PIEKSÄJÄRVEN TILAN SELVITYS
|
|
- Kalevi Jokinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 98039 PIEKSÄJÄRVEN TILAN SELVITYS Heena Kyröänen
2
3 S I H A L T U K S E N 0 S T E S A J A PIEKSÄJÄRVEN TILAN S VIT Heena Kyröänen
4
5 3 SISÄLLYS svu. JOHDANTO 7 2. YLEISKUVAUS 2. Vesstökuvaus 2.2 Peksäärven kuormtus TUTKIMUSMENETELMÄT 9 4. OKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4. Hankttu anesto tavea a sen arvosteu Happptosuudet tavea pmäärät a hapen muuttumsnopeudet tavea ptanne 970-uvua Ravnnetanne 970-uvua YHTEENVETO 28 AINEISTO 30 LIITTEET Yeskartta Peksäärven syvyyskartta -"- pnta-aakäyrä -"- äätanne vuosna tteenottoasemat (kartta ) ven happptosuusaneston v rtaamnen muuhun saatava oeeseen anes oon Tavea kentää mtattuen ämpötatetoen vertau muuhun saatava oeeseen a 8. ppp tosuuksen keskarvot P8ksärv ssä avea tetyssä syvyyksssä ta syvy s h kessj 9. Happptosuuksen keskarvoen muuttumnen PeksäLrvessä ta ve tctyssf syvyyk s.;~ t~ s y v y y s v y h k e s s ä en n en s u un L ~J v en v a Ie u t u ~s
6
7 P ärven happmää ä ( ) t vea Jäätanne eksäärvessä 970-uvua Kevättavsa happptosuuksa (mg /) steessä 20 vuosna 977, 978 a 9 9 tteenottopptosuudet (mg 0 2 /) Peksäärvessä hemkuun akupuoea 977 ( ) a 9 9 ( ) yhden metrn syvyyd ssä pp osuudet (mg o 2 /) Peksäärve maaskuussa vuosna 977 ( ) a 979 ( ) denmetrn s essä 6. Kokonasfosforptosuudet (ng P/) Peksäärveä hemkuussa vuosna 977 (.2-4.2) a 979 ( ) yhden metrn syvyydessä Kokonasfos rptosuudet (ng P/) Pe ä rveä maaskuussa vuosna 977 ( ), 978 (2.3-.3) a 979 ( ) yhden metrn syvyydessä. Peksämäen kaupungn ätevedenpuhdstamota ähtevän veden anemäärät (a vastaavat) vuosna Tavkaudea anaysotuen happnäytteden ukumäärät 3. Peksäärven tan sevtystyössä käytettyen näytteenottoasemen kokonassyvyyksen akaantumnen ( v ) 4. Peksäärven er syvyysvyöhykkeden tavuudet (m3) 5. Peksäärvessä tavea oeet happmäärät er syvyy hykkessä er aanaksona 6. Hapen muuttumsnopeudet (kg/d) Peksäärvessä tavea Happp suuksen muuttumsnopeudet (mg /) tavea 8. Peksäärvessä näytteenottoasemaa 20 komen metrn syvyyd ä todettua happptosuuksa 9. Peksä rvessä tteenottoasemaa 20 havattua kok - nasfos rptosuuksa avoveskautena 970-uvua
8
9 7 J 0 H A N T 0 Peksäärvessä 960-uvun opussa menneden kaantumsoreden ohdosta veshatus aat aueee vesensuoeua koskevan yessuunnteman 970-uvun a ssa (Veshatus 97). S Peksämäen kaupungn ätevesen puhdstusta estett tehostettavaks sosestaan. Neästä vahtoehtosesta ätevesen askusuunnasta katsott Haapaoen suunta parhaaks. Yessuunnt man mukasest ätevedet asketaan au s puhdstettuna Peksäärveen. Mkä huononeva suuntau ärven tan kehtt sessä atkuu toteutunesta saneeraustomenptestä huomatta, Peksämäen kaupungn ätevedet tus ohtaa Peksäärven aapuoee esm. Peksäärven pohassa kukevan ätevesputken avua. Käsä oevan tutkmuksen tarkotus on sevttää ärven taa tutkmaa happtannetta a sen kehtystä pputaven tanteessa. Lsäks pyrtään saatava oevan veden aatua koskevan aneston perusteea sevttämään Peksäärven tan kehttymstä 970-uvua. Työhön ttyvät happanayyst on tehty tavna a ven anestosta vamstu väraportt kesää 978 ( röänen 978), onka perusteea tutkmusmenetemä muutettn tavkaudeks on tehty Mkken vesprn vestomst ssa. ohaaana on tomnut nuor.ns. Matt Mekk- a. Aneston kästteyssä on avustanut LuK Tuomo Vakonen. 2 Y L E I S K U V A U S 2. VESIS Peksäärv kuuuu Kymoen vesstön Rautaammn rettn (te ). Luusuan vauma-aueen pnta-aa on 2 km2 a ä.rsyys 5,4. Keskvrtaamaon n.,5 m3/s. Peksäärveä on askettu 950-uvua non 0,65 m. Keskves on out vuosna tasoa N ,67. Peksäärven nykynen pnta-aa on n. 2 km2. Järven pokk kukeva karkko akaa sen kahteen meko erseen ataaseen, teä- a pohososaan. Eteäosan pnta-aa on non 8 km2 a pohos sa non 3 km2. Koko ärven nykynen kesksyvyys on 2, m a tavuus 42,4. m3. Järven eteäosa sa on kaks pnta-aataan pentä syvännettä (suurmmat syvyydet m a 0 m). Koko ärven teoreettnen vpymä on 0,8 a (Wahgren 9 ). P e k s ä ä r v en syvyyskartta on t teen ä a p n ta-a a k y r t tteenä 3. s s-komasa ana ys ä on äc L ~ ty vuode 962 ähten. Vuodesta 9{6 ähten on yvä ky y pston obo an tutkmuskeskus tehnyt P ks m~ n kaupun n ötevedenpuhdstamon a purkuvesstön v vo t t rkk ua.
10 8 Peksäärven äätanteesta ovat ptäneet kraa ana vuodesta 935 ähten Teuvo Sepponen a Jaakko Vauhkonen (te 4). Tedot tosn puuttuvat tavta , , , , a Jääpete on tuut Peksäärveen keskmäärn 0. (vahteuvä ) a se on hävnnyt non 7.5 (vahteuvä ). Jääpetteen keskmääränen kestoaka on out 77 vrk (vahteuvä vrk); mnm a maksm ). 2.2 PIEKSÄJÄRVEN KUORMITUS Peksämäen kaupungn äteveden puhdstamon ensmmänen rakennusvahe vamstu vuonna 955. Vuonna 96 vamstuvat puhdstamon sepesuodatn a äksekeyttämö. Puhdstamo o ykuormtettu ana vuoteen 974 saakka, oon uus puhdstamo (2-nanen äksaostusatos) vamstu. Purkupakka srrettn v. 967 Peksäärven eteäosasta Vehkaampeen (syvyys 0,2-0,5 m, pnta-aa 47 ha), osta ätevedet edeeen outuvat Uuhammen (suurn syvyys,4 m, pntaaa 6 ha) kautta Peksäärveen (Wahgren 977). Puhdstamota ähtevän veden anemäärät (ta vastaavat) ovat vuosna tauukon mukaset (ks. Nyrönen & Kaunsmaa 977, 978 a Granberg & Kaunsmaa 979). Vuodee 979 arvot on askettu akuvuoden (tamm - toukokuu) tanteen perusteea. Tauukko. Peksämäen kaupungn äteveden puhdstamota ähtevän veden anemäärät (a vastaavat) vuosna Vuos Kokonasfosfor Kokonastypp KHK BHK tn/a tn/a tn/a tn/a ,3 22, ,74 45, ,0 20,5 20, ,63 62,0 77,3 20 Puhdstusteho fosforn suhteen on out keskmäärn vää % a BHKn suhteen vää % (Nyrönen & Kaunsmaa 977, 978 a Granberg & Kaunsmaa 979). Vuonna 978 o puhdstamota ähtevän veden kokonasfosforptosuuden keskarvo 0,3 mg P/ a kokonasfosformäärän keskarvo,47 kg/d, oten puhc..stamota ähteneen veden kokonasfosformäärä o non 537 kg. Ohuoksutukset mukaan asken ohdettn <o. vern3-
11 9 röntaueeta Peksäärveen fosfora vuonna 978 yhteensä 042 kg (Granberg & Kaunsmaa 979) Peksäärveen tuevan fosforkuorman arvotn oeen vuonna 978 keskmäärn 5, kg P/d, osta Vehkaammen kautta (puhdstetut ätevedet) tu,43 kg P/d, ohuoksutukssta,38 kg P/d sekä muuata ähvauma-aueeta 2,3 kg P/d (Granberg & Kaunsmaa 979). Peksäärven kokonasfosforp tosuus o v. 978 non 0, 032 mg P/. Tästä Granberg & Kaunsmaa (979) arvevat uonnontasen Peksäärven fosforptosuudeks 0,04 mg P/. 3 T U T K I M U S M E N E T E L M Ä T Peksäärven taa pyrttn tavkautena tutkmaan mttaamaa hapen määrä kenttäkäyttöseä happmttara (E.I.L., Mode 520) 25 näytteenottoasemata otetusta näyttestä. Saadut tuokset ovat kutenkn epäuotettava (Kyröänen 978), mnkä taka tavkautena happptosuudet määrtettn "normaast" e happnäytteet saostettn kentää a happptosuus määrtettn ttrmetrsest aboratorossa (SFS 3040). Taven tutkmusmenetemät on estetty ykstyskohtasest väraportssa {Kyröänen 978). Tässä tutkmuksessa estetään tutkmusmenetemät van taven osata. Työt Peksäärveä aotettn o marraskuussa 978, oon näyttetä otettn harotusmeessä. Näytteenottana tomvat Ravoanen a Partt saakka, Ravoanen a Hämäänen sekä Mattsson a Lukkonen 23.3 a väsenä akana. Näytteet anaysotn näytteenottopävänä ta stä seuraavana pävänä Peksämäen kaupungn äteveden puhdstamon aboratorossa; anaysoana tom LuK Vakonen. Happptosuuden määrttämseen tarvttavat samaten kun happnäytteen saostamseen maastossa tarvttavat reagensst vamstettn Mkken vesprn vestomston aboratorossa vaktusen aboratorohenkökunnan tomesta. Vakonen amens ttraukseen tarvttavan natrumtosufaattuoksen vesaboratorosta ähetetystä 0,- moosesta uoksesta. Lamennusvetenä käytettn vedenpuhdstamota saatua tsattua vettä. Natrumtosufaattuoksen moosuus tarkstettn vkottan sekä ana, kun otettn käyttöön uus uos. Maastotyöt aotettn , oon näytteden tomttamsen säks aotettn myös näytteenottoasemen (25 kp) merktsemnen puukepen (te 5). Kakk 25 näytteenottoasemaa pyrttt käymään kertaaeen äp kahden vkon aanakson kuuessa. Näytt et happmäärtystä varten otettn seuraavta syvyykstä m, 2,5 m, 5 m, 7,5 m a 0 m sekä ana pohanähesestä veskerroksesta (non 0,5 m pohasta). Näytteet sotettn maastossa ämpöaukkuun, oka pdettn mpmänä akkumaaatt orkäyttö se ä a u t on s t un ä mm L, me 3.
12 0 Näytteenottoasemat (25 kp) käytn äp kertaa taven akana (ks. tauukko 2). Yhdeä näytteenottoaanaksoa näyttetä os ptänyt kertyä 229 kp. Näytteenottoasema 3 ouduttn ättämään kutenkn pos asen matauutensa taka ään paksutessa. Muta näytteden määrää penen vä sekkoa ovat näytteenottopuoen särkymset, uuden vuoden pävä, moottorkekan rkkoontumset ( a ), ään murtumnen ( ), kovat pakkaset ( ), autoremontt ( ), pääsäspyhät ( ) sekä akaen huono äätanne (ks. tauukko 2). Neännen aanakson aussa on äää out vettä nn runsaast, ette äää oe vonut kkua moottorkekaa, oten näyttetä on äänyt ottamatta (näytteet puuttuvat asemta 5, 8-, 3-7). Näyttetä kerty pävttän -34 kp. Pohanähesestä veskerroksesta otettn näytteet cm pohan pnnan yäpuoeta; näytteenottoasemaa otettn pohanähesestä veskerroksesta näyte yeensä ana samata etäsyydetä pohasta uken. Tauukko 2. Tavkaudea anaysotuen happnäytteden ukumäärät. Aanakso Happnäyttetä (kp) ~ Yhteensä 24 4 T U L 0 K S E T J A N I I D E N T A R K A S T E L U 4. HANKITTU AINEISTO JA AINEISTON TARKASTELU Näytteenottopsteden kesksyvyys o 2,4 meträ. Tauukkoon 3 on merktty näytteenottoasemen kokonassyvyyksen akaantumnen (vrt. myös Kyröänen 978).
13 Tauukko 3. Peksäärven sevtystyössä käytettyen näytteenottoasemen kokonassyvyyksen akaantumnen (tav ) Syvyys Näytteenottoasema (kp) Ltteenä 6 on kuvat, JOssa on vertatu tämän työn yhteydessä tavkaudea kertynyttä happptosuusanestoa vastaavana akana Mkken vesprn tavanomasen seurantatutkmuksen teydessä tekemn määrtyksn sekä Jyväskyän hydroboogan tutkmuskeskuksen vevotetarkkaua varten tekemn määrtyksn. Tässä yhteydessä saadut happptosuusarvot evät kovn paon eroa musta. Suurmmat erot ovat yhden metrn syvyydetä otetussa näyttessä. Luutavaa on, että näytteenottoteknkka on aheuttanut nämä erot, koska syvemmätä otetussa näyttessä erot ovat vähäsemmät, mkä ohtunee stä, että näytteenottotapahtumassa pohanäheset veskerrokset evät härnny nn paon kun muut veskerrokset. Tuosten aadun kannata os ehdottoman tärkeää aottaa näytteden ottamnen pnnata käsn e ensn metrn syvyydestä, stten 2,5 metrn syvyydes ne. Tähän tutkmukseen ttyvät happptosuusarvot tavkaudeta ovat yeensä penempä kun mussa yhteyksssä saadut tuokset. Tähän ovat mesest vakuttaneet erot näytteenottoteknkassa a ehkä ärvessä tapahtuneet vrtaukset. Tavkaudea kerätty havantoanesto tuntuu kutenkn verrattan uotettavata a vertaut happtanteen kehttymsestä tavea ko. aneston pohata enevät mahdosa. Ltteenä 7 on kuvat, ossa on vertatu Peksäärven tan sevtystyössä tavkaudeta kertynyttä ämpötanestoa vastaavana akana Mkken vesprn muuton tekemn määrtyksn sekä Jyväskyän hydrobo an tutkmuskeskuksen vevotetarkkaua varten tekemn määrtyksn. Ensks mantussa tutkmuksessa saadut ämpöta-arvot noudatteevat syvemmstä syvyyksstä otetussa näyttessä meko hyvn muta ämpötamttauksa. Sen saan yhden metrn syvyydetä otettuen näytteden ämpöta-arvossa on eroavuuksa. Lopputavesta suamsvesen a aur gon ämmön akaessa vakuttaa saattavat ämpötat muuttua hyvnkn nopeast. Ltteen 7 kuvsta erottuu Mkken vesprn tomesta hemkuussa otettuen näytteden rn e k o korkeat U rn t a-a P v o t v c~ r r u t tuna samohn akohn tömtn erko.slutkrnuk.sen puttr~ssa m ta t t u h L m t a- ; r vo h n.
14 2 4.2 HAPPIPITOISUUDET TALVELLA Peksäärvessä tavea havattuen happptosuuksen keskarvot er syvyyksssä a syvyysvyöhykkessä on estetty tteenä 8 oevssa tauukossa. Keskmääränen happptosuus ae metrn syvyydetä otetussa näyttessä penen akutaven arvosta 4,4 mg 0 2 ana 7,8 mg 02/ maas-huhtkuun vahteessa. Vastaava muutos metrn syvyydetä otettuen näytteden happptosuuksen keskarvossa o 3,3 mgsta 02/ 9,4 mgaan 02/ e 3,9 mg 02/. Syvyysvyöhykkeestä -2,4 m ot ttuen näytteden happptosuuksen keskarvo pen arvosta 2,0 mg 02/ arvoon 7,3 mg 02/ (pohan vakutus vomakkaamp kun m syvyyden happtanteeseen; samaten ae m syvyydetä otettuen näytteden happptosuuksn on pohan ähesyydeä vakutuksensa). Muutos 2,5 mn syvyyssä tapahtu arvosta,9 mg 0 2 arvoon 4,7 mg 02/ a syvyysvyöhykkeessä 2,6-7,4 m arvos 0,8 mg 0 2 arvoon 3,2 mg 0 2. Syvemmätä otettuen näytteden happptosuuksen keskarvot penenvät taven akana ähee noaa. Näytteenottoasemaa 20 vahtevat happptosuudet taven akana mekosest otetussa näytteessä happptosuus o,7 mg 02/. Suurmmaan happptosuus o (9,9 mg/) a penmmään (0 mg/). Suurn happptosuuksen vahteuhn on mesest syynä Vaaaan keskusatokseta Peksäärven uusuaan kukevassa ätevesputkessa tapahtuneet vuodet, sä näytteenottoasema 20 satsee avan Vaaaan keskusatoksen rannassa. Jätevesputkessa on myös aemmn aka aon havattu vuotoa (Tettnen 979). Taven anestossa e havattu vastaavaa happptosuuden vahteua (huom. aneston uotettavuus, ks. Kyröänen 978). Jätevesputkessa menneet vuodet ovat mesest vakuttaneet myös esm. näytteenottoasemaa 8 todettuhn happptosuuksn. Näytteenottoasemaa 3 otettuen näytteden happptosuudet votn määrttää anoastaan kaks kertaa akutavesta. Muuon näyteves o määrtystä varten an sameaa (näytteenottoaseman kokonassyvyys o anoastaan 0,75 m). Näytteenottoaseman 20 kokonassyvyys o suurn (3,20 m). Happptosuus oko. näytteenottoasemaa o e vdenneä mttausaanaksoa 2,80 mn syvyydessä 0,6 mg/. Seuraavaa mttauskerraa ( ) mtattn happptosuudeks 0,4 mg/, ota o votaneen ptää hapettomaa taa vastaavana, kun määrtysmenetemän tarkkuus otetaan huomoon ( mtattn happptosuus 0,7 mg/ a , mg/) happptosuus o ae 0,5 mg/ 2,5 mn aapuoeta otetussa näyttessä. Tämä o ensmmänen ytteenottokerta, oon mussa syvyyks ssä kun an äheä
15 3 tt ae 0,5 n/ o a pp uuksa (ks. kuva 2 tteessä 6). Aan soa (e vdenneä ttausaanaksoa) o ytteenot oa emaa 44 happp suus pohan ttyvä (n. 0,5 poh sta n 0,7 mg 0 2 ( tteenottoaseman kokon ssyvyys 5 5 m). Setsemänneä mt saanaksoa ( ) va tn myös näytteenottoasemaa 5 (kokonassyvyys,50 m) m ko pen happptosuus 0,8 mg/ pohan eses vesk rroksesta. ttausaanaks todettn hap ppune myös tteenot semata 4 hn ese t kuttanut aseman pen kokon ssyvyys (0 7 m). s tsemänneä tteenottoaanaksoa ( ) o havat ssa happp sen sään ymstä. Tähän o syynä sääoot. Hemkuun västä en vääm tat ovat oan as en en a, a o ed een (n. -0 C). Maaskuun ens sen a tosen kon aan ämpöta o atkuvast noan äpuoea ana maa 5. pä saakka (Tet nen, 97 ). Suo säästä ohtuva svesen va n Pek ajarveen tuokssta ved oen a happpto uuksen nousun sest rannanähesä tte toa ema (ks. -2 tteessä 6) esest ottaen pt suude er tteenottoaan soa noudattevat n ku ek aanakso e askettua kesk pptosuuksa (ks. tauukot tteenä 8). Ma a tt enottoasema ovat pptosuudet syystavea kesk rästä korkeampa, taas samoa asema ttn kesk- a vars kevätt a ert pen happptosuuksa. ven kuuessa ttn hapen oppuneen anoastaan näytteenottoasema 20, 4, 44, 3 a 20. (Hapen on katsottu oppuneen, kun tt sessa on saatu 0,5 mga/ penemp happptosuus). tteenottoasemat -5 sat vat Peksäärven eteäosassa a asemat 5-25 ärven pohos sa sa. Ltteenä 8 oe n tauukohn on a et er seen Jarven teäosasta a pohososasta otettuen näytteden ppto sen keskarvot e aanaksona. Lasketusta keskarvosta vo havata, et ärven eteäosan näytteenottoas ta en metrn sytä otetut ytteet ssäs t aku vesta (4 ens stteenottoaanaksoa) enemmän kun ärven pohostteenottoas otetut (tau 2 tteeskun taas opputav sta tanne nen. Saen tanne o 2,5 tr s t- (tauukko 4 tteessä 8). metr syvyyd eensä a oppenemcnot to<.sema vo da hdä 8 )
16 4 Syy shen, että eteäosan happptosuudet ovat opputavea muutamssa syvyyksssä syvyysvyöhykkessä penempä kun pohososassa, on mesest äteveskuormtus, oka enssasest kohdstuu ärven eteäosaan. Sen saan tannetta, mssä happptosuudet ovat mte koko taven eteäosassa suurempa kun pohososassa, on vakea sevttää. Nässä tapauksssa eteäosasta on otettu näyttetä huomattavast vähemmän kun pohososasta. Huonommaan Peksäärven keskmääränen happptosuus yhden metrn syvyydessä o yhdeksänneä näytteenettoaanaksoa e maas-huhtkuun vahteessa, oon happptosuuden keskarvo koko ärvessä o 9,4 mg 02/ (suunneen sama o kahdeksannea näytteenottoaanaksoa). Järven happptosuuden keskarvo o heman ahasemp e 9,0 mg 0 2. Järven kaastoe täänen happptosuus e mesest oe eämsen kannata mnmtekä, sä esm. ohkaoe, oden happptosuusvaatmukset ovat tunnetust suuremmat kun muden kaoen, on estetty vhtymsraaks 3,5-4,0 mg 02/ (Henonen 974). Lsääntymsen onnstumnen vaat tosn korkeampa happptosuuksa. Happptosuuden aenemsnopeudeks yhden metrn syvyydeä saatn ärven eteäosassa 0,053 mg/ d a ärven pohososassa 0,045 mg/ d. Koko ärvessä happea kuutettn keskmäärn 0,047 mg/ d (ks. uku 4.3 a tteessä 9 oevat kuvat 4, 5 a 6). Jos äätanne os out yhtä epäedunen kun mesest on out tavea , oon ääpetteen kestoaka on out 39 vuorokautta ptemp kun tavea , os keskmääränen happptosuus yhden metrn syvyydessä askenut 7,6 mgaan/ (happptosuuden aenemsnopeutena käytetty arvoa 0,047 mg o 2 / d). Järven eteäosan happptosuudeks os vastaavast tuut 6,9 mg 0 2. Kaastoe e veä tämäkään happptosuus snänsä aheuttane suurta hattaa. Syvyysvyöhykkeen 0-,5 m tavuuden osuus koko ärven tavuudesta on 50 %. Vastaavast asken 2,5 mn syvyydessä huonon tavnen happtanne os muuttunut 4,7 mgsta/,9 mgaan/, os ääpetteen kestoaka os out yhtä ptkä kun tavea Tätä syvemmää happptosuudet osvat oeet o hyvn äheä noaa ta o negatvsea puoea. On huomattava, että hapen kuumsnopeuteen vakuttaa esm. veden ämpöta suurest (ks. ämpötavertaua vuosta 977, 978 a 979 s. 22 ). 4.3 HAPPIMÄÄRÄT JA HAPEN MUUTTUMISNOPEUDET TALVELLA Peksäärven pnta.-aakbyrfn (.t 3) \VuJ on LuJkuttu seuraavat er t syvyysvyöhykkodun t.;.tvuudet. (tauukko 4).
17 5 Tauukko 4. Peksäärven er syvyysvyöhykkeden tavuudet(m3) svyöhyke gvuus o ( m) (0 m3) /0 0, 5 m 26,7 50,0 5-3,0 m ,8 3,0-6,0 m 0,2 20 6,0-0,0 m 0, Yhteensä 53,4 00,0 Lasku ta ohtuen etenkn syvyysvyöhykkeen 6 met avuuden arvo pokkeaa todesesta tavuudesta, oka ntussa syvyysvyöhykkeessä on tauukon 4 arvoa penemp. Tauukkoon 5 on askettu karkeat arvot Peksäärvessä taa oesta happmäärstä. Happ rn on päästy kertomaa er syvyysvyöhykkeden tavuudet happptosuuksen keskarvoa (tteessä 8 oevat tauukot -7). Peksäärven syvyyskartasta on panmetrotu er vyöhykkeden p ta-aat, otka on kerrottu syvyysvyöhykkeen paksuudea. Syvyysvyöhykkeen 0-,5 meträ happmäärää ask ttaessa on tetty hyväks yhden metrn syvyydetä mtattuen happptosuuksen keskarvoa (tauukko 2 tteessä 8). Vastaavast syvyysvyöhykkeen,5-3 meträ happmäärää askettaessa on käytetty 2,5 metrn syvyydetä otettuen näytteden happptosuuksen keskarvoa (tauukko 4 tteessä 8). Syvyysvyöhykkeessä 3-6 meträ on käytetty hyväks 5 metrn, syvyysvyöhykkeessä 6-0 meträ 7,5 metrn a syvyysvyöhykkeessä ;>0 meträ 0 metrn syvyydetä m ttua happptosuuksa (tauukko 6 tteessä 8). Peksäärven kokonashappmäärä on out suurmmaan ensmmäseä näytteenottoaanaksoa marras ouukuun vahteessa (642 tonna). Penn happmäärä (337 tonna) saavutettn 9. näytteenottoaanaksoa e maas-huhtkuun vahteessa. Tämän äkeen happmäärä äeen säänty ähnnä kevästen suamsvesen vakutuksesta a a 408 tonnn saakka. Kuvaan on prretty havatut happ rät muutama t- teenottoaanaksoa. Samaan kuvaan on prretty myös tanne, mkä os vannut, os koko Peksäärven vesmassa os out ea kyästet e hapen äs sprosent arvo os out 00 %. skuun t ttavat ämpötat on o hank ämpöta-aneston avua. Ensmmäseä tteenottoaanaksoa vats arvota non 03 tonn hapenvaaus ästystaan verrattuna. Tutaessa 9. tteenot anaksoon o hapen vaaud o 366 tonna. Happ r en avua on ask ttu my s hapc~n muutt.3 p ud t 02/d ( uukko 6). Suur n hapen kuutsnopeus ( 3 U e)
18 Tauukko 5. Peksäärvessä tavea oeet happmäärät er syvyysvyöhykkessä er aanaksona
19 auukko 6. en muut snopeudet ( /d) Peksäärvessä tavea e ( m) I-II II-III III-IV IV-V V-VI VI-VII VII-VIII VIII-IX IX-X X-XI ,5-3, ,0-6, ,-- o, -0,0-3,4-6,4-2,4-5,2-6 -0,2-3,9 +3,9 + +0,5 y ,5-0, ,8-0,6 +0,9 +0,2-0,6 Koko ärv J tvset arvot kuvaavat haoen kuurusnopeutta postvset arvot hapen sääntymsnopeutta
20 8 tavattn 2. a 3. näytteenottoaanaksoen vää syvyysvyöhykkeessä 3-6 meträ. Koko vesmassasta on happ kuunut nopemmn e 4950 /d 2. a 3. näytteenottoaanakson vässä. Aonakso Hapen vaaus tn I JX Happmäärä tn D Todettu happmäärä Hapen vaaus Kuva. Peksäärven happmäärä (tn) tavea Happptosuuksen muuttumsee aan funktona P eksäärvessä t~vea on prretty regressosuorat a määrätty regressoyhtäöt (kuvat -20 tteessä 9). Regressosuora on prretty sten, että on uutavast vätytty kevästen suarusvesen vakutukseta happptosuuksn. Regressosuoran kumakerron masee happptosuuden muutosnopeuden, e koska kakk kumakertomen arvot ovat negatvsa, happptosuuden vähenemsnopeuden (aatuna mg 02/ d). Regressoyhtäöä ratkastaessa e oe otettu huomoon stä, että näytteden puuttumsesta ohtuen regressosuoran prtämsessä apuna käytettävstä pstestä toset ovat uotettavampa kun toset (ks. tteen 8 tauukot -7). Happptosuuden rnuutosnopeuksen arvot uotettavuusraoneen er syvyy hykketä varten on kerätty tauukkoon 7.
21 9 Tauukko 7. Happptosuuksen muutosnopeudet uotettavuusraoneen er syvyyksssä (e regressosuoran kumakertomet; ks. kuvat tteenä 9) Peksäärvessä tavea Syvyys ( m) Happptosuud n muuttumsnopeud tavea rven eteäosa Järven pohososa Koko ärv c ,4 2,5 5,0 2,6-7,4 7,5 7,6-9, ,079-0,053-0,047-0, ,085-0, ,080-0, 69 o,o24 o,067 o,o2 o,o7 o,o , ,038 o,o26 o,o25 o,o35-0,073-0,045-0,040-0,060-0, , ,00 o,o3j + -0, ,03-0,0-0,047-0,048-0,07 -,024 o,oo4 o,o5 o,oo -0,080 -,02 Rergressoyhtä den avua on askettu pävämäärä, oon pptosuus kussakn syvyysvyöhykkeessä os tuut noaks (ss xn arvot, kun y = 0). Ae 2,5 metrn syvyydessä happptosuus os saavuttanut noan vasta kesä-syyskuussa. Järven eteäosassa os keskmääränen happptosuus tuut noaks , mutta ärven pohososassa vasta (huom. ärven näytteenottoasemen kesksyvyys o 2,4 meträ). Syvyysvyöhykkeen 2,6-7,4 meträ happptosuuksen keskarvo os tuut noaks huhtkuun puoeenvän mennessä, os hapen kuurusnopeus s atkunut samanasena ku ennen suarusvesen vakutusta. Vden metrn syvyydeä os happptosuus saavuttanut arvon noa (huom. näyttetä van 3 näytteenottoasemata ärven eteäosasta). Vastaavast 7,5 metrn syvyydessä os happptosuus out noa , syvyysvyöh eessä 7,6-9,9 meträ , 0 metrn syvyydeä a y 0 metrn syvyys hykkeessä Ss anoastaan ärven kes syvyyttä syvemmssä veskerroksssa os oreettsest vonut tav deta askettuen hapen kuumsnope sen perusteea oppua happ ta kerrostunes uden akana. 4.4 HAPPITILANNE 970-LUVULLA Jäätanteea oeenen vakutus ärven happtanteeseen, sä m kauemmn ää pettää ärveä, stä huonommaks pt nn saattaa muodostua (v den ämpötaa on s o n n v a L k u t u hapen k u un n e u t c; ) <)(0-uvu ta] v ne
22 20 äät ovat oeet Peksäärvessä suhteesen kauan, oten vuosen 976 a 977 keväden happtanteeseen tää on mesest vakutusta. Kuvaan 2 on prretty äätanteet 970-uvua (ks. myös te 4) Vuos J Aka Kuva 2. Jäätanne Peksäärvessä 970-uvua Peksäärven happtanne e kesäakona pääse kovnkaan hekoks, koska kerrostumnen on ärven matauudesta ohtuen vähästä a syvänteden tavuus verrattuna koko ärven tavuuteen hyvn pen. Tässä yhteydessä tarkasteaankn ähnnä kevättavsa happptosuuksa. Tauukkoon 8 on kerätty happptosuusarvoa näytteenottoasemata 20 (vesprn havantoasemareksterssä asema ). Tauukon tetoen perusteea Peksäärven kevättavsen happtanteen paranemsta ta huononemsta e voda osottaa. Näytteenottoasemaa 20 vuosna 977, 978 a 979 tutkmuksen tomaan tekemät happptosuustuokset evä t suure s t pokkea t o s s ta a n ( kuva 3 ). N d en per u s t eea vo tanee acvc Ja P ck sb ~ cvcn tan py _; y th~c n
23 2 Tauukko 8. Peksäärveä näytteenottoasemaa 20 komen metrn syvyydetä todettua happptosuuksa Pävämäärä (syvyys 2,5 m) Happptosuus 8 2,5 0,7 4,6 4 2 Anayysn tek ä Vesteknkka Ab -"- Mkken vespr -"- -"- -"- 978, Jm , m ~ 977, m --~ , 2.5m... ~ 977, 3m 978, 3m Hemkuu uva. K vl t tavsa happ t o a e nw 0 v u o E.; n 9 /(, )(977, 5m 978, 5m Maaskuu Huhtkuu Toukokuu Aka tosuu k s a ( m { U / ) n ~ t. t en- 9 ( 8 9 ( ~~.
