Erasmus+ Ohjelmaopas. Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella.

Transkriptio

1 Erasmus+ Ohjelmapas Mahdlliset kieliversiiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella. Versi 1 (2019):

2 SISÄLTÖ LYHENTEET...4 JOHDANTO...5 Ohjelmappaan rakenne...5 A-OSA: YLEISTÄ TIETOA ERASMUS+ -OHJELMASTA...6 Mitkä vat Erasmus+ -hjelman tavitteet ja lennaiset piirteet?...8 Yleinen tavite...8 Erasmus+ -hjelman lennaiset piirteet...8 Mikä n Erasmus+ -hjelman rakenne?...13 Avaintimi 1: Henkilöiden liikkuvuus...13 Avaintimi 2: Innvintia ja hyvien käytäntöjen vaihta edistävä yhteistyö...13 Avaintimi 3: Plitiikan uudistamisen tuki...14 Jean Mnnet -timinnt...14 Urheilu...15 Mikä n hjelman budjetti?...16 Kuka timeenpanee Erasmus+ -hjelmaa?...17 Eurpan kmissi...17 Kansalliset timistt...17 Mitkä muut elimet sallistuvat hjelman timeenpann?...18 Kuka vi sallistua Erasmus+ -hjelmaan?...24 Osallistujat...24 Osallistujarganisaatit...24 Tukikelpiset maat...25 B-OSA: TIETOA OHJELMAOPPAASSA ESITELLYISTÄ TOIMISTA...28 Kulutus...29 Mitä timia tuetaan?...29 Mitkä vat timien tavitteet?...29 Nuris...30 Mitä timia tuetaan?...30 Mitkä vat timien tavitteet?...30 Klme avaintimea...30 Avaintimi 1: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus...31 Krkeakulupiskelijiden ja henkilöstön liikkuvuus...34 Liikkuvuushankkeet ammattipiskelijita ja ammattippilaitsten henkilöstöä varten...51 Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten...64 Liikkuvuushankkeet aikuisppilaitsten henkilöstöä varten...71 Liikkuvuushankkeet nurisa ja nuristyöntekijöitä varten...78 Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat...88 Erasmus+ -pintlaina...97 Avaintimi 2: Innvintia ja hyvien käytäntöjen vaihta edistävä yhteistyö...99 Strategiset kumppanuushankkeet kulutus- ja nurisalalla Eurppa-ylipistt Tietyhteenliittymät Alakhtaiset saamisyhteenliittymät Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla Kapasiteetin vahvistaminen nurisalalla Avaintimi 3: Plitiikan uudistamisen tuki Nurisasiita kskevaan vurpuheluun liittyvät hankkeet Jean Mnnet -timinnt Mitkä vat Jean Mnnet -timintjen tavitteet? Mitä timia tuetaan? Jean Mnnet -mduulit Jean Mnnet -ppitulit Jean Mnnet -saamiskeskukset

3 Jean Mnnet -tuki laitksille ja yhdistyksille Jean Mnnet -verkstt (pliittiset keskustelut tiedemaailman kanssa) Jean Mnnet -hankkeet (pliittiset keskustelut tiedemaailman kanssa) Urheilu Mitä timia tuetaan? Yhteistyökumppanuudet Pienet yhteistyökumppanuudet Vitta tavittelemattmat eurppalaiset urheilutapahtumat C-OSA: TIETOA HAKIJOILLE Miten Erasmus+ -hakemus jätetään? Vaihe 1: Rekisteröidy sallistujaprtaalissa Vaihe 2: Varmista, että hanke n hjelman perusteiden mukainen Vaihe 3: Varmista, että hanke täyttää taludelliset ehdt Vaihe 4: Täytä hakulmake ja lähetä se Mitä tapahtuu hakemuksen jättämisen jälkeen? Arviintimenettely Lpullinen päätös Ilmitus hanketuen myöntämisestä Mitä tapahtuu hakemuksen hyväksymisen jälkeen? Hankespimus ja päätös hanketuesta Tuen määrä Maksumenettelyt Hankevaiheiden määräajat ja maksuja kskevat säännöt Muita tärkeitä spimusehtja Vakuus Alihankinta ja hankintaspimuksen tekeminen Myönnettyjä tukia kskevien tietjen julkaiseminen Julkisuus Tarkastukset Tietsuja Avimen julkaisemisen vaatimus Avin lisenssi sekä tellis- ja tekijänikeudet Svellettavat säännöt LIITE I Krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus Liikkuvuushankkeet ammattipiskelijita ja ammattippilaitsten henkilöstöä varten Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten Liikkuvuushankkeet aikuisppilaitsten henkilöstöä varten Liikkuvuushankkeet nurisa ja nuristyöntekijöitä varten Erasmus mundus -yhteiset maisterihjelmat Strategiset kumppanuushankkeet Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla LIITE II: TULOSTEN LEVITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN Jhdant LIITE III: SANASTO LIITE IV: HYÖDYLLISIÄ LÄHTEITÄ JA YHTEYSTIETOJA

4 LYHENTEET PO EAC: Kulutuksen, nurisasiiden, urheilun ja kulttuurin pääsast EACEA: Kulutus-, audivisuaali- ja kulttuurialan timeenpanvirast ECAS: Eurpan kmissin tdennuspalvelu ECHE: Krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja ECTS: Eurppalainen pintsuritusten ja arvsanjen siirtjärjestelmä ECVET: Ammatillisen kulutuksen pintsuritusten eurppalainen siirtjärjestelmä EHEA: Eurppalainen krkeakulutusalue EMJMD: Erasmus Mundus yhteiset maisterihjelmat EP: Eurpan parlamentti EPALE: Aikuiskulutuksen eurppalainen frumi EQAR: Eurpan krkeakulutuksen laadunvarmistusrekisteri EQAVET: Ammatillisen kulutuksen laadunvarmistuksen eurppalainen viitekehys EQF: Eurppalainen tutkintjen viitekehys ESCO: Taitjen, saamisen, pätevyyksien ja ammattien eurppalainen lukitus EU: Eurpan unini HERE: Krkeakulu-uudistuksen asiantuntijaverkst ICT: Tiet- ja viestintäteknlgia NARIC: Tutkinttdistusten akateemisen tunnustamisen kansallinen tiedtuskeskus OECD: Taludellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö PIC: Osallistujan tunnistuskdi URF: URF-tietkanta (Unique Registratin Facility) 4

5 JOHDANTO Tämä hjelmapas n apuväline kaikille, jtka tarvitsevat perusteellista tieta Erasmus+ -hjelmasta. Opas n tarkitettu etenkin mahdllisille sallistujarganisaatiille eli rganisaatiille, ppilaitksille ja elimille, jtka järjestävät Erasmus+ -hjelmasta tuettuja timintja, tai sallistujille eli sallistujarganisaatiiden järjestämässä timinnassa mukana leville henkilöille (piskelijille, harjittelijille, ppispimuspiskelijille, kulujen ppilaille, aikuispiskelijille, nurille, vapaaehtispalveluun sallistuville tai prfessreille, pettajille, kuluttajille, nuristyöntekijöille sekä kulutus-, nuris- ja urheilualan ammattilaisille). Organisaatit eri pulilta Eurppaa jättävät jka vusi tuhansia hakemuksia saadakseen rahitustukea Erasmus+ - hjelmasta. Eurpan kmissi nkin lunut avimen arviintimenettelyn tuen khdentamiseksi parhaisiin hankkeisiin. Useimpien timien salta hjelmasta myönnettävää tukea kskevat säännöt ja ehdt täsmennetään tässä hjelmappaassa. Muutamien timien salta, jtka vain mainitaan tässä hjelmappaassa, tuen myöntämistä kskevat säännöt ja ehdt täsmennetään Eurpan kmissin julkaisemissa tai sen pulesta julkaistuissa erityisissä ehdtuspyynnöissä. Mahdlliset sallistujarganisaatit vivat hakemusta laatiessaan löytää ideita ja lisätieta myös muista taustaasiakirjista, jista sa n lueteltu ppaan liitteessä IV. OHJELMAOPPAAN RAKENNE Ohjelmapas jakautuu klmeen laajaan saan: A-sassa ludaan yleiskatsaus Erasmus+ -hjelmaan. Sieltä löytyy tieta hjelman tavitteista, painpisteistä ja lennaisista piirteistä, hjelmamaista, timeenpansta vastaavista rakenteista ja käytettävissä levista kknaismäärärahista. A-sa n tarkitettu niille, jtka haluavat saada yleiskuvan hjelman sveltamisalasta ja rakenteesta. B-sassa annetaan yksityiskhtaiset tiedt ppaassa esitellyistä hjelmatimista. B-sa n suunnattu varsinkin niille, jtka haluavat tietää lähemmin, minkä tyyppisiä hankkeita hjelmalla tuetaan. Tiedt esitetään yksityiskhtaisemmin ppaan liitteessä I. C-sassa kerrtaan tarkemmin tuen hakemista ja hankkeiden valintaa kskevista menettelyistä sekä Erasmus+ - tuen myöntämiseen liittyvistä taludellisista ja hallinnllisista määräyksistä. C- sa n tarkitettu niille, jtka aikvat jättää Erasmus+ -hjelmaan liittyvän hakemuksen. Lisäksi hjelmapas sisältää seuraavat liitteet: Liite I: Liikkuvuustimintja ja strategisia kumppanuuksia kskevat säännöt ja tiedt Liite II: Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen Liite III: Avaintermit ja sanast Liite IV: Hyödyllisiä lähteitä ja yhteystietja 5

