HAVAINTOKAISTAT 2017 ELIMÄKI
|
|
- Niina Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HAVAINTOKAISTAT 2017 ELIMÄKI
2 HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A, Elimäki
3 KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä Lannoitus: YaraBela Suomensalpietari Typpeä 90 kg/ha YaraMila Y 3 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160 (120+40) kg/ha Yara Superfosfaatti P20 15, 30, 45 P kg/ha Lajikkeet: Ohrat: Alvari BOR, Nousu, Kaarle BOR, Avalon, Soulmate, Laureate Kaurat: Niklas BOR, Harmony Kevätvehnät: Herttua BOR, Kreivi BOR, Calixo Soija: Sunrise Kasvinsuojelu: Sääde T0 Moddus EVO 0,25 l /ha Rikkatorjunta: T1 XL-pakkaus Tautitorjunta: T2 Elatus Era 0,75 l /ha + Moddus M 0,1-0,3 Lehtilannoitus: YaraVita AMAZINC 1,5 l/ha l vettä Rikkatorjunta demo Pixxaro Pro (+Ikkuna)
4
5 OHRAN VIRALLISTEN KOKEIDEN TULOKSET, MONITAHOISET
6 ALVARI BOR Avainominaisuudet Erittäin laadukas ja satoisa monitahoinen uutuus ohra Yksi markkinoiden suurijyväisin ja satoisimmista monitahoisista ohrista, vaikka kasvuaika (88,5) on 2-3 päivää aikaisempi kuin kilpailijansa Erittäin lujakortinen vaikka korsi on jonkin verran pidempi muita kaksitahoisia ohria Sadoltaan on kilpailukykyinen myös useimpiin kaksitahoisiin lajikkeisiin verrattuna Sadon laatu Tuhannenjyvänpaino (45,4 g) on yhtä suuri kuin parhaiden monitahoisten lajikkeiden Hehtolitranpaino (66,1 kg) on monitahoisten lajikkeiden paras Huippusatoisana lajikkeena valkuaispitoisuus on keskimääräinen, kuitenkin korkeampi kuin myöhäisten lajikkeiden Käyttötarkoitus Erinomainen rehuohra ja potentiaalinen tärkkelysohra Taudinkestävyys Taudinkestävyys ohran lehtilaikkutauteja ja verkkolaikun verkkotyyppiä vastaan on hyvä. vastaan on. Kestävyys rengaslaikkua vastaan erittäin hyvä ja. Erityistä härmänkestävyyttä Alvarissa ei ole Viljelysuositus Suositellaan vyöhykkeille I, II, III, Ive. Alvari on kiinnostava ja viljelyvarma vaihtoehto myös ohran eteläisillä viljelyalueilla, missä lyhyt kasvuaika mahdollistaa puinnin ajoissa.
7 KAARLE BOR UUDEN TYYPIN MONITAHOINEN YKKÖSLAJIKE Avainominaisuudet Valtava satopotentiaali, markkinoiden satoisin monitahoinen ohra > haastaa myös monia kaksitahoisia ohria satoisuudellaan Äärimmäisen vahvakortinen (lakoprosentti 4 %) Sadon laatu Suuri jyväkoko ja täysjyväprosentti Hlp muiden monitahoisten ohrien tasoa Valkuaispitoisuus melko alhainen, mutta valkuaissato kg/ha suuri Käyttötarkoitus Soveltuu erinomaisesti rehuohran tuotantoon ja on myös potentiaalinen tärkkelysohra Taudinkestävyys Kokonaisuutena hyvä, verkko- ja rengaslaikunkestävyys erinomainen Viljelysuositus Menestyy kaikilla viljelyvyöhykkeillä ja soveltuu eri maalajeille Kivennäis- ja savimailla muihin lajikkeisiin verrattuna suurimmat satoerot Parhaimmillaan voimaperäisessä viljelyssä, typpeä yli 100 kg/ha
8 OHRAN VIRALLISTEN KOKEIDEN TULOKSET, KAKSITAHOISET OHRA, KAKSITAHOINEN Karkeat kiv.maat, sato kg/ha Hapan maa, sato kg/ha Lako % Pituus, cm Tjp, g Hlp, kg Valk. % Lajike Kasvuaika, pv Lämpösumma Savimaat, sato kg/ha NFC TIPPLE = C 95, ,1 67,0 10,7 514 Mittarilajike, sato kg/ha SAANA BOR 89, ,1 67,6 11,6 558 SW MITJA 91, ,6 68,9 11,8 601 NOUSU 91, ,4 67,4 11,2 599 MARTHE 91, ,0 67,5 12,1 547 STREIF 92, ,6 68,2 11,8 607 IRON 93, ,6 67,6 11,2 592 FAIRYTALE BOR 93, ,2 67,8 11,0 571 GRACE 93, ,8 69,3 11,7 605 TOCADA BOR 93, ,5 66,2 11,4 567 MELIUS 94, ,9 67,4 10,9 598 AMBER 94, ,7 68,0 11,6 557 HARBINGER BOR 94, ,8 68,0 11,7 566 QUENCH 94, ,8 67,3 11,3 545 PROPINO 94, ,3 66,4 11,5 561 TREKKER BOR 94, ,8 68,0 11,0 588 RGT PLANET 95, ,0 66,7 10,5 593 AVALON 95, ,0 66,6 10,9 596 SOULMATE 95, ,9 66,8 10,5 571 KWS IRINA 95, ,6 64,9 10,8 554 LAUREATE 98, ,6 64,3 10,5 585 Lähde: LUKE viralliset kokeet , estimoidut lajikekeskiarvot Valk.sato, kg/ha
9 AVALON -OHRA UUTUUS! Uusi satoisa 2-tahoinen ohralajike, jolla on myös hyvät mallastusominaisuudet Avalon on uuden sukupolven Flexi-Malt lajike, jolla on erinomaiset mallastusominaisuudet. Korkea uutesaanto muita lajikkeita alhaisemmalla liotusasteella nopeuttaa merkittävästi mallastusta ja parantaa prosessin taloudellisuutta. Hyväksytty mallasohralajikkeeksi Saksassa 2015, Berliner Program. Suomessa koetoiminta mallasohraksi hyväksymistä varten aloitettu vuonna Avainominaisuudet Kasvuaika 95,1 päivää, joka on NFC Tippleä hieman aikaisempi Erittäin luja kortinen Erinomainen taudinkesto Satoisuus Satoisimpia kaksitahoisia ohralajikkeitamme, keskisato NFC Tippleen (100) verrattuna 114. Sadon laatu Tuottaa suuria tasakokoisia jyviä. 2,5 mm:n seulan päälle jäävien jyvien osuus sadosta 96,6 % jyvän paino on 52,0 g ja hehtolitrapaino 66,5 kg. Valkuainen on keskimäärin 10,9 %. Viljelysuositus Lajike on menestynyt hyvin sekä karkeilla kivennäismailla että savimailla.
10 SOULMATE KILPAILIJANSA HAASTAVA SATOTYKKI UUTUUS! Soulmate on tulevaisuuden mallasohra Suomessa, joka on jo valittu CBMO teollisiin kokeisiin Ranskassa Viking Malt teolliset kokeet Ruotsissa tehty ja Suomessa pilot kokeet sadosta 2016 valmiit, ohrakomitean päätöksellä valittu VM teolliseen kokeeseen 2017 Avainominaisuudet Erittäin satoisa uutuusohra Melko myöhäinen kaksitahoinen mallastyypin lajike Erittäin vahva korsi, lakoprosentti 6 % Virallisissa lajikekokeissa , Tipplen kasvuaika Satoisuus Laadukas lajike, iso jyvä ja hehtolitrapaino kaksitahoisille ohrille tavanomaisella tasolla Valkuaispitoisuus matala satoisalle mallastyypin lajikkeelle tavanomaisesti Taudinkestävyys Täysin härmänkestävä lajike, verkko, rengas, tyvi- ja lehtilaikun kestävyys tasolla hyvä Viljelysuositus Soveltuu mainiosti eri maalajeille, sietää happamuutta paremmin kuin useimmat muut kaksitahoiset ohrat Soveltuu viljeltäväksi Suomessa mallasohran pääviljelyalueelle
11 LAUREATE OHRA UUTUUS! Koko Euroopan mallasohrakandidaatti Laureate on Syngentan jalostama 2-tahoinen ohra. Se on ominaisuuksilta samankaltainen kuin Syngentan aiemmat mallasohralajikkeet NFC Tipple ja Propino, vaikka Laureate ei suoraan polveudu kummastakaan näistä lajikkeista. Laureatesta tavoitellaan seuraavaa yleiseurooppalaista lajiketta, jolla on laaja käyttömarkkina halki Länsi-, Keski- ja Pohjois-Euroopan. Avainominaisuudet Erittäin satoisa ja myöhäinen lajike.???? Sadon laatu Suuri jyväkoko (50,6g), hyvä lajitteluaste (2,5mm 94,4%) Alhainen valkuainen Käyttötarkoitus Mallasohrakandidaatti (vienti & kotimaa) Rehuohra Taudinkestävyys Viljelysuositus I-II vyöhyke
12 NOUSU 2-TAHOINEN HUIPPUSATOISA UUTUUS OHRA Avainominaisuudet Kasvuaikaansa (91,4pv) nähden yksi satoisimmista 2-tahoisista ohra lajikkeista (LUKE viralliset lajikekokeet ), jonka valkuaissadon määrä on erinomainen. Tuottaa laadukasta, isojyväistä ja matalan valkuaispitoisuuden omaavaa satoa. Lujakortinen Sadon laatu Tuottaa suuria tasakokoisia jyviä. 2,5 mm:n seulan päälle jäävien jyvien osuus sadosta 95,8 %, 1000 jyvän paino on 50,4 g ja hehtolitrapaino 67,4 kg. Valkuainen on keskimäärin 11,2 %. Tärkkelys 61,5 % Käyttötarkoitus Rehu, tärkkelystuotanto, mallasohra ehdokas Taudinkestävyys Ohran verkkolaikku- ja rengaslaikkutauteja sekä härmän vastaan taudinkestävyys on hyvä Viljelysuositus ja maalaji Suositellaan viljeltäväksi I-III vyöhykkeille. Soveltuu mainiosti eri maalajeille, happamuudensieto 2- tahoisten ohrien keskitasoa.
13 Lajike Kauran viralliset lajikekokeet Kasvuaika, pv Lämpösumma Karkeat kiv.maat, sato kg/ha Savimaat, sato kg/ha Multamaat, sato kg/ha Liejusavi. sato kg/ha Lako % Pituus, cm Tjp, g Hlp, kg Valk. % Valk.sato kg/ha Kuori % AKSELI BOR = C 93, ,6 55,3 13, ,0 Mittarilajike, sato kg/ha EEMELI BOR 89, ,9 54,1 13, ,7 MEERI BOR 90, ,3 54,5 13, ,4 RIINA BOR 90, ,8 55,2 13, ,3 NIKLAS BOR 91, ,3 54,4 13, ,4 AVETRON 92, ,3 55,4 13, ,4 VENLA BOR 92, ,5 55,3 14, ,3 PEPPI BOR 93, ,9 56,2 14, ,6 RINGSAKER 94, ,2 55,0 12, ,6 STEINAR BOR 97, ,9 53,1 11, ,8 MIRELLA BOR 98, ,8 53,1 11, ,0 VIVIANA BOR 98, ,6 53,5 11, ,1 BETTINA 99, ,3 53,1 11, ,2 HARMONY 99, ,1 54,2 11, ,0 IIRIS BOR 99, ,7 55,0 12, ,9 HARALD 100, ,7 54,3 12, ,1 ROCKY 100, ,6 53,9 11, ,0 DONNA BOR 100, ,9 54,2 11, ,7 BELINDA 100, ,6 53,5 11, ,0
14 HARMONY HUIKEA KAURAJÄTTIUUTUUS! Nordsaat Saatzuchtin jalostama, Hankkijan ja Nordic Seed:n ketjulajike. Huippulaadukas kaura, joka on noteerattu Saksassa (myllärit). Kotimainen teollisuus on kiinnostunut Harmonyn tämän vuoden sadosta. Avainominaisuudet Lujakortinen ja korsi myös hieman pidempi, joka edesauttaa menestymistä kuivissa oloissa Erittäin korkean satotason ja potentiaalin omaava ohutkuorinen lajike Myöhäinen lajike, kasvuajaltaan Belindaa 1½ pv aikaisempi Sadon laatu Sekä jyväkooltaan (47,1g) että ydinsadoltaan jättää kauas taakseen mm. Belindan Alle 2mm jyvien osuus on erittäin vähäinen Käyttötarkoitus Mylly ja vientikaura Taudinkesto Erinomainen taudinkesto kauran lehtilaikkutauteja vastaan Viljelysuositus Vyöhykkeet I, II ja III vyöhykkeen edullisemmat alueet
15 NIKLAS BOR MYLLYLAATUA PARHAIMMILLAAN UUTUUS Avainominaisuudet Yksi aikaisimmista ja kasvuaikaan nähden satoisimmista kauralajikkeista Sadon laatu erinomainen, aikaisten kaurojen suurin jyväkoko (alle 2 mm:sten jyvien osuus sadosta on pieni), valkoinen jyvä Hlp ja kuoripitoisuus tasolla hyvä Hyvä laonkestävyys, korsi on hieman pidempi, joka kuivissa oloissa eduksi Käyttötarkoitus Elintarvikkeet, vienti, rehut Taudinkestävyys Niklaksen taudinkestävyys on aikaisten kaurojen keskimääräistä tasoa. Siemenen peittaus ja tautientorjunta ovat tarpeen, jos kauraa viljellään yksipuolisesti ja etenkin suorakylvössä. Viljelysuositus ja maalaji Suositellaan vyöhykkeille I, II, III, IV. Niklas soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille. Niklas menestyy myös kauran päätuotantoalueen multavilla ja eloperäisillä mailla. Hyvin rehevissä kasvustoissa kasvunsääteen käyttö varmistaa hyvälaatuisen sadon.
16 Lajike Kevätvehnä viralliset lajikekokeet Kasvuaika, pv Lämpösumma Vyöhyke I, sato kg/ha Vyöhyke II, sato kg/ha Vyöhyke III, sato kg/ha Karkeat kiv.maat, sato kg/ha Savimaat, sato kg/ha Liejusavi, sato kg/ha Lako % Pituus, cm Tjp, g Hlp, kg Valk. % KRUUNU BOR = C 101, ,2 76,3 13, Mittarilajike, sato kg/ha ANNIINA BOR 96, ,1 78,5 14, WAPPU BOR 99, ,4 77,3 14, WANAMO BOR 99, ,3 78,1 14, HERTTUA BOR 100, ,5 78,2 13, QUARNA BOR 101, ,8 79,9 14, KREIVI BOR 102, ,0 78,5 12, WELLAMO BOR 102, ,7 79,2 13, ZEBRA 103, ,5 79,2 12, LENNOX 103, ,8 79,1 13, DEMONSTRANT 103, ,7 79,5 12, MARBLE BOR 103, ,6 79,9 12, SERTORI 104, ,4 80,4 13, AMARETTO 104, ,9 79,1 11, CALIXO 104, ,8 78,5 12, PUNTARI 105, ,4 80,1 11, EPOS 105, ,7 76,1 13, DRACO 105, ,8 78,2 11, Valk.sato kg/ha Sakoluku 1
17 HERTTUA BOR UUTUUS! Avainominaisuudet Päätyypin vehnä Satoisa ja erittäin lujakortinen Kruununtasoinen lajike niin kasvuajaltaan kuin leivontaominaisuuksiltaan Sadon laatu Melko korkea valkuaispitoisuus, sakoluku vehnien keskitasoa Herttuan valkuaispitoisuus ja kostean sitkon määrä ovat hieman suuremmat kuin Kruunulla Taudin kesto Taudinkesto hyvällä tasolla Viljelysuositus Myllyvehnän tuotantoon kaikilla kevätvehnän viljelyalueella
18 KREIVI BOR UUTUUS, TULOSSA! Avainominaisuudet Lujakortinen ja satoisa päätyypin vehnä Premium-tason myllyvehnä leivontalaadultaan Sitko poikkeaa laatuominaisuuksiltaan tavanomaisista myllyvehnistä parantaen taikinan vaivauskestävyyttä ja kimmoisuutta Kilpailukykyinen sadontuottaja myös hieman myöhäisempiin lajikkeisiin verrattuna Sadon laatu Korkea hehtolitrapaino, hyvä valkuaispitoisuus Sakoluku huippuluokkaa Taudinkesto Taudinkesto hyvällä tasolla Viljelysuositus Myllyvehnän tuotantoon koko kevätvehnän viljelyalueella
19 CALIXO UUTUUS! Secobra Saatzuchtin jalostama, Hankkija ja Nordic Seed ketjulajike Avainominaisuudet Kasvuajaltaan (104,8) hieman päätyypin vehnää myöhäisempi lajike > Marblea pv myöhäisempi ja +/- Amareton kasvuaika Erittäin hyvä satopotentiaali ja korreltaan vahva lajike Sadon laatu Todella suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino (taulukon toiseksi suurin) Valkuaispitoisuus hieman Amarettoa korkeampi ja tämän perusteella voidaan luokitella ns. päätyypin vehnäksi (12-14%). Taudinkestävyys Erinomainen taudinkestävyys vehnän lehtilaikkutauteja vastaan Viljelysuositus Menestyy hyvin I-II-vyöhykkeillä ja erilaisilla maalajeilla (karkeat kivennäismaat ja liejusavilla kaikkein satoisin)
20 MODDUS EVO UUTUUS Tasainen kasvuun lähtö- Parempi kuivuuden sieto Tehokkaampi ravinteiden otto Parempi sato Juuren ja korrenvahvistaja Kaikille viljoille sekä siemenheinille Vahvistaa viljan juuristoa ja korren tyveä sekä edistää pensomista Uusi T0-vaiheen käyttöön optimoitu koostumus Tehoaineet: trineksapakki-etyyli
21 XL-pakkaus XL-hävittää rikat syys- ja kevätviljapelloilta, vaikka gramma-ainekestävyyttä on ehtinyt muodostua vuosien pienannosaineiden käytön seurauksena. Suomen rikoille räätälöity Laajatehoinen Erinomainen resistenssin rikkoja Joustava käytön ajoitus; pensomisen alusta lippulehdelle Tehoa saadaan jo + 5 C lämpötiloissa Sopii pohjavesialueille Tehoaineet: florasulami ja fluroksipyyri
22 MODDUS M Viljan, siementimotein ja siemennurminadan laonestoon sekä kasvunsäätöön. Joustava käyttöaika ja erinomainen teho Ruiskutus rikkakasvitorjunnan yhteydessä vahvistaa korren tyveä Voidaan yhdistää myös Axial-ruiskutukseen Tehoaine: Trineksapakki-etyyli
23 ELATUS ERA MARKKINOILLE TULEVA UUTUUS KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINE Kasvitautien SDHI-pohjainen torjunta-aine vehnällä, ohralla, kauralla, rukiilla ja ruisvehnällä* Käyttövalmis kahden eri vaikutustavan tehoaineen seos samassa purkissa Tehoaineet: Solatenol 75 g/l ja protiokonatsoli 150 g/l Uusi SDHI-tehoaine Solatenol antaa pitkäkestoisen suojan tauteja vastaan. Tuttu ja tehokas protiokonatsoli täydentää tehoa ja toimii lisäksi punahomeeseen (fusarium) Tehoaa lisäksi mm. ruostetauteihin, ohran pantterilaikkuun, verkkolaikkuun ja rengaslaikkuun, vehnänlehtilaikkuun sekä ruskolaikkuun Käsittelyajankohta: Vehnällä T3-vaihe = tähkälle tulovaihe, muut viljat T2-vaihe lippulehdellä Punahomeen (Fusarium) torjunnassa viljojen ruiskutusajankohta on niiden ollessa tähkällä/röyhyllä Vihreät lehdet tuottavat sadon. Pidä lehdet terveinä ja kasvitaudit poissa! (* = tuote odottaa rekisteröintiä 2018)
24 PIXXARO PRO UUTUUS Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan syys- ja kevätvehnästä, syys- ja kevätohrasta, rukiista, ruisvehnästä ja apilattomien nurmien suojaviljoista Sisältää täysin uutta Arylex-tehoainetta Uusi tuplapakkaus rikkakasvien torjuntaan Markkinoiden tehokkain valmiste pienannosaineita kestävien rikkakasvien torjuntaan mm. pihatähtimö, pillike, savikka Erinomainen ja luotettava teho vaihtelevissa sääoloissa Teho näkyy pian ruiskutuksen jälkeen Laaja käyttöaika aina kasvuasteelle BBCH 39 Hajoaa nopeasti maassa ja kasvi- solukossa mahdollistaen joustavan viljelykierron Tehoaineet: Pixxaro EC: Arylexja ja fluroksipyyri, Primus: florasulaami
25 YARAVITA AMAZINC YaraVita Amazinc on väkevä hivenravinneliuos erityisesti nurmelle, joka sisältää mangaania ja sinkkiä Väkevä nestemäinen olomuoto mahdollistaa nopean ja helpon sekoituksen kasvinsuojeluruiskussa ilman esisekoitusta ja antaa korkean ravinnepitoisuuden Turvallinen ja tutkittu formulaatti antaa pitkän tehon ja on turvallista käyttää Erittäin laaja sekoitettavuus eri kasvinsuojeluaineiden kanssa mikä vähentää erillisten ruiskutusten tarvetta Ravinteet % N P K Ca Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se
26 YARABELA SUOMENSALPIETARI YaraBela Suomensalpietari on moniravinteinen kaikille kasveille sopiva typpi-rikkilannoite, joka sisältää myös magnesiumia, booria sekä seleeniä Sisältää sekä ammonium- että nitraattityppeä, mikä varmistaa kasvin kannalta optimaalisen typpilannoituksen Erinomainen tuote karjanlannan täydennykseen Nurmien kevätlannoitus kg/ha Karjanlannan täydennys kg/ha Käyttömäärä keväällä kg/ha Syysviljojen ja -öljykasvien kevätlannoitus keväällä kg/ha Ravinteet % N P K Ca Mg Na S B Mn Zn Se ,02 0,0015
27 YARAMILA Y3 Tasapainoinen ravinnekoostumus kaikille kasveille Fosfori riittää maille, joiden fosforitaso on luokassa tyydyttävä korkeilla satotasoilla ja matalammilla satotasoilla luokkaan välttävä, nurmilla luokkaan tyydyttävä Sisältää lisäksi kaliumia, rikkiä, booria sekä seleeniä Lannoitus Viljat ja öljykasvit: Kevätlannoitus kg/ha. Jaettu lannoitus keväällä kg/ha. Nurmet: Kevätlannoitus kg/ha. Naudanlannan täydennykseen kg/ha. Ravinteet % N P K Ca Mg Na S B Mn Zn Se ,02 0,1 0,0015
28 YARA SUPERFOSFAATTI P20 Tuote soveltuu erilliseen fosforilannoitukseen kaikille kasveille Levitetään ennen kylvöä tai perustettaessa monivuotista kasvustoa Käyttömäärä kg/ha Ravinteet % N P K Ca Mg Na S B Mn Zn Se 20
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ Vanhala Jokivarsitie 385, VÄHÄKYRÖ KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Liete 20 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 82 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N
HAVAINTOKAISTAT 2017 HALIKKO
HAVAINTOKAISTAT 2017 HALIKKO JOENSUUN KARTANO Meriniityntie (Halikon Prismaa vastapäätä) KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 8.5.2017 Lannoitus: YaraMila NK 2, Typpeä 120 kg/ha YaraMila NK 2, Typpeä 120
HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO
HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO MTY Ansio Saustilantie 549, Sauvo KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 6.5.2017 Lannoitus: Liete 19 m 2 + SS 101 kg N/ha, 15,2 kg P/ha Liete 19 m 2 + NK1 130 1kg N/ha, 15,2 kg
HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO
HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO MTY Ansio Saustilantie 549, Sauvo KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 12.5.2018 Lannoitus: Liete 19 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 70 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N 100,
HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI
HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI Jussi Rissasen tila Jänneniementie 99, Jännevirta KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 20.5.2017 Lannoitus: YaraMila Y3 74 + 23 kg N/ha Lajikkeet: Ohrat: Alvari BOR, Nousu,
HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI
HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI ELIMÄKI, HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A ELIMÄKI KAISTAT JA LAJIKKEET 2016 Kylvöpäivä 13.05.2016 Lannoitus: YaraMila Y 10 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160
HAVAINTORUUDUT 2018 ELIMÄKI
HAVAINTORUUDUT 2018 ELIMÄKI Ylä-Rakkola Kivisaarentie 7, Löytty Havaintoruudut KAISTAKOKEEN LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 15.5.2018 Lajikkeet: Ohrat: kt Alvari BOR, Nousu, Eversti BOR, Avalon, Vertti BOR,
HAVAINTOKAISTAT 2018 HALIKKO
HAVAINTOKAISTAT 2018 HALIKKO JOENSUUN KARTANO Meriniityntie (Halikon Prismaa vastapäätä) KAISTAKOKEEN LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: YaraMila NK 2 N 120 kg/ha YaraMila NK 2 N 120 kg/ha
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
HAVAINTOKAISTAT 2018 SEINÄJOKI
HAVAINTOKAISTAT 2018 SEINÄJOKI LAURI HANTULAN TILA Prunttimäentie 215, Seinäjoki Havaintokaistat LANNOITUS JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Lantaa syksyllä YaraBela Suomensalpietari Minimipanostus:
HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014
HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014 HAVAINTOKAISTAT 2014 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
BOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
SIEMENTUOTTAJAPÄIVÄ LAHTI JARMO TERVALA
SIEMENTUOTTAJAPÄIVÄ 10.2.2017 LAHTI JARMO TERVALA 0107683431 SK päälliköiden esittely Facebook siementuottajille! perustettu oma keskusteluryhmä (Hankkijan siementuottajat). Ryhmä on suljettu mutta avoin
Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä
Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä KEVÄTVILJA SIEMENVALIKOIMA 15-16 Kaura: aikaiset Akseli, Eemeli ja uutuus Meeri keskimyöhäinen Fiia ja myöhäinen Steinar
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
Siementuottajapäivä Ahlman Jarmo Tervala, siementuoteryhmä
Siementuottajapäivä Ahlman 9.2.2016 Jarmo Tervala, siementuoteryhmä SIEMENTEN MARKKINATILANNE YLEISESTI Sadosta -14 saatu hyvä laatuinen vilja, sekä viljan hinnan yleinen taso kannusti viljelijöitä pitämään
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus
AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
MARTHE Viljelyvarma mallasohra
MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ. Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi
Uutuuslajikkeet 2019 HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi - Helmin kasvuaika on alle 99 päivää, joten se on lähes
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
Viljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON
LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON Gluteiiniton viljelykierto viljelijätilaisuus 25.4.2019 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy BOREALIN KAURANJALOSTUOHJELMAT Aikainen kaura pohjoisiin kasvuoloihin
KAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
K-maatalous kevät Joensuu
K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta
Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä
8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti
Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR
Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
Viljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
Luomukokeet Loviisa Micaela Ström
Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla
Modduksen vaikutus kasviin
Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
Mikä viljalajike luomuun?
Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,
SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat
SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima 2018 SSO Kasvinviljelyillat Kausi 2017 Haastavat puintikelit ja puintien ajankohta venyi pitkälle syksyyn Laatuongelmia / itävyysongelmia Suomen pohjoisosa on melko
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki
MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia 2014 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran, kauran ja vehnän lajikekokeet Syysviljat Greening Effect -tautiainekoe Boorilannoituskoe Kevätrypsi- ja syysrapsikokeet
POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors
Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 8.1.2019 Torbjörn Lönnfors Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 7 viljelykautta) Luomulajikekokeiden
12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström
Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 30.11.2017 Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 6 viljelykautta) Luomulajikekokeiden tarkoitus: Suomessa
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
Kasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015
Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen
Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa
Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa Aki Niemelä Hankkija-risteily 14.3.2019 Kasvuohjelma-seminaari Insert Agriculture Risk Classification Division of DowDuPont Torjunta-ainekestävyys Mitä? Evoluutioprosessi
VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012
VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin
VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto
KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015
KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-
Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
Kaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU
MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU Reino Aikasalo 8.11.2018 (Boreal Kasvinjalostus Oy) BOREAL LYHYESTI Perustettu 1994 Osakeyhtiö vuodesta 2000 alkaen Henkilökunta n. 70 Liikevaihto 9-10
Valk. % Tjp g. Hlp kg
DEMONSTRANT DEMONSTRANT DEMONSTRANT - kevätvehnä UUTUUS! Erittäin satoisa myllyvehnä Zebran aikaisuus ja laonkestävyys Korkea hlp Hyvä taudinkestävyys Demonstrantin satoisuus on Zebraa selvästi parempi.
Luotettava teho leveälehtisiin rikkakasveihin myös vaihtelevissa olosuhteissa
Luotettava teho leveälehtisiin rikkakasveihin myös vaihtelevissa olosuhteissa Pixxaro TM Pro sisältää täysin uutta Arylex-tehoainetta sekä ennestään tuttuja fluroksipyyriä ja florasulamia. Pixxaro Pro:n
Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,
Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander
Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus
Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference
Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014 Maltaan myynnin kannalta tilanne on hyvä Vientimarkkina vetää (Aasia, Afrikka) Pienpanimoiden globaali kasvu kasvattaa erikoismallaskysyntää Mallastamot
Peltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla
Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril toimintatapa Tehoaine: Bromoksiniili 225 g/l Lehtivaikutteinen Estää rikkakasvien soluhengitystä ja yhteyttämistä (HRAC 3-ryhmä, nitriilit) Nestemäinen,
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus