Personal trainer koulussa mahdollisuus vai utopiaa?

Transkriptio

1 Personal trainer koulussa mahdollisuus vai utopiaa? Kirsti Siekkinen terveyden edistämisen asiantuntija TtM, fysioterapeutti, PhysioTrainer LIKES-tutkimuskeskus

2 Nuorten kipujen ilmaantumista ennustaa päiväväsymys Liikuntaharrastuneisuus lisääntyy miksi fyysinen kunto heikkenee? Vain kolmannes koululaisista liikkuu riittävästi Meillä on suuri joukko lapsia, joiden terveys voi olla vaarassa Runsas ruutuaika esteenä päivittäiselle liikunnalle ja riittävälle yöunelle Nuorten jäykkyys huolestuttaa liikuntaammattilaisia Nuorten miesten kunto rapistuu Runsaan istumisen on todettu liittyvän nuorten lihavuuteen sekä alaselän, niskan ja olkapään kipuihin tytöillä ja niskakipuun pojilla riippumatta liikunnan harrastamisen Nuorilla aikuisilla jo paljon terveysongelmia Etenkin tytöt painivat vakavan kouluuupumusongelman parissa Liian vähäinen uni on yhteydessä nuorten ylipainoon Suomalaisnuoret kärsivät niskakivuista Joka toinen nuori ei toivu väsymysoireyhtymästä

3 SISÄLTÖ Katsaus vähän liikkuviin Koulu-PT toiminta Kokemuksia yksilöllisestä ohjauksesta

4 Vähän liikkuvien (<30 min/päivässä) osuus lapsista ja nuorista 25% 20% 15% 16% 23% 10% 5% 0% 1% 3% 5% Pojat Tytöt 6% Lähde: LIKES, Liikkuva koulu -mittaukset Tulokset perustuvat objektiivisiin mittauksiin.

5 Vähän liikkuvia lukioissa Lähde: Kirsti Siekkinen, Harto Hakonen, Janne Kulmala ja Tuija Tammelin. Lisää liikettä opiskelun tueksi. Tuloksia lukiolaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja ajatuksista liikkumisen lisäämisestä. LIKES-tutkimuskeskus Tulokset perustuvat objektiivisiin mittauksiin.

6 Vähän liikkuvien osuus (%) ammatillisessa oppilaitoksessa: Liikuntaa 0-1 päivänä viikossa vähintään 60 minuuttia päivässä Lähde: Kirsti Siekkinen, Jarmo Heiskanen, Hermanni Oksanen, Harto Hakonen ja Tuija Tammelin. Lisää liikettä ammattiin opiskelun tueksi. Tuloksia ammattiin opiskelevien nuorten liikkumisesta, ajatuksista liikkumisen lisäämisestä ja ennusteita fyysisestä työkyvystä. LIKES-tutkimuskeskus Tulokset perustuvat kyselytutkimukseen.

7 Koulupäivän aikaisella liikunnalla on suurin merkitys vähiten liikkuville oppilaille Yläkouluikäisten suositusten mukaisesti liikkuvien (60 min/pvä) oppilaiden päivittäisestä liikuntaaktiivisuudesta kertyy 27 % koulupäivän aikana Tytöillä 24 % Pojilla 31 % Yläkouluikäisten vähän liikkuvien (<30 min/pvä) oppilaiden päivittäisestä liikuntaaktiivisuudesta kertyy 44 % koulupäivän aikana Tytöillä 38 % Pojilla 55 % Lähde: LIKES, Liikkuva koulu -mittaukset Tulokset perustuvat objektiivisiin mittauksiin.

8 Kohdennettuja toimenpiteitä vähän liikkuvien oppilaiden liikkumisen edistämiseen Alakoulu (n=185) Toteutuu 20 % Ei lainkaan 48 % Yhtenäiskoulu (n=41) Toteutuu 22 % Ei lainkaan 39 % Yläkoulu (n=37) Toteutuu 17 % Ei lainkaan 71 % Lähde: Liikkuva koulu Nykytilan arviointi -työkalu, visuaalinen tietokanta Virveli/Lounais-Suomen AVI-alue ( tilanteen mukaan)

9 Koululla on kerhoja vähemmän liikunnallisille tai liikuntaa harrastamattomille oppilaille Alakoulu (n=185) Toteutuu 29 % Ei lainkaan 59 % Yhtenäiskoulu (n=41) Toteutuu 27 % Ei lainkaan 54 % Yläkoulu (n=37) Toteutuu 17 % Ei lainkaan 78 % Lähde: Liikkuva koulu Nykytilan arviointi -työkalu, visuaalinen tietokanta Virveli/Lounais-Suomen AVI-alue ( tilanteen mukaan)

10 VÄHÄN LIIKKUVA NUORI mitä taustalla? Pohdi hetki muutaman hengen ryhmissä, mitä tekijöitä saattaa mielestäsi olla vähän liikkuvan lapsen tai nuoren taustalla?

11 Vähän liikkuvan nuoren ensisijaisena päänvaivana ei suinkaan ole huono kunto vaan pikemminkin huoli siitä, kelpaanko minä kavereiden keskuudessa sellaisena kuin olen. Kuva: Sokratis.it

12 Vähän liikkuva nuori Perhe-kaveri-koulu muokkaavat liikuntasuhdetta eli millaiseksi liikkujaksi koemme itsemme. Liikunnan määrän väheneminen ajoittuu erityisesti teini-ikään, Vaaran vuosia ovat myös ikävuodet Suurella osalla vähän liikkuvista on myönteinen suhde liikunnan harrastamiseen. Osa heistä tulee tulevaisuudessa aktivoitumaan liikunnallisesti. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudelle ja -suhteelle on ominaista vaihtelevuus. On kausia, jolloin liikunnan harrastaminen ei ole päällimmäisenä elämässä (murrosikä). Tukitoimenpiteiden kohdentamisen ja toiminnan sisällön kannalta on tärkeää, että tiedetään, mistä vähäisessä liikkumisessa on kyse ja miksi osa nuorista vierastaa liikunnan harrastamista sen eduista huolimatta. selvitetään vähäiseen liikkumiseen yhteydessä olevia yksilöllisiä ominaisuuksia ja toimintatapoja

13 Minua ei kiinnosta liikkua yksin enkä jaksa harrastaa mitään, haluaisin mutta kun liikunta ei vain uppoa minuun... (Hölttä 2013)

14 Vähän liikuntaa harrastavien nuorten ryhmät ja ominaispiirteet Lähde: Vanttaja ym Liikkumattomuuden jäljillä Liikunnan ulkopuoliset Liikuntaan ristiriitaisesti suhtautuvat Entiset liikunnan sisäpiiriläiset Liikunnallinen identiteetti Hauras Ristiriitainen Vahva Vanhempien suhtautuminen liikuntaan Eivät kannustaneet liikuntaan, eivät liikunnallisia. Myönteinen, osa liikkui itsekin. Myönteinen, kannustava. Osa liikkui itsekin. Liikuntakokemukset Enemmän kielteisiä. Kielteisiä ja myönteisiä. Runsaasti myönteisiä. Seuraliikunta, kilpailemiseen suhtautuminen Vain vähän kokemuksia. Eivät pidä kilpailusta. Harrastaneet urheiluseurassa. Ristiriitainen suhtautuminen kilpailuun. Useita vuosia urheiluseurassa, mielellään kilpailleet. Vähäiseen liikunnan harrastamiseen liittyvät tekijät Kiinnostuksen puute, muita harrastuksia. Kyllästyminen kilpaliikuntaan ja elämäntilanteen muutokseen. Elämäntilanteen muutokset ja ajan puute. Arkiliikunnan määrä Satunnaisesti Satunnaisesti Satunnaisesti Suhde penkkiurheiluun Satunnaisesti tai ei lainkaan Satunnaisesti tai ei lainkaan Paljon tai jonkin verran Tulevaisuuden näkymä liikunnan kannalta Ei todennäköisesti tule lisääntymään, ei riittävästi kiinnosta. Saattaa lisääntyä elämäntilanteen muutosten myötä, jos löytyy laji ja voi harrastaa ilman paineita. Todennäköisesti tulee lisääntymään, koska paljon myönteisiä kokemuksia eikä kiinnostus ole sammunut.

15 Liikuntaneuvontaa koulussa, koulusta liikuntapalveluihin Miksi kouluympäristössä? Koulussa tavoitetaan ikäluokan nuoret. Helppo tulla, tuttu ympäristö. Koulusta liikunta- ym. nuorten hyvinvointia tukeviin harrastuksiin Sosiaaliset kontaktit toisiin nuoriin. Vertaisryhmä. Yhteenkuuluvuuden tunne. Onko koulussasi/kunnassasi tarjolla nuorille suunnattua liikuntaneuvontaa? Onko koulussasi/kuntasi alueella vähän liikkuvalle nuorelle kohdennettuja ns. matalan (sopivan) kynnyksen liikunta- tai muita harrasteryhmiä? Jos on, onko ne koottu harrastekalenteriksi?

16 Personal trainerit tulivat yläkouluihin: "Ryhti ojentuu ja huput putoavat päästä

17 PT-toiminnalla pyritään Myönteisiin kokemuksiin Nuori kokee terveellisiin elintapoihin ohjaamisen myönteisenä omaa hyvinvointia vahvistavana toimintana. Oman elämän hallintaan Suunnittelun ja ohjauksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tavoitteet, toiveet ja itselle tärkeät arvot. Tavoitteena vahvistaa itsestä huolehtimisen taitoja. Tärkeää luoda ilmapiiri, jossa korostuu ei vain liikunta vaan aktiivisuutta, leikkimielisyyttä ja hyvinvointia tukeva toiminta.

18 Yleistä koulu-pt toiminnasta Fysioterapeutti, liikunnanohjaaja, liikuntaneuvoja, personal trainer, liikunnanopettaja, hyvinvointivalmentaja. Toimitaan yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Ammatillisen osaamisen lisäksi tulee ymmärtää nuoren elämismaailmaa, tuntea nuoren kasvun ja kehityksen erityispiirteitä, sekä osata olla nuorten kanssa. Kasvava nuori on jollain tapaa hauras, pitää osata lukea, minkälaista tukea hän tarvitsee ja miten häntä voi puhutella ja puhua hänelle. -Koulu-PT:n esimies- Kunnioitus ja välittäminen Läsnäolo ja kuunteleminen Huumori

19 Koulu-PT toiminnan kohderyhmää Useimmiten liikkumattomuus on pienimpiä haasteita meidän asiakkaissamme. Liikunnan kautta koitetaan löytää hyvinvointia muuhunkin arkeen. Koulu-PT Vähäinen liikunta-aktiivisuus Yksipuolinen liikuntaharrastus Harrastuksista tipahtanut Elintapahaasteet Motorinen kömpelyys Toimintakyvyn haasteet (Move!) Tule-oireet, kipuoireet Pelimaailmaan uppoutunut Liikuntakaveri puuttuu Raggarit Kohderyhmän tunnistamisessa opettajilla ja terveydenhoitajilla tärkeä rooli! Lähde: Siekkinen Liikkuvissa kouluissa koulu-pt toimintaa toteuttavat liikunnanohjaajat ja fysioterapeutit. Puhelinhaastatteluaineisto.

20 Toiminnasta tiedottaminen Oppilas- ja henkilökuntainfo (terveydenhoitajat ja opettajat) Ilmoitustaulu, koulun kotisivu Vanhempainilta, Wilma Onko vaarana, että kohdennettu toiminta leimaa nuorta? Miten mahdollisen leimautumisen voisi välttää? Henkilökohtainen kutsu

21 PT-toiminnan sisältö Tärkein juttu on se, että me yhdessä suunnittelemme, ja nuori saa itse päättää, mitä tehdään ja missä tehdään. Se on hyvä motivaattori monille nuorille, että he pääsevät ihan uuteen ympäristöön liikkumaan. -Liikunnanohjaaja- Kokonaisvaltaisuus Suunnitelmallisuus yksilöllisyys Kiva, että saa vaikuttaa liikunnan sisältöön itse. En ole ikinä ollut ryhmäliikuntaihminen. Tätä voi tehdä itsekseen ja tämä on se oma juttu. -yläkoulun oppilas- valmennuksellisuus

22 PT-toiminnan polku Kuva: FunAction YKSILÖ Joustavat tapaamiskerrat Tutustuminen Rohkaisu Arjen hallinta: lepo, ravitsemus, liikunta. Kontaktit tapaamisten välillä. KAVERIN KANSSA / PIENRYHMÄ 2-4 oppilasta Samat tavoitteet toiminnalle (vertaistuki) Kutsuryhmä (esim. Move!) KOULUN KERHO Liikunta-/höntsäkerhot, kutsukerhot (esim. Move!) LIIKUNTAPALVELUT / URHEILUSEURAT / OMA- EHTOINEN LIIKUNTA Sopivan kynnyksen liikuntaryhmät Oma harrastus, arjen aktiivisuus Höntsä-/perheliikunta ym.

23 PT-toiminnan prosessi

24 Esimerkki puheeksi ottamiseen Mikä tuo sinut tänne/mikä sai sinut ottamaan yhteyttä? Tehtävä: Timantin kirkastaminen : Mikä on sinulle tärkeää? 2. Mitkä ovat vahvuutesi? 3. Millainen haluat olla? Missä haluat kehittyä? 4. Mitä voit tehdä saavuttaaksesi tavoitteesi (esim. liikunnan lisääminen)? Millaisia konkreettisia tekoja olet pohtinut, että hyvinvointisi lisääntyy? Millainen vaikutus näillä tavoittelemillasi asioilla (liikunnan lisääminen, arjen hallinnan kehittyminen jne.) on sinun 1) Ihmissuhteisiin 2) Koulun käyntiin 3) Vapaa-aikaan 4) Itsestä huolehtimiseen? Ohjaajan tehtävänä on antaa nuorelle näkökulmia kohti asioita, jotka ovat hänelle elämässä tärkeitä. Annetaan nuorelle vastuuta pohtia omaa elämää, oivaltaa muutostarpeet ja tuetaan häntä muutosprosessissa.

25 Resurssit Rahoitus: valmiiden resurssien uudelleen ohjaus (kunnan tarjoamat liikuntaneuvontapalvelut) hankerahoitus kerhomäärärahat (PT-ryhmät) yksityiset, yhdistykset Ajankäyttö: PT-toiminta kouluaikana tai välittömässä läheisyydessä pitkien välituntien hyödyntäminen liikuntatuntien aikana 30-45min/oppilas tai ryhmä Tilat, välineet: koulun kunto- ja liikuntasalit, piha-alue ja lähiliikuntapaikat luokat, aulatilat pienvälineistö: patjat, jumppapallot, kepit, kuminauhat, puntit jne. Harjoitusohjelmat ja -ohjeet: valmiit liikeharjoituskuvastot harjoitusliikkeiden valokuvaus/videointi ja ohjetekstitys esim. oppilasprojektina

26 Sitoutuminen Kaikki asiakkaat pääsivät alusta loppuun asti maaliin. Syynä se, että on ollut aikaa nuorelle. Jos on aikaa ja kiinnostusta tehdä nuoren kanssa töitä, ne pysyy. Kerran viikossa hyvä rytmi sitoutumisen puolesta. -Koulu-PT- Erityisesti on luotettava nuoriin. He tekevät kyllä niitä asioita, jotka ovat heille tärkeitä ja arvokkaita. -Liikunnanope- Ei koulussa kovin montaa ole, joka eksaktisti sitoutuu nuoreen, se tuntuu nuorista tärkeältä. -Koulu-PT- Parasta oli, että joku uskoi, että käy oikeesti kipeää. Jään kaipaamaan. -Oppilas-

27 Havaintoja, palautteita PT-toiminnasta Sellaisiinkin nuoriin tulee varmuutta, jotka ovat olleet aiemmin vetäytyviä. -Koulu-PT:n esimies- Erityisesti yläkoulun tytöt ovat hakeutuneet PT-toiminnan pariin. Liikunnanilo löytynyt uudestaan. Fyysinen aktiivisuus lisääntynyt vapaa-ajalla. Kuntosalikortteja hankittu. Siirrytty julkisista kävelyyn tai pyörällä ajeluun. Poissaolot vähentyneet. Arjenvalintoja osataan tehdä oma hyvinvointi edellä. Kiinnostus terveelliseen ruokavalioon herännyt, painokin tippunut. Nuori ottaa paremmin kontaktia. Katse noussut kännykästä ylöspäin. Ryhti parantunut. Oppilaat pirteämpiä. Liikemittareita hankittu omaksi. Ryhmiin sitouduttu. Liikuntanumero noussut kutosesta kasiin, koulunkäynti petraantunut muutenkin. Mitä te ootte tehnyt, kun oppilas huokuu tyytyväisyyttä? -Erityisopettaja-

28 Ohjaajan jaksaminen Työn haasteena nuoret, joilla on paha olla. Asiat joihin ei itse pysty vaikuttamaan. Joillekin liikkumaan lähtemisen kynnys on vaan liian iso. -Koulu-PT- Ammattitaitoa on tunnistaa oma rajallisuutensa ja ohjata nuori eteenpäin, jos omat tiedot ja taidot eivät riitä.

29 Lähde: Hyvinvointiareena 2017 Miten voin työssäni tukea vähän liikkuvaa lasta tai nuorta?

30 Kangasniemi, A & Kauravaara K. Kohti muutosta arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä Tutustuttavaksi Kohti_Muutosta_WEB.pdf Kati Kauravaara MITÄ SITTEN, JOS EI LIIKUTA? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä väitöskirja työkirja, tehtäviä

31 Liikkuvakoulu.fi