RAKENTAMISTAPAOHJE Haukiluoma II, Haukiluoman keskusta-alue, asemakaava nro 8360

Transkriptio

1 Haukiluoma II, Haukiluoman keskusta-alue, asemakaava nro 8360 KOSKEE TÄYDENNYSRAKENTAMISTA TYVIKADUN, RUNKOKADUN, IKURINTIEN JA MYLLYPURONKADUN VÄLISELLE ALUEELLE DNO: TRE: 2774/

2 Suunnittelualueen ominaispiirteet Haukiluoma sijaitsee n. 10 kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta. Suunnittelualue koostuu pysäköintialueesta ja metsäisestä viheralueesta Myllypuronkadun pohjoispuolella. Alueen rajana pohjoisessa on Runkokatu, idässä Tyvikatu ja lännessä Ikurintie. Pysäköintialueet kuuluvat Runkokadun pohjoispuolella sijaitsevien asuinkortteleiden käyttöön. Viereinen rakennuskanta koostuu ja 80- luvuilla rakennetuista lamellitalo- ja rivitalokortteleista. Suunnittelualueen maasto on topografialtaan melko tasainen ja monin paikoin ympäristöään ja Myllypuronkatua selvästi alempana sijaitsevaa kosteaa maata. Paikannuskartta (kaava-alue, lähivaikutusalue katkoviivalla) Tekijä: Minna Kiviluoto (Tampereen kaupunki,asemakaavoitus) ja Arkkitehdit MY Rakennusvalvonnan vastuuhenkilöt: Titta Tamminen / kerrostalot Kartat ja kuvat omistaa: Tampereen kaupunki Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella-hankkeen (EHYT) yhteydessä on laadittu Haukiluoman yleissuunnitelma vuonna Yleissuunnitelmassa on tutkittu Haukiluoman alueen mahdollisia asunto-, liike- ja palvelurakentamiseen soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Samalla oli tarkoitus kehittää Myllypuronkadun varren kaupunkikuvallista ilmettä, läheinen luonto sekä alueen toiminnot huomioiden. Yleissuunnitelmatyön jatkona on suunnittelualueelle laadittu kaavatyön pohjaksi konsulttityönä viitesuunnitelma, joka sisältää kaksi vaihtoehtoista suunnitelmakarttaa (VE1 ja VE2). Viitesuunnitelmissa on tutkittu tarkemmin alueelle soveltuvan täydennysrakentamisen mittakaavaa sekä rakennus- ja korttelityyppejä. Tavoitteena on luoda Haukiluomaan uusi, raikkaan uudenlaisen identiteetin omaava keskustakortteleiden ja palveluiden alue. Lisäksi tavoitteena on tuoda alueelle uusia asumisen muotoja ja kehittää viihtyisää asuinaluetta, muodostaen samalla Haukiluoman keskusta-alueelle uuden laadukkaan, kaupunkimaisemman julkisivun ja suojan Myllypuronkadun liikennemelua vastaan. Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset;

3 Viitesuunnitelma VE1 (asemakaava-alue rajattu punaisella pistekatkoviivalla) Viitesuunnitelma VE2 (asemakaava-alue rajattu punaisella pistekatkoviivalla) 3

4 KESKUSTAKORTTELIT Korttelitaso Arkkitehtuurin lähtökohdat Tavoitteena on luoda Haukiluoman kaupunginosalle uusi keskustakortteleiden alue ja julkisivu Myllypuronkadun suuntaan. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, että muodostuu kaupunkikuvallisesti korkealaatuista ja viihtyisää asuin- ja liikkumisympäristöä. Kerrostalojen tulee muodostaa Myllypuronkadun suuntaan ilmeeltään arkkitehtonisesti laadukas ja raikas kokonaisuus, joka viestittää alueen uusiutumisesta ja alueen uuden keskustan muodostumisesta. Keskustakortteleiden Tyvikadun puoleiseen päähän sijoittuu alueen uusi palvelujen keskittymä, joka koostuu kivijalkaliiketiloista sekä 160 lapsen päiväkotiyksiköstä. Tyvikadun varteen sijoittuva pieni aukio ja palvelurakennukset tulee suunnitella arkkitehtonisesti laadukkaana julkisena kaupunkitilakokonaisuutena. Kortteleiden pysäköinti ja huolto- ja pelastusliikenne Alueen nykyinen pysäköintikenttä siirretään poistuvan Runkokadun tiepohjalle, joka jäsennellään puuistutuksin pienempiin n auton pysäköintijaksoihin. Tyvikadun puoleisissa uusissa kortteleissa on rakenteellinen pysäköinti, joka sijoittuu pihakansien alle. Pihoilla pysäköinti puolestaan sijoitetaan siten, että suurin osa pysäköinnistä sijoittuu korttelin avoimen puolen takareunalle, jossa piha rajataan pysäköintikatoksilla. Loput pysäköinnistä sijoitetaan kortteleiden väliin jäävien piha- ja viheralueiden kadun puoleisille reunoille. Kortteleiden liikenne järjestetään Runkokadun ja Tyvikadun suunnilta. VE2:ssa keskimmäisen korttelin sisäänajo ohjataan Tyvikadun puoleisen tontin kautta. Huolto- ja pelastusliikenne pihakansille tapahtuu suunnitelmassa osoitettujen ramppien kautta. Korttelitason perusratkaisut Korttelit ovat puoliksi avoimia umpikortteleita, jotka koostuvat IV-kerroksisista lamelliosista ja VI-VIII -kerroksisesta pistetalo-osuudesta. Jokainen kortteli muodostaa oman kokonaisuutensa, jolla on selkeä suljetumpi, melulta suojaava ulkokuori joka koostuu matalammasta lamellitalojen osuudesta. Korttelit aukeavat pihan puolelta alueen sisäosan suuntaan. Pistetalot sijoitetaan melulta suojatulle avoimen tilan puolelle. Vaihtoehdossa 2 on lisäksi kortteleiden sisäosiin sijoittuvia 2-kerroksisia townhouse- tai rivitalotyyppisiä rakennusryhmiä, joiden pihat suunnataan etelään ja lounaaseen, korttelialueen sisäosia kohti. Kortteleiden reunat tulee sijoittaa kokonaan tai pääosin kiinni kadunpuoleisiin rakennusalojen rajoihin, jotta kadun varsien, etenkin Myllypuronkadun varren, kaupunkikuvallinen reuna muodostuu selkeäksi. Rakennukset ja pihajärjestelyt tulee sijoittaa havainnepiirroksen periaatteita soveltaen. Tonttien rajaus ja liittyminen ympäristöön Tontit rajataan katujen ja viheralueiden suuntaan rakennuksilla ja pysäköintikatoksilla. Rakennusten ja katualueen väli istutetaan, kulkuväylät tai tontille sijoittuvat sisäänkäyntireitit kivetään. Viitesuunnitelma VE1, keskustakorttelit 4

5 Piha-alueet Pihojen luonne Puoliavoimien umpikortteleiden sisäpihat rakennetaan suojaisiksi ja viihtyisiksi asumisen lähitiloiksi. Sisäpiha tulee toteuttaa korttelin tonttien yhteiskäyttöisenä yhteispihana, eli pihaa ei aidata osiin ja sille ei saa rakentaa muita piharakennuksia kuin korttelin reunaa rajaavat pysäköintikatokset ja niihin liittyvät pienimuotoiset varastotilat. Pihojen toiminnalliset alueet (leikkipaikat, oleskelu) Pihalle rakennetaan oleskelutiloja kaikille käyttäjä- ja ikäryhmille. Leikkitilat suositellaan sijoitettavaksi erilleen paikoituksesta. Kasvillisuus ja istutukset / Polkupyöräpaikat ja katokset / Kulkuväylät Tarkentuvat ehdotusvaiheessa. Pintamateriaalit Materiaalien ja rakenteiden tulee soveltua rakennusten arkkitehtuuriin. Pihalle suositellaan hulevesien hallintaan soveltuvia pintoja. Autopaikat suositellaan kivettäväksi esim. nurmikivellä. Hulevesijärjestelyt Kts. hulevesisuunnitelma, tarkentuu ehdotusvaiheessa. Pihojen liittyminen ympäristöön Sisäpihat sijaitsevat pääosin rakennusten rajaamina. Tontin muut, korttelin ulkopuoliset piha-alueet tulee suunnitella osana ympäröivää puistomaista viheraluetta. Pihalle tulee olla esteetön kulku. Sisäänkäyntejä varten tarvittavat luiskat suunnitellaan yhtenäisiksi muun pihan kanssa. VE2:n townhouse- tai rivitalotyyppisten rakennusten asuntopihat rajataan puolikorkeilla rakennetuilla tai pensasaidoilla keskuspuistosta, mutta pihanäkymää ei suljeta. Myllypuronkatu sijaitsee osin suunnittelualuetta korkeammalla. Rakennusten ja pihojen, ja erityisesti rakenteellisen pysäköinnin maastoon sovitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sijoittuminen suhteessa pinta- ja pohjavesiin tarkennetaan korttelikohtaisesti ehdotusvaiheessa. Aidat, tukimuurit ja portit Puoliavoimien umpikorttelien pihaa ei aidata reunoilta eikä jaeta osiin. Meluisilla osilla asuinrakennusten välille on rakennuksen puuttuessa rakennettava melumääräykset täyttävä aita ja tarvittaessa portti asukkaiden jalankulkua varten. Viitesuunnitelma VE2, keskustakorttelit 5

6 Rakennusten perusratkaisut Arkkitehtuuri ja tyyli Tavoitteena on luoda Haukiluoman keskustakortteleista alueen uudistumisesta kertova korttelikokonaisuus sekä luoda Myllypuronkadun varteen arkkitehtonisesti laadukas uusi julkisivu. Luonnoksessa kaaviomaisesti esitetyt korttelit ja niiden arkkitehtuurin periaatteet tarkentuvat ehdotusvaiheessa. Mittasuhteet Korttelit muodostuvat kolmesta eri perusrakennustyypistä: IV-kerroksiset lamellitalot, VI-VIII-kerroksiset pistetalot sekä II-kerroksiset townhouse-/rivitalot (VE2) Eri rakennustyypit rytmittävät alueen perusrakennetta. Sen lisäksi rakennusmassoissa edellytetään pienimuotoisempaa porraskohtaista jäsentelyä, jolla pitkään aluejulkisivuun muodostetaan sisäistä variaatiota. Rakennusten tilojen liittyminen ympäristöön Tilojen avautuminen lähiympäristöön Asuinhuoneiden avautumista pelkästään Myllypuronkadun suuntaan tulee välttää. Porrashuoneiden sijoitus tulee tehdä siten, että asunnot avautuvat pääasiassa edulliseen ilmansuuntaan. Kaikki parvekkeet suositellaan lasitettaviksi. Alimmat kerrokset (käsittely) Maantasokerroksessa sijaitsevan asunnon asuinhuoneiden lattian tulee sijaita vähintään 0,7 m viereisen katualueen maanpinnan yläpuolella. Kaikki maantasossa sijaitsevat tilat suositellaan varustettaviksi ikkunoilla ja ovilla. Sovittaminen maastoon, sokkelit Osa kortteleista sijaitsee matalalla suhteessa Myllypuronkadun korkeusasemaan. Maaston tasaukset rakentamispaikoilla ja suhde pinta- ja pohjavesiin tarkennetaan ehdotusvaiheessa. Talousrakennukset Tontille saa rakentaa talousrakennuksia vain pysäköintikatoksiin kytkettyinä pieninä yksikköinä. Muut varastotilat sijoitetaan asuntojen maantasokerroksiin. Viitesuunnitelma VE1 6

7 Ylin kerros Kattomuotoina käytetään lape- ja tasakattoa. Lapekaton muoto suositellaan hyödynnettäväksi ylimmän kerroksen asunnoissa korkeina huonetiloina. Tasakattoja voidaan hyödyntää kattoterassikäytössä. Porrashuoneet Porrashuoneen sisäänkäynnin yhteyteen suositellaan aulaa, josta on käynnit aputiloihin, varastoihin ja polkupyörien paikotukseen. Vaikka käynti porrashuoneisiin johdetaan sisäpihalta, porrashuoneiden aukotus tulee suunnata Myllypuronkadulle, jotta katumaisema elävöityy ja melulta suojattu ilmansuunta säästyy asuntojen pääikkunoille ja ulko-oleskelutiloille Julkisivujen materiaalit ja väritys Julkisivuissa varioidaan tiettyjä perusratkaisuja monimuotoisen yleisilmeen luomiseksi. Rakennusten julkisivupinnoissa käytetään värjättyä betonia tai rappausta siten, että jokainen julkisivupinta on yksivärinen, mutta erivärinen kuin viereinen rakennus. Parvekkeissa sisäänkäyntikatoksissa ja muissa täydentävissä rakennusosissa voidaan käyttää tehostevärejä. Väriskaala tarkennetaan ehdotusvaiheessa. Parvekkeet Parvekkeet tulee sijoitella rakennusten suojaisalle julkisivulle siten, etteivät ne muodosta korkeita pystysuuntaisia päällekkäisten parvekkeiden ryhmiä. Yhteistilat Korttelin tai yhtiön kaikkia asuntoja palvelevan kerhotilan ja yhteisen saunan rakentaminen on suositeltavaa. Kortteliin suositellaan rakennettavaksi pesula ja kuivaushuone. Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot tulee suunnitella niin, että niihin on suora yhteys ulkotilasta. Jokaisen em. tilan tulee olla varustettuna ikkunoilla ja ulko-ovella. Sisäpaikkojen tulee olla maan tasossa ilman portaita, ja kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. Ulkopaikoista vähintään puolet tulee kattaa ja varustaa pyörän kiinnitysmahdollisuudella. Rakennusosat Katto- ja räystäsratkaisut Kaikissa rakennuksissa käytetään joko tasa- tai lapekattoratkaisuja. Viitesuunnitelma VE2 7

8 PROSESSI Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Luonnoksen julkinen nähtävillä olo Ehdotuksen julkinen nähtävillä olo 2015 syksyllä RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET vireillepano Yhdyskuntalautakunta 2015 syksyllä PROSESSI RAKENTAMISTAPA- OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI- TAAN OASISSA osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) neuvotteluesitys ELY-keskus Selvitykset RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT LUONNOSVAIHTO- EHDOT (kuulutus) osallistuminen, mielipiteet Tarkentuu ehdotusvaiheessa RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS LUONNOS lausunnot YLA Oleellisia muutoksia HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTAPAOHJE- RAKENTAMIS- TAPAOHJEESEEN EHDOTUS EHDOTUS NÄHTÄ- VILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk muistutukset ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN ei oleellisia muutoksia KH KV valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus) 8