itsearviointimentelmiä, kyselyitä ja haastatteluita sekä keskustelemme kokemuksista. Ryhmässämme on salliva ilmapiiri, jossa on lupa erehtyä ja epäonnistua. Kannustamme ja rohkaisemme lapsia käyttämään mielikuvitusta, ihmettelyä sekä ilmaisemaan oivalluksiaan. Vuorovaikutus ja ilmaisun osa-alueessa painotamme vahvasti erilaisia vuorovaikutus -ja ilmaisutaitoja. Harjoittelemme näitä taitoja erilaisten draamaleikkien kautta (mm. luonteenvahvuus materiaali, tunnetaidot, vuorovaikutusleikit, kertomukset, esitykset jne.) sekä arjessa lapselle ominaisilla tavoilla. Näiden taitojen vahvistuminen tukee tavoitettamme hyvinvoiva lapsi. Arjensujuvuus (toimiminen eri tiloissa, yhteiset säännöt, itsestään huolehtiminen) ovat ryhmissämme painottuva osa-alue. Itsestään huolehtiminen. Vahvistamme lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja yhteistyössä vanhempien kanssa. Vahvistamme taitoja itsestä, toisista ja omista tavaroista huolehtimiseen sekä vastuunottoa yhteisestä ympäristöstä. Monilukutaidossa tuemme lasten uskallusta tutkia, käyttää ja tuottaa erilaisia viestejä monipuolisin menetelmin. Monilukutaidot vahvistuvat monipuolisella toiminnallisuutta painottavalla toiminnalla, jossa leikillä on suuri merkitys. Tieto- ja viestintäteknologisessa osaamisessa on lapsilla tasavertainen mahdollisuus kokeilla ja harjoitella erilaisten tieto- ja viestintäteknologisten laiteiston monipuolista käyttöä. Tätä osa-aluetta eheytämme paljon muihin osa-alueisiin. Tutustumme laitteiston monipuolisiin mahdollisuuksiin, palveluihin ja sovelluksiin (dokumentointi kuva ja liikkuva kuva, tiedonhaku, erilaisten monilukutaitojen harjoittelu laitteiston avulla, omat tuotokset; animaatio, kuvakirjat, kuvan ja äänen yhdistäminen, sadutus jne.) Yksikön sisäinen yhteistyö: Toimimme kahdessa eri kotiryhmässä. Molemmissa ryhmissä toteutetaan yhteisesti tehtyä suunnitelmaa. Osittain toimimme yhdessä isossa ryhmässä esim. liikunta (luistelu/hiihto,retket sekä ulkoilu) Joustavat ryhmittelyt: Oppimisympäristöt: Päiväkotimmme on koulupäiväkoti, eli toimimme samassa kiinteistössä yhdessä Lepolan koulun kanssa. Päiväkodilla on kiinteistössä oma siipi. Yhteisinä tiloina ovat ruokala,liikuntasali sekä henkilöstön sosiaaliset ja taukotilat. Tiloina meillä on käytössä päiväkodin puolella Punaisten ryhmätila sekä koulun puolella esiopetusluokka, joka toimii klo 12 eteenpäin iltapäiväkerhon tilana. Lähiympäristössämme on urheilukenttä sekä hiekkakenttä, joka toimi talvisin luistinratana. Hiihtolatu on koulun välittömässä läheisyydessä. Lähiympäristöömme kuuluu koulunpiha, lähileikkipuisto sekä puistoaluetta, jossa on pieni metsä. Kävelymatkan päässä on suurempi metsä alue, jossa vierailemme lähes viikottain. Kävelyeteisyydellä on myös kaksi muuta leikki-

