VALTATIE 20 PUDASJÄRVEN YDINKESKUSTAN KOHDALLA LIITTYMÄVAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA ALUEVARAUS- SUUNNITTELU

Transkriptio

1 Vastaanottaja Pudasjärven kaupunki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivämäärä Lokakuu 2017 VALTATIE 20 PUDASJÄRVEN YDINKESKUSTAN KOHDALLA LIITTYMÄVAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA ALUEVARAUS- SUUNNITTELU

2 Päivämäärä 20/10/2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Erkki Sarjanoja, Anne Herranen, Sari Havana, Riitta Yrjänheikki (Sweco) Vesa Verronen Raportti SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Maankäyttö ja osayleiskaavaehdotus Liikenne 4 3. TARKASTELTAVAT LIITTYMÄVAIHTOEHDOT 8 4. LIITTYMÄVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Yleistä Tienkäyttäjäryhmät Tavoitteet ja mittarit Vertailun tulokset Rakentamisen kustannukset Maankäytöllinen näkökulma Yhteenveto vertailusta SISÄÄNTULOLIITTYMÄN ALUEVARAUSSUUNNITTELU Tie- ja katuverkko Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Rakennemallit (Sweco) HAVAINNEKUVIA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET 33 1

3 1. JOHDANTO Valtatie 20 kulkee Pudasjärven keskustaajaman (Kurenalan) läpi. Tie on yhteys Koillismaan ja Oulun seudun välillä ja sillä on pitkämatkaista matkailija- ja tavaraliikennettä. Toisaalta tie on tärkeä yhteys taajaman sisällä, sillä ainoa jokisilta on valtatiellä. Nykyisin valtatien liikenne jonoutuu usein perjantaisin ja sunnuntaisin, kun vapaa-ajan liikenne on vilkkaimmillaan Koillismaan ja Oulun seudun välillä. Taajamassa tämä näkyy sivuteiden, varsinkin Varsitien, jonoutumisena valtatien liittymässä. Pudasjärven kaupunki on laatimassa Kurenalan osayleiskaavaa. Siinä on osoitettu uutta maankäyttöä Kurenalan koulun paikalle, sillä koulukeskus on siirtynyt joen pohjoispuolelle. Kurenalan koulun kohdalle on suunnitteilla uusi monitoimitalo ja sen ympäristöön mahdollisia muita palveluja niin Pudasjärven asukkaille kuin pitkänmatkaisille liikkujillekin. Uusien palvelujen myötä ydinkeskusta siirtyisi kohti valtatietä ja on nähty tarpeellisena saada mahdollisimman suora ja sujuva yhteys valtatieltä ydinkeskustaan. Tämä selvitys on tehty Pudasjärven kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta Kurenalan osayleiskaavan taustaselvitykseksi. Tavoitteena on ollut selvittää erilaisten valtatien liittymäratkaisujen vaikutuksia. Liittymävaihtoehtojen vertailun pohjalta on laadittu aluevaraussuunnitelma, jossa liikenne- ja maankäyttöajatukset yhdistyvät toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Aluevaraussuunnitelmalla on varmistettu liikenneväylien mitoitus ja tilatarpeet niin, että ratkaisuesitykset ovat realistisia. Ratkaisujen liikenneverkoista on laskettu toteuttamisen alustavat kustannukset ja kuvattu liikenteen vaikutukset. Suunnittelussa jalankulun ja pyöräilyn reitit sekä alikulut valtatiellä ovat olleet keskeisessä asemassa. Lisäksi on selvitetty valtatien mahdollista jaksottelua; onko valtatiellä syytä osoittaa keskustajakso muutoinkin kuin maankäytöllisillä ratkaisuilla. Lähtökohtaisesti valtatien lähelle ei ole tulossa asutusta, joten melusuojauksia ei tarvita. Hanketta on ohjannut työryhmä, jossa on ollut mukana kaupungilta Tomi Timonen, Eero Talala, Pekka Pitkänen ja Markku Mattila sekä ELY-keskuksesta Timo Mäkikyrö, Heino Heikkinen ja Seppo Heikkinen. Konsulttina on ollut Ramboll Finland Oy:stä Erkki Sarjanoja, Anne herranen ja Sari Havana. Aluevaraussuunnittelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa. Riitta Yrjänheikki Sweco Ympäristö Oy:stä työsti rakennemallivaihtoehtoja samanaikaisesti liikennesuunnittelun kanssa. 2

4 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualueena on valtatie 20 Pilliahontien liittymän ja Iijoen sillan välillä. Mukana suunnittelussa on myös valtatien lähellä oleva liikenneverkko (maantiet, kadut sekä jalankulku- ja pyöräilyväylät). Kuva 1. Suunnittelualue. 2.2 Maankäyttö ja osayleiskaavaehdotus Kurenalan osayleiskaavan laatiminen on käynnissä. Kaavaehdotuksessa on osoitettu uutta maankäyttöä entisen Kurenalan koulun paikalle, sillä koulukeskus on siirtynyt joen pohjoispuolelle. Lisäksi uutta maankäyttöä olisi valtatien varressa. Ajateltu maankäyttö olisi lähinnä palveluja, joita käyttäisivät valtatien pitkämatkaiset liikkujat ja myös Pudasjärven asukkaille syntyisi uusia palveluja. 3

5 Kaavaehdotuksessa valtatiellä on uusi liittymä Kurenalan koulun kohdalla. Kiertoliittymävaraukset ovat valtatien uuden liittymän kohdalla, Rimmitien ja Varsitien liittymässä sekä Rimmitien ja Tuulimyllyntien liittymässä. Suora ajoyhteys Varsitieltä valtatielle on katkaistu. Valtatien alittava kävelyn ja pyöräilyn alikulku sijaitsee kaavaehdotuksessa Koillisportin pohjoispuolella ja jalankulku- ja pyöräily-yhteys jatkuu alikulusta keskustaan. Kaavassa on myös varaus rinnakkaistielle koulun alueelta etelään. Yhteys muun muassa lämpölaitokselle on suunniteltu Pilliahontien kautta. Kuva 2. Kurenalan osayleiskaavaehdotus 12/2015 (Pudasjärven kaupunki). 2.3 Liikenne Liikenneturvallisuus Suunnittelualueen valtatieosuudella on viiden vuoden ajanjaksolla, vuosina tapahtunut kolme poliisin tietoon tullutta onnettomuutta: Varsitien liittymä - omaisuusvahinkoon johtanut kääntymisonnettomuus (2013) Muonamutkan liittymä - omaisuusvahinkoon johtanut risteämisonnettomuus (2014) Koillisportin eteläinen liittymä omaisuusvahinkoon johtanut kääntymisonnettomuus (2013). Pudasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui vuonna Suunnitelman yhteydessä toteutettiin sekä sidosryhmäkysely että avoin asukaskysely. Varsitien, Ramppitien tai Pilliahontien liittymät eivät nousseet kyselyissä voimakkaasti esille. 4

6 Nykyiset liikennemäärät Valtatien liikennemäärä Pudasjärven keskustan kohdalla on suurimmillaan Iijoen sillalla, noin 8300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus sillalla on 7,4 %. Liikennemäärä ramppitien eteläpuolella on noin 4500 ajon/vrk ja raskaan liikenteen osuus on 9,0 %. Katuverkon liikennemääriä ei ole tiedossa. Muutokset valtatien liikennemäärissä ovat viime vuosina olleet hyvin vähäisiä, tosin hirsikampuksen (uuden koulun ) rakentaminen joen pohjoispuolelle ei näy vielä laskennoissa. Kuva 3. Liikennemäärät 2015 Valtatien liikennemäärät vaihtelevat varsin voimakkaasti vuodenaikojen ja viikonpäivien mukaan. Pudasjärven keskustan lähimmät, valtatiellä olevat liikenteen automaattiset mittauspisteet (LAMpisteet) sijaitsevat Rankkilassa ja Pintamossa. Matkailuliikennepiikit ovat havaittavissa talvilomalla, pääsiäisenä, juhannuksena sekä heinäkuussa. Matkailun sesonkiaika näkyy jonoutumisena valtatiellä ja taajamaliittymien ruuhkautumisena. 5

7 1230 RANKKILA (VT20) 1224 PINTAMO (VT20) Kuva 4. LAM-mittauspisteiden tietoja (Liikennevirasto 2015). Liikenne-ennuste Liikennemäärät muuttuvat pääosin yleisen liikenteen muutoksen, paikallisen liikennekäyttäytymisen ja maankäytön perusteella. Yleinen liikenteen muutos valtatielle saadaan Liikenneviraston ennusteen pohjalta (Livi 13/2014): Kevyiden (henkilö- ja pakettiautot) ajoneuvojen kasvukerroin valtateillä Pohjois-Pohjanmaalla on 1,305 Raskaiden ajoneuvojen kasvukerroin valtateillä Pohjois-Pohjanmaalla on 1,062 Oletettavasti kertoimet ainakin kevyiden ajoneuvojen osalta on Pudasjärven kohdalla yläkanttiin, sillä LAM-pisteissä valtatien liikennemäärien muutokset ovat olleet viime vuosina jopa negatiivisia Paikallinen liikennekäyttäytyminen (esimerkiksi henkilöautoilusta pyöräilyyn siirtyminen) tuskin muuttuu niin paljon, että sillä olisi tässä tarkastelussa merkitystä. Raskaan liikenteen määrien muutoksissa ei ole huomioitu mahdollisia kaivoshankkeiden toteutumista. 6

8 Maankäytön muutokset ovat myös maltillisia: Pudasjärven asukasmäärä on laskenut viime vuosien ajan. Liikennettä on lisännyt Syötteen matkailukeskuksen kehittyminen. Koulujen keskittäminen muuttaa erityisesti jalankulku- ja pyöräilyliikennettä Iijoen sillan lähistöllä. Kurenalan uusi palvelukeskittymä ei todennäköisesti lisää liikennemääriä valtatiellä, mutta liikennevirrat muuttuvat. Paikallisen liikenteen kasvu tapahtuu suurelta osin palvelujen ja matkailun lisääntymisen myötä. Mahdollisen taajaman asukasluvun kasvu voi myös hieman lisätä paikallisen liikenteen määrää. Kaupan lisäys kaupungin alueella vuoteen 2030 mennessä on suunnitelmien mukaan yhteensä noin 9000 k-m 2 (erikoistavara 4500, tilaa vievä 2500, päivittäistavara 2000). Vanhan Kurenalan koulun alueelle sijoittuu noin 6000 k-m 2 (kauppaa, toimistoja, aktiviteetteja yms.) (Lähde: Kurenalan kauppapaikan kehittämisen yleissuunnitelma, Pudasjärven kaupunki, Sweco, 2014) Valtatie Iijoen sillalla +20 % ajon./vrk Varsitie +10 % ajon./vrk Ramppitie +10 % 1450 ajon./vrk Valtatie +20 % 5400 ajon./vrk Kuva 5. Liikenne-ennuste

9 3. TARKASTELTAVAT LIITTYMÄVAIHTOEHDOT Ohessa on useita valtatien liittymien kehittämisideoita. Ne on esitetty aiemmissa suunnitelmissa ja tässä selvitetään niiden liikenteellisiä vaikutuksia. Muonamutkan ja Pilliahontien liittymissä on nykyään kanavointi, eikä tässä vaiheessa ole nähtävissä tarvetta muuttaa niitä merkittävästi. Mikäli maankäyttö lisääntyy, voi tulla tarve lisätä esimerkiksi oikealle kääntyvien kaista (päätiestä erotettuna). Alikulkuvaraus kävelijöille ja pyöräilijöille on syytä pitää voimassa. Siksi tässä selvityksessä on keskitytty valtatiellä ydinkeskustan lähialueeseen. Nykytilanne "Eritasoratkaisu" Valtatielle liitytään Varsitien sekä Ramppitien liittymistä. Liittymissä kaikki kääntymissuunnat ovat mahdollisia. VE0 Ratkaisu on toimiva ruuhkan ulkopuolella Selkeä ja tuttu Alikulku vajaakäytössä, vain poikittaisyhteytenä Ruuhka-aikana tukkoinen Sivusuunnalta käännytään vasemmalle valtatiellä turvallisuusriski VE0+ Nykytilanne + liikenteenohjaus, lisäksi mahdollisesti liittymämuutoksia Korostetaan eritasoa Kiertoliittymät? Edullinen ratkaisu (pelkkä viitoitus) Toimiva ruuhkassakin Hiukan epälooginen ratkaisu Opitaanko käyttämään? 8

10 VE1 Nykytilanne jalostettuna Eritasoratkaisu Rampeille lohenpyrstöt ainoastaan oikealla kääntyminen mahdollista Katuverkon liittymäratkaisujen kehittäminen tarpeen mukaan Kohtuullisen halpa ja toimiva ratkaisu Turvallisuus paranee Epäjatkuva ja osin epäselvä kiertomatka Nykytilanne + uusi yhteys ydinkeskustasta Uusi neliharaliittymä Ramppitien kohdalle Nykyinen Varsitien liittymä säilyy VE2A Selkeä Palvelee uutta maankäyttöä Uusi nelihaaraliittymä lisää konfliktipisteitä valtatiellä Turvaton Uusi vilkas liittymä Varsitiellä "Ylimittainen" Uusi yhteys ydinkeskustasta Uusi liikennevalo-ohjattu nelihaaraliittymä Ramppitien kohdalle Nykyinen Varsitien liittymä poistettu VE2B Selkeä Palvelee uutta maankäyttöä Rauhoittaa Varsitien länsipään Liikennevalojen avulla turvallinen ja kohtuullisen sujuva Uusi nelihaaraliittymä valtatiellä "Hidaste" valtatiellä 9

11 Uusi yhteys ydinkeskustasta Uusi nelihaaraliittymä kiertoliittymällä Ramppitien kohdalla Nykyinen Varsitien liittymä poistettu VE2C Selkeä Palvelee uutta maankäyttöä Rauhoittaa Varsitien länsipään Kiertoliittymän avulla turvallinen ja kohtuullisen sujuva Uusi nelihaaraliittymä valtatiellä "Hidaste" valtatiellä Uusi yhteys ydinkeskustasta Uusi liittymä Ramppitien kohdalla Nykyinen Varsitien liittymä poistettu Valtatielle liittyminen lohenpyrstöjen avulla VE2D Selkeä Palvelee uutta maankäyttöä Rauhoittaa Varsitien länsipään Turvallinen ja sujuva Hiukan kiertomatkaa katuverkon kautta (vertaa Kajaani tai Rovaniemi) Maankäyttöä "rampin" sisällä Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Toimintojen kehittyessä tarve valtatien alittavalle jalankulun ja pyöräilyn alikululle kasvaa. Yleiskaavaehdotuksessa uusi alikulku on sijoitettu Muonamutkan pohjoispuolelle. Alikulusta rakennettaisiin uusi jalankulku- ja pyöräily-yhteys keskustaan. Vaihtoehtoinen paikka alikululle olisi uuden Ramppitien liittymän eteläpuolella, jolloin Ramppitien ja uuden katuyhteyden varteen rakennettaisiin väylä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Yhteys parantaisi selvästi uusien palvelujen saavutettavuutta. Joukkoliikenne Pudasjärven tärkeimmät linja-autopysäkit ovat ydinkeskustassa. Pysäkit on myös valtatiellä Rimminkankaantien alikulun yhteydessä. Edellä kuvatuissa vaihtoehdoissa on mahdollista säilyttää pysäkit nykypaikassaan, siirtää ne uudelle maankäyttöalueelle tai rakentaa ne valtatien varteen keskeiselle paikalle. 10

12 4. LIITTYMÄVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 4.1 Yleistä Edellä kuvatut toimenpiteet on laadittu siten, että yleisenä tavoitteena on ollut liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Liikenneturvallisuuden osalta kompromisseja ei hyväksytä vaan sellaista ratkaisua ei voida hyväksyä, missä liikenneturvallisuus olisi heikko tai tilanne heikkenisi nykytilanteesta. Liikenteen sujuvuuden arviointi sen sijaan on haasteellisempi: Onko paikallisen liikenteen kannalta oleellista mahdollisimman lyhyet kulkureitit ja miten paljon pitempi reitti on hyväksyttävissä, jos sillä saavutetaan sujuvat liittymäratkaisut, sekä mikä on pitkämatkaisen ja lyhytmatkaisen liikenteiden painotusten ero. Vaihtoehtoja voidaan arvioida hiukan erilaisilla periaatteilla: 1. Vaihtoehtoja vertaillaan keskenään ja vertailtavia asioita ovat liikenneturvallisuus, liikenteen sujuvuus ja rakentamiskustannukset sekä maankäyttö tai 2. määritetään tienkäyttäjäryhmät ja arvioidaan niille aiheutuvia vaihtoehtojen vaikutuksia. Ensimmäisessä vertailuperiaatteessa ongelmana on se, että esiin nousee vastakkaisia vaikutuksia. On näet todennäköistä, että esimerkiksi taajaman lyhytmatkaisen ja valtatien pitkämatkaisen raskaan liikenteen tarpeet ja vaikutukset ovat ristiriitaisia keskenään. Arvioinnin vaarana on, että vaikutukset kumoavat toisena arvioinnin aikana eikä vaihtoehdon valinnan perusteeksi saada avoimesti ja selkeästi kuvattuja päätelmiä. Toinen periaate mukailee viime vuosina liikenne- ja tiesuunnittelussa käytettyä käyttäjätarpeisiin pohjautuvaa tiehankkeiden arviointimenettelyä. Siinä tavoitteena on nimenomaan tienkäyttäjien näkökulmasta miettiä, mitkä toimenpiteet ovat järkeviä ja mistä saa eniten hyötyjä pienimmillä panoksilla. Tässä hankkeessa tärkeä osa arviointia on myös maankäytön näkökulma, jos kohta uuden maankäytön on ajateltu lähtökohtaisesti palvelevan erityisesti tienkäyttäjiä. Tällä periaatteella on mahdollista miettiä, mitkä ovat eri tienkäyttäjäryhmille aiheutuvien vaikutusten painotukset kokonaisarviossa. 4.2 Tienkäyttäjäryhmät Tienkäyttäjäryhmät on valittu liikennetietojen ja maankäytön perusteella. Valtatie 20 välittää pitkämatkaista liikennettä, jolla tässä tarkoitetaan kuntarajat ylittävää tai pitempimatkaista liikennettä. Näin ollen yksi vertailun lähtökohta on pitkämatkainen liikenne. Se on syytä jakaa kevyeen (henkilö- ja pakettiautot) ja raskaaseen (linja-autot, kuorma-autot ja rekat) moottoriajonliikenteeseen, koska liittymillä on niille selkeästi erilaiset vaikutukset. Esimerkiksi sellaisilla liittymäratkaisuilla, joissa raskas liikenne joutuu pysähtymään, aiheutuu niille aikakustannusten lisäksi merkittävä kustannusvaikutus lisääntyvän polttoaineen kulutuksen takia. Koska valtatiellä on ainoa jokisilta Kurenalan taajamassa, valtatie on tärkeä paikalliselle liikenteelle. Siitä suurin osa on henkilöautoliikennettä, joten paikallista raskasta liikennettä ei tarvitse erotella omaksi tienkäyttäjäryhmäkseen. Lisäksi suurin osa paikallisesta raskaasta liikenteestä kääntyy taajaman alueelle, eli kääntymisiä ja pysähtelyjä tulee suhteellisesti niin paljon, että valtatien liittymäratkaisulla ei ole merkittävää vaikutusta. 11

13 4.3 Tavoitteet ja mittarit Arvioinnin pohjaksi on luotu muutamia tavoitteita, joihin vaihtoehtojen vaikutuksia peilataan. Ne ovat varsin yleispäteviä, mutta Pudasjärven olosuhteisiin hyvin sopivia. Taulukko 1. Liikennejärjestelyiden tavoitteet. Tavoitteelle olisi mahdollista luoda mittarit, jotka olisivat arvioitavissa tai laskettavissa sekä muunnettavissa taloudellisiksi arvoiksi. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi viivytykset tai onnettomuuksien vähenemät ja niiden arvioinnin apuna voitaisiin käyttää ohjelmia, kuten liikenteen simulointiohjelmia. Tässä hankkeessa edellä kuvatun mukaisten tarkkojen arviointien tai laskelmien pohjaksi tarvittavia tarkkoja lähtötietoja ei kuitenkaan ole. Tämä arviointihanke on varsin pieni kohteeltaan, joten laskelmiin aina sisältyvät virheet voisivat nousta suhteettoman suuriksi. Lisäksi katuverkon liikennemääriä tai liikenteen ominaisuuksia ei tiedetä. Maankäytön tarkka sisältö ja toteutumisen aikataulu on myös avoin, joten vaikutusten ajoittaminen olisi hankalaa. Vertailu on laadittu käyttäen sanallisia arviointeja. Ne on tehty työryhmäkeskustelujen ja Rambollin sisäisten keskustelujen kautta. Rambollissa keskusteluun on osallistunut Jouko Hintsala, Vesa Verronen ja Ritva Kuusisto. Vaikutusten arviointi ei suoraan kerro vaikutusten suhdetta toisiinsa tai niiden merkittävyyttä kokonaisuuden kannalta. Esimerkiksi, jos arvioidaan, että toimenpiteellä on suuri merkitys raskaalle liikenteelle, niin kuinka suuri merkitys sillä on koko hankkeen kannalta, ts. onko raskaan liikenteen määrä tai sen merkitys niin merkittävä, että tällä vaikutuksella on merkitystä hankkeen koko arvioiniin kannalta. Tämän takia vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu oheisen taulukon avulla. 12

14 Kohteen herkkyys Eri tienkäyttäjäryhmittäin on arvioitu eri vaihtoehtojen osalta liikenteen sujumista, liikenneturvallisuutta ja palvelujen saavutettavuutta. Muutoksen suuruus kuvaa vaihtoehdon eroa nykytilanteeseen. Herkkyys puolestaan kuvastaa muutoksen merkitystä verrattuna muihin tienkäyttäjäryhmiin ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Esimerkiksi pitkämatkaisen raskaan liikenteen matka-ajan merkitys on suurempi kuin pitkämatkaisen kevyen liikenteen matka-ajan. Kielteinen Muutoksen suuruus Myönteinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei muutosta Vähäinen Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Vähäinen Suuri* Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Suuri* Kohtalainen Suuri Suuri* Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Erittäin Suuri Suuri* Kohtalainen* suuri Ei vaikutusta Kohtalainen Erittäin Suuri Suuri suuri Erittäin suuri Erittäin suuri Erittäin Ei vaikutusta Erittäin Suuri Suuri* Suuri* Suuri suuri suuri Erittäin suuri Kuva 6. Vaikutusten merkittävyyden arviointikehikko. Vaikutusten arvioinnissa on taustalla ollut Liikenneviraston ja ELY-keskuksen valtateitä koskevat linjaukset liittymäjärjestelyistä: pääteillä ei suosita kiertoliittymiä kuin poikkeustapauksissa eikä liittymäratkaisut saisi heikentää kohtuuttomasti valtatien liikenteen sujuvuutta. Toisaalta kaupungin pyrkimyksenä on kehittää maankäyttöä ydinkeskustassa ja parantaa taajamapalveluita sekä lisätä liikennevirtaa valtatieltä ydinkeskustan palveluille. Maankäytöllisesti on nähty järkevänä tiivistää taajamarakennetta Kurenalan koulun alueen rakentamisella. Nämä lähtökohdat ovat vaikuttaneet vaikutusten arviointeihin. 13

15 4.4 Vertailun tulokset Pitkämatkainen raskas liikenne Pitkämatkaisen raskaan liikenteen herkkyys on arvioitu kohtalaiseksi, sillä raskasta liikennettä on normaali määrä pitkämatkaisesta liikenteestä, noin 10 % raskaan liikenteen merkitys on pienehkö koko Suomen mittakaavassa, joskin Koillismaan teollisuudelle ja palveluille merkitys on suuri Nykytilanteen mukaisten vaihtoehtojen vaikutukset ovat kielteisiä, sillä liikenteen lisääntyminen kasvattaa sujuvuus- ja liikenneturvallisuusriskejä. Erityisenä vaarana on, että ydinkeskustassa sivusuunnalta pyritään liittymään valtatielle nykyistä lyhyempiin ajoneuvoväleihin, mikä nostaa onnettomuusriskiä tai ainakin aiheuttaa valtatien liikennevirtaan hidastumista ja nykimistä. Vaihtoehtojen 1 ja 2D muutokset ovat myönteisiä, sillä ajoneuvot erkanevat valtatieltä ja liittyvät valtatielle erillisten kaistojen kautta, jolloin päätien liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus ovat erittäin hyviä. Muiden vaihtoehdon 2 alaversioiden vaikutukset ovat kielteisiä, sillä nelihaaraliittymä tuo sujuvuus- ja turvallisuusriskejä ja kiertoliittymässä raskas ajoneuvo joutuu hidastamaan muun liikenteen määrästä riippumatta. Liikennevaloissa voidaan suosia raskasta liikennettä, joten sen vaikutus on pienempi kuin kiertoliittymän. Kielteinen Muutoksen suuruus Myönteinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei muutosta Vähäinen Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Herkkyys Kohtalainen Ve 2A Ve 1 Ve 2B Ve 0 Ve o+ Ve 2C Ve 2D Kuva 7. Pitkämatkaisen raskaan liikenteen vaikutusten arviointikehikko ja liittymävaihtoehdot. 14

16 Pitkämatkainen kevyt liikenne Pitkämatkaisen kevyen liikenteen (henkilö- ja pakettiautot) herkkyys on arvioitu suureksi, sillä liikennemäärä on suuri varsinkin vilkkaimpina aikoina liikenteen sujumattomuus voi heijastua liikennekäyttäytymiseen Vaihtoehtojen ve 0 ja 0+ muutoksen on arvioitu kielteisiksi, sillä lisääntyvä liikenne heikentää sujuvuutta ja lisää onnettomuusriskiä. Vaihtoehdot 1 ja 2D helpottavat taajaman läpiajamista mutta myös taajamassa pistäytymistä. Näiden vaihtoehtojen välisillä ajomatkojen erolla ei ole merkitystä pitkämatkaiselle liikenteelle. Liikennevalo-ohjaus aiheuttaa enemmän viivytystä kuin kiertoliittymä, ainakin vilkkaimman liikennehetken ulkopuolella. Liikennevaloissa joutuu usein pysähtymään kokonaan, mikä aiheuttaa henkisesti suuremman viivytyksen kuin kiertoliittymä, jossa liikennevirrat liikkuvat yleensä aina pikkuhiljaa eteenpäin. Liikennevalo-ohjaamaton nelihaaraliittymä on vaarallinen ja maantiesuunnitteluohjeiden vastainen. Liikennevalo-ohjatussa nelihaaraliittymässä vakavan onnettomuuden riski on suurempi kuin kiertoliittymässä tai T- liittymissä. Kielteinen Muutoksen suuruus Myönteinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei muutosta Vähäinen Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Suuri Ve 2A Ve 2B Ve 0 Ve 2C Ve 0+ Ve 1 Ve 2C Kuva 8. Pitkämatkaisen kevyen liikenteen vaikutusten arviointikehikko ja liittymävaihtoehdot. 15

17 Paikallinen liikenne Paikallisen liikenteen herkkyys on arvioitu suureksi, sillä liikennemäärä on suuri varsinkin vilkkaimpina aikoina liikenteen sujumattomuus heijastuu joka päiväiseen liikkumiseen Nykyisen kaltaisen liikennejärjestelmän säilyttäminen aiheuttaa jatkossa sujuvuus- ja liikenneturvallisuusongelmia, sillä lisääntyvän liikenteen myötä liikkumisessa otetaan suurempia riskejä tai odotusajat pitenevät. Vaihtoehdot 1 ja 2D helpottavat ydinkeskustassa käyntiä. Vaihtoehdon 2D ajomatkat ovat pitemmän kuin vaihtoehdossa 1. Pienellä ajomatkan lisäyksellä on kuitenkin suhteellisesti merkitystä, koska ajomatkan kokonaisuudessaan taajamassa ovat lyhyitä. Toinen asia on, onko säästyvällä tai menetetyllä ajoajalla merkitystä, koska se lienee sekuntien luokkaa; onko sillä ajankäytöllisesti tielläliikkuvalle mitään merkitystä, vai korostuuko se henkisesti mitattua aikaeroa suuremmaksi? Liikennevalo-ohjaus aiheuttaa enemmän viivytystä kuin kiertoliittymä, siksi vaihtoehdon B vaikutus on pienempi kuin vaihtoehdon C. Uusi nelihaaraliittymän on vaarallinen ilman liikennevalo-ohjausta (ve A). Kielteinen Muutoksen suuruus Myönteinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei muutosta Vähäinen Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Suuri Ve 2A Ve 0 Ve 0+ Ve 2D Ve 1 Ve 2B Ve 2C Kuva 9. Paikallisen liikenteen vaikutusten arviointikehikko ja liittymävaihtoehdot 16

18 Kohteen herkkyys Tienkäyttäjäryhmiin perustuvan vertailun yhteenveto Edellä kuvatut vertailut on koottu yhteen, alla olevaan taulukkoon. Yhteenvetotaulukon perusteella voidaan todeta, että vaihtoehdot ve 0 ja ve 0+ ovat kaikissa vertaluissa negatiivisella puolella, mikä on loogista, sillä liikenteen lisääntyessä on oletettavissa, että myös ongelmat lisääntyvät vaihtoehto 2A on huonoin, sillä se on kaikissa vertailuissa vahvasti kielteisen puolella vaihtoehdot 1 ja 2D nousevat vaihtoehdoista parhaimmiksi vaihtoehdoissa 2B ja 2C on suurimmat hajonnat eli niillä on osalle tielläliikkujista myönteisiä, mutta toisille ryhmistä kielteisiä vaikutuksia Kielteinen Muutoksen suuruus Myönteinen Erittäin suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei muutosta Vähäinen Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Vähäinen Kohtalainen Ve 2A Ve 2C Ve 2B Ve 0 Ve 0+ Ve 1 Ve 2D Suuri Ve 2A Ve 2A Ve 0 Ve 0+ Ve 2B Ve 0 Ve 2C Ve 2D Ve 0+ Ve 1 Ve 2B Ve 1 Ve 2D Ve 2C Erittäin suuri Kuva 10. Vaikutusten arviointikehikkojen yhteenveto ja liittymävaihtoehdot 4.5 Rakentamisen kustannukset Eri vaihtoehtojen rakentamisen kustannukset eroavat luonnollisesti toisistaan, koska rakentamisen määrä on selkeästi erilainen. Kustannuseroilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, sillä jos jokin vaihtoehdoista toteuttaa eri osapuolten tavoitteet, kannattaa hanke toteuttaa. Lisäksi liikenneinfran rakentamisen kokonaiskustannus ei ole kovin suuri. Kaupungin näkökulmasta investointi saadaan takaisin paremman maankäytön tuottojen kautta. 17

19 4.6 Maankäytöllinen näkökulma Maankäytön näkökulmasta vaihtoehdoilla on kaksitahoiset vaikutukset. Mikään vaihtoehdoista ei rajoita maankäytön muutoksia, mikäli vain kuhunkin liikenneverkkoon löydetään taloudellisesti sopiva maankäytöllinen ratkaisu. Periaatteessa aiemmin suunniteltu palvelukokonaisuus on teknisesti toteutettavissa kaikilla liikennevaihtoehdoilla. Toisaalta kaupallisten toimijoiden näkemyksen mukaan ilman vaihtoehtojen 2 mukaisia, suoria ajoyhteyksiä ydinkeskustan suuntaan, Kurenalan entisen koulun alue ei kehity kaupungin tavoittelemaan suuntaan kaupallisena palvelualueena. Liikennevaihtoehtojen 2A, B ja C mukaisilla ratkaisuilla nykyinen ydinkeskustan alue on paremmin hahmotettavissa ja saavutettavissa valtatieltä. Katulinjausten ja liittymien avulla myös nykyinen K-kauppa nousee esiin nykyistä paremmin (nykyään valtatieltä saavutaan kaupan ovelle takapihan kautta). Vaihtoehtojen 1 ja 2D eritasoliittymien ramppiratkaisut useine katuristeyksineen ovat monen mielestä liian monimutkaisia, eikä ydinkeskusta ole helposti saavutettavissa valtatien suunnasta. 4.7 Yhteenveto vertailusta Liittymävaihtoehtojen vertailussa on päädytty seuraaviin johtopäätöksiin: nykytilanteella selvitään toistaiseksi, mutta vain jos liikenne lisääntyy vain maltillisesti eikä maankäytössä tapahdu suuria muutoksia joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteydet voidaan toteuttaa toimivina kaikilla esillä olleilla vaihtoehdoilla ja niistä riippumatta uusi sisääntuloväylä tukee maankäytön kehittymistä ja taajaman tiivistymistä 5. SISÄÄNTULOLIITTYMÄN ALUEVARAUSSUUNNITTELU Tarkemmat aluevaraustarkastelut laadittiin sisääntuloliittymän kahdesta vaihtoehdosta; kiertoliittymästä sekä eritasoratkaisusta. Uutta sisääntuloliittymää tarkasteltiin kaavoitusta palvelevalla tarkkuudella. 5.1 Tie- ja katuverkko Tie- ja katuverkon osalta on selvitetty kahta päävaihtoehtoa: 1 valtatiellä on kiertoliittymä Ramppitien kohdalla tai 2 valtatiellä on eritasoratkaisu siten, että Ramppitien kohdalla on suuntaisliittymät ja valtatien poikki kuljetaan nykyisen Rimmintien alikulun kautta. Ve 1 Kiertoliittymä Varsitien länsipää käännetään uuteen linjaukseen ja tie liittyy valtatiehen Ramppitien liittymän kohdalla. Valtatien risteykseen rakennetaan kiertoliittymä. Ramppitie kääntyy jatkuvaksi suunnaksi etelään päin Tuotantotielle ja edelleen Petäjäkankaantielle. Nykyisistä maanteistä muodostuu siis jatkuva suunta. Rimmintien rooliksi jää toimia kahden taajamaosan välisenä yhteytenä. Uudelta Varsitieltä lähtee etelän suuntaan valtatien suuntainen katu ja mahdollisesti katuyhteyksiä olemassa oleville kaduille asuinalueelle kaakkoon. Nykyinen Varsitien liittymä valtatielle poistuu kokonaan tai jää ulosajoyhteydeksi, ks. kohta Nykyisen Varsitien pohjoisosa. Valtatien liikenteelle kiertoliittymällä on suuri vaikutus, sillä sen takia ajonopeus on hidastettava alhaiseksi, oli muuta liikennettä tai ei. Erityisesti raskaalle liikenteelle vaikutus on kielteinen, sillä hidastaminen ja kiihdyttäminen sekä kiertoliittymässä ajaminen aiheuttaa ajallista viivytystä, polttoaineen kulutuksen lisäystä sekä vähän kaluston ja renkaiden kulumista. Pitkämatkaisen henkilöautoilun kannalta hidastuksesta ei ole suurta kielteistä vaikutusta. Positiivisena vaikutuksena voi arvioida sen, että kiertoliittymä herättää autoilijan, mikä voi parantaa hiukan liikenneturvallisuutta. Pitkämatkaisen liikenteen on helppo poiketa ydinkeskustassa kiertoliittymän kautta. 18

20 Paikallisen liikenteen näkökulmasta kiertoliittymä on hyvä ratkaisu, sillä kääntyminen valtatieltä ja valtatielle on sujuvaa ja turvallista. Toki ruuhkaisimpana hetkenä valtatien suuntainen liikennevirta voi hallita kiertoliittymää siten, että sivusuunnalta liittymistä joutunee odottamaan. Ajonopeudet ovat kuitenkin kiertoliittymässä selkeästi hitaammat kuin nykyliittymissä, joten valtatielle voi kääntyä nykyistä pienempään ajoneuvoväliin. Kiertoliittymässä sivusuunnan odotusajat ruuhkahetkellä ovat pienemmät kuin nykytilanteessa. Linja-autoliikenteen pysäkit voivat olla valtatien varressa nykypaikollaan Rimmintien sillan molemmin puolin tai keskustassa. Valtatien pysäkkejä on syytä kehittää, mm. pysäkkikatoksin. Kiertoliittymä helpottaa linja-autojen liittymistä ydinkeskustasta valtatielle. Valtatien suunnassa kiertoliittymän aiheuttama hidaste on käytännössä merkityksetön. Liikenneviraston päätielinjauksessa todetaan, että kiertoliittymä sopii pääteille vain poikkeustapauksissa, ja taajamissa sitä voidaan käyttää harkiten (Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikenneviraston toimintalinjoja 1/2017). Kuva 11. Vaihtoehto 1 Liikenneverkko Ve 2 Eritasoratkaisu valtatien suuntaisliittymillä Eritasoliittymässä käytetään hyväksi olemassa olevaa Rimmintietä ja sen risteyssiltaa. Ramppitien liittymä muutetaan suuntaisliittymäksi, ns. lohenpyrstöliittymäksi. Vastapäätä rakennetaan vastaava ratkaisu uudelle Varsitien osuudelle. Rimmintien länsipää käännetään Tuotantotien suuntaa siten, että taajaman jatkuva suunta on Varsitie-Rimmintie-Tuotantotie. Varsitien ja Rimmintien sekä Ramppitien ja Tuotantotien risteyksiin tehdään kiertoliittymät. Nykyinen Varsitien liittymä valtatielle poistuu kokonaan tai jää ulosajoyhteydeksi, ks. kohta Nykyisen varsitien pohjoisosa. Valtatien itäpuolella voi olla rinnakkaiskatuyhteys ja siihen voi liittymä asuinalueen nykyisiä katuja. 19

21 Eritasoratkaisu on erinomainen valtatien pitkämatkaisen liikenteen kannalta. Nopeusrajoituksena on edelleen nykyinen 60 km/h, mutta vasemmalle kääntymisien poistuminen sujuvoittaa valtatien liikennettä ja ennen kaikkea lisää turvallisuutta. Valtatielle liittyminen ja siltä poistuminen on sujuvaa varsinkin, jos rakennetaan erkanemis- ja liittymiskaistat. Tosin ohjeiden perusteella niitä ei näillä liikennemäärillä tarvita eikä pohjoisen suuntaan kaista mahdu ohjeen mittaisena Ramppitien sillan takia. Ajomatka ydinkeskustan ja valtatien välillä kasvaa jonkin verran, koska pohjoisen suunnasta tultaessa tai etelän suuntaan lähdettäessä on ajettava Rimmintien alikulun ja Ramppitien kautta. Joukkoliikenteen pysäkit voivat olla Rimmintien risteyssillan tuntumassa tai keskustassa. Valtatien pysäkkejä on syytä kehittää, mm. pysäkkikatoksin. Nykytilanteessa, kun jokien tulvapenkereet kestävät, jokitulva ei katko merkittävästi tie- ja katuverkkoa. Tilanteessa, jossa tulvapenger pettää tai muussa hyvin poikkeuksellisessa tapauksessa, Rimmintien alikulku täyttyy vedellä. Tällöin yhteydet valtatielle ovat vain taajaman eteläisen katuverkon kautta. Kuva 12. Vaihtoehto 2 - Liikenneverkko Nykyisen Varsitien pohjoisosa Varsitien nykyinen liittymä valtatieltä puretaan, kun uusi liittymä toteutuu. Kuitenkin ulosajo taajaman suunnasta valtatielle kohti jokisiltaa voi jäädä. Se lyhentää ajomatkaa ydinkeskustasta valtatielle pohjoiseen. Matka Rimmintien liittymästä valtatielle alikulun kohdalle Varsitietä pitkin on noin 400 metriä ja uuden liittymän kautta noin 800 metriä. Suhteellisesti ero on suuri, mutta jos huomioidaan koko matka joen pohjoispuolisilta asuinalueilta ydinkeskustaan tai varsinkin Syötteen suunnasta, niin ero ei ole metrimääräisesti suuri. Henkisesti ero pienenee, mikäli yhteys uuden liittymän kautta saadaan jouhevaksi. Harvoin alueella liikkuva ei eroa huomaa. Liikenteen toimivuuden kannalta Varsitien yhteyttä ei tarvita. 20

22 Mikäli ajoyhteys Varsitieltä valtatielle säilyy, voidaan tie kaventaa yksisuuntaiseksi. Vapautuva tiealue voidaan käyttää esimerkiksi Varsitien lounaispuolisen jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamiseksi. Jos yhteys poistetaan kokonaan nykyliittymän kohdalta, niin Varsitien liikennealuetta voidaan ottaa muuhun toimintaan, esimerkiksi tontteihin. Jalankulku- ja pyöräilyväylä on toki säilytettävä. Uusi katuyhteys voisi korvata Varsitien pohjoisosan kokonaan siten, että Rimmintie kääntyisi itäpäästään monitoimitalon tontin itäpuolitse uudelle sisääntulotielle. Rimmintieltä olisi uusi katuyhteys K-marketille, huoltoasemalle ja sähkölaitoksen tontille. Tämä selkeyttäisi liikennejärjestelyjä merkittävästi Rimmintien ja Varsitien nykyisen liittymän lähistöllä sekä jouhevoittaisi ajoa K- marketille ja huoltoasemalle. Varsitien osittainen säilyttäminen jakaa liikennettä kahdelle samansuuntaiselle väylälle. Se lisää jonkin verran kunnossapitokustannuksia. Liiketoiminnan kannalta kahden väylän ratkaisu on kaksipiippuinen asia: Kahden väylän varrella on liiketoiminnalle enemmän tilaa, mutta vähemmän liikennettä. Liikenneverkon ja opastettavuuden kannalta Varsitien poistaminen kokonaan on selkeämpi ratkaisu. Taulukko 2. Liikenneverkkovaihtoehtojen vertailua VE 1 - Kiertoliittymä VE 2 - Eritasoliittymä Pitkänmatkainen raskas liikenne Pitkänmatkainen henkilöautoliikenne Paikallinen liikenne Kiertoliittymä aiheuttaa viivytystä ja kustannuslisäystä (suurimpana polttoaineen kulutuksen lisäys) 1) liikennemäärästä riippumatta Turvallisempi kuin nykyjärjestely, koska vasemmalle kääntyminen puuttuu. Kiertoliittymä aiheuttaa pienen viivytyksen, pitkämatkaiselle henkilöautoliikenteelle viivytys on käytännössä lähes merkityksetön. Kiertoliittymä herättää autoilijan, jolloin sillä voi olla pitkämatkaiselle autoilijalle turvallisuutta lisäävä vaikutus. Vaikutus on kuitenkin pieni. Turvallisempi kuin nykyjärjestely, koska vasemmalle kääntyminen puuttuu. Helppo poiketa taajamassa Liittyminen ja erkaneminen valtatielle/-ltä hyvin sujuvaa Matka joen pohjoispuolelta ydinkeskustaan pitenee hiukan Joukkoliikenne Pysäkkipari Rimmintien alikulkusillan vieressä, hyvä pääpysäkki valtatiellä Ajo ydinkeskustaan sujuva Tulva Valtatie tai sille johtavat tiet eivät katkea tulvan takia, joten tie- ja katuverkon toimivuus säilyy hyvänä Nopeampi kuin nykyjärjestely, jos lohenpyrstön yhteydessä on erkanemis- ja liittymiskaistat. Turvallisempi kuin nykyjärjestely, koska vasemmalle kääntyminen puuttuu. Nopeampi kuin nykyjärjestely, jos lohenpyrstön yhteydessä on erkanemis- ja liittymiskaistat Turvallisempi kuin nykyjärjestely, koska vasemmalle kääntyminen puuttuu Kohtuullisen helppo poiketa taajamassa (opastuksellisesti kuitenkin vaikeampi kuin nykyjärjestely tai kiertoliittymä), hiukan pitempi matka valtatieltä ydinkeskustaan Liittyminen ja erkaneminen valtatielle/-ltä erittäin sujuvaa Matka joen pohjoispuolelta ydinkeskustaan pitenee jonkin verran Pysäkkipari Rimmintien alikulkusillan vieressä, hyvä pääpysäkki valtatiellä Hiukan kiertomatkaa ydinkeskustaan Suora ajoyhteys valtatien puolelta toiselle on ydinkeskustan kohdalla Rimmintien alikulun kautta, joten vakavan tulvan aikana yhteys katkeaa 1) Liikenneviraston selvityksiä 5/2017 Tasoliittymien liikenteelliset vaikutukset: Kiertoliittymän aiheuttama polttoaine- ja matka-aikalisäysten kokonaiskustannus on suuruusluokkaa euroa vuodessa näillä liikennemäärillä. 21

23 Kustannukset Kiertoliittymä- ja eritasovaihtoehtojen rakentamisen kustannukset ovat hyvin lähellä toisiaan. Niin lähellä, ettei tässä suunnittelutarkkuudessa voida sanoa, kumpi on halvempi ratkaisu, ts. kustannuslaskennan virhemarginaali on suurempi kuin kustannusero. Rakentamisen kustannus on alustavasti noin 3 miljoonaa euroa (alv 0%). 5.2 Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Jalankulku- ja pyöräilyväylien osalta selvitettiin kahta, merkittävää vaihtoehtoista ratkaisua: meneekö valtatien suuntainen väylä valtatien varressa nykyisen kaltaisesti vai etäämpänä valtatiestä Tuulimyllyntien ja Tuotantotien varressa sekä onko alikulku valtatiellä Ramppitien liittymän vieressä vai etelämpänä, Ramppitien ja Muonamutkan puolivälissä. Lisäksi tärkeä yhteystarve on jokisillan ja uuden monitoimitalon välillä: kuinka saada liikkujille niin luonteva yhteys, ettei valtatien turvattomia ylityksiä synny. Periaatteessa eri jalankulku- ja pyöräilyväylien vaihtoehdot ovat riippumattomia edellä kuvatuista tie- ja katuverkko- sekä maankäyttövaihtoehdoista. Jalankulku- ja pyöräilyväylän säilyttäminen valtatien varressa on loogista, mutta sen poistaminen antaisi mahdollisuuden sijoittaa maankäyttöä hyvin lähelle valtatietä. Lisäksi väylän poistuminen Rimmintien ylittävältä sillalta mahdollistaisi keskivälikaistan rakentaminen valtatielle. Se yhtenäistäisi valtatien ilmettä ydinkeskustan kohdalla ja korostaisi ydinkeskustajaksoa. Työryhmäkeskustelun pohjalta nykyinen yhteys päätettiin säilyttää. Tuulimyllyntien ja Tuotantotien varressa tarvitaan oma väylänsä palvelemaan läheistä maankäyttöä. Valtatien risteävän alikulun sijainnin vaihtoehdoista loogisempi on Ramppitien liittymä sen ympäristöön sijoittuvan maankäytön takia. Alikulku pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle valtatien liittymää, jotta maankäyttö on tehokasta. Käytännössä tarvitaan toinen alikulku Ramppitielle. Uusi alikulku on varsin lähellä Rimmintien alikulkua, mutta maankäytön takia kuitenkin perusteltu. Pitemmän ajan alikulkuvaraus tarvitaan Muonamutkan seutuvilla. Ramppitien alikulku on sijoitettava Ramppitien eteläpuolelle, sillä etäisyys Rimmintien ylikulkusillalle on niin lyhyt, ettei alikulku voi olla Ramppitien pohjoispuolella. Nousu alikulusta ylikulkusillalle saadaan näin riittävän loivaksi. Valtatien nykyinen jalankulku- ja pyöräilyväylä palvelee hyvin jokisillan ja uuden monitoimitalon välistä yhteystarvetta Rimmintielle saakka. Haasteena on, kuinka yhteys jatkuu Rimmintien poikki monitoimitalon sisäänkäynnille. Rimmintien alitukseen ei voi rakentaa suojatietä lähelle valtatiesiltaa, sillä Rimmintien ajorata on huomattavasti alempana kuin sen suuntaisen väylät. Porrasyhteydet ovat käytön ja kunnossapidon kannalta hyvin hankalia. 22 Toinen yhteys menee nykyisin Varsitien vartta, mutta reitti koukkaa varsin etäältä Varsitien ja Rimmintien liittymän kautta. Maankäytön ja liikennejärjestelyjen muutoksilla reittiä voi lyhentää.

24 Suorempi reitti menisi huoltoaseman ja K-marketin välistä sekä entisen sähkölaitoksen tontin kautta. Yhteys olisi hyvä niin K-kaupan ja lähialueen kulkijoille kuin uuden huoltoasemantontin käyttäjillekin. 5.3 Rakennemallit (Sweco) Kaksi erilaista rakennemallia on muodostettu liittymävaihtoehtoihin pohjautuen. Rakennemallit eivät poikkea merkittävästi korttelirakenteeltaan, sillä suuri osa alueesta on jo rakentunut. Uusia kortteleita on muodostettu valtatien itäpuolelle, siirretty Nortamontien varressa ja muokattu Rimmintien-Varsitien-Jukolantien risteyksessä. Mallien suurin ero on valtatieliittymän muodossa, mikä heijastuu taajaman sisäiseen päätieverkkoon ja siihen rajautuvaan korttelirakenteeseen. Tie- ja katuverkon yksinkertaisuus ja selkeys vaikuttaa merkittävästi suunnistettavuuteen ja palvelujen helppoon saavutettavuuteen. Tässä suhteessa kiertoliittymä on selkeämpi ratkaisu, kun taas eritasoliittymä edellyttää kiertämistä ja suunnistamista taajaman sisällä. Kiertoliittymä on tasapuolinen valtatien molempien puolien saavutettavuuden ja näkyvyyden kannalta. Eritasoliittymä sallii kääntymisen valtatieltä vain toiselle puolelle taajamaa ja edellyttää kiertämistä alikulkutien kautta, mikä lisää taajaman sisäistä liikennettä tällä katujaksolla. Keskikaistallinen valtatie halkaisee taajaman kahtia ja korostaa ohiajoliikenteen merkitystä, kun kiertoliittymä luo vaikutelman taajaman keskipisteestä, mistä taajaman keskusraitti ja jokikylien maantiet erkanevat. Molemmissa malleissa katuverkko sijoittuu pääosin nykyisille paikoilleen ja uusi rinnakkaistie on molemmissa malleissa. Suurin eroavaisuus on Varsitien ja Rimmintien risteysalueella, sillä kiertoliittymämallissa Varsitien liittymä pohjoiseen poistetaan kokonaan, Rimmintien alkupää siirretään lähemmäksi valtatietä sekä K-marketin kortteliin 4 osoitetaan uusi katuyhteys Rimmintieltä. Eritasoliittymän suurin eroavaisuus nykytilaan on myös Rimmintien risteyksessä, mihin tulee kiertoliittymä ja oleva Jukolantie katkaistaan, jolloin uusi kulku Naamangantielle osoitetaan lämpölaitoksen pohjoispuolelta. Valtatieliittymällä on merkittävä vaikutus taajaman tiivistämiseen, sillä kiertoliittymä houkuttelee ympärilleen rakentamista helpon saavutettavuuden ja näkyvyyden takia. Paikallinen huoltoasema voi siirtyä tähän, mutta eritasoliittymäratkaisussa siirto ei kiinnostakaan ja yritys jäänee nykyiselle paikalleen. Huoltoaseman sijainnilla on suuri merkitys muidenkin palvelujen kysynnälle. Kiertoliittymän reunalla se voi ohjata asiakkaita keskustan muihin liikkeisiin, mutta nykyisellä paikalla se toimii pääosin ohiajavien taukopaikkana. Kiertoliittymä ja korttelirakenne vaihtoehdossa 1 vastaavat paremmin Pudasjärven kaupungin tavoitteita risteysalueen ja koko keskustan kehittämisestä. 23

25 24

26 Taulukko 3. Vaihtoehtojen vertailu (Sweco). Arvioitava asia VE 1 - Kiertoliittymä VE 2 - Eritasoliittymä Korttelirakenne ja mitoitus > rakenteen tiivistäminen Liittymän vaikutus toimintojen sijoittumiseen > suunnistettavuus, liikenteen ja maankäytön yhteensopivuus Katuverkon vaikutus toimintojen sijoittumiseen > elinkeinojen kehittyminen Korttelirakenne myötäilee katuverkkoa. Suurin osa liiketonteista rajoittuu pääkatuverkon varteen. Alueiden mitoitus on kohtuullinen, joten oleva rakenne voi tiivistyä. Kiertoliittymän helppo liikuttavuus joka suuntaan ja hyvät näkymät kortteleihin houkuttelevat toimintoja risteysalueen ympärille. Maantie jatkuu luontevasti pääkatuna taajaman läpi molempiin suuntiin, mikä on selkeä sijaintipaikka palveluille. Liittymäratkaisu tukee maankäytön kehittymistä. Taajaman sisäinen katuverkko haarautuu suoraan pääkadulta / maantieltä (Varsitie/Jonguntie, Rimmintie) ja on siksi helposti saavutettava ja hahmotettava. Nykyinen Varsitien pohjoisosa ja Sähkötie poistetaan kokonaan jolloin kiertoajalu vähenee. Rimmintien liittymä siirtyy lähemmäksi valtatietä metsäsaarekkeen reunalle ja kulku K-kaupan kortteliin tulee Rimmintieltä, jolloin se on paremmin saavutettava. Liikekorttelit jakaantuvat kahteen ryhmään kun huoltoasema jää nykyiselle paikalleen. Liiketonttitarjontaa on enemmän, osa tonteista voi jäädä rakentumatta ja aluerakenne jää hajanaiseksi. Valtatieltä voi kääntyä eritasoliittymästä vain oikealle ja siirtyä Rimmintien alikulun kautta toiselle puolelle. Paikka johon pääsee sujuvasti vain puolet valtatien liikenteestä, ei houkuttele esim. huoltoasemaa. Liittymäratkaisu vaikeuttaa suunnistamista ja hajauttaa toimintoja. Taajaman sisäinen katuverkko sulkeutuu uuden Rimmintie-Varsitie kiertoliittymän ympäristöstä ja nykyiset kadut muuttuvat korttelialueeksi. Uusi yhteys Naamangantielle on osoitettu lämpövoimalan pohjoispuolitse. Varsitie muuttuu poistumisrampiksi taajamasta pohjoiseen, kiertoliittymän yhdestä päähaarasta. Kiertoajelua edellyttävä katuverkko vaikuttaa toimintojen hajautumiseen ja autoilun lisääntymiseen keskustassa mikä on tavoitteiden vastaista. Toimintojen saavutettavuus kevytliikenteellä > jalankulun ja pyöräilyn edistäminen Molemmissa malleissa on uusi vt:n rinnakkaiskatu, mikä vähentää raskasta liikennettä uudesta pääliittymästä. Valtatien länsipuolella oleva jk+pp-väylä on luonteeltaan ohiajotie huoltoasemalta koulukeskukseen. Parempi tulosuunta liikkeisiin on Tuotantotien varsi. Uusi valtatien alikulku tulee molempiin vaihtoehtoihin uuden liittymän eteläpuolelle. Taajaman sisäinen jk+pp-verkosto on molemmissa malleissa samanlainen ja kattava suhteessa toimintoihin. Koululaisliikenne kulkee valtatien molemmin puolin sillalle mistä hajaantuu asuinalueille. Kaikista edullisin jk+pp-tulosuunta monitoimitaloon on tontin itäreuna, minne pääsisäänkäynti on järkevintä sijoittaa. Ve-1:ssä jk+pp-väylä sivuaa uutta toriaukiota, mikä houkuttaa käyttämään tätä reittiä. VE-2 kiertoajelutarve, palvelujen hajaantuminen, etäisyydet ja jk+pp-reittien sijainti meluisilla ja tuulisilla autoteiden varsilla ohjaavat ennemminkin auton käyttöön. Taajamakuva / imago / hirsirakentaminen: alueen elinvoimaisuus ja vetovoima > hankkeiden käynnistyminen Kiertoliittymä luo taajamalle solmupisteen ja maamerkin. Sisääntuloristeyksen ympäristö voi rakentua tyyliltään yhtenäisenä, jos se rakentuu likimain samaan aikaan. Hirsirakentamisella voidaan luoda monitoimitalosta keskustan maamerkki. Sisääntulotien aluekokonaisuus uuden aukion ympärillä voidaan toteuttaa hirrestä jolloin hirsikaupunki-imago vahvistuu. Rakennushankkeet voivat käynnistyä heti. Eritasoliittymä ohjaa nopeaan ohiajoon, ei taajamaan poikkeamiseen, ja mieltyy kaupunkimaiseksi ratkaisuksi, missä on isot liikennemäärät. Sisääntulotien ympäristö voi rakentua hyvin eriaikaisesti, jolloin tyyli voi tulla sekavaksi. Ison kauppapaikan syntyminen risteyksen eteläpuolelle näyttää epätodennäköiseltä, koska keskustassa on jo hallitsevien kahden kauppaketjun marketit. Kaupunkikuva voi jäädä näiltä osin vajaaksi ja 19 milj hankkeet toteutumatta. Uudet rakennukset sijoittuvat erilleen Varsitien kiertoliittymän eri sektoreihin, osaksi nykyisiä kortteleita, joiden rakentamistapaa noudattavat. 25

27 KAUPUNGIN V KEHITTÄMISTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN: Väestön kasvu: työpaikkojen lisääminen, yrityskannan vahvistaminen, hirsiklusterin laajentaminen, yrityspuiston vetovoimaan panostaminen Llähipalvelujen kehittäminen Yhteisöllisyyden lisääminen > sosiaalinen kestävyys VE 1 - Kiertoliittymä Itäpuolen rakenne eli monitoimitalo, huoltoaseman siirto ja pienet asuinkerrostalot voivat toteutua jo nykytilanteessa ilman kasvua, mikä luo kuntaan positiivistä virettä. Lähipalvelujen (jäähalli, keilahalli, kirjasto, elokuvateatteri/auditorio) kehittäminen sijoittuu nykyisen keskustan puolelle ja muodostaa hirsirakentamisen sekä keskustaajaman maamerkin. Ilman uutta liittymää se ei olisi niin vahvasti maamerkki. Julkiset ja yksityiset palvelut ja tapahtumat lisäävät yhteisöllisyyttä. Aukiot, torit ja puistot tarjoavat miellyttäviä miljöitä tapahtumien järjestämiselle. VE 2 - Eritasoliittymä Jos väestö kasvaa tarvitaan enemmän uusia työpaikkoja ja palveluja. Yrityskannan vahvistaminen kohdistuu erityisesti Yrityspuistoon tämän suunnittelualueen länsi- ja eteläreunalle, mihin uusia työpaikkoja voidaan sijoittaa. Yrityspuisto nivoutuu luontevasti uusiin tiejärjestelyihin ja palvelukeskittymään vaikkakin alueelle on jo nyt monta liittymää. Tuotantotien varren vetovoimaa voidaan lisätä esim. istuttamalla puukuja ja rakentamalla erityinen valaistus sen uuden kevytliikenteen väylän varteen. Hirsirakentaminen voisi näkyä myös täällä yritysten arkkitehtuurissa, mikäli tuotantosuunta sen mahdollistaa. Kaupunkimiljöön maisemointi: maaseutumaisin kaupunkimiljöö ja elinympäristö Tie ja katurakentamisen myötä koko keskeinen miljöö taajamassa tulee maisemoitua. Valtatien keskisaareke istutetaan, kivetään ja valaistaan, mikä korostaa taajamajaksoa. Sisääntuloteiden varret istutetaan ja aukioiden/kiertoliittymien kohdat pääkadusta korotetaan ja kivetään. Monitoimitalon ja liikennepuiston viheralueet rakennetaan korkealuokkaisiksi viherja virkistysalueiksi. Yksinkertainen ja selkeä katuverkko, rehevin kasvein istutetut ja modernein hirsirakentein kalustetut aukiot sekä katujen leveät istutusalueet rakenteen väljyys (iso lumitilatarve) - luo maaseutukaupunki-ilmettä. 26

28 6. HAVAINNEKUVIA Havainnekuvia rakennemallin 1 mukaisista ratkaisuista: 27

29 28

30 29 Havainnekuvia rakennemallin 2 mukaisista ratkaisuista:

31 30

32 31

33 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molemmat rakennemallit liikenneverkkoratkaisuineen ovat toimivia ja antavat mahdollisuuksia keskustan kehittämiselle. Paikallisen liikenteen ja maankäytön tiivistämisen näkökulmasta kiertoliittymäratkaisu on toimivampi. Pitkämatkaisen liikenteen kannalta eritasoliittymä on sujuvampi. Jalankulun ja pyöräilyn osalta verkko on samanlainen eikä eroja ole kuin maankäytön tiiveyden osalta. VE1 Kiertoliittymä VE2 Eritasoliittymä Paikallisen liikenteen kannalta parempia sujuvuus paranee Pitempimatkaisen liikenteen kannalta parempi Liikenneverkko selkeä Maankäytön tiivistymiselle paremmat edellytykset kuin nykytilanteessa tai VE 2:ssa Jalankulun ja pyöräilyn kannalta hiukan parempi (tiivistyvä taajama) Taajaman liikenteen osalta liikennesuorite suurempi kuin nykyään tai VE 1:ssa Säilyttänee nykyisen kaltaisen maankäytön rakenteen Tehtyjen liikenteellisten ja maankäytöllisten tarkastelujen perusteella vaihtoehto 1 eli valtatien kiertoliittymä on hankkeen työryhmän mielestä suositeltavampi ratkaisu. Valinnan taustalla on liikenteen, maankäytön, palvelujen, elinvoimaisuuden ja taajamakuvan kehittymisen paremmat mahdollisuudet. Kiertoliittymäratkaisun rakentamisen kustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa. Tarkempi taulukko kustannuksista on esitetty seuraavalla sivulla. 32

34 Taulukko 4. Kiertoliittymäratkaisu toteutuskustannusten alustava kustannusarvio. Kohde Määrä Euroa / kohde Yhteensä Valtatie Kiertoliittymä Jk+pp-väylät alikulkujen yhteydessä Jk+pp-alikulut Varsitie Uusi katu jk+pp-väylineen Nykyisen liittymän muuttaminen 1 kpl 400 m 2 kpl 420 m 1 kpl Rimmintie Uusi katu jk+pp-väylineen 100 m Ramppitie Uusi katu jk+pp-väylineen 120 m Tuotantotie Jk+pp-väylä Muonamutkaan saakka Kääntö Ramppitiehen 450 m 100 m Yleiskustannukset 20% LIITTEET 1. Maankäytön vaihtoehtojen laaja vertailutaulukko 2. Liikenneverkkojen ratkaisut VE 1 - kiertoliittymä VE 2 - eritasoliittymä 33

35 ARVIOITAVA ASIA TIEVERKKO (VT ja maantiet) KATUVERKKO, KL-VÄYLÄT, PYSÄKÖINTI JA HUOLTOPI- HAT, AUKIOT KORTTELIRAKENNE MAANKÄYTÖN TOIMINTO- JEN LAATU: kauppa, julkiset palvelut, asuminen, työpaikat TOIMINTOJEN JA PAL- VELUJEN MITOITUS RAKENTAMISEN JA RA- KENTEIDEN MITTAKAA- VA ARVIOINTIKRITEERI Vaikutus taajamakuvalliseen ja -rakenteelliseen selkeyteen ja suunnistettavuuteen Kiertoliittymä valtatiellä helpottaa suunnistamista, koska se ohjaa suoraan Iijokivarteen jatkuville maanteille ja taajaman keskustaan. Liittymästä pääsee suoraan molemmille puolille valtatietä. Ramppiliittymä sallii kääntymisen voin toiselle puolelle valtatietä ja siirtyminen vastakkaiseen suuntaan tapahtuu Rimmintien alikäytävän kautta, mikä vaikeuttaa huomattavasti suunnistamista, erityisesti katuverkon kiertoliittymissä. Nykyinen ABC-liittymä on houkuttelevampi länsipuolelle menijöille. Kiertoliittymän katuverkko on yksinkertainen ja selkeä, ramppiliittymä edellyttää viittojen tai kartan lukemista. Katuverkon hierarkian tulee näkyä rakentamistavassa, mikä helpottaa suunnistamista. Kevytliikenteen väylien selkeys on molemmissa malleissa samanlainen. Myös tonttien pysäköintialueet ja huoltopihat sijoittuvat molemmissa malleissa samaan tapaan, sillä valtatieltä ja alikäytävän kohdalta ei saada tonttiliittymiä kumpaankaan malliin. Mallissa 1 on erillinen toriaukio kun mallissa 2 aukion muodostaa kiertoliittymä, jolla on liikennettä ohjaava rooli. Korttelirakenne on molemmissa malleissa pääosin samanlainen eli merkittäviä eroja rakenteen selkeyteen ja saavutettavuuteen ei ole. Mallissa 1 rakenne on selkeämpi, koska korttelit sijoittuvat suoraan pääkadun ja sisääntuloteiden varteen, mistä sivukadut erkanevat molemmille puolille nykyisillä paikoillaan. Ramppimainen sisääntulotie visuaalisesti erottaa alueita enemmän toisistaan. Keskustan rakenteen painopiste siirtyy Rimmintien ja Varsitien risteykseen. Toimintojen laatu vaikuttaa hahmottamiskykyyn siten, että kauppa ja julkiset palvelut mielletään keskustan toiminnoiksi. Asuminen sekä työpaikat taas viestivät alueen olevan lievealuetta tai lähiötä. Tältä pohjalta risteykseen sijoittuvat palvelut viestivät keskustan paikasta suhteessa valtatiehen ja sen helposta saavutettavuudesta. Keskustatoiminnot siirtyvät lähemmäksi valtatietä Rimmintien ja Varsitien risteyksen ympäristöön. Mitoituksen tulee olla hierarkinen siten, että ydinkeskustassa rakentaminen on tehokkaampaa kuin reuna-alueilla, mikä korostaa keskustan asemaa taajamassa ja selkeyttää taajaman ydinalueen sijainnin hahmotettavuutta. Mallien välillä ei ole tässä suhteessa eroa. Malli 1 korostaa risteysalueen ympäristöä ja malli 2 valtatien vartta, mihin jää toinenkin palvelukeskittymä nykyisen huoltoaseman ympäristöön. Jos alueet rakentuvat vajaasti, taajamakuvallinen selkeys ja suunnistettavuus heikkenee. Rakentamisen mittakaavan tulee noudattaa olevaa rakennetta, kuitenkin hieman suurempana, jotta se korostaa paikan keskustaluonnetta. Tierakenteessa kiertoliittymä korostaa paikkaa tärkeänä solmukohtana kun taas ramppiratkaisu korostaa liikenteellistä järjestelmää ja helppoa ohiajettavuutta. Taajaman sisällä kiertoliittymä muodostaa liikkumisen solmukohdan, ei niinkään keskustatoimintojen solmukohtaa, koska siitä ei saa suoria tonttiliittymiä. Vaikutus taajamarakenteen tiivistämiseen Tieverkon ja liittymän muodolla on vaikutusta rakenteen tiivistämiseen varsinkin vt länsipuolella. Uusi kiertoliittymä mahdollistaa tämän keskeisen alueen rakentamisen. Ilman uutta liittymää taajaman puoleinen alue tuskin rakentuu. Molemmissa malleissa taajamarakenne tiivistyy valtatien risteyksen molemmille puolille, katuverkon ympärille. Ve-1 on vetovoimaisempi liiketoiminnan kannalta ja siksi toteutuu todennäköisemmin laajempana. Kylätiehen tukeutuva rakenne on kortteleita yhdistävä myös kevytliikenteen osalta. Ramppimainen rakenne ja kiertoliittymät taajamassa on toimintoja/kortteleita erotteleva ja korostaa tieympäristön asemaa taajamarakenteessa. Näille toiminnoille taajamassa on lähivuosina kysyntää ja siten ne tulevat myös toteutettua ja taajamarakenne voi tiivistyä. Kaupan ja työpaikkojen kasvu on epävarmempaa. Mitoituksen tulee olla realistinen ja jakautua tasaisesti eri kortteleihin, jotta rakenne voisi kokonaisuutena tiivistyä. Kuitenkin liikealueita lienee liikaa vtvarressa kysyntään nähden, joten rakenne voi jäädä hajanaiseksi. Mittakaavan tulee olla sellainen, että todelliset tarpeet ja resurssit riittävät tiivistämiseen. Jos rakentaminen keskitetään yhteen sektoriin tai rakennukseen, muut voivat jäädä toteutumatta ja rakenne jää hajanaiseksi. Vaikutus kaupunkikuvan eheytymiseen Vaikutus palvelujen syntyyn ja saavutettavuuteen Molemmissa tieverkoissa kaupunkikuvaa voidaan eheyttää. Valtatien toteuttaminen ydinkeskustan kohdalla kaupunkikatumaisena rakenteena, istutetulla ja kivetyllä keskikaistalla varustettuna, sitoo taajamarakennetta visuaalisesti yhtenäisemmäksi ja tietilaa intiimimmäksi. Leveä ja avoin tieaukko korostaa läpiajoa ja visuaalisesti erottaa kaupungin kahtia. Helppo liikkuminen houkuttelee palveluja valtatien risteysalueelle. Mutkikas reitti karkottaa asiakkaat ja yrittäjät. Nykyinen kulku taajamaan on takaperoinen. Uusi yhteys luo valtatieltä suoran näkymän olevaan ja laajenevaan keskustaan. Uuden katuverkon avulla taajaman kasvualue sijoittuu olevan keskustan kylkeen ja uuden liittymän ympäristöön, missä kunnan maanomistus mahdollistaa rakennushankkeiden käynnistämisen ja siten taajamakuvan eheytymisen tällä osalla. Katuverkko, joka on jo pääosin olemassa, mahdollistaa uusien palvelujen sijoittumisen alueelle. Uusi rinnakkaiskatu etelään on kaupan palvelujen kannalta houkutteleva. Ilman uutta vtliittymää alueelle on tuskin kysyntää. Molempien mallien korttelirakenteella voidaan kaupunkikuvaa eheyttää. Ramppimallissa korttelit jäävät hieman enemmän saarroksiin teiden keskelle, mutta haitta voidaan vähentää rakennusten ja pihatoimintojen sijoittelulla. Kaupunkikuvan eheytymiseen vaikuttaa merkittävästi rakennusten sijoitustapa tontille suhteessa naapurustoon. ABC:n nykyisen liittymän ympäristön liikerakentaminen hajauttaa taajamarakennetta ja kaupunkikuvaa. Korttelit sijoittuvat keskelle taajamaa, joten ne ovat hyvin vetovoimaisia erilaisille palveluyrittäjille. Toinen palvelupiste ohikulkijoille voi syntyä ABC:n ympärille, jos se jää nykyiselle paikalleen. Toimintojen laadulla on merkitystä eheytymiseen, koska eri toiminnoilla on erityyppiset rakennukset. Valtatien länsipuolelle osoitetaan työpaikkaaluetta tai tilaa vievää kauppaa, mitä siellä on ennestään ja kaupunkikuva voi kehittyä tyyliltään eheäksi. Itäpuolella on kauppaa ja asutusta, joita toimintoja nyt lisätään ja lisäksi myös julkisia palveluja risteyksen monitoimitaloon. Asunnot tulevat eheyttävästi olevien kerrostalojen viereen. Korttelirakenne edistää / mahdollistaa palvelujen syntymistä. Kauppa hakeutuu pääkadun varteen jolloin taustalle sijoittuvat liiketontit voivat jäädä rakentumatta. Uusien korttelien mitoituksen tulee sopeutua ympäröivän rakennuskannan ja yrittäjien tilatarpeisiin, jotta kaupunkikuvasta tulisi yhtenäinen ja ehyt. Asia tutkitaan asemakaavassa. Rakenteen hajautuminen pitkin valtatien vartta ei eheytä kaupunkikuvaa ja rakenne voi jäädä keskeneräiseksi. Mitoitus mahdollistaa julkisia ja yksityisiä palveluja alueen kortteleihin. Mitoitus riippuu kortteleiden / tonttien koosta ja toiminnan tilatarpeista. Mittakaava on keskeisessä roolissa kaupunkikuvan eheytymisen kannalta. Oikea mittakaava syntyy sopeuttamalla uusi rakentaminen olevaan ja sen pohjana on oikea mitoitus ja arvio tulevaisuuden tarpeista. Korkea rakentaminen estää rakenteen tiivistymisen ja eheytymisen, joka voitaisiin toteuttaa matalammalla rakentamisella. Kysyntää ei riitä kaikille. Kun rakentamisen mittakaava on sopiva palvelujen kysyntään nähden ne ovat vetovoimaisia.