KUOPION KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS

2 Rakennusjärjestys / sisällysluettelo Määritelmät ja lyhenteet I YLEISTÄ 1 Tavoite 2 Soveltamisala 3 Rakennusvalvontaviranomainen 4 Rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmat 5 Rakennuksen suunnittelijat, toteuttajat ja valvojat II LUPAJÄRJESTELMÄT 6 Rakentamisen luvat ja ilmoitusmenettely 6 a Vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön 7 Talousrakennuksen luvanvaraisuus 8 Vapautukset toimenpideluvan hakemisesta kaikilla alueilla 8 a Vapautukset toimenpideluvan hakemisesta asuinpientalotonteilla ja -rakennuspaikoilla III RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 9 Suunnittelutarvealueet Kuopion kaupungissa 10 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset 11 Rakentamisen määrä 12 Rakennuksen etäisyys liikenneväylistä, melulähteistä ja muista eritysalueista IV RAKENTAMINEN RANTAVYÖHYKKEELLE ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 13 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön rantavyöhykkeellä 14 Rakentamisen määrä rantavyöhykkeellä 15 Jätevesien johtaminen maahan rantavyöhykkeellä V RAKENTAMINEN YLEENSÄ 16 Rakennuksen ja pihajärjestelyjen sopeutuminen ympäristöön 17 Rakennuksen korkeusasema, perustaminen ja terveellisyys 18 Tontin rajan ylittäminen 19 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen 20 Kerrostalojen turvallisuus 2

3 20a Asuinrakennusten varastotilat VI MAINOS-, TIEDOTUS- YM. LAITTEET 21 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit ja ulkoalueiden valaiseminen 22 Ikkunamainokset 23 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä osoitenumerointi VII TYÖMAAT 24 Rakennushankkeesta tiedottaminen 25 Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla sekä rakennusaikainen työmaan jäte- ja vesihuolto ja hulevesien hallinta 26 Katu- ja muun yleisen alueen käyttäminen, kaivaminen sekä johtojen ym. sijoittaminen 27 Työmaan purkaminen ja siistiminen VIII RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 28 Vesihuolto 29 Jätehuolto IX PIHAN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 30 Pihan suunnittelu ja rakentaminen 31 Pihamaan korkeusasema 32 Tontin luiskaaminen 33 Tukimuurit ja pengerrykset 34 Hule- ja perustusten kuivatusvesien johtaminen ja lumen varastointi 35 Tontin liikennejärjestelyt ja ajoneuvoliittymä 36 Aidat ja istutukset 36a Puuston hoitaminen 37 Pihan vajat, rakennelmat ja laitteet 38 Rakennuksen sopeutuminen tontille X RAKENNUKSEN ELINKAARI 39 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat 40 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen 41 Rakennuksen tai sen osan purkaminen XI JULKINEN KAUPUNKITILA 42 Julkisen kaupunkitilan määritelmä 3

4 43 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot 44 Rakennelmat ja laitteet 45 Tapahtumien järjestäminen 46 Rakennetun ympäristön hoito 47 Julkisen kaupunkitilan kunnossapito ja hoito 48 Rakennetun ympäristön valvonta XIII RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLA 49 Maanrakennustyöt pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistön valuma-alueella 50 Rakentaminen pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueilla 51 Pilaantuneiden maa-alueiden huomioon ottaminen rakentamisessa 52 Puisten perustusrakenteiden huomioon ottaminen rakentamisessa 52 a Rakennusperintö 52 b Muinaisjäännökset XIV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 53 Rakennusjärjestyksen valvonta 54 Poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksen säännöksistä 55 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen 56 Rakennusjärjestyksen liitteet 57 Rakennusjärjestyksen voimaantulo LIITTEET Liite 1. Suunnittelutarvealueet ja pohjavesialueet Liite 2. Lentomelualueet Liite 3. Rakentaminen ranta-alueelle Liite 4. Katu/yleiselle alueelle ulottuvat rakenteet Liite 5. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (rky-kohteet) 4

5 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET Asunto HL Hulevesi Katualue k-m², kerrosala MRA MRL Pelastustie Piharakennelma PL Pohjapinta-ala Pohjavesialue Poikkeamislupa/ poikkeaminen Rakentamistapaohje Rantavyöhyke RKY Ruutukaava-alue RT-kortti Suunnittelutarvealue Vedenhankintavesistön valuma-alue Vihertehokkuus Yleinen alue YSL Pysyvä asunto tai vapaa-ajan asunto Hallintolaki Rakennetuilta alueilta poisjohdettava sade- ja sulamisvesi sekä perustusten kuivatusvesi Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen, jollei asemakaavassa ole toisin osoitettu. Katualue voi pitää sisällään ajoradan, jalkakäytävän/jalankulku- ja pyöräilyväylän, saarekkeet ja välikaistat sekä katuun liittyvät vierusalueet. Kerrosalaneliömetri, kerrosala on rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Maankäyttö- ja rakennusasetus Maankäyttö- ja rakennuslaki Ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta. Piharakennelma on kevytrakenteinen ja lämmöneristämätön. Se voidaan perustaa ja varustaa sähköllä. Pelastuslaki Rakennuksen pohjapinta-alaan luetaan rakennuksen ala ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettuna sekä terassin tai terassien ala. Pohjavesialueilla tarkoitetaan liitekartan (liite 1) mukaisia tärkeitä tai muita vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista voidaan laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä myöntää poikkeus. Ohje tarkentaa alueelle laaditun asemakaavan tarkoitusta ja ohjaa yhdenmukaista rakentamista. Vyöhykkeen sisältö määräytyy tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Yleensä noin m levyinen alue rantaviivasta (MRL 72.) Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Kuopion kaupungin keskusta-alue Sairaalakadusta matkustajasatamaan ja Asemakadusta Kuopionlahteen (ko. kadut molemmin puolin). Sisältää tietoa ja ohjeita mm. rakenteista, tilasuunnittelusta, rakennusalan sopimuksista ja tehtävänjaosta. Alue, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa- alueiden järjestämiseen (MRL 16 ). Vedenhankintavesistön valuma-alueella tarkoitetaan liitekartan (liite 1) mukaisia vedenhankinnan kannalta tärkeiden vesistöjen valuma-alueita. Vihertehokkuuden avulla pyritään tiivistyvässä kaupunkirakenteessa vihreämpien rakennettujen ympäristöjen muodostumiseen. Yleisellä alueella tarkoitetaan toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua kunnan toteutettavaksi tarkoitettua aluetta. Ympäristönsuojelulaki 5

6 VANHA MÄÄRÄYS UUSI MÄÄRÄYS PERUSTELUT I YLEISTÄ I YLEISTÄ 1 Tavoite Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteuttamisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on yhtenäistää rakentamisen ohjeistusta lähikuntien kanssa. Viittaus MRL 1 ja 14 2 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Kuopion kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Viittaus MRL 14 4 momentti 1 Tavoite Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteuttamisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on yhtenäistää rakentamisen ohjeistusta lähikuntien kanssa. Viittaus MRL 1 ja 14 2 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maankäyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Kuopion kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Mikäli vanhassa asemakaavassa ei ole ilmaistu rakennusoikeuden määrää, rakennusoikeus tulkitaan kaavan hyväksymisajankohtana kyseisellä alueella voimassa olleen rakennusjärjestyksen mukaisesti. 6 Rakennusjärjestyksen tavoitteena on MRL:n mukaisesti laatia koko Kuopion alueen kattava yksi yhtenäinen rakennusjärjestys, jonka laatimisen yhteydessä on huomioitu niin kuntaliitosten kuin lainsäädännön muutosten ja käytännön kokemusten myötä tulleet seikat. Lisäys määräykseen on tarpeen, koska eräissä vanhoissa asemakaavoissa on rakennusoikeuden määrän osalta suora tekstiviittaus rakennusjärjestykseen tai rakennusoikeuden määrää ei ole muutoin tulkittavissa. Esimerkiksi Karttulan vanhaa asemakaavaa on tulkittu hyväksymisajankohdan mukaisella rakennusjärjestyksellä, koska uudempaa rakennusoikeutta määrittävää kaavaa ei ole. Tarkoituksenmukaisinta on liittää rakennusjärjestykseen tuota tulkintatapaa vastaava määräys asemakaavojen osalta. Kuopion maaseutualueen yleiskaavoissa ei ole erikseen määräystä rakennusoikeudesta tai mainintaa rakennusjärjestyksestä. Joissakin yleiskaavoissa

7 3 Rakennusvalvontaviranomainen Kuopion kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on alueellinen rakennuslautakunta (ympäristö- ja rakennuslautakunta alkaen). Sen alaisena toimii rakennusvalvontatoimisto. Päätösvallan siirtämisestä määrätään rakennusvalvontatoimen johto- ja toimintasäännössä. Viittaus MRL 21 ja 124, MRA 4 4 Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi antaa alueellisia rakentamistapaohjeita täydentämään asema- ja yleiskaavaa. Asemakaavan yhteydessä laadittuja rakentamistapaohjeita tulee noudattaa yhtenäisen, alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivan sekä kestävän rakentamisen saavuttamiseksi. Rakentamistapaohjeista voidaan perustellusta syys- Viittaus MRL 14 4 momentti 3 Rakennusvalvontaviranomainen Kuopion kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on ympäristö- ja rakennuslautakunta. Sen alaisena toimii alueellinen rakennusvalvonta. Lautakunnan erityistehtävät ja ratkaisuvalta määrätään hallintosäännössä. Päätösvallan Toimivallan siirtämisestä määrätään kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasäännössä. Viittaus MRL 21 ja 124 MRA 4 Hallintosääntö ja Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasääntö 4 Rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmat Asemakaavan yhteydessä laadittuja rakentamistapaohjeita ja korttelisuunnitelmia tulee noudattaa yhtenäisen, alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivan sekä kestävän rakentamisen saavuttamiseksi. Rakentamistapaohjeista voidaan perustellusta syystä poiketa, jollei muutoksella poiketa alueen kaupunkikuvallisista tavoitteista. Rakentamistapaohjeista poikkeamisesta johtuvista kustannuksista 7 on rakennusjärjestykseen viittaava määräys, ja määräyksen tulkinnan mukaan yleiskaavan osalta sovelletaan tässä tilanteessa voimassa olevaa rakennusjärjestystä; siitä ei ole tarpeen laittaa määräystekstiä rakennusjärjestykseen. Määräykseen muutetut nimet ovat muuttuneet organisaatio- ja muiden uudistusten myötä. Määräyksen sisältöjärjestys on muutettu vastaamaan ohjeiden ja suunnitelmien hierarkkista järjestystä. Asemakaavan yhteydessä laadituissa rakentamistapaohjeissa ja korttelisuunnitelmissa voidaan huomioida tarvittaessa paikallisista ominaispiirteistä tai erityisolosuhteista johtuvat seikat. Mikäli rakentamistapaohjeista poikkeaminen on hakijasta lähtöisin, on siitä mahdollisesti aiheu-

8 tä poiketa, jollei muutoksella poiketa alueen kaupunkikuvallisista tavoitteista. Viittaus MRL Rakennuksen suunnittelijat, toteuttajat ja valvojat Suunnittelijoiden, toteuttajien ja valvojien tulee olla päteviä ja ammattitaitoisia. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien on esitettävä tarvittaessa pätevyytensä, ammattitaitonsa ja työhön varaamansa aika rakennusvalvontaviranomaiselle. Rakennustyömaan aloituskokouksessa rakennusvalvonta antaa luvan aloittaa työt, mikäli suunnitelmien valmius, suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyys sekä työhön käytettävissä oleva aika on riittävä. Rakennukseen suositellaan kiinnitettäväksi laatta, josta käy ilmi rakennushankkeeseen osallistuneet keskeiset henkilöt. Viittaus MRL 119, 120, 122, 123 ja 151 MRA 48, 70, 71 ja 73 RakMK A1 ja A2 vastaa hakija. Rakentamisen ohjaamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi antaa alueellisia rakentamiseen liittyviä ohjeita täydentämään asema- ja yleiskaavaa. Viittaus MRL Rakennuksen suunnittelijat, toteuttajat ja valvojat Suunnittelijoiden, toteuttajien ja valvojien tulee olla päteviä ja ammattitaitoisia. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien on esitettävä tarvittaessa pätevyytensä, ammattitaitonsa ja työhön varaamansa aika rakennusvalvontaviranomaiselle. Rakennustyömaan aloituskokouksessa rakennusvalvonta antaa luvan aloittaa työt, mikäli suunnitelmien valmius, suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyys sekä työhön käytettävissä oleva aika on riittävä. Rakennukseen suositellaan kiinnitettäväksi laatta tai käyttää muuta vastaavaa merkintätapaa, josta käy ilmi rakennushankkeeseen osallistuneet keskeiset henkilöt. Viittaus MRL 119, 120, 122, ja 151 MRA 48, 70, 71 ja 73 RakMK A1 ja A2 Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä, 8 tuvien kustannuksien sälyttäminen hakijalle perusteltua. Määräyksen ilmausta on selkeytetty erottamaan toisistaan rakentamistapaohjeet ja rakennusvalvontaviranomaisen antamat muut rakentamiseen liittyvät ohjeet. Rakennushankkeeseen osallistuvat henkilöt voidaan ilmaista laatan lisäksi muullakin tavalla, esimerkiksi taululla tai kyltillä. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat muuttuneet alkaen valtioneuvoston asetuksiksi.

9 214/2015 Valtioneuvoston asetus pääsuunnittelijan ja työnjohtajan tehtävistä II LUPAJÄRJESTELMÄT 6 Rakentamisen luvat ja ilmoitusmenettely Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus. Lupatyypit: rakennuslupa MRL 125 toimenpidelupa MRL 126 rakennuksen purkamislupa MRL 127 maisematyölupa MRL 128 Ilmoitusmenettelyn käyttäminen MRL 129 Ilmoitusmenettelyä sovelletaan merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen talousrakennusten rakennusluvan sekä toimenpideluvan asemesta seuraavien pykälien, 7 ja 8, mukaisesti. Ilmoituksenvaraiseen työhön voi ryhtyä 14 vuorokautta sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan kirjallisen toimenpideilmoituksen rakennusvalvontaan. Toimenpideilmoitus on kirjallinen ja siihen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen sijainnista, laajuudesta ja laadusta sekä tarvittaessa naapurin kuuleminen. Ilmoitus raukeaa, jollei toimenpidettä ole suoritettu II LUPAJÄRJESTELMÄT 6 Rakentamisen luvat ja ilmoitusmenettely Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus. Lupatyypit: rakennuslupa MRL 125 toimenpidelupa MRL 126 rakennuksen purkamislupa MRL 127 maisematyölupa MRL 128 Kuopion kaupungissa ei ole käytössä MRL:n 129 :n mukaista ilmoitusmenettelyä. Ilmoitusmenettelyn käyttäminen MRL 129 Ilmoitusmenettelyä sovelletaan merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen talousrakennusten rakennusluvan sekä toimenpideluvan asemesta seuraavien pykälien, 7 ja 8, mukaisesti. Ilmoituksenvaraiseen työhön voi ryhtyä 14 vuorokautta sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan kirjallisen toimenpideilmoituksen rakennusvalvontaan. Toimenpideilmoitus on kirjallinen ja siihen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen sijainnista, laajuudesta ja laadusta sekä tarvittaessa 9 MRL:n mahdollistama ilmoitusmenettely on ollut aiemmin käytössä Kuopiossa ja myös sen liitoskunnissa. Kuntien rakennusjärjestyksissä on ollut merkittäviä eroja talousrakennusten ja rakennelmien pinta-alojen vaikutuksessa lupakynnyksen ylittymiseen/ilmoitusmenettelyn käyttämiseen. Kuitenkaan pinta-ala ei ole ainoa peruste luvan tarpeeseen, vaan talousrakennustenkin rakentamisella tai vähäisemmillä toimenpiteillä voi olla vaikutusta esimerkiksi naapurin asemaan, ympäristöön, turvallisuuteen tai terveellisyyteen. Tällöin asia tulee joka tapauksessa ratkaistavaksi lupamenettelyllä. Ilmoitusmenettelystä saatujen kokemusten myötä se ei vastoin yleistä käsitystä välttämättä nopeuta tai helpota pienten rakennelmien tai rakentamistoimenpiteiden toteutusta. Ajallisesti toimenpidelupien käsittelyaika vastaa käytännössä ilmoitusten käsittelyaikaa. Viranhaltijapäätösten oikaisuvaatimusaika (14 vrk) ei ole sen pidempi kuin se aika, jonka kuluttua ilmoituksenvaraiseen toimenpiteeseen saisi ryhtyä MRL 129 :n mukaan. Ilmoitusmenettelyssä asiaan joudutaan usein pyytämään joka tapauksessa lisäselvitystä puutteellisten ilmoitusasiakirjojen vuoksi.

10 kolmen vuoden kuluessa. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvanhakemista, jos se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL ). Mikäli poiketaan rakennusoikeudesta tai kaavamääräyksistä taikka rakennelmien etäisyys poikkeaa :ien 12 ja 13 vähimmäismitoista tai muista rakentamisen määräyksistä, on toimenpiteelle haettava lupa. Mm. kerrostalon ja rivitalon viemäri- tai vesijohtotaikka ilmastointiremontille (linjasaneeraus) edellytetään rakennuslupa MRL 125 pykälän perusteella. Myös olevien rakennusten automaattisen sammutuslaitteiston asennustyölle edellytetään rakennuslupa pelastuslain perusteella. naapurin kuuleminen. Ilmoitus raukeaa, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvanhakemista, jos se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL ). Mikäli poiketaan rakennusoikeudesta tai kaavamääräyksistä taikka rakennelmien etäisyys poikkeaa :ien 12 ja 13 vähimmäismitoista tai muista rakentamisen määräyksistä, on toimenpiteelle haettava lupa. Mm. kerrostalon ja rivitalon viemäri- tai vesijohtotaikka ilmastointiremontille (linjasaneeraus) edellytetään rakennuslupa MRL 125 pykälän perusteella. Myös olevien rakennusten automaattisen sammutuslaitteiston asennustyölle edellytetään rakennuslupa pelastuslain perusteella. Viittaus MRL MRA 61 Toisaalta ilmoitusmenettelyllä ei myöskään saavuteta yhtenäisen kaupunkikuvan säilymistä sen enempää kuin se voidaan yhtä hyvin saavuttaa rakennusvalvonnan ennakkoneuvonnalla, ohjeistuksella ja jälkivalvonnalla. Ilmoitusmenettelyhän ei ole aiemminkaan poistanut rakentajan velvollisuutta noudattaa rakentamisesta annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Ilmoitusmenettelyn haittapuolena on myös kokemusten kautta havaittu, että kuntalainen voi ymmärtää saaneensa luvan rakennusvalvonnasta ja jos toteutus ei täytäkään hyvän rakentamistavan vaatimuksia rakennusvalvonnalla, on ollut mahdollista valvonnan keinoin pyytää saattamaan toteutus lain vaatimuksen täyttäväksi. Tällöin kuntalainen voi pettyä turhaan, jos joutuu poistamaan/muuttamaan ilmoituksella hyväksyttyä hankettaan. Rakennusjärjestystä valmisteltaessa on lakiin perustuen harkittu sitä, minkälaiset rakentamistoimenpiteet voitaisiin sallia toteutettavaksi ilman lupa-/tai ilmoitusmenettelyä. Harkintaan on vaikuttanut MRL:n mukainen rakennuksen määritelmä ja vähäisempien rakentamistoimenpiteiden vaikutukset ympäristöön, naapurustoon, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Edellä todettuun perustuen rakennusjärjestyksen 7 ja 8 :issä esitetään ne rakentamistoimenpiteet, jotka voidaan sallia toteutettavaksi ilman lupatai ilmoitusmenettelyä. Määräykset vastaavat vertailukaupungeissa käytössä olevia määräyksiä. 10

11 Ilmoitusmenettelystä luopuminen ei aiheuta epätasa-arvoa kantakaupungin tai liitoskuntien rakentajien välillä, koska menettely ei ole aiemminkaan estänyt/kieltänyt rakentamista. Rakentaa saa edelleen vähäiset toimenpiteet ilman lupaa tai sitten hakemalla toimenpideluvan siten kuten laki sitä edellyttää muutoinkin (MRL 126, 126 a ). Lisäksi kaavoitus ohjaa kaikilla alueilla myös toimenpideluvanvaraisten rakennelmien rakentamista rakennusjärjestyksen edellä. Ilman lupaa toteutettavien rakentamistoimenpiteiden salliminen ja toimenpidelupaa edellyttävien hankkeiden määrittely yhtenäisesti koko kaupungin alueella helpottaa alueella toimivien suunnittelijoiden ja työnjohtajien toimintaa ja lisää rakentajien oikeusturvaa saadessaan tasapuolisen ja yhdenmukaisen lupakäsittelyn koko kunnan alueella. 6 a Vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön Vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi edellyttää ennen rakennusluvan myöntämistä myönteistä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua, mikäli kaava ei salli rakennuspaikan käyttöä vakituiseen asumiseen. Rakennusjärjestyksessä ei osoiteta MRL 129 a :n tarkoittamia alueita, joilla vapaa-ajanasunnon voi muuttaa pysyvään asuinkäyttöön suoraan rakennusluvalla ilman sitä edeltävää poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. 11 Nykyisen käytännön mukaan vapaaajanasunnon käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi edellyttää ennen rakennusluvan myöntämistä myönteistä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua, mikäli kaava ei salli rakennuspaikan käyttöä vakituiseen asumiseen. Rakennuslupaa edeltävässä poikkeamispäätöksessä tai suunnittelutarveratkaisussa selvitetään muun muassa rakennuspaikan soveltuvuus rakentamiseen eli onko kyseiselle paikalle mahdollista rakentaa. Myönteisen päätöksen jälkeen voidaan hakea varsinaiseen rakentamiseen tarvittava rakennuslupa.

