NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2017 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 62 Tontin vuokraaminen Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle Klaukkalan Ali-Tilkan asemakaava-alueelta 63 Polttoaineen jakelupisteen maanvuokrasopimuksen jatkaminen Kirkonkylässä, Neste Markkinointi Oy 64 Lausunto Circulation Oy:n bioterminaalia sekä hyötymateriaalien käsittely- ja siirtokuormausasemaa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 65 Lausunto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisesta 66 Talousarvio 2018 suunnitteluohje ja laadintaperiaatteet Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös 68 Tilan rakentamista koskeva poikkeamispäätös Tilan määräalojen rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu 70 Tilan määräalan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu 71 Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös 72 Tilan rakentamista koskeva poikkeamispäätös Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös 74 Tilan käyttötarkoituksen muutosta koskeva suunnittelutarveratkaisu 75 Tilan lohkomista koskeva poikkeamispäätös Tilan lohkomista koskeva poikkeamispäätös Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Aika klo 17:00-19:20 Paikka Kunnanvirasto Osallistujat Läsnä Vaulamo Petri, KOK puheenjohtaja Haaranen Tarja, VIHR jäsen Kopteff George, KOK jäsen saapui klo 18:20 :n 66 aikana Manner Vesa, KOK jäsen poistui klo 18:25 :n 66 jälkeen Räty Virpi, KOK jäsen Sailio Alpo, SDP jäsen Viljakainen Juhani, KESK jäsen Granholm Sirpa, KESK varajäsen Rousu Sirkka, SDP varajäsen Toivonen Kallepekka, kh:n edustaja KESK Poissa Törmänen Tuula, SDP varapuheenjohtaja Rantala Sirpa, KESK jäsen Muut Kononen Aarno kehitysjohtaja esittelijä :t Ahokas Katriina erikoissuunnittelija pöytäkirjanpitäjä Kujala Hannu va. maankäyttöpäällikkö esittelijä 62, asiantuntija :t 63, 66, klo 17:00-19:20 Pihala Anita yleiskaavapäällikkö asiantuntija :t 64-76, 78, klo 17:00-19:20 Pietarinen Seppo elinkeinojohtaja asiantuntija 66, klo 17:00-18:13 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Vesa Manner ja Alpo Sailio. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Petri Vaulamo puheenjohtaja Katriina Ahokas pöytäkirjanpitäjä

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Pöytäkirjan tarkastus Kunnanvirasto Vesa Manner George Kopteff Alpo Sailio :t :t Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnanvirasto Todistaa Katriina Ahokas erikoissuunnittelija

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Tontin vuokraaminen Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle Klaukkalan Ali-Tilkan asemakaava-alueelta 561/ /2017 KUNLA 62 Kunnanhallitus on päättänyt varata Nurmijärven Vuok ra-asun not Oy:lle Klaukkalan asemakaava-alueen tontin siten, että varaus on voimassa vuoden 2021 loppuun saak ka. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy on esittänyt hakemuksella, että kun ta vuokraa em. tontin yhtiölle Asumisen rahoitus- ja ke hit tä miskes kuk sen (ARA:n) hyväksymillä ehdoilla. Tontin pinta-ala on m² ja rakennusoikeus k-m². Tontin asemakaavamääräys on AK, asuinkerrostalojen kort te lialue. Kohteen suunnittelu ja rakentamisen kilpailutus on tarkoitus teh dä kuluvan vuoden aikana. Kilpailutuksen tuloksesta riippuen raken ta mi nen tontilla on mahdollista aloittaa vielä vuoden 2017 ai kana. Vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien osalta hin noit te lupe rus tee na käytetään toteutettavaa rakennusoikeutta. Hin noit te lussa noudatetaan ARA:n hintaa, joka vuonna 2017 Klaukkalan ker rosta lo tont tien osalta on 140 euroa/k-m². Näin ollen tontin hinnaksi muo dos tuu euroa. ARA:n hintapäätöksen mukaan vuok raton teil le to teu tet ta vas sa asuntotuotannossa vuosivuokra on enintään 5 % ton tin enimmäishinnasta. Tontin perusvuokra on em. hin noit telun mu kaan euroa/vuosi. Maankäyttöpäällikön esitys: Kuntasuunnittelulautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edel leen valtuustolle, että kunta vuokraa Nurmijärven Vuok ra-asunnot Oy:lle Klaukkalan Ali-Tilkan asemakaava-alueen tontin Tontin perusvuokra on euroa/vuosi ja vuok ra-aika 60 vuotta. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin ja vuok ranmak sun vakuutta ei vaadita Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:ltä, kos ka kyseessä on Nurmijärven kunnan omistama yhtiö. Vuokralainen maksaa tontin lohkomiskulut. Vuokrasopimus voidaan allekirjoittaa ennen päätöksen lain voi maisuut ta. Lisätietoja: maankäyttöinsinööri Mika Alastalo, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Kononen poistui esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi (Nur mijär ven Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen jäsen).

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Va. maankäyttöpäällikkö Hannu Kujala toimi esittelijänä tämän py kälän ajan.

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Polttoaineen jakelupisteen maanvuokrasopimuksen jatkaminen Kirkonkylässä, Neste Markkinointi Oy 557/ /2017 KUNLA 63 Neste Markkinointi Oy:n polttoaineen jakelupisteen vuokrasopimus osoit tees sa Keskustie 7 päättyy Yhtiön on ilmoittanut hake van sa uutta 10 vuoden sopimuskautta. Vuokra-alue sijaitsee asemakaavan mukaisella opetustoimintaa palve le vien rakennusten korttelialueella (YO), asemakaavan mukainen tont ti 2021/2. Tontilla sijaitsee Nurmijärven yhteiskoulun yläaste ja lu kio, elokuvateatteri Kino Juha sekä Neste Oil kylmäasema. Vuokra-alue sijoittuu tontilla rakennusalalle, jolle saa sijoittaa polt toai neen jakeluaseman (pj). Vuokra-alue on noin 570 m²:n suuruinen alue. Vuokra-alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Vuosivuokraksi muodostuu euroa. Vuokra on sidottu elin kustan nus in dek siin. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille: Maa-alueen vuokraa mi ses ta tulee tuloja kunnalle. Vuokra-alue on esitetty tämän päätöksen liitteenä olevissa kartoissa. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta päättää vuokrata Neste Markkinointi Oy:lle noin 570 m²:n suuruisen maa-alueen tontista seuraa vin ehdoin: 1. Vuokra-aika alkaa ja päättyy Vuosivuokra on euroa. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. 3. Vuokra-alueelle saa sijoittaa polttoaineen jakelupisteen kyl mä aseman. 4. Muut vuokrausehdot määritellään maanvuokrasopimuksessa, joka tehdään kunnan käyttämien yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Maanvuokrasopimus voidaan allekirjoittaa ennen tämän päätöksen lain voi mai suut ta. Lisätietoja: maankäyttöinsinööri Minna Valtonen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Lausunto Circulation Oy:n bioterminaalia sekä hyötymateriaalien käsittely- ja siirtokuormausasemaa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 520/ /2016 KUNLA 64 Uudenmaan ELY-keskus pyytää kunnan lausuntoa Circulation Oy:n bio ter mi naa lia sekä hyötymateriaalien käsittely- ja siir to kuor mausase maa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta mennessä. Hanke sijaitsee Nurmijärven kunnan Klauk kalan kylässä Nurmijärven ja Espoon rajalla. Suunnittelualue on ra kenta ma ton ja sen pinta-ala on noin 18 hehtaaria. Hankkeena on pe rustaa alueelle biopolttoaineiden valmistus- ja välivarastoalue, betoni-, tii li- ja asfalttijätteen käsittelyasema sekä kaupan- ja teollisuuden jättei den sekä rakennus- ja purkujätteiden siirtokuormaus- ja la jit te luase ma. YVA-menettely: ELY-keskus on päätöksessään todennut, että Circulation Oy:n hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). YVA:ssa hankkeen vaikutukset arvioidaan suunnittelun yhteydessä en nen päätöksentekoa, jolloin tuleviin ratkaisuihin voidaan vai kuttaa. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeesta.yva on suun nit te lun apuväline, jonka tulokset on otettava huomioon hankkeen lupaharkinnassa. Ympäristölupa voidaan käsitellä vasta, kun YVA-me net te ly on päättynyt yhteysviranomaisen lausuntoon YVA-se los tuk ses ta. YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hankkees ta vastaava taho laatii eri vaihtoehtoja sisältävän ar vioin ti oh jelman. Toisessa vaiheessa hankkeesta vastaava toteuttaa arvioinnit ja laatii niistä arviointiselostuksen. ELY-keskus antaa kummankin vai heen lopuksi yhteysviranomaisen lausunnon. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus tiedottaa molempien vaihei den vireilläolosta, kokoaa niistä annetut mielipiteet ja lausunnot se kä antaa lausuntonsa. YVA-menettelyn tavoitteena on lisätä kansa lais ten ja muiden tahojen tiedonsaantia ja osal lis tu mis mah dol lisuuk sia vaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden suun nit te lu vai heessa. YVA-asetuksen mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä tar peel lises sa määrin: 1) tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijain nis ta, maankäyttötarpeesta ja hankkeen liittymisestä muihin hank kei siin sekä hankkeesta vastaavasta; 2) hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta to teut ta mat ta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton; 3) tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvis ta ja niihin rinnastettavista päätöksistä; 4) kuvaus ympäristöstä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadi tuis ta ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa ja ar vioin nis sa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä ole tuk sista; 5) ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta; 6) suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen jär jes tä mi ses tä sekä 7) arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio sel vi tys ten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta. Hankevaihtoehdot: Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ovat seuraavat: VE 0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Vaihtoehdossa ei rakenneta bioterminaalia eikä hyötymateriaalien kä sit te ly- ja siirtokuormausasemaa. VE1: Hankkeen toteutus ja alueen louhinta. Vaihtoehdossa rakennetaan uusi bioterminaali sekä hyö ty ma te ri aalien käsittely- ja siirtokuormausasema. Rakentaminen käsittää kallion lou hin nan ja murskauksen sekä vastaanotettavien betoni- ja tii lijät tei den hyödyntämisen kenttärakenteissa. Kalliota louhitaan yhteen sä kiintokuutiometriä eli noin kiin to kuu tio metriä vuodessa. Betoni- ja tiilijätteitä hyödynnetään alueen ra ken ta mises sa yhteensä noin tonnia. Laitoksella vastaanotetaan vuo sit tain enintään tonnia materiaaleja. Materiaalien kä sitte ly toi min nat ovat biopolttoaineiden valmistus, betoni-, tiili- ja as falt tijät teen murskaus sekä siirtokuormaus. Alustavan suunnitelman mukai nen toiminta-alueen pinta-ala on 16 hehtaaria ja valmiin ken tän pin ta-ala 11 hehtaaria. Louhittavan alueen pinta-ala on noin 5 hehtaa ria. VE 2: Hankkeen toteutus ilman louhintaa. Vaihtoehdossa rakennetaan uusi bioterminaali sekä hyö ty ma te ri aalien käsittely- ja siirtokuormausasema. Rakentaminen käsittää vastaan otet ta vien betoni- ja tiilijätteiden hyödyntämisen kent tä ra ken teissa. Betoni- ja tiilijätteitä hyödynnetään alueen rakentamisessa yhteen sä noin tonnia. Laitoksella vastaanotetaan vuosittain enin tään tonnia materiaaleja. Materiaalien kä sit te ly toi minnat ovat biopolttoaineiden valmistus, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen murs kaus sekä siirtokuormaus. Alustavan suunnitelman mukainen toi min ta-alu een pinta-ala on 12 hehtaaria ja valmiin kentän pinta-ala

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta ,5 hehtaaria. Hankkeen vaiheistus: Tähän mennessä hanketta on esivalmisteltu kaatamalla alueen puus toa ja poistamalla pintamaita. Laitosalueen rakentaminen etenee seuraavasti: 1. Tasausaltaiden rakentaminen 2. Betoni- ja tiilijätteen vastaanotto, murskaus ja hyödyntäminen alkaa 3. Meluvallien rakentaminen 4. Louhinta ja louheen murskaus vaihtoehdossa 1 5. Kentän rakentaminen 6. hallien rakentaminen 7. Varsinainen jätteiden vastaanotto - ja käsittelytoiminta alkaa Laitoksen kenttäalueiden ja meluvallien rakentamisessa hyö dyn netään alueella vastaanotettavaa ja murskattavaa betoni- ja tiilijätettä. Kent tä ja meluvallit rakennetaan vaiheittain, kuitenkin niin, että me luval lit rakennetaan soveltuvin osin jo ennen louheen murskausta melu vai ku tus ten vähentämiseksi. Murskeista rakennettavan täyttö- ja ra ken ne ker rok sen paksuus on enimmillään noin kuusi metriä. Kerros toi mii sekä rakennekerroksena että maaperän heikon kantavuuden pa ran ta mi sek si esipengerrys- ja vastapengerrakenteena. Me lu vallien korkeudeksi on suunniteltu noin metriä, koska han kealue sijaitsee lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden notkelmassa. Rakentamisessa käytettävää betoni- ja tiilijätettä vastaanotetaan tonnia vuodessa. Kun alueen rakentamiseen käytetään yhteen sä tonnia betoni- ja tiilijätettä, alueen raken ta mi nen kestää vuotta. Tässä lausunnossa Nurmijärven kunta keskittyy YVA-ohjelmassa esiin tulleisiin puutteisiin. Kunta ottaa aikanaan kantaa hankkeen sijain ti paik kaan ja hankkeen aiheuttamiin vaikutuksiin lausunnossaan YVA-se los tuk ses ta ja mahdollisesta ympäristölupahakemuksesta. Kunta ei kuitenkaan ole maankäytön suunnitelmissaan varautunut täl lai seen hankkeeseen tälle alueelle. Kuntalaiset ovat toimittaneet mielipiteitään hankkeen YVA-oh jel masta ELY-keskuksen lisäksi elinkeino- ja kuntakehityskeskukseen. Saa dut mielipiteet ovat lautakunnan käytettävissä sen antaessa lausun to aan. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se antaa Uudenmaan ELY-keskukselle seuraavan lausunnon Circulation Oy:n bioterminaalihankkeen YVA-ohjelmasta: Hankkeen sijainti:

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Alue sijoittuu Klaukkalan eteläosaan ja se rajoittuu Espoon kau pungin rajaan. Itäosa alueesta rajoittuu Kivelän luon non suo je lu alu eeseen, joka on valtion omistuksessa. Nurmijärven alueella lähin asuintalo sijaitsee alle sadan metrin etäisyy del lä suunnitellusta kiven louhinta- alueesta ja enintään 300 metrin etäisyydellä viisi muuta asuintaloa, joista uusin on valmistunut hel mi kuus sa Asemakaavoitettu alue sijaitsee lähimmillään han ke alu eel ta hieman yli 700 metrin etäisyydellä. Hankkeen vaikutuksia tulee arvioida myös Klaukkalan osa yleis kaavan asuinaluevarauksen (AP-4/res1 Kuonomäentien varrella) to teutta mis edel ly tyk siin. Hanke sijoittuu Klaukkalan osayleiskaavan mukaiselle maa- ja metsä ta lous alu eel le. Osayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen eikä sitä ole kuulutettu voimaan tulleeksi. Valtuusto on hyväksynyt osa yleiskaa van oikeusvaikutteisena, ja valtuuston hyväksymispäätöksestä teh ty jä valituksia käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hankealue ja esirakentaminen sekä kallion louhinta Hankealueen maaperä tulee selvittää, jotta maaperätietojen pe rusteel la voidaan arvioida luo tet ta vas ti esirakentaminen tarve ja tar vit tava kerrospaksuus sekä rakennettavien meluvallien rakenne ja sta bili teet ti. Hankealueella tulee selvittää myös pohjavedenpinnan korkeus luotettavasti. YVA-selostuksessa tulee esittää, mikä on louhinnan jälkeinen ti lanne naapurikiinteistöihin nähden mm. kallioseinämät ja niiden kal tevuus, jotta voidaan arvioida niiden mahdollisesti aiheuttamat tur val lisuus ris kit.. Hankkeen toteuttamisen eri vaihtoehtojen vaikutukset maisemaan tu lee arvioida etenkin lähimpien hankealuetta korkeammalla olevien asuin ra ken nus ten suhteen. Luonto- ja suojelualueet Kivelän luonnonsuojelualueen luontoarvot tulee selvittää yleis kaa vata sois ta selvitystä tarkemmin, jotta voidaan arvioida hankkeen vai kutuk set luonnonsuojelualueen luontoarvoihin. Hankealue sijaitsee metsäisellä ydinalueella, joka on merkittävä eko lo gi sen yhteyden osana. Metsäiset ydinalueet ovat laajoja yh tenäi siä metsäalueita, joita pitkin eläimistö kulkee. YVA-selostuksessa tu lee arvioida han ket ta suhteessa ekologisen yhteyden heik ke ne miseen.

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Hulevedet johdetaan Lepsämänjokeen, joka laskee Vantaanjokeen. Van taan joen Natura-alueen osalta tulee arvioida luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarve. Liikenne ja liikenneturvallisuus Hankkeen aiheuttaman liikenteen määrä ja sen vaikutukset meluun ja liikenneturvallisuuteen tulee selvittää. Liikennemäärä tulee esittää eri toimintavaihtoehdoilla ja alueen rakentamisen ja toiminnan mi nimi- ja maksimimäärillä. YVA-ohjelmassa on esitetty kulku Lahnuksen ampumaradan kautta Lah nuk sen tiel le. Varayhteyksinä on esitetty Hirvikalliontie ja yhteys Aro pel lon tiel le. Mitä tarkoittaa varayhteys ja missä tilanteissa sitä olisi tarkoitus käyttää? Kulkuyhteyden ja varayhteyksin käytön vai kutuk set tukee arvioida liikenneturvallisuuden, melun ja pölyn osalta. Li säk si tulee selvittää yksityisteiden käyttöoikeudet. Liikennettä koskevat vaikutukset tulee selvittää koko vai ku tus alu eella mu kaan lukien Lahnuksentie ja Klaukkalantie sekä Kuo no mäentie. Melu, pöly ja tärinä Melun osalta tulee erikseen selvittää kiven louhinnan ja murs kauksen aiheuttama melu sekä betoni- ja tiilijätteen murskauksen ai heutta ma melu. Melunmallinnuksessa tulee arvioida myös melun le viämi nen läheiselle asemakaavoitetulle alueelle ottaen huomioon maas ton muo dot ja louhitun seinämän vaikutukset melun le viä miseen asutuksen suuntaan ja lähimpien asuinrakennusten osalta. Me lun mallinnuksessa tulee ottaa huomioon kulkuteiden tarvitsemat au kot meluvalleissa. Melun osalta tulee esittää luotettavasti Lahnuksen ampumaradan ja hank keen aiheuttaman melun yhteisvaikutukset. Vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Pölyn leviäminen lähimpiin asuin ra ken nuk siin ja muuhun asutukseen nähden tulee selvittää luotet ta vas ti. YVA-ohjelmassa on esitetty, että murskauksen melu mallinnetaan tie tyl lä murskaimella. Murskauksen melua mallinnettaessa tulee selvit tää melutasot, jos käytetään markkinoiden meluisinta murskainta. Kallion räjäytyksen tärinävaikutukset tulee luotettavasti selvittää eten kin lähimpien asuinrakennusten osalta. Hulevedet ja kaivot Hulevesien osalta tulee esittää viivytys- ja laskeutusaltaiden tilavuus