6 Ohjelmapas A-OSA: YLEISTÄ TIETOA ERASMUS+ -OHJELMASTA Erasmus+ n EU:n kulutus-, nuris- ja urheiluhjelma kaudeksi Kulutus-, nuris- ja urheilualasta n suurta hyötyä niiden ssieknmisten muutsten hallitsemisessa, jtka mudstavat Eurpan tämän vusikymmenen keskeiset haasteet. Ala tukee myös kasvua, työllisyyttä, ssiaalista tasapulisuutta ja sallisuutta kskevien eurppalaisten pliittisten strategiiden täytäntöönpana. Krkean työttömyyden trjuminen erityisesti nurten parissa n yksi Eurpan maiden kiireisimmistä tehtävistä. Liian mni nuri keskeyttää kulunkäyntinsä, jllin heillä n suuri riski jäädä työttömiksi ja syrjäytyä yhteiskunnasta. Sama riski uhkaa mnia aikuisia, jilla n vähäinen ammattitait. Teknlgia muuttaa tapaa, jlla yhteiskunta timii, ja meidän n varmistettava, että sitä hyödynnetään mahdllisimman tehkkaasti. EU:n yritysten n parannettava kilpailukykyään hyödyntämällä lahjakkuutta ja innvintia. Eurppa tarvitsee yhtenäisempiä ja sallistavampia yhteiskuntia, jtka mahdllistavat kansalaisten aktiivisen demkraattisen sallistumisen. Kulutus, nuristyö ja urheilu edistävät tärkeällä tavalla yhteisiä eurppalaisia arvja ja yhteiskunnallista integritumista, lisäävät kulttuurien välistä ymmärrystä ja yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät väkivaltaista radikalisitumista. Erasmus+ -hjelman avulla vidaan tehkkaasti edistää vastikään saapuneiden maahanmuuttajien ja muiden heikmmista lähtökhdista tulevien henkilöiden integritumista. Tinen haaste liittyy ssiaalisen pääman kehittämiseen nurten keskuudessa, heidän vaikutusvaltansa lisäämiseen ja heidän valmiuteensa sallistua aktiivisesti yhteiskuntaelämään. Tämä n tarpeen, kun Lissabnin spimuksen määräysten mukaisesti pyritään kannustamaan nurten sallistumista demkratian tteuttamiseen Eurpassa. Asiaan vidaan vaikuttaa myös sellaisen epävirallisen ppimisen kautta, jnka tavitteena n nurten taitjen ja saamisen parantaminen sekä heidän aktiivisen kansalaisuutensa edistäminen. Lisäksi nurisjärjestöille ja nuristyöntekijöille n annettava tilaisuus kehittää ammattitaitaan ja nuristyön eurppalaista ulttuvuutta tarjamalla kulutus- ja yhteistyömahdllisuuksia. Hyvin timivat kulutusjärjestelmät ja nurisalan pliittiset timintalinjat tarjavat kansalaisille taitja, jita työmarkkinat ja taluselämä edellyttävät, sekä mahdllisuuden timia aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ja tteuttaa itseään. Näiden tavitteiden saavuttamista vidaan helpttaa uudistamalla kulutus- ja nurisalan timintja pliittisten päättäjien ja sidsryhmien yhteisen näkemyksen, lutettavan tietphjan ja eri aljen ja tasjen välisen yhteistyön phjalta. Erasmus+ -hjelman tavitteena n tukea hjelmamaiden pyrkimyksiä hyödyntää eurppalaisen saamisen ja Eurpan ssiaalisen pääman tarjamia mahdllisuuksia tehkkaasti elinikäisen ppimisen näkökulmasta kytkemällä viralliseen, epäviralliseen ja arkippimiseen myönnettävä tuki kulutus- ja nurisalan kk kenttään. Lisäksi hjelmalla edistetään yhteistyömahdllisuuksia ja liikkuvuutta kumppanimaiden kanssa erityisesti krkeakulutuksen ja nuristiminnan alilla. Lissabnin spimuksessa vahvistetun uuden periaatteen mukaisesti Erasmus+ -hjelmalla tuetaan myös urheilun eurppalaista ulttuvuutta edistämällä urheilusta vastaavien tahjen välistä yhteistyötä. Ohjelmalla kannustetaan perustamaan ja kehittämään eurppalaisia verkstja, jtka tarjavat mahdllisuuden tehdä sidsryhmien välistä yhteistyötä ja siirtää tietämystä ja saamista urheiluun ja liikuntaan liittyvillä eri alilla. Tehstetulla yhteistyöllä n erityisen myönteisiä vaikutuksia Eurpan inhimillisen pääman kehittämiseen, sillä sen avulla vidaan vähentää liikunnan puutteesta aiheutuvia yhteiskunnallisia ja taludellisia kustannuksia. Ohjelmasta tuetaan sellaisia timia, yhteistyötä ja välineitä, jtka vat Eurppa strategian ja sen lippulaivahankkeiden, kuten Nuret liikkeellä -hankkeen sekä uuden saamisen ja työllisyyden hjelman, tavitteiden mukaisia. Ohjelmalla edistetään myös eurppalaisen kulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja Eurpan nurisstrategian tavitteiden saavuttamista avinten krdinintimenetelmien avulla. Tämä panstus tietn, taitihin ja saamiseen hyödyttää henkilöitä, ppilaitksia, rganisaatiita ja kk yhteiskuntaa edistämällä kasvua ja lisäämällä tasa-arvisuutta, vaurautta ja ssiaalista sallisuutta sekä Eurpassa että sen ulkpulella. Kska Erasmus+ -hjelmapas n laadittu Eurpan kmissin hyväksymän Erasmus+ -hjelmaa kskevan vutuisen timintahjelman mukaisesti, sitä saatetaan tulevina vusina tarkistaa, jtta se vastaisi uusien timintahjelmien painpisteitä ja timintalinjja. Oppaan täytäntöönpan edellyttää myös, että talusarviesityksen mukaiset määrärahat vat käytettävissä jk budjettivallan käyttäjän hyväksyttyä kyseisen vuden talusarvin tai väliaikaisten kahdestistasien mukaisesti. 1 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 1288/2013, annettu 11 päivänä julukuuta 2013, uninin kulutus-, nuris- ja urheiluhjelman Erasmus+ perustamisesta ( 6

7 A-sa Yleistä tieta Erasmus+ -hjelmasta AIEMPIEN KOKEMUSTEN POHJALTA KOHTI UUTTA Erasmus+ -hjelma rakentuu yli 25 vuden aikana saatuihin tulksiin kulutus- ja nurisalan eurppalaisista hjelmista, jtka vat käsittäneet sekä Eurpan sisäistä että glbaalia yhteistyötä. Erasmus+ -hjelmassa yhdistyvät seuraavat, Eurpan kmissin hjelmakaudella tteuttamat eurppalaiset hjelmat: elinikäisen ppimisen hjelma, Yuth in Actin -nuristimintahjelma, Erasmus Mundus -hjelma, Tempus-hjelma, Alfa-hjelma, Edulink-hjelma, krkeakulutusalan yhteistyöhjelmat tellisuusmaiden kanssa. Kyseisillä hjelmilla n tuettu seuraavien aljen timia: krkeakulutus (myös glbaali ulttuvuus), ammatillinen kulutus, yleissivistävä kulutus, aikuiskulutus ja nuristiminta (myös glbaali ulttuvuus). Erasmus+ -hjelmalla pyritään mainittuja hjelmia laajempiin vaikutuksiin edistämällä synergiita ja vurvaikutusta kaikilla kulutuksen ja nuristiminnan alilla, pistamalla keintekisia raja-aitja eri hjelmatimien ja hanketyyppien väliltä, susimalla uusia ideita, hukuttelemalla mukaan uusia timijita työelämästä ja kansalaisyhteiskunnasta sekä rhkaisemalla uudenlaisiin yhteistyömutihin. Onkin erittäin tärkeää, että hjelma mielletään vahvaksi tutenimeksi, jka tunnetaan laajalti. Kaikkiin hjelmalla tuettuihin timiin ja timintihin liittyvässä viestinnässä n siksi käytettävä ensisijaisesti Erasmus+ -brändinimeä. Jtta aiempien hjelmien sallistujat ja edunsaajat löytäisivät Erasmus+ -hjelmasta helpmmin etsimänsä, viestinnässä ja tiedn välittämisessä n kuitenkin mahdllista käyttää tiettyyn alaan khdentuvista hjelmatimista yhteisen Erasmus+ - brändinimen rinnalla seuraavanlaisia nimityksiä: Erasmus+: Cmenius yksinmaan yleissivistävään petukseen liittyvien timintjen yhteydessä, Erasmus+: Erasmus yksinmaan krkeakulutukseen liittyvien ja hjelmamaihin khdentuvien timintjen yhteydessä, Erasmus+: Erasmus Mundus Erasmus Mundus -maisteritutkintjen yhteydessä, Erasmus+: Lenard da Vinci yksinmaan ammatilliseen kulutukseen liittyvien timintjen yhteydessä, Erasmus+: Grundtvig yksinmaan aikuiskulutukseen liittyvien timintjen yhteydessä, Erasmus+: Yuth in Actin yksinmaan nurisalan epäviralliseen ppimiseen ja arkippimiseen liittyvien timintjen yhteydessä, Erasmus+: Jean Mnnet yksinmaan Eurppa-pintihin ja -tutkimukseen liittyvien timintjen yhteydessä, Erasmus+: Urheilu yksinmaan urheilualaan liittyvien timintjen yhteydessä. 7