24 22 samana. Kutenkn on huomotava, että ääpete on tuut syksyä 976 huomattavast aemmn kun syksyä 977 a 978, kutenkaan kevään 977 happtanne e oe kevätä 978 a 979 huonomp (ks. kuva 3). Veden ämpötoa saattaa oa osuutta asaan, sä saatava oevan aneston perusteea ves näyttäs oeen ämpmntä hemkuussa vuonna 978; vuosna 977 a 979 hemkuussa näyttäs veden ämpöta oeen aemp kun hemkuussa 978 (vuonna 979 ehkä vuotta 977 ahasemp). Lämpöta kutenkn mtattu er näytteenottaen tomesta, sama en mttaustavassa on out eroa, oten ämpötan vakutusta hapen kuumseen e voda saatava oevan aneston perusteea varmentaa. Kuvssa 4 a 5 on vertatu Peksäärvessä metrn syvyydeä vuosen 977 a 979 hem- a maaskuussa havattuja happptosuuksa. Hemkuun happmäärtysten perusteea (kuva 4) happtanne os vuonna 977 out onkun verran paremp (happptosuuksen keskarvo vuonna 977 0, mg 02/ a vuonna 979 9,4 mg 02/. Samanasen tuoksen antaa myös maaskuussa tehdyt happmäärtykset (keskarvo 9,7 02 vuonna 977 a 9,2 mg 02/ vuonna 979, kuva 5). kutenkn huomattava, että vuonna 979 näytteet on otettu onkun verran myöhäsempänä aankohtana sekä hem- että maaskuussa. Tosn ääpete on syksyä 976 tuut huomattavast akasemmn kun syksyä 978 (ks. kuva 2, s. 20), mnkä os oettanut huonontaneen happtannetta. 4.5 RAVINNETILANNE 970-uvua Tässä estyksessä kesktytään kokonasfosforptosuuksen havannontn, koska Peksä ärven saneeraustomenpteet ovat kohdstuneet nmenomaan fosforkuormtuksen vähentämseen. Vertaukeposta kokonasfosforptosuusanestoa on okeastaan van vuosen 977, 978 a 979 kevättavssta tantesta. Kuvassa 6 on vertatu hemkuussa mtattua kokonasfosforptosuuksa, kuvassa 7 maaskuun a kuvassa 8 huhtkuun vastaava tanteta. Hem- a huhtkuun tanteen perusteea kokonasfosforptosuudet näyttäsvät oeen vuonna 977 suurempa ku vuonna 979 e Peksäärven ta os tätä osn parantunut. Maaskuussa kokonasfosforptosuudet ovat seväst oeet vuonna 978 suurmmat, sen saan vuosen 977 a 979 vää e oe suurta eroa (vuonna 979 onkun verran vuotta 977 suurempa kokonasfosforptosuusarvoa). Erot vuosen 977, 978 a 979 ä evät oe kovn merkttävä, vuoden 9 tanne on ehkä huonon. Mkken vesprn vestomston tutkmuksen tomaaa avoveskausna tehdystä fosforptosuusmäärtyksstä näytteenottoasemata 0 on kerätty näytteeno t ~ o a a ta a n v e r t a u k e p o ~-J t t o k s (-~ t t ;_t u k < o o 9.
25 \.) w II II II II II, II,, 9 ;.,;~ arvo 0, e"; VUOSI 979 Keskarvo 9,4 mg 02/ Kuv3 4. Happptosuudet (mg o 2 /) Peksäärveä hemkuun akupuoea vuosna 977 ( ) a ( ) yhden metrn syvyydessä (mukaan on otettu psteet, osta moempna vuosna on tehty ~o. ~~rtykset)
26 II. 9 \)..t- VUOSI 977 Keskarvo 9,7 mg 0 2 VUOSI 979 Keskarvo 9,2 mg 02/ Kuva 5. Happptosuudet (mg 02/) Peksäärveä maaskuussa vuosna 977 (9-5.3) a 979 {2-23.3) yhden metrn syvyydessä (mukaan on otettu psteet, osta moempna vuosna on tehty ko. määrtykset)
27 \) U \rgosi 977 r.eskarvo (kakk), J.g P / Keskarvo (yhteset) 5,6 ug P/ VUOSI 979 Keskarvo (kakk) 3,2 ng P/ Keskarvo (yhteset) 3,2 ug P/ KJva 6. Kokonasfosforptosuudet ~g P/) Peksäärveä hemkuussa vuosna 977 (-4.2) a 979 (2-22.2) yhden metrn syvyydessä.
28 ~ ~ u~~ ~ \" ~~ 2 f\.) C VUOSI 977 Keskarvo (kakk) 4,3..ug P / Keskarvo (yhteset) 2,0..ug P/ VUOSI 978 Keskarvo (kakk) 8,8»g P/ Keskarvo (yhteset) 9,0~g P/ VUOSI 979 Keskarvo (kakk) 5,6~g P/ Keskarvo (yhteset) 4,5 Ng P/ K~va 7. Kokonasfosforptosuudet 0ug P/) Peksäärvessä maaskuussa vuosna 977 (7-5.3), 978 (2-7.3) a (3-4.3) yhden ~etrn syvyydessä (2 yhtestä näytteenottoasemaa)
29 N -.J \"JOSI _ ~eskarvo (kakk) 2,9 ~g P/ r(es{arvo (yhteset) 24,7 ug P / VUOSI 979 Keskarvo (kakk) 9,7 Ag P / Keskarvo (yhteset) 9,7 ~g P/ ~uva 8. Kokonasfosforptosuudet (~g P/) Peksäärvessä huhtkuussa vuosna 977 (8-25.4) a 979 (3-4.4) yhden metrn syvyydessä.
30 28 Tauukko 9. Peksäärvessä näytteenottoasemaa 20 havattua kokonasfosforptosuuksa avoveskautena 970-uvua. Pävämäärä Näytteenottosyvyys ( m) Fosforptosuus (.. ug/ ) Tauukon 9 perusteea kokonasfosforptosuudet näyttävät penentyneen 970-uvun oppupuoea. Ertysest vuoden 979 arvot ovat seväst muden vuosen arvoa penempä. 5. Y H T E E N V E T 0 Peksäärven tan sevtystyössä tutkttn ärven taa seuraamaa ärven tavsen happtanteen kehttymstä. Tavea kerättn happptosuustedot 25 näytteenottoasemata non 0 kertaa. Happ oppu taven kuuessa 5 näytteenottoaseman pohan ähesstä veskerrokssta. Yhden metrn syvyydessä happtanne o huonommaan maas-huhtkuun vahteessa, oon näytteenottoasemta otettuen näytteden happptosuuden keskarvo o 9,4 mg 02/. Hapen kuumsnopeus yhden metrn syvyydessä o 0,047 mg 0?/ d. Jos ääpetteen kestoaka os out nn ptkä kun vuosna , os keskmääränen happptosuus askenut metrn syvyydessä 7,6 mgaan/. Vastaavast 2,5 metrn syvyyden keskmääränen happtanne os muuttunut 4,7 mgsta/,9 mgaan/. Peksäärven happmäärä vähen marras-ouukuun vahteen arvosta 642 tonna arvoon 337 tonna maas-huhtkuun vahteessa. Happea kuu ärvestä tutkmusakana enten e non 5000 kg vuorokaudessa vuoden vahteen tenoa. Happtanteen kehttymsestä 970-uvua e aneston nukkuuden a osttan haanasuuden taka vo sanoa paoakaan. Vuosen 977, 978 a 979 havantoaneston perusteea muutokset evät oe oeesn. Peksäärven ravnnetanteen kehttymscstl e vuo.=en 977, 978 a 9 evättavsten fosfor ptosuus-
31 29 tetoen perusteea vo vetää kovn varmoa ohtopäätöksä (vuoden 978 tanne hekon, vuoden 979 tanne ehkä paras). Sen saan avoveskaudeta tehtyen fosforptosuusmttausten perusteea näyttäsvät fosforptosuudet penentyneen 970-uvua. Yhteenvetona Peksäärven tan kehttymsestä vodaan saatava oevan aneston perusteea sanoa, ette tanne 970- uvua oe huonontunut, mutta täyttä varmuutta Peksäärven tan parantumsesta aneston nukkuuden taka e oe.
32 30 KIRJALLISUUS GRANBERG, K. a KAUNISMAA, P. 979 Peksämäen kaupungn ätevespuhdstamon a purkuvesstön vevotetarkkauyhteenveto vuodeta 978. Monste. HEINONEN, P. 974 Vesensuoeun a vesstötutkmuksen perusteta. KYRÖLÄINEN, H. 978 Austava katsaus Peksäärven tan sevtystyöstä (kevättav 978), Peksäärven tan kehttymsestä 970-uvua sekä parannusehdotukset tavkautena toteutuvae Peksäärven tan sevtystyöe. Monste. NYRÖNEN, J a KAUNISMAA, P. 977 Peksämäen kaupungn ätevespuhdstamon a purkuvesstön vevotetarkkau 976. Monste. NYRÖNEN, J a KAUNISMAA, P. 978 Peksämäen kaupungn ätevespuhdstamon a purkuvesstön vevotetarkkaun vuosyhteenveto vuodeta 977. Monste. SEPPONEN, T a VAUHKONEN, J. 979 Tetoa Peksäärven ää. tantesta vuosta Jukasemattomat mustnpanot. TEITTINEN, EERO 979 Jukasemattoma anayystetoa äteveden aadusta akuvuodesta 979. VESIHALLITUS 97 Peksämäen seudun vesensuoeun yessuunntema. Mkken vespr. Monste. OY VESITEKNIIKKA AB Anayystuoksa vuosta 967 a 968. Mkken vespr. WAHLGREN, A. 977 Veden aatu kahdessa ätevesen purkuvesstössä Mkken äänssä. Dpomtyö. Mkken vespr. Suusa tedonantoa TEITTINEN, EERO 979 Peksämäen kaupungn ätevedenpuhdstamo.
33 VESI HALLITUS MIKKELIN VESIPIIRIN VESITOIMISTO PIEKSÄJÄRVEN TILAN SELVITYS Peksämäen kaupunk a maaaskunta YLEISKARTTA Ote maantekartasto TN 20 Mv =2
34 Peksäärven syvyyskartta Lte 2
35 Lte Peksäärven pnta-aakäyrä Pnta- aa km Peksäärven pnta-aa er syvyyks ssö syvyys pnta-aa m km 2 0 II Syvyys m
36 LIITE 4 Peksäärven äätanne v Vuosuku Kestoaka Vuosuku Kestoaka pvm d pvm d Lf
37 Le =- 0 IÖnCn ukomuksen noytteenot00$em0 ( - 25) 0 vespuron hovamtoosemorekosteron mukoonen noytteenottoosemo 0 ve0tetorkka.un noytfeenottoosemo VESIHALLITUS MIKKELIN VESIPIIRIN VESITOIMISTO PIEKSÄJÄRVEN TILAN SELVITYS Poeksamoen kaupunko JO mooaskunta Poeksadrven ncyteenooosemot TN 20 Mv 2
38 LIIT 6 TALVEN HAPPIPITOISUUSAINEISTON VERTAAMINEN MUUHUN SAATAVILLA OLLEESEEN AINEISTOON. Mkken vesprn vesaboratorossa tehdyt mttaukset on merktty xä Vev. = vevotetarkkaussa saadut happptosuustedot.
39 ,....,,. LIITE "..., Ku~~a ;,_ --~. ;,,,... Na~tt eeno, me A ~,_.;.,. 6 e 7[9.032 ( p""f"7 9.9~ ~ ),, / ~~-~ g0 2 " -~- \. J -.. f... t tx4m ) f4,...,., ; (.x? "+ -+ f~-~-- -~- ~ ;-... ~ ~- ~~.. ~ ~ *+ ".. +-,, (~,) m ~~ ; """"" --...,. L-~~ " - \ / \ 2~Jr tx 2") -- ~-- -,. IH. ; -m, { ~ - -~....n ~. t..,..,,,,, +<... -, c J...., -.A ko A 29Jt. ~)t2; ~.~ $J IEtt. 2$ a ~3. ~4. " ~.. -,., " -+-+" -+- -~- - -, " - " t- -~,._...,..,..L,.,,..,,+,, ;~-~- - - ~ ? ~I 7~ ~n?r. I.- ~... La.... ao ~... - ~. r ~ f " mnn. / -+-- "". Oo ~ ---- " ~ ~ \. u -~ L... ~... L....L "" ~... - ; - -- \..C --~ ~-.\ ~.; ~ - - X~~-... fa.... -~- ~-- -- ~ r ".... 3],...,. - ; 2$.4. Ku, fa2...., ; \, f--- ~..,.L~" ~.,...,...., ~ X2.5 ~- " + -- ~- + - ~" - " -, t -.._, ~"... ~-~~ \. r. r- ~ - ~ m. -7~... ~ ~ "... \ A ~ rw, a... - e ~~ ~ ~. \" x~ /f X~,r....,.... r-...,..w -- t ~---~ --,.. ~ t.. - y x2~~-- ~-- \-... \\. \.., ~U.. ~~, n 4 \ ~- r x m {.. ~~,... \ m "....~ -... a r " \.. ~-, \.,... \ r... 2.E m L. L., d ~. ; " ~ - X 2. --~ ~?{.~-r...,.;.e... )/ ~~ ~? ~......x II., o... ~Om ~ Jt)q, xp rn ve~.) A Ka,.. 2 ~.II. ~2. ~.2. ~ U U~; 2~ ~~. 9~ f~.4. 2$ r-
40 ~-- I_J_... ; ~., "-~. ~.~- --~-~ -" ,~-- _,--_ ; ; ". "-r-, ~ N ~tee notc osen a 2U ~_t r """" " ",...,.. ;.. ~ ~-,_ _.;._ +..., -~ mn rutr,. _,_ ~. T.. _,.. ;.., 0 --~-~t <-, \.... ; t... 4 ~ " 4 --.~.. " 4 V ~ -~ tm J, ~ ~ "" ~--- ; t " ;., ;. ~ ~ t? ) " ~.... -~- - - ;._.,;. _ - ---~ ; f ~ ;. ~)(Jm ; ---- _.,_t,.._,_. ~ " ~ -- ~-- ~- - _; -xtm- --- ~ V LIITE 6/2 3 ; f\ -- ;...., ; r ~~,----- t --- ~ ~--- c. t ;.,. t[ ~~ --~ J ;., ] f- _[ [-c ; L 7 2.,,~ J2;,. --~~~. -~...~- D2. ~.t B ~~-~.n 9. ~ ~ ~~...;._ ~ ; r ; ~-- -+ ) - ~ -~-,, ,..; ; -~~~ ~- f-3 e~r 7$0 4."( J ~.. ; _, ~ ~~ ~-,..._. t ~ mn O " J ""..,...,f ~ MOo ~ ~- -, ~-~ T., ~. \, ; _ --r-~ r~ --rr--- ; \. ~... \ -- \ ~x- fttr ~ , ,,., -\...; ] - ~ ~ "" , ~ ,.. I,, ~,------"f~r.. +--~---~ \- -~~~..., r..; " ~~ 0 -- _;_ t, """""" "" xm,,..,..., ,;..,L _,; L;-.....;.... 4c ~. --~~ ,. f.,,,, ~~. d ~, --- -~ m }«-~- ""~- ~uvo 4. ; ;n L.\ A n. r\. - TC.. \..... ~ L L _,_,,.w._ ~(.9m a ~ c,;... -, ; ; ; d... ~ ~,-~+--- ~ ~ ;,,,,.;,,,,,, Å ~~ --..;...,...,..., ; Aka -~~ I.., 9 ;2. ~ ta. ;.2$ J~.-- SJ. tt --~. t 2. J 2. 2~2. ~ 5. ~3. 2 ~3. 8~ E.4. ],; J.... L 7 \,~,L, ~-- J... -~ --; ~ ~- -, ~J "... - ;,, " "
41 ~.- --~... _..,. -g~.a.a ;;.u.t _,..~~ ~ n -?I~J) 9 J... a...& ;,JA,;. a T." 6 4Uft J~U J ~g-~ uu_r J ~( -. ~ cg/c --~ ,~ " ~ v~ ~ J,A, ~ ~ _,.,. -~; -.. -~~ r- r m ;. r--- ~ r;w \ ~-,.. L, k\ JO....- JQ..., -- A;, --~- \ V \ X,... t J J LIIT --- ~. K..a. V ~ m m~~ r\ L t -- ;-~ ,. ~-- \ \v / ~ V X..xm. ~W\~ " t -~--~ \ ,.., ---~-... "" c. J _,_ ~~ m p ".A\ , X2 m -\....,.,. t" \ ~.... ~ " "" """-" " "... -~ -. ;,4, ~ ~ ".... "~ V ~ xg~... ~~--~...--, X 5m - ~ J ~.,.- - ~/ c r,,_ ; \ -- "... -o~~.. -~"..., ~ _ "-- r~ ~m ~~ ~~6 rn _ J. -- r-o- ~~ ~ hn n... ~~~ ;- J. 2~ 2. ~ Jt 9 t L U. 2~.. 7. >.,72.~~~t--...a...,5~ ~ 7Qn 47 """-- t --- "" &. ] r ~ ~ "-- f... -.&.L -~-,- ~-. ~~ J ",.. ~- K ~ J - J~- -- /_ ; IAka 9. ~. ; ~~.3. 2~ e J(uvo.4 \ JI(.... \.L ->~ T.. -~ -~. ~5m --+ ". ~~ " ~.u. - - A....L... +.D...,. r. J... J ~-- R \ / \ \.. \ ~ "" ;... _,_L.. ---~ ~-....JJ..;..;~; ~-- " ~ I J J. V r.jå J --- _ -, ~ t. ", -, -~~ - \ / ~. ~7 ~ J4 r -~- < ~- ;..,,,..\ Aka.. t , - --
42 ~ "~,...,....,..,....,.,....., -tl +..,, ; ". ; ~,~~e rtotto ~sem~ 6D tft Jrt-- - ~~.., ~ -t -"--. _ ,,_, -~-T~ --= LIITE 6/4 mg 0/ -~~ , ~-.. ta " ~. -,.,.c. -- -~ -- ; m ;... ~2.,..._ P. ; \ ,. -~--.., ~ Kuva... "" ",- -..-"f ;,,... ~m? " _\.... ~~- ~. ;, ~ U "-,,_... _k_n """"""...,.m. _ ---~-~+"-- --~r -r-_ \~- r""t \ "~ +-+,--~ ~... ~, -;/ P""""..; ;,. ~-- -~... J, Q., \ ~-... n \,,...,, -- 0.A ~ ;... ;.. ~~... ~- )(2n ~ ~.... """C t_~ ,.. -. ".. \. R J \ ; ;......,_; ~ ~--- -~ \~ ~ II;, J ~- - ~,... " ; ~~ JIL,9 ~~ _$ ~. ~;2. 8. t~ t2.. 7.~. 2. 2~ 2. 9~ K.3. 2L3..e.4. 8 ~. 2f r...;._;_~ ---~... --; t-~.-.;..~. -~ ;_;_ - ;,;,, -- -~-... "".... ;, ~.., ~ ~ ,... ; Kuva tf+., - -,.;..,;.. -+;... ; -~ ~ H ,-...,,..._ ~-tee e~ - ~-~ ~m~ fs """ [9 ~ ta ---~+-- ~... < JJ_ ~-... ".. ~ ; ; ; ,...;-_...,,,_ ~ - "-- """ ~,. ~.4,... ~ ~ _,. ~ \ ; ~ +, , J -~~ ~ ~ -~,~ ~~--L -+"-~ u X fr~. ~ ~ ~ ;~,,, ~ J.,...A "----,_,, ~ * --- ~ ""~. - " m J\ T t <--..,_.,..... ~-.. L ;a -~~... ;t-+ -~ - A ;.t,, " ~----.,, ,-- -- ; Aka H. 92. ~$ J2. ~ ;2.. E.. re.t~ ~ ~.~. 7. a~ 2. ~ ~2. $ 3. ~~ 3. ~ ~ E4. te ~.. ; ~--r-~ , II \ f -,,,,.,, H" ~ -...,,.... J e-
43 ... - ".. ~.=~H r ~- ; ~~? -~ " ,...,..,. -,... ",,,." -- -, " --~ f -- ~,..,. - 9 e~... 7$.0 52 ( ~ehto tear k... k 8 ate.c 5 ", n J "" c. )c H " r ~-T..., ~ f.... ~~. [ -\ 4, ~., ",, ; \ f,,.-~ \. \ + \ ~,. + b..... u. ; ; \ - -,,,.. ~... A.;. _\ r ---t-~. " ~--- ~ ~ ~ ;... tt, x ~ V V ~. - 4+~ - ~ -~- ~- - "" ; ; ~ L + " +" t ;...., r-...j ;.,..._.-L_,+.. LIITE.....," ~uö ~ ~-, -+ - J,., ~ ;....,, ~ -J_. ~_.. \ "" -.. ~...,... ~ \., _,_ \.-~ -~ ,, /.,. Y. " " - r 4 - ~~m\vui ~rj ". 29 ~tt. 9 ~~. fs ~J2~ E.. et ~t. 2 ~ I 2.; 2" ~2 $ ~- IS 3. ~----~ ~- IE.4. 2 ~ _,., ""...; " -- _,_ +~ " -- "-,,.. ~. ; _ - J "~" -... "".A Af«... ; ; ; ;.....,, "" A - ;...++ ~.t~ ~n ~~- " tl..a.. mt~ tt.. _ ~ xn ~. --~ ~--. --"/ ~- J ~... L+ - ~ o ;~- n - y -~.. "- ~ ""..._ -~~ ~... -" J... ~ A.... " ~~... -~..; ~ ""...,_ - ~-tj..,. -- x~r_n ~ ~ _/,_, --~., L...;,. -- )V ""~n~ ;... t<uva 0 "" "... ; ; ; [ +"".... ".... ~...,,... b..n J Aka ~ H H 2. ~ J2. t t. M J.. 8 ~ ,; 2. 2~ 2. s~ f9 3. ~.3. e 4. tet ".... L, ; ;.. ~-~~-,..,_~_.L_..,.. ~--... " --~ ~ - r -
44
45 LIITE 6/7 Ia... >. ~""- ~ ; ;.. ; ~..;. ~~. A---.~.k -a-- -., r,,. ; - ; ;,. ;... -
46
47
48
49 L IT TALVELLA KENTÄLLÄ MI LÄMPÖTILATIE OJ N VER ILU ILLA SEEN AINEIS ON. Mkken vesprn vakttsen n~ytteenottohenkökunnan tekem~t mttaukset merktty x~ Vev. = vevotetarkkaussa saadut tatedot
50
51
52 ~,,... _,.... H~.,,_,_ r --~--- ~- ; LI ; ~. Kuwa - ~--._LJ ---~ ,... -~o t ; ~P d ~I 7 At )4 ;.., r., ~ - - ~ e....a..t......;_,..., -~ cc -, --~-- ~-, f-., J,_ ~---...; ,... ~ -- ~ f < _ _,_. f ,. 2 "_ "" -- -~-- ~- ~. I ,.... ~~ IL.J.J..- x. m ,...,... AJ~--- ~~ ~~ ~Vt ;~ m "-.c... xtm. )~,,)C. Atkä. n -- 2~ I$J~; ~ E., E.~ 2, ".2. J ~9 3.. ~.3.,~ 84. te4. 2 "4. --~ ~ ~. ;~ L.. - -~ ~ ~~.. L I _..J. Kuva ) ~ ~*.~,.,.. ~~r mt f4 ~ r-7. ~J\" ]( Ud~ h.n ~ ratnr ~kt~.ckn _, a ~ ~r - -- C , r ; II 4 ~p-~ IQZ~ ---,--~- )_~ r f5m ".L-It )(5m.. ~ ~...,_. --r..- - (<5 ---".. ~... X 5t;n,.. - ~..., ~~,( ~ ~,_X25 ~~ ~ - -~L.. -" ~ \ t.. - ~..... Jt... ;.. "\.-~,.,...- -~.,.;-...~ t,.., /... ~ """ ~ _..2.5m ~~~~ ~ X~ )m...,.. --,,..,,, Am IHII.-~-~ "~ _.H_-r - xm ~.. ~~ V ~.-~ ~?._...;;. ~m~f, ~}].. ~ Atko [ff~ 9 f~..$ ~~ -~ ~2, 8. ~~ ~ ~. ~. n~. ~ 2. 9f ~ ~.3. ea. ae 4. -~~ ".. L,_--- "- --- """" -" -- " ; --~ ~-~---- r~ + II., - +, "".. ; ; V ".. ---~ , ".,....;...A. ~ ~~ R~,~..,. Q()4f.7 ;" "T ",.... ; J crc. & _ ;. ; t II,_... Kuva " " ,.,.. " "... " ;, J ~ + J f....;~. I.,_J - -. " ""... " ;.. - ) ~~---~ - -r-- f I.. ; ; L.. _J., I~ ~ ; ~ [, ~ ; ~ ~ ; ~.. J.... d ~m, ; m ~tm s~~ tm ;-- y V"""""" A~a ~h. Jt L ~~ f ft. I~ ~t ~~ ~~.,4. ~~ ~ ~. e ; E J. E.I.,, ~ ; ; ; ;... ~-.L..-_L ~L_ 7.~ t ~".t $ 3. 9~. ~ ~~., e 4. ~~ IE.4 ä.4...,,_, _.,.; ~---~ ---- "
53
54 Kuva 0 { ~-~ ~--~-+ ~-- +-t- ~+~ >< +-t-4, ~-~ + "+-t + -~ ~-;~-+.,.. ~-.. t ---~ ~- ; t5.n. s 2., ~~ ~~~.J2. e.t; t,~.t, t,e~t 7.~.. ~ f ~ 3 ef t-~- ~---. ~ ~ -~... +, ~-~--+---~--..,_,_ ~ ,_ A~a E ;. ~~ ~.. ~ ~--+-~----t.,_, ~ --~-~t----t~~ ; -~-." f-l;-. >-Lt~-" ~--- ~ ---~--~t+~+...--f-+-+ -t--- t _ ~--- --f ~ _, ,;- ~,..Lur... -?, ~?Q.n ~-..f J -- ~-~ ~-.J.,.. -~--f+l-- ~+,~- +-f- -t--~-- J.. -~ C, ~-4-- ~- -~--~-.. t f n -<uva 2... _, r _, ~~~~~~,_f~ 892~ ~~~ ~fh. ~ L_ 2~t, ~ ~ f$3. -~ 3. e4. EA. 2U.4 ;, ; J..-...L ~-- ~ ~...,_... L.-.
55 HAP IPITOIS UKS KESKIARVOT PIEKSÄ RVESSÄ TALVELL TI TYISSÄ SYVYYKSISSÄ TAI SYVYYS YKKEI LI T 8
56
57 LIITE 8/ Tauukko. Happptosuuksen keskarvot (mg 02/) Peksäärvessä ae m syvyydessä tavea Aanakso Happptosuuksen keskarvot (mg o 2 /) Näyttetä Järven Järven Koko kp eteäosa pohososa ärv ,5 4, ,6 3, , , ,4 8, ,2 8 8, ,4 7,6 8, ,5 7, , ,5 3 0,4 0 Näyttetä otettu seuraavsta näytteenottoasemsta 22, 34, 35, 4 52, 53, 54, 55, 86, 87,
58 LIITE 8/2 Tauukko 2. Happptosuuksen keskarvot (mg 0 2 /) Peksäärvessä mn syvyydessä tavea Aanakso Happptosuuksen keskarvot (mg 0?/) - Näyttetä Järven Järven Koko kp eteäosa pohososa ärv , ,8 9, , , ,7 9, ,0 9,8 9, ,4 0, Näyttetä otettu seuraavsta näytteenottoasemsta 2 3, , , 2 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 3 32, 33, 36, 37, 39, 40, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 48, 49, 50, 5 56, 57, 59, 60, 6 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69, 70, 7 72, 73, 74, 75, 76, 77, 78, 79, 80, 8 82, 83, 84, 85, 88, 89, 90, 9 92, 93, 94, 95, 96, 97, 98, 99, 00 03, 04 05, 06, 07 08, 09, , 2 24 a 2 5.
59 LIITE 8/3 Tauukko 3. Happptosuuksen keskarvot (mg o 2 /) Peksäärvessä syvyysvyöhykkeessä -2,4 m tavea Aanakso Happptosuuksen keskarvot (mg 0?/) - Nayttetä Järven Järven Koko kp eteäosa pohososa ärv ,4 0, , ,2 9,4 9, ,3 8,0 8, ,8 7,7 8, ,4 7, ,9 6,8 7, ,7 7,9 8, ,2 0, Näyttetä on otettu seuraavsta näytteenottoasemsta, 2, 4, 5, 6, 7, 2, 3, 23, 32, 48, 49, 50, 5, 56, 57, 59, 60, 6, 62, 67, 68, 7, 72, 77, 84, 88, 93, 97, 99, 00, 07, 8, 2, 24 a 25.
60 LIITE 8/4 Tauukko 4. Happptosuuksen keskarvot (mg 0 2 /) Peksäärvessä 2,5 metrn syvyydessä tavea Aanakso Happptosuuksen keskarvot (mg 02/) Järven Järven Koko eteäosa pohososa ärv Näyttetä kp ,8 0, ,8 9, ,7 8,8 8, ,6 7, ,5 6,3 6, ,4 6,5 6, ,2 5,6 5, ,6 4,8 4, ,2 6 5, ,9 6, Näyttetä otettu seuraavsta näytteenottoasemsta 8,, 4, 5, 6, 8, 9, 20, 2, 24, 25, 29, 30, 33, 36, 37, 39, 40, 43, 44, 47, 63, 64, 65, 66, 69, 74, 75, 76, 80, 8, 82, 83, 90, 9, 92, 94, 95, 96, 98, 03, 05, 06, 08 a 7.
61 LIITE 8/5 Tauukko 5. Happptosuuksen keskarvot (mg o 2 /) Peksäärvessä syvyysvyöhykkeessä 2,6-7,4 m tavea Aanakso Happptosuuksen keskarvot (mg 02/) Näyttetä Järven Järven Koko kp eteäosa pohososa ärv ,0 7,9 8, ,2 6,9 7, ,0 5,7 5, ,8 5, ,5 4,2 4, ,5 4, ,6 4,0 3, ,6 3,7 3, ,2 5,6 4, Lf, 9 4,9 Näyttetä otettu seuraavsta näytteenottoasemsta , 2 29, 40, 43, 44, 75, 8 92, 96, 03, 05 a 06
62 LIITE 8/6 Tauukko 6. Happptosuuksen keskarvot (mg 02/) Peksäärvessä 5 m, 7,5 m a 7,6-9,9 m syvyyksssä tavea (suussa näytteden ukumäärät; kakk näytteet on otettu ärven eteäosasta). Happptosuuksen keskarvot (mg 0 2 /) Aanaksot 5 m 7,5 m 7,6-9,9 m ,5 ( 3) 0 7 ( 2) 9,8 ( 2 ) ,8 ( 3 ) 7,3 ( 2 ) 7,3 ( 2) ,3 ( 2 ) 5,4 ( ) 5,4 ( ) ,2 ( 2 ) 4,5 ( ) 4,5 ( ) ,3 ( 3 ) 3,2 ( ) 3,2 ( 2 ) ,0 ( 2 ) 5 ( ) 7 ( 2) ( 3) 4 ( ) ( 2) ,7 ( 3) 0,4 ( ) 0,7 ( 2 ) ( 3 ) 2 ( ) 0,9 ( 2 ) ( 3 ) 6 ( ) 7 ( 2 ) ( 3) 7 ( ) 6 ( 2) Näyttetä otettu seuraavsta näytteenottoasemsta 5,0 mn syvyys 5 20 a 44 7,5 mn syvyys 5 a 20 7,6-9,9 mn syvyys 5 a 20
63 LIITE 8/7 Tauukko 7. Happptosuus Peksäärvessä 0 m sekä y 0 mn syvyydessä (näyttetä otettu anoastaan näytteenottoasemata 20). Aanaksot Happptosuus (mg /) 0 m y 0 m , ,2 3, ,4 2, ,7 2, ,7 0, , , , , ,7
64
65 LIITE 9 HAPPIPITOISUUKSIEN KESKIARVOJEN MUUTTUMINEN PIEKSÄJÄRVESSÄ TALVELLA TIETYISSÄ SYVYYKSISSÄ TAI SYVYYSVYÖHYK KEISSÄ ENNEN SULAMISVESIEN VAIKUTUSTA on merktty abskssan noakohdaks.
66
67 LIITE 9/ - +\-... J... ~-. + ~ -,.. _.. -~--. ;. ~~~ ~- ~.--- -~ - ~~- --, ~.. ~;-.;... rt _. -~- -,.,- ~ ;M~ ft. JT. 9._., _ ~ -~-,_ m.efu-~. fv\~#.y.. " 98- ~, " -~,_ J.. _... ~ ~. _~, - - ~ - f... ~ _.._~_ ~ L ~L~~-~--N- ~~,. ~ - -, ~ _., ~ -~-4 -L -~. L -~-~--~-++"+. ~~f--- ~-+.,,_~--r- ~~.<a~5 II~~ J ; [_-,] -.. r~rr ~ _; ~ J - ---,_ ~ ~ t
68 - LIITE 9/ t ~ ~-4+., ~-C----- " --J.;-;-..~. ; ~++-./---~- ~\; ~ _ ~... ~ ~ -~~a ~... ~-. ~~u2.~, ,, ~. ( ,3, ~. - -~ 2~ $ 2.-J-~~ ~~ --~.t. E.. ~.,~2. ~?2 ~.3. ; ; ~.....J A~ko,.._..... ~ ; ; matdn. Kuva 4 ~ -~g~ -, ~ ; ; --.,
69 " L.. ---;,-+.f...t.~ ~~ ~~<~~ +> -- ~ ~. ~ ,-H- o. -~ ~- --.; + A~ko 72~. ~ - ~7 ~ --I-.2. ~ -~ 3~- --~3~. ; -~ t.~ ~, -E ~ - -~ ~~ ~ --~ -~ 4_~- ~~ ;, ; r, ---r-- -~ c--"- ;,,.,.. ~ L ~ ~-+~ ~~, """- ~egre sqsu<~o y x ~ ~- _,_ _ ~,,..t~.-~, ,_
70 LIITE 9/4,g ~/,,, ~ t ;. ~ > " ~ >~ ~ ---~7~ ;~--~ "--,,~-, -+ ~~~~~osuo o - y -0.0~7x ~ ~. ;. --> >--~.-- ~.. -.-~-. ~ > ~~* 9 ~-L~ ~~ ~L~ - ~~ ~L~J~~L.3~.~,~ ~I~~ ~~~----~ ~ ) 9 ~ L~ ~- ~ >~~_; ~ 4 ~L~-~ ~-- ~,,... ~.. ;, ; - ~ T -,c~ _ ~ ,...-. _T ~.-~ ~~~~. --~--> --~~- ~~~~~ ~-~~ r~ ~~-~f?4~r-~.60,.n>~"""-... 5, ~, t -~..., ~ J. -- ~25.4.; -~+- -~--...;.,.. ; ". -~ ;.~.. t;jh + ;.,. ~ ;, J~--"+- -~ ~-- ~--- -~ ~ --,.,.J_ --~-~--~ ~ ~
71 LIITE 9/5.. -~ " ~ ~+----+~--~--~~~., , J "- t E ~4. " -~ <f t - -~ 4--r ~., ".... _, ----~ ~ J - -"""""r"? F Kuvo 0 et--- --r ,~ J t.. ~ " --- ~--.. ~.. ~ J ~ ~ -. ~~~-... J ~
72 ?,R LIITE 9/6 --- Kuwo ---- tn ; - ; ,,,,,, ~, ~ I,,,,,, t. ~ ~ ,_ ~,..,~""" - _u -- -~-. _ ~ -~uv~ ~~- _ ;"" J ~ ~~,,.--.. _, ---"- t., "-. +. ~~ r,. L~~,,,~ ---~. --~ n,.j r ~~ ,,.,_J_ -t..d. IH 7.~.- ~ ,.9 $ $.4. IE ~ ;.....
73
74
Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b
I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI
3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.
t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >
PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA
Takorauta Tuote LVI-numero Pikakoodi 0753007 RU33 KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS DN 65 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS SK/UK SK/UK
t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
Kuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.
Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.
1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
3.5 Generoivat funktiot ja momentit
3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä
Helka-neiti kylvyssä
Helkanet kylvyssä Frtz Grunbaum suom. M. A. ummnen Solo Tenor???? m Fred Raymond sov. G. Ventur 2001 Tä män täs tä p Bass Uu m g Wow uu uu uu uu uu uu uu, uu p wow wow wow wow wow wow wow, wow uu wow Mart
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto
Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet
Mat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
Sähköstaattinen energia
ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä
Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)
olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti
i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto
i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a
Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila
El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu
Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:
Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa
MTTTP1 SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN
MTTTP SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN Aesto kaavoje () (3), (9) ja () esmerkkeh Lepakot pakallstavat hyötesä lähettämällä korkeataajusta äätä Ne pystyvät pakallstamaa hyöteset
Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28
Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ
KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)
KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia
Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paper -harjotukset Tana Lehtnen 8.8.07 Tana I Lehtnen Helsngn ylopsto Etelä-Suomen ja Lapn lään, 400 opettajaa a. Perusjoukon (populaaton) muodostvat kakk Etelä-Suomen ja Lapn läänn peruskoulun opettajat
omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä
KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika
Kristuksen syntymän kalanda kreikaksi
Krstuks syntymän klnd krekk 1 F G7 7 G7 K ln es pe Hrs tu n th Hrsts j n U r n rn, n r hn des, j n n rn gl ln de n n he, p, V, r, n ne rs n p strhn Vthem he r ks ms k p ss, ss. l, 9 7. 8. F G7 7 G7 En
w%i rf* meccanoindex.co.uk
&, w% r* lr,ryd* kro g ; - C +gä!! r -. ä.;'! dg+s Zt t0, y < 9 -! 8 tü;r" lun.'-y; ',ä lrl;!tä u l - 9 9! - ä 6 ^ 9 b - q - cz * ; *'a! a = ;6 f
Kirjainkiemurat - mallisivu (c)
Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.
Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö
Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu
Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)
J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät
TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24
Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,
"h 'ffi: ,t^-? ùf 'J. x*r:l-1. ri ri L2-14. a)5-x:8-7x b) 3(2x+ l) :6x+ 1 c) +* +5 * I : 0. Talousmatematiikan perusteet, onus to o.
1 Vaasan yopso, kev a 0 7 Taousmaemakan perusee, onus o o R1 R R3 R ma 1-1 ma 1-1 r 08-10 r -1 vkko 3 F9 F53 F5 F53 1.-0..01 R5 R o R7 pe R8 pe - r-1 08-10 10-1 F53 F10 F5 F9 1. Sevennä seuraava ausekkee.
Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016
Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN
Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.
Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla
SU01\1JEL\I MAINJ[ OY
KAIRAREIÄN NO 44 SIVUSUUNAMIAUS HYVELÄSSÄ MARRASKUUSSA 98 SU0\JEL\I MAINJ[ OY FlNNEXPLORAlON & ESPOO 27..98 HANNU SILVENNOINEN,. Dl 2 KAIRAREIÄN NO 44 SIVUSUUNAMIAUS HYVELÄSSÄ MARRASKUUSSA 98. s I s Ä
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
NIKKILÄN SYDÄMEN LAAJENTAMINEN VAIHE 2 MAANTASOKERROS 1/ / ARK - house
tk, J e, hu p rr, Ä, 9,,, Ä Ä Ä 9,, 9 h vut tk k D uk, C lut, kpk C tr, rv tr C9, y e yv tt t rv lkr tl lut e pll t-k-hu kek u v pt + C C tr C9 tr lut C, C C, yp + phu te kt kpl bet uur rv gr ttpe t +
Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava
kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12
TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen
---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma
Valtuustoon nähden sitovat mittarit
Valtuustoon nähden stovat mttart 2018 28.8.2018 Valtuustomttart 2018 Tamm-kesäkuun toteuma e vaad tomenptetä ero tavotteeseen +/- 2 %, e tomenptetä vaat tomenptetä 2 Latoshodon nettotomntamenojen osuus
S-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä
M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä!SWIA 0 \ S-ZSOTOOP DZDATA S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA SÄVIÄN S-ISOTOOPPIDATA ANALYYSITULOSTEN SELITYKSET VASEMMALTA OIKEALLE LABORATORIOKOODI
ä 3 lr;+fä3fää äää+ r
h. /] fr ff J { 1) -* {s ;; '*J 0 K F * 4 EP f' J d {.l E *e}' -{ ä'r) * fü PE }} ä g {fr ff EW g) f< Q-O -r -l ^= F{ $ $ ä- $FF flü +ä# äf $ E& =4 äh $ F. g ääü f se L ü,,8 g gr- ä äe HSs 9 5 ;n; g Fß;
Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen
LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta
Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen
Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013
I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...
I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...
6. Stokastiset prosessit (2)
Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella
Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron
on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010
TIES592 Montavoteoptmont ja teollsten prosessen hallnta Ylassstentt Juss Hakanen juss.hakanen@jyu.f syksy 2010 Interaktvset menetelmät Idea: päätöksentekjää hyödynnetään aktvsest ratkasuprosessn akana
& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w
Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o
Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI
YT Rkes Oy Jrmo Ksel P 6 MAAPERÄTUTKMUS 6 VAASA MAAPERÄTUTKMUS AKEUDEN ANKKUR, SENÄJOK Ylesä YT Rkes Oy: (Jrmo Ksel) omeksos o KS-Geokosl sor ohjkmkse es mlle kede Akkrll Seäjoell Aleell eh okrks seessä,
N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S
100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst
1 Pöytäkirja Avaa haku
D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M
l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü
,. 8\ ( P ;! l, ;.'s ä.ä >. u.a ä q x ö ä : ; ä ;äe * eä* 8P. ee s $e ää ä F äsä ff ääsfä,ääää;äää ä eääe F ;säää le sa r T e q ( r "j (,{,!. r JJ fl *r ( + T r {rl J Y '( S YC T 8Y C0 ( (f J, r, C,9 l
':(l,i l) 'iac: (å ;) (x 2v + z- o. I o, * 4z:20. 12, +8y 3z: l0. Thlousmatematiikan perusteet, onus ro 0 opettaja: Matti Laaksonen.
Vaasan kesäyps, kesä 2013 Thusmaemakan perusee, nus r 0 peaja: Ma aaksnen 2. väke, (a 31.8.2013 Rakase 3 ehävää. Kun käsee ehävän, nn käsee sen kakk aakhda. Kkeessa saa a mukana askn (myös graanen ja auukkkrja
Yrityksen teoria ja sopimukset
Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu
Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252
Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen
HAVERIN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvIA JA SEULAFRAKTIOIDEN KEMIALLI NEN KOOSTUMUS
Oy HAVERN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvA JA SEULAFRAKTODEN KEMALL NEN KOOSTUMUS Tässä tutkmuksessa selvtetään Hav e~ n jätt een rae kok oj aka~maa ja metallen ~ s ntymst ä er seulaluoksra. Tutkmuksen tlaaja: Tutkmuksen
AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607
046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa
4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
4. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento 7..008 Thomas Hackman 4. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus Akasarja-anals 4. Tähtteteellsten
Sisäpiirintiedon syntyminen
Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi
g - s Eä;t;i;s!itää# EiäErE ii:ääg Eä E *läeäfiäeräsil* E sis $ä äce:;!ääfät ;1*iEs ;tää:gi g;ää*f ;ij !äef ä:e'geä;:ä Elä tä Efiäilii: ; g E
H!äf ä'gä;ä lä tä fäl ; $ä äc;!ääfät ;1* ;tääg ä;t;;!tää# är ääg ä *läääeräl* tä*äätäääägtätg B g - ü ;;*ä9äää g;ää*f ' g ;j ä u e *; t t ;; t ü t p ä; u ä; e r * g t g U ).l t r A ä O.* 6) l- C ) t n
3. Datan käsittely lyhyt katsaus
3. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento..0 Thomas Hackman HTTPK I, kevät 0, luento 3 3. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus
Painotetun metriikan ja NBI menetelmä
Panotetun metrkan ja NBI menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät / 1 Estelmän ssältö Paretopsteden generont panotetussa metrkossa Panotettu L p -metrkka Panotettu L -metrkka el panotettu Tchebycheff -metrkka
Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815
Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012
SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...
Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.
Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen
optip/an \ HUONEISTOALAT 1.krs l HUONEISTO 68,47 KERROSALA (250) 1(9)
Asemakaavan muutoksea haettava aue. -toimminnon muutos asuinkerrostaoksi. Muutoksessa myös huomioitava myös pohjakerroksen tiat piha-aueen aapuoea. 1(9) Nykyisen asemakaavan mukainen toiminto / \, \ ALAT
Usko, toivo ja rakkaus
Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu
Monte Carlo -menetelmä
Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla
ÖSA 670 -KAATO-KASAUSKONE
/97 ÖSA 7 KAATOKASAUSKONE Esko Mkkonen ) jsa 7 on Lähnnä päätehakkuta varten rakennettu kaatokasauskone Konetta käytetään prosessorkorjuuketjussa prosessora edeävänä koneena Koneen tuotos on 7 m käyttssa
Aamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
äiäää?l älägcläälii äisrä lää äää
E m vf z ln7 r vr ll n U d \r .Tl vr r E0.Tl : N. ' 6 J n n 5 EF g m : ' ".E q ' v { m i. 'n 9. E!. G r'.n ff ge re E'l n,. q (f,,r L : n 6 :. G N. +.:, lrf s 'T ^ x vr L : @ : L 5 T g G H liäiiiiii$ä1läl
MDSATIHO L I K I P I T U I S E N K 0 I V U K U I T U P U U N H A K K U U N
MDSATIHO Rauhankatu 5 7 fflsinki 7 Puhln 9 SE LOS TE 5/9 L I K I P I T U I S E N K I V U K U I T U P U U N H A K K U U N P A L K K A P E R U S T E I D E N T A R K I S T U S T U T K I M U S T u t k m u
2666*10-~ reiän 8 kiillegneissiä ja graniittia (magneettinen ano- (x = 67.50) ja kaksi IP-profiilia (x = 67,10, 67-50)
Outokumpu Oy Mamnetcnt2 Raports-Pa t t jo~c-p -t-n>-mn ge o fys --..-.- kaa --- -s --- s t a - tutkmukssta 244 0 - - - --. --- - --------- Kanadaasen entoryhmän suorttamen NPUT-entojen perusteea pakasten
Arvio metsdmaan arvosta
Arv metsmaan arvsta Omstaja Kuusam, Nskajrv Kunta Kyll Tla Rn: Ala, ha 35 477 Nskajrv 31. : 77,5 SPOO LO.6.2L7 Lstetja Teemu Saarnen KTM, LKV Arv phjautuu 14.1,23 pvtyn metssuunntelman kuvtethn ja Kuusamn
Peitelevy ja peitelaippa
Peitelevy ja peitelaippa Tuote LVI-numero Pikakoodi PEITELAATTA MERIKA 5688050 JF92 50-75-110/VALKOINEN 510 PEITELEVY ORAS D70/G1/2 167051 PEITELEVY KAULUKSELLA 50 MM-130 MM PEITELEVY KAULUKSELLA 75 MM-150
COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT
COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks
A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:
Merkkjonot (strngs) n merkkä ptkä merkkjono : T T T G T n = 18 kukn merkk [], mssä 0 < n, kuuluu aakkostoon Σ, jonka koko on Σ esm. bttjonot: Σ = {0,1} ja Σ = 2, DN: Σ = {,T,,G} ja Σ = 4 tetokoneen aakkosto
TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT
Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT
Kollektiivinen korvausvastuu
Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...
menetelmän laskennalliset tekniikat Epäkäyvän kantaratkaisun parantaminen
Smpex-menetemän menetemän askennaset teknkat 8. ento: Prmaa-smpex S ysteemanayysn Laboratoro Teknnen korkeako Matemaattsten agortmen ohemont Kevät 8 / Epäkäyvän kantaratkasn parantamnen. vaheen yenen smpex-menetemä
OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta.
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMNETSNTA Tutkmusalueen sjant Tutkmusalue sjatsee Hyvelässä, n. 6 km:ä Porsta pohjoseen, Vaasa-ten täpuolella. Tarkemp sjant lmenee raportn etulehtenä olevalta :20 000 karw' talta.
ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg',
!P9) (?trtrr('l rl 9< l ( r,r^iüfl.l ltrt ;ä r!! (r, t 6 t, rti 'le )( ö O RRZöF;ä x öö 1 74ö 9 jii\rtr lrl l jipäp. ldrrr_.^!. 9r. i P.^vä P. t!! v 7 ' '.ä e.q i >6l( t (p C ] ä il; ', +t n l ( e iei
BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka
BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen
PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.
Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan
F_l/ mlmz SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA. Fon. (vetovoima) mr ja lxz välinen gravitaatiovoima. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg)
SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA ltl ka ppa leiden (vetovoima) m ja lxz välinen gavitaatiovoima Fon F_l/ mlmz 2 kappaleiden massat ovat m ja mz (kg) on kappaleiden keskipisteiden välinen etäisyys
1i; i S;Ji'l i. ?::Z+i?; i i räf. i:ä;äi +;la=;iilsi*t li +t ' ?1*1i+;s iii:e: riile s:: : ri;-r2=" ii1js:?i_?7-i17;i i
,.24 1,? V ) J.,, q " < ^ ; > ). p. Ä I +, 1. ) d. + 1 \ d ; t l r Y ^ L j. 1 > \ 7. r 7 5 r r E,^.. l, 2 9 ; r t 9 j J l 2 1 ; Y,7, ) r 4.. ; G / ) ^ ^ ^ 7 ^ t. r P l t L ) 2 4 P? D 9 ; F I*, 1.. ) /
1, x < 0 tai x > 2a.
PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto
Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen
Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun