KOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011. Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana. Kirsi Timonen Leena Suhonen

Transkriptio

1 KOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011 Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana Kirsi Timonen Leena Suhonen

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto 3 2 Yksilöllinen asuminen ja osallisuus 3 3 Tutkimuskysymykset ja menetelmät 4 4 Tulokset 4 5 Pohdintaa 7 Lähteet 8 Liitteet Liite 1 Liite 2 Haastattelurunko asiakkaille Haastattelurunko työntekijöille

3 1. TAUSTAA Haastattelututkimus kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen kokemuksista toteutettiin Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen Pohjois-Karjalan osahankkeen toimeksiantona. Haastatteluja oli tekemässä 20 sosionomiopiskelijaa, jotka jalkautuivat ryhmissä tekemään haastatteluja neljään eri asumispalveluyksikköön. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna syyskuussa 2011 saman päivän aikana niin, että kussakin paikassa haastateltiin kahta asiakasta ja kahta työntekijää. Kaikissa haastatteluissa käytettiin samaa haastattelurunkoa. Haastatteluun osallistuvat asumispalveluyksiköt valikoituivat sijainnin ja palveluntuottajan perusteella. Koska opiskelijoilla oli vain yksi päivä aikaa toteuttaa haastatteluja, sovittiin oppilaitoksen kanssa, että haastattelupaikat sijaitsevat Joensuussa ja lähiympäristössä, että matkoihin ei mene liikaa aikaa. Valituissa asumispalveluyksiköissä palveluja tuottavat eri toimijat ja niissä on asukasta. 2. YKSILÖLLINEN ASUMINEN JA OSALLISUUS Yksilöllisen asumisen kehittämisessä ja tukipalvelujen järjestämisessä on kyse perusoikeuksista ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Vammaisilla ihmisillä tulee olla yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. Tavoitteena on, että vammaiset voivat valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja asuinkumppaninsa aivan kuten muutkin ihmiset. Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen eteenpäin vieminen edellyttää sellaisen yhteistyön kehittämistä, jossa useat eri toimijat jakavat vastuuta ja tekevät oman osansa asumisen kehittämisen vaatimista toimista. Yksilöllisyyden toteutumisessa on keskeistä, että asiakkailla on mahdollisuus valita erilaisia osallistumisen ja osallisuuden tapoja ja tasoja. Tarkoituksena on asiakkaiden kiinnittyminen yhteiskuntaan, kokemus jäsenyydestä, mahdollisuus osallistua, toimia ja vaikuttaa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Asiakkailla tulee olla mahdollisuus osallistua itseä koskevaan päätöksen tekoon. Haasteena asiakkaan osallistumiselle on työntekijöiden asennoituminen niin, että asiantuntija tietää parhaiten, mitä asiakas tarvitsee ja mikä hänelle on hyväksi. Tämä estää asiakkaan äänen kuulumista. Vuonna 2006 hallituksen eduskunnalle antamassa vammaispoliittisessa selonteossa oli esillä kolme periaatetta, jotka ovat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen sekä vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Osallisuuden tarkoituksena on asiakkaiden kiinnittyminen yhteiskuntaan, kokemus jäsenyydestä, mahdollisuus osallistua, toimia ja vaikuttaa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Tärkeää on, että asi- 3

4 akkaalla on mahdollisuus osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon. Osallisuutta voidaan rinnastaa asiakaslähtöisyyteen, koska asiakaslähtöisessä työskentelyssä asiakas kokee osallisuuden tunteen. 3. TUTKIMUSKYSYMYKSET JA -MENETELMÄT Tutkimuskysymys oli, kuinka asiakkaat ja työntekijät itse kokevat yksilöllisen asumisen toteutumisen omassa asumispalveluyksikössään. Aineistonkeruumenetelmä oli teemahaastattelu. Teemahaastattelua voidaan kutsua puolistrukturoiduksi haastattelumenetelmäksi. Teemahaastattelussa aihepiirit, teema-alueet, ovat tiedossa. Strukturoidulle haastattelulle tyypillinen kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuvat. Kaikilla haastatteluryhmillä oli sama kysymysrunko, johon lisättiin tarvittaessa täydentäviä ja tarkentavia kysymyksiä. Aineiston analyysissa haastattelijat käyttivät aineistolähtöistä analyysia ja teemoittelua. 4. TULOKSET Tässä koosteessa haastattelujen tulokset on viety matriisiin niin, että ensin on koottu sekä asukkaiden että työntekijöiden myönteiset kokemukset yksilöllisen asumisen toteutumisesta ja sitten haasteita yksilöllisen asumisen toteutumisessa. Yksilöllinen asuminen asukkaiden ja työntekijöiden kokemana Yksilöllinen asumisen toteutuminen Asukkaiden myönteiset kokemukset Yksilöllisen asumisen toteutuminen Työntekijöiden myönteiset kokemukset saa sisustaa itse hyvä ilmapiiri on seuraa asukkaat saavat liikkua itsenäisesti asukkaat saavat itse päättää, miltä asunto näyttää asukkaat saavat esittää toiveita mm 4

5 saa tarvitsemansa avun ja tuen saa käydä vanhempien luona on päässyt haluamaansa asumismuotoon saa siivota itse saa päättää itse päivänsä sisällön voi elää itsenäistä arkea omassa kodissa saa valita harrastukset saa soittaa ystäville ja sukulaisille on kysytty mielipidettä, kenen kanssa haluaa asua voi liikkua taksilla minne haluaa saa halutessaan valmistaa ruoan itse yhteisiin toimintoihin osallistuminen on vapaaehtoista saa ilmaista oman mielipiteensä ja se otetaan huomioon saa käydä saunassa jos haluaa ostaa itselleen jotain, voi ostaa helppo mennä kysymään apua mieltä painaviin asioihin ruokailuun liittyen asukkaat saavat mahdollisuuksien mukaan itse määritellä, mitä haluavat tehdä asukkaalla on oikeus valita, saako opiskelija olla mukana vai ei asukkaiden yksilöllisiä toiveita pyritään toteuttamaan asukaspalaverissa asukkaiden mielipiteitä ja toiveita kuullaan asukkaat saavat itse valita vaatteensa tuetaan asukkaiden itsenäistä toimintaa ja päätöksentekoa asukkaat saavat kutsua vieraita kotiinsa asukkailta saa suoraa palautetta asukkaat ovat mukana suunnittelemassa toimintaa kyseessä on asukkaiden koti, joten heidän äänensä tulee huomioida kaikessa toiminnassa asukas saa osallistua yhteisiin toimintoihin oman mielenkiintonsa mukaan jokaiselle asukkaalle tehdään yksilöllinen palvelusuunnitelma ja jokainen on mukana laatimassa sitä 5

6 Yksilöllisen asumisen toteutuminen Asukkaiden kokemia haasteita työntekijät eivät aina malta kuunnella tarpeeksi ei saa tarpeeksi apua ja tukea arjessa ei saa itse vaikuttaa siihen, missä ja kenen kanssa suu haluaisi muuttaa, mutta ei tiedä, milloin se on mahdollista asuinpaikan toiminta rajoittaa vierailuja mielipiteitä saa esittää, mutta kaikki ei välttämättä mene läpi työntekijöillä on kiire työntekijät päättävät mitä syödään kysellään liikaa menoista, ei saa olla niin rauhassa kuin haluaisi Yksilöllisen asumisen toteutuminen Työntekijöiden kokemia haasteita yksilöllisen asumisen ja osallistamisen käsitteet ovat vaikeita ymmärtää työntekijöillä ei ole riittävästi aikaa keskustella asukkaiden kanssa asukkailla on toiveita, joita on mahdotonta toteuttaa esim. asukkaat haluaisivat laittaa itselleen ruokaa omassa kodissaan, mutta asunnoissa ei ole keittiötä mahdotonta toteuttaa kaikkien asukkaiden yksilöllistä päivärytmiä asukkaat kaipaisivat huomiota ja kanssakäymistä enemmän kuin voidaan tarjota työyhteisössä tulisi olla yhteiset säännöt asukkaita koskevissa asioissa, esim. alkoholin käyttö asukkaan kommunikaation vaikeus sen tunnistaminen, missä kulkee yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen raja huoneen jakaminen toisen asukkaan kanssa vähäiset resurssit työhön rutinoituminen 6

7 asukkaiden ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet koulutuksen tarve 5. POHDINTAA Haastattelututkimuksella haluttiin saada tietoa siitä, millaisia kokemuksia yksilöllisen asumisen toteutumisesta asukkailla ja työntekijöillä asumispalveluissa on. Keskeisiksi käsitteiksi haastattelututkimuksessa nousi yksilöllinen asuminen sekä osallisuus. Osallisuudella tarkoitettiin asiakkaiden mahdollisuutta osallistua itseä koskevaan päätöksen tekoon sekä mahdollisuutta vaikuttaa arkielämää koskeviin asioihin. Pääosin asukkaat kokivat että yksilöllisyys toteutuu siltä osin, että on saanut vaikuttaa muun muassa oman asuntonsa sisustukseen. Samoin asukkaat kokivat, että heidän mielipiteitään kysytään heitä koskevissa erilaisissa asioissa. Yksilöllistä asumista tukisi asukkaiden mielestä vielä enemmän, jos työntekijöillä olisi enemmän aikaa heille. Haastatteluista tuli ilmi, että asukkaan heikko toimintakyky voi vaikuttaa hänen mahdollisuuteen vaikuttaa itseä ja omaa elämää koskeviin asioihin. Vaikka teoriassa mainitaan, että vammaisilla ihmisillä tulee olla yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset, tämä ei käytännössä aina toteudu. Osallistuminen ei ole vammaisilla aina samantasoista, vaan siinä on erilaisia muotoja ja asteita. Yhtenä kehittämiskohteena voisi olla, että kaikilla asiakkailla olisi positiivinen kokemus omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa olosuhteisiinsa. Toimintakyvyn rajoittuneisuus tuo oman haasteensa arkeen. Mitä rajoittuneempaa asukkaan toimintakyky on, sitä enemmän hän tarvitsee arjessaan sekä päätöksenteossa tuekseen työntekijöitä. Yksilöllisen asumisen toteutumisessa haastattelujen pohjalta nousee haasteeksi resurssipula. Yksilöllisen asumisen ja osallisuuden käsitteiden ymmärtäminen tuotti haasteita haastateltaville työntekijöille. Voisi ajatella, että jos työntekijät saisivat lisää koulutusta työn tavoitteista ja periaatteista, heidän työhönsä mahdollisesti liittyvä 7

8 epävarmuus vähenisi ja toisaalta asukkaita kohdeltaisiin entistä tasaarvoisemmin ja yksilöllisemmin. Aineiston luotettavuuden suhteen tulee ottaa huomioon haastattelujen vähäisyys. Niiden perusteella ei voi suoraan vetää yleistettäviä johtopäätöksiä. Haastatteluilla kerättiin tietoa, jonka avulla yksilöllistä asumista voidaan jatkossa alueella kehittää. Tietoja on käsitelty luottamuksella ja haastatteluvastauksia on käsitelty matriisissa niin, että tunnistettavuus on häivytetty. LÄHTEENÄ KÄYTETYT OPISKELIJARAPORTIT Arrela, T., Halonen, S., Hernetkoski, A., Holopainen, M. & Ukkonen, T Asiakas- ja työntekijähaastattelut yksilöllisestä asumisesta Kotitalolla ja Puomipolulla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma. Raportti, lokakuu Joensuu. Hurme, J., Ihanus, E., Juupaluoma, R. & Kaltiainen, T Työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia yksilöllisen asumisen toteutumisesta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma. Raportti, lokakuu Joensuu. Kurki, A., Lehikoinen, L., Lempinen, M., Mattila, H. & Niskanen M Yksilöllisen asumisen toteutuminen Validia-palveluissa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma. Raportti, lokakuu Joensuu. Oikarinen, L., Puustinen, J., Risto, H., Varis, M. & Väänänen, V Asiakkaan vaikuttamisen mahdollisuudet asumisyksikössä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma. Raportti, lokakuu Joensuu. 8

9 Liite 1 HAASTATTELURUNKO ASIAKKAILLE ASUMINEN - Millaisessa asunnossa asut tällä hetkellä? Asunnon esittely? - Voisitko kertoa, mitä sinun huoneessasi/asunnossasi on? - Oletko saanut itse päättää, millaisia tavaroita huoneessasi on? - Halusitko itse muuttaa tänne? - Saitko itse vaikuttaa siihen, missä ja kenen kanssa haluat asua? - Tykkäätkö asua täällä? (onko kotoista, mikä on parasta) - Mikä sinun mielestäsi tekee kodista kodin? - Millä tavalla osallistut oman kodin hoitamiseen (siivous, leivonta ym.) - Millaista toimintaa täällä järjestetään? - Osallistutko? - Tykkäätkö siitä? - Haluaisitko jotain muuta toimintaa? ARJEN VALINNAT - Mitä teet päivisin? Kertoisitko, mitä kaikkea teet päivisin? - Saatko itse päättää päiväsi sisällön? Herääminen, pukeutuminen, kaverit, syöminen, päivätoiminta/työtoiminta, menot, harrastukset? - Otetaanko mielipiteesi huomioon/voitko tehdä itsenäisiä valintoja? - Kuuntelevatko työntekijät toiveitasi? (sisustus, missä asuu, mitä haluaa tehdä jne.) - Auttavatko työntekijät kun tarvitset apua päivän aikana? Kerro kuinka työntekijät tukevat ja auttavat sinua päivän aikana? - Koetko saavasi tarpeeksi apua ja tukea? - Mihin asioihin tarvitsisit nykyistä enemmän tukea? - Saatko tukea kodin ulkopuolisiin asioihin; yhteydenpito ystäviin/omaisiin, harrastukset ym. 9

10 Liite 2 HAASTATTELURUNKO TYÖNTEKIJÖILLE Miten työntekijät kokevat yksilöllisen asumisen toteutumisen? 1. Mitä mielestäsi yksilöllinen asuminen tarkoittaa? Mikä tekee kodista kodin? - Miten tämä näkyy yksikössäsi? Miten tämä näkyy omassa toiminnassasi? 2. Miten asiakkaiden osallistaminen /mukaan ottaminen näkyy arjessa? - Miten asiakkaat osallistuvat asumisen sisällön/päivärytmin ym. suunnitteluun? - Millaisissa asioissa asiakkaita osallistetaan /otetaan mukaan? 3. Millaisia haasteita yksilön huomioimisessa on? - asumisessa - harrastusten toteuttamisessa, ystävien tapaamisessa ym. vapaa-aikana - Mitkä käytännöt olette kokeneet hyviksi joilla vastaatte näihin haasteisiin? - Millaisia esteitä on yksilöllisen asumisen huomioimisessa? 4. Miten yksilöllisen asumisen toteutumista arvioidaan? 5. Millaisia kehittämistarpeita yksilöllisen asumisen tukemisessa on yksikössäsi? - Koetko tarvetta lisäkoulutukseen tai tietoon aiheesta? 10