12 Viittaus MRL 129 a Uuden MRL 129 a :n mukaan rakennusjärjestyksessä voitaisiin nyt osoittaa ne alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellyttäisi poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa, eli käyttötarkoituksen muutos olisi mahdollista suoraan rakennusluvalla. Käyttötarkoituksen muutoksesta ei saisi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Muutos ei kuitenkaan ole mahdollinen suoraan rakennusluvalla, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa alue on merkitty vapaa-ajanasuntojen alueeksi, koska rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei lain mukaan sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa on toisin määrätty. 12 Lain mukaan kunta voi määrätä muita edellytyksiä, joiden täyttyessä käyttötarkoituksen muutos olisi pelkällä rakennusluvalla mahdollista. Kuopion kaupunki on käyttänyt seuraavia edellytyksiä: onko alueella käyttötarkoitusta määräävää kaavaa (yleiskaava, asemakaava, rantaasemakaava), sijoittuuko alue maaseuturakentamisen periaatteiden mukaiselle edullisuusvyöhykkeelle I II ja onko alue viemäröinnin toiminta-aluetta. Maaseuturakentamisen periaatteiden edullisuusvyöhykkeiden avulla rakentamista pyritään ohjaamaan edullisimmille alueille. Vyöhykkeet I II ovat sellaisia edullisia alueita, joissa rakentaminen ja vakituinen asuminen aiheuttavat vähiten haitallista yhdyskuntakehitystä sekä ympäristö- ja muita vaikutuksia. Tarkastelun pääpaino on ollut ranta-alueissa, koska

13 ns. kuivan maan loma-asuminen on Kuopion alueella hyvin harvinaista. Edellytystarkastelun tuloksena on, että Kuopion kaupungin alueella on havaittavissa kaksi sellaista aluetta, jotka täyttävät edellä mainitut em. ehdot: alue Airakselassa ja alue Pihkainmäessä Rääpys-Rytkyn rannalla. Yksittäisten kaavoituspaineisten alueiden ottaminen tässä tarkoituksessa rakennusjärjestykseen ei ole tasapuolista eikä tarkoituksenmukaista, vaan kaavoittaminen tulee olla ensisijainen keino alueen maankäytön ja rakennuspaikkojen käyttötarkoituksen ratkaisemiseen. Vaikka tällaisia alueita ei määritellä rakennusjärjestyksessä, ei se ole käyttötarkoituksen muutoksen esteenä. Käyttötarkoituksen muutos on edelleen mahdollista nykyisen käytännön mukaisesti rakennuslupaa edeltävän poikkeamisen tai suunnittelutarveratkaisun kautta, mikäli niiden edellytykset täyttyvät. Tämä poikkeamiseen liittyvä ennakkotarkastelu paikan soveltuvuudesta on myös maanomistajan etu, koska näin varmistetaan, ettei rakennushanketta suunnitella liian pitkälle alueella, jolla siihen ei ole mahdollisuutta eikä aiheuteta näin turhia suunnittelu- ja lupakustannuksia. 13

14 7 Talousrakennusten luvan- / ilmoituksenvaraisuus Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, tulisijattoman talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Maankäyttö- ja rakennuslain 126 ja 129 :ien sekä asetuksen 62 ja 63 :ien nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta ja ilmoitusmenettelyn soveltamisesta Kuopion kaupungin osa-alueilla seuraavasti: R = rakennuslupa haettava IL = toimenpideilmoitus tehtävä Edelliset pinta-alat lasketaan ulkoseinien ulkopintojen mukaisesti (kerrosala). Lisäksi talousrakennuksessa voi olla avonaista katosta enintään 50 % sallitusta kerrosalasta. Mikäli poiketaan rakennusoikeudesta tai kaavamääräyksistä taikka rakennuksen etäisyys poikkeaa :ien 12 ja 13 vähimmäisetäisyyksistä taikka muista rakentamisen määräyksistä on rakentaminen rakennusluvan ja tarvittaessa poikkeamisluvanvarais- 7 Talousrakennusten luvanvaraisuus Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, tulisijattoman talousrakennuksen rakentaminen ei edellytä lupaa, näihin sovelletaan rakennusjärjestyksen 8 ja 8 a :n mukaista menettelyä. Asemakaava-alueella tulee hakea rakennuksille rakennuslupa. Rakennelmiin sovelletaan rakennusjärjestyksen 8 ja 8 a :n mukaista menettelyä. Ympäristövaikutustensa vuoksi rakennelmaakin voidaan pitää rakennuksena ja rakennuksen tekemiseen tarvitaan aina rakennuslupa. Mikäli poiketaan rakennusoikeudesta tai kaavamääräyksistä tai rakennuksen etäisyys poikkeaa rakennusjärjestyksen 12 ja 13 :ien mukaisista vähimmäisetäisyyksistä tai muista rakentamisenmääräyksistä on rakentaminen rakennusluvan- ja tarvittaessa poikkeamisluvanvaraista. Saunarakennukset, tulisijalliset rakennukset, moottoriajoneuvosuojat sekä kaksi tai useampi kerroksiset rakennukset ovat aina rakennusluvanvaraisia. Viittaus MRL ja 168 MRA Talousrakennuksen luvanvaraisuuden osalta muutos koskee ilmoitusmenettelyn poistumiseen liittyviä muutoksia. Pienehköjen talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan 8 ja 8 a :n mukaista menettelyä. Talousrakennustenkin rakentamisella voi olla vaikutusta esimerkiksi naapurin asemaan, ympäristöön, turvallisuuteen tai terveellisyyteen. Tällöin asia tulee joka tapauksessa ratkaistavaksi lupamenettelyllä. MRL 168 :n mukaan myös kevyen rakennelman ja pienehkön laitoksen tulee terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Rakennelman ja laitoksen tulee sopeutua ympäristöön eikä se saa olla haitaksi liikenteelle. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä tämän pykälän vastaisen rakennelman tai laitoksen poistettavaksi tai muutettavaksi vastaamaan lain vaatimuksia.

15 ta. Saunarakennukset ja tulisijalliset rakennukset sekä kaksi tai useampi kerroksiset rakennukset ovat aina rakennusluvanvaraisia. Viittaus MRL 125, 126 ja 129 MRA 61, 62 ja 63 8 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 126 ja 129 :ien sekä asetuksen 62 ja 63 :ien nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta ja ilmoitusmenettelyn soveltamisesta Kuopion kaupungin osa-alueilla seuraavasti: TO = toimenpidelupa haettava IL = toimenpideilmoitus tehtävä = toimenpide ei edellytä lupaa eikä ilmoitusta 8 Vapautukset toimenpideluvan hakemisesta kaikilla alueilla Maankäyttö- ja rakennuslain 126 ja 126 a :issä määritetään toimenpideluvan tarve. Lisäksi MRL 126 a :ssä säädetään, että kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, ettei toimenpidelupaa tarvita vähäiseen toimenpiteeseen. Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, on rakentamisessa noudatettava voimassaolevan asemakaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä sekä otettava huomioon alueen rakentamistapaohjeet. Suojelluissa rakennuksissa tulee ottaa huomioon rakennussuojelusta aiheutuvat vaatimukset. Seuraavat vähäiset toimenpiteet on vapautettu toimenpideluvan hakemisesta: Aitaaminen, rakennelmat 1) Korkeintaan 20 m²:n suuruisen aitauksen, katoksen tai suojan rakentaminen jätteiden keräilyä varten, kun rakennelma sijaitsee rakennusalalla eikä se edellytä palo-osastointia. Alle 3 m²:n suuruisen jätekatoksen saa sijoittaa rakennusalan 15 Kunnan rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä tiettyjen toimenpidelupaa normaalisti vaativien toimenpiteiden osalta, että ne voidaan vapauttaa luvanvaraisuudesta kunnassa tai sen osaalueella. Vapautettavaa toimenpidettä on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä toimenpide edellytä viranomaisvalvontaa.

16 ulkopuolelle ilman lupaa. 2) Kadun, puiston tai muun vastaavan yleisen alueen vastaisen aidan rakentaminen, kun aita tukimuureineen on katua vasten enintään 1,2 metriä korkea sekä puistoa ja muita alueita vasten enintään 1,6 metriä korkea. Aita ja tukimuuri perustuksineen on rakennettava kokonaan tontin puolelle. 3) Tonttien välisen aidan rakentaminen, kun aita tukimuureineen on enintään 1,2 metriä korkea ja kun naapuritontin omistaja tai haltija antaa suostumuksen niiden rakentamiseen sekä tontin sisäisten aitojen ja tukimuurien rakentaminen. Ilma- ja maalämpö 4) Asemakaava-alueella ilmalämpöpumpun sijoittaminen rakennukseen, rakennelmaan tai pihamaalle, kun ne eivät sijaitse katujulkisivulla tai naapuria vasten. 5) Maalämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen, kun toimenpide ei sijaitse asemakaava-alueella, suunnittelutarvealueella, rakennuskieltoalueella, pohjavesialueella, vedenhankintavesistöjen valuma-alueella, vesialueella tai rakennuspaikan pinta-ala ei ole alle m². Aurinkopaneelit ja -keräimet 6) Asemakaava-alueella aurinkopaneelin ja - keräimen sijoittaminen rakennukseen, rakennelmaan tai pihamaalle, kun ne eivät sijaitse katujulkisivulla tai naapuria vasten. Aurinkopaneelit ja - keräimet, mikäli niiden pinta-ala on pienempi kuin 10 m² tai ovat asennettuna lappeen suuntaisesti. Aurinkopaneelin ja -keräimen sijoittaminen ase- 16

17 Edellä mainittuja vähäisemmät toimenpiteet eivät edellytä lupa- eikä ilmoitusmenettelyä. Toimenpiteen on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa. Mikäli poiketaan kaavamääräyksistä, taikka rakennelman etäisyys poikkeaa :ien 12 ja 13 vähimmäisetäisyyksistä tai muista rakentamisen määräyksistä, on rakennelma toimenpideluvan- ja tarvittaessa poikkeamisluvanvarainen. Rakennusvalvontaviranomainen voi, mikäli em. makaava-alueen ulkopuolella. Parveke- ja terassilasitus 7) Asuinhuoneiston parvekkeen ja terassin lasittaminen (avattavuus yli 50 %), kun toimenpide ei edellytä palo-osastointia. Mainostoimenpide 8) Alle 500 mm korkean irtokirjainmainoslaitteen tai kuvan asentaminen ulkosalle tai rakennuksen julkisivuun. Rakennusvalvontaviranomainen voi, mikäli em. vaatimukset eivät täyty, velvoittaa kiinteistön haltijan purkamaan tai muuttamaan toteutuksen säännösten vaatimukset täyttäväksi. Kuopion kaupungissa ei ole käytössä MRL 129 :n mukaista ilmoitusmenettelyä. Viittaus MRL MRA Perustelu ilmoitusmenettelystä luopumiseen on esitetty rakennusjärjestyksen 6 :n perusteluissa.

18 vaatimukset eivät täyty, velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan toteutuksen säännösten vaatimukset täyttäväksi. Edellä 1 10 kohdissa tarkoitettu lupa tai ilmoitus ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan tai katusuunnitelmaan taikka maantielain taikka yleisistä teistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. Viittaus MRL 126 ja 129 MRA 62 ja 63 Maantielaki 52 ja a Vapautukset toimenpideluvan hakemisesta asuinpientalotonteilla ja -rakennuspaikoilla Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, on rakentamisessa noudatettava voimassaolevan asemakaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä sekä otettava huomioon alueen rakentamistapa-ohjeet ja rakentamisen soveltuvuus ympäristön kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Kunnan rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä tiettyjen toimenpidelupaa normaalisti vaativien toimenpiteiden osalta, että ne voidaan vapauttaa luvanvaraisuudesta kunnassa tai sen osaalueella. Vapautettavaa toimenpidettä on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä toimenpide edellytä viranomaisvalvontaa. Sen lisäksi mitä 8 :ssä on määrätty, millään asuinpientalotonteilla tai -rakennuspaikoilla ei tarvitse hakea lupaa seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseen: 1) Asuinpientalojen ja niiden talousrakennusten julkisivujen ja katon värin sekä katon materiaalin muuttaminen, jos rakennusta ei ole asemakaavassa tai rakennussuojelulainsäädännön nojalla suo- 18

19 jeltu. 2) Korkeintaan 20 m²:n suuruisen piharakennelman rakentaminen. Asemakaava-alueella saa olla kerrallaan vain yksi tämän määräyksen nojalla rakennettu piharakennelma. 3) Korkeintaan 20 m²:n suuruisen laiturin rakentaminen. Rannassa saa olla kerrallaan vain yksi tämän määräyksen nojalla rakennettu laituri. Rakennusvalvontaviranomainen voi, mikäli em. vaatimukset eivät täyty, velvoittaa kiinteistön haltijan purkamaan tai muuttamaan toteutuksen säännösten vaatimukset täyttäväksi. Kuopion kaupungissa ei ole käytössä MRL 129 :n mukaista ilmoitusmenettelyä. Mikäli poiketaan kaavamääräyksistä tai rakennelman etäisyys poikkeaa rakennusjärjestyksen 12 ja 13 :ien mukaisista vähimmäisetäisyyksistä tai muista rakentamisen määräyksistä, on rakennelma toimenpideluvan- ja tarvittaessa poikkeamisluvanvarainen. Viittaus MRL 125, 126, 126 a ja 129 MRA 61 19

20 III RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKO- PUOLELLA 9 Suunnittelutarvealueet Kuopion kaupungissa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia suunnittelutarvealueita ovat lain 16 :n 1 momentissa mainitut alueet ja 2 momentin mukainen rakentaminen. Lisäksi liitekartassa on osoitettu muut suunnittelutarvealueet (liitekartta 1). Viittaus MRL 16, 72 ja 137 III RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN UL- KOPUOLELLA 9 Suunnittelutarvealueet Kuopion kaupungissa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia suunnittelutarvealueita ovat lain 16 :n 1 momentissa mainitut alueet ja 2 momentin mukainen rakentaminen. Lisäksi liitekartassa (liite 1) on osoitettu muut suunnittelutarvealueet. Viittaus MRL 16, 72 ja Määräystekstin muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta. Sen sijaan liitekartta (liite 1) on uusittu. MRL:n mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen tai vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Suunnittelutarvealueilla uudisrakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisun hakemista ennen varsinaista rakennuslupaa. Ratkaisussa harkitaan etukäteen rakennuslupaa tarkemmin rakentamisen edellytyksiä. MRL:n mukaisesti rakennusjärjestyksessä osoitettavien st-alueiden määrittelyssä periaatteina ovat olleet taajamien kasvualueet, pääteiden ja ratojen varret, pohjavesialueet ja valuma-alueet sekä kaivosalue. Liitoskuntien alueita on käsitelty Kanta-Kuopiota vastaavasti. Tarkastelussa on huomioitu olevat st-tarvealueet, pohjavesi- ja valuma-alueet sekä ehdotukset uusiksi stalueiksi (lähtökohtana vanhat st-alueet, pääteiden ja radan varret, Nilsiän taajama, Tahko,

21 10 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta (MRL ). Asemakaava-alueen ulkopuolella asuntokäyttöön tarkoitetun uuden rakennuspaikan tulee olla pintaalaltaan vähintään 5000 m2. 10 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta (MRL ). Rakennuspaikan rakentamisen mahdollisuus määräytyy kaavan tai maaseuturakentamisen periaatteiden mukaisen emätilamitoituksen perusteella. 21 Kinahmin kaivosalue, Muuruveden ja Säyneisen ympäristö, Käärmelahden eteläpuoli ja pohjavesialueet, taajaman ympäristö ja päätien varsi). St-alueiden määrittelyllä on ensisijaisesti tarkoitus mahdollistaa rakentamista, ei rajoittaa sitä tarpeettomasti. Kyseessä on maaomistajan/rakentajan etu eli varmistetaan heti suunnittelun alussa ennen suunnitelmien etenemistä liian pitkälle, että aiottu rakentaminen soveltuu alueelle eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä tai häiriinny alueen mahdollisista ympäristöhaitoista. Esitettävät st-alueet on katsottu alueiksi, joilla rakentaminen on potentiaalista. Siitä seuraa ohjaamisen tarpeen lisäksi myös alueen statuksen nouseminen. Maanomistajilla on saattanut olla väärinkäsityksiä rakentamisen mahdollisuudesta. Määräyksessä täsmennetään, missä rakentamisen mahdollisuus on ilmaistu: voimassaolevassa kaavassa tai Kuopion kaupungin strategisessa maankäytön suunnittelussa käytössä olevassa, kh:n hyväksymässä Maaseuturakentamisen periaatteet -ohjeessa, jonka tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa asutuksesta sijoittuisi kylien yhteyteen tai muutoin palvelujen ylläpidon kannalta tarkoituksen mukaisiksi keskittymiksi tai käytäviksi. Tällöin on perusteltua, että sijainti vaikuttaa entistä selvemmin siihen, kuinka paljon tiloille voi muodostaa uusia rakennuspaikko-

22 Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoittamista ja jätevesien käsittelystä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (kiinteistön jätevesiä ei käsitellä rakennuspaikalla), rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m2. Pohjavesialueella (liitekartta 1) sijaitsevalle rakennuspaikalle asetetuista vaatimuksista määrätään rakennusjärjestyksen 50 :ssä. Rantarakennuspaikat on määritelty yleiskaavassa. Rakennuspaikan, jolla pidetään hevosia, tulee olla tarkoitukseen riittävän suuri. Pinta-alan suositellaan olevan vähintään 1 ha ensimmäistä hevospaikkaa kohti ja 0,5 ha lisää kutakin lisähevospaikkaa kohden. Ympäristömelun aiheuttamat rajoitukset rakennuspaikoille on esitetty tämän rakennusjärjestyksen 12 :ssä. Viittaus MRL 116 ja 136 Ympäristönsuojelumääräykset Asemakaava-alueen ulkopuolella asuntokäyttöön vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitetun uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään m². Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoittamista ja jätevesien käsittelystä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (kiinteistön jätevesiä ei käsitellä rakennuspaikalla), rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle m². Pohjavesialueella (liite 1) sijaitsevalle rakennuspaikalle asetetuista vaatimuksista määrätään rakennusjärjestyksen 50 :ssä. Rantarakennuspaikat on määritelty yleiskaavassa. Mikäli rakennuspaikalla pidetään hevosia tai muita vastaavia eläimiä, on rakennuspaikan vähimmäiskoko 1 ha ensimmäistä hevosta kohti ja lisäksi on jatkuvasti oltava käytettävissä 0,5 ha jokaista seuraavaa hevosta tai muuta vastaavaa eläintä kohti. Rakennuspaikalla tulee olla järjestettävissä riittävästi jaloittelu- ja laiduntilaa sekä tilaa riittävälle lantalalle. 22 Uusi hevos- tai ponitalli sekä muu vastaava eläinsuoja, lantala ja ulkotarha tulee sijoittaa riittävän etäälle naapurikiinteistön rajasta silloin, kun naapurikiinteistöllä on rajan tuntumassa asutusta, päiväkoti, koulu tai vastaava tai jos naapurikiinteistö on asema- tai yleiskaavassa osoitettu tällaiseen tarkoitukseen. Ratsastuskentän vähimmäisetäisyyden riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon paikalliset maasto-, maisema- ja rakentamisja. Edullisimmille alueille on perusteltua sallia rakentamista selvästi enemmän kuin syrjäisemmille alueille. Määräyksen ilmaisua on täsmennetty vastaamaan rakennusjärjestyksen kokonaissisältöä. Ympäristönsuojelulaissa ja sen alaisissa säädöksissä (mm. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta) on määritelty eri eläinlajeille mm. tarpeelliset lantalatilavuudet ja laidunalat sekä eläinsuojien etäisyydet esimerkiksi kaivoista tai vesistöistä. Määräys pohjautuu em. säädöksiin. Etäisyysmääritteiden kirjaaminen määräykseen on tarkoituksenmukaisempaa ilmaista lähinnä ohjeellisina ilman tarkkoja metrimääriä. Naapurilla on naapurin kuulemisen yhteydessä tilaisuus ilmaista asiaan kantansa. Uusien kotieläinsuojien, eläinten jaloittelualueiden, ulkotarhojen ja lantavarastojen rakentamisesta pohjavesialueilla määrätään rakennusjär-

23 olosuhteet siten, ettei naapurikiinteistölle ja ympäristölle aiheudu haittaa. jestyksen 50 :ssä. 11 Rakentamisen määrä Yhdelle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rantavyöhykkeen ulkopuolelle olevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m2 +6 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asuinrakennukset ja asuinkäyttöä palvelevat rakennukset yhteensä enintään 700 m2. Edellä mainitusta sallitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Rakennuspaikan rakennusten tulee olla samassa pihapiirissä, jolloin se voidaan lukea yhdeksi rakennuspaikaksi. Toimivan maatilan talouskeskuksen yhteyteen saa Ympäristömelun aiheuttamat rajoitukset rakennuspaikoille on esitetty tämän rakennusjärjestyksen 12 :ssä. Viittaus MRL 116 ja 136 Ympäristönsuojelumääräykset Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 11 Rakentamisen määrä Yhdelle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rantavyöhykkeen ulkopuolelle olevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m² + 6 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asuinrakennukset ja asuinkäyttöä palvelevat rakennukset yhteensä enintään 700 m². Edellä mainitusta sallitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Rakennuspaikan rakennusten tulee olla samassa pihapiirissä, jolloin se voidaan lukea yhdeksi rakennuspaikaksi. Toimivan maatilan talouskeskuksen yhteyteen saa 23 Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta. Määräyksen tarkennus sukupolvenvaihdoksen

24 kuitenkin rakentaa kaksi asuinrakennusta (yhteensä enintään neljä asuntoa). Rakennusten enimmäispinta-ala ei koske maatilan tuotantorakennusten rakentamista. 12 Rakennuksen etäisyys naapurista, tiestä ja melulähteistä Harkittaessa rakennushankkeen sijoittumista ja rakennuspaikan soveltuvuutta on huolehdittava vaarallisista aineista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjumiseksi riittävistä suojaetäisyyksistä. Palovaarallista rakennusta ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla, ellei siihen ole erityistä syytä. (MRA 57 ). Uudella rakennuspaikalla asuinrakennuksen etäisyys ajoradan keski-viivasta tulee olla vähintään alla olevan taulukon mukainen. rautatie moottoritie valtatie seututie asuinrakennus 100 m 200 m 150 m 100 m sukupolvenvaihdokseen liittyen rakentaa kaksi asuinrakennusta (yhteensä enintään neljä asuntoa). Rakennusten enimmäispinta-ala ei koske maatilan tuotantorakennusten rakentamista. 12 Rakennuksen etäisyys naapurista, tiestä liikenneväylistä, melulähteistä ja muista erityisalueista Rakennusten ja rakennelmien sijoittamisessa tulee huomioida maanteiden suoja- ja näkemäalueet. Harkittaessa rakennushankkeen sijoittumista ja rakennuspaikan soveltuvuutta on huolehdittava vaarallisista aineista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjumiseksi riittävistä suojaetäisyyksistä. Palovaarallista rakennusta ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla, ellei siihen ole erityistä syytä. (MRA 57 ). Rakennusten sijoittelussa, suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota ympäristömelun torjuntaan. Rakennusten eri tilojen ja piha- 24 osalta pohjautuu yleiskaavamääräyksiin ja MRL:iin. Maantielain :issä on säädetty kiellot ja edellytykset rakennusten ja rakennelmien sijoittamiselle maantien suoja- ja näkemäalueille. (46 : Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle.) Määräystekstit ovat lainauksia lakitekstistä, niitä ei ole tarpeen sisällyttää rakennusjärjestykseen. Koska em. naapuria koskevat määräykset poistetaan, myös määräyksen otsikosta poistetaan naapurista sana. Määräyksen tavoitteena on kiinnittää entistä paremmin huomiota siihen, että piha-alueiden ja parvekkeiden melutasot saadaan säännösten

25 yhdystie läpiajoliikennettä palveleva yksityistie 60 m 20 m Maaston muodot, avoimuus tai alueen yleiskaava saattavat johtaa suurempiin suojaetäisyyksiin. Asuin- ja lomarakennuksen etäisyyden tiestä ja muusta ympäristömelua aiheuttavasta kohteesta tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, jonka melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen /93 esittämiä ohjearvoja. Viittaus MRA 57 Maantielaki 44 alueiden suunnittelussa tulee noudattaa enimmäisäänitasojen osalta asiasta erikseen annettuja määräyksiä. Uutta asuinrakentamista sekä melulle erityisen herkkiä toimintoja ei saa sijoittaa liikenne- tai muiden melulähteiden meluvyöhykkeille, joilla päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 db ja yöajan keskiäänitaso ylittää 50 db (uusilla alueilla 45 db), ellei yksityiskohtaisella meluselvityksellä osoiteta, että kiinteistölle saadaan meluntorjuntaratkaisuilla hyväksyttävät suojatut oleskelualueet ja rakennuksen ulkovaipalla vaadittavat ääneneristävyydet. Erillinen ääneneristysselvitys on tehtävä yleisesti hyväksytyllä menetelmällä, joka tarkastelee rakennuksen ulkovaipan kokonaisääneneristävyyttä. Meluntorjuntaan liittyviä muita määräyksiä on annettu ympäristönsuojelumääräyksissä. Ellei rakennuspaikan todellisesta melutilanteesta ole selvitystä, uudella rakennuspaikalla asuinrakennuksen etäisyys ajoradan keski-viivasta tulee olla vähintään alla olevan taulukon mukainen. asuinrakennus rautatie 100 m moottoritie 200 m valtatie 150 m kantatie ja seututie 100 m yhdystie 60 m läpiajoliikennettä palveleva yksityistie 20 m Maaston muodot, avoimuus tai alueen yleiskaava saattavat johtaa suurempiin suojaetäisyyksiin. 25 mukaisiksi eikä pitempiaikainen oleskelu melualueella ole mahdollista. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu äänentoistolaitteiden käyttöön ja sijoitukseen ulkotiloissa sekä rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden meluntorjuntaan liittyviä määräyksiä. Etäisyydet voivat olla määräyksestä poikkeavia, mikäli asiaan liittyvät selvitykset (esim. meluselvitykset) osoittavat, että asuinrakennus on toteutettavissa terveellisesti ja turvallisesti. Suomen lainsäädännössä meluntorjuntaa koskevia säännöksiä sisältyy ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu-, maankäyttö- ja rakennus-, työ-

26 Asuin- ja lomarakennuksen etäisyyden tiestä ja muusta ympäristömelua aiheuttavasta kohteesta tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, jonka melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen /93 esittämiä ohjearvoja. Liitekartassa (liite 2) esitetyllä lentomelualueella ovat voimassa seuraavat määräykset: Lden dba Loma-asuntojen korjaamisessa ja uudisrakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden ääneneristävyyteen lentomelua vastaan. Lden dba Alueelle ei tule osoittaa uutta melun haitoille herkkää toimintaa. Olemassa olevan asutuksen korvaaminen, korjaaminen ja täydentäminen on mahdollista. Korjaamisessa, laajentamisessa ja uudisrakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden ääneneristävyyteen lentomelua vastaan. Lden yli 60 dba Alueelle ei saa sijoittaa uutta asuinrakentamista tai muuta melulle herkkää toimintaa. Alueelle voidaan sijoittaa toimintoja, joille lentomelu ei aiheuta haittaa. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen ja vähäinen laajentaminen on sallittu. Korjaamisessa ja vähäisessä laajentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden ääneneristävyyteen lentomelua vastaan. 26 turvallisuus- ja YVA-lakiin, lakiin yleisistä teistä sekä niiden nojalla annettuihin alemman asteisiin säädöksiin. Meluntorjuntaa koskevia määräyksiä ja ohjeita on lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelmassa, valtioneuvoston eräissä päätöksissä ja ympäristöministeriön yleisissä ohjeissa. MRL velvoittaa ottamaan melun vaikutukset huomioon suunnittelun kaikilla tasoilla. Siilinjärvellä sijaitsevan Rissalan lentokentän sotilasilmaliikenne aiheuttaa lentomeluhäiriötä Jänneniemen ja Kotkatveden alueella Kuopiossa. Melualue on osoitettu Pohjois-Savon maakuntakaavassa ja se perustuu vuonna 2008 laadittuun Kuopion lentoaseman lentomeluselvitykseen, jossa ennustevuotena on vuosi Rakennusjärjestyksen liitekartassa on osoitettu maakuntakaavan mukainen Lden 55 db:n rajaus sekä lentomeluselvityksessä osoitetut 60 db:n ja 65 db:n rajaukset. Lisäksi on osoitettu 50 db:n rajaus, jolla on vaikutusta loma-asutukseen. Siilinjärven kunta on vuonna 2016 hyväksytyssä kirkonkylän osayleiskaavassa laatinut perusteet maankäytön ohjaamiselle Rissalan lentokentän melualueella Siilinjärven kunnan puolella. Nyt rakennusjärjestyksessä esitetyt määräykset ovat yhdenmukaisia Siilinjärvellä sovellettujen maankäyttömääräysten kanssa. LIME-työryhmän (Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Suomen ympäristö, 2001) mietintöjen mukaisesti lähtökohtana on, että uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta lentomelualueelle L DEN yli 55 db. Melualueita määritettäessä ja tulkittaessa

27 tulee ottaa huomioon käytettyjen ennusteiden ja mittausmenetelmien mahdolliset epätarkkuudet. Alueilla, joiden melutaso L DEN on db, voidaan hyväksyä pienimuotoista täydennysrakentamista, jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos toimenpiteille on muita erityisen hyviä perusteita. Sellaisia voivat olla olemassa olevan asutuksen ja palvelujen täydentäminen, kaupunkirakenteen ja yhdyskuntakustannusten hallinta sekä yleensä muutoksen myönteiset kokonaisvaikutukset. Täydennysrakentamisen määrä harkitaan tapauskohtaisesti. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi teollisuusja liikerakennuksia. Tuulivoima-aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta (kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta) johtuvat rajoitteet. Alueilla, joissa melutaso L DEN on yli 60 db, ei tulisi rakentaa uusia asuntoja eikä sijoittaa muita melulle herkkiä toimintoja. Kaavoituksen yhteydessä on syytä harkita sellaisia käyttötarkoituksia, joille ei koidu häiriötä lentomelusta, kuten lentoliikenteeseen liittyviä rakennuksia, logistisia toimintoja sekä muita toimintoja ja teollisuutta. Olemassa olevien asuinrakennusten korjausten yhteydessä rakennussuunnittelussa tulee noudattaa valtioneuvoston päätöksen ja asumisterveyslainsäädännön mukaisia sisämelun ohjearvoja. Puolustusvoimat on pyytänyt sisällyttämään rakennusjärjestykseen tuulivoima-alueen suunnittelua koskevan määräyksen. Viittaus MRL 117 f MRA 57 Maantielaki

28 IV RAKENTAMINEN RANTAVYÖHYKKEELLE ASE- MAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Myös ranta-asemakaava-alueella noudatetaan seuraavia määräyksiä, ellei ranta-asemakaavassa ole toisin määrätty. Ympäristönsuojelumääräykset IV RAKENTAMINEN RANTAVYÖHYKKEELLE ASE- MAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Myös ranta-asemakaava-alueella noudatetaan seuraavia määräyksiä, ellei ranta-asemakaavassa ole toisin määrätty. 13 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön rantavyöhykkeellä Rakennettaessa rantavyöhykkeille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusten tulee yleensä olla puupintaisia ja harjakattoisia. Neulaniemen ja Sorsasalon loma-asuntoalueilla rantarakennusten tulee olla lautapintaisia olevan rakennuskannan mukaisesti. Rakennuspaikalla, erityisesti rannan läheisyydessä, tulee kasvillisuutta säilyttää rantarakennuksen ja rannan välissä. Puuston harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituus tulee olla vähintään 40 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta Liitekuvassa (liite 3) on esitetty kaaviokuva rakennusten ja rakennelmien sijoittamisesta rantaalueelle. 13 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön rantavyöhykkeellä Rakennettaessa rantavyöhykkeille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusten tulee yleensä olla puupintaisia ja harjakattoisia. Neulaniemen ja Sorsasalon lomaasuntoalueilla rantarakennusten tulee olla lautapintaisia olevan rakennuskannan mukaisesti. Rakennuspaikalla, erityisesti rannan läheisyydessä, tulee kasvillisuutta säilyttää rantarakennuksen ja rannan välissä. Puuston harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituus tulee olla vähintään 40 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden 28 Määräystekstit poistetaan, koska rakentamisen rajaaminen niissä esitetyllä tavalla ei ole enää tarkoituksenmukaista eikä ajankohtaista.

29 tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä. Yli 150 krs-m2 rakennukset on kuitenkin oltava vähintään 35 m:n päässä rantaviivasta. Asuinrakennuksen alin lattiataso tulee olla vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeutta ylempänä. Yhden yksikerroksisen, puupintaisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Jätevesien käsittelyssä on otettava huomioon ympäristönsuojelumääräysten edellyttämä jätevesien purkupaikan etäisyys vesistöstä. Rakennusalaltaan yhden enintään 10 m2 grillikatoksen tai huvimajan voi rakentaa 10 metrin päähän rantaviivasta. Tällaisen katoksen rakentaminen ei edellytä lupaa eikä ilmoitusta. Rantarakennuspaikalle saa, mikäli se maisemaan sopeutuu, rakentaa yhden puupintaisen lämpöeristämättömän venevajan rantaviivasta maalle päin. Venevajan harjakatto tulee olla poikittain rantaviivaan nähden. Sen rakennusala saa olla enintään 30 m2, leveys enintään 4 metriä ja harjakorkeus enintään 3 metriä. Venevajan rakentaminen edellyttää aina vähintään toimenpideluvan. keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä. Yli 150 k-m² rakennukset on kuitenkin oltava vähintään 35 m:n päässä rantaviivasta. Asuinrakennuksen alin lattiataso tulee olla vähintään 1,5 2,0 metriä keskiveden korkeutta ylempänä. Yhden yksikerroksisen, puupintaisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuspaikalla olemassa olevan, alle 15 metrin etäisyydellä rantaviivasta sijaitsevan saunan saa alueen omaleimaisuuden ja perinteisen rakennustavan säilymiseksi korvata uudella samalle sijainnille edellyttäen, että jätevedet voidaan käsitellä ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Saunan tulee noudattaa korvattavan rakennuksen rakentamistapaa, mittasuhteita ja pinta-alaa. Jätevesien käsittelyssä on otettava huomioon ympäristönsuojelumääräysten edellyttämä jätevesien purkupaikan etäisyys vesistöstä. Rakennusalaltaan Yhden pohjapinta-alaltaan enintään 10 m² grillikatoksen tai huvimajan voi rakentaa 10 metrin päähän rantaviivasta. Tällaisen katoksen rakentaminen ei edellytä lupaa eikä ilmoi- 29 Asuinrakennuksen alimman lattiatason korkeusaseman muuttaminen 1,5 metristä 2,0 metriin perustuu lakiin tulvariskien hallinnasta ja ELYkeskuksen suositukseen. Kuopion kaupungin alueella on joissakin paikoin sellaisia ranta-alueita (esim. Kallaveden saaristo, Juankosken Vuotjärvi), joissa vanha sauna tai loma-asunto on rakennettu lähelle rantaa. Tämä rakentamistapa muodostaa ko. alueille perinteisen ja omaleimaisen rakentamistavan, joka on tarpeen säilyttää myös mahdollisen tarpeellisen uudisrakentamisen yhteydessä. Näin ollen vanhan terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisen saunan uudelleen rakentamista suositaan joissain tilanteissa vanhan korjaamisen sijasta. Uuden saunan tulee tässä tilanteessa sijaita samalla paikalla ja sen tulee vastata rakentamistavaltaan, mittasuhteiltaan ja pinta-alaltaan aiempaa saunaa. Uuden saunan rakentaminen edellyttää lisäksi, että jätevedet voidaan käsitellä annettujen määräysten mukaisesti. Vastaava vanhan loma-asunnon korvaaminen näillä perinteisillä alueilla on mahdollista samoilla edellytyksillä tapauskohtaisen poikkeamisharkinnan kautta, mikäli poikkeamisen edellytykset täyttyvät. Kaavamerkintöihin viittaava rakennusala-käsite korvataan selkeämmällä käsitteellä pohjapinta-

30 Rakennusten ja rakennelmien luvanvaraisuudesta on mainittu 7 ja 8 :issä. 14 Rakentamisen määrä rantavyöhykkeellä Rantavyöhykkeellä olevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2 + 4 % rakennuspaikan pintaalasta, yhteensä kuitenkin enintään 300 m2. Omakotitalon rakennuspaikalla yhteensä kuitenkin enintään 500 m2. Tiettömissä saarissa kerrosala saa olla enintään 4 % rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä kuitenkin enintään 200 m2. Edellä mainituista sallituista rakentamisen määristä on varattava vähintään 30 % erillisten talousraken- tusta. Rantarakennuspaikalle saa, mikäli se maisemaan sopeutuu, rakentaa yhden puupintaisen lämpöeristämättömän venevajan rantaviivasta maalle päin. Venevajan harjakatto tulee olla poikittain rantaviivaan nähden. Sen rakennusala pohjapintaala saa olla enintään 30 m², leveys enintään 4 metriä ja harjakorkeus enintään 3 metriä. Venevajan rakentaminen edellyttää aina vähintään toimenpideluvan rakennusluvan. Rakennusten ja rakennelmien luvanvaraisuudesta on mainittu määrätty 7 ja 8 :issä. Ennestään rakentamattomille ranta-alueille rakentaminen on aina luvanvaraista. Viittaus Laki tulvariskien hallinnasta Ympäristönsuojelumääräykset 14 Rakentamisen määrä rantavyöhykkeellä Rantavyöhykkeellä olevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m² + 4 % rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä kuitenkin enintään 300 m². Omakotitalon rakennuspaikalla yhteensä kuitenkin enintään 500 m². Tiettömissä saarissa kerrosala saa olla enintään 4 % rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä kuitenkin enintään 200 m². Edellä mainituista sallituista rakentamisen määris- 30 ala. Rakennuksen pohjapinta-alaan luetaan rakennuksen ala ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettuna sekä terassin tai terassien ala. Venevaja ei sisälly MRL:n toimenpideluvan varaisen rakentamisen luetteloon. Venevaja ei ole ominaisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan sellainen rakennelma, jonka voisi toteuttaa toimenpideluvalla, vaan se edellyttää rakennuslupaa. Määräystekstin lisääminen on tarpeen estämään luvaton rakentaminen sekä informoimaan rakentamisen suunnittelusta ja luvan tarpeesta. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta.

31 nusten rakentamista varten. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rantarakennuspaikat on määritelty yleiskaavassa, jossa rakennusoikeus voidaan määrittää edellä todetusta poiketen. Tällöin noudatetaan yleiskaavan määräyksiä. 15 Jätevesien johtaminen maahan rantavyöhykkeellä Viittaus Ympäristönsuojelumääräykset V RAKENTAMINEN YLEENSÄ Tämän luvun määräyksiä noudatetaan asemakaavaalueella sekä soveltuvin osin kaikkeen rakentamiseen. tä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rantarakennuspaikat voivat olla määritelty yleiskaavassa tai ranta-asemakaavassa, jossa rakennusoikeus voidaan määrittää edellä todetusta poiketen. Tällöin noudatetaan yleiskaavan määräyksiä. 15 Jätevesien johtaminen maahan rantavyöhykkeellä Jätevesien johtamisessa maahan rantavyöhykkeellä noudatetaan Ympäristönsuojelumääräyksissä annettuja määräyksiä. Viittaus Ympäristönsuojelumääräykset V RAKENTAMINEN YLEENSÄ Tämän luvun määräyksiä noudatetaan asemakaava-alueella sekä soveltuvin osin kaikkeen rakentamiseen. Määräyksen tekstisisältö on päivitetty olevaa tilannetta vastaavaksi. Määräystekstin lisäys täsmentää viittausta ympäristönsuojelumääräyksiin. 16 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja korjausrakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon muodon, ulkomateriaalien, 16 Rakennuksen ja pihajärjestelyjen sopeutuminen ympäristöön Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja korjausrakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuk- 31 Otsikko on täsmennetty vastaamaan määräyksen sisältöä.

32 värityksen sekä julkisivunjäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla tai tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Em. seikkoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota alueilla, joilla rakennuskanta on muodostunut yhtenäiseksi kuten luvuilla rakennetuilla omakotitaloalueilla sekä muilla rakennuskulttuuriltaan arvokkailla alueilla. Rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet on esitetty yleiskaavassa. Vanhojen rakennusten korjaustöissä tulee pyrkiä säilyttämään rakennusten alkuperäiset yksityiskohdat ja rakennusosat, kuten muun muassa ulko-ovet, ikkunat ja porrashuoneiden sisustus. Historiallisesti merkittävien tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten muutossuunnitelmasta pyydetään kulttuuriympäristöjen asiantuntijatahon lausunto. Teollisuus-, varasto ja tuotantorakennukset tulee sijoittaa rakennusalalle siten, että kiinteistön pihaalueen käyttö ei tarpeettomasti rumenna katunäkymää tai kaupunkikuvaa. Rakennuksen sijoituksella ja järjestelyillä ohjataan tarvittavat varastointialueet sijoittuvaksi kiinteistön takapihalle. Viittaus MRL 113, 117 ja 118 sen sijoituksen, koon muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivunjäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla tai tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Suunnittelussa tulee huomioida tonttiin rajautuvien alueiden suunnitelmat ja nykytilanne. Em. seikkoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota alueilla, joilla rakennuskanta on muodostunut yhtenäiseksi kuten luvuilla rakennetuilla omakotitaloalueilla sekä muilla rakennuskulttuuriltaan arvokkailla alueilla. Rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet on esitetty yleiskaavassa. Vanhojen rakennusten korjaustöissä tulee pyrkiä säilyttämään rakennusten alkuperäiset yksityiskohdat ja rakennusosat, kuten muun muassa ulkoovet, ikkunat ja porrashuoneiden sisustus. Historiallisesti merkittävien tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten muutossuunnitelmasta pyydetään kulttuuriympäristöjen asiantuntijatahon lausunto. Teollisuus-, varasto ja tuotantorakennukset tulee sijoittaa rakennusalalle siten, että kiinteistön pihaalueen käyttö ei tarpeettomasti rumenna katunäkymää tai kaupunkikuvaa. Rakennuksen sijoituksella ja järjestelyillä ohjataan tarvittavat varastointialueet sijoittuvaksi kiinteistön takapihalle. Viittaus MRL 113, 117 ja 118 Pihan suunnittelua ja rakentamista koskevat määräykset sisältyvät rakennusjärjestyksen 30 :ään. 32

33 17 Rakennuksen korkeusasema, perustaminen ja terveellisyys Rakennuksen korkeusasema tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön rakennusten, maaston ja katupinnan korkeusasemiin. Asuin- ja työtilojen lattiataso on rakennettava yleensä vähintään 50 senttimetriä ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja vähintään 1,5 metriä keskivedenpinnan korkeutta ylemmäksi. Kallaveden rannalle rakennettaessa on alimman lattiatason korkeusaseman oltava N m tai sen yläpuolella. (Korkeusjärjestelmän muutos alkaen N2000-järjestelmäksi N ). Liikuntarajoitteisille on suunniteltava uudisrakennukseen esteetön pääsy, elleivät maastoolosuhteet sitä estä. Uudisrakennuspaikalla on rakennuttajan tehtävä pohjatutkimus sekä MRA 49 pykälän mukainen selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä terveellisyydestä. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupaasiakirjan arvioimiseksi edellyttää luvan hakijalta, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille ennen lupapäätöksen tekemistä. Rakennuksen perustamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hule- ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamiseen rakennuksen läheisyydestä. Sala- 17 Rakennuksen korkeusasema, perustaminen ja terveellisyys Rakennuksen korkeusasema tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön rakennusten, maaston ja katupinnan korkeusasemiin. Asuin- ja työtilojen lattiataso on rakennettava yleensä vähintään 50 senttimetriä ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja vähintään 1,5 2,0 metriä keskivedenpinnan korkeutta ylemmäksi ellei tehdyistä selvityksistä muuta johdu. Kallaveden rannalle rakennettaessa on alimman lattiatason korkeusaseman oltava N m tai sen yläpuolella. (Korkeusjärjestelmän muutos alkaen N2000-järjestelmäksi N ). Liikuntarajoitteisille on suunniteltava uudisrakennukseen esteetön pääsy, elleivät maastoolosuhteet sitä estä. Uudisrakennuspaikalla on rakennuttajan tehtävä pohjatutkimus sekä MRA 49 :n mukainen selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä terveellisyydestä. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupa-asiakirjan arvioimiseksi edellyttää luvan hakijalta, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille ennen lupapäätöksen tekemistä. Rakennuksen perustamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hule- ja perustusten kuivatusvesi- 33 Asuin- ja työtilojen alimman lattiatason korkeusaseman muuttaminen 1,5 metristä 2,0 metriin perustuu lakiin tulvariskien hallinnasta ja ELYkeskuksen suositukseen. Mikäli laaditut selvitykset osoittavat muun ratkaisun mahdolliseksi niin, ettei esim. tulvariskiä muodostu, voidaan sen pohjalta sallia toisenlainen ratkaisu. Rakennusjärjestykseen ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää enää alimman lattiatason korkeusasemaa yhden vesistön osalta. Keskivedenpinnan korkeudet ovat nähtävissä Pohjois-Savon osalta vesistöittäin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) nettisivuilta. MRL 117 e :n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta. MRA 49 ei ole enää voimassa.

34 oja- ja alussorastuksesta tulee hankkia selvitys soran laadun ja vähäisen kapilaarisuuden varmistamiseksi. Lämpimän rakennuksen koko alapohja on lämmöneristettävä kauttaaltaan. Rakennuksen rungon riittävä kuivuminen on varmistettava mittauksin ennen rakenteiden pinnoittamista. Rakennusvalvontaviranomaiselle on pyydettäessä esitettävä kosteudenmittaussuunnitelma ja -tulokset. Pinnoittamista ei saa aloittaa ennen kuin riittävä kuivuminen on tapahtunut. Uudisrakennukseen on tehtävä räystäät suojaamaan seiniä ja muita rakenteita sateelta. Räystään ulkonema julkisivupinnasta tulee olla yleensä vähintään 40 cm. Räystäsrakenteen toimivuus on tarvittaessa esitettävä. Suunnittelijan ja rakentajan on varmistettava käytettävien rakennusmateriaalien puhtaus ja terveellisyys. Puutavara, eristeet ym. on suojattava säältä ja niiden kuivuus on varmistettava asennettaessa. Viittaus MRL 135 MRA 49 ja 75 RakMK C2 Tämä rakennusjärjestys 51 ja Tontin rajan ylittäminen Mikäli rakennuksen saa rakentaa tontin kadun tai en poisjohtamiseen rakennuksen läheisyydestä. Salaoja- ja alussorastuksesta tulee hankkia selvitys soran laadun ja vähäisen kapilaarisuuden varmistamiseksi. Lämpimän rakennuksen koko alapohja on lämmöneristettävä kauttaaltaan. Rakennuksen rungon riittävä kuivuminen on varmistettava mittauksin ennen rakenteiden pinnoittamista. Rakennusvalvontaviranomaiselle on pyydettäessä esitettävä kosteudenmittaussuunnitelma ja -tulokset. Pinnoittamista ei saa aloittaa ennen kuin riittävä kuivuminen on tapahtunut. Uudisrakennukseen on tehtävä suositellaan tehtäväksi räystäät suojaamaan seiniä ja muita rakenteita sateelta. Räystään ulkonema julkisivupinnasta tulee olla yleensä vähintään 40 cm. Räystäsrakenteen toimivuus on tarvittaessa esitettävä. Mikäli räystäitä ei tehdä, kosteusvaurioiden estämisen keinot on esitettävä suunnitelmissa. Suunnittelijan ja rakentajan on varmistettava käytettävien rakennusmateriaalien puhtaus ja terveellisyys. Puutavara, eristeet ym. on suojattava säältä ja niiden kuivuus on varmistettava asennettaessa. Viittaus MRL 117 e ja 135 MRA 49 ja 75 RakMK C2 Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta, 782/2017 Tämä rakennusjärjestys 51 ja Tontin rajan ylittäminen Mikäli rakennuksen saa rakentaa tontin kadun tai 34 Räystäitä koskeva määräys on muutettu vastaamaan Ympäristöministeriön antaman rakennusten kosteusteknistä toimivuutta koskevan asetuksen sisältöä. Asetuksen 26 :n mukaan veden on poistuttava vesikatolta rakennusta vahingoittamatta ja vesikatolla on rakenteineen ja liitoksineen oltava katteelle sopiva kaltevuus ja tiiviys veden poisjohtamiseksi. Aiempaa joustavammalle soveltamiselle on ilmennyt aiemmin käytännön tarvetta lähinnä kaupunkikuvallisiin ja arkkitehtonisiin syihin perustuen. Määräyksen mukaan on mahdollista jättää räystäät tekemättä, mutta tällöin on rakennuksen ja rakenteiden kunnon sekä terveellisyyden takia kosteusvaurioiden estämisen keinot esitettävä suunnitelmissa. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat muuttuneet alkaen valtioneuvoston asetuksiksi. Rakennusjärjestyksessä ei viitata rakennusjärjestyksen muihin määräyspykäliin.

35 muun yleisen alueen vastaiselle rajalle, se saa yleensä ulottua tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) rakennuksen perustusrakenteet maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja syvemmällä olevat perustusrakenteet 1 metriä 2) katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,5 metriä rajan yli. Parvekkeita ei saa kuitenkaan ulottaa rännikatualueelle. Ylityksestä ei saa aiheutua kadun käytölle, kunnossa- tai puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle haittaa. Kadun pinnan ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,5 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän kohdalla sekä vähintään 4,5 metriä ajoradan kohdalla ja 0,5 metriä ajorataa leveämmällä alueella. Rakenteiden ulottuessa em. tavalla katualueelle on asiasta aina hankittava maanomistajan hyväksyntä. Rakennuksen portaita, laitteita tai muita ulokkeita ei saa sijoittaa katualueelle. Myöskään kattovesiä ei saa uudisrakennuksissa ohjata katualueelle. Viittaus MRA 59 RakMK F2 muun yleisen alueen vastaiselle rajalle, se saa yleensä ulottua tontin rajan yli katu- alueelle tai muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja syvemmällä olevat perustusrakenteet 1 metriä. 2) Katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,5 metriä rajan yli. Parvekkeita ei saa kuitenkaan ulottaa rännikatualueelle. Ylityksestä ei saa aiheutua kadun käytölle, kunnossa- tai puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle haittaa. Kadun pinnan ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,5 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän kohdalla sekä vähintään 4,5 metriä ajoradan kohdalla ja 0,5 metriä ajorataa leveämmällä alueella. Liitekuvassa (liite 4) on esitetty kaaviokuva katu/yleiselle alueelle ulottuvista rakenteista. Rakenteiden ulottuessa em. tavalla katualueelle on asiasta aina hankittava maanomistajan lupa. Rakennuksen portaita, laitteita tai muita ulokkeita tai rakenteita (kuten luiskia, eristeitä, purkuputkia, tukimuureja tms.) ei saa sijoittaa katualueelle. Myöskään kattovesiä hulevesiä kuten katto- tai perusten kuivatusvesiä ei saa uudisrakennuksissa ohjata katu- tai yleiselle alueelle. Hulevesien ohjaaminen on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapurikiinteistölle, kadulle tai yleiselle alueelle tai niiden käyttäjille. Hulevesien johtamiseen on haettava lupa/lausunto kaupungilta. 35 Liitekuvan lisääminen havainnollistaa asiaa paremmin. Liitekuva on ollut jo aiemminkin rakennusvalvonnan käytössä. Määräystä on tarpeen täsmentää, jotta siitä käy selkeämmin selville, millaisista rakenteista ja vesistä on kyse. Käytännössä on ilmennyt tilanteita, joissa kiinteistön hulevesien ohjaaminen on aiheuttanut haittaa ympäristöön (esim. liukkautta katualueille). Tämän estämiseksi määräykseen on lisätty sitä koskeva kielto.

36 19 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen Rakennus saa ulottua asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan yli, ellei asemakaavassa toisin määrätä, seuraavasti: 1) rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella, 2) katokset, räystäät, parvekkeet, avokuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,8 metriä ja 3) ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa ympäristölle tai tontin naapureille ja sen tulee sopeutua kaupunkikuvaan. Viittaus MRL 103 g MRA 59 RakMK F2 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta, 1007/ Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen Rakennus saa ulottua asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan yli, ellei asemakaavassa toisin määrätä, seuraavasti: 1) rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella, 2) katokset, räystäät, parvekkeet, avokuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,8 metriä ja 3) ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa ympäristölle tai tontin naapureille ja sen tulee sopeutua kaupunkikuvaan. MRL 103 g :n mukaan kunnan määräämä viranomainen osoittaa kiinteistön hulevesijärjestelmän ja kunnan hulevesijärjestelmän yhteensovittamiseksi tarpeelliset rajakohdat kiinteistön välittömään läheisyyteen ja antaa hulevesien johtamiseen liittyviä määräyksiä. Rakennusjärjestyksen ehdotusvaiheessa, kun lain soveltamisen käytännöt ovat selkiytyneet, täsmennetään määräystä, onko kyseessä lupa vai lausunto ja mikä kaupungin taho myöntää luvan tai antaa lausunnon. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat muuttuneet alkaen valtioneuvoston asetuksiksi. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta. Viittaus MRL 135, MRA 59 Viittaus MRL

37 20 Kerrostalojen turvallisuus Kolme ja useampi kerroksisten rakennusten porrashuoneet tulee varustaa sisääntulotasanteelta avattavalla savunpoistoikkunalla. Savunpoistoikkunan tulee sijaita ylimmän kerroksen huoneisto-ovia ylempänä ja sen on oltava kooltaan vähintään 1,0 m2. Asuinkerrostalojen huoneistoihin on uudisrakentamisen yhteydessä toteutettava huoneistokohtainen pelastautumisohje, mikä opastaa asukkaita poikkeuksellisissa olosuhteissa mm. poistumisturvallisuuden ja varateiden osalta. Kerrostalojen porrashuoneiden kerrostasot on merkittävä selkeästi porrashuoneeseen kerroksittain. Parvekelasitusten kerros- ja rivitaloihin tulee sopeutua rakennukseen. Ne on toteutettava yleensä kirkkaalla, karkaistulla lasilla ilman välilistoituksia parvekekaiteen sisäpintaan. Vierekkäisten ja päällekkäisten lasitettujen parvekkeiden tulee olla paloosastoituna toisistaan vähintään puolet huoneistojen palo-osastoinnista vastaavalla rakenteella. Parvekelasitus on toimenpideilmoituksenvarainen toimenpide, mikäli palo-osastointitarvetta ei esiinny tai rakennusvalvontaviranomainen ei muusta erityisestä syystä edellytä toimenpideluvan hakemista. Viittaus MRL 117 RakMK E1 MRA Kerrostalojen turvallisuus Kolme ja useampi kerroksisten rakennusten porrashuoneet tulee varustaa sisääntulotasanteelta sähköisesti avattavalla savunpoistoikkunalla. Savunpoistoikkunan tulee sijaita ylimmän kerroksen huoneisto-ovia ylempänä ja sen on oltava kooltaan vähintään 1,0 m². Asuinkerrostalojen huoneistoihin on uudisrakentamisen yhteydessä toteutettava huoneistokohtainen pelastautumisohje, joka opastaa asukkaita poikkeuksellisissa olosuhteissa mm. poistumisturvallisuuden ja varateiden osalta. Kerrostalojen porrashuoneiden kerrostasot on merkittävä selkeästi porrashuoneeseen kerroksittain, sijoituspaikka lähellä kerrostason lattiaa. Parvekelasitusten kerros- ja rivitaloihin tulee sopeutua rakennukseen. Ne on toteutettava yleensä kirkkaalla, karkaistulla lasilla ilman välilistoituksia parvekekaiteen sisäpintaan. Vierekkäisten ja päällekkäisten lasitettujen parvekkeiden tulee olla palo-osastoituna toisistaan vähintään puolet huoneistojen palo-osastoinnista vastaavalla rakenteella. Parvekelasitus on toimenpideilmoituksenvarainen toimenpide, mikäli palo-osastointitarvetta ei esiinny tai rakennusvalvontaviranomainen ei muusta erityisestä syystä edellytä toimenpideluvan hakemista. Parvekelasitus ei vaadi lupaa, ellei palo-osastointitarvetta ole tai rakennusvalvontaviranomainen muusta erityisestä syystä edellytä toimenpideluvan hakemista. 37 Kerrostason merkintää on tarkennettu vastaamaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ohjeistusta siten, että merkintä näkyy mahdollisimman hyvin, vaikka porrashuone olisi täynnä savua. Yleisesti pelastuslaitokset ohjeistavat, että jokaiselle kerrostasolle yli kolme kerroksisissa rakennuksissa on noin 1 m:n korkeuteen merkittävä vähintään 100 mm x 200 mm kokoinen kerrosta osoittava numero. Ympäristöministeriön antaman paloturvallisuutta koskevan asetuksen perustelumuistiossa (YM ) todetaan, että jos päällekkäisten parvekkeiden linjassa osa parvekkeista lasitetaan, voi olla perusteltua osastoida kaikki parvekelaatat, kun otetaan huomioon parvekkeiden

38 mahdollinen jälkeenpäin lasittaminen. Erillään olevissa lasitetuissa parvekkeissa (vapaa väli < 2 m) riittää, että toisen parvekkeen seinä on luokkaa EI 15. EI 15 -osastoivuusvaatimus koskee lasitetun parvekkeen seinää, jonka etäisyys viereisen palo-osaston paloluokittelemattomasta ikkunasta on alle 2 metriä ja jonka kulma on alle 135 kyseiseen ikkunaan nähden. Mikäli parveke muutetaan lämpimäksi sisätilaksi moninkertaisella lasituksella, kysymys on rakennuksen kerrosalan ja huoneistoalan lisäämisestä, joka edellyttää rakennuslupaa ja asuntoosakeyhtiöissä usein myös yhtiöjärjestyksen muuttamista. Paloturvallisuuden kannalta tällainen umpiparveke muuttuu normaaliksi asuinhuoneeksi. Parvekkeiden välillä pitää tällöin olla huoneistojen välisiltä rakennusosilta vaadittava osastoivuus, ja kantavien rakenteiden tulee täyttää ko. luokan vaatimukset ilman normaaliparvekkeille sallittavaa puolitusta. 20a Asuinrakennusten varastotilat Uudisrakentamisen yhteydessä asunnoille tulee toteuttaa asuntokohtaista varastotilaa vähintään 4 % asunnon huoneistoalasta. Viittaus MRL 117 ja 117 b d RakMK E1 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, 848/ a Asuinrakennusten varastotilat Uudisrakentamisen yhteydessä asunnoille tulee toteuttaa asuntokohtaista varastotilaa vähintään 4 % 5 % asunnon huoneistoalasta. 38 Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat muuttuneet alkaen valtioneuvoston asetuksiksi. Tarve varastotilojen kasvattamiselle on tullut käytännön kokemuksista rakennusvalvonnassa.

39 VI MAINOS-, TIEDOTUS- YM. LAITTEET 21 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit ja ulkoalueiden valaiseminen Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- ja ovimarkiisia, terassin aurinko- tai sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 1) rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua 1 metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään 3,5 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän kohdalla ja 4,5 metriä ajoradan kohdalla ja sitä 0,5 metriä leveämmällä alueella, 2) laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata kadun tai yleisen alueen käyttöä eikä olla häiritsevä, 3) laitteen muodon ja rakenteen on ulkoasultaan sopeuduttava muihin läheisiin mainoslaitteisiin, rakennukseen ja ympäristöön, 4) laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi ja 5) rakennuksen räystästason yläpuolelle voi sijoittaa ainoastaan irtokirjainmainoksia 6) ruutukaava-alueella mainokset on oltava pääsääntöisesti irtokirjainmainoksia. Mainoslaitteen sijoittaminen, valon heijastaminen tai muu vastaava toimenpide ei saa aiheuttaa haittaa asumiselle, viihtyvyydelle tai liikenteelle välkkymisen, kirkkauden, pyörimisen, äänen tai muun vastaavan vuoksi. Piha-alueiden, kenttien tms. ulkoalueiden valaise- VI MAINOS-, TIEDOTUS- YM. LAITTEET 21 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit ja ulkoalueiden valaiseminen Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- ja ovimarkiisia, terassin aurinkotai sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 1) Rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua 1 metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään 3,5 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän kohdalla ja 4,5 metriä ajoradan kohdalla ja sitä 0,5 metriä leveämmällä alueella. 2) Laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata kadun tai yleisen alueen käyttöä eikä olla häiritsevä. 3) Laitteen muodon ja rakenteen on ulkoasultaan sopeuduttava muihin läheisiin mainoslaitteisiin, rakennukseen ja ympäristöön. 4) Laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi. 5) Rakennuksen räystästason yläpuolelle voi sijoittaa ainoastaan irtokirjainmainoksia. 6) Ruutukaava-alueella mainokset on oltava pääsääntöisesti irtokirjainmainoksia. Mainoslaitteen sijoittaminen, valon heijastaminen tai muu vastaava toimenpide ei saa aiheuttaa haittaa asumiselle, viihtyvyydelle tai liikenteelle välkkymisen, kirkkauden, pyörimisen, äänen tai muun vastaavan vuoksi. 39

40 miseen käytettävät valaisimet on sijoitettava ja suunnattava niin, etteivät ne aiheuta kohtuutonta häikäisyä ja yöaikaan klo häiritsevää valoa asuinhuoneistoihin. Milloin ikkuna- tai ovimarkiisi taikka terassin aurinko- tai sadesuoja on helposti nostettava, markiisi saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai yleiselle alueelle enintään 2 metriä. Markiisin alimman kohdan ja maanpinnan välillä on oltava vähintään 2,4 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän kohdalla ja 4,5 metriä ajoradan kohdalla. Irrallisia myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteita taikka ulkotulia ei saa sijoittaa katualueelle, kevyen liikenteen tai jalankulkuväylille eikä muillekaan yleiselle liikenteelle tai jalankululle varatuille alueille tai väylille. Erityistapauksissa rakennusvalvontaviranomainen (tai maanomistaja alle 2 viikon sijoituksissa) voi antaa luvan laitteiden sijoittamiseen, jolleivät ne vaaranna jalankulkijoiden turvallisuutta eivätkä haittaa alueen kunnossa- ja puhtaanapitoa. Mainos- ja vastaavien laitteiden lupamenettelystä on määritelty tämän rakennusjärjestyksen pykälässä 8. Kadun ja muun yleisen alueen haltijalla on oikeus poistaa alueeltaan luvattomat kadun käyttöä haittaavat tai vaarantavat laitteet, mainokset ja ulkotulet. Viittaus MRA 62 1 momentin 7 ja 8 kohta RakMK F2 7) Tonteille ei saa sijoittaa mainoslaitteita, jotka eivät liity tontilla harjoitettavaan toimintaan. Piha-alueiden, kenttien tms. ulkoalueiden valaisemiseen käytettävät valaisimet on sijoitettava ja suunnattava niin, etteivät ne aiheuta kohtuutonta häikäisyä ja yöaikaan klo häiritsevää valoa asuinhuoneistoihin. Milloin ikkuna- tai ovimarkiisi tai terassin aurinkotai sadesuoja on helposti nostettava, markiisi saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai yleiselle alueelle enintään 2 metriä. Markiisin alimman kohdan ja maanpinnan välillä on oltava vähintään 2,4 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän kohdalla ja 4,5 metriä ajoradan kohdalla. Irrallisia myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteita tai ulkotulia ei saa sijoittaa katualueelle, ajoradan ja jalkakäytävän väliselle nurmialueelle, kivetyille saarekkeille, kevyen liikenteen tai jalankulkuväylille eikä muillekaan yleiselle liikenteelle tai jalankululle varatuille alueille tai väylille. Erityistapauksissa rakennusvalvontaviranomainen (tai maanomistaja alle 2 viikon sijoituksissa) voi antaa luvan laitteiden sijoittamiseen, jolleivät ne vaaranna jalankulkijoiden turvallisuutta eivätkä haittaa alueen kunnossa- ja puhtaanapitoa. Mainos- ja vastaavien laitteiden lupamenettelystä on määritelty tämän rakennusjärjestyksen 8 :ssä. Kadun ja muun yleisen alueen haltijalla on oikeus poistaa alueeltaan luvattomat kadun käyttöä haittaavat tai vaarantavat laitteet, mainokset ja ulko- 40 Kohdan 7 mainoslaitteiden sijoittamista koskeva kielto on tarpeen, koska tontilla harjoitettavaan toimintaan liittymättömillä isoilla mainoslaitteilla on vaikutusta naapurien olosuhteisiin, kaupunkikuvaan ja liikenneturvallisuuteen. Määräyksellä ei rajoiteta esim. AO-tonteilla harjoitettavaa omaa pienyritystoimintaa. Määräystä on tarpeen tarkentaa mm. turvallisuustekijöiden vuoksi.

41 Ympäristönsuojelumääräykset 22 Ikkunamainokset Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, ellei ikkunan peittämiselle ole saatu rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa. 23 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä osoitenumerointi Tontin ja rakennuksen valaistus on järjestettävä siten, että valaistus lisää alueenturvallisuutta eikä häiritse alueella liikkuvia tai naapureita. Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan osoitemerkintä. Katujen risteyksessä rakennuksen molempiin kadunvarsiseiniin on merkittävä kadun nimi ja katunumero. Osoitetekstin (musta) korkeus tulee olla 10 cm ja pohjalevyn (valkea) korkeus 16 cm. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia, että osoiteteksti ja - numerointi sekä porrasopasteet ja tarvittaessa opastaulu on kiinnitetty paikoilleen viimeistään rakennusta käyttöönotettaessa. Viittaus MRA 62 ja 84 tulet. Viittaus MRA 62 1 momentin 7 ja 8 kohta RakMK F2 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta, 1007/2017 Ympäristönsuojelumääräykset 22 Ikkunamainokset Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, ellei ikkunan peittämiselle ole saatu rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa. 23 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä osoitenumerointi Tontin ja rakennuksen valaistus on järjestettävä siten, että valaistus lisää alueen turvallisuutta eikä häiritse alueella liikkuvia tai naapureita. Rakennuspaikan valaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho tulee sovittaa alueen turvallisuutta lisäävästi ja rakennuksen käyttötarkoitusta edistäen. Valaistus ei saa haitallisesti häiritä tai häikäistä alueen asukkaita, alueella liikkuvia tai naapurialueita. Julkisen rakennuksen julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista merkitystä. Julkisen ulkotilan valaistuksessa tavoitteena on tasapainoinen, häikäisemätön valomaisema. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat muuttuneet alkaen valtioneuvoston asetuksiksi. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta. Valaistuksen järjestämistä koskeva määräys on tarpeen sisällyttää rakennusjärjestyksen määräyksiin, koska valaistuksella on erityisiä kaupunkikuvaan ja -ympäristöön sekä turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä vaikutuksia. Oikeanlainen valaistus vahvistaa kaupunkikuvaa, korostaa kaupunkiarkkitehtuuria, luo tunnelmaa sekä vaikuttaa myönteisesti alueiden turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen. 41

42 Valaisinten tulee asemakaava-alueella soveltua kunkin alueen kaupunkikuvaan. Häiriövalon eli valosaasteen syntyminen on estettävä oikeilla valaisinvalinnoilla. Valaistusratkaisun tulee olla energiatehokas ja ympäristöystävällinen. Valaistuksessa tulee käyttää mahdollisimman energiaa säästäviä lamppuja ja valaisimia. Valaistus tulee ylläpitää rakennuspaikalle (sisältää myös kaupungin hallinnoimat julkiset ulkotilat) ja rakennukselle laaditun valaistussuunnitelman mukaisena. Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan osoitemerkintä. Mikäli merkintä ei näy kadulle tai tielle, merkinnän tulee olla myös kadun tai rakennuspaikalle haarautuvan tien varressa. Katujen risteyksessä rakennuksen molempiin kadunvarsiseiniin on merkittävä kadun nimi ja katunumero. Osoitetekstin (musta) korkeus tulee olla 10 cm ja pohjalevyn (valkea) korkeus 16 cm. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia, että osoiteteksti ja -numerointi sekä porrasopasteet ja tarvittaessa opastaulu on kiinnitetty paikoilleen viimeistään rakennusta käyttöönotettaessa. Asemakaava-alueilla osoitenumerot on mahdollisuuksien mukaan pimeään aikaan valaistava. Tontin omistajan tai haltijan tulee pitää osoitemerkinnät toimintakuntoisina. Viittaus MRL 117 c MRA 62 ja 84 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta, 1007/2017 Riittävät osoitemerkinnät myös muualla kuin rakennuksessa ovat tarpeen mm. pelastuskaluston perille löytämisen kannalta. Osoitenumeroiden valaiseminen ja osoitemerkintöjen kunnossapito ovat tarpeen mm. pelastuskaluston perille löytämisen kannalta. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat muuttuneet alkaen valtioneuvoston asetuksiksi. 42

43 VII TYÖMAAT 24 Rakennushankkeesta tiedottaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen aiheuttaa pysyvän ja olennaisen muutoksen ympäristössä. Työmaataulusta tai -kyltistä tulee ilmetä vähintään rakennuksen tai kohteen käyttötarkoitus ja laajuus, kohteen valmistumisajankohta ja rakennushankkeesta vastaavan yhteystiedot. Viittaus MRL 133, MRA Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla sekä työmaan jäte- ja vesihuolto Rakennustyön aikaiset varusteet ja varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät kohtuuttomasti aiheuta haittaa naapurin kiinteistön käytölle. Korjaustyön yhteydessä työmaa on erotettava toiminnassa olevista tiloista väliaikaisella paloosastoivalla seinällä. Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilötai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ym- VII TYÖMAAT 24 Rakennushankkeesta tiedottaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen aiheuttaa pysyvän ja olennaisen muutoksen ympäristössä. Työmaataulusta tai -kyltistä tulee ilmetä vähintään rakennuksen tai kohteen käyttötarkoitus ja laajuus, kohteen valmistumisajankohta ja rakennushankkeesta vastaavan yhteystiedot. Viittaus MRL 133 MRA Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla sekä rakennusaikainen työmaan jäte- ja vesihuolto ja hulevesien hallinta Rakennustyön aikaiset varusteet ja varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät kohtuuttomasti aiheuta haittaa naapurin kiinteistön käytölle eivätkä vaurioita yleisellä alueella olevia rakenteita tai kasvillisuutta. Korjaustyön yhteydessä työmaa on erotettava toiminnassa olevista tiloista väliaikaisella paloosastoivalla seinällä. Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henki- 43 Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta. Tiedottamisen tarkoituksena on saattaa yleisesti tiedoksi rakentamisen tai muun toimenpiteen aiheuttama olennainen muutos ympäristössä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa siitä, että käyttökelpoiset esineet ja aineet otetaan talteen jätelain 8 :ssä esitetyn etusijajärjestyksen mukaan. Etusijajärjestyksen mukaan tulee ensisijaisesti vähentää jätteen syntymistä. Jos jätettä syntyy, tulee se käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää aineena tai energiana. Jos näistä mikään ei ole mahdollinen, voidaan jäte loppusijoittaa kaatopaikalle. Jäteasetuksen 15 :n mukaan rakennushankkee-

44 päristölle. Työmaalla tulee olla työmaan kokoon suhteutetut, riittävät alueet ja keräilyvälineet jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Työmaa tulee liittää asemakaava-alueella vesihuoltoverkostoon verkoston haltijan (Kuopion Veden) antamien ohjeiden mukaisesti. Viittaus ympäristönsuojelumääräykset Kuopion kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset 26 Katualueen ja muun yleisen alueen käyttäminen, kaivaminen sekä johtojen ym. sijoittaminen Kaupungin hallitsemalla katualueella ja tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen sekä johtojen, laitteiden ja rakenteiden sijoittamiseen sekä alueen käyttämiseen on haettava maanomistajan lupa. lö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle. Työmaalla tulee olla työmaan kokoon suhteutetut, riittävät alueet ja keräilyvälineet jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteiden keräysvälineitä on järjestettävä siten, että rakennusjätteet voidaan lajitella hyötykäyttöä varten jäteasetuksessa edellytetyllä tavalla. Työmaa tulee liittää asemakaava-alueella vesihuoltoverkostoon verkoston haltijan (Kuopion Veden) antamien ohjeiden mukaisesti. Työmaalta ei saa laskea suoraan vesistöön, ojaan tai hulevesiviemäriverkostoon runsaasti kiintoainetta, lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai kuivatusvesiä. Viittaus Jätelaki 8 Jäteasetus 15 ja 16 MRL ja 165 Ympäristönsuojelumääräykset Kuopion kaupungin yleiset Kunnalliset jätehuoltomääräykset (Savo-Pielisen jätelautakunta) 26 Katu- alueen ja muun yleisen alueen käyttäminen, kaivaminen sekä johtojen ym. sijoittaminen Kaupungin hallitsemalla katu- ja/tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan johtojen, laitteiden ja rakenteiden sijoittamiseen sekä alueen käyttämiseen on haettava maanomistajan lupa hyvissä 44 seen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että jätelain 8 :n mukaisesti otetaan talteen ja käytetään uudelleen käyttökelpoiset esineet ja aineet ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä. Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä jätteen erilliskeräys siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan jätelain 8 :n mukaisesti valmistella uudelleenkäyttöön tai muutoin kierrättää tai hyödyntää. Määräyksessä huomioidaan myös hulevesien hallinta haitallisten hule- ja kuivatusvesien laskukiellon muodossa. Hulevesien hallinnan perustelut on esitetty rakennusjärjestyksen 34 :n kohdalla. Määräys on tarpeen informoimaan hankkeeseen ryhtyvää toimenpiteiden luvanvaraisuuksista, luvan hakemisesta riittävän ajoissa sekä luvan ja käyttöoikeuden maksullisuudesta.

45 Lupahakemukseen on liitettävä suunnitelma kaivutyön suorittamisesta, kuten työmaa-alueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, ajoneuvoja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta sekä mahdollisesti pilaantuneiden maiden käsittelystä ja alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta. Yleiselle alueella jäävistä rakenteista, laitteista, johdoista ja kaapeleista on toimitettava tarkepiirustukset kaupunkiympäristön suunnittelupalveluun 2 viikon kuluttua työn päättymisestä. Kaivuluvasta ja katualueen käyttö-oikeudesta hakijan on suoritettava kaupungin hyväksymän taksan mukainen maksu. Maantielain 42 :n tiealueeseen kohdistuva vastaavanlainen työ ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle edellyttää tienpitoviranomaisen luvan. Viittaus MRA 83 MRL 128 Maisematyölupa /kaupungin ympäristöpalvelut Maantielaki 42 ajoin. Lisäksi katu- ja/ tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen on haettava kaivulupa. Kaivuluvasta ja katu- tai yleisen alueen käyttöoikeudesta hakijan on suoritettava kaupungin hyväksymän taksan mukainen maksu. Lupahakemukseen on liitettävä suunnitelma kaivutyön suorittamisesta, kuten työmaa-alueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, väliaikaisista pysäköintijärjestelyistä, tarvittaessa liikenteenohjaussuunnitelma huomioiden esteettömyys, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta, kasvillisuuden suojaamisesta sekä mahdollisesti pilaantuneiden maiden käsittelystä ja alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta. Katu- tai yleiselle alueella jäävistä rakenteista, laitteista, johdoista ja kaapeleista on toimitettava tarkepiirustukset sekä -mittaukset maaomaisuuden hallintaan kaupunkiympäristön suunnittelupalveluun 2 viikon kuluttua työn päättymisestä. Maantielain 42 :n tarkoittama tiealueeseen kohdistuva vastaavanlainen työ ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle edellyttää tienpitoviranomaisen luvan. Rakennustöitä ja muita vastaavia töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin (vähintään 10 työpäivää) ennen aiottua rakentamista. 45 Lupahakemuksessa on tarpeen esittää aiempaa kattavammin työmaa-alueen järjestelyihin liittyviä seikkoja mm. turvallisuuden ja työn sujuvuuden lisäämiseksi. Määräykseen on tarkennettu oikea taho, minne ko. piirustukset ja mittaukset on toimitettava. Maantielain mukaan tiealueeseen kohdistuvaan työhön sekä rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamiseen tiealueelle on oltava tienpitoviranomaisen lupa. Lupa voidaan myöntää, jos toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa liikenteelle eikä haittaa tienpidolle. Puolustusvoimat on pyytänyt sisällyttämään rakennusjärjestykseen määräyksen puolustusvoimien kaapelilinjojen huomioimisesta.

46 27 Työmaan purkaminen ja siistiminen Rakennustyömaan jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue siistittävä. Rakentamisessa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Mikäli rakennusvalvonta joutuu huomauttamaan em. siistimisen laiminlyönnistä, peritään rakennusvalvonnan katselmuksesta taksan mukainen katselmusmaksu. VIII RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 28 Vesihuolto Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain mukaisesti. Muilla alueilla luvan hakijan tulee esittää rakennuksen jätevesijärjestelyt rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen ja muuttaminen edellyttää toimenpideluvan. Viittaus MRL 128 MRA 83 Maisematyölupa /kaupungin ympäristöpalvelut Maantielaki Työmaan purkaminen ja siistiminen Rakennustyömaan jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue siistittävä. Rakentamisessa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Mikäli rakennusvalvonta joutuu huomauttamaan em. siistimisen laiminlyönnistä, peritään rakennusvalvonnan katselmuksesta taksan mukainen katselmusmaksu. VIII RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 28 Vesihuolto Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain mukaisesti. Muilla alueilla luvan hakijan tulee esittää rakennuksen jätevesijärjestelyt rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen ja muuttaminen edellyttää toimenpideluvan. 46 Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta.

47 Talousveden laadusta ja riittävyydestä tulee tarvittaessa antaa selvitys ennen rakennusluvan myöntämistä. Viittaus MRL 135 ja 136 MRA 62.1 Vesihuoltolaki 10 ja 11 Ympäristönsuojelumääräykset 29 Jätehuolto Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on otettava huomioon jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Kuopion kaupungin jätehuoltomääräyksissä on esitetty hyväksytyt jätteiden keräysvälinetyypit ja lajitteluvaatimukset. Taajamissa tulee jätteiden keräysvälineet sijoittaa katokseen, kun keräyspaikkaa käyttää vähintään viisi asuinhuoneistoa tai joissa on vähintään kolme jäteastiaa. Maahan sijoitettaville säiliöille vaaditaan alueellisen jätelautakunnan lupa, josta säädetään tarkemmin jätehuoltomääräyksissä. Jätteiden keräilyvälineet, on sijoitettava yleensä vähintään 8 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista, jollei jätesäilytystilaa palo-osastoida ja siihen toteuteta erillistä ilmastointia. Omakotitalojen jätteiden keräysvälineiden vastaava vähimmäisetäisyys naapurirakennuksesta on 4 metriä. Talousveden laadusta ja riittävyydestä tulee tarvittaessa antaa selvitys ennen rakennusluvan myöntämistä. Viittaus MRL 135 ja 136 MRA 62.1 Vesihuoltolaki 10 ja 11 Ympäristönsuojelumääräykset 29 Jätehuolto Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on otettava huomioon kunnallisten jätehuoltomääräysten asettamat vaatimukset jätteiden lajittelulle ja kuljetukselle jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Kunnallisissa Kuopion kaupungin jätehuoltomääräyksissä on asetettu esitetty hyväksytyt jätteiden keräysvälinetyypit ja lajitteluvaatimukset sekä keräyspaikkaa ja sen sijoittamista koskevat vaatimukset. Jätteiden keräyspaikka on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti sen välittömään läheisyyteen ja tyhjennykset voidaan hoitaa ilman pihan muille toiminnoille aiheutuvaa haittaa. Taajamissa tulee jätteiden keräysvälineet jäteastiat sijoittaa katokseen, kun keräyspaikkaa käyttää vähintään viisi asuinhuoneistoa tai joissa on vähintään kolme jäteastiaa. Maahan sijoitettaville säiliöille vaaditaan alueellisen jätelautakunnan lupa, josta säädetään tar- 47 Jäteasetuksen 10 :n mukaan kiinteistön haltijan, kunnan, jätteen haltijan, tuottajan, jakelijan ja muun toimijan on järjestäessään yhdyskuntajätteen ja siihen rinnastettavan jätteen keräyksen huolehdittava siitä, että jätteen vastaanottopaikkaan on esteetön pääsy ja jäte voidaan turvallisesti kuormata poiskuljetusta varten, ja siitä, että jäteastioiden käytöstä ja tyhjennyksestä ei aiheudu loukkaantumisen vaaraa käyttäjälle tai tyhjentäjälle eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuoltomääräykset ovat jätelain nojalla annettavia paikallisia sitovia säännöksiä jätehuollosta. Määräyksiä annetaan esimerkiksi jätteiden lajittelusta, keräämisestä, hyödyntämisestä ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Määräyksillä varmistetaan toimiva jätehuolto, josta ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.

48 Jätteiden keräysvälineiden säilytyspaikat on lisäksi sijoitettava helposti jäteautolla päästävälle paikalle ja siten, ettei tyhjennys haittaa pihan muita toimintoja. Viittaus MRL 157 MRA 56 Kuopion kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset IX PIHAMAAN RAKENTAMINEN 30 Pihamaan rakentaminen Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin tai rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä eikä se tuota haittaa naapureille. Asuinrakennusten yhteyteen tulee järjestää ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelua varten vähintään 0,15 m2 jokaista asuinhuoneiston neliömetriä kohti. kemmin jätehuoltomääräyksissä. Jätteiden keräilyvälineet, on sijoitettava yleensä vähintään 8 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista tai työpaikkahuoneistoista, jollei jätesäilytystilaa palo-osastoida ja siihen toteuteta riittävää ilmanvaihtoa erillistä ilmastointia. Omakotitalojen ja paritalojen jätteiden keräysvälineiden vastaava vähimmäisetäisyys naapurirakennuksesta on 4 metriä. Jätteiden keräysvälineiden säilytyspaikat on lisäksi sijoitettava helposti jäteautolla päästävälle paikalle ja siten, ettei tyhjennys haittaa pihan muita toimintoja. Viittaus Jäteasetus 10 MRL 157 MRA 56 Kunnalliset Kuopion kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset (Savo-Pielisen jätelautakunta) IX PIHAN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 30 Pihan suunnittelu ja rakentaminen Pihan suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava laaditut rakentamistapaohjeet, korttelisuunnitelma ja muut kaupungin laatimat ohjeet kuten Ohje tontinkäyttösuunnitelman laatimisesta. Tontinkäyttösuunnitelman laatiminen vaaditaan pientaloa suuremmissa hankkeissa tontin omistusmuodosta riippumatta. 48 Määräyksessä huomioidaan liikkumisen turvallisuuden lisäksi paloturvallisuus ja terveyshaittojen ehkäiseminen. Määräykset ovat tarpeen, jotta piha tulee suunniteltua ja toteutettua noudattaen alueelle laadittuja suunnitelmia ja huomioiden pihan liittyminen katualueeseen. Kuopion kaupunki on laatinut Ohjeen tontinkäyttösuunnitelman laatimisesta auttamaan ja opastamaan tontinkäyttösuunnitelman tekemistä rakennushankkeissa. Ohjeen avulla pyritään lisäämään tietoisuutta tontille vaaditusta suun-

49 Maankäyttö- ja rakennuslain 21 luvun vaatimusten lisäksi on rakennuslupaa haettaessa asuin-, liike-, palvelu- ja työpaikkarakennuksia varten esitettävä asemapiirustuksessa riittävästi tilaa polkupyörien säilytystä varten. Polkupyörien säilytyspaikkoja tulee asukkaita varten olla vähintään kaksi paikkaa asuntoa kohden ja vähintään puolet paikoista tulee olla katetussa tilassa. Tontin pihajärjestelyjen muutokset, kuten autopaikoitusalueen suurentaminen tai pienentäminen, edellyttävät toimenpidelupaa. Asemakaava-alueella asuinrakennusten tonteille ei saa sijoittaa pressuautosuojia, -varastoja tai vastaavia ilman toimenpidelupaa. Viittaus MRL 1, 155 ja 167 Pihan ja rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida mahdolliset asemakaavamääräykset vihertehokkuudesta. Asemapiirustuksessa on esitettävä kadun korkeusasema, reunalinjat, tontin kohdalla mahdollisesti olevat pysäköintipaikat sekä kalusteet ja varusteet. Pihamaata rakennettaessa Pihan suunnittelussa ja rakentamisessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin tai rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä eikä se tuota haittaa naapureille ja muulle ympäristölle. Tontilla mahdollisesti olevien vieraslajien leviäminen on estettävä viemällä kaivumaat niille tarkoitettuun paikkaan. Kiinteistön omistajan tai haltijan tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei tontille tai rakennuspaikalle kulkeudu maamassojen tai työkoneiden mukana vieraslajeja. 49 nittelusta ja näin luomaan paremmat edellytykset viihtyisään asumiseen ja kaupunkiympäristöön. Ohjeessa kerrotaan yleisesti tontinkäyttösuunnitelmasta ja siihen vaaditusta sisällöstä sekä mallit rivitalo-, kerrostalo- ja yrityskohteen käyttösuunnitelmista. Ohje sisältää suosituksen käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa tontinkäyttösuunnitelman laatimisessa. Vihertehokkuuden avulla pyritään tiivistyvässä kaupunkirakenteessa sellaisten vihreämpien rakennettujen ympäristöjen muodostumiseen, jotka mahdollistavat hulevesien luonnonmukaisemman käsittelyn, parantavat ilmanlaatua, vähentävät lämpösaarekeilmiötä sekä tukevat rakennettujen alueiden ekosysteemipalveluita tärkeänä osana viherrakenteen kokonaisuutta. Vihreän infrastruktuurin merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa korostuu kaupunkien tiivistyessä, sillä kasvillisuus vähentää tulvariskiä, sitoo hiilidioksidia, viilentää rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita ja lisää kaupunkitilan viihtyisyyttä ja terveysvaikutuksia. Vieraslajilain mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. Toimijan on huolehdittava siitä, ettei hänen tuottamassaan, varastoimassaan, markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään

50 tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole haitallista vieraslajia, joka tuotteen tai aineiston mukana voi levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. Asuinrakennusten yhteyteen tulee järjestää ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelua varten vähintään 0,15 m² jokaista asuinhuoneiston neliömetriä kohti. Leikkipaikalle tulee suunnitella leikkivälineet keinumiseen, kiipeilyyn, liukumiseen ja hiekkaleikkeihin. Maankäyttö- ja rakennuslain 21 luvun vaatimusten lisäksi on rakennuslupaa haettaessa asuin-, liike-, palvelu- ja työpaikkarakennuksia varten esitettävä asemapiirustuksessa riittävästi tilaa polkupyörien säilytystä varten. Polkupyörien säilytyspaikkoja tulee asukkaita varten olla vähintään kaksi paikkaa asuntoa kohden ja vähintään puolet paikoista tulee olla katetussa tilassa. Ellei asemakaavassa toisin määrätä, on pyöräpaikkoja varattava vähintään seuraavasti: - asuinrakennukset 1 pp/30 k-m² - opiskelija-asuminen 1 pp/25 k-m² 50 Vieraslajeja sisältäviä maamassoja kaupunki voi toimittaa maa/maisema/meluvalleihin syvälle puhtaan maan alle laadittujen suunnitelmien mukaisesti tai muutoin maankaatopaikoille tiettyyn paikkaan (vrt. saastuneet maat). Ensisijaista on kuitenkin vieraslajien torjunta paikan päällä. Vieraslajeja voi myös kulkeutua puhtaalle alueelle maamassojen tuonnin yhteydessä joko itse massoissa tai työkoneissa. Vaikka sen estäminen on vieraslajilain mukaan toimijan vastuulla, on rakennusjärjestykseen tarpeen liittää maininta siitä, että asiaan tulee myös kiinteistön omistajan tai haltijan kiinnittää huomiota. Lasten oikeus leikkiin pohjautuu kansainvälisiin lasten oikeuksia koskeviin sopimuksiin. Rakennusjärjestyksen määräyksellä täsmennetään sitä, millaisia leikkivälineitä leikkipaikoille tulee suunnitella. Polkupyöräpysäköintiin liittyvä normisto sisällytetään rakennusjärjestykseen kaupunginhallituksen hyväksymän Keskustan pysä-

51 - liike- ja toimistorakennukset 1 pp/50 k-m² - koulut ja oppilaitokset 1 pp/2 oppilasta - muilta osin tapauskohtaisesti riittävä määrä polkupyöräpysäköintitilaa Polkupyörien säilytys ja pysäköinti tulee osoittaa helppokulkuiseen paikkaan. Asuinrakentamisen osalta polkupyörien säilytyspaikoista vähintään 75 % ja muiden käyttötarkoitusten osalta vähintään 50 % tulee olla katetussa tilassa. Polkupyöräpysäköintitilat mitoitetaan RT-kortin mukaisesti. Uudisrakentamisen ja piha-alueiden muutostöiden yhteydessä sähkötiloihin tulee varata riittävät tilat tarvittaville keskuslaajennuksille. Pysäköintipaikat tulee toteuttaa valmiiksi putkitettuina käyttäen korroosionkestäviä ja riittävän isoja kaapelien asennusputkia ottaen huomioon sekä sähkön- että tiedonsiirron kaapelointitarpeet seuraavasti: - yli 5 asunnon asuinrakennustonteilla putkitus tulee tehdä kaikilla pysäköintipaikoilla - toimisto-, hallinto-, virasto- ja palvelurakennustonttien (ml. päiväkodit, koulut, oppilaitokset) pysäköintipaikoilla putkitus tulee tehdä vähintään 50 %:iin ja latauspiste toteuttaa vähintään 5 %:iin pysäköintipaikoista - liikerakennustonttien pysäköintipaikoilla putkitus tulee tehdä vähintään 20 %:iin pysäköintipaikoista 51 köinnin yleissuunnitelman mukaisesti. Polkupyörien säilyttämismahdollisuus katetussa tilassa lisää polkupyörien käyttöastetta ja edistää polkupyöräilyä. Katettujen tilojen toteuttamisaste prosentteina on määritetty huomioiden haluttu tavoite sekä Keskustan pysäköinnin yleissuunnitelman sisältö, tonttien käyttötarkoitus ja tonttien pinta-alalliset käyttömahdollisuudet. Tiukempia kattamisvaatimuksia voidaan esittää uusissa asemakaavoissa, mikäli ne ovat tarpeen esimerkiksi rakennuksen käyttömuodon takia tai kompensoimaan autopaikkanormia. Sähköautojen käytön edistäminen on tarpeen ympäristösyistä. Ennusteiden mukaan sähköautot tulevat lisääntymään huomattavasti tulevaisuudessa. Näin ollen on varauduttava myös autojen latauspisteiden toteuttamiseen. Latauspisteisiin on taloudellisinta ja tarkoituksenmukaisinta varautua etupainotteisesti muun rakentamisen yhteydessä, jotta ne on mahdollista toteuttaa helposti myöhemmässäkin vaiheessa. Rakennusjärjestykseen on tarpeen ottaa tätä koskeva määräys eriteltynä eri käyttötarkoitusten mukaan. Uusissa, rakennettavissa kiinteistöissä sähköautojen latauspaikkojen suunnittelu ja varautuminen on selkeästi helpompaa ja halvempaa kuin vanhoissa kiinteistöissä. Uusia kiinteistöjä rakennettaessa on järkevää varautua latauspistei-

52 den myöhempään toteutukseen. Käytännössä latauspisteisiin varautuminen tarkoittaa seuraavaa: - Ajoneuvopysäköinnin käyttöä varten syöttävä sähköverkko on joko mitoitettava ottaen huomioon autopaikoilla tapahtuva sähköautojen lataus tai alue on putkitettava vähintään niin, että tarvittavat lisäsyöttökaapelit voidaan helposti myöhemmin asentaa. Putkien on oltava korroosion kestäviä ja riittävän isoja ottaen huomioon sekä sähkön että tiedonsiirron kaapelointitarpeet. Asennusputket voidaan korvata sisätiloissa kaapeleiden reitityksen tilavarauksella. - Sähkötiloihin tulee varata riittävä tila tarvittaville keskuslaajennuksille. Etenkin monen autopaikan muuttaminen peruslatauspaikoiksi aiheuttaa muutoksia kiinteistön pääsulakkeissa kiinteistön huipputehon muuttuessa. Sähkötiloissa tulee huomioida myös tilantarve latauspisteiden energiankulutusmittareille, jos mittareiden ei haluta sijaitsevan lataustolpissa tai yleensä pysäköintialueella sijaitsevassa latauskeskuksessa. - Tilavaraus erilliselle latauskeskukselle (voidaan sijoittaa pysäköintialueelle). Erillistä latauskeskusta tarvitaan vain laajemmissa toteutuksissa, ei muutaman latauspaikan tapauksissa. Latauskeskus sijoitetaan yleensä pysäköintialueen reunaan siten, että kaapelointietäisyydet ovat järkeviä. 52 Uusia alueita suunniteltaessa tulisi myös varautua toisen muuntajan rakentamiseen ja muiden mahdollisten teknisten laitteiden sijoittamiseen alueelle mahdollisella tilavarauksella esimerkiksi

53 Tontin pihajärjestelyjen muutokset, kuten autopaikoitusalueen suurentaminen tai pienentäminen, edellyttävät toimenpidelupaa. Asemakaava-alueella asuinrakennusten tonteille ei saa sijoittaa pressuautosuojia, -varastoja tai vastaavia ilman toimenpidelupaa. asemakaavassa. Sähköautojen latauspisteiden laaja yleistyminen voi tuoda tarpeen toisen muuntajan rakentamiselle, etenkin jos sähköautojen lataus-tehoa halutaan nostaa merkittävästi. MRL 126 a :n 6 kohdan mukainen toimenpideluvanvaraisuus. 31 Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusasema tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeusasemaa ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että pihamaan korkeusasema sopeutuu luontevasti naapurin, kadun ja muiden ympäröivien alueiden korkeusasemaan. Viittaus MRL 165 Viittaus MRL 1, 126 a, 155 ja 167 Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta Kuluttajaturvallisuuslaki 31 Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusasema tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeusasemaa ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. Katujen korkeusasema ja sijainti on tarkistettava katusuunnitelmasta. Eri verkostojen laitteiden ja varusteiden sijainti ja korkeusasema pitää tarkistaa kultakin toimijalta erikseen. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että pihamaan korkeusasema sopeutuu luontevasti naapurin, kadun ja muiden ympäröivien alueiden korkeusasemaan. 53 Määräyksessä esitettyjen seikkojen tarkistaminen varmistaa pihamaan korkeusaseman sopeutumisen katusuunnitelmassa esitettyihin tietoihin. Asiassa on ilmennyt aiemmin käytännön ongelmia.

54 32 Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle Tontin luiskaaminen katu- ja muille yleisille alueille on kielletty, mikäli asiasta ei ole sovittu maanomistajan kanssa. Mikäli tontin luiskaamiseen on saatu kaupungin suostumus, tontin tasaus ja luiskaus on suoritettava siten, että luiska sopeutuu luontevasti katuun tai olevaan maastoon. Luiskan tulee olla kaltevuudeltaan 1:3 tai sitä loivempi. 33 Tukimuurit ja pengerrykset Mikäli pihamaata on tarpeen tasata, voidaan se toteuttaa pengertämällä tai tukimuureilla. Tontin rajojen läheisyyteen ei saa tehdä pengerryksiä eikä tontin rajoilla maanpinnan korkeusasemaa saa muuttaa ilman naapurin suostumusta. Pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla enintään 1:3 kaltevuudessa siten, etteivät maa-ainekset ja hule- ja perustusten kuivatusvedet valu naapuritontin puolelle eikä yleiselle alueelle. Mikäli vaikeasti rakennettavalla tontilla joudutaan toteuttamaan em. korkeampia pengerryksiä, on suunnitelma hyväksytettävä rakennustarkastajalla. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edel- Viittaus MRL Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle Tontin luiskaaminen katu- ja muille yleisille alueille on kielletty, mikäli asiasta ei ole sovittu maanomistajan kanssa. Tontin luiskat eivät saa ulottua kiinteistön rajojen ulkopuolelle. Mikäli tontin luiskaamiseen on saatu kaupungin suostumus maanomistajan lupa, tontin tasaus ja luiskaus on suoritettava siten, että luiska sopeutuu luontevasti katuun tai olevaan maastoon. Luiskan tulee olla kaltevuudeltaan 1:3 tai sitä loivempi. 33 Tukimuurit ja pengerrykset Mikäli pihamaata on tarpeen tasata, voidaan se toteuttaa pengertämällä tai tukimuureilla. Tontin rajojen läheisyyteen ei saa tehdä pengerryksiä eikä tontin rajoilla maanpinnan korkeusasemaa saa muuttaa ilman naapurin suostumusta. Mikäli tukimuurin rakenteita tulee kiinteistön ulkopuolelle, edellyttää se maanomistajan lupaa. Pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla enintään 1:3 kaltevuudessa siten, etteivät maa-ainekset ja hule- ja perustusten kuivatusvedet valu naapuritontin puolelle eikä yleiselle alueelle. Mikäli vaikeasti rakennettavalla tontilla joudutaan toteuttamaan em. korkeampia pengerryksiä, on suunnitelma hyväksytettävä rakennustarkastajalla. 54 Määräyksen otsikko on muutettu määräyksen sisältöä vastaavaksi. Tontteja ei saa luiskata kiinteistön rajojen ulkopuolelle esimerkiksi katu- tai muille yleisille alueille. Tästä voi aiheutua haittaa viereisen alueen käytölle. Tonttia koskevat toimenpiteen on tehtävä tontin rajojen sisäpuolella. Määräyksessä täsmennetään luvan antava taho. Määräyksessä täsmennetään luvan antava taho.

55 lyttää naapuritontin haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuurin naapurin rajaan kiinni, vaikka tämä ei ole antanut suostumustaan. 34 Hule- ja perustusten kuivatusvesien johtaminen ja lumen varastointi Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kiinteistöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti (Vesihuoltolaki 10.1 ). Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella hule- ja kuivatusvesien purkupaikka on sijoitettava niin, ettei se haittaa naapuria ja vähintään viiden metrin päähän rajasta ja vähintään 20 metrin päähän vesistöstä. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin voi myöntää kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Lumen varastointi on suoritettava omalla kiinteistöllä siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille eikä yleisen alueen käytölle. Lumen varastointi pelastustieksi merkityllä kiinteistön alueella on kiellettyä. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapuritontin haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuurin naapurin rajaan kiinni, vaikka tämä ei ole antanut suostumustaan. 34 Hule- ja perustusten kuivatusvesien johtaminen ja lumen varastointi Maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvät sade- tai sulamisvedet (hulevesi) sekä perustusten kuivatusvesi tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää rakennuspaikalla. Siltä osin kuin kerääntymispaikalla ei voida imeyttää, tulee hulevedet johtaa hulevesiviemäriverkostoon tai kunnan hulevesijärjestelmään. Kiinteistön hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Hulevesien poisjohtaminen on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapurikiinteistölle, kadulle tai yleiselle alueelle tai niiden käyttäjille. Mikäli hulevedet johdetaan hulevesijärjestelmään tai tie-, katu- tai muun yleisen alueen kuivatusjärjestelmään (esim. avo-ojaan), rakennuslupahakemukseen on liitettävä järjestelmän tai alueen haltijan suostumus. Asemakaava-alueiden ulkopuolella hule- ja kuivatusvesien purkupaikka on sijoitettava niin, ettei se haittaa naapuria ja vähintään viiden metrin päähän rajasta ja vähintään 20 metrin päähän vesistöstä. 55 Hulevesiä koskeva lainsäädäntö on muuttunut siten, että hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa. Hulevesien viemäröinti on irrotettu vesihuoltolain mukaisesta vesihuollon käsitteestä ja sääntely on liitetty maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunta voi tarvittaessa ottaa hulevesien järjestämisvastuun myös muillakin alueilla. Lain tavoitteena on hulevesien kokonaisvaltainen hallinta, jolloin hulevesien viemäröinnin lisäksi niitä viivytetään ja imeytetään sekä johdetaan kosteikkoihin ja paikkoihin, joista ei aiheudu vahinkoja kiinteistölle eikä ympäristölle. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Em. tahon on johdettava kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos niitä ei voi käsitellä kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta hulevesiviemäriviemäriverkostoon.

56 Viittaus MRL momentti 6 kohta ja 165 Vesihuoltolaki 10 ja 11 Pelastuslaki 11 Rakennuspaikan suunnittelussa tulee huomioida luonnontilaisilta alueilta tulevien vesien ohjaaminen. 35 Tontin liikennejärjestelyt ja ajoneuvoliittymä Tontin tai rakennuspaikan liikennejärjestelyt on suunniteltava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa asukkaille tai ympäristölle. Yleensä paikoitusalue tulee järjestää tontin kadunpuoleiselle sivulle. Pelastustien tarpeellisuudesta päätetään rakennuslupavaiheessa ja se on merkittävä asemapiirrokseen. Majoitus-, hoito-, liike-, työpaikka-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten sekä maanpinnalta lukien yli kolmekerroksisten asuinrakennusten vierelle edellytetään pelastustie. Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy (pelastustie) rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Pelastustie on pidettävä vapaana ja ajokelpoisena myös talviaikana. Pelastustie on mitoitettava pelastuslaitoksen antamisen ohjeiden mukaisesti. Pelastustie tulee merkitä tieliikenneasetuksen (182/1982) 21 :n mukaisella tekstillisellä lisäkilvel- Viittaus MRL 13 a luku, ja 165 Vesihuoltolaki 10 ja 11 Pelastuslaki Tontin liikennejärjestelyt ja ajoneuvoliittymä Tontin tai rakennuspaikan liikennejärjestelyt on suunniteltava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa asukkaille tai ympäristölle. Yleensä paikoitusalue tulee järjestää tontin kadunpuoleiselle sivulle. Tontille on rakennettava pysäköintialueiden ja - laitosten toteutusta ohjaavien RT-korttien edellyttämällä tavalla liikuntaesteisten autopaikkoja. Pelastustien tarpeellisuudesta päätetään rakennuslupavaiheessa ja se on merkittävä asemapiirrokseen. Majoitus-, hoito-, liike-, työpaikka-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten sekä maanpinnalta lukien yli kolmekerroksisten asuinrakennusten vierelle edellytetään pelastustie. Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy (pelastustie) rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Pelastustie on pidettävä vapaana ja ajokelpoisena myös talviaikana. Pelastustie on mitoitettava pelastuslaitok- 56 MRL 117 :n mukaan rakennuksen tulee soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Esteetöntä liikkumis- ja toimimisympäristöä koskevan RTkortin mukaan osan rakennuksen autopaikoista tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle. Nämä paikat tulee sijoittaa rakennukseen pääsyn kannalta sisäänkäyntiin nähden tarkoituksenmukaisesti ja ne tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella. Näiltä autopaikoilta sekä tontin tai rakennuspaikan rajalta on oltava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuva kulkuväylä määräyksissä tarkoitettuun rakennukseen ja tiloihin. Käytettäessä asuinkerrostalon asuntojen varatiejärjestelyissä pelastuslaitoksen kalusto tulee pelastustien suunnittelussa käyttää Pohjois- Savon pelastuslaitoksen pelastustieohjetta.

57 lä. Tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa yleensä vain yhden kadulle tai maantielle johtavan ajoneuvoliittymän, joka on osoitettu asemapiirustuksessa. Ajoneuvoliittymästä on oltava riittävä esteetön näkemä-alue kumpaankin suuntaan. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään 6 metriä ja muilla alueilla enintään 10 metriä. Ajotien pituuskaltevuus ei saa olla jyrkempi kuin 1: 10. Rinteessä sijaitsevasta tonttiliittymästä tulee rakennuslupapiirustusten yhteydessä esittää pituusleikkaus, jossa osoitetaan ajoradan, reunakiven ja autosuojan lattiatason korkeusasemat sekä mahdollisen jalkakäytävän tai kevyenliikenteen väylän korkeusasema ja sijainti. Yksityisen tien liittymiseksi maantiehen tarvitaan tienpitoviranomaisen lupa. Lupa tarvitaan myös olemassa olevan liittymän siirtoon, käyttötarkoituksen muutokseen tai laajentamiseen. Viittaus MRL 155 ja momentti Maantielaki 37 ja 38 sen antamien ohjeiden mukaisesti. Pelastustie tulee merkitä tieliikenneasetuksen (182/1982) 21 :n mukaisella tekstillisellä lisäkilvellä. Tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa yleensä pääsääntöisesti vain yhden kadulle tai maantielle johtavan ajoneuvoliittymän (ei koske erillistä jalankulku/pyöräily yhteyttä jalankulku ja/tai polkupyöräväylälle), joka on osoitettu asemapiirustuksessa. Ajoneuvoliittymästä on oltava riittävä esteetön näkemä-alue kumpaankin suuntaan. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään 6 metriä ja muilla alueilla enintään 10 metriä. Ajotien pituuskaltevuus ei saa olla jyrkempi kuin 1:10. Rinteessä sijaitsevasta tonttiliittymästä tulee rakennuslupapiirustusten yhteydessä esittää pituusleikkaus, jossa osoitetaan ajoradan, reunakiven ja autosuojan lattiatason korkeusasemat sekä mahdollisen jalkakäytävän tai kevyenliikenteen väylän korkeusasema ja sijainti. Kiinteistön rajautuessa jalkakäytävään tai yhdistettyyn jalankulku- ja pyöräilyväylään voi kiinteistö toteuttaa tarkoituksen mukaiset yhteydet jalankululle ja pyöräilylle. Tontin ajoneuvoliittymän rakentaminen ja kunnossapito kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Yksityisen tien liittymiseksi maantiehen tarvitaan tienpitoviranomaisen lupa. Lupa tarvitaan myös olemassa olevan liittymän siirtoon, käyttötarkoi- 57 Ajoneuvoliittymien rajaaminen yhteen on tarpeen liikenneturvallisuuden, kiinteistöjen yhdenvertaisen kohtelun, kunnossapidon tarpeiden (mm. lumitilan riittävyys) sekä kaupunkikuvallisen ilmeen takia. Kaupunkikuvalliseen ilmeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat yhtenäisen katunäkymän säilyttäminen, katualueeseen rajautuvan vihreän tontin osan tärkeys ja katupuukujanteen muodostuminen. Jalankulku- ja pyöräilyväylää koskevan määräyksen tarkoituksena on muodostaa kiinteistöltä helpot ja loogiset yhteydet jalankulku- ja pyöräilyväylille sekä suosia kiinteistöltä tulevaa jalankulkua ja polkupyöräilyä. Ajoneuvoliittymän rakentaminen ja kunnossapito kuuluvat voimassaolevan lainsäädännön mukaan kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Määräys on sisällytetty rakennusjärjestykseen selkeyttämään kiinteistön omistajan tai haltijan tietoisuutta asiasta.

58 36 Aidat ja istutukset Tontin kadun vastaiselle rajalle kokonaan oman tontin puolelle voidaan istuttaa pensasaita, pensasryhmiä aidanteiksi tai rakentaa kiinteä aita. Aitatyyppi tulee olla alueen ja viereisten tonttien aitatyyppeihin sopeutuva. Rakentamistapaohjeissa on alueittain määritelty hyväksyttävät aitatyypit ja muut aitaamisratkaisut. Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeutua ympäristöön. Rakentamistapaohjeissa voidaan sallia katualueelle toteutettavat istutukset, joista on omat erilliset ohjeet. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapureille, liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Tonttien välisen raja-aidan tekemiseen tulee aina olla naapurin suostumus. Mikäli naapurukset eivät pääse sopimukseen raja-aidasta, ratkaisee asian hakemuksesta rakennusvalvontaviranomainen. Aitaa ei katsota raja-aidaksi, mikäli rakennetun aidan etäisyys naapurin rajasta on vähintään puolet aidan korkeudesta tai istutettavan aidan oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyvät omalla tontilla. Tontin sisäisille aidoille ei tarvita lupaa eikä ilmoitusta. tuksen muutokseen tai laajentamiseen. Viittaus MRL 88, 117 b, 117 e, 135, 155 ja Maantielaki 37 ja 38 Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossaja puhtaanapidosta 4 36 Aidat ja istutukset Tontin kadun vastaiselle rajalle kokonaan oman tontin puolelle voidaan istuttaa pensasaita, pensasryhmiä aidanteiksi tai rakentaa kiinteä aita. Aitatyyppi tulee olla alueen ja viereisten tonttien aitatyyppeihin sopeutuva. Rakentamistapaohjeissa on alueittain määritelty hyväksyttävät aitatyypit ja muut aitaamisratkaisut. Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeutua ympäristöön. Rakentamistapaohjeissa voidaan sallia katualueelle toteutettavat istutukset, joista on omat erilliset ohjeet. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapureille, liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Tonttien välisen raja-aidan tekemiseen tulee aina olla naapurin suostumus. Mikäli naapurukset eivät pääse sopimukseen raja-aidasta, ratkaisee asian hakemuksesta rakennusvalvontaviranomainen. Aitaa ei katsota raja-aidaksi, mikäli rakennetun aidan etäisyys naapurin rajasta on vähintään puolet aidan korkeudesta tai istutettavan aidan oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyvät omalla tontilla. Tontin sisäisille aidoille ei tarvita lupaa 58

59 Yli 1,8 metriä korkeaksi rakennettavalle aidalle tarvitaan kuitenkin aina toimenpidelupa. Tontin raja-aitojen luvanvaraisuus on mainittu 8 :n kohdassa 9. Isoksi kasvavat puut tulee istuttaa vähintään neljän metrin päähän rakennuksista ja naapurin rajasta. Viittaus MRL 62 1 momentin 9 kohta MRA 82 eikä ilmoitusta. Yli 1,8 1,6 metriä korkeaksi rakennettavalle aidalle tarvitaan kuitenkin aina toimenpidelupa. Tontin raja-aitojen luvanvaraisuus on mainittu 8 :ssä :n kohdassa 9. Isoksi kasvavat puut tulee istuttaa vähintään neljän metrin päähän rakennuksista ja naapurin rajasta. Viittaus MRL 62 1 momentin 9 kohta MRL 126 a.1.9 MRA a Puuston hoitaminen Kiinteistön haltijan on valvottava kiinteistönsä puiden kuntoa ja ryhdyttävä tarvittaessa tarpeellisiin toimenpiteisiin ympäristölleen vaarallisesta puusta aiheutuvan haitan poistamiseksi. Vähäistä suurempi puunkaato edellyttää maisematyölupaa maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyissä tilanteissa. Puunkaato voidaan esittää myös rakennustai toimenpideluvan pääpiirustuksissa, jolloin erillistä maisematyölupaa ei tarvita. Asemakaava-alueen puusto ja erityisesti maisemallisesti merkittävät sekä alueen viihtyisyyden kannalta olennaiset puut ja puuryhmät tulee ensisijaisesti pyrkiä säilyttämään. Puiden elinolosuhteita ei saa tarpeettomasti muuttaa ja juuristoalueelle kohdistuvia häiriöitä tulee välttää. Toimenpideluvasta vapauttamista koskevassa 8 :n määräyksessä aidan korkeudeksi on määritetty 1,6 metriä. Puuston hoitamista koskeva määräys on tarpeen sisällyttää rakennusjärjestyksen määräyksiin, koska puustolla on erityisiä kaupunkikuvaan ja - ympäristöön sekä terveysvaikutuksiin liittyviä vaikutuksia. Puut kuuluvat perinteisesti kaupunkikuvaan ja lisäävät urbaania monimuotoisuutta, viilentävät ilmaa, vähentävät lämpösaareke-ilmiötä, tuottavat happea, ovat hiilinieluja ja sitovat pölyä sekä vaikuttavat positiivisesti kaupunkien äänimaailmaan. 59

60 37 Pihamaan vajat rakennelmat ja laitteet Vajat, rakennelmat ja laitteet kuten pienet autosuojat, varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, pihagrillit, maakellarit, jätekatokset, leikkimökit, koirankopit ja muut vastaavat on sijoitettava tontille siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä. Vajat, rakennelmat ja laitteet on sijoitettava asemakaavan osoittamalle rakennusalalle kuitenkin vähintään kahden metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta. Grillikatoksen etäisyys naapuritontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä asemakaava-alueella ja muualla vähintään 5 metriä naapuritontin rajasta. Puiden lähialueella tehtävien muutostöiden (esimerkiksi kaivutyöt) yhteydessä tulee huolehtia puiden riittävästä suojauksesta. Suojaustoimenpiteet tulee kohdistaa koko puuhun (juuristoalue, runko ja latvus). Asemakaava-alueilla puuston hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota ja puihin kohdistuvat hoitotoimenpiteet on tehtävä puiden luontainen kasvutapa huomioiden. Puustoa ei saa tapittaa eli leikata rajusti typistämällä oksia lyhyiksi tapeiksi. Puiden tapittamiskielto ei koske puutarhan hyötypuita. Viittaus MRL 126 ja Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet Vajat, rakennelmat ja laitteet kuten pienet autosuojat, varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, pihagrillit, maakellarit, jätekatokset, leikkimökit, koirankopit ja muut vastaavat on sijoitettava tontille siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä. Vajat, rakennelmat ja laitteet on sijoitettava asemakaavan osoittamalle rakennusalalle kuitenkin vähintään kahden metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta. Grillikatoksen etäisyys naapuritontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä asemakaava-alueella ja muualla vähintään 5 metriä naapuritontin rajasta. 60 Oksien typistäminen lyhyiksi tapeiksi heikentää puun elinvoimaa ja altistaa sen sairauksille. Tapittamalla menetetään myös puun luonnollinen kasvutapa, mikä heikentää puun maisemallista arvoa. Tapitusleikkaus tuhoaa vähitellen koko puun, ja se muuttuu turvallisuusriskiksi. Puuston tapittamisen kieltäminen on tarpeen, koska siinä on ilmennyt väärinkäytöksiä eli puita on leikattu ympäristöön sopimattomasti ja puulajille epätyypillisesti. Varsinkin arvokkailla alueilla (Kuopion kulttuurihistoriallisen ohjelman mukaiset arvokkaat ympäristöt) tapituskielto on ehdottoman tarpeellinen. Puutarhan hyötypuiden tapittaminen on sallittua. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta.

61 Naapurin suostumuksella lupa voidaan myöntää lähemmäksikin. Vaja tai umpinainen rakennelma on paloosastoitava rajaa vasten, mikäli sen etäisyys naapurin rajaan on pienempi kuin 4 metriä. Piharakennelmien lupamenettely on esitetty tämän rakennusjärjestyksen :ssä 8. Viittaus MRL 157 ja 168 MRA 56 ja Rakennuksen sopeutuminen tontille Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että tontin pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muutoin ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajalta suojaussuunnitelman. Viittaus MRA 49 Naapurin suostumuksella lupa voidaan myöntää lähemmäksikin. Vaja tai umpinainen rakennelma on paloosastoitava rajaa vasten, mikäli sen etäisyys naapurin rajaan on pienempi kuin 4 metriä. Piharakennelmien lupamenettely on esitetty tämän rakennusjärjestyksen :ssä 7 ja 8 :issä. Viittaus MRL 157 ja 168 MRA 56 ja Rakennuksen sopeutuminen tontille Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että tontin pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muutoin ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaaaikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajalta suojaussuunnitelman. Viittaus MRL 117 ja 118 MRA 49 Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta. 61

62 X RAKENNUKSEN ELINKAARI 39 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määriteltävä käyttöikä, jonka tulee olla rakennuksen tarkoitukseen nähden riittävän pitkä. Määritellyn käyttöiän varmistamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia luvan hakijalta lupakäsittelyvaiheessa asiantuntijan laatiman arvion rakennuksen käyttöiästä ja rakennuksen käyttöiän aikaisista kunnossapito ja korjaustoimista. Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden terveellisyydestä, kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta ja luotettavaa tietoa. Viittaus MRL 1, 12, 117, 131, 135 ja 52 MRA 50, 55 ja 66 X RAKENNUKSEN ELINKAARI 39 Rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin. Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määriteltävä käyttöikä, jonka tulee olla rakennuksen tarkoitukseen nähden riittävän pitkä. Määritellyn käyttöiän varmistamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia luvan hakijalta lupakäsittelyvaiheessa asiantuntijan laatiman arvion rakennuksen käyttöiästä ja rakennuksen käyttöiän aikaisista kunnossapito ja korjaustoimista. Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden terveellisyydestä, kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta ja luotettavaa tietoa. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon materiaalien kierrätettävyys ja niiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Rakentamiseen ei saa käyttää vaurioituneita eikä kunnostamattomia materiaaleja tai rakennusosia. Maarakentamisessa tulee ottaa huomioon ylijää- 62 Määräyksellä pyritään edistämään kestävän kehityksen mukaista resurssiviisasta rakentamista sekä ohjaamaan kiertotalouteen liittyvää materiaalien kiertoon saamista, kierrätettävyyttä ja ympäristövaikutuksia. Kiertotaloudessa elinkaarensa lopussa oleva tuote ja materiaali palautuvat takaisin kiertoon, ei jätteeksi. Materiaalit kiertävät ja säilyttävät arvonsa. Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa (MARA-asetus) tukee kiertotaloutta ja ohjaa jätteitä entistä tehokkaampaan hyötykäyttöön. Jätteestä tehdään rakennustuotetta korvaavaa materiaalia, vähennetään loppusijoitettavan jätteen määrää ja säästetään luonnonvaroja. Käytännössä jätteiden käyttö helpottuu kohteissa, joissa kivi- ja maa-ainesta voidaan korvata esimerkiksi betonimurskeella ja rengasrouheel-

63 40 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa, siistissä kunnossa. Myös ilkivallan aiheuttamat vahingot on siistittävä välittömästi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Historiallisesti merkittävien tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten muutossuunnitelmasta pyydetään kulttuuriympäristöjen asiantuntijatahon lausunto. Kiinteistön haltijalla on tarkkailu- ja ryhtymisvelvoite rakennuksen kunnon ja rakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Viittaus MRL 118 ja 166 mämaiden ja tontilla muodostuvien purkumateriaalien hyötykäyttö. Hyötykäyttö edellyttää suunnitelmallisuutta, rakentamisesta annettujen määräysten noudattamista, laadunvarmistusta ja herkillä alueilla ympäristölupaa. Viittaus MRL 1, 12, 117, 117 i, 131, 135 ja MRA 50, 55 ja 66 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 40 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa, siistissä kunnossa. Myös ilkivallan aiheuttamat vahingot on siistittävä välittömästi. Korjaamisen yhteydessä vanhojen kiinteistöjen rännivesiä ei saa johtaa katu- tai yleiselle alueelle tai jätevesiviemäriin. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Historiallisesti merkittävien tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten muutossuunnitelmasta pyydetään kulttuuriympäristöjen asiantuntijatahon lausunto. Kiinteistön haltijalla on tarkkailu- ja ryhtymisvel- 63 la. Tällöin jätteiden hyödyntämisen lisäksi säästettäisiin erityisesti hiekka- ja soramuodostumia. Jätteiden hyötykäyttö edellyttää maarakentamiselta suunnitelmallisuutta. Rakentamiskohteiden on oltava alueen maankäytölle asetettujen tavoitteiden ja rakentamisesta annettujen määräysten mukaisia ja hyödynnettävien jätteiden laatu tulee varmistaa. Joillakin herkillä alueilla, kuten pohjavesialueilla ja lasten leikkipuistoissa, jätteiden hyötykäyttö maarakentamisessa vaatii ympäristöluvan. Hulevesistä eli sade- ja pintavesistä on MRL:n 13 a luvussa (103 a 103 n :t) tarkat ja yksityiskohtaiset määräykset. Rakennusjärjestykseen on otettu tästä syystä vain asiaa koskeva yleissäännös. MRL 165 :n mukaan jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Mikäli kiinteistön omistaja tai haltija laiminlyö velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontavi-

64 Rakennussuojelulaki 41 Rakennuksen tai sen osan purkaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta ja rakennustaiteellisesta arvosta. Historiallisesti merkittävien tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten purkamislupahakemuksesta pyydetään kulttuuriympäristöjen asiantuntijatahon lausunto. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista laaditaan purkamissuunnitelma. Purkamissuunnitelmassa on selvitettävä työn turvallinen järjestäminen sekä materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö. Jos maaperään on saattanut joutua ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, suunnitelmassa on myös selvitettävä maaperän pilaantuminen. Suunnitelmasta on tarvittaessa hankittava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Purkulupahakemuksen yhteydessä on esitettävä alueen aitaus ja istutussuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota työstä aiheutuvien kohtuuttomien melu- ja pölyhaittojen estämiseen. voite rakennuksen kunnon ja rakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Viittaus MRL 118 ja 166 Rakennussuojelulaki Laki rakennusperinnön suojelemisesta 41 Rakennuksen tai sen osan purkaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta ja rakennustaiteellisesta arvosta. Historiallisesti merkittävien tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten purkamislupahakemuksesta pyydetään kulttuuriympäristöjen asiantuntijatahon lausunto. Purkulupahakemuksen tai -ilmoituksen yhteydessä on esitettävä selvitys rakennusosien ja muiden purkujätteiden lajittelusta, hyötykäytöstä ja vastaanottopaikoista. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista laaditaan purkamissuunnitelma. Purkamissuunnitelmassa on selvitettävä työn turvallinen järjestäminen sekä materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö. Jos maaperään on saattanut joutua ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, suunnitelmassa on myös selvitettävä maaperän pilaantuminen. Suunnitelmasta on tarvittaessa hankittava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Purkulupahakemuksen yhteydessä on esitettävä 64 ranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta. Tämä koskee myös kadun, liikennealueen ja muun yleisen alueen omistajaa. Rakennusjärjestyksen 25 :n määräyksessä on esitetty jätelainsäädäntöön perustuva perustelu. 25 :ssä määrätään jätteiden keräysvälineiden järjestämisestä. Määräyksessä on lainsäädäntöön perustuen tarpeen korostaa selvitystä rakennusosien ja muiden purkujätteiden lajittelusta, hyötykäytöstä ja vastaanottopaikoista, jotta ne tulevat purkutyössä riittävästi huomioiduiksi ja lupaviranomainen voi varmistua asian riittävästä hoidosta.

65 Viittaus MRL 127, 139 ja 154 MRA 55 ja 67 Ympäristönsuojelumääräykset Kuopion kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset XI JULKINEN KAUPUNKITILA 42 Julkisen kaupunkitilan määritelmä Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka asemakaavassa on määritelty liikenne-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaavaalueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. Kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavista julkisen kaupunkitilan suunnitelmista on pyydettävä kaupunkikuvatyöryhmän lausunto. Viittaus MRL 83 ja Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealuei- alueen aitaus ja istutussuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota työstä aiheutuvien kohtuuttomien melu- ja pölyhaittojen estämiseen. Viittaus MRL 127, 139 ja 154 MRA 55, 67 ja 69 Jätelaki 8 Jäteasetus 15 ja 16 Ympäristönsuojelumääräykset Kuopion kaupungin yleiset Kunnalliset jätehuoltomääräykset (Savo-Pielisen jätelautakunta) XI JULKINEN KAUPUNKITILA 42 Julkisen kaupunkitilan määritelmä Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka asemakaavassa on määritelty liikenne-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. Kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavista julkisen kaupunkitilan suunnitelmista on pyydettävä kaupunkikuvatyöryhmän lausunto. Viittaus MRL 83 ja 167 Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasääntö 13 d 43 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealu- 65 Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu mm. purkutöiden pölyn- ja meluntorjuntaan liittyviä määräyksiä. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta.

66 den päällysmateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kaupunkikuvaan sopiviksi ja tarkoituksen mukaisiksi. Katua rakennettaessa tulee pyrkiä liikuntaesteettömyyteen ja huolehtia siitä, ettei jalkakäytävän ja ajoradan välinen korkeusero suojatien kohdalla oleellisesti haittaa liikkumista. Kun katu päällystetään uudelleen, ei kadun pinnan korkeutta saa ilman erityistä syytä muuttaa niin, että kadun varrella olevat tontit jäävät katuun nähden alemmaksi tai ylemmäksi kuin mitä ne olivat ennen kadun uudelleen päällystämistä. Jalkakäytävää päällystettäessä liikkeiden ja asiakaspalvelutilojen sisäänkäyntijärjestelyssä tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä liikuntaesteettömyyteen. Viittaus MRL MRA ja 62 Tämä rakennusjärjestys 18, 21 ja Rakennelmat ja laitteet Julkiseen kaupunkitilaan rakennettavien rakennusten, rakennelmien ja muiden rakenteiden ulkoasu on suunniteltava kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi. Siltojen, meluesteiden ja muiden merkittävästi kaupunkikuvaan vaikuttavien rakennelmien ja lait- eiden päällysmateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kaupunkikuvaan sopiviksi ja tarkoituksen mukaisiksi. Katua rakennettaessa tulee pyrkiä liikuntaesteettömyyteen ja huolehtia siitä, ettei jalkakäytävän ja ajoradan välinen korkeusero suojatien kohdalla oleellisesti haittaa liikkumista. Kun katu tai muu yleinen alue päällystetään uudelleen, ei kadun tai muun yleisen alueen pinnan korkeutta saa ilman erityistä syytä muuttaa niin, että kadun tai muun yleisen alueen varrella olevat tontit jäävät katuun nähden alemmaksi tai ylemmäksi kuin mitä ne olivat ennen kadun uudelleen päällystämistä. Jalkakäytävää päällystettäessä liikkeiden ja asiakaspalvelutilojen sisäänkäyntijärjestelyssä tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä liikuntaesteettömyyteen. Viittaus MRL ja 117 e MRA ja 62 Tämä rakennusjärjestys 18, 21 ja Rakennelmat ja laitteet Julkiseen kaupunkitilaan rakennettavien rakennusten, rakennelmien ja muiden rakenteiden ulkoasu on suunniteltava kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi. Siltojen, meluesteiden ja muiden merkittävästi kaupunkikuvaan vaikuttavien rakennelmien ja 66 Määräykseen on lisätty kadun lisäksi täsmennys muun yleisen alueen osalta. Rakennusjärjestyksessä ei viitata rakennusjärjestyksen muihin määräyspykäliin. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta.

67 teiden rakennussuunnitelmista on pyydettävä kaupunkikuvatyöryhmän lausunto. Viittaus MRL 126, MRA Tapahtumien järjestäminen Tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, jos ne ovat paikallaan ja käytössä enintään kaksi viikkoa. Teltoissa on oltava yleisömäärään nähden riittävästi opastettuja poistumisreittejä ja alkusammutuskalustoa. Teltat on kiinnitettävä tukevasti maahan. Tilapäisten rakennelmien, esiintymislavojen ja telttojen turvallisuudesta vastaa tapahtuman järjestäjä. Järjestäjän on annettava vastuuhenkilön allekirjoituksella varustettu todistus siitä, että em. rakennelmien turvallisuus vastaa Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia rakennuksen kestävyyden ja käyttöturvallisuuden osalta. Todistus on esitettävä tapahtuma-alueen tarkastusta suorittavalle viranomaiselle. Tapahtumien jälkeen kaikki rakennukset ja rakennelmat on poistettava viipymättä ja tapahtumaalue siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katutai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi. Tapahtumalle on aina hankittava lupa maanomista- laitteiden rakennussuunnitelmista on pyydettävä kaupunkikuvatyöryhmän lausunto. Viittaus MRL 126 ja 126 a MRA Tapahtumien järjestäminen Tapahtumalle on aina hankittava lupa maanomistajalta tai vesialueen haltijalta, joka myös määrittää lupaehdot ja alueen vuokrahinnan. Tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, jos ne ovat paikallaan ja käytössä enintään kaksi viikkoa. Teltoissa on oltava yleisömäärään nähden riittävästi opastettuja poistumisreittejä ja alkusammutuskalustoa. Teltat on kiinnitettävä tukevasti maahan. Tilapäisten rakennelmien, esiintymislavojen ja telttojen turvallisuudesta vastaa tapahtuman järjestäjä. Järjestäjän on annettava vastuuhenkilön allekirjoituksella varustettu todistus siitä, että em. rakennelmien turvallisuus vastaa Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia rakennuksen kestävyyden ja käyttöturvallisuuden osalta. Todistus on esitettävä tapahtuma-alueen tarkastusta suorittavalle viranomaiselle. Tapahtumien jälkeen kaikki rakennukset ja raken- 67 Luvan hankkiminen on syytä nostaa määräyksen ensimmäiseksi lauseeksi, jotta tapahtuman järjestäjä ymmärtää luvanhankkimisvelvoitteen ja luvan tärkeyden. Tapahtuman järjestäjän luvanhankkimisvelvoitteeseen on lisätty maanomistajan lisäksi myös vesialueen haltija, mikäli tapahtuma sijoittuu vesialueelle, vaikka tällainen tilanne onkin harvinainen. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu mm. tapahtumien järjestämiseen liittyviä meluntorjuntaa koskevia määräyksiä. Jätehuoltomääräyksissä on annettu yleisötilaisuuksien jätehuoltoa koskevia määräyksiä.

68 jalta, joka myös määrittää lupaehdot ja alueen vuokrahinnan. Tapahtumia järjestettäessä on huolehdittava muun muassa riittävistä jätehuoltoja käymäläjärjestelyistä, häiritsevän melun ennalta ehkäisystä ja paikan siistimisestä tapahtuman jälkeen. Tapahtuman järjestämiselle on hankittava muut mahdollisesti tarvittavat luvat. Viittaus MRA 54 Kuopion kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Ympäristönsuojelumääräykset Pelastuslaki Sosiaali- ja terveysministeriön asetus suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (405/2009) XII RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VAL- VONTA 46 Rakennetun ympäristön hoito Tontit ja rakennuspaikat on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä asianmukaisessa kunnossa. Ympäristöä häiritsevien ulkovarastojen ympärille on istutettava aidanne tai peittävä pensasryhmä taikka rakennettava aita. Tontti ja rakennuspaikka tulee muutoinkin tarvittaessa sopivin istutuksin liittää nelmat on poistettava viipymättä ja tapahtumaalue siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi. Tapahtumia järjestettäessä on huolehdittava muun muassa riittävistä jätehuoltoja käymäläjärjestelyistä, häiritsevän melun ennalta ehkäisystä ja paikan siistimisestä tapahtuman jälkeen. Tapahtuman järjestämiselle on hankittava muut mahdollisesti tarvittavat luvat. Viittaus MRA 54 Kuopion kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Kunnalliset jätehuoltomääräykset (Savo-Pielisen jätelautakunta) Ympäristönsuojelumääräykset Pelastuslaki Sosiaali- ja terveysministeriön asetus suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta XII RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VAL- VONTA 46 Rakennetun ympäristön hoito Tontit ja rakennuspaikat on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä asianmukaisessa kunnossa. Ympäristöä häiritsevien ulkovarastojen ympärille on istutettava aidanne tai peittävä pensasryhmä tai rakennettava aita. Tontti ja rakennuspaikka tulee muutoinkin tarvittaessa sopivin istutuksin liittää 68

69 ympäröivään maisemaan. Varastointi ulkosalla on järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa taikka häiritse ympäröivää asutusta. Asemakaava-alueella ei aluetta saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin taikka pitkäaikaiseen tai laajaan tavaroiden ulkosäilytykseen, jollei asemakaavasta muuta johdu (MRL 169 ). Autojen, asuntovaunujen, veneiden, työkoneiden tai vastaavien säilytys tontilla on toteutettava niin, ettei säilytyksestä ole haittaa naapureille tai ettei säilytys rumenna ympäristöä taikka katunäkymää. Rakennukset, niiden ulkopuoliset osat, portit, aidat, istutukset sekä sellaiset rakennelmat ja pienehköt laitokset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja niin, etteivät ne rumenna katukuvaa tai muuta julkista tilaa. Viittaus MRL Julkisen kaupunkitilan kunnossapito ja hoito Liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden sekä toimivuuden vaatimukset. ympäröivään maisemaan. Varastointi ulkosalla on järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa taikka häiritse ympäröivää asutusta. Asemakaava-alueella ei aluetta saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin taikka pitkäaikaiseen tai laajaan tavaroiden ulkosäilytykseen, jollei asemakaavasta muuta johdu (MRL 169 ). Autojen, asuntovaunujen, veneiden, työkoneiden tai vastaavien säilytys tontilla on toteutettava niin, ettei säilytyksestä ole haittaa naapureille tai ettei säilytys rumenna ympäristöä tai katunäkymää. Rakennukset, niiden ulkopuoliset osat, portit, aidat, istutukset sekä sellaiset rakennelmat ja pienehköt laitokset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja niin, etteivät ne rumenna katukuvaa tai muuta julkista tilaa. Viittaus MRL Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossaja puhtaanapidosta PL 9 47 Julkisen kaupunkitilan kunnossapito ja hoito Liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden sekä toimivuuden vaatimukset. 69 Pelastuslain 9 :ssä määrätään rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan velvollisuudesta huolehtia rakennuksen, rakennelman ja sen ympäristön tulipaloon ja pelastustoimintaan liittyvistä velvoitteista sekä syttyvän materiaalin säilyttämisestä. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta.

70 Viittaus MRL 167 Viittaus MRL Rakennetun ympäristön valvonta Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennettua ympäristöä ja julkista kaupunkitilaa suorittamalla tarkastuksia ja katselmuksia. Rakennusvalvontaviranomainen toimittaa tarvittaessa :issä mainittujen valvontakohteiden katselmuksen todetakseen niiden kunnon. Katselmuksesta ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla. Havaituista puutteellisuuksista on annettava kunnossapitovelvollisille korjauskehotus sekä ilmoitettava määrä-aika, mihin mennessä korjaukset on suoritettava. Rakennustarkastaja voi perustellusta syystä myöntää lykkäystä määrä-aikaan. Määräajan jälkeen, mikäli laiminlyöntejä ilmenee, rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain 182 :ssä säädettyihin toimenpiteisiin. Viittaus MRL 166 ja 167 XIII RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA- ALUEILLA 49 Maanrakennustyöt pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistön valuma-alueella 48 Rakennetun ympäristön valvonta Rakennus ympäristöineen on pidettävä jatkuvasti siistissä kunnossa. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennettua ympäristöä ja julkista kaupunkitilaa suorittamalla tarvittaessa kaupunginosa- tai aluekohtaisia tarkastuksia ja katselmuksia, joiden yhteydessä havaitut puutteet kirjataan ja ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Rakennetun ympäristön valvonta käsittää rakennusten kunnon ja ulkonäön sekä pihamaiden siisteyden valvonnan. Havaituista puutteellisuuksista on annettava kunnossapitovelvollisille korjauskehotus sekä ilmoitettava määrä-aika, mihin mennessä korjaukset on suoritettava. Rakennustarkastaja voi perustellusta syystä myöntää lykkäystä määrä-aikaan. Määräajan jälkeen, mikäli laiminlyöntejä ilmenee, rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain 182 :ssä säädettyihin toimenpiteisiin. Viittaus MRL 166, 167, 182 ja 183 HL XIII RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA- ALUEILLA 49 Maanrakennustyöt pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistön valuma-alueella 70 Tarkastukset ja katselmukset perustuvat MRL 183 :n ohella hallintolain :iin. Määräyksessä esitetyt asiat kuvaavat lainsäädännössä määrättyjä/mahdollistettuja menettelyjä (menettelysäännöksiä), niitä ei ole tarpeen kirjata rakennusjärjestyksen määräykseen. Esimerkiksi MRL 182 :ssä säädetään hallintopakkoon liittyvien uhkasakon ja teettämisuhkan käyttämisestä.

71 Tehtäessä maanrakennustöitä pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen. Maata kaivettaessa pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille on jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä täyttöainesten on oltava laadultaan täyttöön soveltuvia, puhtaita, kiviperäisiä aineksia. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia rakentajalta selvitystä suojakerroksen riittävyydestä ja täyttömaiden puhtaudesta. Pohjavesialueet ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueet on osoitettu liitekartassa (liitekartta 1). Viittaus MRL 128, 131 ja 141 YSL 8 Ympäristönsuojelumääräykset 50 Rakentaminen pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueilla Pohjavesialueet ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueet on määritelty rakennusjärjestyksen 9 :ssä suunnittelutarvealueiksi (liitekartta 1). Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueille tai vedenhankintavesistöjen valuma-alueille rakennusluvan hakemusasiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä pohjaveden hallintasuunnitelma. Jätevesiviemärien tiiviydestä on varmistuttava koe- Tehtäessä maanrakennustöitä pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen. Maata kaivettaessa pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille on jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä täyttöainesten on oltava laadultaan täyttöön soveltuvia, puhtaita, kiviperäisiä aineksia. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia rakentajalta selvitystä suojakerroksen riittävyydestä ja täyttömaiden puhtaudesta. Pohjavesialueet ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueet on osoitettu liitekartassa (liitekartta 1). Viittaus MRL 128, 131 ja 141 YSL 8 17 Ympäristönsuojelumääräykset 50 Rakentaminen pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueilla Pohjavesialueet ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueet on määritelty rakennusjärjestyksen 9 :ssä suunnittelutarvealueiksi (liitekartta 1). Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueille tai vedenhankintavesistöjen valuma-alueille rakennusluvan hakemusasiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä pohjaveden hallintasuunnitelma. Jätevesiviemärien tiiviydestä on varmistuttava 71 Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta. Aiemmin voimassa olleen ympäristönsuojelulain 8 :ssä esitetty pohjaveden pilaamiskielto on siirtynyt uudessa voimassa olevassa laissa 17 :ään. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta.

72 stamalla viemärit ennen niiden käyttöönottamista. Selvitys koestamisesta on esitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle ennen rakennuksen käyttöönottoa. Pohjavesialueelle tai vedenhankintavesistön valuma-alueella rakennettavan uudisrakennuksen lämmitysmuoto ja siihen liittyvä huolto tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Jätevesien käsittelyvaatimuksista määrätään ympäristönsuojelumääräyksissä. Viittaus MRL 131 ja 137 YSL 8 Ympäristönsuojelumääräykset Tämän rakennusjärjestyksen 9 51 Pilaantuneiden maa-alueiden huomioon ottaminen rakentamisessa Rakentamisessa ja sen suunnittelussa on otettava huomioon rakennuspaikan pilaantuneet tai sellaiseksi epäillyt alueet. Pilaantuneilla tai sellaisiksi epäillyillä rakennuspaikoilla maaperän puhtaus tulee osoittaa maaperätutkimuksin. Pilaantuneen maaperän kunnostukseen liittyvät asiat ratkaisevat ympäristönsuojeluviranomaiset. koestamalla viemärit ennen niiden käyttöönottamista. Selvitys koestamisesta on esitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle ennen rakennuksen käyttöönottoa. Pohjavesialueelle tai vedenhankintavesistön valuma-alueella rakennettavan uudisrakennuksen lämmitysmuoto ja siihen liittyvä huolto tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Uusien kotieläinsuojien, eläinten jaloittelualueiden, ulkotarhojen ja lantavarastojen rakentaminen pohjavesialueilla voi tulla kyseeseen vain erityisin perustein ja pohjaveden pilaantumisvaaran estävin toimenpitein. Jätevesien käsittelyvaatimuksista määrätään ympäristönsuojelumääräyksissä. Viittaus MRL 131 ja 137 YSL 8 17 Ympäristönsuojelumääräykset Tämän rakennusjärjestyksen 9 51 Pilaantuneiden maa-alueiden huomioon ottaminen rakentamisessa Rakentamisessa ja sen suunnittelussa on otettava huomioon rakennuspaikan pilaantunut tai sellaiseksi epäillyt alueet. Pilaantuneilla tai sellaisiksi epäillyillä rakennuspaikoilla maaperän puhtaus tulee osoittaa maaperätutkimuksin. Pilaantuneen maaperän kunnostukseen liittyvät asiat ratkaisevat ympäristönsuojeluviranomaiset. 72 Muut eläinsuojaa, lantalaa ja ulkotarhaa koskevat määräykset on estetty rakennusjärjestyksen 10 :ssä. Aiemmin voimassa olleen ympäristönsuojelulain 8 :ssä esitetty pohjaveden pilaamiskielto on siirtynyt uudessa voimassa olevassa laissa 17 :ään. Rakennusjärjestyksessä ei viitata rakennusjärjestyksen muihin määräyspykäliin. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta.

73 Rakennuksen alapohjarakenteita suunniteltaessa on varmistuttava, ettei maaperän radon pääse huonetiloihin. Viittaus MRL 131 MRA 49 Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojelumääräykset 52 Puisten perustusrakenteiden huomioon ottaminen rakentamisessa Alueilla, joilla rakennusten perustamiseen on käytetty puupaalutusta tai muita puisia rakenteita, ei rakentamisella saa haitallisesti muuttaa vallitsevia pohjaveden pinnan tasoja eikä estää pohjavesien virtausmahdollisuutta. Rakennustyönaikaiset, pohjaveteen kohdistuvat lyhytaikaiset muutokset edellyttävät asiantuntijan laatimaa pohjaveden hallintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää pohjaveden tarkkailuohjelmaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia suunnitelman ja ohjelman asianmukaisesta toteuttamisesta. Rakennuksia on perustettu puupaaluille tai - arinoille ainakin Maaherrankadun itäpuolella Maljalahden läheisyydessä sekä Valkeisen lammen läheisyydessä ruutukaava-alueella. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä hankkeen ympäristössä mahdollisesti sijaitsevat puuperustuksilla olevat rakennukset alentaessaan pohjavedenpintaa Rakennuksen alapohjarakenteita suunniteltaessa on varmistuttava, ettei maaperän radon pääse huonetiloihin. Viittaus MRL 131 MRA 49 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä, 216/2015 Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojelumääräykset 52 Puisten perustusrakenteiden huomioon ottaminen rakentamisessa Alueilla, joilla rakennusten perustamiseen on käytetty puupaalutusta tai muita puisia rakenteita, ei rakentamisella saa haitallisesti muuttaa vallitsevia pohjaveden pinnan tasoja eikä estää pohjavesien virtausmahdollisuutta. Rakennustyönaikaiset, pohjaveteen kohdistuvat lyhytaikaiset muutokset edellyttävät asiantuntijan laatimaa pohjaveden hallintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää pohjaveden tarkkailuohjelmaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia suunnitelman ja ohjelman asianmukaisesta toteuttamisesta. Rakennuksia on perustettu puupaaluille tai - arinoille ainakin Maaherrankadun itäpuolella Maljalahden läheisyydessä sekä Valkeisen lammen läheisyydessä ruutukaava-alueella. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä hankkeen ympäristössä mahdollisesti sijaitsevat puuperustuksilla 73 Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat muuttuneet alkaen valtioneuvoston asetuksiksi. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta.

74 lyhytaikaisestikin. Näillä alueilla osa pihasta tulee pinnoittaa vettä läpäisevällä pinnoitteella (reikäkivi, nurmikko tai vastaava). olevat rakennukset alentaessaan pohjavedenpintaa lyhytaikaisestikin. Näillä alueilla osa pihasta tulee pinnoittaa vettä läpäisevällä pinnoitteella (reikäkivi, nurmikko tai vastaava). 52 a Rakennusperintö Tehtäessä luvanvaraisia toimenpiteitä liitekartan (liite 5) mukaisilla valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi ympäristöiksi luokitelluilla alueilla tulee suunnittelun ja rakentamisen laatutasoon kiinnittää erityistä huomiota. Alueella olevaa rakennuskantaa ja pihapiirejä tulee säilyttää ja korjata perinteitä vaalien. Uudisrakentamisen tulee tapahtua alueen kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja ja laatua korostetusti huomioiden. Edellä mainittu tulee ottaa huomioon myös Pohjois-Savon maakuntakaavassa osoitetuilla maakunnallisesti arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi määritellyillä alueilla. Viittaus MRL b Muinaisjäännökset Erityisesti järvien ranta-alueilla olevat muinaisjäännöskohteet ovat Kuopion alueelle ominainen piirre. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Muinaismuistolaki suo- 74 Museoviraston laatii inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Inventointi on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja se tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Rakennusjärjestyksen määräystekstillä on informatiivista ja ohjaavaa arvoa. Varsinainen suojelu tapahtuu muiden instrumenttien kautta, mutta rakennusjärjestykseen liitetty teksti sujuvoittaa prosesseja alusta pitäen. Kuopion alueelle paikallinen ominainen piirre on erityisesti järvien ranta-alueiden muinaisjäännöskohteet. Muinaisjäännöskohteet voivat jäädä huomioimatta suunnittelussa ja rakenta-

75 jelee kiinteät muinaisjäännökset suoraan lain nojalla ilman erikseen tehtävää päätöstä. Muinaisjäännösalueella maaperään kajoaminen on kiellettyä ilman museoviranomaisen lupaa. Rakennushanketta suunniteltaessa tulee selvittää lähiympäristön mahdolliset muinaisjäännökset ja hankkeen vaikutus niihin. Jos rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännös, tulee rakennushankkeeseen ryhtyvän hyvissä ajoin neuvotella museoviranomaisen kanssa maankäyttöä koskevista suunnitelmistaan ja pyytää museoviranomaisen lausunto tarvittavista arkeologisista tutkimuksista. Ennen rakentamiseen ryhtymistä ja rakentamisen aikana tulee toimia museoviranomaisen määrittelemällä tavalla. misessa (esim. kohteiden tarkistaminen Museoviraston rekisteristä), joten niihin liittyvän määräyksen lisääminen rakennusjärjestykseen on tarpeen. Määräystekstillä on ohjaavaa ja informatiivista arvoa sekä lisäksi muinaismuistolakia täydentävää merkitystä. Jos sellaisellakin alueella, josta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä, rakentamisen yhteydessä havaitaan merkkejä mahdollisesta muinaisjäännöksestä, ovat työt lain mukaan keskeytettävä ja ilmoitettava asiasta museoviranomaiselle. Tiedossa olevat Kuopion muinaisjäännöskohteet on luetteloitu Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä. Viittaus Muinaismuistolaki 1 ja 14 MRL 197 XIV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 53 Rakennusjärjestyksen valvonta Tämän rakennusjärjestyksen valvonta kuuluu rakennusvalvontaviranomaiselle. XIV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 53 Rakennusjärjestyksen valvonta Tämän rakennusjärjestyksen valvonta kuuluu rakennusvalvontaviranomaiselle. 75 Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta.

76 Kaupungin viranomaiset toimivat yhteistyössä, mikäli rakennusjärjestyksen mukaisten tehtävien hoitaminen vaikuttaa toisen viranomaisen tehtäviin. Viittaus MRL 182, 183 ja Poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksen säännöksistä Poikkeuksia tämän rakennusjärjestyksen säännöksistä voi myöntää johtosäännössä määrätty viranomainen ja vähäisiä poikkeuksia luvan myöntävä viranomainen siinä järjestyksessä kuin maankäyttöja rakennuslaissa asiasta on säädetty. Viittaus MRL MRA Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista. 56 Rakennusjärjestyksen liitteet Tämän rakennusjärjestyksen liitteenä on kartta 9 :n 2 momentin mukaisista suunnittelutarvealueista. Kaupungin viranomaiset toimivat yhteistyössä, mikäli rakennusjärjestyksen mukaisten tehtävien hoitaminen vaikuttaa toisen viranomaisen tehtäviin. Viittaus MRL 21, 182, 183 ja Poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksen säännöksistä Poikkeuksia tämän rakennusjärjestyksen säännöksistä voi myöntää johtosäännössä hallinto- ja toimintasäännöissä määrätty viranomainen ja vähäisiä poikkeuksia luvan myöntävä viranomainen siinä järjestyksessä kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa asiasta on säädetty. Viittaus MRL MRA Hallintosääntö ja Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasääntö 55 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista. 56 Rakennusjärjestyksen liitteet Tämän rakennusjärjestyksen liitteinä ovat Suunnittelutarvealueet ja pohjavesialueet (liite 1), Lentomelualueet (liite 2), Rakentaminen ranta-alueelle (liite 3), Katu/yleiselle alueelle ulottuvat rakenteet 76 Määräys on muutettu vastaamaan nykyistä käytäntöä. Määräysten muuttamiseen aiempaan verrattuna ei ole tarvetta. Rakennusjärjestykseen on lisätty selventäviä liitekarttoja ja -kuvia (liitteet 2 5). Liite 1 on päivitetty.

77 (liite 4) ja Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (liite 5). 57 Rakennusjärjestyksen voimaantulo Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan voimassa ollut Kuopion kaupungin rakennusjärjestys, jonka valtuusto on hyväksynyt sekä Karttulan rakennusjärjestys, jonka Karttulan valtuusto on hyväksynyt Viittaus MRL Rakennusjärjestyksen voimaantulo Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan x.x.201x. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan voimassa ollut Kuopion kaupungin rakennusjärjestys, jonka valtuusto on hyväksynyt ja joka on tullut voimaan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti sekä Juankosken rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan , Nilsiän rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan ja Maaningan rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan Viittaus MRL 202 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Hyväksytty kaupunginvaltuustossa x.x

78 Suunnittelutarvealue Pohjavesialue Veden hankinnan kannalta tärkeän vesistön valuma-alue ""

79

80 O II t En) PUUCEE AS UI1sJR)KEMW O kø,llpiveoflj Jöt PE1 Cb1CO Me - W Ii; t-m h ja ton,t Iv 0 0 E 0 1 h 0.0 2S,o.aor1- kilö6h tag.3 KS CI.) LtI1fl Kf).43 RAhMLL& ALJW OLJ Ji VZ)%. Sm. nl1s NS RM 417gHvksfl. ÖL1I&k Vk. 2aSw. 1t k-vsi2 ON <IÖmtId lupa. ) luut i.s& CRL) 15 M1 c 5c k-nit SAUNA(R L. 1 j9_o GR\LutATba <1ån, (ei Lupaa.)

81 Katu- tai yleiselle alueelle ulottuvat rakenteet (periaatekuva) Rakenteiden sijoittamisesta katu- tai yleiselle alueelle peritään kaupungin määrittelemä taksa. Rakenteet sallittuja erillisellä luvalla Enintään Rännivesiä ei saa johtaa katu- tai yleiselle alueelle 1.50 Tonttiraja Portaita/ulokkeita tms. ei saa sijoittaa Väh. Katualue Väylän reuna 4.50 Ajoväylän vieressä Jalkakäytävän vieressä Väylän pinta Savunpoistoluukkuja tms. ei saa sijoittaa Yleinen alue Tonttiraja Yleinen alue Rakenteet sallittuja erillisellä luvalla 1.50 Ilmassa olevat rakenteet yleisellä alueella

82 LIITE X VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY-KOHTEET) Iisalmen reitin kanava (eri kohteita) Tuovilanlahden kylä Riuttalan talomuseo Leppälahden ja Kuivaniemen kylät Niuvanniemen sairaala Iso hautausmaa ja sankarihautausmaa Entinen ammuslataamo Linnanpellon asuinalue ja sokeainkoulu Rautatieympäristöt ja rautatieasema Kasarmialue Vankila Lääninsairaala Satama-alue Snellmanin puisto, tuomiokirkko, puukorttelit ja J.V. Snellmanin kotimuseo Tori Rännikatuverkko Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu Niiralan tyyppitaloalue Väinölänniemen kaupunkipuisto Haminalahden kulttuurimaisema Savon järvimalmiruukit Pisteviiva yhdistää kohdealueita Juantehdas Paavo Ruotsalaisen Aholansaari Rännikatuverkon rajaus KUOPION KAUPUNKI / Strateginen maankäyttö (RKY-alueet, muokattu museoviraston suunnitteluaineistosta)