8 Ohjelmapas MITKÄ OVAT ERASMUS+ -OHJELMAN TAVOITTEET JA OLENNAISET PIIRTEET? YLEINEN TAVOITE Erasmus+ -hjelmalla edistetään seuraavien tavitteiden saavuttamista: Eurppa 2020 strategian tavitteet, kulutusta kskeva yleistavite 2 mukaan luettuna, eurppalaisen kulutusyhteistyön strategisten puitteiden, jäljempänä ET 2020, tavitteet, vastaavat vertailuarvt mukaan lukien, krkeakulutuksen kestävä kehittäminen kumppanimaissa, nurisalan eurppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden yleiset tavitteet, urheilun, erityisesti ruhnjuuritasn urheilun eurppalaisen ulttuvuuden kehittäminen uninin urheilualan työsuunnitelman mukaisesti, eurppalaisten arvjen edistäminen Eurpan uninista tehdyn spimuksen 2 artiklan 3 mukaisesti. ERASMUS+ -OHJELMAN OLENNAISET PIIRTEET Seuraavat hjelman piirteet vat erityisen tärkeitä. Muutamat niistä esitellään yksityiskhtaisemmin kmissin verkksivuilla. TAITOJEN JA TUTKINTOJEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Erasmus+ -hjelmalla tuetaan erityisesti seuraavien avimuutta ja tunnustamista lisäävien uninin välineiden käyttöä: Eurpass-järjestely, Yuthpass, eurppalainen tutkintjen viitekehys (EQF), eurppalainen pintsuritusten ja arvsanjen siirtjärjestelmä (ECTS), ammatillisen kulutuksen pintsuritusten eurppalainen siirtjärjestelmä (ECVET), ammatillisen kulutuksen laadunvarmistuksen eurppalainen viitekehys (EQAVET), Eurpan krkeakulutuksen laadunvarmistusrekisteri (EQAR) ja eurppalaisen krkeakulutuksen laadunvarmistusyhdistys (ENQA) sekä näitä välineitä tukevat uninin laajuiset kulutusalan verkstt, etenkin tutkinttdistusten akateemisen tunnustamisen kansalliset tiedtuskeskukset (NARIC) sekä Eurguidance-verkstt, kansalliset Eurpass-keskukset ja eurppalaisen tutkintjen viitekehyksen kansalliset krdinintipisteet. Kaikilla näillä välineillä pyritään helpttamaan taitjen ja tutkintjen tunnustamista ja ymmärtämistä sallistujamaissa ja sallistujamaiden välillä niin kaikissa kulutusjärjestelmien sajärjestelmissä kuin työmarkkinilla riippumatta siitä, nk taidt ja tutkinnt hankittu virallisen kulutuksen vai muiden ppimiskkemusten (esim. työkkemuksen, vapaaehtistiminnan tai verkk-ppimisen) kautta. Välineiden tarkituksena n myös varmistaa, että kulutus- ja nurisplitiikalla edistetään Eurppa strategian älykästä, kestävää ja sallistavaa kasvua kskevien tavitteiden sekä sen kulutusta ja työllisyyttä kskevien yleistavitteiden saavuttamista parantamalla integraatita työelämään ja liikkuvuutta. Tavitteiden tteutuminen edellyttää uninin välineiltä tarkituksenmukaisuutta. Niillä n vitava reagida uusiin ilmiöihin, kuten kulutuksen glbalisitumiseen ja digitaalisen ppimisen yleistymiseen, sekä tukea justavien ppimisväylien lumista piskelijiden tarpeiden ja tavitteiden mukaan. Kehityksen pitäisi jhtaa suurempaan yhdenmukaisuuteen ja välineiden kaikkinaiseen yksinkertaistumiseen sekä tukea sellaisen aidn taitjen ja tutkintjen eurppalaisen alueen lumista, jlla ppijat ja työntekijät vivat liikkua vapaasti työskentelyä tai jatk-pintja varten. Lisätieta verkksivulta: 2 Kulutusta kskevana yleistavitteena n vähentää kulunkäynnin keskeyttäminen alle 10 prsenttiin ja nstaa krkeakulututkinnn surittaneiden suus ainakin 40 prsenttiin vuteen 2020 mennessä. 3 Uninin perustana levat arvt vat ihmisarvn kunniittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arv, ikeusvalti ja ihmisikeuksien kunniittaminen, vähemmistöihin kuuluvien ikeudet mukaan luettuina. Nämä vat jäsenvaltiille yhteisiä arvja yhteiskunnassa, jssa vallitsevat mniarvisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, ikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arv. 8

9 A-sa Mitkä vat Erasmus+ hjelman tavitteet ja lennaiset piirteet? HANKETULOSTEN LEVITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen vat Erasmus+ -hankesyklin tärkeimpiä vaiheita. Ne tarjavat sallistujarganisaatiille tilaisuuden tiedttaa hankkeella aikaan saaduista tulksista ja tutksista ja jakaa niitä muiden kanssa, mikä laajentaa hankkeiden vaikutusta, turvaa niiden jatkuvuuden ja sittaa Erasmus+ -hjelman eurppalaisen lisäarvn. Jtta Erasmus+ -hankkeisiin sallistuvat rganisaatit saisivat levitettyä ja hyödynnettyä hanketulksia tehkkaasti, niitä kehtetaan j hanketta suunnitellessaan ja tteuttaessaan ttamaan humin myös levittämis- ja hyödyntämistiminnt. Timintjen tas ja intensiteetti n suhteutettava Erasmus+ -hjelman eri timien tavitteisiin, laajuuteen ja khteisiin. Kska yksittäisen hankkeen tulkset vivat lla erittäin merkittäviä ja kiinnstavia myös kyseisen alan ulkpulella, hankkeiden itsensä tehtäväksi jää luda strategiita ja menettelyjä, jiden avulla myös muut vivat helpsti tutustua hankkeiden aikana kehitettyihin tulksiin ja tutksiin. Tarkempia hjeita löytyy hjelmappaan liitteestä II. OPETUSAINEISTOJA KOSKEVA AVOIMEN SAATAVUUDEN VAATIMUS ERASMUS+ -OHJELMASSA Erasmus+ -hjelmassa edellytetään, että ppimista, pettamista, kulutusta ja nuristyötä tukevat hankkeiden tutkset julkaistaan avimesti. Erasmus+ -edunsaajat situtuvat erityisesti siihen, että kaikki hjelmasta rahitetuissa hankkeissa tutetut ppimisresurssit ja välineet asiakirjat, tietvälineet, hjelmistt tai muut materiaalit asetetaan vapaasti yleisön saataville avimella lisenssillä. Aineistjen n ltava helpsti saatavilla ja ladattavissa maksutta ja rajituksetta, ja avimilla lisensseillä n myönnettävä yleisölle ikeus käyttää, uudelleenkäyttää, mukata ja jakaa resursseja. Tällaisia aineistja kutsutaan avimiksi ppimisresursseiksi. Tätä tarkitusta varten resurssit n ladattava spivalle vapaasti käytettävissä levalle alustalle digitaalisessa mudssa, jka n mukattavissa. Erasmus+ -edunsaajia kehtetaan käyttämään mahdllisimman avimia lisenssejä 4, mutta myös jitakin rajituksia sisältävien lisenssien käyttö n mahdllista, js hankkeen lunne sitä edellyttää ja js yleisölle kuitenkin annetaan ikeus käyttää, uudelleenkäyttää, mukata ja jakaa resurssia. Lisenssillä vidaan esimerkiksi kieltää muita käyttämästä resurssia kaupallisesti tai velvittaa käyttämään jälkiperäisteksissa samaa lisenssiä. Avimen julkaisemisen vaatimus n pakllinen, eikä se rajita edunsaajien tellis- ja tekijänikeuksia. TUTKIMUSTUOTOSTEN JA TIEDON AVOIN SAATAVUUS ERASMUS+ -OHJELMASSA Erasmus+ -edunsaajia kehtetaan julkaisemaan tutkimustutksensa avimesti: maksutta ja ilman muita saatavuusrajituksia. Tutkimustutsten julkaisemisessa kehtetaan myös käyttämään avimia lisenssejä. Hankkeissa kerätty tiet lisi mahdllisuuksien mukaan julkaistava avimena datana eli avimella lisenssillä spivassa mudssa ja spivalla avimella tietalustalla. GLOBAALI ULOTTUVUUS Erasmus+ -hjelmaan sisältyy vahva glbaali ulttuvuus (eli yhteistyö kumppanimaiden kanssa) erityisesti krkeakulutusja nurisalalla. Krkeakulutuksen alalla Erasmus+ -hjelmalla tuetaan seuraavia keskeisiä timia, jtka kskevat yhteistyötä kumppanimaiden kanssa: Opintpisteitä kerryttävä yksilöiden glbaali liikkuvuus ja Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat (avaintimi 1), jiden tarkituksena n edistää piskelija- ja henkilöstöliikkuvuutta kumppanimaista ja kumppanimaihin. Kapasiteetin vahvistamiseen tähtäävät krkeakulutusalan hankkeet (avaintimi 2), jiden tarkituksena n edistää kumppanimaiden krkeakulujen ja krkeakulujärjestelmien uudenaikaistamista ja kansainvälistymistä helpttavaa yhteistyötä ja kumppanuuksia erityisenä painpisteenä EU:n naapurialueen kumppanimaat. Tuki pliittiselle vurpuhelulle (avaintimi 3) EU:n naapurialueen kumppanimaissa krkeakulu-uudistuksen asiantuntijaverkstn ja glbaalien alumniyhdistysten välityksellä, kumppanimaiden kanssa käytävän pliittisen vurpuhelun avulla sekä eurppalaisen krkeakulutuksen glbaalia vetvimaa edistävin tapahtumin. Jean Mnnet -timinnt, jiden tarkituksena n edistää Eurpan uninia kskevaa petusta, tutkimusta ja keskustelua maailmanlaajuisesti. 4 Tällaisia vat esimerkiksi laajasti käytetyt Creative Cmmns Attributin- tai Creative Cmmns Attributin-Share Alike -lisenssit luville teksille, GNU Public License ja GNU Lesser Public License hjelmistille sekä Open Database License tietkannille. 9

