Vähän liikkuvan opiskelijan tunnistaminen. Kirsti Siekkinen, terveyden edistämisen asiantuntija Liikkuva opiskelu seminaari 13.9.

Transkriptio

1 Vähän liikkuvan opiskelijan tunnistaminen Kirsti Siekkinen, terveyden edistämisen asiantuntija Liikkuva opiskelu seminaari

2 Sisältö Kokeiluhankkeiden tavoitteet Esimerkkejä hankkeiden toimenpidesuunnitelmista vähän liikkuvan tukemiseksi Vähän liikkuva kuka hän on? Miten liikunnan harrastamisen esteitä voisi purkaa?

3 Liikkuva koulu -ohjelman kokeiluhankkeiden avustukset lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille lukuvuodelle Painotuksena on erityisesti vähän liikkuvien opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen sekä opiskelijoiden opiskelu-, työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Kehitetään toimenpiteitä vähän liikkuvien opiskelijoiden aktivoimiseen ja tukemiseen sekä edistetään yhdenvertaisuutta. laaja-alaista yhteistyötä kunnan tai koulutuksen järjestäjän eri toimi- ja koulutusalojen välillä, kuten esimerkiksi nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, opetus- ja tekninen toimi sekä opiskeluterveydenhuolto. yhteistyötä järjestöjen, kuten liikuntaseurojen, ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. yhteistyön koordinointia kuntatasolla. Lähde: minedu.fi

4 Hankkeiden toimenpidesuunnitelmia vähän liikkuvien aktivoimiseksi 4 Esimerkkejä toisen hankeavustuskauden hakemuksista Oppikurssi: Kouluun tultaessa ensimmäisen syksyn aikana kaikille opiskelijoille tehdään pp-ergometri-, lihaskunto- ja liikkuvuustesti, joiden pohjalta laaditaan harjoitusohjelma. Harjoitusohjelmaa toteutetaan joko yksin tai tason mukaisissa ryhmissä vapaa-ajalla. Kolmannen vuoden keväällä tehdään seurantatesti. Opiskelija voi saada kurssin ohjelman noudattamisesta. Kaksi opettajistamme on käynyt Let's move it koulutuksen, jonka mukana olemme saaneet valmiin ohjepaketin opiskelijoille järjestettävään kurssiin, joka käsittelee liikuntamotivaatiota ja oman liikunta-aktiivisuuden herättämistä. Liikuntaan liittyvät mittarit: Jaetaan aktiivisuusrannekkeita innoittajiksi.

5 Ryhmät ja kerhot vähän liikkuville: 5 Tavoitteena on perustaa vähän liikkuvien kerho ja kuntokoulu, jossa mahdollisuus testata omaa kuntoaan. Kehitämme liikuntatutorien aloittamia höntsävuoroja niin, että niitä järjestettäisiin säännöllisesti väli- ja hyppytunneilla. Innostamme opiskelijoita mukaan - erityisesti niitä opiskelijoita, jotka eivät ole ennestään niin aktiivisia liikkujia. Kerhot ovat ns. matalan kynnyksen kerhoja joiden toivotaan houkuttelevan vähemmän liikuntaa harrastavia opiskelijoita. Muodostetaan ryhmä vähän liikkuvista opiskelijoista, joille tarjotaan fysioterapeutin/personal trainerin ohjausta koko lukuvuoden ajan ja seurataan mittauksilla fyysisen kunnon kehittymistä.

6 Lajikokeilut/-esittelyt, liikuntapäivät: 6 Matalankynnyksen lajikokeilujen tarjoaminen yhteistyössä seurojen ja nuorisotoimen kanssa, esittelemällä monipuolisesti eri lajeja, pitämällä aktivoivia infoja, liikuntatapahtumilla. Niissä pääpaino on monipuolisessa, hauskassa matalan kynnyksen liikkumisessa, jossa jokainen pääsisi liikkumaan omalla tasollaan. Tarkoitus on järjestää lukuvuoden aikana kaksi liikuntapäivää/-iltapäivää. Tempauksilla halutaan osallistaa kaikki opiskelijat mukaan aktiiviseen toimintaan, erityisesti ne opiskelijat, jotka liikkuvat vähän. Kuva:

7 Yksilöllinen ohjaus/kohdennettu ryhmä: 7 Ohjaamalla opiskelijoita fysioterapeutin remppatoimintaan" ja sporttistarttiin. Ohjaamalla yhteistyötahojen organisoimiin ryhmiin, kunnan järjestämään liikuntaneuvontaan. Matalan kynnyksen yksilöllisellä liikunnanohjauksella pyritään edelleen tavoittamaan vähän liikkuvia opiskelijoita, jotka eivät aktiivisesti hakeudu muuhun järjestettävään toimintaan. Palvelu on ollut suosittua ja kysyntä suurta. Erityisesti tavoitteenamme on saada nekin nuoret liikkumaan, jotka eivät ole vielä innostuneet liikunnasta. Heille järjestetään henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Personal trainer yksilöllisenä toimintana tai ryhmänä. Vähän liikkuville ja/tai opintojen keskeytymisvaarassa oleville elämänhallinnan ongelmien kanssa kamppaileville opiskelijoille laaditaan henkilökohtaisia hyvinvointisuunnitelmia ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen. Kouluterveydenhoitaja voi ohjata opiskelijan hyvinvointivastaanotolle.

8 Yhteistyö: 8 Kohdistetaan toimenpiteitä vähän liikkuviin opiskelijoihin yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Olemme sopineet terveydenhoitajan kanssa, että hän tulee mukaan kehittämään liikkuvaa opiskelua ja edistämään sitä kautta opiskelijoiden hyvinvointia. Yhteistyö yksikön terveydenhoitajan kanssa; aktiivisuutta edistävät toimet myös terveydenhoitajan kautta. Lähete liikuntaneuvontaan terveydenhoitajalta tutuksi käytännöksi. Lukioissamme on huoli erityisesti niistä opiskelijoista, jotka eivät pidä omasta hyvinvoinnistaan huolta. Haasteena on saada juuri nämä opiskelijat toimintaan mukaan ja tähän haasteeseen yritämme vastata esimerkiksi ottamalla koulun terveydenhoitajan mukaan yhteistyöhön. Heikkokuntoisten nuorten liikunnan harrastuksen edistäminen yhteistyössä liikuntatoimen ja amk:n fysioterapiaopiskelijoiden kanssa.

9 VÄHÄN LIIKKUVA KUKA HÄN ON? 9

10 Vähän liikkuva nuori Perhe-kaveri-koulu muokkaavat liikuntasuhdetta eli millaiseksi liikkujaksi koemme itsemme 10 Liikunnan määrän väheneminen ajoittuu erityisesti teini-ikään, mutta vaaran vuosia liikuntasuhteen heikkenemiselle ovat myös ikävuodet Suurella osalla vähän liikkuvista nuorista aikuisista on myönteinen suhde liikunnan harrastamiseen. Osa heistä tulee tulevaisuudessa aktivoitumaan liikunnallisesti. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudelle ja liikuntasuhteelle on ominaista vaihtelevuus. On kausia, jolloin liikunnan harrastaminen ei ole päällimmäisenä elämässä. Vähän liikkuvan tukitoimenpiteiden kohdentamisen kannalta on tärkeää, että tunnistetaan kohderyhmä selvitetään vähäiseen liikkumiseen yhteydessä olevia yksilöllisiä ominaisuuksia ja toimintatapoja tiedetään, mistä vähäisessä liikkumisessa on kyse ja miksi osa nuorista vierastaa liikunnan harrastamista sen eduista huolimatta.

11 Vähän liikkuvan tunnistaminen kuka hän on? 11 Otetaan käyttöön erilaisia menetelmiä vähemmän liikkuvien tunnistamiseksi ja liikunnantarpeen puheeksi ottamiseksi yhteistyössä opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Kohderyhmiä LO-hankesuunnitelmissa: VALMA-opiskelijat Maahanmuuttajataustaiset, erityisesti naiset Liikunnanopetukseen osallistumisen haasteellisena kokevat Inttiin lähtevät heikkokuntoiset.

12 PT-toiminnan kohderyhmää yläkouluissa Useimmiten liikkumattomuus on pienimpiä haasteita meidän asiakkaissamme. Liikunnan kautta koitetaan löytää hyvinvointia muuhunkin arkeen. Koulu-PT HKi Vähäinen liikunta-aktiivisuus Yksipuolinen liikuntaharrastus Arjen hallinnan haasteet Elintapahaasteet Motoriikan haasteet Toimintakyvyn haasteet (Move!) Tule-oireet, kipuoireet Pelimaailmaan uppoutunut Harrastuksista tipahtanut Muu syy Lähde: Siekkinen Liikkuvissa kouluissa koulu-pt toimintaa toteuttavat liikunnanohjaajat ja fysioterapeutit. Puhelinhaastatteluaineisto.

13 Vähän liikkuva nuori 13 Useammin tyttö kuin poika. Vanhempansa liikkuvat vähän, erityisesti isät. Vanhempansa kannustavat nuorta liikkumaan vähän. Ei pidä terveydentilaansa kovin hyvänä. Useammin lievästi tai hyvin ylipainoinen verrattuna liikkuvaan nuoreen. Syö harvoja aterioita päivittäin. Tupakoi ja käyttää enemmän alkoholia kuin liikkuva nuori. Vähemmän hyviä ystäviä kuin riittävästi liikkuvalla nuorella. Lähde: Pauli Miettinen Kuusamolaisnuorten liikuntasuhde osana elämäntyylillisiä valintoja vähän liikkuvan nuoren mysteeri. Lisensiaattitutkimus.

14 Vähän liikuntaa harrastavien nuorten ryhmät ja ominaispiirteet 14 Lähde: Vanttaja ym Liikkumattomuuden jäljillä Liikunnan ulkopuoliset Liikuntaan ristiriitaisesti suhtautuvat Liikunnallinen identiteetti Hauras Ristiriitainen Vahva Vanhempien suhtautuminen liikuntaan Eivät kannustaneet liikuntaan, eivät liikunnallisia. Myönteinen, osa liikkui itsekin. Entiset liikunnan sisäpiiriläiset Myönteinen, kannustava. Osa liikkui itsekin. Liikuntakokemukset Enemmän kielteisiä. Kielteisiä ja myönteisiä. Runsaasti myönteisiä. Seuraliikunta, kilpailemiseen suhtautuminen Vähäiseen liikunnan harrastamiseen liittyvät tekijät Vain vähän kokemuksia. Eivät pidä kilpailusta. Kiinnostuksen puute, muita harrastuksia. Harrastaneet urheilu-seurassa. Ristiriitainen suhtautuminen kilpailuun. Kyllästyminen kilpaliikuntaan ja elämäntilanteen muutokseen. Arkiliikunnan määrä Satunnaisesti Satunnaisesti Satunnaisesti Useita vuosia urheiluseurassa, mielellään kilpailleet. Elämäntilanteen muutokset ja ajan puute. Suhde penkkiurheiluun Satunnaisesti tai ei lainkaan Satunnaisesti tai ei lainkaan Paljon tai jonkin verran Tulevaisuuden näkymä liikunnan kannalta Ei todennäköisesti tule lisääntymään, ei riittävästi kiinnosta. Saattaa lisääntyä elämäntilanteen muutosten myötä, jos löytyy laji ja voi harrastaa ilman paineita. Todennäköisesti tulee lisääntymään, koska paljon myönteisiä kokemuksia eikä kiinnostus ole sammunut.

15 Minua ei kiinnosta liikkua yksin enkä jaksa harrastaa mitään, haluaisin mutta kun liikunta ei vain uppoa minuun... (Hölttä 2013) 15

16 Liikkumisen esteet 16

17 Lähde: 17

18 Miten liikunnan harrastamisen esteitä voidaan vähentää? Kuuntele nuoren tarina, hahmota kokonaiskuva nuoren elämästä Pohdi yhdessä nuoren kanssa keinoja, jotka lisäävät elämänhallintaa ja arjessa jaksamista Anna mahdollisuus liikkua opiskelupäivän aikana Anna nuorelle mahdollisuus suunnitella, toteuttaa ja arvioida Tarjoa (ohjaa) kohdennettuja palveluja, jos näyttää että nuori on liian arka liikkumaan toisten nähden. Pidä matala kynnys. Tempaukset, kampanjat ym. saattavat joskus toimia alkusysäyksenä. KEHU; KEHU JA KEHU pienestäkin!

19 Kangasniemi, A & Kauravaara K. Kohti muutosta arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä 19 Tutustuttavaksi Kati Kauravaara MITÄ SITTEN, JOS EI LIIKUTA? /Kohti_Muutosta_WEB.pdf Etnografinen tutkimus nuorista miehistä väitöskirja

20 20

21