AVAIN TAVOITTEELLISEN OPETUKSEN TOTEUTTAMISEEN

Transkriptio

1 Asta Hartikainen AVAIN TAVOITTEELLISEN OPETUKSEN TOTEUTTAMISEEN Showjazztanssin opetussuunnitelma Oulun taidekouluun

2 AVAIN TAVOITTEELLISEN OPETUKSEN TOTEUTTAMISEEN Showjazztanssin opetussuunnitelma Oulun taidekouluun Asta Hartikainen Opinnäytetyö Kevät 2012 Tanssinopettajan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

3 TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tanssinopettajan koulutusohjelma, showtanssin suuntautumisvaihtoehto Tekijä: Asta Hartikainen Opinnäytetyön nimi: AVAIN TAVOITTEELLISEN OPETUKSEN TOTEUTTAMISEEN Showjazztanssin opetussuunnitelma Oulun taidekouluun Työn ohjaajat: Anssi Kirkonpelto ja Petri Hoppu Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: kevät 2012 Sivumäärä: 32 sivua+ liitteet Tiivistelmä Toimiva opetussuunnitelma on tärkeä avain opettajan työhön ja tavoitteellisen opetuksen toteuttamiseen. Tämän työn lähtökohtana on tutkia, miten showjazztanssin opetussuunnitelma etenee tasolta toiselle Oulun taidekoulussa. Oulun taidekoulu on Oulun kaupungin opetustoimen alla toimiva taiteen perusopetusta antava yksikkö, jossa tarjotaan niin yleisen kuin laajan opetussuunnitelman mukaisesti etenevää opetusta visuaalisessa ja esittävässä taiteessa sekä tanssitaiteessa. Tanssiopinnot jakautuvat varhaisiän opintoihin, perusopintoihin sekä syventäviin opintoihin. Showjazztanssin opetusta on annettu vuodesta 2001 lähtien ensin yleisen, ja nykyään myös laajan opetussuunnitelman mukaan. Kasvavan harrastajamäärän mukaan opetuksen sisältöä halutaan tarkistaa, jotta myös showjazztanssilajin osalta taidekoulun opetussuunnitelma toteutuu. Tällä pyritään turvamaan opiskelijoille mahdollisuus vuosittain etenevään laadukkaaseen opetukseen valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Työ jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä selvitetään opetussuunnitelman laadintaan vaikuttavia tekijöitä, nykypäivän opetuskäsityksiä ja pohditaan opetuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja merkityksiä opetuksen sisällön laadinnassa. Toisessa osassa pohditaan Oulun taidekoulun sijoittumista valtakunnalliselle taiteen perusopetuksen kentälle ja kolmannessa osassa määrittelen showjazztanssilajin ja laadin sisällön Oulun taidekoulussa toteutettavalle showjazztanssin opetukselle. Tutkimusmateriaalina ja tietopohjana käytän työssäni tanssitaiteen ja kasvatustieteen kirjallisuutta, internet-lähteitä, haastattelua sekä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita tukemassa omia havaintojani showjazztanssin opettajana. Työn tavoitteena on toteuttaa käyttöön otettava opetussuunnitelma showjazztanssiin Oulun taidekoululle ja varsinainen opetussuunnitelma sisältöineen on työn liitteenä. Opetuksen sisällön arviointia on jatkossa syytä tehdä säännöllisesti, jotta se säilyy ajankohtaisena. Asiasanat: opetussuunnitelma, showjazztanssi 3

4 ABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Culture, Danceteachers Education, Showdance Author: Asta Hartikainen Title of thesis: KEY TO DESIGN GOAL ORIENTED TEACHING- Curriculum to Showjazzdance in Oulu Art School Supervisor(s): Anssi Kirkonpelto and Petri Hoppu Term and year when the thesis was submitted: Spring 2012 Number of pages: 32 + appendixes A functional curriculum is a great help for a teacher and it provides a solid foundation for goaloriented teaching. The main subject of this study is to research how to arrange show jazz dance education in Oulu Art school, and how it should be designed for each level so that it will follow the Finnish basic arts education curriculum. Oulu Art School is a rare multicultural art school which provides education in dance, performing and visual arts. It functions under The City of Oulu Educational Centre. Show jazz dance classes have been given since 2001 and every year the number of students has gone up. Therefore, it is now very important that the curriculum will be updated to follow today s need. There will be three parts in my research. In the first part l clarify the things that one should think about while planning the curriculum and the things that prevail in teaching nowdays. Additionally, I clarify what is meaningful while planning the contents of a teaching subject. In the second part I discuss the meaning of Oulu Art School in the basic arts education field, and finally in the third part I define the dance form show jazz dance. The actual curriculum for Oulu Art School is included in the appendixes. It is very important that there will be on-going evaluation of teaching contents to ensure the content is continuously up-to-date. Keywords: curriculum, showjazzdance. 4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 OULUN TAIDEKOULUN ESITTELY 7 3 TUTKIMUSMENETELMÄT 9 4 VALTAKUNNALLINEN TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma - opettajan ja oppijan tukena Opetussuunnitelman laadinnan etenemisen vaiheet Opetusmenetelmien ja työmuotojen valinta 12 5 NYKYPÄIVÄN OPETUSKÄSITYKSET Opettaja luvulla Tavoitteellinen tanssinopetus Keinot opetuksen toteuttamiseen Oulun taidekoulussa 17 6 VALTAKUNNALLISEN TPO:N TOTEUTUMINEN OULUN TAIDEKOULUSSA Opintojen jakautuminen tanssilinjalla Showjazztanssi sivulajina Arvioinnin perusteet 19 7 SHOWJAZZTANSSIN LAJIMÄÄRITELMÄ Jazztanssi ja showjazztanssi Kysely tanssilajimääritelmästä Kyselyn tulosten erittelyä 23 8 SHOWJAZZTANSSIN OPETUSSUUNNITELMA OULUN TAIDEKOULUUN Mistä lähdetään liikkeelle? Mitä opetetaan? Esiintymiset ja opintojen päättötyö Opintojen arviointi 27 9 POHDINTA 28 LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni on hankkeistettu opinnäytetyö Oulun taidekoululle, jossa laadin käyttöön otettavan opetussuunnitelman koulussa opetettavalle showjazztanssilajille. Olen toiminut taidekoulun tanssilinjalla tuntiopettajana vuodesta 2006 lähtien ja sitä ennen suorittanut taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän mukaiset opinnot päättötöineen Oulun taidekoulussa. Jazztanssia on opetettu taidekoululla vuodesta 2001 lähtien ja jatkuvasti kasvava harrastajamäärä asettaa opetuksen sisällön suunnitteluun uusia haasteita ja tavoitteita. Vuonna 2006 opetuksen sisältö muuttui käsittämään myös showtanssin, jolloin nimi vaihdettiin showjazztanssiksi. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan annettavaa opetusta määrittää laki taiteen perusopetuksesta. Koulun omaa opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon koulun sijoittuminen kunnalliseen koulutusorganisaatioon ja noudatettava opetustoimessa vallitsevia normeja. Lisäksi koulun sisäisen ideologian ja profiilin säilyttäminen on tärkeää. Työ jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä selvitetään opetussuunnitelman laadintaan vaikuttavia tekijöitä, nykypäivän opetuskäsityksiä, pohditaan opetuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja merkityksiä opetuksen sisällön laadinnassa. Toisessa osassa pohditaan Oulun taidekoulun sijoittumista valtakunnalliselle taiteen perusopetuksen kentälle, ja kolmannessa osassa määrittelen showjazztanssilajin ja laadin sisällön Oulun taidekoulussa toteutettavalle showjazztanssin opetukselle. Työni tarkoituksena on selvittää, kuinka showjazztanssilajin opetuksen tulisi edetä tasolta toiselle Oulun taidekoulussa. Työn tavoitteena on myös toimia tanssinopettajan tukena opetuksen suunnittelussa niin kausi-, jakso- kuin tuntitasollakin. Toivon, että työstäni on tulevaisuudessa apua ja lähdetietoa muille tanssiyhteisöille, joissa laaditaan koulun omaa opetussuunnitelmaa showtanssiin tai showjazztanssiin. 6

7 2 OULUN TAIDEKOULUN ESITTELY Oulun taidekoulu on yksi Suomen harvoista monialaisista taidekouluista, jossa tarjotaan taiteen perusopetusta niin esittävässä ja visuaalisessa taiteessa kuin tanssitaiteessakin (kuvio 1). Aloitin oman tanssijan urani silloisessa Oulun balettikoulussa, joka myöhemmin siirtyi Taidekoulun alaiseksi. Taidekoulun tanssilinja on johtava taiteen perusopetusta tarjoava tanssioppilaitos Oulussa. Oppilaita tanssilinjalla on yli 350 ja lajivalikoima on laaja: lastentanssi, poikatemppu, klassinen baletti, nykytanssi, showjazztanssi, hiphop, breaking sekä poikatanssi. Showjazztanssinopetusta on tarjottu Oulun taidekoulussa vuodesta 2001 lähtien. Alkuvaiheessa ryhmiä oli kaksi: perustaso ja jatkotaso, ja ryhmät olivat tarkoitettu nykytanssin ja baletin harrastajille oheislajiksi. Tähän päivään mennessä oppilasmäärä on nelinkertaistunut ja syksyllä 2011 taidekoulun kahdeksassa showryhmässä tanssii 90 lasta ja nuorta alkeista edistyneisiin tanssinharrastajiin. Showjazztanssi on käsitteenä uusi ja sitä käytetään toistaiseksi varovaisesti virallisen määritelmän puutteen vuoksi. Tanssilaji on kuitenkin nykypäivänä yleistynyt ja sen opetusta tarjotaan lukuisissa tanssikouluissa ympäri Suomea. Oulun taidekoulussa käytössä oleva termi käsittää esittävän taiteenlajin, joka perustuu jazztanssitekniikkaan sekä showelementteihin. Pääroolissa on ymmärrys omasta kehosta ja sen liikkeestä, puhdas perustekniikka, luonteva, ketterä ja dynaaminen liikkuminen, sekä pyrkimys näyttävyyteen ja uskottavuuteen. Opetuksen sisältö on laadittu vuosittain tasolta toiselle eteneväksi oppijan ikä ja taitotaso huomioiden. Eri tanssi- ja taiteenlajit tekevät vuosittain yhteistyötä esitysten ja taidetyöpajojen merkeissä. Yhteistyömahdollisuuksia kehitetään jatkuvasti lisää. Ne tarjoavat oppilaille mahdollisuuden yhdistää taideopintoja, ja saada siten jo taiteen perusopetusasteella laaja tieto- ja taitotaso mahdollisia ammattiopintoja varten. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan annettavaa opetusta määrittää laki taiteen perusopetuksesta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilasta tulisi arvioida vuosittain ja arvioinnin tulisi perustua jatkuvaan näyttöön, asetettuihin tavoitteisiin ja arvioinnin perusteisiin. Lisäksi oppilas on oikeutettu saamaan palautetta työskentelystään sekä todistuksen suoritetuista opinnoista. Palautteen tulisi olla rakentavaa, kannustavaa sekä jatkuvaa. Koulun omaa opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon koulun sijoittuminen kunnalliseen koulutusorga- 7

8 nisaatioon ja noudattaa opetustoimessa vallitsevia normeja. Lisäksi koulun sisäisen ideologian ja profiilin säilyttäminen on tärkeää. Laki Taiteen perusopetuksesta Valtakunnallinen Taiteen perusopetuksen yleinen OPS Taiteen perusopetuksen tanssin laaja oppimäärä Sirkus Esittävä taide Teatteri OULUN TAIDEKOULU Tanssitaide Lastentanssi i tytöt pojat Visuaalinen taide Kuvaama- Käsityö taito Arkkitehtuuri Audio- Visuaalinen Sarjakuva taide Animaatio Elokuva Klassinen baletti Nykytanssi Poikatanssi Showjazz Hiphop Break KUVIO 1. Oulun taidekoulussa tarjottavan opetuksen jakautuminen linjoittain 8

9 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Työni tutkimustieto on kerätty hyödyntäen kasvatustieteen, kehityspsykologian ja tanssitaiteen kirjallisuutta sekä internet-lähteitä. Kirjallisuudesta olen hakenut tukea omille kokemuksilleni sekä ajatuksilleni opettajana, tanssijana ja oppilaana. Työtäni on lisäksi ohjannut laki taiteen perusopetuksesta sekä Opetusministeriön laatimat taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet, Oulun taidekoulun yleinen opetussuunnitelma sekä tanssin valtakunnallinen opetussuunnitelma. Lisäksi Oulun kaupungin opetustoimen yleiset normit ja käytänteet ovat antaneet työlleni rajoja ja suuntaa. Showtanssista on toistaiseksi olemassa hyvin vähän kirjallisuutta. Lajimääritelmän muodostamisessa käytin apuna kyselykaavaketta, josta pyrin keräämään kokemuksia ja havaintoja kentällä toimivien opettajien ja oppilaiden näkökulmista. Kysymysteni avulla halusin selvittää kyselyyn vastanneiden henkilöiden näkemystä showtanssitekniikasta, tavoitteellisesta harjoittelusta ja opetussuunnitelman merkityksestä. Lisäksi käytin lähdemateriaalina Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tanssinopettajien Nina Andströmin, Tiia Elgin ja Jenni Jokikokon opinnäytetöitä, jotka tukivat aiheillaan omaa työtäni. Oulun taidekoulu on kaupungin johtava taiteen perusopetusta tarjoava koulu, jonka panos kaupungin lasten ja nuorten kulttuurin edistämiseen ja ylläpitämiseen on merkittävä. Lisäksi koulu on ainoa Oulussa, jossa tarjotaan showjazztanssin opetusta taiteen perusopetuksen piirissä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa nämä seikat ovat otettava huomioon ja sisältö laadittava niihin sopivaksi. Koko tutkimusprosessin ajan olen työskennellyt tanssin tuntiopettajana Oulun taidekoulussa, jolloin olen saanut tutustua läheisesti koulun toimintamalliin, mikä on helpottanut työni kohdistamista juuri Oulun taidekoulun tarpeisiin sopivaksi. Opetussuunnitelman sisällön laadinnassa olen halunnut korostaa taidekoulun toiminta-ajatusta kokonaisvaltaisen kasvun tukijana. Tavoitteenani on luoda toimiva suunnitelma, joka perustuu Oulun kaupungin arvopohjaan: luovuuteen, rohkeuteen, yhteisöllisyyteen ja suvaitsevaisuuteen. 9

10 4 VALTAKUNNALLINEN TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPS 4.1 Opetussuunnitelma -opettajan ja oppijan tukena Opetussuunnitelma on tärkeä avain opettajan työhön. Opetussuunnitelmalla tarkoitetaan kirjallista laadittua ohjeistusta, josta löytyvät perustelut koululaitoksessa järjestettävälle opetukselle ja käytänteille. Valtakunnallinen opetussuunnitelma on Opetushallituksen alainen ja sen tulisi olla kunkin oppilaitoksen keskeisin työväline koulun oman opetussuunnitelman laatimisessa. Opetussuunnitelman tarkoituksena on tukea opettajan työtä ja tarjota oppilaille mahdollisuus pitkäjänteiseen ja lukuvuosittain etenevään opetukseen. (Opetushallitus 2002, 15.) Miia Hernesaho (2001, 15) esittää J.G Saylorin, W.M. Alexanderin ja A.J. Lewisin konkreettisia kuvauksia opetussuunnitelmista seuraavalla tavalla: Opetussuunnitelma on rakennuspiirustus, ja opetus on rakennuksen rakentamista: opettaja on työmies, jonka kyvyt punnitaan siinä, miten hyvin rakennus vastaa piirustusta. Opetussuunnitelma on valmentajan pelijoukkueelleen tekemä taktinen suunnitelma ennen ottelua. Opetus on itse peli; vaikka joukkueen oletetaan noudattavan suunnitelmaa, sen edellytetään kykenevän myös improvisointiin. Opetussuunnitelma on taiteilijalle tehty tilaus, ja opetus on itse taideteoksen luomista: opettaja on taiteilija. Nämä yllä esitetyt esimerkit kertovat opetussuunnitelman mahdollisuuksista. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei ihminen toimi aina suunnitellulla tavalla, vaan toimintaan vaikuttavat paitsi ympäristö ja vuorovaikutus, myös perimä. Mäkelän (2009, 7-8) mukaan lapsen ainutkertaiseksi, omalla panoksellaan yhteisöämme rikastuttavaksi ihmiseksi kasvaminen vaatii yhdessä aikuisten kanssa elettyjä arkisia kokemuksia. Lapsi kehittyy kokemuksissa ja toiminnassa. Peruskokemukset ja niistä saatu palaute ovat avainasioita lapsen muodostaessa käsitystä itsestään ja ympäröivästä maailmastaan. Mäkelä kysyykin: Miten voidaan parhaiten varmistaa, että tämä voimaannuttava palautejärjestelmä toimii arjen opetus- ja kasvatustehtävissäkin mahdollisimman hyvin? Tähän opetussuunnitelman tulisi ihannetilanteessa vastata. 10

11 Perimä ohjaa lapsen kehitystä, antaa voimaa kasvuun ja muutokseen, joka Mäkelän sanoin ohjaa kunkin lapsen yksilöllistä kypsymistä. Toisaalta Mäkelä muistuttaa synnynnäisten ominaisuuksien kypsymisestä toiminnassa, ja ihmisten erityisominaisuudet voivat tuettuina kypsyä voimavaraksi niin yksilölle kuin yhteisöllekin. Oulun opetustoimen laatimassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan kasvatuksen ja opetustyön olevan yhteiskunnallista toimintaa, jonka tavoitteena on muun muassa vahvistaa yksilön minuutta ja toimia sitä kautta hyvän elämän rakennusaineena ja kasvualustana hyvinvoivalle yhteisölle. (Oulun kaupunki 2011, hakupäivä ). Tästä voidaan päätellä, että huolellisesti laadittu opetussuunnitelma toimii vankkana perustana laadukkaan opetuksen järjestämisessä, joka puolestaan lisää yhteiskunnan hyvinvointia (kuvio 2). Opettajan työn tukeminen sekä erikoistumisen mahdollisuus Tasa- arvoiset oppimismahdollisuudet ja yhteiskunnallinen arvostus Opetuksen yhteinästäminen, laadun takaaminen ja - tarkkailu Toimiva opetussuunnitelma KUVIO 2. Toimiva opetussuunnitelma 4.2 Opetussuunnitelman laadinnan etenemisen vaiheet Nykypäivän opettajille opetussuunnitelma on tuttu käsite, ja sen tulisi ensisijaisesti olla opettajan apuväline työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimivasta opetussuunnitelmasta tulevat ilmi opetuksen tavoitteet, sisältö ja muoto, jossa tavoitteet ohjaavat sisältöä ja muotoa. (Hellström 2000, 222.) Opetussuunnitelman laadinta lähtee eduskunnassa asetetusta laista (taulukko 1), 11

12 josta se etenee valtioneuvoston, opetusministeriön ja opetushallituksen kautta koulutuksen järjestäjälle, joka laatii kouluilla toimivan opetussuunnitelman. Kuitenkin jo 1900-luvulta lähtien opettajat ovat osallistuneet opetussuunnitelmien sisältöjen laadintaan. Opettajan näkyvin vastuu sijoittuu koulutuksen järjestäjän jälkeen seuraavaksi ja hänen tärkein tehtävänsä varsinaisen opetuksen suunnittelun ja opetuksen jälkeen on arvioinnin suorittaminen. Opettaja valitsee käytettävät opetusmenetelmät ja erityisesti taidelajien opettajan on tärkeä varioida työmuotoja erilaiset oppijat huomioiden. (Hellström 2000, 222.) Opiskelijan tärkein tehtävä on prosessin huipussa tapahtuva oppiminen. Psykologiassa oppimisella tarkoitetaan sekä haluttua lopputulosta että matkaa, joka siihen johti. Opetuksen tulisi tähdätä oppimiseen, mutta opetuksen arvo ei ole riippuvaista vain siitä, tapahtuuko oppimista. (Hellström 2000, 272.) TAULUKKO 1. Opetussuunnitelman laadinnan etenemisen vaiheet Toimija: Tehtävä: Eduskunta Lainsäädäntö Valtioneuvosto Asetukset, päätökset, kehittämissuunnitelmat Opetusministeriö Päätökset Opetushallitus OPS-perusteet, muut määräykset Koulutuksen järjestäjä Opetussuunnitelma Opettaja Opetusmenetelmien valinta, opetus, ohjaus, arviointi Opiskelija Henkilökohtaisen OPS laatiminen, oppiminen 4.3 Opetusmenetelmien ja työmuotojen valinta Opetusmenetelmiä voitaisiin sanoa olevan yhtä monta, kuin on opettajiakin. Hyvä opettaja hallitsee useita opetusmenetelmiä. Opettajuudesta puhuttaessa käytetään usein käsitettä luontainen 12

13 auktoriteetti, ikään kuin sellaisen voisi joko omata tai ei, vaikka todellisuudessa opettajatkin ovat vain ihmisiä hyvine ja huonoine päivineen. (Packard & Race 2003,13). Opetusmenetelmien valinnassa tulisi ottaa huomioon ensisijaisesti oppisisällöt ja tavoitteet sekä käytössä oleva oppimateriaali, tila, aika ja välineet. Menetelmän valintaan vaikuttavat lisäksi opettajan oma kokemus ja arviointi siitä, onko hänellä valmiuksia käyttää valittua menetelmää. Lisäksi huomioon tulee ottaa erilaiset oppijat ja ryhmät oppijina. (Vuorinen, 1993,7.) Opetusmenetelmän valinnan jälkeen opettaja valitsee käytettävän työmuodon. Matti Koskenniemi avaa työmuodon käsitettä jakamalla tehtävät: Mitä opettaja tekee? Mitä oppilaat tekevät? Jakoperusteena hän käyttää vastuunkantoa opetustilanteessa. (Hellström 2000, 209). Tanssinopetuksessa opettajakeskeinen työmuoto on ollut kautta historian suosituin tapa. Entisajan tanssinopettajat olivat mestareita hoveissa ja ylhäisön parissa. Opettajan sana oli laki, eikä vaihtoehtoja ollut. Nykypäivänäkin tanssinalalla tämä behavioristiseen oppimiskäsitykseen pohjautuva opetusmenetelmä on paljon käytetty, mutta sen lisäksi työmuotoja on monipuolistettu enemmän yhteisöllisempään suuntaan, jossa opettaja ja oppilas nähdään tasavertaisina keskustelukumppaneina. Tarkoituksena on päästä yhteisesti hyväksyttyyn tavoitteeseen. (Hellström 2000, 211.) Yhteisöllisessä menetelmässä korostuvat suunnittelun ja johtamisen taito. Opettajan tehtävänä on tehdä yhteenvetoja, ehdottaa, auttaa ja huolehtia tavoitteen saavuttamisesta. Oppilaskeskeisessä menetelmässä pääasiallinen vastuu oppimisesta on oppilaalla itsellään. Opettaja antaa tehtävän, joka edellyttää oppilaan omaa paneutumista ja vastuuta tehtävän suorittamisesta. Koen, että oppilaskeskeisen ja yhteistoiminnallisen menetelmän olennaisin ero on tehtävän arvioinnissa. Yhteistoiminnallisessa menetelmässä oppilailla on enemmän valtaa tehtävän kokonaisuuden suunnittelussa, ja siten myös arviointikriteerien määrittelyssä. Tanssinopetuksessa yhteistoiminnallinen menetelmä vaatii ryhmältä omaa kiinnostusta ja sitoutumista tehtävään, rohkeutta ja turvallisen oppimisympäristön. Toisinaan menetelmä aiheuttaa ristiriitoja, varsinkin silloin, jos opettajan ja oppilaan omat tavoitteet eroavat paljon toisistaan. Lisäksi tanssikoulujen kurssisuunnitelmat ja lajikuvaukset sitovat opettajaa. Opettajan on tarjottava oppilaille sitä, mitä kurssikuvauksessa luvataan. Tanssitunnille tullaan pääsääntöisesti vapaaehtoisesti, koska ollaan kiinnostuneita asiasta ja halutaan oppia uutta mahdollisimman paljon ja tehokkaasti. Opettajakeskeinen työmuoto vaatii oppijoilta aitoa kiinnostusta ja hyvää yhteyttä opettajan ja oppilaan välillä. (Hellström 2000, 209). 13

14 5 NYKYPÄIVÄN OPETUSKÄSITYKSET Minulle opettaminen on hetkessä elämistä, vanhan asian uudelleen muokkaamista ja suodattamista. Toisaalta myös uuden keksimistä, tärkeimmän asian poimimista ja sen eteenpäin jakamista sekä vuorovaikutusta. Tässä luvussa tarkastellaan Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä nykypäivänä hallitsevia teemoja ja tavoitteita sekä pohditaan koulutuksen suuntaa ja sen tulevaisuutta. Lisäksi etsitään kohtia, johon tanssikasvatus voisi tarttua ja tarjota avaimia tasapainoisen ja onnellisen elämän rakentumiselle. JOS AJATTELET ETTÄ OSAAT TAI AJATTELET ETTÄ ET OSAA, OLET OIKEASSA - Henry Ford 5.1 Opettaja 2010-luvulla Pohtiessani ajatusta opettamiseni takana, palaan joka kerta samaan asiaan: minulle oppiminen on koko elämän kestävä prosessi, johon kuuluu oivalluksia, elämyksiä, pettymyksiä, kertaamista, muuttumista ja uuteen asiaan tottumista ja lopulta sen hyväksymistä. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä kirjoittaa artikkelissaan Lapsen kehityksen tukeminen hänen kehitysympäristössään syistä, jotka antavat ihmisille voimia pyrkiä eteenpäin. Tärkeimmiksi tekijöiksi hän luettelee oman yhteisönsä hyväksynnän sekä joukkoon kelpaamisen. Hänen mielestään oppimiseen tarvitaan tällaista pohjaa; toisaalta lapsen kokiessa olevansa vääränlainen hänen itsetuntonsa ei kehity yhtä vahvaksi kuin lapsella, joka on saanut riittävästi tukea arkisissa kehitysympyröissä. (Ikonen & Krogerus 2009, 7-9.) Lähtökohtaisesti voitaisiin sanoa, että vahva itsetunto ja hyväksyntä on ihannetilanne opetuksen pohjaksi ja siksi ne ovat periaatteet, johon suuntaan myös tanssikasvatusta tulisi viedä. Peruskouluissa ja eritysopetuksessa on viime aikoina puhuttu paljon inkluusiosta, joka tarkoittaa jokaisen oppijan henkilökohtaisten tarpeiden huomioimista jo opetuksen suunnitteluvaiheessa. Inkluusion avulla opetusta on pyritty yhtenäistämään siten, että erityisopetusta tarvitsevat oppilaat on sijoitettu tavallisille peruskoululuokille ja opetukseen tarvittava tuki tulee suoraan oppijan luo. 14

15 Tämä puolestaan tukee oppilaan itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä, sillä erilaisuutta ei nosteta negatiivisesti esiin, vaan pyritään tarjoamaan erilaiselle oppijalle mahdollisuus opiskella omista lähtökohdistaan muiden oppilaiden kanssa samoissa puitteissa. (Ikonen yms. 2009, 12). Tämä lisää suvaitsevaisuutta ihmisten keskuudessa, joka on äärimmäisen tärkeä piirre laadukkaassa opetuksessa. Tanssikasvatuksen tulisi tähdätä samaan malliin erilaisuuden hyväksymisessä ja ymmärtää siinä piilevät voimavarat. Tanssiessaan ihminen on läsnä koko olemuksellaan, olentona kaikkine puolineen - eläen voimakkaasti. (Kitti 2005, 227). Tällä huomiolla tanssinopettajille on heitetty suuri haaste hallittavakseen. Koko olemus tuntuu ja näkyy tunnilla, eikä pelkästään oppilaalla. Kuinka ottaa haaste vastaan ja oppia pitämään sitä tämän työn suurimpana rikkautena? Mielen ja kehon symbioosi, on asia, jota tanssista puhuttaessa ei voi ohittaa. Mielen ja kehon yhteistyötä on tutkittu paljon kasvatustiedettä käsittelevissä teoksissa. Niiden on todettu toimivan tehokkaasti tilanteessa, jossa molemmat saavat ärsykkeitä tasapuolisesti. Oppiminen on muutakin kuin älyllinen prosessi. (Dryden 2002, 369). Toisaalta, kehollisuus on tanssissa tärkeää, mutta ilman ajatusta ei voi olla liikettä. Liike on mielen ja kehon kommunikaatiota ja vuoropuhelu näiden kahden välillä voi olla ajoittain myös erittäin kiivasta. Tanssija ja tanssinopettaja joutuvat välillä keskelle varsinaista sotatannerta, sillä keho, mieli ja lisäksi vielä ulkopuolinen ärsyke aiheuttavat ristiriitatilanteita, joihin ei aina ole olemassa helppoa ja oikeaa ratkaisua. Kuka sitten on oikeassa? Onneksi myös onnellisesta yhteiselosta saa nauttia usein. Kehon ja mielen toimiessa yhteen elämä sujuu kuin tanssi ja tarjoaa paitsi visuaalista nähtävää ja elämyksiä, myös onnistumisen ja onnellisuuden tunteita. Näitä onnistumisen tunteita tarvitsee ihan jokainen, jotta kokee olevansa merkityksellinen. Voitaisiin sanoa, että tanssi on mielenkiintoisimmillaan kehon ja mielen ristiriitatilanteiden ratkaisemista ennalta suunnittelemattomalla tavalla. Tanssinopettajan työ on tarjota oppilaille välineitä ja keinoja ratkaista näitä tilanteita kuitenkin välttäen tarjoamasta suoria vastauksia kaikkeen. Tämä aktivoi oppilasta tekemään itsenäisiä ratkaisuja ja johtopäätöksiä, ja opettaa oppilaita perustelemaan ratkaisunsa. Oppilaan omien ajatusten tukeminen, mutta toisaalta myös rohkeus tukeutua behavioristiseen opetusmetodiin ovat tärkeitä ominaisuuksia hyvässä opettajassa ja tavoitteellisessa opetuksessa 2010-luvulla. 15

16 5.2 Tavoitteellinen tanssinopetus Tavoitteelliseen opetukseen kuuluu se, että harjoittelulla oletetaan saavutettavan jotain. On maali, jota kohti tähdätään järjestelmällisesti osatavoitteiden kautta. Realistiset osa-tavoitteet auttavat hahmottamaan kokonaisuuden ja auttavat kestävien tulosten saamisessa. (Jokikokko 2009, 16.) Opetus nähdään ikään kuin matkana, jossa on ennalta suunnitellut pysäkit ja toisaalta mahdollisuus myös reittimuutoksiin tarpeen vaatiessa, kunhan päätepysäkki on sama. Tavoitteita on erilaisia, eivätkä ne lue toisiaan pois. Tärkeintä on, että oppija on tietoinen asetetuista tavoitteista ja pyrkii niitä kohti määrätietoisesti sekä pitkäjännitteisesti. Tämä vaatii sitoutumista sekä oppijan motivaation ylläpitämistä. Motivaatio tulee oppijalta itseltään, opettajan rooli on löytää kannustimet oppilaan motivaation säilymiseksi muistuttamalla lopputuloksesta ja luomalla uskoa oppilaan kykyihin selvitä matkasta. Tavoite tanssinopiskelussa voi olla puhtaasti ammattiin tähtäävä tai harrastuspohjainen hyvinvointia edistävä ja itsensä toteuttamiseen kannustava. Opetusryhmän sisällä tavoitteita voi olla erilaisia, mutta esimerkiksi ammattiin tähtääville opiskelijoille tulisi tarjota mahdollisuus kehittää taitojaan sellaisen ryhmän sisällä, jossa edistyminen on kaikkien ryhmäläisten tavoitteiden mukaista. Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen erikoiskoulutusluokat, jonne haetaan koetanssin ja haastattelun perusteella. Tanssin ammattimaiselle treenaamiselle on tyypillistä lähes päivittäinen harjoittelu, johon kuuluu päälajin lisäksi sivulajeja sekä tanssitiedon opiskelu, jolla käsitetään tanssinhistoria, lajihistoria sekä kehonhuolto ja anatomia. Näillä pyritään siihen, että oppilas hahmottaa oman kehonsa ja sen lainalaisuudet sekä ymmärtää tanssitaiteen merkityksen kulttuurissamme. Jazztanssilegenda Eugene Luigi Facciuto kehitti auto-onnettomuudesta parantumisprosessin aikana uuden tanssitekniikan, joka on edelleen yksi maailman tunnetuimmista ja käytetyimmistä tekniikoista. Opetuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä Luigille oli, että jokainen tanssija on erilainen omalla yksilöllisellä kehollaan ja ajatuksillaan ja liikkeen tulisi lähteä sisältäpäin. (Luigi, Kriegel & Roach 1997, 6-7.) Tärkeintä on tuntea liike ja keho kokonaisuutena, keskittyä ja elää tässä hetkessä. Tämä maailmankuulun Luigi s style jazztanssitekniikan opetus perustuu seuraaviin tavoitteisiin: To train the dancer to stand, balance and move out into space To heal and protect the dancer s body from injury To help the dancer dance to and with jazz music 16

17 Vaikka Luigin tekniikka on vahvasti jazztanssiin suuntaava, nämä tavoitteet ovat sovellettavissa tanssilajista riippumatta. 5.3 Keinot opetuksen toteuttamiseen Oulun taidekoulussa Opetuksen tulee olla säännöllistä, suunniteltua ja noudattaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Sisältö sovitetaan oppilaiden ikä ja taitotaso huomioonottaen ja etenemisnopeutta tulee säädellä ryhmän ja harjoittelumäärän sekä opintolaajuuden mukaan. Opetus tulee tapahtua tanssille soveltuvissa tiloissa, joihin lukeutuu vähintään: joustava ja luistamaton alusta, riittävä pinta-ala, esteetön tila, äänentoistolaitteet sekä peili. Lisäksi tarvitaan harjoittelutangot, permantomatto, voimistelualustoja ja pukuhuonetilat. Opettajalla tulee olla vaadittava koulutus tai taitotaso etenevän opetuksen suunnitteluun ja turvalliseen toteuttamiseen. Ryhmäkoon tulee olla sopiva tilan pinta-ala ja oppilaiden ikä huomioon ottaen. Oulun taidekoulun showjazzryhmien oppilasmäärä on oppilasta/ryhmä. 17

18 6 VALTAKUNNALLISEN TPO:N TOTEUTUMINEN OULUN TAIDEKOULUSSA Oulun taidekoulu on Oulun kaupungin opetustoimen alla toimiva taiteen perusopetusta tarjoava oppilaitos. Taidekoululla opetusta annetaan taiteen perusopetuslain ja valtakunnallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Tämä monialainen koulu on Suomessa harvinainen, sillä se tarjoaa laajan oppimäärän mukaisesti opetusta niin esittävässä-, visuaalisessa-, kuin tanssitaiteessakin. (Oulun taidekoulu 2012, hakupäivä ) 6.1 Opintojen jakautuminen tanssilinjalla Tanssitaiteessa on mahdollista opiskella joko yleisen tai laajan oppimäärän mukaisesti. Tanssiopinnot aloitetaan mielellään jo alle kouluikäisenä ja ne jakautuvat seuraavasti: varhaisiän opinnot neljästä seitsemään ikävuoteen, perusopinnot seitsemästä kolmeentoista ikävuoteen ja syventävät opinnot kolmestatoista ikävuodesta eteenpäin. Yleensä opinnot saadaan täyteen 20 ikävuoteen mennessä. Toki tämän jälkeenkin voi jatkaa opintoja, jotka jatkuvat joko laajana tai yleisenä oppimääränä aikuisharrastajaryhmässä. Varhaisiän opintojen eli lastentanssin jälkeen oppilas valitsee pääaineekseen joko klassisen baletin tai nykytanssin. Halutessaan oppilas voi valita itselleen yhden tai useamman sivulajin, joita ovat: showjazz, breakdance, nykytanssi, hiphop ja baletti. 6.2 Showjazztanssi sivulajina Showjazztanssin opetusta on annettu Oulun taidekoulussa vuodesta 2001 lähtien. Opetusta tarjotaan sekä yleisen että laajan oppimäärän mukaisesti. Opinnot jakautuvat kolmelle tasolle, jossa tulisi opiskella kahdesta kolmeen vuotta ennen siirtymistä seuraavalle tasolle. Alkeistasolla oppilaat ovat 9 12-vuotiaita, perustasolla vuotiaita ja jatkotasolla yli 15-vuotiaita. Etenemiseen edellytetään säännöllistä osallistumista tunneille ja kullekin tasolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja liikemateriaalin hallintaa. Oppilas voi hakeutua taidekoululle opiskelemaan pelkästään sivulajia, ja suorittaa tästä laajan opetussuunnitelman mukaisen oppimäärän. Suosituksena kuitenkin on, että vähintään perusopinnoista eteenpäin oppilas suorittaa lisäksi joko klassisen baletin, nykytanssin tai molempien vähintään yleistä oppimäärää oman turvallisuutensa sekä ryhmän tason säilyttämisen vuoksi. Perusopinnoista eteenpäin harjoitteet vaativat hyvää kehonhallintaa ja lihastasapainoa, joita useampien tanssilajien yhtäaikainen harjoittelu kehittää. Syksyllä 2011 Ou- 18

19 lun taidekoulussa otettiin käyttöön tasoryhmissä numeromerkinnät, jolla pyritään tulevaisuudessa yhtenäistämään tanssilinjalla käytettäviä tasonumeroita. Aiemmin käytössä ollut käsite alkeistaso on jakautunut kolmeen ryhmään: alkeet, showjazz 1 sekä showjazz 2. Perustasoa vastaavat luokat showjazz 3 ja showjazz 4. Jatkotasoa kuvataan nimellä showjazz 5. Luokkanumerot ovat toistaiseksi vielä suuntaa antavia, eivätkä ne ole suoraan verrattavissa käytössä oleviin baletin sekä nykytanssin alkeiden 1 10 vuosiluokkiin (taulukko 2). TAULUKKO 2. Esimerkki opintojen jakautumisesta eri tanssilajien välillä. Baletti & Nykytanssiopinnot Ikä Taso OPS Laajuus 4 6-vuotiaat Lastentanssi/Poikatemppu varhaisiänopinnot yleinen 1,2, vuotiaat Baletti/ Nykytanssi perusopinnot yleinen/laaja Alkeet 1,2,3, vuotiaat Baletti/Nykytanssi 5,6,7,8,9,10 syventävät opinnot yleinen/laaja Showjazztanssiopinnot Ikä Taso OPS Laajuus 9 12-vuotiaat Alkeet, 1,2 perusopinnot yleinen/laaja vuotiaat 3,4,5 perus/syventävät yleinen/laaja opinnot Yli 15-vuotiaat 6,7,8 syventävät opinnot Yleinen/ laaja 6.3 Arvioinnin perusteet Toteuttaessaan valtakunnalliseen tanssinperusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuvaa tanssikasvatusta oppilaitoksen tulisi arvioida oppilasta lukuvuosittain. Arvioinnin tavoite on tukea oppilaan itsearviointia ja kykyä arvioida muiden työskentelyä. Arvioinnin tulee olla säännöllistä ja tukea oppilaan itsetuntoa ja tanssivalmiuksissa kehittymistä. Lisäksi oppilas on oikeutettu saa- 19

20 maan jatkuvaa palautetta oppimisestaan tuntitilanteessa. Oulun taidekoulussa työstetään tällä hetkellä arvioinnin perusteita tavoitteena luoda arviointikriteeristö ja todistuspohja, jonka pohjalta arviointia suoritettaisiin vuosittain. Tällä hetkellä arviointia toteutetaan vapaamuotoisina palautekeskusteluina laajan opetussuunnitelman mukaan etenevien opiskelijoiden kanssa. 20

21 7 SHOWJAZZTANSSIN LAJIMÄÄRITELMÄ Showtanssi on käsite, jolle ei toistaiseksi ole annettu virallista suomenkielistä vastinetta. Englannin to show verbi tarkoittaa esittää ja näyttää. Mitä show on? Käydessäni keskusteluja kollegoideni kanssa nousi termistä ilmi monenlaisia ajatuksia ja määritelmiä. Jotkut ovat sitä mieltä, että sana on huono, eikä kuvaa tanssilajia ollenkaan. Toiset ovat taas sitä mieltä, että show-sana antaa mahdollisuuden opettajalle, koreografille ja tanssijalle tehdä sitä, mikä tuntuu itsestä parhaalta. On vapaus yhdistää eri tanssilajeja haluamallaan tavalla. Nina Andström haastatteli opinnäytetyössään Showtanssin historia Suomessa kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja showtanssivaikuttajia ja määrittelee haastattelujen ja omien kokemuksiensa perusteella lajin esitys- ja kilpailumuodoksi, jossa yhdistyvät näyttävyys, konsepti, tarinallisuus sekä tavoite vaikuttaa katsojaan. Tapoja voi olla monia, showtanssi voi olla esimerkiksi viihdyttävää, puhuttelevaa, koskettavaa ja teknisesti taidokasta, eivätkä nämä elementit lue toisiaan pois. Andströmin tutkimuksesta tulee ilmi, että showtanssilla ei koeta olevan omaa erillistä tanssitekniikkaansa, vaan se pohjautuu useamman eri tanssilajin tekniikkaan (Andström 2010, 11). Tiia Elg toteaa opinnäytteessään tanssitekniikan ja kehonhallinnan olevan välineitä tanssinilmaisulle (Elg 2011, 28). Tämä on mielestäni hyvä lähtökohta suunniteltaessa showtanssin opetuksen perusteita, sillä lajilla ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä tanssitekniikkaa, johon opetuksen voisi pohjata. 7.1 Jazztanssi ja showjazztanssi Jazz-sana showjazztanssi-sanan käsitteessä merkitsee tanssitekniikkaa, johon tämä Oulun taidekoulussa opetettava laji perustuu. Jazzille ominaiset piirteet rytmiikka, isolaatiot, dynaaminen liikkuminen tilassa sekä kehon kokonaisvaltainen käyttö liikkeessä korostuvat opetuksessa alkeistasosta lähtien. Lisäksi jazz viittaa lajin historiaan. Jazz on tanssinlaji, joka on polveutunut afrikkalaisesta tanssista kehittyen ajan myötä ottaen vaikutteita niin seura- kuin klassisesta tanssista. Jazz-ilmiön tärkeimpiä osa-alueita on jazzmusiikki, jossa puolestaan rytmisyys, svengaavuus ja improvisaatio ovat tärkeitä. Nykypäivän jazzmusiikki on muuttunut ja ottanut vaikutteita elämästä, ilmiöistä, ihmisistä ja monipuolistunut kattamaan laaja-alaisemman repertuaarin. Samoin jazztanssi on monipuolistunut ja lajin sisälle on kehittynyt erikoistekniikoita. (Möksy 2007, luento ) 21

22 Showjazz on tanssilaji, joka on annettu nimeksi tanssille, joka ei ole puhtaasti minkään jazztanssitekniikan sanelemaa, vaan antaa opettajalleen vapauden yhdistää tätä rytmistä ja dynaamista liikettä improvisaatioon ja showelementteihin. Showjazzin opetuksen tarkoitus on tuottaa esittävää tanssitaidetta. Oululaisen tanssikeskus Citydancen internet-sivuilla laji on määritelty seuraavasti: Showjazztunneilla panostetaan dynaamiseen liikkumiseen ja monipuolisiin tanssisarjoihin. Lisäksi tehdään perustekniikkaharjoituksia, koordinaatio- ja isolaatioharjoituksia sekä opetellaan erilaisia piruetteja. Esittämiseen kiinnitetään erityisesti huomiota: ilmeikkyyteen, ilmaisukykyyn ja oman persoonan rohkeaan esilletuomiseen. (Tanssikeskus Citydance 2012, hakupäivä ) Pääkaupunkiseudulla taiteen perusopetusta tarjoavissa tanssikouluissa, Tanssikoulu DCA:lla ja Helsingin tanssiopistolla, showjazztanssi on määritelty seuraavasti: Tanssitunnilla lämmittely-, venyttely-, lihaskunto- ja lattianpoikki-osuuksien lisäksi jazzin perusteisiin tutustumista. Vaihtelevan tyylisissä tanssisarjoissa hyödynnetään jazzin tekniikkaa ja harjoitellaan erilaisia hyppyjä ja piruetteja. Tunnilla käytetään musiikkia monipuolisesti (mm. r&b, lattarit, pop). Keskitason tunneilla oppilalta edellytetään alkeistunneilla opittujen tekniikoiden hallintaa, hyvää keskittymiskykyä sekä alkeistuntia nopeampaa tanssimateriaalin omaksumista. (Tanssikoulu DCA 2012, hakupäivä ) Showjazz yhdistelee showtanssin ja jazztanssin elementtejä keskenään. Tunneilla harjoitellaan koordinaatiota, voimaa, notkeutta sekä musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Tunti pohjaa jazztanssin tekniikkaan, jota harjoitellaan ikäkaudelle sopivassa muodossa tanssin iloa unohtamatta! (Helsingin tanssiopisto 2012, hakupäivä ) 7.2 Kysely tanssilajimääritelmästä Teetin opinnäytetyötäni varten kyselyn, jossa pyysin vastaajia määrittelemään muun muassa sanan show. Jätin tietoisesti sanan perästä tanssi-liitteen pois, sillä halusin kuulla ajatuksia juuri tästä alkuliitteestä, joka tuntuu aiheuttavan nuorelle uudelle tanssimuodolle ikävän kaupallisen tanssitaidepiireissä ei-uskottavan leiman. Lähetin kyselyn niin tanssinharrastajille, - tanssinopettajaopiskelijoille kuin lajin parissa toimiville tanssinopettajillekin (liite 2). 22

23 7.3 Kyselyn tulosten erittelyä Lähetetyt kyselylomakkeet Saapuneet vastaukset 22 kappaletta 11 kappaletta Vastausprosentti 50,00% Naisia Miehiä Tanssinharrastajia Tanssinopettajia 11/11 henkilöä 0/11 henkilöä 10/11 henkilöä 1/11 henkilöä Kysymyslomakeessa (liite 3) pyysin vastaajia kertomaan omin sanoin, mitä he ymmärtävät seuraavilla käsitteillä: show, tanssitekniikka, opetussuunnitelma ja tavoitteellinen harjoittelu. Kun luin vastauksia, papereista nousivat esiin sanat: näyttävyys, kokonaisuus, monipuolisuus ja mahdollisuus. Vastaajat pohtivat show-sanaa hyvin monelta kantilta. Showta pidettiin rajoja rikkovana, kiehtovana ja esittävänä taiteen muotona, joka rikkoo paitsi tanssilajien, myös taiteiden välisiä rajoja. Ajateltiin, että laji antaa koreografeille ja opettajille mahdollisuuden yhdistää eri tanssilajeja haluamallaan tavalla, ottaa vaikutteita esimerkiksi taistelulajeista tai yhdistää liikkeeseen elementtejä arkielämästä. Näyttävyyttä ei koettu pelkäksi pintapuoliseksi glamouriksi vaan pohdittiin, että sitä voidaan tuoda esiin myös vahvalla ilmaisulla ja eläytymisellä. Jotta ihminen voisi olla näin monitaituri, että kykenee kaikkeen tähän edellä mainittuun, vaaditaan mielestäni showalalla toimivilta ihmisiltä lahjakkuutta, luovuutta mutta ennen kaikkea hulluutta heittäytyä mukaan tähän tulevaisuudessakin kehittyvään lajiin. Nina Andström (2010, 11) kritisoi opinnäytetyössään käsitystä siitä, että on olemassa erikseen taide- ja viihdetanssia. Hän kysyy: miksi viihde tekisi tanssista vähemmän taiteellista ja toteaa showtanssin voivan olla sekä viihdyttävää, että taidetta toteutustavoista ja näkökulmista riippuen. Se, että kyselyyni vastaajat kokivat tanssilajin monimuotoisena ja uutena erilaisena mahdollisuutena, tuntui itsestäni ihanalta. Vastauksista ei paistanut epätoivo ja pakonomainen tunne luokitella ja lajitella show pieneen purkkiin, sillä sinne se ei todennäköisesti koskaan tule mahtumaan, vaan lajimääritelmälle uskallettiin jättää tarpeellinen väljyys, jolloin kukin showtanssija ja -opettaja voi 23

24 lisätä työhönsä oman erikoisen kädenjälkensä. Pyritään ikään kuin luomaan löyhä viitekehys, jonka sisällä voi toteuttaa itseään ja antaa luovuuden kukkia. Tanssitekniikka koettiin tärkeäksi osa-alueeksi tanssinopiskelussa. Erään vastaajan mukaan vahva tanssitekniikka antaa tanssijalle mahdollisuuden hallita vaihtelevien koreografioiden liikemateriaalia. Tanssiteknisiksi asioiksi luokiteltiin erilaiset hypyt ja piruetit sekä koordinaatio. Mutta ennen kaikkea kyky muuntautua eri lajeihin nähtiin tärkeänä ja teknisenä taituruutena. Koettiin, että eri lajit vaativat tanssijoilta erilaisia tanssiteknisiä ominaisuuksia, mutta hyvä kehonhallinta sekä liikkuvuus tulisi olla jokaisella tanssijalla lajista riippumatta. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tekniikkaa tulee kehittää jatkuvasti ja 1/3 vastaajista mielsi puhtaan tekniikan tärkeäksi osaksi turvallista harjoittelua, jossa tapaturmariskit on minimoitu. Kun ottaa huomioon vastanneiden määrän ja tanssitaustan, määritelmät opetussuunnitelmista olivat jokseenkin samanlaisia. Opetussuunnitelmaa pidettiin opetuksen suunnittelun ja tavoitteellisen harjoittelun apuvälineenä. Eräs vastaajista kirjoitti opetussuunnitelman helpottavan opettajan arviointityötä, jonka kautta voi peilata, mitä kullakin tasolla tulisi hallita. Opetussuunnitelma koettiin positiivisena ja oppilaitoksen uskottavuuden kannalta tärkeänä. Erään vastaajan mielestä tanssikoulu, jossa opetusta annetaan opetussuunnitelmien mukaan tuntui laadukkaammalta ja tehokkaammalta oppimisympäristöltä. Kyselyyn vastanneet henkilöt mielsivät tavoitteellisen harjoittelun kulkemaan käsi kädessä opetussuunnitelman kanssa. Tavoitteelliselle harjoittelulle oli useamman paperin mukaan tyypillistä motivaattori, jokin syy tai tavoite, miksi harjoitella. Siihen yhdistettiin mielellään kilpailu ja itsensä haastaminen. Erään vastaajan mielestä halu ja päättäväisyys oppia jokin asia, ovat tavoitteellisen harjoittelun tunnusmerkkejä. Allekirjoitan useita papereista nousseita ajatuksia. Vastauksien lukumäärän perusteella ei kuitenkaan voi tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä esimerkiksi showtanssin määritelmästä. Huomioon on otettava myös se, että vastaajista kaikki olivat naisia, tanssinharrastajat tulivat samasta tanssikoulusta, käyvät samoilla tunneilla ja etenevät yhteistä opetussuunnitelmaa. Uskon, että näillä seikoilla on vaikutusta vastauksiin. 24

25 8 SHOWJAZZTANSSIN OPETUSSUUNNITELMA OULUN TAIDEKOULUUN Showjazztanssin opetussuunnitelma (liite 4) on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä asetetaan yleiset tavoitteet showjazztanssin opetukselle luokkatasosta ja ikäryhmästä riippumatta. Toisessa osassa opinnot on jaettu ikä- ja tasoryhmiin seuraavasti: alkeistaso 9 12-vuotiaat (alkeet, 1, 2), perustaso vuotiaat (3,4,5) sekä jatkotaso yli 15-vuotiaat (6,7,8). Kolmas osa käsittelee opetuksen arviointia. 8.1 Mistä lähdetään liikkeelle? Showjazztanssin opetuksen lähtökohtana on vahvistaa oppilaan perusliikkuminen, kehonhallinta, ymmärrys kehosta ja sen toiminnasta sille tasolle, että hän kykenee opiskelemaan showjazztanssin liikemateriaalia sekä tanssitekniikkaa turvallisesti omista kehollisista lähtökohdistaan. Oppilaalle tarjotaan avaimet laajan ja avarakatseisen näkemyksen muodostamiseen tanssitaiteesta, suhtautuen suvaitsevaisesti tanssin eri osa-alueisiin ja tyylisuuntiin. Opetuksessa pyritään pitkäjänteisyyteen ja tavoitteellisuuteen noudattamalla selkeitä kausi- ja jaksosuunnitelmia. Tanssiteknisten osa-alueiden lisäksi harjoitellaan tapakulttuuria, sosiaalisia taitoja sekä itseohjautuvuutta. 8.2 Mitä opetetaan? Opetuksen sisällölliset tavoitteet on jaettu kullekin tasoryhmälle soveltuvasti käyttäen yhteisiä osa-alueita, jotka helpottavat opetuksen suunnittelua vuosittain eteneväksi. Pohjana jaottelussa käytin taidekoululla käyttämääni showjazztanssin tuntirakennetta sekä työstön alla olevaa Oulun taidekoulun nykytanssiopintojen laajan oppimäärän luokkien 6,7 ja 8 opetussuunnitelmaa (liite 5). Jokaisella tasolla yhteisiä osa-alueita ovat: 1. Lämmittely, 2. Tanssitekniikka, 3. Tilassa liikkuvat harjoitteet, 4. Tanssillisuus sekä 5. Kehonhuolto. 25

26 Osa-alueet sisältävät tavoitteiden lisäksi liike-esimerkkejä, joiden tarkoituksena on luoda showjazztanssille ja tanssinopettajille yhteistä terminologiaa, jonka avulla opetuksen sisällön arviointia on helpompaa toteuttaa, ja tulevaisuudessa luoda lajille oma terminologia, jota voitaisiin verrata esimerkiksi klassisen baletin sanastoon. Osa-alueissa on otettu huomioon oppilaiden kokonaisvaltainen kehitys tanssijana ja harjoitteet on suunnattu ikäryhmälle sekä taitotasolle soveltuviksi. 8.3 Esiintymiset ja opintojen päättötyö Esitykset ja opetustuntien ulkopuolinen toiminta ovat tärkeä osa Oulun taidekoulun tanssilinjan toimintasuunnitelmaa. Oppilaille pyritään järjestämään mahdollisuus osallistua lukuvuoden aikana erilaisiin tanssi- ja taidetyöpajoihin, joissa työstetään projektiluontoisesti esityksiä tai tutustutaan vieraaseen tanssilajiin tai sen osa-alueeseen tiiviskurssimuotoisesti. Lisäksi oppilaat pääsevät esiintymään koulun omissa näytöksissä sekä mahdollisuuksien mukaan myös valtakunnallisissa katselmuksissa ja kilpailuissa lukuvuoden aikana. Esiintymiset opettavat paitsi esiintymisvarmuuta ja rohkeutta, myös pitkäjännitteistä työskentelyä tavoitteiden saavuttamiseksi. Perustasolta eteenpäin taidekoulun opetussuunnitelmaan kuuluu Omat tanssit -projekti, jossa oppilaat laativat omia tanssisommitelmiaan ja koreografioitaan. Tavoitteena on kehittää tanssijan luovuutta, ilmaisukykyä, rohkeutta sekä avata koreografian tekemisen saloja. Oppilaat työstävät tunneilla opettajan johdolla omia soolo-, duo- tai ryhmäkoreografioitaan opettajien laatiman löyhän tarinarakenteen sisään. Myös alkeistason oppilaat osallistuvat projektiin laatimalla pieniä tanssisommitelmia opettajan kokoaman koreografian sisälle. Omat tanssit -projektilla tähdätään mahdolliseen opinnot yhteensitovaan päättötyöhön, jonka oppilas voi halutessaan suorittaa opintojen loppuvaiheessa, kun on ensin suorittanut syventävät opinnot hyväksytysti. Päättötyö voi olla koreografinen tai oppilas voi toimia teoksessa tanssijana. Päättötyö on opiskelijan taidonnäyte, joka sisältää varsinaisen taiteellisen osion lisäksi kirjallisen raportin ja itsearvioinnin. Oppilas saa työstään sekä kirjallisen että suullisen palautteen, arvosanan ja opintojen päättötodistuksen, jolla hän voi saada lisäpisteitä hakeutuessa alan ammattiopintoihin. 26

27 8.4 Opintojen arviointi Taiteen perusopetuksen mukaan annettavasta opetuksesta oppilas on oikeutettu saamaan palautetta edistymisestään ja häntä tulisi arvioida lukuvuosittain. Palautteen muodon tulee olla rakentavaa, kannustavaa ja jatkuvaa. Oppilaan tulee olla tietoinen arvioinnin perusteista ja opetuksen tavoitteista ja palautteen tulee pohjautua näihin seikkoihin. Oulun taidekoulussa laaditaan parhaillaan arviointikriteeristöä sekä todistuspohjaa, jonka mukaan arviointia tullaan jatkossa antamaan. Tällä hetkellä arviointia suoritetaan laajan oppimäärän mukaan etenevien oppilaiden kanssa vapaamuotoisten palautekeskustelujen muodossa. 27

28 9 POHDINTA Tavoitteellisen opetuksen suunnittelu on haastavaa, mutta tarpeellista. Parhaimmassa tapauksessa huolellisesti laadittu suunnitelma tarjoaa oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet oppimiseen, tukee opettajan työtä sekä lisää koulujen persoonallisuutta. Tämä puolestaan mahdollistaa erikoistumisen ja laadukkaan, korkeatasoisen koulutusjärjestelmän tanssitaiteeseen Suomessa. Laadun valvonta helpottuu ja opetuksen punainen lanka säilyy, jolloin oppilaan on helpompi ymmärtää suuria kokonaisuuksia ja oppiminen on tehokasta. Showjazztanssilajin nuori ikä ja vasta alkutekijöissään oleva opettajakoulutuksen toteutuminen merkitsee, että lajin opetussuunnitelmia sekä opetuksen sisältöä tulee tarkkailla ja kehittää tulevaisuudessa jatkuvasti. Muun muassa alkeisopetuksen sisällön tutkintaa on hyvä jatkaa tanssijoiden lähtötason vaihtelevuuden vuoksi. Taiteen arviointi nousi myös tässä työssä haasteena esiin. Mielenkiintoinen näkökulma taiteen arvioinnin tutkimiseen olisi oppilaiden oppimistehokkuus. Parantaako arviointi tehokkuutta? Minkä muotoista palautteen tulisi olla? Mielestäni palautteen antaminen ja saaminen kuuluvat tavoitteelliseen opetukseen ja oppimiseen. Opintojen laajuus herättää paljon ajatuksia. Kansainvälisesti harjoittelumäärä on moninkertainen ja harjoitteluolosuhteet on luotu sellaisiksi, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisimman pieni kynnys osallistua opetukseen, esimerkiksi koulujen iltapäiväkerhotoiminnan kautta. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on menestyksekkäästi toteutettu tanssipaja-toimintaa ala-asteilla ja päiväkodeissa jo usean vuoden ajan. Tanssipajassa opettajaopiskelijat jalkautuvat kouluille ja päiväkoteihin tekemään opetus- ja työharjoittelujaan ja tarjoavat yhä useammalle lapselle ja nuorelle entistä enemmän mahdollisuuksia harrastaa tanssia. Mielestäni Suomessa tulisi ehdottomasti lisätä tämänsuuntaista tanssinopetusta. Kouluympäristö tukee tavoitteellisen opetuksen toteuttamisen mahdollisuuksia ja tarjoaa tanssille laajemman harrastajakunnan, jolloin myös taitoerot harrastelijoiden ja ammattiin pyrkivien tanssijoiden välillä pienenisivät. Tämä puolestaan lisää kilpailua ja vaatii paitsi oppilailta myös opettajilta jatkuvaa itsensä kehittämistä, joka puolestaan nostaa tieto- ja taitotasoa tanssin kaikilla osa-alueilla. 28

29 Oulun kaupungissa edellä mainittu toiminta voisi olla Oulun taidekoulun ansiosta pienillä muutoksilla toteutettavissa ja toimia siten suunnannäyttäjänä Suomessa, koska se toimii jo nyt opetustoimen alla käyttäen pitkälti samanlaisia toimintamalleja kuin peruskouluissa. 29

30 LÄHTEET Andström, N Showtanssin historia Suomessa. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Tanssinopettajan koulutusohjelma. Showtanssin suuntautumisvaihtoehto. Opinnäytetyö. Dryden, G Oppimisen vallankumous: uusien oppimistapojen maailma. Suom. V-P. Ketola. Helsinki: Tietosanoma. Elg, T Luovuus, yksilöllisyys, kannustaminen- showtanssin opetussuunnitelman avainasioita. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Tanssinopettajan koulutusohjelma. Seuratanssin suuntautumisvaihtoehto. Opinnäytetyö. Helsingin tanssiopisto, showjazztanssilajin kuvaus. Hakupäivä Hellström, M Sata sanaa opetuksesta, keskeisten käsitteiden käsikirja. Juva: PSkustannus. < Hernesaho, M Opetussuunnitelma- esiopettajan tärkeä työväline. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma. Ikonen, O., Krogerus, A Ainutkertainen oppija, Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen. Juva: PS- kustannus. Jokikokko, J Discomuodostelman hohtoa: projekti tavoitteellisesta oppimisesta kohti kilpailua. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Tanssinopettajan koulutusohjelma. Showtanssin suuntautumisvaihtoehto. Opinnäytetyö. Jyrkkä, H Tanssintekijät 35 näkökulmaa koreografin työhön. Jyväskylä: Suomen Tanssitaiteilijain Liitto ja Teatterikorkeakoulu. 30