10 Ohjelmapas Nurisalalla Erasmus+ -hjelmasta tuetaan seuraavia keskeisiä timia: Nurten ja nuristyöntekijöiden liikkuvuus (avaintimi 1), jlla edistetään nurisvaihta ja nuristyöntekijöiden liikkuvuutta yhteistyössä uninin naapurialueen kumppanimaiden kanssa. Kapasiteetin vahvistamiseen tähtäävät nurisalan hankkeet (avaintimi 2), jilla edistetään yhteistyö- ja liikkuvuustimintja, jtka auttavat kehittämään nuristyön, nurisplitiikan ja nurisalan järjestelmiä sekä epävirallisen ppimisen tunnustamista kumppanimaissa, varsinkin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiissa (AKT-maat) sekä Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa. EU:n naapurialueen kumppanimaiden nurten ja nurisjärjestöjen ttaminen mukaan nurisasiita kskevaan vurpuheluun liittyviin hankkeisiin (avaintimi 3) siten, että nämä sallistuvat kansainvälisiin tapaamisiin, knferensseihin ja tapahtumiin, jissa edistetään nurten ja päättäjien välistä vurpuhelua. Kumppanimaiden rganisaatit vivat lisäksi sallistua muihin hjelmatimiin (strategisiin kumppanuushankkeisiin, tietyhteenliittymiin, alakhtaisiin saamisyhteenliittymiin ja yhteistyökumppanuuksiin), js niiden sallistuminen tu hankkeelle lisäarva (tarkempia tietja löytyy hjelmappaan B-sasta). MONIKIELISYYS Mnikielisyys n Eurpan yhdentymiskehityksen kulmakiviä, ja se symbli vahvasti EU:n pyrkimystä lla mninaisuudessaan yhtenäinen. Kielitait n tärkeimpiä niistä taidista, jtka antavat ihmisille paremmat valmiudet sallistua työmarkkinille ja hyödyntää tehkkaasti tarjlla levia tilaisuuksia. EU pyrkii siihen, että jka kansalaisella lisi j varhaisessa iässä tilaisuus ppia vähintään kaksi vierasta kieltä. Kieltenpiskelun ja kielellisen mninaisuuden edistäminen n yksi hjelman nimenmaisista tavitteista. Puutteellinen kielitait n eurppalaisiin kulutus- ja nurisalan hjelmiin sallistumisen suurimpia esteitä. Ohjelmassa annetaan mahdllisuus tarjta kielivalmennustukea, millä pyritään lisäämään liikkuvuuden tehkkuutta ja tulksellisuutta sekä parantamaan ppimistulksia ja siten edistämään hjelman kyseisen tavitteen saavuttamista. Kielivalmennustukea n tarjlla kielessä, jta sallistujat käyttävät piskellessaan tai surittaessaan harjittelujaksa ulkmailla avaintimesta 1 tuettujen pitkäkestisten liikkuvuustimintjen yhteydessä. Kielivalmennustukea annetaan ensisijaisesti Erasmus+ -hjelman verkkkielivalmennustuen (Erasmus+ Online Linguistic Supprt) avulla, kska verkk tarjaa helpn ja justavan tavan kieltenpiskeluun. Erasmus+ -hjelman verkkkielivalmennustuki ( sisältää kielitaidn pakllisen arviinnin ja vapaaehtisia kielikursseja. Kielitaidn arviinti n lennaisen tärkeää, jtta kullekin sallistujalle vidaan tarjta spivaa valmennusta ja jtta saadaan kerättyä tietja EU:n liikkuvuushankkeiden sallistujien kielitaidsta. Osallistujien kielitait arviidaankin ennen liikkuvuusjaksn alkamista, ja sen päätteeksi tehdään vielä tinen arvi, jlla seurataan kielitaidn khenemista. Osallistujan ennen ulkmaille lähtöä surittaman kielitaittestin tulkset eivät estä häntä sallistumasta liikkuvuustimintaan livat tulkset millaiset hyvänsä. Verkssa tehtävää kielitaidn arviintia ei siis käytetä Erasmus+ -hjelman liikkuvuustimintjen sallistujien valitsemiseksi vaan sallistujien tukemiseksi siten, että heille tarjtaan tilaisuus tarvittaessa khdentaa kielitaitaan. Kielivalmennustuen tarjnta perustuu lähettävän ja vastaanttavan laitksen kesken vallitsevaan luttamukseen: lähettävän laitksen tehtävänä n tarjta sallistujille heidän tarpeitaan parhaiten vastaavaa kielivalmennustukea. Näin varmistetaan, että he saavuttavat vastaanttavan laitksen kanssa svitun susitustasn liikkuvuusjaksn alkuun mennessä. Liikkuvuushankkeiden edunsaajille myönnetään rahitusta, jnka avulla ne vivat tarjta tukea kmissin verkkpalvelusta puuttuvissa kielissä, kunnes verkktyökalujen kapasiteetti saadaan laajennettua kaikkiin mukana leviin kieliin. Kieltenpetukseen ja -ppimiseen liittyviä strategisia kumppanuushankkeita tuetaan avaintimella 2. Kielitaidn parantamiseen tähtäävät innvaatit ja hyvät käytännöt vivat käsittää esimerkiksi petus- ja arviintimenetelmiä, petusaineistjen laatimista, tutkimustyötä, tietkneavusteista kielen ppimista sekä yrittäjyyshankkeita, jissa käytetään vieraita kieliä. Lisäksi strategisten kumppanuuksien edunsaajille, jtka järjestävät pitkäkestisia kulutus- ja petustimintja henkilöstölle, nuristyöntekijöille ja ppijille, vidaan tarvittaessa antaa rahitusta kielivalmennustuen järjestämiseksi. Kansallisia timistja kannustetaan järjestämään hjelmamaissa vapaaehtisuuden phjalta säännöllisesti (vusittain tai jka tinen vusi) kansallisia kilpailuja kielihankkeiden eurppalainen laatuleima -tunnustuksen jakamiseksi. Laatuleiman n tarkitus edistää mnikielisyyden alalla saavutettujen tulsten hyödyntämistä ja levittämistä sekä lisätä yleistä kiinnstusta kieltenpiskeluun. 10

11 A-sa Mitkä vat Erasmus+ hjelman tavitteet ja lennaiset piirteet? Erasmus+ -hjelman sallistujille avaintimen 3 yhteydessä tarjttavaa verkkkielivalmennustukea laajennetaan siten, että myös nin paklaista vivat saada sitä ilmaiseksi vusien 2016, 2017, 2018 ja 2019 ehdtuspyynnöissä, kunnes käytettävissä levat määrärahat vat ehtyneet. Näin halutaan tukea jäsenvaltiiden pnnisteluja paklaisten integrimiseksi EU:n kulutusjärjestelmiin. Erasmus+ -hjelman kansallisten timistjen ja edunsaajina levien ppilaitsten tai rganisaatiiden sallistuminen n täysin vapaaehtista. Js Erasmus+ -hjelman edunsaajat haluavat sallistua kyseiseen ehdtuspyyntöön, ne saavat verkkkielivalmennustukea varten useita ylimääräisiä käyttöikeuksia. Niitä myönnetään erityisesti paklaisille, jtka aikvat piskella jtakin kielivalmennustuen piiriin kuuluvista kielistä. Edunsaajina levien ppilaitsten tai rganisaatiiden tehtävänä n myöntää käyttöikeudet paklaisille ja raprtida niiden käytöstä. TASAPUOLISUUS JA INKLUUSIO Erasmus+ -hjelman tarkituksena n edistää tasapulisuutta ja inkluusita helpttamalla vertaisiaan heikmmassa asemassa levien sallistujien sallistumismahdllisuuksia, js heidän epäedullinen asemansa haittaa heidän sallistumistaan kansainvälisiin hankkeisiin tai estää sen kknaan. Tällaisia syitä vivat lla: Vammaisuus (erityistarpeiset sallistujat): henkilöt, jilla n psyykkinen (älyllinen, kgnitiivinen, ppimista vaikeuttava), fyysinen, aisti- tai muu timintarajitus tai vamma. Kulunkäyntingelmat: nuret, jilla n ppimisvaikeuksia, sekä kulupudkkaat, aikuiset, jilla n alhainen kulutustas, ja kulussa heiksti suriutuvat nuret. Taludelliset esteet: henkilöt, jilla n alhainen elintas tai pienet tult tai jtka vat riippuvaisia ssiaaliturvajärjestelmästä; kdittmat, pitkäaikaistyöttömät tai köyhät nuret; velkaantuneet tai talusvaikeuksissa levat henkilöt. Kulttuuriert: maahanmuuttajat, paklaiset tai maahanmuuttaja- tai paklaisperheiden jälkeläiset; kansalliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat; henkilöt, jilla n vaikeuksia speutua uuteen kieliympäristöön ja kulttuuriin. Terveysngelmat: henkilöt, jilla n krnisia terveysngelmia, vaikeita sairauksia tai mielenterveysngelmia. Ssiaaliset esteet: henkilöt, jita syrjitään esimerkiksi sukupulen, iän, etnisyyden, usknnn, sukupulisen suuntautumisen tai vammaisuuden takia; henkilöt, jilla n puutteelliset ssiaaliset taidt tai jilla esiintyy epässiaalista ja riskikäyttäytymistä; epävarmassa tilanteessa elävät henkilöt; (entiset) rikksentekijät, (entiset) päihteiden väärinkäyttäjät; nuret vanhemmat ja/tai yksinhultajat; rvt. Maantieteelliset esteet: syrjäisiltä alueilta tai maaseudulta ktisin levat; pienillä saarilla tai syrjäseutualueilla elävät; kaupunkien ngelma-alueilla asuvat; ne, jiden asuinalueilla n heikt julkiset palvelut (vähän julkista liikennettä ja heikt palvelut). Nurisalalla n laadittu inkluusi- ja mninaisuusstrategia yhteiseksi kehykseksi, jlla Erasmus+ - hjelmassa tuetaan muita heikmmassa asemassa levien nurten sallistumista ja sallisuutta. Strategiaan vi tutustua Eurpan kmissin verkksivuilla. 5 OSALLISTUJIEN SUOJELU JA TURVALLISUUS Erasmus+ -hankkeiden sallistujien sujelu ja turvallisuus n hjelmassa erittäin tärkeää. Kaikkien hjelmaan sallistuvien henkilöiden täytyy pystyä hyödyntämään henkilökhtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja ppimiseen tarjttuja mahdllisuuksia täysimääräisesti. Tämä vidaan taata ainastaan turvallisessa timintaympäristössä, jssa kaikkien ikeuksia kunniitetaan ja sujellaan. Siksi jkaisella Erasmus+ -hjelmaan sallistuvalla rganisaatilla täytyy lla käytössä tehkkaat menettelyt ja järjestelyt niiden missa timinnissa mukana levien henkilöiden turvallisuuden ja sujelun parantamiseksi ja takaamiseksi. Kaikki piskelijat, harjittelijat, ppispimuspiskelijat, kulujen ppilaat, aikuispiskelijat, nuret, henkilöstö ja vapaaehtiset, jtka sallistuvat minkä tahansa avaintimen mukaiseen liikkuvuustimintn, n vakuutettava heidän sallistumiseensa liittyvien riskien varalta. Lukuun ttamatta vapaaehtistimintaa, jta varten n ma vakuutuksensa, Erasmus+ -hjelmassa ei määrätä yhtä ainaa vakuutusmuta eikä susitella tiettyjä vakuutusyhtiöitä. Hankkeen rganisijien tehtäväksi jää spivimman vakuutuksen valinta tteutettavan hanketyypin ja kyseisessä maassa tarjlla levien vakuutusmutjen perusteella. Hankekhtaisen vakuutuksen ttaminen ei le tarpeen, js sallistujat j kuuluvat hankkeen rganisijien vimassa levien vakuutusten piiriin. Vakuutussujan n jka tapauksessa käsitettävä seuraavat asiat: 5 Erasmus+ -hjelman nurisalan inkluusi- ja mnimutisuusstrategia Inclusin and Diversity Strategy : 11

12 Ohjelmapas tarvittaessa matkavakuutus (jka kattaa myös matkatavariden vahingittumisen tai katamisen), vahingnkrvausvastuu (jka käsittää tarvittaessa ammattivastuuvakuutuksen tai vastuuvakuutuksen), tapaturmat ja vakava sairaus (myös pysyvä tai tilapäinen haitta), kulema (myös ktiinkuljetus, js hanke tteutetaan ulkmailla). Kansainvälisiin timintihin sallistuvien n erittäin susiteltavaa hankkia eurppalainen sairaanhitkrtti, js se n mahdllista. Krtti n maksutn, ja sillä saa lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhita julkisessa terveydenhitjärjestelmässä tilapäisen leskelun aikana 28 EU-maassa sekä Islannissa, Liechtensteinissa ja Nrjassa samin edellytyksin ja samin kustannuksin kuin kyseisen maan vakuutetut (jissain maissa hit n ilmaista). Lisätietja sairaanhitkrtista ja sen hankkimisesta löytyy sivustlta Js hankkeeseen sallistuu alle 18-vutiaita, sallistujarganisaatiiden n ensin pyydettävä heidän vanhemmiltaan tai hultajiltaan lupa sallistumiseen. 12

13 A-sa Mikä n Erasmus+ -hjelman rakenne? MIKÄ ON ERASMUS+ -OHJELMAN RAKENNE? Erasmus+ -hjelman tavitteiden saavuttamiseksi tteutetaan seuraavia timia: AVAINTOIMI 1: HENKILÖIDEN LIIKKUVUUS Tällä avaintimella tuetaan seuraavia timintja: Oppijiden ja henkilöstön liikkuvuus: piskelijille, harjittelijille, nurille, krkeakulujen ja muiden ppilaitsten pettajille sekä kuluttajille, nuristyöntekijöille ja ppilaitsten ja kansalaisjärjestöjen henkilöstölle tarjtaan mahdllisuuksia hankkia ppimiskkemuksia ja/tai ammatillista kkemusta ulkmailla. Erasmus Mundus yhteiset maisterihjelmat: krkealaatuisia integrituja glbaaleja kulutushjelmia, jita tarjavat krkeakulujen knsrtit, jtka myöntävät mistä tahansa maailmasta tuleville parhaille maisteripiskelijille apurahja kk tutkinnn surittamista varten. Erasmus+ pintlaina: Ohjelmamaiden krkeakulupiskelijat vivat hakea hjelmasta takausta pintlainalleen, kun he lähtevät ulkmaille surittamaan kk maisteritutkinta. Opiskelijiden n itse tettava yhteyttä ktimaassaan sellaiseen pankkiin tai pintlainatimistn, jka myöntää tällaisia pintlainja. AVAINTOIMI 2: INNOVOINTIA JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN VAIHTOA EDISTÄVÄ YHTEISTYÖ Tällä avaintimella tuetaan seuraavia timintja: Kansainväliset strategiset kumppanuushankkeet, jiden tarkituksena n kehittää yhteen tai useampaan kulutus- ja nurisalan sektriin khdistuvia hankkeita ja edistää innvintia sekä kkemusten ja saamisen vaihta kulutus- ja nurisalalla tai muilla vastaavilla alilla timivien erityyppisten rganisaatiiden kesken. Tiettyjä liikkuvuustimintja tuetaan, js ne edistävät hankkeen tavitteita. Krkeakulujen ja yritysten väliset tietyhteenliittymät, jilla pyritään edistämään innvintia, yrittäjyyttä, luvuutta, työllistyvyyttä, tietämyksen vaihta ja/tai mnitieteistä petusta ja ppimista. Alakhtaiset saamisyhteenliittymät, jilla tuetaan ammattikulutuksen yhteisten petussuunnitelmien, kulutushjelmien sekä petus- ja kulutusmenetelmien laatimista ja sveltamista. Hankkeissa hyödynnetään tietyn timialan suuntauksista ja yhden tai useamman ammattialan taitvaatimuksista kerättyä tieta. Kapasiteetin vahvistaminen hankkeilla, jtka edistävät yhteistyötä kumppanimaiden kanssa krkeakulutus- ja nurisalalla. Kapasiteetin vahvistamishankkeiden tarkituksena n tukea rganisaatiiden, krkeakulujen ja krkeakulujärjestelmien nykyaikaistumista ja kansainvälistymistä. Tietyntyyppisissä kapasiteetin vahvistamishankkeissa tuetaan liikkuvuustimintja, js ne edistävät hankkeen tavitteita. Tiettekniset tukijärjestelmät, kuten etwinning-hanke, Schl Educatin Gateway - prtaali, aikuiskulutuksen eurppalainen frumi EPALE ja Eurpan nurisprtaali, jtka tarjavat virtuaalisia yhteistyötilja, piskeluja/tai työskentelymahdllisuuksia sisältäviä tietkantja, yhteisöjä tietjenvaihtn ja muita verkkpalveluja yleissivistävän ja aikuiskulutuksen alan pettajille, kuluttajille ja timijille sekä nurille, vapaaehtispalveluun sallistuville ja nuristyöntekijöille eri pulilla Eurppaa ja sen ulkpulella. Tämän lisäksi Erasmus+ Virtual Exchange -alite tarjaa vudesta 2018 alkaen kulttuurienvälisiä ppimiskkemuksia nurille Eurpassa ja eteläisen Välimeren maissa. 13

14 Ohjelmapas AVAINTOIMI 3: POLITIIKAN UUDISTAMISEN TUKI Tällä avaintimella tuetaan seuraavia timintja: Kulutus- ja nurisalaa kskeva tietämys tutkimustietn perustuvan päätöksenten ja seurannan avuksi; erityisesti tuetaan: - maakhtaisten ja temaattisten analyysien laatimista myös yhteistyössä akateemisten verkstjen kanssa, - vertaisppimista ja arviinteja avimen krdinintimenetelmän avulla kulutus- ja nurisalalla. Innvatiivisia timintamalleja kskevat hankkeet, jilla kannustetaan sidsryhmiä kehittämään innvatiivisia timintamalleja ja annetaan viranmaisille mahdllisuus testata niiden tehkkuutta lutettaviin arviintimenetelmiin perustuvin kenttäkkein. Eurppalaiset plitiikan välineet, jtka lisäävät saamisen ja tutkintjen avimuutta ja helpttavat niiden tunnustamista ja pintsuritusten siirtämistä, tehstavat laadunvarmistusta ja edistävät epävirallisen ja arkippimisen tunnustamista, taitjen hallintaa ja neuvntaa. Tämä timi sisältää myös tuen verkstille, jtka edistävät Eurpan laajuisia vaihtja, ppimiseen ja työntekn liittyvää kansalaisten liikkuvuutta sekä justavien ppimisväylien kehittämistä kulutus- ja nurisalan eri sektrien välille. Yhteistyö sellaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jiden asiantuntemusta ja analysintivalmiuksia arvstetaan laajalti (esimerkiksi OECD ja Eurpan neuvst), tavitteena vahvistaa kulutus- ja nurisplitiikan vaikuttavuutta ja lisäarva. Vurpuhelu sidsryhmien kanssa sekä plitiikkaa ja Erasmus+ -hjelmaa kskeva tiedtus, jssa n mukana kulutus- ja nurisalan viranmaisia, kulutuksen järjestäjiä ja sidsryhmiä. Tarkituksena n levittää tieta Eurpan pliittisista tavitteista, erityisesti Eurppa 2020 strategiasta, eurppalaisen kulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020), Eurpan nurisstrategiasta ja muista Eurpan kulutus- ja nurisalan timintahjelmista sekä Eurpan kulutus- ja nurisplitiikan ulkisesta ulttuvuudesta. Nämä timet vat keskeisiä keinja, kun halutaan kehittää sidsryhmien kykyä tukea kulutus- ja nurisplitiikan täytäntöönpana aktiivisesti edistämällä hjelman tulsten hyödyntämistä ja tuttamalla kuriintuntuvia vaikutuksia. JEAN MONNET -TOIMINNOT Jean Mnnet -timinnilla tuetaan seuraavia timintja: Akateemiset mduulit, prfessuurit ja saamiskeskukset tavitteena syventää krkeakulujen virallisiin petussuunnitelmiin sisältyviä Eurpan yhdentymistä käsitteleviä pintja sekä tehdä, seurata ja hjata Eurpan uninia kskevan tiedn tutkimusta. Khteina vat myös muut kulutusasteet, esimerkiksi pettajankulutus ja ppivelvllisuuskulu. Jean Mnnet - timintjen tarkituksena n myös tarjta syvällistä petusta Eurpan yhdentymisestä kasvavien aljen tuleville ammattilaisille, ja samalla kannustaa, neuva ja mentrida pettajien ja tutkijiden nurta plvea Eurpan yhdentymistä kskevissa ppiaineissa. Pliittiset keskustelut tiedemaailman kanssa seuraavien välityksellä: a) verkstt, jiden tarkituksena n kannustaa ylipistja kaikkialla Eurpassa ja muualla maailmassa tekemään yhteistyötä sekä edistää julkishallinnn timijiden ja kmissin yksiköiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja luda niiden kanssa krkeatasinen tietämyksenvaihtfrumi keskeisiä EU- kysymyksiä varten; b) hankkeet, jilla edistetään innvintia, vurvaikutusta ja Eurpan uninia kskevan tiedn levittämistä tarkituksena herättää keskustelua ja phdintaa EU- kysymyksistä ja lisätä tietutta EU:sta ja sen timintatavista. Laitkset ja yhdistykset, jtta ne vivat järjestää ja tteuttaa Eurppa-pintihin ja - tutkimukseen sekä EUkysymyksiin erikistuneiden laitsten ja järjestöjen sääntömääräistä timintaa ja levittää EU:ta kskevia asiatietja kansalaisille ja siten edistää aktiivista Eurpan kansalaisuutta. Jean Mnnet -timinnt tarjavat myös timintatukea tietyille laitksille, jtka edistävät Eurpan etua ja järjestävät tutkimuksia ja knferensseja, jiden tarkituksena n tarjta päättäjille uusia näkemyksiä ja knkreettisia ehdtuksia. 14

15 A-sa Mikä n Erasmus+ -hjelman rakenne? URHEILU Urheilualalla tuettavat timinnt vat: Yhteistyökumppanuudet, jilla pyritään edistämään rehellisyyttä ja ikeudenmukaisuutta urheilussa (dpingin trjunta, urheilutulsten ennaltaspimisen trjunta ja alaikäisten sujelu), tukemaan innvatiivisia lähestymistapja, jtka auttavat tteuttamaan EU:n hyvän urheiluhallinnn periaatteita sekä ssiaalista sallisuutta ja yhtäläisiä mahdllisuuksia kskevia EU:n strategiita, edistämään urheilu- ja liikuntaharrastusta (liikuntaa kskevien EU:n suuntaviivjen täytäntöönpan, vapaaehtispalvelu, urheilualan työllisyys ja kulutus) sekä tukemaan urheilijiden kaksisurasta laadittujen eurppalaisten suuntaviivjen täytäntöönpana. Yhteistyökumppanuuksiin luetaan myös pienet yhteistyökumppanuudet, jiden tavitteena n edistää ssiaalista sallisuutta ja yhtäläisiä mahdllisuuksia urheilussa sekä perinteisiä eurppalaisia urheilulajeja ja pelejä, tukea vitta tavittelemattmien urheilurganisaatiiden vapaaehtisten, valmentajien, jhtajien ja henkilöstön liikkuvuutta sekä sujella erityisesti nurimpia urheilijita terveys- ja turvallisuusriskeiltä parantamalla harjittelu- ja kilpailulsuhteita. Vitta tavittelemattmat eurppalaiset urheilutapahtumat tietyn tapahtuman valmisteluista, järjestämisestä ja jatktimista vastaavien yksittäisten rganisaatiiden avustamiseksi. Organisaatit vivat järjestää urheilijille ja vapaaehtisille kulutusta ennen urheilutapahtumaa, avajais- ja päättäjäistapahtumia, kilpailuja ja heistapahtumia (knferensseja ja seminaareja) sekä tteuttaa seurantatimia, kuten arviinteja tai jatktimia. Päätöksenten tietphjan vahvistaminen hyödyntämällä tutkimusta, tiednkeruuta, selvityksiä, verkstja, knferensseja ja seminaareja, jilla levitetään hjelmamaiden ja urheilujärjestöjen hyviä käytäntöjä ja jtka vahvistavat uninitasn verkstja niin, että verkstjen kansalliset jäsenet hyötyvät synergiaeduista ja vaihdista kumppaniensa kanssa. Vurpuhelu alan eurppalaisten sidsryhmien kanssa. Vurpuhelun tärkeimpiä timia vat vutuinen urheilufrumi ja tuki EU:n neuvstn puheenjhtajavaltin puheenjhtajuuskautensa aikana järjestämille urheilualan tapahtumille. Myös muita kkntumisia ja seminaareja vidaan järjestää, js ne vat tarpeen parhaan mahdllisen vurpuhelun varmistamiseksi urheilualan sidsryhmien kesken 15

16 Ohjelmapas MIKÄ ON OHJELMAN BUDJETTI? Ohjelman hjeelliset kknaismäärärahat seitsenvutiskaudeksi vat 14,774 miljardia eura EU:n talusarvin tsakkeesta 1 ja 1,680 miljardia eura tsakkeesta 4. Vutuisen talusarvin hyväksyy budjettivallan käyttäjä. EU:n talusarvin hyväksymisvaiheita vi seurata seuraavalta sivustlta: Tietja timintkhtaisista budjeteista, tuettavien hankkeiden suunnitellusta määrästä sekä hjeellisista keskimääräisistä tukimääristä löytyy Erasmus+ -hjelman vuden 2019 työhjelmasta 6 ( 6 Krkeakulutusalan timia, jtka kskevat liikkuvuutta ja yhteistyötä kumppanimaiden kanssa, tuetaan myös vuden 2018 työhjelman tsakkeen 4 määrärahista ( 16