4 puistoa, Jokelan monitoimitalo sekä tekonurmikenttä. Kiinnitämme oppimisympäritön viihtyvyyteen huomiota pitämällä yhdessä lasten kanssa huolta tilojen siisteydestä sekä kuunnellen lasten ideoita ja ajatuksia. Kiinnitämme erityistä huomiota oppimisympäristön muuttamiseen monipuoliseksi ja lapsen tarpeita vastaavaksi. Vaihdamme esillä olevia pelejä sekä oppimateriaaleja teeman ja oppimistavoitteiden mukaisesti, jotta ympärstöstä tulisi monipuolinen ja lasta innostava.materiaalit ja lelut ovat lasten saatavilla. Kannustamme lapsia tuomaan esiin heidän toiveitaan ja ideoitaan. Monipuoliset työtavat: Työtavat ovat toiminnassamme huomioitu monipuoliseti. Ohjatussa ja lapsen omaehtoisessa leikissä sekä työskenelytavoissa kiinnitämme huomiota lapsen aktiivisuus mahdollisuuteen sekä luovuuteen. Työtapojemme valintaan vaikuttaa ryhmämme tarpeet, joissa korostuu tänä vuonna ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaan toimiminen. Tänä vuonna ryhmämme hyötyy selkeästä toiminnan struktuurista, jossa on huomioitu toiminnallisuus ja aktiivisuus. Työtapojen valintaan lapsi pääsee vaikuttamaan oman tarpeensa ja edellytyksensä mukaisesti esimerkiksi työskenteleekö pöydän ääressä vai lattialla. Aktivoimme lapsia käyttämään kaikkia aistejaan, liikkumaan, kehittämään muistiaan ja mielikuvistustaan sekä nauttimaan omista oivalluksistaan. Monipuolisia työtapoja tukevat monipuolinen oppimisympäristömme, jossa on erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja ja välineitä. Hyödynnämme myös tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti työtavoissamme. Painotamme työtavoissa myös lasta itseään oppimisen välineenä, jossa lapsi ihmettelee, kokeilee, tutkii erilaisia vaihtoehtoja ja päättelee sekä ratkaisee ongelmia esimerkiksi matemaattisen ajattelun vahvistamisessa luokitellaan lapsia erilaisten ominaisuuksien (silmänväri, vaatteiden ominaisuudet jne.) mukaan. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Toiminnassamme on paljon kokonaisuuksia, joissa myös laaja-alainen osaaminen harjaantuu. Ryhmässämme on salliva ilmapiiri, jolloin lapsen on helpompi kysellä, erehtyä ja ihmetellä asioita sekä ilmaisemaan omia oivalluksiaan ja havaintojaan. Rohkaisemme ja harjoittelemme ilmaisemaan itseään lapselle luontaisella tavalla. Lapset harjoittelvat itsearviointia (esim. pedanetiin aineistoa laittaessa) ja omien ajatustensa/mielipiteidensä esittämistä esimerkiksi kokemuksista keskustellen. Harjoittelemme myös itsearviointia omaa oppimista peilaten. Monilukutaito harjaantuu tutkiessamme erilaisia viestintävälineitä sekä lapsen itse harjoitellessa erilaisten viestien tekemistä sekä tulkitsemista. TVT- taitoja lapset kokeilevat ja harjoittelevat eheytetysti sekä monipuolisesti mm. erilaisissa projekteissa, arkea ja omia mielenkiinnon kohteita/onnistumisia dokumentoidessa sekä niitä yhdessä toisten lasten kanssa reflektoidessa. ( Esim. omat animaatiot, kuvakirjat, kuvat, äänet, sadutus, jatkotarinat jne.) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisun osa-alueessa painotamme vahvasti erilaisia vuorovaikutus -ja ilmaisutaitoja. Harjoittelemme näitä taitoja erilaisten draamaleikkien kautta (mm. luonteenvahvuus materiaali, tunnetaidot, vuorovaikutusleikit, kertomukset, esitykset jne.) sekä arjessa lapselle ominaisilla tavoilla. Vahvistamme taitoja itsestä, toisista, omista tavaroista sekä yhteisestä ympäristöstä huolehtimiseen. Tänä vuonna huomiomme kiinnittyy myös lasten itsesäätelytaitojen vahvistumiseen. Itsesäätelytaitoja vahvistetaan tunnetaitoharjoitteiden kautta toiminnallisesti sekä elämyksellisesti. (Toimimme useammassa eri tilassa /niiden siisteys, laadimme yhteiset ryhmän säännöt, harjoittelemme mm. oikean ruuan määrän ottamista, omien tunnetilojen kertomista ) Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle

5 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi Teatteri, kirjaston tapahtumat (kirjailjavieras) Kevätlukukausi Retki esim. Järvenpää Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Esiopetuksen ja kodin välinen yhteistyömme on avointa ja säännöllistä. Vaihdamme päivittäin lapsen arjen kuulumiset haku ja/tai tuontitilanteessa. Leops keskustelut syksyllä ja arviointi keväällä. Ryhmän vanhempainilta on syksyllä (paikalla esiopettajat, lastenhoitaja, avustaja, veo ja ela) ja keväällä Jokelan alueen yhteinen vanhempainilta, jonka vetää koulunrehtori. Vanhempainillassa kartoitimme vanhempien odotuksia/toiveita esiopetusvuodelle sekä he kirjasivat lastensa mielenkiinnonkohteita. Näitä otamme huomioon toimintaamme suunnitellessa. Yhteydenpito välineenä toimii Wilma, jonka välityksellä välitämme esiopetukseen liittyviä arkisia viestejä, tiedotteita sekä toiminta/viikko-ohjelmat tasasin väliajoin. Tarvittaessa teemme yhteistyötä myös puhelimitse. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Teemme yhteistyötä koulun 1 lk:n kanssa neljä tuntia viikossa. Yhteistyöpäivämme ovat keskiviikko ja torstai kello Esiopetuksen ja ensimmäisen luokan opettajat suunnittelevat ja arvioivat toimintaa säännöllisesti. Suunnitelma elää ja myötäilee opseja sekä molempien ryhmien tavoitteita. Olemme mukana DMD-jatkohankeessa (esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe). Toimimme lukuvuoden vaihtuvissa ryhmissä noin 2kk/ ryhmä. Ryhmät vaihtavat lukuvuoden aikana ja lapsille tulee kaikkiaan 5 eri aihekokonaisuutta. Aihealueemme ovat: Avaruus, kierrätys, vuodenajat, eläinlajit sekä vahvuus ja kädentaito. Koulun laaja-alainen erityisopettaja työskentelee ryhmässämme kaksi kertaa viikossa( 3h/vko).

6 Toiminnallisina tiloina meillä on lähiympäristön lisäksi käytössämme yhteistyöaikoina 1lk: luokkatilat sekä oma ryhmätila. Osallistumme myös aktiivisesti koulun yhteisiin tapahtumiin sekä tilai-suuksiin. Ulkoilemme säännölliseti esipetusajalla koulun pihalla yhdessä koulun oppilaiden kanssa. Lepolan koulu viettää tänä vuonna 100- vuotis juhlaa. Osallistumme eskareiden kanssa Lepola 100 vuotta teemaan ja osallistumme yhteiseen juhlaan marraskuussa omalla esityksellämme. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Osallistumme keväällä yhteistyössä Jokelan kisan kanssa järjestättävään leikkimieliseen alueen esiopetusikäisten jalkapalloturnaukseen. Käytämme tarjonnan mukaan Skidiviikkojen tarjoamaa kulttuuritarjontaa, jos esityksiä/ näytöksiä on Jokelassa. Osallistumme seurakunnan tarjoamaan toimintaan mm. kotikirkko tutuksi. Kutsun saadessa osallistumme keväällä yläkoululla järjestettävään vanhojentansseihin. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Tavoitteenamme on tukea jokaisen lapsen kieli ja kulttuuriidentiteetin kasvua sekä opettaa lapsia kunnioittamaan eri kielijä ja kulttuuria. Luetaan kertomuksia ja kirjallisuutta, joissa tulee esille eri kulttuureja. Tutustumme ensin oman maamme muihin virallisiin kieliin (saame, ruotsi) sekä naapurimaihin. Olemme avoimia lasten kulttuurillisiin mielenkiinnon kohteisiin. Valitsemme lasten kanssa yhdessä käsiteltävät aiheet. Tutustumme Jokelan kulttuurihistoriaan: Tiilitehdas perinne, saven otto alueet (nykyiset lammet) sekä rautatie. Vahvistamme lapsen käsitystä omasta kotipaikastaan "Minä Jokelalainen" (Lepolalainen). Lepolan koulu juhlii tänä vuonna 100- vuotis juhlaa. Suomi toisena kielenä opetus Suomi toisena kielenä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on vahvasti mukana koulun laaja-alainen erityisopettaja yhdessä vanhempien kanssa. Tänä vuonna opetuksen tavoitteet keskittyvät sanastoon ja rakenteisiin sekä lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksiin. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin?

7 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Työnantajan tarjoamat täydennyskoulutukset, joihin jokainen osallistuu vuorollaan/ tarpeen mukaan. Esimerkiksi esiopetuksen starttipäivä, Lapsen mielenterveyden edistäminen, Ero lapsiperheessä. Koko eskarin henkilökounta osallistuu DMD jatkohankeen koulutuksiin syyslukukaudella. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. Sähköiseen kyselyyn vastattiin heikosti. Pienen vastausmäärän vuoksi vastaukset eivät ole vertailukelpoisia. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. Yleisellä koko kunnan tasolla oli toivottu enemmän/ sujuvampaa/ yksityiskohtaisempaa tiedonkulkua/tietoa päivän tapahtumista sekä vanhemmat olivat tuoneet esille halukkuutensa osallistua enemmän. Pyrimme tekemään näkyvämmäksi vanhemille vanhempainillassa saatujen toiveiden ja odotusten toteutumisen toimintamme suunnittelussa. Opettelemme yhdessä lasten kanssa Pedanetin käyttöä, jonka kautta vanhemmat saavat tietoa oman lapsensa mielenkiinnonkohteista sekä toiminnasta päivän aikana. 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI

8 Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Kiusaamista ei sallita ja kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Noudatamme kunnan kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelmaa sekä MiniVerso sovittelua. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: Marcia Reisner kuraattori: Jarkko Levola

9 terveydenhoitaja: Salla Kährä 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Kolsan ja Lepolan varhaiskasvatusyksiköiden esimies, lastentarhanopettaja/opettajat, koulupsykologi, koulukuraattori, neuvolan terveydenhoitaja. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: kalenteroidut tapaamiset, tarvittaessa useammin Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Mahdolliset yhteistyötahot kuten perheneuvola kutsutaan mukaan aina erikseen. Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Koulun laaja-alainen erityiseopettaja mukana lapsen ohjauksessa 2 kertaa viikossa sekä mukana tarvittaessa sekä erikseen sovitusti leops- keskusteluissa. Esiopetuksen ja vanhempien kanssa yhteinen arviointikeskustelu keväällä sekä kouluunsiirtokaavakkeen täyttäminen, joka siirtyy lapsen tulevaan kouluun YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) on kertomassa syksyn vanhempainillassa oppilashuoltoryhmän (ohr) toiminnasta. Syksyn vanhempainillassa kysytään nimettömänä vanhempien toiveita ja odotuksia esiopetusvuodelle. Huomioimme vastauksissa mahdolliset oppilashuollolliset asiat ja ryhdymme jatkotoimenpiteisiin. Ohr:n mahdollisuus tuodaan esille myös Leops keskusteluissa. Jos huoli (meillä tai vanhemmilla) herää, keskustelemme mahdollisesta ohr:n tuomasta tuesta.noudatamme ohr toiminnassa kunnan ohjeistuksia. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Tiedotus vanhempainilloissa, suullisesti mm. leops-keskusteluissa. Kysymme sähköisesti Wilman kautta vanhemmilta kerran syksyllä ja kerran keväällä nouseeko vanhemmilla jotain aihetta, jota oppilashuoltoryhmässä olisi hyvä käydä läpi. Keskustelemme aina ohr tarpeesta yksikkömme esimiehen kanssa. Yksilökohtaisissa oppilashuoltoryhmän tapaamisiin pyydetään aina huoltajilta kirjallinen lupa.

10 11.5 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Päiväkodin johtaja sekä koulun rehtori perehdyttää työntekijän oppilashuollollisiin asioihin ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Sirpa Okkonen, Arja Minkkinen,Annamari Mustamäki pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm