Perhekeskuksen Reseptikirja

Transkriptio

1 Perhekeskuksen Reseptikirja

2 PERHEKESKUS RESEPTI Perhekeskustoiminta tuo yhteen yhä tiiviimmin sosiaali- ja Terveystoimen, sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat, unohtamatta järjestöjen ja kirkon työntekijöitä. Perhekeskus ei ole vain fyysinen rakennus, vaan apua voidaan toimittaa myös kotiin ja lapsen kasvuympäristöön, kuten kouluun tai päiväkotiin. Yhtä kaikki tärkeintä on lasten ja perheiden auttaminen heti kun avuntarve syntyy. Perhekeskuksen työntekijöillä on yhteinen näkemys lapsen ja perheen auttamistarpeesta. Perhekeskustoiminnan ohje Ainekset reseptin toteuttamista varten: 10 dl Yhdessä toimimista 10 dl Varhaista tukea 10 dl Lapsi, nuori ja perhe keskiössä 10 dl Näyttöön perustuvia menetelmiä 10 dl Verkostomaista työskentelyä 10 dl Osaamista joka liikkuu ei asiakas 10 dl Osallisuutta 10 dl Kohtaamista ja kuuntelemista 10 dl Sitoutumista Valmistus ohje: Onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan vahvaa sitoutumista ja yhdessä toimimista. Pidä lapsi, nuori ja perhe asioiden keskiössä ja osallista heidät omien asioidensa asiantuntijoina. Ohjenuora on varhainen tuki ja käytössä työn apuna näyttöön perustuvat menetelmät. Liiku asiakkaan kehitysympäristöön, kohtaa ja kuuntele asiakasta aidosti. Hyvä lopputulos saavutetaan toisen osaamista arvostamalla, osoittamalla samanaikaisesti, luottamusta. Onnistuminen edellyttää työn tekemistä yhdessä asiakkaan hyväksi pitäen mielessä yhteisen päämäärän, eli asiakkaan hyvinvoinnin!

3 RESEPTI PERHEKESKUTOIMINTAAN Perhekeskuksen toimintakulttuuri on eri ammattilaisten sujuvaa yhteistoimintaa! TOIMINTAPERIAATTEET 1. Lähtökohtana asiakkaiden tarpeet 2. Työskentely perhekeskuksessa on verkostomaista saumatonta yhteistyötä, jonka tulee olla joustavaa ja tarpeen tullen mukautuvaista 3. Työote on lasten, nuorten ja perheiden voimavaroja tukevaa ja voimaannuttavaa 4. Asiakkaat / perheet osallistetaan suunnittelemaan oman elämänsä asiantuntijoina hoitoa / tuen tarvetta 5. Tuetaan Vanhemmuutta sekä parisuhdetta. TOIMINTAMALLI Saumaton asiakaslähtöinen ja tiedonkulun varmistava yhteistyö > Huoli puheeksi (Hyödynnetään olemassa olevia toimintamalleja)-> Toiminta huolen mukaisesti ->Palvelutarpeen arvio -> Verkosto kokoon tarvittaessa -> Jalkautuminen asiakkaan luokse tarvittaessa -> Erikoissairaanhoidon jalkautumisen hyödyntäminen -> Avoin yhteistyö asiakkaan kanssa kokoajan -> Saattaen palvelusta toiseen -> mahdollisuus olla rinnallakulkijana koko prosessin ajan

4 Reseptin toteuttamisen ainekset: luottamus, eettisyys, lapsi- ja perhelähtöisyys sekä sitoutuminen! LUOTTAMUS Mihin luotan? Luotan omaan tekemiseeni. Luotan toisten työhön ja heidän osaamiseensa. Luotan lapsen, nuoren ja perheen kykyihin. Tavoitteeni on: Lapsi, nuori ja koko perhe luottavat omiin taitoihinsa sekä muihin toimijoihin. Palvelulupaus: Toimin avoimesti ja kunnioittavasti. Kohtaan, kuuntelen ja keskustelen kunnioittavaa dialogia käyttäen. Pidän lupauksistani kiinni, en lupaa, jos en pysty. Muistan, että luottamus rakentuu vaiheittain eri tahojen yhteistyön, tapaamisten ja verkostotoiminnan kautta. EETTISYYS Mitä tarkoittaa? Kaikessa taustalla on tarkoitus ja tavoite tehdä toiselle hyvää. Toimintaa leimaa läpinäkyvyys ja kestävyys ratkaisuissa. Lapset, nuoret ja perheet ovat tasavertaisessa asemassa: jokaisella on oikeus saada palvelua oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, tarpeiden mukaisesti. Yksi-tyisyyden suojaa kunnioitetaan ja sitä turvataan. Inhimilliset tavoitteet ovat euroja tärkeämpiä. Tavoitteeni on: Jokainen tulee kohdelluksi oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja kunnioitettavasti. Palvelulupaus: Kohtelen ihmisiä tasaarvoisesti. Tarjoan apua ja tukea tarpeiden mukaisesti. Omien intressien kustannuksella en aiheuta ongelmia tai pahaa mieltä toisille ihmisille. LAPSI JA PERHELÄHTÖISYYS Mitä on? Lapset, nuoret ja perheet ovat yhdenvertaisia muiden toimijoiden kanssa. Toimitaan lapsen, nuoren ja perheen lähellä, heidän elinympäristössään. Turvataan osallistumisen mahdollisuus kaikessa toiminnassa. Auttaminen tapahtuu tarpeet edellä, tarkoituksenmukaisilla keinoilla ja yhden luukun periaatteella. Tavoitteeni on: Lapsi, nuori ja perhe on asiantuntija omissa asioissaan, joissa muut toimijat ovat apuna tarjoamassa näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Yhteistyö perustuu vastavuoroiseen keskusteluun, jossa toisten mielipiteitä kunnioitetaan. Lapsi, nuori ja perhe tulee kuulluksi ja saa tarvitsemansa avun. Palvelulupaus: Huomioin ihmisen ja perheen kokonaisuutena. Kaikki ratkaisut teen niin, että lapsen etu toteutuu. Olen kiinnostunut siitä mikä on oikeasti lapselle, nuorelle ja perheelle heidän omien arvojensa mukaista. Huolehdin omalta osaltani siitä, että palvelut ovat lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja sujuvia. SITOUTUMINEN Onnistuminen edellyttää kaikkien sitoutumista toimintatavan toteuttamiseen!

5 Reseptin onnistunut toteuttaminen? MITEN? -> Toteuttamiseen vaaditaan että annat aikasi ja energiasi siihen mitä perustehtävän tekemiseen ja verkostomaiseen työskentelyyn tarvitaan! Pidetään kiinni siitä mitä on sovittu > sitoudutaan toimintaan! Luotetaan toisiin ammattilaisiin Avoin asenne, myönteinen suhtautuminen, Yhteinen alusta, lomake, yhteistyön malli tms. jonka kautta voi jättää viestin avuntarpeesta, ei työskentelyä pelkästään tietyn henkilön kanssa, Työntekijävaihdoksissa siirretään malli seuraajalle -> hyvä perehdytys Ota puheeksi! Varhain: Silloin, kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten ellei se ole ammatillinen valinta. Avoimesti: Luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi. Yhteistyössä: Voimavarat kooten unohtamatta tärkeimpiä resursseja ja läheisverkostoja.

6 KUTSU YHTEISTYÖHÖN MENE MUKAAN MITEN YHTEISTYÖKUTSUUN REAGOIDAAN MENNÄÄN MUKAAN! Kokoa verkosto asiakkaan toiveita kuunnellen ja huoli huomioiden. Mieti mikä / ketkä ammattilaiset tarvitaan mukaan. Huolehdi että huolen puheeksiottaja / asian ilmoittaja kutsutaan aina mukaan aloitusneuvonpitoon. Hyödynnä koollekutsumisessa valmiita toimintatapoja, kuten TLP. Ota verkostoon mukaan vain tarvittavat tahot. Vältä isoja kokoonpanoja. Ohjaile asiakasprosessia. Mikäli lapsella / perheellä löytyy valmiiksi lastensuojelun asiakkuus, on vastuuhenkilö lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, jolle voidaan nimetä vastuutyöpari muualta. Tee neuvonpidossa yhteinen konkreettinen kirjallinen suunnitelma. Sovi työnjaosta ja seuraavista askeleista jokaisen kohdalla. Sovi tiedonkulusta + kenelle muille menee tieto työskentelystä tai sen päättymisestä. Järjestä seurantaneuvonpito, jos se on tarpeen. Työskentele suunnitelman mukaisesti. Muuta suunnitelmaa tarvittaessa. Tiedota muille suunnitelman muuttamisen tarpeista. Pyydä asiakkaalta jatkuvaa palautetta prosessin aikana, sekä työskentelyn päättyessä. Vaihda palautetta prosessin aikana työntekijöiden kesken. Päätä työskentely yhdessä, kun tavoitteet ovat toteutuneet. Sovi mahdollisesta seurannasta ja siitä miten asiakkaan pitää toimia, jos tulee tarvetta uudelleentyöskentelylle.

7 MONIAMMATILLISEN TYÖSKENTELYN OHJE! Valmistuksen vaiheet: Oman alan syvällinen osaaminen luo pohjan moniammatilliselle yhteistyöosaamiselle.

8 Mitä yhdessä työskentely voi olla? Eri toimijoiden välinen yhdessä työskentely voi olla yhteisiä yksilö- ja perhetapaamisia, joissa työskennellään työparina, puhelinkumppanuus yhdessä asiakastyössä tai jonkin vertaisryhmän pitämistä yhdessä. Asiakastyötä on mahdollista tarjota toisen toimijan toimipisteessä Tavoitteena on tällöin tarjota palveluita lasten, nuorten ja perheiden toivomassa paikassa ja tuoda näin palvelut lähemmäksi lapsia, nuoria ja perheitä. Tämä auttaa mm. tilanteissa joissa lapsi, nuori tai perhe ei pysty sitoutumaan palveluun esim. haastavien kulkuyhteyksien johdosta. On tärkeää huomioida varhaiskasvatuksessa, kouluilla ja toisella asteella asianmukaiset tilat ja niiden varausmahdollisuudet myös koulun ulkopuolisille työntekijöille. Konsultaatio tapahtuu eri toimijoiden kesken horisontaalisesti ja vertikaalisesti. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos tuottavat laajasti tietoa lapsen ja nuoren oppimiseen ja esiopetukseen, koulunkäyntiin tai opintoihin osallistumiseen, mutta myös esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin liittyen. Perhekeskusverkostoa voi konsultoida mm. sosiaalihuollon kysymyksistä, vanhemmuuden tuesta. Erityisesti vaikeisiin mielenterveysongelmiin liittyen voi konsultoida lasten ja nuorisopsykiatriaa ja lastensuojelullisissa asioissa lastensuojelua.

9 Onnistunut käytännön työskentely TOIMINTAKULTTUURI yhteiset toimintatavat -> prosessit Luottamus Tiedonsiirto Asenne Yhteistyö verkostomaisuus, Sitoutuminen > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Perusta toteutumiselle on, että kaikille lapsille ja perheille suunnatut palvelut (sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulu, toisen asteen oppilaitos, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi) toimivat parhaalla mahdollisella tavalla lapsen hyvinvoinnin, terveyden, oppimisen ja kehityksen tukena oman perustehtävänsä mukaisesti. Palveluiden yhteistyön toimiessa saumattomasti, muodostuu eri ammattilaisten osaaminen yhteiseksi voimavaraksi lapsen ja perheen hyväksi. Onnistuneen toteutuksen taustavoimana on toimintakulttuurin muutos. Seudullisuutta ja maakunnallisuutta edistetään tekemällä yhteistyötä, sekä verkostomaisesti toimimalla. Avoimen ja saumattoman, lasta ja perhettä tukevan yhteistyön varmistamiseksi eri toimijoiden on tunnettava toistensa työ- ja toimintatavat. Jokainen toimija tuo yhteistyöhön oman näkemyksensä ja asiantuntemuksensa edistäen ratkaisujen löytämistä paremmin kuin eri ammattiryhmien rooleja korostava toiminta. Keskeistä on kuunnella lapsen, huoltajien ja läheisverkoston näkökulmia ja tarpeita. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on, ettei kukaan osallistujista ole etukäteen päättänyt ratkaisua, jolloin kaikki ovat aidon uteliaita kuulemaan toistensa näkökulmia sekä kiinnostuneita löytämään yhteisen asiakasta parhaiten palvelevan ratkaisun. Ajattele uudella tavalla, muista arjesta lähtevä työote sekä aito yhteistyö ja kumppanuus asiakkaan kanssa. Tee uudella tavalla, monitoimijaisuus, yhteistyö ja jaettu asiantuntijuus.

10 Tiedonsiirto: Yhteistyön keskiössä ovat lapsen ja perheen tarpeet. Lähtökohtaisesti lapsen ja huoltajien tulee itse olla mukana heitä koskevia asioita käsiteltäessä. Heidän tulee lisäksi tietää miten tilanne etenee ja mitä jatkosta sovitaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa lapsen turvallisuus tai mahdollinen rikostutkinta voivat vaarantua. Tietojen luovuttaminen helpottuu kun lapsi ja hänen huoltajansa ovat läsnä heidän asioitaan käsiteltäessä. Luottamus: Luottamus on kaiken yhteistyön perusta. Arvostava, kuunteleva ja kunnioittava suhtautuminen lapseen, huoltajiin ja muihin toimijoihin varmistaa eri näkökulmien yhteen nivoutumisen lapsen ja perheen parhaaksi. Yhteistyössä tarvitaan luottamusta myös eri työntekijöiden välillä. Työntekijöiden on luotettava yhteistyössä toisiinsa ja toistensa asiantuntemukseen, jotta lasta ja perhettä voidaan tukea ja auttaa kokonaisvaltaisesti. Lisäksi työntekijän tulee luottaa itseensä ammattilaisena pystyäkseen olemaan sekä ammattilainen että ihminen ihmiselle. Luottamus vahvistuu onnistuneiden vuorovaikutuskokemusten kertymisen myötä ja keskinäisen tuntemisen syventyessä. Asenne: Asenne on tapa, jolla suhtaudutaan eri asioihin. Jokainen päättää sen itse. Asenne on kohdallaan työtä kohtaan, kun ihmisellä on sisäinen motivaatio ja halu tehdä töitä. Sisäinen motivaatio ruokkii innostuneisuutta, luovuutta ja sitoutuneisuutta ominaisuuksia, jotka kaikki lisäävät työn tuloksellisuutta. Ihminen ei halua, että häntä muutetaan. Kaikki muuttuu kaiken aikaa, jotkut muutokset vain ovat hitaampia kuin toiset. Oma suhtautuminen ja asenne ratkaisevat kokemuksen muutoksesta. Moni haluaa kuitenkin olla mukana muutoksessa vaikuttamalla siihen itse jollain tavalla. Sitoutuminen: Sitoutuminen rakentuu työntekijän tunnepohjaisesta suhteesta työyhteisöön ja organisaation tavoitteisiin. Tavoitteiden eteen tehdään töitä mieluiten kun koetaan työyhteisö ja sen tavoitteet omiksi. Työhönsä sitoutunut henkilö työskentelee oma-aloitteisesti annettujen suuntaviivojen ja tavoitteiden mukaisesti. Sitoutunut suhtautuu kunnioittavasti toisiin työntekijöihin ja on halukas auttamaan. Työskentelyssä näkyy halu kehittää työyhteisöä ja parantaa asioita, sekä kiinnostus jatkuvaan henkilökohtaiseen oppimiseen ja kehittymiseen.

11 Muista kohtaamisen tärkeys! LÄMMÖLLÄ Kohtaa positiivisen kautta, ilolla, sydämellisesti, kannustaen LÄSNÄOLOLLA Pysähdy, kuuntele, osoita kiinnostusta KUNNIOITTA- EN Arvosta, kunnioita, ota todesta LUOTET- TAVASTI Luo luottamusta ja turvallista ilmapiiriä Lapsen, nuoren ja perheen kohtaaminen kantahämäläisten perheiden näkemyksiä aidosta kohtaamisesta AMMATTI- TAIDOLLA Luota osaamiseesi ja ammatti- taitoosi MATALALLA KYNNYKSELLÄ Ota vastaan, ole tavoitettavissa KOKO PERHE HUOMIOIDEN Kohtaa myös vanhemmat, näe perheen kokonaisuus YKSILÖLLISESTI Huomioi moninaisuus, näe tilanteiden ja tarpeiden yksilöllisyys Aito kohtaaminen 2018 LAPE Oma Häme

12