VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAMME SISÄLTÖ:

Transkriptio

1

2 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAMME SISÄLTÖ: -Arviointi -Havainnointi/dokumentointi -Uskonto ja etiikka -Luonto ja ympäristö -Liikunta ja terveys -Taide ja kulttuuri -Kieli ja vuorovaikutus -Matemaattinen ajattelu -Toiminnalliset sisältöalueet -Leikistä -Hirsimäen päiväkoti esittäytyy -Toiminta-ajatus -Arvot -Päiväkodin arvot -Vanhempien arvot -Lasten arvoja -Kasvatuskumppanuus -Lapsikäsitys -Lapsilähtöisyys -Oppimiskäsitys -Oppimisympäristö

3 HIRSIMÄEN PÄIVÄKOTI ESITTÄYTYY Päiväkotimme valmistui Hirsimäen luonnonläheiselle asuinalueelle vuonna Suunnitteluvaiheessa keskeisiksi aiheiksi nousivat hiljaisuus ja taide, jotka näkyvät ja kuuluvat päiväkodin arjessa. Iso sali tarjoaa hyvät puitteet liikunnalle sekä erilaisille juhlille ja tapahtumille. Päiväkotimme on avoinna pääsääntöisesti vuotiaiden esiopetusaika on Ryhmiä talossa toimii viisi; Tuohitossut (1-3 v), Heinähatut (3-5v), Kivitaskut (5-6 v), Naavaparrat (5-6v) ja vuonna 2005 aloittanut luontoryhmä Metsänhaltiat ( 6 v). Saman katon alla toimii Nummen koulun kaksi luokkaa, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä. Iltapäivisin koulun tiloissa toimii koululaisten iltapäiväkerho. Päiväkodin tiloissa järjestetään myös monipuolista iltatoimintaa alueen asukkaille.

4 TOIMINTA-AJATUS Tavoitteenamme on tarjota laadukasta päivähoitoa luonnonläheisessä ja viihtyisässä päiväkodissa. Haluamme tarjota turvallista ja hyvää päivähoitoa Hirsimäen alueen lapsille. Meille LUONTO on tärkeä. Päiväkotimme on metsän lähellä. Arkipäivän toimintaamme on luonnon tutkiminen ja retkeily. Uskomme, että sitä mitä lapsi oppii rakastamaan lapsena, ei hän aikuisenakaan halua tuhota. LEIKKI on mukana kaikessa toiminnassa. Se on oppimisen väline, täynnä mahdollisuuksia toteuttaa jokaisessa lapsessa olevaa LUOVUUTTA. Minä opin, olen iloinen, että opin! Arvostamme: Lasta ja lapsuutta Vanhemmuutta Yhteistyötä vanhempien kanssa Turvallisuutta Luontoa ja ympäristöä Meillä on LIIKUNTAA monipuolisesti sekä sisällä että ulkona. Talvella hiihdämme ja luistelemme, syksyllä ja keväällä käytämme läheistä kenttää sisätilojen lisäksi. Sosiaalisten taitojen kehittymistä pidämme erittäin tärkeänä, kaiken pohjana. Toiminnassaan lapsi oppii yhdessä toimimaan toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsella on rauha tehdä ja tutkia asioita, joista hän on kiinnostunut. Metsän suuri puu on kerran ollut käpy

5 MEIDÄN ARVOT Hirsimäen päiväkodin arvot ovat syntyneet vanhempien, lasten ja henkilökunnan keskustelujen perusteella. Arvot ovat yhteneväiset esiopetussuunnitelman kanssa. 2. Elämän ja elävän kunnioittaminen Kaikessa toiminnassa meitä ohjaavat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, toisen ihmisen kuunteleminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Luontokasvatus on meille tärkeä. Keskustelujen ja kokemusten myötä lapset kasvavat vastuuseen luonnosta. Lapselle kasvaa kiireetön, tutkiva, positiivinen suhde lähiympäristöönsä, kun luontokasvatusta toteutetaan jatkumona koko varhaiskasvatuksen ajan. 1.Turvallisuus Lasten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus toteutuu päivittäin. esim. Varahenkilö mahdollisti retken olemalla paikalla kunnes riittävä henkilökunta tuli. Fyysinen turvallisuus Riittävä määrä henkilökuntaa, erityishuomio retkiin Läsnä olevien lasten nimilistat ryhmissä aikuisilla Turvalliset välineet ja ympäristö Palo- ja pelastautumissuunnitelmat päivitettynä Psyykkinen turvallisuus Aikuinen huomioi lapsen tarpeen esim. lapsella ei ole kaveria Aikuinen on lapsen saatavilla syli on avoin. Aikuisten kesken on avoin ilmapiiri.

6 3. Lapsen ja perheen kunnioittaminen Meille tärkeitä ovat vanhempien ja lasten tutustumispäivät, keskustelut sekä tuonti- ja hakutilanteet. Aikuisten asenne ja käyttäytyminen antaa mallin. Aikuisten asenne on positiivinen erilaisille tunteille, aikuinen on herkkä aistimaan lapsen tunnetilan. : Perheiden erilaisia elämäntilanteita ymmärretään. Perheiden arvoja kuunnellaan, arvostetaan ja toimintaa kehitetään näiden perusteella. 4. Työn arvostaminen Työ on arvo sinänsä niin aikuisten kuin lasten kesken. Hyvä itsetunto arvosta omaa työtäsi ota vastuu omasta työstäsi - anna arvo toisen työlle. Jokaisella, niin aikuisella kuin lapsella, omat vahvuudet tulevat käyttöön. Arjen arvostaminen rutiinit luovat turvallisuutta virheistä opitaan. Työstä kerrotaan vanhemmille. 5. Hyvä ilmapiiri ja luottamus Hyvä ilmapiiri vapauttaa voimavaroja työskentelyyn. Yksikössämme on lupa epäonnistua, usein se synnyttää uutta. Yhteiset tavoitteet toiminnalla.. Ihmissuhdetaitoihin panostaminen ristiriitatilanteiden selvittäminen Työyhteisö on avoin, rehellinen ja joustava.

7 VANHEMPIEN ARVOJA Keräsimme perheiden arvoja vanhempainilloissa otsikolla näitä asioita pidän tärkeänä lapseni päiväkotihoidossa. -Lasten yksilöllinen huomioiminen. -Itkevän lapsen lohduttelu ja syliin ottaminen. -Opetellaan ihan tavallisia arjen asioita, käytöstapoja, pukemista jne. -Avointa keskustelua aikuisten kesken niin hyvässä kuin pahassa -Lapsen huomioimista, rajat ja niissä pysyminen. -Oppia toimimaan ryhmässä. -Turvallinen ja luonnonläheinen kasvuympäristö. -Rohkaisua lapselle kasvaa omaksi itsekseen. -Elämykset, kokemukset, yhdessä tekeminen, onnistumisen kokemukset. -Leikin avulla oppiminen. Hyvät kaverit, hauskat leikit, leikkirauha. KOHTAA > läheisyys, syli, huomiointi, läsnäolo ym. KUNNIOITA > yksilöllinen huomiointi, lapsen asioiden/ tarpeiden arvostus, toisten kunnioitus KUUNTELE > aikaa kuulla lasta ja vanhempaa, ympäristön kuuntelu ym. Edelliset kolme Koota suhteessa lapseen, ryhmään, vanhempiin, ympäristöön ja päiväkotiin

8 LASTEN ARVOJA -Haluaisin pelata, uida ja värittää ja piirtää. -Tykkään leikkiä merirosvoja kans. -Tykkään uida ja piirtää. -Haluan leikkiä barbeilla ja uida ja pelata pelejä. -Haluaisin retkelle näkötorniin. -Mä tykkään askarrella ja nukkua täällä. -On kiva pelata pelejä ja haluaisin uida. -Näin on ihan hyvä, ei tarvi lisätä mitään.

9 KASVATUSKUMPPANUUS Lapsen vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja oikeus ja he tuntevat lapsensa ja hänen arkipäivänsä parhaiten. Päiväkodin henkilökunnalla on taas ammatillista osaamista ja tietoa eri-ikäistä lapsista sekä lapsista ryhmän jäsenenä. Kun vanhempien ja henkilökunnan erilaiset tietämykset yhdistyvät voivat he sitoutua toimimaan lapsen parhaaksi tukien lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Luottamuksen syntyminen on edellytys kasvatuskumppanuuden onnistumiselle. Molemminpuolinen avoimuus ja mielipiteiden kunnioittaminen kannattelevat aitoa kasvatuskumppanuutta. Päivittäiset kuulumiset lasta tuotaessa ja haettaessa, kasvatuskeskustelut sekä vanhempainillat rakentavat yhteistä tietoisuutta lapsesta.

10 LAPSILÄHTÖISYYS JA KÄSITYS LAPSESTA Jokainen ihminen on aikansa lapsi. Ympäristö ja yhteiskunnalliset muutokset muokkaavat lapsuutta ja sitä ilmapiiriä, missä lapset elävät. Mikään lapsen kehitysvaihe ei kestä kauan. Lapsen hoitopäivässä hoito, kasvatus ja opetus muodostavat kokonaisuuden. Lapsen iästä riippuu mikä osa-alue korostuu. Lapsen omat mielenkiinnon kohteet ja ajatukset, vanhempien toiveet ja kodin ilmapiiri vaikuttavat. Kasvattajien käsitykset lapsesta ja lapsuudesta ovat joka päivä näkyvillä lasten arjessa. Lapsuus on ainutkertainen vaihe lapsen elämässä, josta ei tule uusintaa. Lapsi minäkuva alkaa rakentua.

11 AJATTELEMME ETTÄ: lapsi * leikkii kokemuksiaan, ajatuksiaan. * on ainutkertainen, hyvä, oma persoona. * on utelias, kiinnostunut asioista ja ilmiöistä. * on kokonaisvaltainen, täysillä mukana elämässä. * on liikkuva, toimiva. * kertoo mielipiteitään, hän osaa arvioida asioita. kasvattaja päiväkodissa * luo lapselle turvallisen ja rennon ilmapiirin. * luo lapselle turvalliset rajat ja säännöt. * on reilu ja pitää sopimuksista kiinni. * ei korosta omaa rooliaan vaan antaa tilaa lapselle ja hänen ajatuksilleen. * toteuttaa toimintaa lapsilähtöisesti, vaikka ohjat ovat aikuisella.

12 YHTEISTOIMINNALLISUUS Lapset ja aikuiset suunnittelevat toimintaa yhdessä joka päivä. Omaehtoiselle toiminnalle on reilusti aikaa. Lapsi esittää omia ideoitaan. Kasvattajan tehtävä on auttaa jokaista lasta toiminnan alkuun ja hankkia esim. lapsen toivomia roolivaatteita leikkiin. Aikuinen luo turvallisen ilmapiirin ja on aidosti läsnä. Leikkejä seuraamalla ja havainnoimalla pystytään miettimään, minkälaista tukea lapsi mahdollisesti tarvitsee ja mitkä ovat hänen kiinnostuksen kohteensa. Lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutussuhde on kasvualusta kaikelle oppimiselle ja toiminnalle. Aikuinen hoivaa ja auttaa lasta. Hän on myös turvamuurina ja tulkkina ympäröivän todellisuuden ja lapsen välillä. Toiset lapset ovat tärkeitä vertaisia lapselle.

13 OPPIMISKÄSITYS Lapsi oppii oman kokemuksen kautta. Tärkeimmät oppimiskokemukset lapsi saa leikissä, yksin ja toisten kanssa. Uteliaisuus on lapselle luontaista. Lapsi haluaa oppia uutta tutkimalla ja kokeilemalla, eri aistikanavia käyttämällä. Aikuisen tärkein tehtävä on tukea lapsen kiinnostusta ja herkkyyskausia. Aikuinen antaa välineet oppimiselle ja luo mahdollisuuksia, aikaa oppia. Aikuisen täytyy kuunnella lasta, olla tietoinen hänen kehityksestään ja tarpeistaan. On tärkeää kunnioittaa lapsen omaa persoonallisuuttaan, oppimistyyliä ja tahtia. Jokaisella lapsella on oma opinpolkunsa jossa tärkeämpää on kuljettu matka, ei päätepysäkki.

14 HIRSIMÄEN PÄIVÄKODIN OPPIMISYMPÄRISTÖ FYYSINEN: Fyysisessä ympäristössä korostetaan turvallisuutta ja lasten viihtymistä. Rakennuksessamme on teemana hiljaisuus ja taide. Hiljaisuus on saatu aikaan akustiikkalevyillä ja hyvällä äänieristyksellä tilojen välillä. Taiteesta on vastannut taiteilija Pertti Kukkonen. Kukkonen on tehnyt sisätiloihin Päivänkierto-taideteoksen ja ulos Nouseva Kuu-teoksen. Läheisellä metsä-alueella Impivaarassa on Metsänhaltioiden majapaikka. Syksyllä 2005 rakennettiin kota 14 esikouluikäisen lapsen luontopainotteiseen esiopetusryhmään. Rakennuksessa on neljä päiväkotiryhmää sekä Nummen koulun kaksi luokkaa ja iltapäiväkerho. Keskellä rakennusta on iso liikunta/leikkisali. Myös runsas käytävätila on lasten käytössä. Päiväkodin pihan lisäksi lapsilla on mahdollisuus tehdä retkiä läheisiin metsiin ja puistoihin. Päiväkoti sijaitsee luonnonläheisellä alueella ja Hirsimäki onkin valittu yhdeksi kaupungin hiljaisista alueista.

15 SOSIAALINEN: Sosiaalisessa ympäristössä lapsilla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Sosiaalinen oppiminen korostuu erilaisissa projekteissa ja teemoissa. Yhdessä tekemällä ja tutkimalla oppii myös kavereilta. PSYYKKINEN: Psyykkisessä ympäristössä korostetaan lapsen ja perheiden arvostamista ja tasa-arvoista kohtelua. Huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet ja perheiden toiveet. Lapsilla on hyvä ja turvallinen olo päivän aikana. Aikuinen on aina saatavilla ja oikeasti läsnä. Lapsilla on mahdollisuus ilmaista erilaisia tunteita. EMOTIONAALINEN: Emotionaalinen ympäristö on lämmin ja kiireetön. Annetaan lapselle turvallisuutta ja läheisyyttä. Huomioidaan lasten tunteet. Kuunnellaan lasta ja perheitä aidosti. Päiväkodin ilmapiirillä on tärkeä merkitys. KOGNITIIVINEN: Mahdollisuus kehitystasoa vastaavaan oppimiseen. Huomioidaan yksilöllisyys. Välineet ja materiaalit ovat lasten saatavilla kiinnostuksen mukaisesti. Osastoilla on käytössä toiminta/leikkialueet. Oppimisessa korostetaan leikkiä ja leikissä oppimista. Lapset kokeilevat ja keksivät ratkaisuja itse.

16 LEIKKI Leikki on yksi oppimismenetelmistämme. Se on lapselle luontaisin tapa oppia ja olla olemassa. Leikki kehittyy pikku hiljaa esineleikistä rinnakkaisleikin kautta mielikuvitus- ja roolileikkiin. Kohti kouluikää mentäessä leikki pelkistyy kohti käsitteellistä ajattelua. Aikuinen turvaa lapselle leikkirauhan, sopivat välineet sekä tilan. Hän on läsnä ja mukana leikissä tarpeen mukaan. Leikki on * oppimista * iloa * seikkailua * tutkimista * kokeilua * tunteiden harjoittelua * mielikuvituksen lentoa * sääntöjen opettelua * riitojen selvittelemistä * yhteistyötaitojen opettelemista

17 MATEMAATTINEN AJATTELU Näin meillä harjoitellaan matemaattista ajattelua: Arkipäivän tilanteissa, leikeissä ja peleissä matemaattiset peruskäsitteet tulevat lapselle tutuiksi kuin itsestään. Ympäristö sinänsä herättelee lasten matemaattista ajattelua. * Ulkovalvojilla on aina mukanaan nimilista oman ryhmän lapsista. Lapsia haettaessa nimi raakataan listasta ja lasketaan yhdessä kuinka monta on vielä paikalla. * Arttu 4v. lusikoi aamupuuroa. Sovitaan, että viisi lusikallista on sopiva määrä. Pojalla on toisen käden sormet pystyssä ja toisella hän lappaa puuroa. Arttu taittaa sormen sitä mukaa kun puurolusikallinen sujahtaa suuhun. * Lapset pyytävät pihakeinussa rakettivauhteja ja laskevat : 10,9,8,7,6,5,4,3,2,1,0 ja sitten saavat hurjat vauhdit! * Ruokapöydässä lapset vertailevat annoksia lautasella. "Mulla on enemmän pinaattilettuja kuin sulla! Lettupinoni on paljon korkeampi kuin sinun!" * " Ottaako Liisa puuroonsa mansikkahilloa vai sokeria? " Liisa tutkii vaatteitansa ja tuumaa." Otan hilloa! Minulla on tänään päälläni punainen uusi mekko ja siksi haluan punaista hilloakin!. * Lapset ovat lähdössä ulkoilemaan. Tehdään jono. Lasten/hattujen lukumäärä lasketaan yhteen ääneen. * Ennen kuin maitolasiin kaadetaan ruokailuaikana maitoa lasin pohjassa oleva numero tulee tarkistaa. Lapset vertailevat kenen numero on isoin ja kenen pienin.

18 ÄIDINKIELI JA VUOROVAIKUTUS Näin meillä näkyy äidinkielen harjoittelu ja vuorovaikutus: 6vuotiaat kirjoittivat ja kuvittivat omat satukirjat. Tämä kertoo pitkällä olevasta kielentietoisuudesta. Lapsilla on aina mahdollisuus kirjojen "lukemiseen". Materiaalia on lapsen saatavilla ja nähtävillä. Loruttelut ja riimittelyt ovat helppoja 6v:lle. Ne on "opittu" jo aikaisemmin. Lasta hypitellään polvilla ja lausutaan yhdessä : "Jenkki tuli kaupunkiin ratsunansa poni. Hän pisti sulan hattuunsa ja huusi Makaroni!" Ruokailutilanne pienillä lokakuussa v "Kiitos ja näkemiin!" Anu-aikuinen sanoo Santulle, kun tämän ruokailu ei sujunut hyvien ruokatapojen mukaisesti. - Ruokailutilanne kesäkuussa v "En syö enää! Ok? Kiitos ja näkemiin!" Sanoi Santtu Anu-aikuiselle ja poistui pöydästä pesulle ja unille. Tarjotaan/Mahdollistetaan lapselle kielellisesti virikkeellinen ympäristö, jossa hänelle herää halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan. Lapsen kieli ja vuorovaikutustaidot rikastuvat mm. mallioppimisen, ohjattujen hetkien ja arkisten touhujen myötä.

19 TAIDE JA KULTTUURI Näin meillä näkyy taide- ja kulttuurikasvatus: Kädentaidon alueella pyrkimyksenä on tutustuttaa lapsi erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin. Tarjoamme lapselle taiteen kautta onnistumisen elämyksiä. Jokaisen lapsen tuotos on arvokas. Lapsen esteettistä näkemistä herätellään kiinnittämällä huomiota sekä jo olemassa oleviin asioihin että itse tehtyihin tuotoksiin. Päiväkotimme on mielikuvitusta herättelevä ympäristö, missä kannustetaan lasta omanlaiseen itseilmaisuun. Lasten omat näytelmät ja esitykset antavat heille aineksia ajattelun, tunteiden, toiminnan, erilaisten itseilmaisumuotojen ja sosiaalisuuden kehittymiselle. Draama ja leikki ovat vahvasti nivoutuneina toisiinsa. Musiikin saralla tärkeintä on miellyttävien musiikkielämysten kokeminen kuuntelemalla sekä itse tuottamalla. Lapsia kannustetaan ja rohkaistaan ilmaisemaan itseään musiikin keinoin sekä nauttimaan jokapäiväisistä musiikillisista hetkistä. Kulttuurikasvatus on meillä oman kansanperinteen jakamista sekä tutustumista muiden maiden kulttuureihin lasten innostuksen/kiinnostuksen mukaan.

20 Draama... Kädentaidot... "Minä olen Peppi Pitkätossu, enkä Julia!" Julia-tyttö kuulee kutsun vain Peppi-nimeä käytettäessä. "Toin metsästä mukanani havunneulasia ja aijon liimata ne paperille. Teen Simo Siilin." Anni valitsee roolivaatelaatikosta itselleen korkokengät, laukun sekä rimpsumekon. "Olen Monika-täti!" Minna pukee taas valkoisen takin ylleen ja asettelee stetoskoopin kaulalleen. "Tule Monika lääkäriin!", huutelee Minna Annille. Aikuinen esittää pöytäteatterina Kolme pukkia. Lapset saavat leikkiä/kokeilla/esittää toisilleen saman/ omanlaisensa esityksen. Äiti, maalasin tänään krokotiilin ja liimasin sille ihanista napeista siniset silmät" Sirpa kertoo päiväkotipäivän päätyttyä.

21 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Meillä luonnon ja ympäristön läheisyys näkyy näin: Tutkimisen, ihmettelyn ja oivaltamisen keinoin luonto tarjoaa monia elämyksiä. Kokemukset rikastuvat eri aistien avulla. Lapsi oppii liikkumaan luonnossa sekä nauttimaan siitä. Näin luonnosta tulee lapselle aidosti rakas, arvokas ja läheinen. Retkillä havaitaan luonnon muuttuminen. Mikähän muutos tässä on tapahtunut? Sinivuokot kukkivat. Se on selkeä kevään merkki! Aikakäsitys hahmottuu... Metsäretkellä pysähdytään kuuntelemaan linnun laulua. Mikähän lintu? Tutkitaan lintukirjasta nähtyjä lintuja. Hirsimäen lapset ovat oppineet rakentamaan luonnonmateriaaleista. Päiväkodin pihassa rakennellaan majoja. Koko leikin rakentaminen luonnonmateriaaleja käyttäen on hyvinkin mieleistä! Henkilökunnan asenne on myönteinen luonto- ja ympäristökasvatukseen, jolloin mallioppimisen ja aikuisen ihmettelyn kautta lapsi herää huomaamaan luonnon ihmeet. Lapsi tutustuu lähiympäristöönsä mm. odotettujen retkien, juhlien ja tapahtumien myötä.

22 LIIKUNTA JA TERVEYS Perushoidon tilanteet muodostavat lapselle tutun päivärytmin. Ruokailussa korostuvat terveelliset ruokailutottumukset ja hyvät tavat. Päivän lepohetki on kaikille tärkeä rauhoittumisen, rentoutumisen ja jaksamisen kannalta. Pukemis- ja riisumistilanteissa kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja omatoimisuuteen. Siisteyskasvatuksessa korostetaan huolellisuuden ja puhtauden tärkeyttä. Turvallisessa ympäristössä lapsella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti. Kannustava ilmapiiri rohkaisee kokeilemaan tuoden onnistumisen ja riemun elämyksiä. Lapsen kehitystaso antaa suunnan toiminnalle.

23 USKONTO JA ETIIKKA Päiväkotimme uskontokasvatus keskittyy lähinnä luterilaisten juhlapyhien viettoon kunnioittaen kuitenkin perheiden omaa uskonnollista elämänkatsomusta. Lämmin ja turvallinen ilmapiiri päiväkodissamme kehittää lapsen positiivista minäkuvaa, sekä elämänasennetta. Lapsi oppii hyväksymään erilaisuutta ja kunnioittamaan toisia. Lapsen kotikasvatusta tuetaan rehellisessä ja avoimessa yhteistyössä vanhempien kanssa.

24 Havainnointi on lasten toimintojen seurantaa ja niiden dokumentointia; mitä lapset tekevät ja miten. Havainnoinnin avulla kasvatushenkilökunta pysyy ajan tasalla lapsen kasvussa. Havainnoituaan lapsen oppimisen haasteet toiminnan suunnittelu on helpompaa; missä lapsi tarvitsee vielä apua, mitä hän jo osaa. Luonnollinen havainnointi on kenties tärkein tapa saada tietoa lapsista. Lapsille arvioiva havainnointi osoittaa, että oppiminen on tärkeää ja arvokasta, koska aikuinen kirjaa sitä. Dokumentointi on lapsilähtöinen tapa seurata sekä arvioida lapsen toimintaa ja oppimista. Se tekee lapsen näkyväksi varhaiskasvatuksessa. Hirsimäen päiväkodissa dokumentointi tapahtuu esim. valokuvin, lasten töiden näyttelyillä ja lasten tarinoiden kirjaamisella. Lasta havainnoidaan kokonaisvaltaisesti, arjen keskellä. HAVAINNOINTI / DOKUMENTOINTI

25 Hirsimäen päiväkodissa tietojen ja taitojen kartoittamisen tehtävä on lapsen oppimisen ja kasvun tukeminen, kuten myös kasvattajan kehittäminen. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä, ei niinkään tavoitteiden saavuttamista. Kartoitusta oppimisesta käydään jatkuvasti lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa jokapäiväisessä toiminnassa. Lasten seurannan tarkoitus ei ole osoittaa toisen paremmuutta, vaan yksilöllistä kehitystä. Arvioinnin tarkoitus on löytää lapsen vahvuudet ja kehitystä tukevat mielenkiinnon alueet. Arviointi on kannustavaa ja positiivista, mutta samalla ohjaa lapsia ymmärtämään, että oppimiseen kuuluu myös epäonnistumiset. Tässä lapset samalla oppivat ymmärtämään ja hyväksymään, että ihmiset ovat erilaisia ja oppivat asioita omaa tahtiaan. Lapsi oppii myös ymmärtämään, että oppimiseen ja taidonsujuvaan hallintaan tarvitaan vaivannäköä sekä pitkäjänteisyyttä. Samoin arviointi auttaa aikuista löytämään lapsen tuettavat alueet. ARVIOINTI

26 Hirsimäen päiväkodissa käytetään arvioinnin ja havainnoinnin eri tasoja seuraavasti : 1. Varhaiskasvatussuunnitelman arviointi Koko ajan kehittyvä ja elävä Vuosittainen päivitys henkilökunnan kesken 2. Henkilökunnan oman työn arviointi Kehityskeskustelut, kehityskeskustelulomakkeet, henkilökohtaiset tavoitteet Päivittäiset keskustelut ja kyselyt 3. Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi Keskustelut vanhempien kanssa Lasten havainnointi ja seuranta: hoito- ja kasvatussuunnitelma 0-5 vuotiaille Neuvolan 5-vuotis kaavake Viisivuotiaan lapsen kehityksen arviointi neuvolassa ja päiväkodissa - KEHU 4. Lapsen itsearviointi Lasten haastattelut, kyselyt ja keskustelut Lapsen henkilökohtainen ja pienryhmän keskustelu toiminnasta ja käyttäytymisestä 5. Arviointi ja havainnointi vanhemmilta ja lapsilta Jokapäiväiset keskustelut sekä vanhempainillat ja yhteisyökeskustelut Palvelutyytyväisyys kysely vuosittain

27 HIRSIMÄEN PÄIVÄKODIN YHTEISTYÖTAHOT - Neuvola - Koulu - Poliisi - Seurakunta - Sosiaalialan oppilaitos - Perheneuvola - Palokunta - Lasten psykiatria - Asukasyhdistys - HPK / HJS - Työkeskus Viisari - Hämeen Sanomat - Perhetyö päivhoidossa - Lasten neurologia - Ahveniston ulkoilualue - Radio Häme - Ruokapalvelu/ keskuskeittiö - ARX - Muut päiväkodit - Lasten liikunnan tuki ry - Teatteri - Kirjasto - Työvoimatoimisto - Lasten perheet / vanhemmat - Erityispäivähoito - Terveyskeskuksen erityistyöntekijät - Lastensuojelu - Työterveyshuolto - Taidemuseo - Perhepäivähoito / länsi - Luontokoulu Ilves / Metsämörri - Kaupunkiuutiset