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta ja niiden riittävyys ääriolosuhteissa. Betonin ph-arvo on yli 11 ja beto nis ta liukenee sen valmistuksessa käytettyjä aineita kuten myös tiili jät tees tä laasteineen. Näiden räjäytysaineiden, liukenevien ai neiden, betonilietteen, kiintoaineiden ja ph:n vaikutukset tulee selvittää Lep sä män jo keen ja Vantaanjokeen. Vaikutuksia arvioitaessa tulee ot taa huo mi oon erityisesti Vantaanjoen taimenkanta ja sen elin olosuh tei den pa ran ta mi sek si tehdyt toimenpiteet. Alueen esirakentamisessa käytetyn betoni- ja tiilijätteen vaikutuksen alu een kaivojen veden laatuun tulee selvittää kuten myös rä jäy tys ainei den vaikutukset. Kallioalueen louhinnan vaikutukset lähialueen kaivoihin tulee sel vittää, koska asuinkiinteistöt ovat kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Kun nan suunnitelmissa ei ole vesihuoltoverkoston laajentaminen ko. alu eel le. Hankealueella pölyä laskeutuu myös alueen rakennusten katoille, joten onko katoilta tuleva hulevesi puhdasta? Vedenhankinta ja jätevedet Jos pölyn sidontaan käytetään vettä tulee esittää, mistä se otetaan. Alu eel le on esitetty rakennettavan halleja. Miten alueen jätevedet on tar koi tus käsitellä? Toiminta-ajat Esitettyjen toiminta-aikojen vaikutukset asukkaiden viihtyisyyteen ja elin oloi hin tulee arvioida. Toiminta YVA-selostuksessa tulee esittää, mihin kalliomurske käytetään - alueen esirakentamiseen vai kuljetetaanko se alueelta pois, jolloin se vai kut taa liikennemääriin. Alueella tuotetaan ja säilytetään biopolttoainetta. Sen osalta tulee ar vioi da mahdolliset riskit ja niiden seuraukset. YVA-ohjelmassa on esitetty, että alueelle rakennetaan kaksi hal li raken nus ta, mutta mikä niiden käyttötarkoitus. Hallien koko on niin suu ri, että niiden rakentamisen tulee perustua asemakaavaan. Kunta ei ole vielä ottanut kantaa alueen asemakaavan laatimiseen. Kunta ei kuitenkaan ole maankäytön suunnitelmissaan varautunut täl laiseen hankkeeseen tälle alueelle. YVA-selostuksessa hankkeen vaikutuksia tulee arvioida alueen raken ta mis- ja toiminta-aikana eli koko hankkeen elinkaaren aikana. Kun kin vaikutuksen vaikutusalue tulee arvioida riittävän laajana.

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Yhteenvetona voidaan todeta, että YVA-ohjelmaa tulee täydentää mer kit tä väs sä määrin, jotta hankkeen vaikutukset voidaan selvittää riit tä väs ti ja luotettavasti. Lisätietoja: yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Lausunto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisesta 444/ /2017 KUNLA 65 Ympäristöministeriö pyytää kunnan lausuntoa luonnoksesta val takun nal li sia alueidenkäyttötavoitteita koskevaksi valtioneuvoston päätök sek si mennessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja raken nus lain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ta voittei den tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioi den huomioiminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaan valtakunnallisia alueiden käyt tö ta voit tei ta voidaan antaa alueidenkäyttöä ja aluei den käytön suunnittelua koskevista asioista, joilla on: aluerakenteen, alueidenkäytön tai liikenne- ja ener gia verkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maa kun nal linen merkitys; merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kes tä vyy teen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai mer kit tä vien ympäristöhaittojen välttämiseen. Uudistettavien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden on tar koitus korvata valtioneuvoston tekemä ja tar kista ma päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ta voit teet uudistetaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin aluei den käytön tulevaisuuden haasteisiin. Luonnos on valmisteltu maan käyt töja rakennuslain toimivuusarvioinnin ja hallitusoh jel man lin jaus ten mukaisesti siten, että tavoitteet koskevat nykyistä ra ja tum min keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valmistelua on ohjannut yh teis työ ryh mä, jossa ovat olleet edustettuina ministeriöt, maa kuntien liitot, Suomen Kuntaliitto ja ELY-keskukset. Tavoiteluonnoksen valmistelussa yhteistyöryhmän asettamiskirjeen mu kaan: "Ehdotus valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevaksi val tioneu vos ton päätökseksi valmistellaan maankäyttö- ja ra ken nus lain toimivuusarvioinnin päätelmien ja hallitusohjelman linjausten mu kaises ti siten, että tavoitteet koskevat nykyistä rajatummin kes kei sim piä valtakunnallisia näkökohtia, ja ovat nykyistä täs mäl li sem min ja konkreettisemmin ilmaistuja.

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Tavoitteiden sisältövalmistelussa määritellään ja perustellaan ne asiat, joista tavoitteita ehdotetaan annettavaksi sekä valmistellaan ta voi te-eh do tuk set ja arvioidaan niiden vaikutukset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valmistelussa on huoleh dit ta va riittävästä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta asian kannal ta keskeisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteet val mis tel laan siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa ja laissa vi ran omais ten suunnitelmien ja ohjelmien arvioinnista tarkemmin edel ly te tään." Yhteistyöryhmä määritteli uudistamistyön lähtökohdaksi seuraavat pe ri aat teet: 1. Tavoitteet ovat sisällöltään MRL 22 mukaisia; val ta kun nal linen merkittävyys ja selkeä alueidenkäytön ulottuvuus. 2. Otetaan huomioon MRL 1 :n lain yleistavoitteet (kestävä ke hitys ja hyvä elinympäristö) ja 5 :n alueidenkäytön suunnittelun ta voit teet. 3. Tavoitteet koskevat aidosti valtakunnallisia asioita, jolloin paikal li sil le maankäyttöratkaisuille jää tarvittavaa liikkumatilaa. 4. Tavoitteet eivät ole päällekkäisiä erityislainsäädännön kanssa. 5. Tavoitteet eivät sisällä konkreettisia infrastruktuurihankkeita. 6. Tavoitteet ovat mahdollisimman täsmällisiä, yksiselitteisiä ja keske nään johdonmukaisia. 7. Tavoitteita ei sidota tiettyihin suunnittelutasoihin tai viranomaisiin. 8. Tavoitteita ei jaeta yleis- ja erityistavoitteisiin. 9. Tavoitteissa ei nimetä erikseen tiettyjä hallinnollisia alueita tai luon non maan tie teel li siä aluekokonaisuuksia. 10. Tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta voidaan seurata. Vaikka alueidenkäyttöä koskeva päätöksenteko on kansallista, vaikut ta vat siihen kansallisen tavoitteenasettelun lisäksi kan sain vä li set vel voit teet ja sopimukset. Valtakunnallisilla aluei den käyt tö ta voit teil la tur va taan osaltaan kansainvälisten vel voit tei den ja sopimusten täytän töön pa no alueiden käytössä. Maakuntauudistuksen yhteydessä ei muuteta maankäyttö- ja ra kennus lain mukaista kaavajärjestelmää, johon kuuluvat edelleen maakun ta kaa va, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntauudistuksen yhtey des sä ei myöskään muuteta näiden kaavojen välisiä keskinäisiä oh jaus suh tei ta. Kaavoitusta koskevan valtion jälkivalvonnan pois tumi nen korostaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mer kitys tä ennakollisen viranomaisyhteistyön välineenä. Voimassa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Uudistamisen kohteena on valtioneuvoston tekemä päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja sen tar kis tus vuodel ta Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen ryh mään, jot ka

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta ovat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Alueidenkäytöllä edistetään koko maan monikeskuksista, ver kot tuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tue taan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luo daan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle se kä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asun totuo tan nol le. Alueidenkäytöllä luodaan edellytykset vähähiiliselle ja re surs si te hokkaal le yhdyskuntakehitykselle tukeutuen ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saa vu tet ta vuut ta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyn, pyö räi lyn ja joukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuuksia sekä viestin tä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoi te taan saavutettavuuden, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyö räi lyn kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tehokas liikennejärjestelmä Alueidenkäytöllä edistetään valtakunnallisen lii ken ne jär jes tel män toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti ole mas sa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä var mis ta mal la edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yh teis käyt töön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja hen ki lö lii kenteen solmukohtien toimivuudelle. Alueidenkäytössä turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti mer kit tä vien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja ke hit tä mismah dol li suu det sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti mer kit tävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen ke hit tä mis mahdol li suu det.

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Alueidenkäytössä varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmas ton muu tok sen vaikutuksiin. Alueidenkäytöllä ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta il man laadus ta aiheutuvia terveyshaittoja. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä ai heut ta vien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jä tet tä vä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset ja niitä palvelevat kemi kaa li ra ta pi hat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueis ta. Alueidenkäytössä otetaan huomioon yhteiskunnan ko ko nais tur val lisuu den tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja ra ja val von nan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset ke hit tä mis edel ly tyk set ja toimintamahdollisuudet. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Alueidenkäytössä huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuu ri ym pä ris tö jen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Alueiden käy töl lä edistetään luonnon monimuotoisuuden ja vir kis tys käy tön kannalta arvokkaiden aluekokonaisuuksien säi ly mis tä. Alueidenkäytöllä luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle se kä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Aluei den käytös sä huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta mer kit tä vien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden säilymisestä. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Alueidenkäytössä varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuu li voi ma lat pyritään sijoittamaan ensisijaisesti suuriin yksiköihin. Alueidenkäytössä turvataan valtakunnallisen energiahuollon kan nalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tar vit ta vien kaasuputkien linjaukset ja niiden to teut ta mis mah dol li suu det. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti ole mas sa olevia johtokäytäviä. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväk syy seuraavan lausunnon Ympäristöministeriölle luonnoksesta val ta kun nal li sia alueidenkäyttötavoitteita koskevaksi valtioneuvoston pää tök sek si: Uudistetut tavoitteet ovat lyhentyneet merkittävästi aiempaan ver rattu na, mikä on hyvä asia. Mutta samalla tavoitteista on poistettu edel-

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta leen tarpeellisia tavoitteita. Voimassa olevissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on Hel sin gin seudun erityiskysymyksiä koskeva asiaryhmä. Luon nokses sa uudistetuiksi valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi ei ole mil lään tavoin otettu huomioon Helsingin seutua tai muita kasvavia kau pun ki seu tu ja ja niiden kehityksen tukemisen valtakunnallista mer ki tys tä. Kasvavat kaupunkiseudut ja niiden merkitys Suomen taloudelle ja kil pai lu ky vyl le tulee ottaa huomioon valtakunnallisissa aluei den käyttö ta voit teis sa. Merkittävää näiden alueiden kehittämisedellytysten kan nal ta on kestävästi toimiva liikennejärjestelmä, jonka to teut ta mista valtion viranomaisten tulee edistää. Lisätietoja: yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Talousarvio 2018 suunnitteluohje ja laadintaperiaatteet KUNLA 66 Kunnanhallitus on kokouksessaan antanut hal lin tokun nil le suunnitteluohjeen (esityslistan liite 1) vuoden 2018 ta lous arvion ja taloussuunnitelman laatimista varten. Vuosien taloussuunnitelman laadinta ei perustu ke hykseen, vaan siinä on otettava huomioon mm. - väestöennuste - suoritemäärät - palvelutuotannon kustannukset - lainsäädäntömuutokset. Lisäksi kustannusten kehitystä kuvaavien hintaindeksien korotukset ote taan huomioon siten, että peruspalveluiden hintaindeksiä +0,8% so vel le taan palveluiden ostoihin ja kuluttajahintaindeksiä +1,3% sovel le taan aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin sekä muihin toi min ta kului hin. Henkilöstökuluissa otetaan huomioon liukuma. Lisäksi taloustoimi on suunnitteluohjeen antamisen jälkeen ohjeistanut, että hen ki lös töku lui hin lisätään +0,75 % vuodelle Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen talousarvioon vuodelle 2018 ei tul la esittämään olennaisia muutoksia toimintaan. Kunnan talouden ja toiminnan ohjauksen kehittämishankkeen edellyttämällä tavalla on mää ri tel ty alustavasti suoritteita ja mittareita (esityslistan liite 2), joita tar ken ne taan elinvoimalautakunnan talousarviokäsittelyyn elo-syyskuun vaih tee seen. Keskuksen toimintakulujen arvioidaan kasvavan ny kyi ses tä n euroa v mikä johtuu pääasiassa elin keino toi men ja yleis kaa voi tuk sen tarvitsemista lisäresursseista kunnan ve to voi man ke hit tä mi seen sekä asiantuntijapalveluihin ja mää rä aikai sen yleis kaa va suun nit te li jan palkkauksen jatkamiseen yleis kaavoi tus oh jel man etenemisen varmistamiseksi. Toimintatuottojen arvioi daan py sy vän nykyisellä tasolla. Omaisuuden tuottoarvio sekä väestösuunnite perustuvat maan käytön toteutusohjelmaan (MATO- ohjelma) , jonka alus tavaa luon nos ta esitellään kokouksessa. Siinä on koordinoitu maanhan kin taa, kaavoitusohjelmia ja kunnallistekniikan ra ken ta mis oh jelmia siinä ti lan tees sa, jossa rakentamisohjelmat on valmisteltu tek nisen lau ta kun nan käsittelyyn Maanmyyntituottojen (myyntivoitot, vuokratulot ja maan käyt tö so pimus ten mukaisten omaisuusarvojen vieminen kirjanpitoon) ar vioidaan olevan v n. 5 miljoonaa euroa, vuonna 2019 n. 4,5 miljoo naa euroa sekä v n. 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 jälkeen riskinä on, että maanmyyntitulot laskevat alle 4 miljoonan euron, jos Ilvesvuori pohjoisen alueen kunnallistekniikan rakentamista

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta ei aloiteta ja myyntikelpoisia yritystontteja ei ole riittävästi tarjolla. Tek ni sen lautakunnan käsittelemä investointiohjelma ja kun nal lis tek nii kan rakentamisohjelma eivät vielä sisällä Ilvesvuori poh joi sen rakentamisen rahoitusta. Jatkossa tulee harkita, onko tarpeen osoittaa investointiohjelmassa yritysalueiden kunnallistekniikan ra hoi tus omana valtuustotasolla hyväksyttävänä kohtanaan. Väestön kehityksen huomioon ottamiseksi on talousarvion laadintaa var ten tehty väestölaskelma vuoteen 2027 asti (esityslistan liite 3), jo ka on toi mi tet tu toimialoille ja taloustoimeen. Tarkempaa ja pi demmäl le ulot tu vaa väestökehityksen tarkastelua tehdään ta lous ar vioesi tyk sen yh tey teen syksyn 2017 aikana. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi talousarvion 2018 suun nit te lu oh jeen sekä elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen suo ritteet ja mittarit tarkastelun, maankäytön toteutusohjelman luon noksen ja väestölaskelmat talousarvion valmistelun pohjaksi vuodelle Lisätietoja: kehitysjohtaja Aarno Kononen puh erikoissuunnittelija Katriina Aho kas puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Tilan rakentamista koskeva suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös 432/ /2017 KUNLA 67 Saara ja Eero Puttonen hakevat rakentamista koskevaa suun nit te lutar ve rat kai sua yksiasuntoisen, 1-kerroksisen, 240 k-m²:n suuruisen oma ko ti ta lon ja 1-kerroksisen, 50 k-m 2 :n suuruisen autotallin sekä 1-ker rok si sen, 100 k-m²:n suuruisen hallirakennuksen ra ken ta mi seksi sekä olevan, rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan, 34 k-m²:n suu rui sen lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi sauna ra ken nuk sek si. Rakennuspaikan muodostaa pinta-alaltaan 4,23 ha:n suuruinen tila Piilonen Rakennuspaikka si jaitsee Perttulan kyläkeskuksen ja Mikkolanmäen länsipuolella osoittees sa Koivumäenkuja 25. Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa hakemuksen koh tee na oleva rakennuspaikka sijaitsee valkoisella alueella, jolle voi daan osoittaa paikallista merkitystä omaavaa maankäyttöä. Kaava mää räyk sen mukaan alueelle suuntautuvaa asuin- ja työ paik ka raken ta mis ta on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Valtuus ton vuonna 2015 hyväksymässä Perttulan oikeusvaikutteisessa osa yleis kaa vas sa rakennuspaikka sijaitsee maa- ja met sä ta lous valtai sel la alueella (M-6) ja mitoitusvyöhykkeellä 2 (mit-2). Alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suun nit telu tar ve aluet ta. Hakijan perustelut Hakija on perustellut hallin rakentamista sillä, että halli on tarkoitettu maan ra ken nus liik keen tarvikkeiden säilyttämiseen ja huoltamiseen. Si joi tus paik kaa etäälle asuinrakennuksesta on perusteltu sillä, että maa pe rä suunnitellun hallin ja asuinrakennuksen välillä on märkää ja hallin edustalla säilytetään maanrakennusvälineitä, kuten kai vinko nei ta, lavoja, ym. Naapurien kuuleminen Naapureille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksen joh dos ta eikä heillä ole ollut huomautettavaa. Suunnittelutarveratkaisun lähtökohdat ja perustelut Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee Perttulan kylä kes kuk sen tuntumassa, Nummenpääntien pohjoispuolella olevalla met sä alu eel la. Rakennuspaikka on metsäinen ja sillä sijaitsee raken nus- ja huoneistorekisterin mukaan 34 k-m²:n suuruinen vapaa-ajan asunto ja 18 k-m²:n suuruinen talousrakennus. Ra ken nuk-

22 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta set sijaitsevat tilan eteläosassa, johon myös suunnitellut ra ken nukset hallia lukuun ottamatta on asemapiirroksessa osoitettu. Asemapiirroksessa halli on osoitettu tilan pohjoisreunaan noin 90 met rin etäisyydelle asuinrakennuksesta. Jotta rakennuskokonaisuus muo dos tai si selkeästi yhden rakennuspaikan, tulisi myös halli si joittaa tilan eteläosaan. Hakijan kanssa on keskusteltu asiasta ja hakija kat soo, että hallin sijoittaminen tilan eteläosaan on mah dol lis ta. Hakemuksen kohteena oleva tila on rekisteröity vuonna 1969 ja sitä on ennestään käytetty rakennuspaikkana. Ympäröivät rakennetut raken nus pai kat ovat omakotitaloja. Koska kyseessä on ennestään rakentamiseen käytetty ra ken nuspaik ka voidaan katsoa, että hakemuksen mukainen ra ken ta mi nen ei ai heu ta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai aluei den käy tön muulle järjestämiselle. Hakemukseen suostuminen ei vaaran na maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen to teu tu mista lupakäsittelyssä. Poikkeamispäätöksen lähtökohdat ja perustelut Rakennusjärjestyksen mukaan saunarakennuksen enim mäis ker rosala on 30 k-m². Nyt hakemuksen kohteena olevan lomarakennuksesta sau na ra kennuk sek si muutettavan rakennuksen kerrosala on rakennus- ja huoneis to re kis te rin mukaan 34 k-m². Koska kyseessä on oleva rakennus ja kerrosalan ylitys ei ole suuri voi daan katsoa, että hakemuksen tueksi on olemassa erityisiä syitä ei kä haettu rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteut ta mi sel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Ha ke mukseen suostuminen ei vaaranna maanomistajien tasapuolisen koh telun periaatteen toteutumista lupakäsittelyssä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka ei sijaitse minkään ala kou lun lukitulla oppilaaksiottoalueella. Uotilan alakouluun on matkaa noin 4,5 km. Kirkonkylän ja Klaukkalan taajamissa sijaitseviin ylä kou lui hin ja muihin palveluihin on matkaa noin 9-10 km. Nummen pään tien, Perttulantien ja Lopentien varsilla ei ole kevyen lii kenteen väylää. Osa Nummenpääntiestä on luokiteltu vaaralliseksi koulu tiek si 1-2 luokan oppilaille. Julkinen liikenne Helsingin suuntaan kul kee Lopentieltä, jolla sijaitsevalle pysäkille on rakennuspaikalta mat kaa noin 2,5 km. Alue ei ole vuonna 2015 hyväksytyn ve si huollon kehittämissuunnitelman mukaista kehittämisaluetta. Perttulan vesi osuus kun nan verkostoon on matkaa yli kilometri.

23 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Hanke ei edellytä yritysvaikutusten arviointia. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta toteaa, että Saara ja Eero Puttosen hake muk sen mukainen rakennuspaikka sijaitsee alueella, joka on maan käyt tö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamaa suun nit te lu tar vealuet ta. Suunnittelutarveratkaisu Kuntasuunnittelulautakunta on tutkinut asian ja katsoo, että haetulle ra ken ta mi sel le on olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 mo men tin tarkoittamat edellytykset esittelytekstissä esitetyin pe rustein ehdolla, että: kaikki rakennukset tulee sijoittaa tilan eteläosaan ase ma piirrok ses sa esitetyn ojan eteläpuolelle. Oleva lomarakennus tulee rakennustoimenpiteen yhteydessä pur kaa tai muuttaa saunaksi. Hakemuksen mukainen rakentaminen ei esitetyin ehdoin aiheuta hait taa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muul le järjestämiselle; on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja pal velu jen saavutettavuuden kannalta; ja on sopivaa maisemalliselta kannal ta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säi lyt tä mis tä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Hakemukseen suos tu mi nen ei vaaranna maanomistajien tasapuolisen kohtelun peri aat teen toteutumista lupakäsittelyssä. Poikkeamispäätös Kuntasuunnittelulautakunta katsoo, että hakemuksen tueksi on erityi siä syitä eikä haettu rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaa van toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; ei vai keu ta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta ra ken ne tun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa vutta mis ta; tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muu toin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vai ku tuksia. Hakemukseen suostuminen ei vaaranna maanomistajien ta sapuo li sen kohtelun periaatteen toteutumista lupakäsittelyssä. Kun tasuun nit te lu lau ta kun ta päättää myöntää haetun poikkeamisen ra kennus jär jes tyk sen saunan enimmäiskerrosalaa koskevasta mää räykses tä ehdolla, että saunarakennukseksi muutettavaa lomarakennusta ei saa laajen taa. Päätös asiasta annetaan julkipanon jälkeen. Suun nit te lu tar ve rat kaisu ja poikkeamispäätös ovat voimassa kaksi vuotta päätöksen an ta-

24 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta mis päi väs tä lukien, jona aikana rakennusvalvontaviranomaiselta tulee hakea rakennuslupaa, muutoin suun nit te lu tar ve rat kai su/poikkeamis pää tös raukeaa. Minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ei saa ryhtyä ennen raken nus lu van myöntämistä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 1 mom., mom., 171, ra ken nus jär jestyk sen luku 5 kunnan hal lin to sään tö 19. Lisätietoja: yleiskaavainsinööri Arja Junttila, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2.

25 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Tilan rakentamista koskeva poikkeamispäätös 613/ /2015 KUNLA 68 Reino ja Tarja Soilas hakevat rakentamista koskevaa poik kea mispää tös tä yksiasuntoisen, 1-kerroksisen, 70 k-m²:n suuruisen lo ma raken nuk sen rakentamiseksi. Rakennuspaikan muodostaa pin ta-alaltaan 1,67 ha:n suuruinen tila Levonnokka Ra kennus paik ka sijaitsee osoitteiden Vaaksintie 132 ja 134 välissä. Voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa hakemuksen koh tee na oleva rakennuspaikka sijaitsee valkoisella alueella, jolle voi daan osoittaa paikallista merkitystä omaavaa maankäyttöä. Kaava mää räyk sen mukaan alueelle suuntautuvaa asuin- ja työ paik ka raken ta mis ta on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Valtuus ton vuonna 2015 hyväksymässä Perttulan oikeusvaikutteisessa osa yleis kaa vas sa hakemuksen kohteena oleva tila on osoitettu loma-asun to alu eek si (RA-2). Alue on kulttuuriympäristön kannalta arvo kas ta aluetta (sk-4). Osayleiskaavan mi toi tuk sen mukaan tilalle ei ole osoitettu ra ken ta mis mah dol li suut ta. Osa yleiskaa van yleisissä määräyksissä 14 :ssä määrätään maankäyttö- ja ra ken nus lain 43.2 :n nojalla, ettei Vaaksinjärven ranta-alueelle ja Luh ta joen ran ta vyö hyk keel le saa muodostaa uusia ra ken nus paik koja. Alue on maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittamaa ranta-aluet ta. Hanke edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaista poikkeamista rakennusjärjestyksen rakennuksen vähim mäis etäi syyt tä rantaviivasta koskevasta määräyksestä. Hakijan perustelut Hakija ei ole perustellut hakemustaan. Naapurien kuuleminen Naapureille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksen joh dos ta ja tilan omistaja on lau su nut mm.seuraavaa: "Toivomuksemme olisi, että kallioinen Levonnokka jäi si vaaksinjärveläisten ihail ta vak si nyt ja tulevaisuudessa. Luonnon kan nal ta ehkä 1-kerroksinen talo sopisi pa rem min syvemmälle alene vaan metsään. Tonttiahan riittää päätaloon saakka." Hakijalle on toimitettu naapurin esittämät mielipiteet selityksen an tamis ta varten hal lin to lain 34 ja 33 :ien mukaisesti. Hakija ei ole määrä ai kaan mennessä eikä mää rä ajan jälkeen antanut selitystä. Lausunnot

26 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Hankkeen johdosta on pyydetty Keski-Uudenmaan ym pä ris tö keskuk sen lausunto, jossa ympäristökeskus suosittelee, että kiinteistöllä käy tet täi siin jatkossa kuivakäymälää, jolloin voidaan minimoida ympä ris töön johtuva kuormitus. Mikäli tulevaisuudessa kiinteistölle raken ne taan vesikäymälä ja alueelle rakennetaan kunnallinen ve sihuol to ver kos to, kiinteistö tulee liittää siihen vähintään jätevesien osal ta. Hulevesien hallintatoimenpiteisiin tulee kiinnittää erityistä huo mio ta. Hulevesien hallinnan suunnittelussa tulee käyttää hyväksi mah dol li suuk sien mukaan olevia uomia ja luontaisia maas to muo toja. Hulevesiä tulee ensisijaisesti pyrkiä vähentämään esimerkiksi läpäi se vil lä päällysteillä. Sen lisäksi hulevesiä tulee pyrkiä vii vyt tämään niiden syntypaikoilla. Poikkeamispäätöksen lähtökohdat ja perustelut Kehitysjohtaja antoi hanketta koskevan lausunnon Uudenmaan elinkei no- liikenne- ja ympäristökeskukselle Tuolloin voi mas sa olleen maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaisesti toi mi val ta uuden rakennuksen rakentamiseksi ranta-alueelle oli ELY-kes kuk sel la. Uudenmaan ELY-keskus teki asiasta kielteisen pää tök sen, josta hakija valitti Helsingin hallinto-oikeuteen. Hal linto-oi keus katsoi, että kyseessä oli korvaava rakentaminen, jolloin pää tös val ta olisi ollut Nurmijärven kunnalla, kumosi ELY-keskuksen pää tök sen ja siirsi asian Nurmijärven kuntasuunnittelulautakunnan kä si tel tä väk si. Uudenmaan ELY-keskus valitti hallinto-oikeuden päätök ses tä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka katsoi, että hal lin to-oikeu den päätöksen lopputulosta ei muuteta. Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee tiiviisti ra kenne tun Vaak sin jär ven ete lä ran nal la. Tila muodostuu noin 60 m leveäs tä ja noin 120 metriä pit käs tä niemestä se kä siihen liittyvästä muus ta ranta-alueesta, joka rajautuu ete läs tä Vaaksintien yk si tyis tiehen. Matkaa Röykän taajaman ase ma kaa voi te tul le alueelle on noin 250 m. Alue on asemakaavan lievealuetta. Hakemuksen kohteena oleva tila on kuulunut vuonna 1941 muo dostet tuun emä ti laan , jonka pinta-ala oli tuolloin 1,93 ha ja jolla oli Vaaksinjärveen ra joit tu vaa rantaviivaa noin 270 m. Tästä ti las ta lohkottiin vuonna 1997 noin 0,26 ha:n suuruinen määräala, jos ta muodostettiin yhdessä tilan mää rä alan kanssa tila (pinta-ala 0,372 ha). Lohkomistoimitusta kos kevas sa poikkeusluvassa Uudenmaan ympäristökeskus edel lyt ti, että Levonnokan niemen länsiranta tulee säilyttää ra ken tamat to ma na. Vuonna 1980 Uudenmaan lääninhallitus myönsi tilalle poik keus lu van omakotitalon rakentamiseksi ja Nurmijärven kunta myön si hanketta kos ke van rakennusluvan vuonna Vuonna 1997 suoritetussa loh ko mis toi mi tuk ses sa rakennettu asuinrakennus jäi tilalle

27 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kuntasuunnittelulautakunta Hakemuksen kohteena olevalla rakennuspaikalla ei ole ra ken nus- ja huoneistorekisterin mukaisia rakennuksia. Pe ruskar tal ta suoritetun kart ta tar kas te lun perusteella tilalla sijaitsevassa nie mes sä on pieni lomarakennus ja ta lous ra ken nus. Myös vuoden 1957 peruskartalla tilalla on oleva rakennus. Ha ki ja on esittänyt, että ole va rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi lo ma ra ken nus. Yleiskaavoituksen tekemän maastokäynnin perusteella tilalla to dettiin olevan noin 14 k-m²:n suuruinen aittamainen rakennus, jossa ei ole tulisijaa/piippua. Ra ken nuk ses sa oli kaksi pientä ikkunaa ja pa riovet. Tämän rakennuksen vieressä oli ulkokäymälä. Levonnokan nie mi on runsaspuustoinen ja siellä kasvaa pääasiassa havupuita. Rakentamisen määrää eri emätiloilla arvioidaan niiden rantaviivan suh tees sa. Ran ta vii vaa ei kuitenkaan voida ottaa huomioon sel lai senaan kaikkine mut ki neen. Rakentamismahdollisuuksia alueen olosuh teis sa paremmin ku vaa vak si on luo tu ns. muunnetun rantaviivan kä si te. Sillä tarkoitetaan sitä ran ta vii van mää rää, jossa on vä hen tävä nä tekijänä otettu huomioon niemien, lahtien, sal mien tai jo kien ka peus, saarten pienuus sekä merkittävämmät täysin ra ken ta miseen so vel tu mat to mat rannat. Muunnetun rantaviivan laskennassa on käytetty erilaisia me ne telmiä. Yksi eniten käytetyistä muuntomenetelmistä on ns. Etelä-Savon mal li. Siinä todetaan, että m leveisiin niemiin, kannaksiin ja saa riin voidaan rakentaa vain toiselle rannalle, joten vain toinen ranta lasketaan mukaan. Tällöin emätilan todellisesta ran ta vii vas ta (266 m) muunnetun rantaviivan pituudeksi tulisi 133 m. Levonnokan niemen leveys on enimmillään noin 63 m ja Nurmijärven ra ken nus jär jes tyk sen mukaan rakennukset tulee, saunaa lukuun ot ta mat ta, rakentaa vähintään 30 metrin etäisyydelle kes ki ve den kor keu den mukaisesta rantaviivasta. Näin ollen niemeä ei voisi käyttää rakentamiseen ja muunnettuun rantaviivaan ei tulisi ottaa mukaan kuin niemen leveys eli n. 60 m. Emätilalla on nyt suunnitellun rakennuksen lisäksi omakotitalo tilalla Etelä-Savon mallin mukaisella muunnetun rantaviivan laskentatavalla rakennuspaikkojen määräksi tulisi 15 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivan ki lo met ri. Rakennusjärjestyksen määräys huomioiden rakennuspaikkojen määräksi tulisi 33 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivan kilometri. Uu del la maal la on yleisesti käytetty rantaviivan mitoituksena 5 ra ken nus paik kaa muunnetun rantaviivan kilometriä kohti. Täten mitoitus ylit tyy huomattavasti. Korvaavalla rakentamisella tarkoitetaan samanlaisen rakennuksen rakentamista samalle paikalle. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että ha ke muk sen kohteena olevalla