Kestävä Metsätalous ja jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. Aleksi Vihonen, Metsäpalvelu Arvometsä Oy toimitusjohtaja

Transkriptio

1 Kestävä Metsätalus ja jatkuvapeitteinen metsänkasvatus Aleksi Vihnen, Metsäpalvelu Arvmetsä Oy timitusjhtaja

2 Metsätalus Sumessa Yksinkertaistettuna kaksi kulukuntaa Jaksllinen tasaikäinen metsätalus ( perinteinen metsänhit ) Maan mukkaus, istutus, perkaus, hit, harvennus, uudistushakkuu Suurimmat tult tulevat uudistushakkuusta, muuten paljn menja Hyötyjät: Metsäkuitutellisuus ja uudistamispalveluita tarjavat yritykset Jatkuva eri-ikäinen metsänkasvatus Metsää hidetaan tistuvilla yläharvennushakkuilla Tulja jkaisesta hakkuusta, lähtökhtaisesti ei menja Hyötyjät: Sahatellisuus ja metsänmistajat

3 Metsäpalvelu Arvmetsä Oy Perustettu 2014 heti metsälakimuutksen aikaan Perustajajäsenet: Tim Kujala, UEF Metsäsuunnittelun Prf. Tim Pukkala ja Sami Kskimaa Tällä hetkellä timintaa lähes kk maassa (Kuusamsta etelään) Hakkuut 2017 n. 2000ha Työllistää n. 10 henkilöä 2018 Tarjamme metsäsuunnitelmia ja hakkuupalveluita Olemme erikistuneet jatkuvan kasvatuksen metsänhitn Asiakkaina metsänmistajat sekä suuret metsäsijitusrahastt Vaalitaan lunt- ja virkistysarvja, sekä ylläpidetään metsän mnimutisuutta Päähakkuutapa jatkuvan kasvatuksen yläharvennus / pimintahakkuu Arvmetsän pääperiaatteena n minimida metsänmistajan kulut ja maksimida tutt

4 Metsäpalvelu Arvmetsä Oy 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Liikevaiht 3 2,4 1,6 0,1 0, (Arvi) Liikevaiht, miljnaa eura

5 Onk Sumen metsätalus kestävää? Kestävyyttä vidaan kuvata seuraavan pyramidin avulla

6 Eklgisesti kestävä metsätalus Pitkän aikavälin kannalta tärkein Suurin vaikutus pyramidissa ylöspäin Mnimutisuuden kannalta tärkein mitä mnimutisempi metsä, sitä kestävämpi eksysteemi mnimutinen metsä n vastustuskykyinen ilmastnmuutsta vastaan Eklgisesti kestävä metsätalus ei aiheuta uhanalaisuutta metsälunttyypeissä tai eliölajeissa Ylläpitää puhtaita vesistöjä Yhden puulajin susiminen tasaikäismetsänhidlla köyhdyttää mnimutisuutta Uhanalaisia metsälajeja 814 jista lukassa selkärangattmat 476 (enemmän kuin missään muussa maassa) Viimeaikaisten jitustutkimusten tulkset metsätaluden vaikutuksista vesistöihin Yhtä paljn haitallisia päästöjä vesistöön kuin maataludesta Sujelualueiden sijittuminen P-Sumi -> Uhanalaiset lajit E-Sumi Sujelupinta-ala ei kuvaa hyvin sujelun tasa

7 Kulttuurisesti kestävä metsätalus Metsiä käsitellään menetelmillä, jtka vastaavat ihmisten käsityksiä hyvästä metsänhidsta Sisältää myös phdintaa metsän, taluden ja kulttuurin suhteesta Usein jätetään pis metsätaluden kestävyystarkkailusta, samja sa-alueita ssiaalisen kestävyyden kanssa 70 % Sumalaisista ei hyväksy avhakkuita (HY Metsäeklgian laitksen selvitys) 56 % Metsänmistajista ei hyväksy avhakkuita (HY Metsäeklgian laitksen selvitys) Tällä hetkellä metsien käyttö vastaa palveluntarjajien käsitystä kannattavasta lunnnvarjen hidsta Tasaikäisen metsänhidn palveluntarjajat suurimmat hyötyjät Metsänmistajille ei tarjta kaikkia metsänkäsittelyvaihtehtja palveluntarjajien pulelta

8 Ssiaalisesti kestävä metsätalus Kansalaisten metsistä saatavan hyvinvinnin turvaaminen Erittäin merkittävä kestävyyden sa-ala, sillä Sumessa n pikkeuksellisen paljn yksityisiä metsänmistajia Metsien taludellinen käyttö ei aiheuta esteitä metsien perinteisille käyttömudille mm: Marjastus Metsästys Virkistys Mustikan määrän vähentyminen Metsäkanalintujen vähentyminen Sumessa Avhakkuut vaikeuttavat matkailuelikeinja (Varsinkin Kainuu) Puhutaan j matkailuyrittäjien avhakkuista jhtuvasta ahdingsta

9 Taludellisesti kestävä metsätalus Metsien käsittely niin, että uudistumiskyky ja tuttavuus säilyy pitkällä aikavälillä Nykytiminta ei heikennä tulevien sukuplvien taludellisuutta Sumalainen metsätalus n taludellisesti kestävää Puustn kasvu ja nykytila vrt. 60v sitten Onk Sumalainen metsätalus taludellisesti hyvää? Palataan myöhemmässä kalvssa

10 Taludellinen kestävyys Etelä-Sumessa Luken tilastjen mukaan: Metsien suurin ikälukka n vutta Metsien tiseksi suurin ikälukka n 0-20 vutta Metsien klmanneksi suurin ikälukka n vutta (15%) 1950 suurin ikälukka li vutta (30%) Metsät n nurtunut, mitä myötä tilavuuskasvu n suurentunut (nurten metsien kasvu n suuri) Tällä hetkellä nettkasvu n nin 90 milj. m3 / vusi Kestävä hakkuutas Jensuun Ylipistn tutkimuksen mukaan 83% kasvusta Nin 74.7milj m3 / vusi 2017 hakattiin 72.4milj. m3

11 Onk Sumalainen metsätalus taludellisesti hyvää? Istutetaan nin tainta hehtaarille Taimikn perustamiskulut vat lehtmaisella kankaalla nin 2200 /ha (mukkaus 300, taimet ja istutus 800, ruhus 300, varhaisperkaus 350, taimiknhit 450 /ha), mikä n 1,1 tainta khti Oletetaan, että taimikn perustaminen nnistuu ensimmäisellä kerralla Ensiharvennuksessa pistetaan keskimäärin 70 litran puita hintaan 14 / m3, jllin saadaan yhdestä puusta hakkuutula nin yksi eur (0.98 ) Js taimikhtaisen kustannuksen sijittaa muualle 4 % krlla, se kasvaa ensiharvennusvuteen mennessä (25 vutta istutuksesta) arvn 2,93 vaihtehtista tainta khti (3%, 2.3 ; 2%, 1.8 )) Tappita tulee puuta khti 1,93 eura vaihtehtiseen sijituskhteeseen verrattuna 4 % krkkannalla

12 Kaiken kannattavan liiketiminnan perusta Pyritään tuttamaan mahdllisimman krkean jalstusarvn tutteita (metsätaludessa tarkittaa tukkipuita) Minimidaan kuluja (välttämällä keintekista uudistamista) Nämä kaksi tärkeintä kannattavuuteen vaikuttavaa tekijää n avhakkuisiin perustuvassa metsänkasvatuksessa täysin unhdettu Nykykäsitys kannattavasta metsätaludesta n, että metsä kannattaa aina avhakata ja perustaa uusi metsä, jka tulee hitaa mahdllisimman hyvin Oletetaan, että tämä n metsänmistajalle kannattavin tapa sellutellisuudelle ja palveluntuttajille ehdttmasti kannattavin tapa

13 Kuitupuun hintakehitys

14 Jaksllisen metsänkasvatuksen netttul heikkenee Kuitupuun reaalihinta n 30 vudessa laskenut 40 % Luken tilastn mukaan 20 vudessa arvkkaan tukkipuun suus hakkuukertymästä n pienentynyt 20% Tilastn mukaan vunna 2016 kknaishakkuukertymästä kuidun suus li 58% ja tukin enää 42%, jka li ennen tisin päin Taimikn perustaminen ja sen hitaminen varttuneeksi kasvatusmetsäksi n vastaavasti kallistunut vusi vudelta Työvima kallistuu ja sen löytäminen hankalituu Ilmastnmuutksen myötä uudistamisen epännistumisen riski kasvaa

