Pelillisyyden vaikutus sairaanhoitajien työmotivaatioon

Transkriptio

1 Pelillisyyden vaikutus sairaanhoitajien työmotivaatioon Täs on ihan oikeesti tämmöstä, tää on ihan elävän elämän peliä tää meiän koko työ aamust iltaan Jaana-Maija Koivisto, tutkijatohtori, FT, Tampereen teknillinen yliopisto, Porin yliopistokeskus Antti Kaipia, dosentti, LT, Satakunnan sairaanhoitopiiri Elina Haavisto, professori, THT, Turun yliopisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri Ira Saarinen, LL, plastiikkakirurgi, Satakunnan sairaanhoitopiiri Riikka Uusitalo, Sh, tutkimusassistentti, Satakunnan sairaanhoitopiiri Jari Multisilta, Tekniikan tohtori, rehtori SAMK

2 Hoidon laatu - työpaikkakulttuuri Tutkimusten mukaan työpaikkakulttuurilla on vaikutusta komplikaatioiden esiintyvyyteen (Hahtela et al., 2015). Hoidon laatua heikentävät huono työpaikkakulttuuri (Hahtela ym., 2015) sairaanhoitajien alentunut työhön sitoutuneisuus (Flinkman ym., 2008) puutteet päätöksentekotaidoissa (Ludikhuize ym., 2012; Soar ym., 2015) puutteet potilasohjauksessa (Koivisto et al, submitted) potilaiden alentunut mahdollisuus osallistua päätöksentekoon (Gröndahl & Leino-Kilpi, 2013)

3 Kirurginen hoito - komplikaatiot Potilaan ohjauksella on merkittävä rooli komplikaatioiden ehkäisemisen ja tunnistamisen näkökulmasta. Tutkimusten mukaan 32 % kaikista komplikaatioista tulee esiin sairaalasta kotiutumisen jälkeen. On tärkeää vahvistaa potilaiden itsehoitovalmiuksia

4 Työelämän pelillistäminen Pelillistäminen tarkoittaa pelien suunnittelumenetelmien ja pelillisten elementtien hyödyntämistä tilanteissa, jotka eivät liity pelaamiseen (Deterding et al, 2011, p.1). Pelillistämisen tavoite on motivaation parantaminen ja onkin osoitettu, että pelillistämällä voidaan parantaa työn mielekkyyttä ja tuottavuutta (Hamari, Koivisto & Sarsa 2014). Sisäinen motivaatio syntyy, kun yksilön kompetenssin, autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunteen tarpeet tyydyttyvät (Ryan & Deci, 2000).

5 ITSEOHJAUTUVUUSTEORIA SISÄINEN MOTIVAATIO KOMPETENSSI YHTEENKUU- LUVUUDEN TUNNE AUTONOMIA Self-determination theory (Ryan & Deci, 2000)

6 Hankkeen tarkoitus kehittää pelillisyyttä hyödyntäen interventio kirurgisten potilaiden kotiutusprosessin parantamiseen arvioida sen vaikutusta potilaiden ohjaukseen ja sairaanhoitajien motivaatioon

7 Tutkimusetiikka Tutkimuksessa on eettisesti sensitiivisiä toimintoja. Tutkimuksessa huomioidaan TENKin (2018) ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisiä periaatteita. Tutkimuslupa: Satakunnan sairaanhoitopiiri Eettinen ennakkoarvio: Satakunnan Ihmistieteellinen eettinen toimikunta Tietoinen suostumus

8 Intervention kehittäminen 1 Kohdeorganisaatio: Satakunnan keskussairaala, kirurginen osasto Interventio kehitettiin kolmessa vaiheessa Pelillisyyden ideologian mukaisesti sairaanhoitajat osallistettiin intervention kehittämiseen. Kehittäminen alkoi kartoittamalla kirurgisen osaston sairaanhoitajien työtehtävien sekä työhön liittyvän sisäisen motivaation nykytilanne. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelulla (n=3), joihin osallistuivat kaikki yhden kirurgisen osaston sairaanhoitajat 4 hengen ryhmissä (n=12). Aineisto analysoidaan induktiivisella sisällön analyysillä

9 Intervention kehittäminen 2 Toisessa vaiheessa kaikki sairaanhoitajat osallistuivat työpajoihin. Työpajojen tuloksena tunnistettiin sisäistä motivaatiota synnyttäviä tekijöitä kompetenssin, autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunteen tarpeiden näkökulmista. Työpajoissa tuotettiin myös olemassa oleviin potilasohjeisiin (10 kpl) perustuva tietotesti käytettäväksi potilaan ohjauksen tukena kotiutustilanteessa. Jokainen sairaanhoitaja myös kirjasi odotukset projektille

10 Intervention kehittäminen 3 Kolmannessa vaiheessa monitieteellinen tutkimusryhmä kehitti sairaanhoitajien palautekyselyn ja tietotestin lopulliseen muotoonsa. Tuotokset: Potilasohjauksen tietotesti Päivittäinen palautekysely sairaanhoitajille työn sisäisen motivaation toteutumisesta

11 Potilasohjaus Postoperatiivinen ohjaus kotiutusvaiheessa Ohjaus strukturoidun rakenteen mukaan Potilas täyttää tietotestin välittömästi ohjauksen jälkeen Tulokset tietotestistä kertovat potilaan tietotason Välitön palaute potilaalle ja hoitajalle Re-ohjaus niistä asioista, joissa potilaalla tietovaje

12 Intervention toteuttaminen 9 viikkoa Jokainen tutkimukseen suostumuksensa antava potilas täyttää tietotestin kotiutuksen yhteydessä ja saa välitöntä palautetta tietotasostaan. Lisäksi kaikki osaston sairaanhoitajat täyttävät heille suunnatun kyselyn päivittäin työvuoron päättyessä. Sairaanhoitajat jaetaan kahteen ryhmään: toisen ryhmän hoitajat saavat viikoittaisen palautteen potilaiden tietotestien sekä sairaanhoitajien kyselyn tuloksista ja toinen ryhmä ei saa palautetta. Ryhmien välisten tulosten kehittymistä verrataan toisiinsa.

13 Data Focus group haastattelut Workshop tuotokset Potilaiden tietotestien tulokset Sairaanhoitajien palautteen tulokset Potilaasta kerättävä data: ikä, sukupuoli, ammatillinen koulutus, asumismuoto, diagnoosi, toimenpide, BMI, tupakointi, alkoholin käyttö, toimintakyky, Charlson- indeksi, Clavien dindo luokka, vajaaravitsemuksen seulonta Puhelinhaastattelu 30 päivää kotiutumisen jälkeen

14 Focus group Tutkimuskysymykset Mitkä työhön liittyvät tekijät motivoivat sairaanhoitajia? Minkälaiseksi sairaanhoitajat kokevat palautteen saamisen työssään? Tulokset ovat alustavia

15 Tulokset: motivoivat tekijät Erilaiset ihmiset Hyvä palaute Hyvä työyhteisö Työssä viihtyminen Työn kokeminen mielekkääksi Vaihtelevuus ja nopeatempoisuus Potilaiden tyytyväisyys hoitoon Mahdollisuus vaikuttaa Oman alan asiantuntijuus Varmuus työn jatkumisesta Työn haastavuus Tulokset ovat alustavia 15

16 Tulokset: palautteen saaminen Positiivista palautetta Potilaita Omaisilta Työtovereilta Negatiivista palautetta Potilaita Johdolta Kehittävää palautetta Työtovereilta Onnistumisista ei saada positiivista palautetta Tulokset ovat alustavia 16

17 Pelillistetty ryhmä (koeryhmä) TULOSTAULUKKO Tietotesti Halipro Viikko 0 Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Viikko 4 Viikko 5 Viikko 6 Viikko 7 Viikko 8 Viikko 9

18 Ei-pelillistetty ryhmä (kontrolliryhmä) TULOSTAULUKKO Tietotesti Halipro Viikko 0 Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Viikko 4 Viikko 5 Viikko 6 Viikko 7 Viikko 8 Viikko 9

19 4 Potilaan tyytyväisyys ohjaukseen Pelillistetty ryhmä (koeryhmä) OHJAUS 3,95 3,9 3,85 3,8 3,75 3,7 3,65 3,6 3,55 Olen tyytyväinen saamaani ohjaukseen Saamani ohjauksen perusteella pärjään kotona Viikko 0 Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Viikko 4 Viikko 5 Viikko 6 Viikko 7 Viikko 8 Viikko 9 Viikolla 9 koeryhmän potilaita ei ollut yhtään

20 4 Potilaan tyytyväisyys ohjaukseen Ei-pelillistetty ryhmä (kontrolliryhmä) OHJAUS 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Olen tyytyväinen saamaani ohjaukseen Saamani ohjauksen perusteella pärjään kotona Viikko 0 Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Viikko 4 Viikko 5 Viikko 6 Viikko 7 Viikko 8 Viikko 9

21 Halipro Interventio 9 viikkoa 252 vastausta 132 vastausta koeryhmässä (gamified group) 120 vastausta kontrolliryhmässä (non-gamified group) Tutkimuskysymykset: Onko pelillistetyn ja ei-pelillistetyn ryhmän välillä eroja siinä 1. miten sairaanhoitajat kokevat positiivisen palautteen? 2. miten sairaanhoitajat kokevat osaamisen hyödyntämisen? 3. miten sairaanhoitajat kokevat työssä viihtymisen?

22 Halipro tulokset Tilastollisesti merkitsevää eroa ei saatu ryhmien välillä (pelillistetty ja ei-pelillistetty ryhmä) osaamisen hyödyntämisessä p=.649 Pelillistetty ryhmä M = 2.87 (N=132), Ei-pelillistetty ryhmä M = 2.82 (N = 120) Tilastollisesti merkitsevä ero löytyi ryhmien välillä (pelillistetty ja eipelillistetty ryhmä) hoitajan kokemassa positiivisessa palautteessa p=.008 Pelillistetty ryhmä koki positiivisen palautteen saamisen paremmaksi (M=2.62, SD=.99, N=132) verrattuna ei-pelillistettyyn ryhmään (M=2.31, SD=.82, N=120).

23 Hoitajan kokema positiivinen palaute on yhteydessä osaamisen hyödyntämiseen ja kokemukseen siitä, että töissä on mukavaa. Tulokset osoittavat myös sen, että työpäivän mukavaksi kokemisella on merkitystä positiivisen palautteen saamiseen sekä osaamisen hyödyntämiseen. HOITAJAN KOKEMA POSITIIVINEN PALAUTE OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TÖISSÄ OLI MUKAVAA HOITAJAN KOKEMA POSITIIVINEN PALAUTE OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TÖISSÄ OLI MUKAVAA

24 Johtopäätökset Pelillistämisellä on mahdollisuus vaikuttaa sairaanhoitajien kokemaan työmotivaatioon erityisesti lisäämällä palautemekanismeja jokapäiväiseen työhön. Palautteen saamisella on merkitystä työssä viihtymisen näkökulmasta. Palautteen saamisella on merkitystä osaamisen hyödyntämisen näkökulmasta. Työssä viihtymisellä on merkitystä osaamisen hyödyntämiseen: työssä viihtyvä työntekijä tekee työnsä paremmin hoidon laatu paranee

25 KIITOS YHTEISTYÖSTÄ