Alustava liiketoimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Alustava liiketoimintasuunnitelma Liiketoimintasuunnitelma sisältää Taimi oy:n liikesalaisuuksia ja on siten julkisuusuuslain (621/1999) 24 :n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettävä. Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Salassa pidettävän asiakirjan sisältämiä tietoja ei myöskään saa ilmaista sivulliselle. Valtakunnallinen in house-työterveysosakeyhtiö Taimi Oy 1. Taustaa Työterveyshuoltoon liittyvän sairaanhoitopalvelun yhtiöittämisvelvollisuus perustuu kuntalain pykälään 150. Kunta tai kuntayhtymä ei voi käytännössä lainkaan myydä vapaaehtoista sairaanhoitopalveluita ulkopuolisille tahoille muussa kuin yhtiömuodossa. Työnantajalla on kuitenkin nyt ja jatkossa työterveyshuoltolain velvoite järjestää työntekijöilleen työterveyshuoltopalvelut. Työterveyshuollon järjestämisen sekä vaikuttavuuden kehittämistarve ei ole sidottu soteuudistukseen. Työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia ja edistää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Vaikuttava työterveyshuolto vähentää merkittävästi työnantajien henkilöstökustannuksia sekä lisää työyhteisön vetovoimaa työmarkkinoilla ja on osaltaan vaikuttamassa henkilöstötuottavuuteen ja työssä jatkamiseen. Yksinomaan kuntien henkilöstön sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset aiheuttavat kahden miljardin vuotuiset kustannukset. Työnantajan kanssa yhteistyössä tuotettu työterveyshuolto voi osaltaan merkittävästi vahvistaa yksilön sekä työyhteisön työkykyä, voimavaroja ja hyvinvointia ja ehkäistä työkyvyttömyyksiä sekä ennenaikaisia eläköitymisiä. Työterveyshuolto on osa terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Työterveyshuollon toteuttamismallilla on vaikutusta erikoissairaanhoidon potilasvirtoihin sekä perusterveydenhuollon järjestämiseen. Sote-uudistuksen toteutuessa työterveyshuollon merkitys korostuu niin potilasohjauksessa kuin toiminnan taloudessa. 2. Liikeidea, missio ja visio Liikeidea ja liiketoiminnan määritys: Perustettavan yhtiön tavoitteena on tuottaa in house -toimintana omistajilleen tehokkaasti laadukkaita työterveyshuollon palveluja. Yhtiön omistajina voivat olla hankintalain mukaiset

2 hankintayksiköt sekä näiden määräysvallassa olevat toimijat. Yhtiö toimii ja tarjoaa palvelujaan tehokkaasti valtakunnallisesti. Yhtiö alueyhtiöineen muodostaa koko maan laajuisen ketjun, jossa palvelut ovat tarjolla alueyhtiöiden asiakkaille missä tahansa ketjun toimipisteessä. Yhtiön tarkoituksena on kehittää kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa sekä toimintatapoja erityisesti hyödyntäen valtakunnallista mittakaavaetua ja uuden terveysteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyinen julkinen työterveyshuolto tuntee julkisen alan työt, mikä edesauttaa yhtiön tuottamien palveluiden vaikuttavuutta. Missio Työterveyshuollon vaikuttavuudella ja tehokkuudella aikaansaadaan pysyviä terveyshyötyjä ja vähennetään työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja. Tavoitteena on pitkäjännitteinen työkyvyn vahvistaminen mahdollistaen henkilöstön hyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvun sekä työkyvyttömyyden kustannusten vähentäminen. Visio Yhtiö kehittää ja tehostaa julkista työterveyshuoltoa niin, että se kykenee jatkossa olemaan sekä tehokkuudessa että vaikuttavuudessa suunnannäyttäjä ja haastamaan yksityisen markkinaehtoisen työterveyshuollon pysyvien terveyshyötyjen aikaansaamisessa. 3. Asiakkaat ja markkinat Yhtiö toimii in house -asemassa osakkeenomistajiensa sidosyksikkönä ja sen omistajina voivat olla hankintalain mukaiset hankintayksiköt sekä niiden määräysvallassa olevat yhteisöt. Yhtiö tuottaa työterveyspalveluja sekä omistaja-asiakkailleen että näiden työntekijöille. In house -asema mahdollistaa asiakkuuden lisäksi omistajaohjauksen ja pitkäjännitteisen työterveysyhteistyön. Yhtiön ensisijaisena tavoitteena ei ole tuottaa taloudellista voittoa, vaan kustannusvaikuttavia työterveyspalveluja ja sitä kautta omistajilleen lisäarvoa. Omistajat voivat hankkia yhtiön palveluja hankintalain säädökset huomioiden kilpailuttamatta. Omistajaohjaus mahdollistaa toiminnan kehittämisen jatkossakin vastaamaan muuttuvan terveydenhuollon tarpeita. Myös kustannukset ovat pitkälti ennakoitavissa. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä työterveys yhtenä sen osa-alueena ovat suuressa murroksessa. Mahdollinen sote-uudistus voisi kiihdyttää entisestään nykyistä kehitystä, missä työterveyshuollon tuottaminen keskittyy muutamille yksityisille toimijoille. Työterveyshuolto on samalla asiakkuus muihin sairaanhoidon sekä hyvinvoinnin palvelujen myyntiin ja erikoissairaanhoidon potilasvirtojen ohjaukseen. Työterveyshuolto muodostaa entistä selkeämmin palvelukokonaisuuden yhdessä perusterveydenhuollon kanssa, jossa työterveydenhuollon lähetekäytännöillä ohjataan potilasvirtaa. Toimiessaan kiinteästi perusterveydenhuollon kanssa varmistetaan terveyenhuollon toimiva kokonaisuus ja julkisen terveydenhuollon kilpailukykyisyys. 4. Tuotteet ja palvelut

3 Työterveyshuollon palvelujen tarkoituksena on edistää työyhteisön henkilöstön fyysisen ja psyykkisen työkyvyn ylläpitämistä, vähentää sairauspoissaoloja, tukea työyhteisöjen toimivuutta ja hyvinvointia, ohjata hyvään työergonomiaan sekä ehkäistä työtapaturmia ja fysikaalisia haittoja yhdessä työnantajan kanssa. Työnantajan näkökulmasta tavoitteena on, että palveluntuottaja tarjoaa henkilöstölle kustannustehokkaat, kokonaisvaltaiset, laadukkaat ja modernit työterveyshuollon palvelut, kattaen ennaltaehkäisevät ja työkyvyn tuen palvelut (Kelan korvausluokka 1) sekä sairaanhoidon palvelut (Kelan korvausluokka 2). Työterveyshuollon palvelujen tulee olla saatavilla kohtuullisen etäisyyden päässä taloudellisesti tuotettuna sekä jatkossa myös virtuaalisina lähipalveluina. Palvelukokonaisuus määritetään työnantajan tarpeista lähtien. Lähtökohtana työpaikan ja töiden tunteminen. Työterveysyhteistyössä tehdään työpaikkaselvitykset ja sovitaan terveystapaamiset. Emoyhtiössä tuotetaan valtakunnallisesti alueyhtiölle keskitettyjä tukipalveluja, tietojärjestelmien kehittämistä, yhteishankintoja, erityisosaamista vaativia palveluita, henkilökunnan koulutusta sekä koulutuksen koordinointia, terveysteknologian edistämistä, työelämän ja johtamisen henkilöstöjohtamisen konsultointia sekä ketjun viestintää. Yhtiön tarkoituksena on kehittää kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa sekä toimintatapoja erityisesti hyödyntäen valtakunnallista mittakaavaetua ja uuden terveysteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Alueyhtiöt tuottavat palvelut asiakkaille. Alueyhtiöiden tarjoama vaihtelee paikallisten asiakastarpeiden mukaan. Hinnoittelussa toteutetaan kannattavuusperiaatetta. Alueyhtiöiden kesken ei suoriteta subventiota. 5. Yhtiörakenne Tarkoituksena on muodostaa toiminallisesti yhtenäinen kansallinen ketju. Konserni muodostuu valtakunnallisesta emoyhtiöstä ja sen alueellisista tytäryhtiöistä. Konsernin emoyhtiö toimii hallinnollisena yksikkönä ja tytäryhtiöihin on keskitetty työterveyden varsinainen tuottaminen. Emoyhtiön osakkaina ovat kunnat ja sairaanhoitopiirit sekä Keva alle osakkuusyhtiörajan olevalla omistuksella. Emoyhtiö omistaa osake-enemmistön alueyhtiöistä. Tämän lisäksi alueyhtiöiden osakkeita eivät voi omistaa muut kuin julkiset hankintayksiköt ja että on varmistettu, että alueyhtiö noudattaa ketjun yhteisiä toimintaperiaatteita ja yhteistä ketjuohjausta. Emoyhtiön pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa ja hankkia palveluja, joiden keskitetty tuottaminen on tarkoituksenmukaista taloudellisesti ja laadullisesti. Toimintakonseptin kehittämistä tehdään yhteistyössä alueyhtiöiden kanssa. Emo-yhtiön perimmäisenä tehtävänä on vastata palveluiden tuottamisesta alueyhtiöidelle, jotka ovat järkevä organisoida koko konsernin yhteiseksi, jaetuiksi palveluiksi. Toiminnan käynnistämisen vaiheessa vuoden 2019 alusta on vielä realismia, että alueyhtiöt toimivat omien järjestelmien ja hallintojen avulla. Yhtiön toimivan johdon on muodostettava heti vuoden 2019 alusta tarkka, vaiheistettu suunnitelma siitä, miten konsernin yhteisiä palveluita aletaan rakentamaan. Yhteiset palvelut voivat liittyä esim: Liiketoiminnan kehitykseen (uusien liiketoimintamallien kehitys ja konsernin yhteinen PMO (Project Management Office), jonka avulla uudet pilottihankkeet saadaan skaalattua

4 valtakunnallisesti ja vältettyä päällekkäistä kehittämistyötä esim. terveysteknologia ja robotiikka sekä uusien palveluiden tuotteistaminen mm. koulutus ja konsultointi) Liiketoiminnan palvelut (markkinointi, brändi, myynti, riskienhallinta, juridiikka, Kevayhteistyö, vaativat ja harvaan tarvittavien palveluiden koordinointi verkostojen kautta, henkilöstön koulutus) Konsernipalvelut (ICT, potilastietojärjestelmät, talous- ja henkilöstöhallinto, viestintä, edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet, potilasasiamies, kiinteistöosaaminen, hankinnat) Osaamisen kehittäminen (vaikuttavan työterveyden tuottaminen edellyttää riittävää määrää koulutettua henkilökuntaa, työterveyshuollon ammattilaisia ja asiantuntijoita. Emoyhtiön yhtenä tehtävänä on huolehtia henkilökunnan osaamisesta, lakisääteisten koulutustavoitteiden toteutumisesta sekä koko henkilöstön jatkokoulutuksesta. Emoyhtiö laatii yhdessä yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa alueyhtiöiden tarpeiden mukaan koulutusohjelmat. Erityisesti nuorten lääkärien työterveyshuoltoon pätevöityminen, erikoislääkärikoulutuksen järjestäminen työn ohessa ja sitä tukien sekä tieteellinen työterveyshuoltoa kehittävä jatkokoulutus ovat keinoja joilla jatkossa tullaan turvaamaan riittävät ja työterveyshuoltoon perehtyneet lääkäriresurssit) Emo-yhtiöstä ei rakenneta kankeaa ja raskasta organisaatiota, vaan lopulliset yhteisesti jaetut konsernipalvelut ratkaistaan tavalla, joka varmistaa tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen toiminnan ja koko ketjun kustannustehokkuuden. Keskeisenä kriteerinä on oltava asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palveluiden kehittäminen iteratiivisesti. 6. Toiminnan vahvuudet, kriittiset menestystekijät ja riskienhallinta Alueyhtiöillä on paikalistuntemus sekä asiakkaiden työn vahva tuntemus. Julkisella työterveyshuollolla on vahvaa kokemusta ja osaamista erityisesti julkisen alan työtehtävistä ja niihin liittyvistä erityispiirteistä. Asiakkaiden toimialojen ja työntekijäryhmien riskit ovat ennestään tuttuja. In house -asema mahdollistaa pitkäjänteisen työterveysyhteistyön. Valtakunnallisesti keskitetyt toiminnat antaa volyymi- ja mittakaavahyötyjä. Keskitetyt asiantuntijapalvelut ovat koko ketjun käytettävissä. Kevan tiivis yhteistyökumppanuus mahdollistaa työkykyarvioiden ja työkyvyn tuen prosessien kehittämisen entistä vaikuttavimmiksi. Koulutusohjelma ja konsultointimahdollisuudet parantavat osaavan henkilökunnan saatavuutta. Valtakunnallisesti tuotettu kustannusvaikuttava, pitkäjänteisen työterveysyhteistyön mahdollistava työterveyshuolto on edullinen tapa vähentää ennenaisen eläköitymisen riskejä, pidentää työuria sekä tuottaa laadukkaita kuntoutus ja työkykyarvioita. Emoyhtiö muodostaa alueyhtiöiden kanssa vahvan kansallisen ketjun, jonka avulla skaalaetuja on mahdollista saavuttaa. Ilman vahvaa ketjumaista toimintaa ja konsernin yhteisiä palveluita, ei volyymihyötyjä ole mahdollista realisoida. Tämä on nähtävissä yhtenä riskitekijänä. Toisena riskinä on aikataulun tiukkuus. Miten liiketoiminta kyetään yhdistämään syksyn ja alkuvuoden aikana tulee olemaan selkeä haaste.

5 Kolmas keskeinen riski liittyy uuden yhtiön päätöksentekoon ja johtamiseen. Jos osakkailla on hyvin erilaisia näkemyksiä ja intressejä yhtiön kehittämisestä, riskinä voi olla strategisen päätöksentekokyvyn ja -toimeenpanokyvyn hitaus 7. Taloudelliset laskelmat Taimi Oy:n huolettavien lukumäärä olisi noin ja liikevaihto olisi yli 50 milj. euroa. (perustuu toimitettuihin lukuihin)