Kunnanhallitus päättää antaa Pihtiputaan SDP:n valtuustoryhmän antaman valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi.

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Pihtiputaan SDP:n valtuustoryhmän aloite nelostien kevyen liikenteen väylän rakentamisesta 545/003/2018 Kunnanhallitus Pihtiputaan SDP:n valtuustoryhmä jätti kunnanvaltuuston jär jeste tys sä kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen: "Valtuustoaloite Keväällä 2018 pohjoisen Keski-Suomen kunnissa järjestettiin kysely lii kenne tur val li suus ris kien kartoittamiseksi. Pihtiputaalla kyselyn tuloksista esille nou si huoli kevyen liikenteen väylän puuttumisesta nelostien varrelta Ru pon alueelta etelään ja Reisjärven tien risteyksestä pohjoiseen. Koulut ovat alkaneet ja peruskoulun ylimpien luokkien oppilaat kulkevat alle viiden kilometrin matkan omilla kyydeillään, tavallisimmin pol ku pyö räl lä tai jalan. Nelostien piennar on kapea ja siinä kulkeminen turvatonta. Tä mä aiheuttaa vanhemmille huolta ja paineita oman kuljetuksen jär jes tä mi seen. SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Pihtiputaan kunta ryhtyy valmistelemaan ke vyen liikenteen väylän rakentamista nelostien viereen selvittämällä sen kus tan nuk sia ja siihen mahdollisesti haettavia investointiavustuksia. Esim. ELY-kes kus ten toimintaan kuuluu tukea kevyen liikenteen väylien ra ken tamis ta liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Pihtiputaalla SDP:n valtuustoryhmä Kari Parkkonen, Reijo Jämsén, Tomi Jämsén, Karri Paananen, Aira Kananen, Pentti Räisänen" Lisätiedot: vs. kunnansihteeri Maija Sieppi, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää antaa Pihtiputaan SDP:n valtuustoryhmän antaman valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi.

2 Päätös Hyväksyttiin. kielto / valmistelua Ote + jatkokäsittely: tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kevyen liikenteen rakentamiseen on mahdollista hakea tukea Maaseudun kehittämisrahastosta. Maaseudun kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maa ta lous ra has tos ta (maaseuturahasto). Sen tavoitteena on kestävä kasvu, elin kei no jen kehittäminen ja elämänlaadun parantaminen maaseudulla. Maa seu tu oh jel man hyöty kohdentuu viljelijöille, maaseudun yrityksille ja maa seu dun asukkaille sekä koko ympäristölle. Maaseuturahaston varoja myönnetään Manner-Suomen maaseudun ke hit tämis oh jel man ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman kautta. Ohjel ma kau del la on tarjolla reilut 8 miljardia euroa paremman maaseu dun kehittämiseksi. Tukea voi hakea maaseudulla toimivien yri tys ten kehit tä mi seen ja muun muassa ympäristön tilaan, palveluihin ja viih tyi syy teen liit ty viin kehittämishankkeisiin. Hankkeiden valinnassa ja avustuspäätöksiä tehtäessä kiinnitetään erityistä huo mio ta hankkeiden arvioituun vaikuttavuuteen eli siihen, paljonko hankkeen arvioidaan lisäävän kävelyn ja/tai pyöräilyn määriä tai vaikuttavan kulku ta pa osuuk siin kohdealueella. Kevyen liikenteen väylän rakentamisen kustannukset muodostuvat monen te ki jän summana, mistä syystä väylän rakentamisen kilometrikustannus vaih te lee suuresti eri hankkeiden välillä. Liikennealueen maa pe rä olo suh teilla on erittäin merkittävä osuus kustannusten syntyyn pohjamaan laadun ja maan pin nan muodoista riippuen. Maanpinnan topografia vaikuttaa maa masso jen pengerrys- ja leikkaustarpeisiin ja sitä kautta kuljetus ja va ras toin tikus tan nuk siin. Leikkaus- ja pengerrysmassojen minimoimisella ja kul je tusetäi syyk sien optimoinnilla on huomattavia vaikutuksia hankkeen ko ko naiskus tan nuk siin. Tarveselvitystasoisessa suunnittelussa jalankulku- ja pyöräväylien kus tannuk sis sa on käytetty euroa/km budjettihintaa. Hin ta-ar vio ei ota kantaa väylän yksikölliseen ominaisuuksiin vaan arvio perustuu ai kaisem pien hankkeiden yksikköhintaan. Pohjois-pohjanmaan Ely-kes kuk sen alueella vuosina toteutuneet kevyen liikenteen väy lä hank keet

3 vuoden 2010 maanrakennusindeksiin korjattuna ovat maksaneet euroa/km välille. Hankkeiden keskihinta ollessa euroa/km. Ely-keskusten nykyisellä rahoitustasolla keskukset pystyvät toteuttamaan vain murto-osan alueidensa tunnistetuista jalankulku- ja pyö rä väy lä tar peis ta. Ely-keskuksen toteuttamat hankkeet arvioidaan eri kiireellisyysluokkiin ottaen huomion hankkeen vaikuttavuus turvallisuuteen, yhteiskunnan ehey tymi seen ja pyöräilyn edistämiseen. Koska kiireellisyysluokitus pyrkii löy tämään isoimman vaikutuskohdan rahoitukselle, jäävät pitkien etäisyyksien ha ja-asu tus seu dun valitettavan usein ilman tie- ja pyöräilyn investointeja. Pa him mil laan kelvollisen jalankulun väylästön puute rajoittaa yksilön liikku mi sen vapautta, sillä jalankulku on tasa-arvoista ja kaikille mahdollinen liik ku mis muo to. Esimerkiksi autoilu vaatii ajotaitoisen ja ajokykyisen kuskin ja varallisuutta auton ylläpitoon. Kevyen liikenteen väylä Rupon teollisuusalueelta Ilosjoen risteykseen tulisi ole maan 3,8 km pitkä pyörätie. Toteutuneiden kustannusten mukaisesti tämän pyörätien rakentaminen maksaa noin euroa yhteensä. Kevyen liikenteen väylä Reisjärventieltä pohjoiseen Leppälahdentielle tulisi ole maan 2 km pitkä pyörätie. Toteutuneiden kustannusten mukaisesti tämän pyö rä tien rakentaminen maksaisi euroa. Näiden molempien hankkeiden yhteiskustannus tulisi olemaan noin 1,4 miljoo naa euroa. Kunnalla on mahdollisuus hakea toteutukseen avustusta 50 % to teu tu neis ta kustannuksista. Tarkempi kustannusarvio vaatisi maastotutkimuksen, massoittelun ja tarkemmat suunnitelmat pyörätiestä. Pihtiputaan kunta investoi kaava-alueiden teiden korjaukseen ja uusimiseen vuo si ta sol la euroa. Hanke vastaa siis avustettuna noin 5 vuoden kunnan tie mää rä ra ho ja. Oheismateriaali: kartta-aineisto aloitteen alueesta, mihin on merkitty mahdol li nen pyörätie. Lisätiedot: Teknisen toimen toimialajohtaja Juho Tenhunen puh Teknisen toimen toimialajohtaja: Tekninen lautakunta toteaa saadun aloitteen tiedoksi. Liikenteen mo ni muotoi suus ja liikunnalliset liikkumistavat ovat hyviä ja kannattavia hankkeita. Ke vyen liikenteen rakentaminen Rupon alueelta etelään ja Reisjärventieltä poh joi seen on kuitenkin nykyisessä rahoitustilanteessa ja toi min ta ym pä ristös sä hankala toteuttaa. Rahoituksen saanti on epävarmaa hankkeelle, koska väy lä hank kei ta toteutetaan vain murto-osa tieverkoston tarpeista.

4 Tekninen lau ta kun ta esittää hallitukselle ja valtuustolle että, kevyen liikenteen ra ken ta mis ta aloitteen mukaisesti ei toteuteta johtuen rahoituksellisista sei kois ta. Tekninen toimi ottaa aloitteen huomioon keskusteluissa Ely:n kans sa mahdollisten turvallisuuteen liittyvien parannusten osalta alueella. Päätös Hyväksyttiin. kielto ote jatkokäsittelyyn Pihtiputaan kunnanhallitus Kunnanhallitus Oheismateriaali: -kartta-aineisto aloitteen alueesta, mihin on merkitty mah dol li nen pyörätie Kunnanjohtaja: 1. Kunnanhallitus yhtyy teknisen toimen päätökseen ja vie asian edelleen tietodoksi kunnanvaltuustolle. 2. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kevyen liikenteen ra ken ta mis ta aloitteen mukaisesti ei toteuteta johtuen rahoituksellisista sei kois ta. Tekninen toimi ottaa aloitteen huomioon keskusteluissa Ely:n kans sa mahdollisten turvallisuuteen liittyvien parannusten osalta alueella. 3. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi. Käsittely: Päätös Hyväksyttiin Teknisen toimen toimialajohtaja Juho Tenhunen esitteli asiaa klo 18:24-18:27. kielto / valmistelua Jatkokäsittelyyn kunnanvaltuustoon Kunnanvaltuusto

5 Oheismateriaali: -kartta-aineisto aloitteen alueesta, mihin on merkitty mah dol li nen pyörätie Lisätiedot: Teknisen toimen toimialajohtaja Juho Tenhunen puh Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kevyen liikenteen ra ken ta mis ta aloitteen mukaisesti ei toteuteta johtuen rahoituksellisista sei kois ta. Tekninen toimi ottaa aloitteen huomioon keskusteluissa Ely:n kans sa mahdollisten turvallisuuteen liittyvien parannusten osalta alueella. 2. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös Kunnallisvalitus Ote: aloitteen tekijä. Tied. tekninen lautakunta