15 Kuutimetrin arv 60 Kuutimetrin arv, Nämä puut lisäävät eniten arvaan. Jätä ne kasvamaan! Rinnankrkeusläpimitta, cm

16 Kuvaan n merkitty erikkisten puiden läpimitat ja tuttprsentit vapautettaessa. Punaisella merkittyjen runkjen tutt suhteessa sidttuun päämaan n alentunut eli ne vat hakkuukypsiä. Vihreällä ja keltaisella merkityt puut antavat hyvän arvkasvun, jten niitä kannattaa kasvattaa edelleen. Kyseisen metsän taludellisin hakkuutapa n siis yläharvennus.

17 Avhakkuu- / Yläharvennus- / Alaharvennusesimerkkejä

18 Ristijärvi yläharvennus kesä 2018, pistuma 110m3/ha, tukkia 80%, jäävä puust 100m3/ha.

19 Yläharvennus Tiemassal 2016, pistuma 150m3/ha tukki % 81, jäävä puust 100m3/ha.

20 Yläharvennus Rantasalmella 2016, pistuma 155 m3/ha tukki % 80, jäävä puust 120m3/ha

21 Ennen ja jälkeen yläharvennuksen, Knnevesi 2016 Kuva ennen yläharvennusta, lähtöpuust 260 m3 Kuva yläharvennuksen jälkeen, pistuma 140m3, tteutunut tukki % li 73,8 %

22 Uusimaa 2014 ennen yläharvennusta, Lähtöpuust n. 330 m3/ha. Puust kuusivaltainen sekapuuna mäntyä, kivua ja haapaa.

23 Ensimmäisessä yläharvennuksessa pistuma li 140 m3 tukkisuus 75 % ja kantrahatul n e/ha. Jäävä puust 190m3/ha. Seuraava yläharvennus tehdään vimakkaana n. 15 vuden kuluttua, jllin tukkivaltainen kertymä n 170 m3 ja jäävä puust 100 m3/ha. Vimakkaan yläharvennuksen myötä valmis alikasvs kiihdyttää kasvuaan.

24 Kärsämäki yläharvennettu sumetsä talvella 2013, pistuma 120m3/ha, tukki % 78, uusintajitusta ei tarvita kska jäävä puust 100m3/ha haihduttaa riittävästi. Metsäphja spivan ksteana n taimettunut hyvin kuusentainta/ha

25 Kärsämäki 2015 päätehakkuu, lähtöpuust 200m3/ha, hakkuutul 5800 eura/ha uudistuskulu ja taimikn hit = metsänmistajan netttul 4000 eura/ha

26 Saman ikäinen ja sama lähtöpuust, Kärsämäki 2015 yläharvennus jssa pistuma 100m3/ha tukki % 75 netttul 4000 eura/ha. Jäävä puust 100m3/ha. Seuraava yläharvennus 20 vuden päästä.

27 Pyhäntä 2012, yläharvenettiin kaikki yli 25 cm läpimitaltaan levat puut. Kertymä 95 m3/ha, tukki% 75. Jäävän puustn PPA hakkuun jälkeen n.12 m2, kuutiita n. 110m3/ha

28 Yläharvennus Kuusam 2017, pistuma 100m3/ha, tukki % 80, jäljelle jäävä puust 100m3/ha

29 Kuusivaltainen sekametsä, Lpella, Lähtöpuust km. 250 m3 ha, ppa 26 m2, jäljelle jäänyt ppa n.15 m2, n. 150 m3/ha. Tukki % hakkuussa yli 80.

30 Haapavesi 2017,metsä yläharvennettiin, pistuma 145m3/ha, tukki % 79.

31 Haapavesi 2017, alikasvsta ja uutta taimikka syntyy jka pulelle runsaasti eikä ne le vauriitunut hakkuussa, maaphja ture.

32 Haapavesi 2017, saan tilaa tehty päätehakkuu 21 vutta sitten, ensin istutettu männylle sitten kuuselle. Hirvi tuhnnut männyn taimet, halla vikuuttanut useampana keväänä kuusen taimia. Ture maaphja heinittynyt vimakkaasti. Tähän n j investitu 3000 eura/ha. Edellisten kuvien hakkuu n tteutettu taustalla levassa metsässä. Sieltä hakkuutula tulee seuraavan kerran 20 vuden kuluttu 4000 eura/ha. Tuttera tässä tapauksessa syntyy 20 vudessa 7000 eura.

33 Haapavesi 2017, is sa pistetuista järeistä kuusista n aikinaan jurnut nin 35 vutta alikasvksena, ennen kuin harvennushakkuussa n vapautunut.

34 Pulangalla yläharvennettu sijitusrahastn metsä. Eli pistettu ismmat ja hunlaatuiset puut. Netttul sama kuin 5 km päässä tteutetussa avhakkuussa jssa li sama lähtöpuust.

35 Uudistuskulujen jälkeen hakkuun netttul sama kuin edellisessä khteessa.

36 Usein kysyttyä: Krjuukustannukset n suraan verrannllinen mtn saantn/h: - alaharvennuksessa mt hakkaa 60 litran puita kpl/h = 10m3/h - yläharvennuksessa mt hakkaa 500 litran puita 60 kpl/h = 30m3/h - päätehakkuussa mt hakkaa 35-40m3/h Hakkuuvaurita ei tule alaharvennukseen verrattuna yhtään enempää yläharvennuksessa Spii kaikkiin metsiin kun lähdetään varttuneessa kasvatusmetsässä yläharventamaan alaharvennukseen sijaan Tuulituht vat suurimpia avhakkuun reunametsissä, sitten alaharvennetuissa metsissä ja vähiten yläharvennetuissa metsissä

37 Usein kysyttyä: Kun taimiainesta ei ennakkraivata metsä uudistuu luntaisesti lisäksi yläharvennuksen jälkeen uusia taimia syntyy kiihtyvällä vauhdilla Kuusi n varjpuu ja luntaisesti kiihdyttämään kasvua heti kun valn määrä kasvaa Lisäksi peitteisessä metsässä kuusentaimet vat sujassa hallalta Metsän geeniperimästä hulehditaan jättämällä suurimpia puita säästöpuuryhmiin Jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksen jälkeen puusta jää keskimäärin yhtä paljn kuin, mitä Sumen metsien keskitilavuus n hehtaarilla

38 Kkemuksia jatkuvapeitteisestä metsän kasvatuksesta Hidn tarve ja hitkulut pienenevät leellisesti Netttul kasvaa Seuraavassa yläharvennuksessa tukin suus yleensä 10-20% suurempi kuin ensimmäisellä kerralla Hakkuun jälkeen metsän hiilitase ja hiilensidntakyky pysyy hyvänä Lunnn mnimutisuus säilyy Metsäkanalintukanta elpyy Hakkuun jälkeen metsä n edelleen viihtyisä Mustikka- ja sienisadt paranevat Menetelmä tekee metsänkasvatuksesta helppa ja mukavaa metsänmistajalle Menetelmän susi kvassa kasvussa, ngelmana n, että timijilla ei le riittävästi tiet/taita Metsäkeskus tilasti yläharvennushakkuut tasaikäismetsänkasvatukseen, vaikka sitä pääasiallisesti käytetään jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmänä. Tästä syystä heidän tilastnsa eivät kerr menetelmän tdellista määrää

39 Taludellinen kestävyys Tutetaan mahdllisimman krkean jalstusarvn tutteita ja minimidaan kuluja Ei yhden mallin ttuutta Ssiaalinen kestävyys Marjastus Metsästys Virkistys Kulttuurinen kestävyys Metsänhit vastaa ihmisten käsitystä hyvästä metsänhidsta Metsäpalveluyrityksen timii metsänmistajien tavitteiden mukaisesti (ei mien tavitteiden) Eklginen kestävyys Mnimutinen sekametsä Perusta vastustuskykyiselle kestävälle eksysteemille Metsänhittapa: Pääsääntöisesti jatkuvapeitteinen Ei haittaa vesistöjä

40

41

42

43 Kaikki esityksen hakkuukhteet n suunnitellut ja tteuttanut Metsäpalvelu Arvmetsä Oy inf@arvmetsa.fi aleksi.vihnen@arvmetsa.fi puh