17 A-sa Kuka timeenpanee hjelman? KUKA TOIMEENPANEE ERASMUS+ -OHJELMAA? EUROOPAN KOMISSIO Erasmus+ -hjelman tteuttamisesta vastaa viime kädessä Eurpan kmissi. Se hallinni määrärahja ja asettaa painpisteitä, tavitteita ja arviintiperusteita pitkin hjelmakautta. Se myös hjaa ja seuraa hjelman yleistä tteuttamista, jatktimia ja arviintia Eurpan taslla. Lisäksi Eurpan kmissilla n kknaisvastuu hjelmaa kansallisella taslla timeenpanevien hallintrakenteiden valvnnasta ja krdininnista. Eurpan kmissin kulutus-, audivisuaali- ja kulttuurialan timeenpanvirast EACEA (jäljempänä timeenpanvirast ) vastaa Erasmus+ -hjelman keskitettyjen timien tteutuksesta Eurpan taslla. Timeenpanvirast vastaa hankkeiden kk hallinnsta niiden kk elinkaaren ajan alkaen hjelman tunnetuksi tekemisestä ja hankehakemusten arviinnista aina hankkeiden seurantaan niiden tteutuspaikalla sekä hankkeiden ja hjelman tulsten levittämiseen. Sen tehtävänä n myös julkistaa erityisiä ehdtuspyyntöjä hjelmatimista, jita ei käsitellä tässä hjelmappaassa. Eurpan kmissi hitaa timeenpanvirastn kautta myös seuraavat tehtävät: laatii selvityksiä Erasmus+ -hjelmassa tuetuista alista, harjittaa tutkimusta ja tutkimustietn perustuvaa timintaa Eurydice-verkstn välityksellä, parantaa hjelman näkyvyyttä ja järjestelmävaikutuksia levittämällä ja hyödyntämällä sen tulksia, varmistaa Erasmus+ -hjelmalla tuettujen elinten ja verkstjen spimusten hallinninnin ja rahituksen, hallinni tarjuskilpailuja, jtka kskevat palvelujen tarjamista Erasmus+ -hjelman puitteissa. KANSALLISET TOIMISTOT Erasmus+ -hjelman timeenpan perustuu etupäässä välilliseen hallinnintiin (Indirect Management), eli Eurpan kmissi antaa talusarvin tteuttamiseen liittyviä tehtäviä kansallisille timistille. Tausta-ajatuksena n tuda Erasmus+ mahdllisimman lähelle edunsaajia ja ttaa humin hjelmamaiden erilaiset kulutus- ja nurisalan järjestelmät. Kukin hjelmamaa n nimennyt yhden tai useampia kansallisia timistja (yhteystiedt hjelmappaan liitteessä IV). Kansalliset timistt tiedttavat hjelmasta ja timeenpanevat sitä kansallisella taslla. Ne timivat myös Eurpan kmissin sekä paikallisen, alueellisen ja kansallisen tasn sallistujarganisaatiiden välisenä yhdyssiteenä. Kansallisten timistjen tehtävänä n tarjta tieta Erasmus+ -hjelmasta, käsitellä hankehakemukset ikeudenmukaisesti ja avimesti, kun ne valitsevat massa maassaan rahitettavia hankkeita, seurata ja arviida hjelman timeenpana massa maassaan, tarjta taustatukea hankehakijille ja sallistujarganisaatiille hjelman kk elinkaaren ajan, timia tehkkaasti yhteistyössä kaikkien kansallisten timistjen verkstn ja Eurpan kmissin kanssa, taata hjelman näkyvyys, edistää hjelman tulsten levittämistä ja hyödyntämistä paikallisella ja kansallisella taslla. Lisäksi kansallisilla timistilla n tärkeä asema väliprtaina Erasmus+ -hjelman laadullisessa kehittämisessä, sillä ne tukevat hankkeiden elinkaaren aikaisen hallinnn lisäksi hjelman laadullista timeenpana ja/tai edistävät plitiikan kehittämistä hjelmalla tuetuilla alilla, kannustavat ensikertalaisia ja muita heikmmassa asemassa levia khderyhmiä, jtta näilläkin lisi mahdllisuus sallistua hjelmaan täysipainisesi, hakeutuvat yhteistyöhön ulkpulisten elinten kanssa vahvistaakseen hjelman vaikuttavuutta jäsenvaltissaan. Kansallisten timistjen kannustavan tteen tarkituksena n pastaa Erasmus+ -hjelman käyttäjätahja kaikissa eri vaiheissa: ensitutustumisessa hjelmaan, hakumenettelyissä, hankkeen tteutuksessa ja lppuarviinnissa. Tämä periaate ei le ristiriidassa valintamenettelyjen tasapulisuuden ja avimuuden vaatimuksen kanssa, vaan tausta-ajatuksena n, että yhtäläisten mahdllisuuksien takaamiseksi n välttämätöntä tarjta lisäapua eräille hjelman khderyhmille niiden tarpeita vastaavilla pastus-, neuvnta-, seuranta- ja valmennusjärjestelyillä. 17

18 Ohjelmapas MITKÄ MUUT ELIMET OSALLISTUVAT OHJELMAN TOIMEENPANOON? Edellä mainittujen elinten lisäksi seuraavat hallintrakenteet tarjavat lisäasiantuntemusta Erasmus+ -hjelman timeenpanssa: EURYDICE-VERKOSTO Eurydice-verkstn timinta keskittyy Eurpan eri kulutusasteiden rakenteisiin ja järjestelyihin, ja se pyrkii edistämään kulutusjärjestelmien tuntemusta Eurpan maiden keskuudessa. Verkst tarjaa Eurpan laajuisia vertailevia analyysejä sekä maakhtaista tieta kulutus- ja nurisalalta Eurpan kulutusjärjestelmistä ja -plitiikista vastaavien henkilöiden päätöksenten tueksi. Eurydice-verkst tuttaa runsaasti tieta: yksityiskhtaisia kuvauksia ja yleisesittelyjä kansallisista kulutusjärjestelmistä (Natinal Educatin Systems and Plicies), vertailevia teemaraprtteja Eurpan uninille tärkeistä kysymyksistä (Thematic Reprts), indikaattreita ja tilastja (Key Data Series), ja erityyppisiä kulutusalan perustietja esimerkiksi jäsenvaltiiden kulujärjestelmien rakenteesta ja kulujen työja lma-ajista sekä vertailuja pettajien palkista ja ppiaineiden tuntimääristä eri maissa ja eri kulutusasteilla (Facts and Figures). Eurydice kstuu timeenpanvirastssa sijaitsevasta keskuskrdinaatiyksiköstä ja kansallisista yksiköistä, jita n perustettu kaikkien Erasmus+ -hjelmamaiden lisäksi Albaniaan, Bsnia ja Hertsegvinaan ja Mntenegrn. Lisätietja n saatavissa timeenpanvirastn verkksivustlla. YOUTH WIKIN KANSALLISTEN VASTUUTAHOJEN VERKOSTO Nuristietuden lisäämiseksi EU:ssa ja EU:n nurisstrategian mukaisesti kansallisia rakenteita, jtka sallistuvat Yuth Wikiin, tuetaan taludellisesti. Yuth Wiki n interaktiivinen työkalu, jka tarjaa yhdenmukaista, ajantasaista ja helpsti hyödynnettävää tieta kansallisista nurisplitiikista ja nurten tilanteesta EU:ssa. Taludellista tukea myönnetään hjelmamaissa sijaitseville kansallisten viranmaisten nimeämille elimille. Tällaiset elimet tuttavat maakhtaista tieta, vertailukelpisia maakuvauksia ja indikaattreita, jilla lisätään nurisjärjestelmien ja - plitiikan keskinäistä tuntemusta EU:ssa. ETWINNING-TUKIPALVELUT etwinning n esi- ja peruskulun sekä tisen asteen ppilaitsten pettajien mudstama yhteisö, jka timii sujatussa järjestelmässä. Sitä vivat käyttää vain kansallisten viranmaisten tarkastamat pettajat. Osallistujat vivat lla mukana mnissa timinnissa, kuten tteuttaa hankkeita muiden kulujen ja lukkien kanssa, keskustella kllegjen kanssa ja kehittää ammatillista verkstitumista sekä sallistua mniin eri tilaisuuksiin, jissa he vivat kehittää maa ammattitaitaan (verkssa ja lähipetuksessa). Erasmus+ -hjelman avaintimesta 2 rahitettu palvelu tettiin käyttöön vunna 2005, minkä jälkeen siihen n rekisteröitynyt yli pettajaa yli ppilaitksesta. Ohjelmamaissa n j tteutettu lähes hanketta. etwinning-hankkeeseen sallistuvat pettajat ja kulut saavat taustatukea kansallisilta tukipalveluiltaan (NSS). Nämä timivaltaisten kansallisten viranmaisten nimeämät rganisaatit auttavat kuluja rekisteröitymisessä, kumppanien etsinnässä ja hanketiminnassa, tekevät kyseistä hjelmatimea tunnetuksi, jakavat tunnustuspalkintja ja laatumerkkejä sekä järjestävät pettajille ammatilliseen kehittämiseen tähtäävää timintaa. Kansallisia tukipalveluja krdini keskustukipalvelu (CSS), jka vastaa myös etwinning- verkkalustan kehittämisestä ja EU:n tasisten, ammattitaita kehittävien timintjen järjestämisestä pettajille. Luettel kaikista palveluista sekä lisätietja sitteesta 18

19 A-sa Kuka timeenpanee hjelman? SCHOOL EDUCATION GATEWAY (SEG) -PORTAALI Schl Educatin Gateway n EU: n prtaali yleissivistävää kulutusta varten. Se n tällä hetkellä käytettävissä EU:n 23 kielellä. Prtaalin tarkituksena n vastata pettajien kaikenlaisiin tarpeisiin tarjamalla tieta, ppimista ja täydennyskulutusta, vertaistukea ja verkstitumista, yhteistyöhankkeita ja liikkuvuusmahdllisuuksia sekä kulutuspliittisia näkemyksiä. Opettajayhteisön lisäksi prtaalin khdekäyttäjätietkannassa (target user base) n tiedt kaikista Erasmus+ -hjelman timintihin sallistuvista tahista, kuten kuluista ja muista kulutustimijista ja - rganisaatiista, päättäjistä ja kansallisista viranmaisista, kansalaisjärjestöistä ja yrityksistä. Kska SEG n julkinen verkksivust, se n internetissä kaikkien (eli myös EU:n ulkpulisten maiden) käytettävissä. Laajan tavitettavuuden dtetaan parantavan plitiikan yhteyttä käytäntöihin EU:n yleissivistävässä kulutuksessa ja saltaan suuntaavan kulutusplitiikkaa kuluarjen realiteettien ja työmarkkiniden tarpeiden mukaisesti. SEG tarjaa mnenlaista sisältöä, kuten eurppalaisista hankkeista saatuja hyviä käytäntöjä, kuukausittain ilmestyviä blgikirjituksia, EU:n yleissivistävän kulutuksen asiantuntijiden videhaastatteluja ja pettajille tarkitettuja verkkkursseja lukkahuneessa ilmenevien eri haasteiden ratkaisemiseksi. Se sisältää myös petusaineista, kuten petusmateriaaleja, ppaita ja Eurpean Tlkit fr Schls -verkkpalvelun, tieta yleissivistävää kulutusta kskevasta plitiikasta, eriaiheisia uutisia ja tieta tapahtumista. SEG tarjaa erityisiä työkaluja, jtka auttavat pettajia ja ppilaitsten muuta henkilöstöä etsimään ammattitaitnsa kehittämiseksi kulutus- ja liikkuvuusmahdllisuuksia (verkkkursseja, työssäppimisjaksja, petustehtäviä muissa ppilaitksissa jne.) ja jita vidaan rahittaa Erasmus+ -hjelman avaintimesta 1: Erasmus+ -työkalu lähipetuskurssien hakuun (Erasmus+ tl Curse Catalgue : mahdllisuudet hakeutua lähipetuskursseille), Erasmus+ -työkalu liikkuvuusmahdllisuuksien hakuun (Erasmus+ tl Mbility Opprtunities : pettajien liikkuvuus avaintimessa 1). Lisätietja: EPALE Aikuiskulutuksen eurppalainen frumi EPALE n Eurpan kmissin hanke, jta rahitetaan Erasmus+ -hjelmasta. Se n tarkitettu aikuisppimisen parissa timiville pettajille, kuluttajille ja vapaaehtisille sekä alan päättäjille, tutkijille, tiedtusvälineille ja akateemiselle yhteisölle. Sivust tarjaa interaktiivisia verkstja, jiden kautta vi lla yhteydessä muihin käyttäjiin Eurpan eri maissa, sallistua keskusteluihin ja vaihtaa hyviä käytäntöjä. EPALE tarjaa mnia välineitä ja mnenlaista sisältöä, kuten Erasmus+ -tuen (mahdllisia) saajia erityisesti kiinnstavia työkaluja. Esimerkkejä: Kurssi- ja tapahtumakalenterissa esitellään - liikkuvuusmahdllisuuksia avaintimeen 1 kuuluvien hankkeiden edunsaajille - avaintimeen 2 kuuluvien hankkeiden yhteydessä järjestettäviä kursseja ja tapahtumia. Kumppanihaku auttaa etsimään kumppaneita EU:n rahittaman hankkeen valmisteluun taikka etsimään tai tarjamaan työssäppimismahdllisuuksia. Timijayhteisöt tarjavat mahdllisuuden timia yhteistyössä samista aiheista kiinnstuneiden ihmisten ja rganisaatiiden kanssa. Yhteisissä tilissa hankekumppanit vivat kehittää hankettaan sujatussa ympäristössä. Tietlähteet-sista hankkeiden edunsaajat vivat hakea artikkeleita, raprtteja, ppaita ja muuta edunsaajien hankkeissa tai rganisaatiissa tutettua materiaalia, ja se tarjaa siten mahdllisuuden tiednvälitykseen. Blgissa hankkeiden santtajat vivat jakaa kkemuksiaan tai ladata videita, jissa ne esittelevät tulksiaan vapaamutisella ja vauhdikkaalla tavalla. EU:n rahitusta saavia hankkeita kannustetaan jakamaan sivustlla tieta timinnistaan ja tulksistaan blgikirjitusten, uutisten, tapahtumien ja muuntyyppisten timien avulla. EPALEn ylläpidsta hulehtivat keskustukipalvelu ja Erasmus+ -hjelmamaiden kansallisten tukipalvelujen verkst, jiden tehtävänä n löytää kiinnstavia tietja ja kannustaa sidsryhmiä käyttämään frumia ja vaikuttamaan sen sisältöön. EPALE n sitteessa 19

20 Ohjelmapas ERASMUS+ VIRTUAL EXCHANGE Erasmus+ Virtual Exchange -alitteen puitteissa Välimeren kummaltakin pulelta tulevat nuret vivat sallistua kulttuurienväliseen vurpuheluun ja parantaa taitjaan verkk-ppimistyökalujen avulla. Se lisää Erasmus+ -hjelman ulttuvuutta ja laajuutta täydentämällä perinteistä knkreettista liikkuvuutta. Erasmus+ Virtual Exchange tekee läheistä yhteistyötä ylipistjen ja nurisjärjestöjen kanssa tavittaakseen nurisa, nuristyöntekijöitä, piskelijita ja akateemisia yhteisöjä 33 hjelmamaassa ja 10 kumppanimaassa eteläisen Välimeren alueella (Algeriassa, Egyptissä, Israelissa, Jrdaniassa, Libannissa, Libyassa, Markssa, Palestiinassa 7, Syyriassa ja Tunisiassa). Virtuaalivaihdt vat verkn kautta tapahtuvia vurpuheluita, jita käydään yleensä sana virallisia tai epävirallisia kulutushjelmia ja jtka tunnustetaan kaikkialla. Kaikkia keskusteluita valvvat kulutetut hjaajat, jtka nudattavat svittuja käytännesääntöjä. Turvalliseen videneuvtteluympäristöön kirjauduttuaan nuret tapaavat tisiaan pienissä ryhmissä keskustellakseen ssiaalisista, glbaaleista tai henkilökhtaisista aiheista. Tavitteena n edistää itsetutkistelua, aktiivista kuuntelua, kunniitusta ja kriittistä ajattelua. Vurpuhelut myös parantavat työllistyvyyttä edistäviä taitja, kska ne edellyttävät tehkasta viestintää, muiden kielien harjittelua sekä ert ylittävää yhteistyötä. Erasmus+ Virtual Exchange kuluttaa myös nuristyöntekijöitä ja ylipistjen pettajia lumaan muissa maissa levien kumppaneiden kanssa virtuaalivaihthankkeita, jtka tuvat yhteen nurisa eri kulttuureista. Lisäksi hanke auttaa massiivisten avinten verkkkurssien (Massive Open Online Curse, MOOC) vetäjiä lumaan virtuaalivaihtkmpnentin, jka vidaan liittää heidän hjelmiinsa. Kaikki tiedt löytyvät sitteesta KANSALLISET ERASMUS+ -TOIMISTOT Kansalliset Erasmus+ -timistt avustavat kmissita, timeenpanvirasta ja paikallisia viranmaisia Erasmus+ -hjelman timeenpanssa kumppanimaissa (Länsi-Balkan, eteläiset ja itäiset Välimeren maat, Venäjä ja Keski-Aasia). Ne timivat siellä yhteyspisteinä sidsryhmille, jtka sallistuvat Erasmus+ -hjelmaan krkeakulutuksen alalla. Erasmus+ -timistt lisäävät hjelman glbaalin ulttuvuuden tuntemusta, näkyvyyttä, merkitystä ja vaikuttavuutta. Kansallisten Erasmus+ -timistjen tehtävänä n tarjta tieta Erasmus+ -timinnista, jihin kyseinen valti vi sallistua krkeakulutuksen alalla, neuva ja avustaa mahdllisia hakijita, seurata Erasmus+ -hankkeita, krdinida krkeakulu-uudistuksen asiantuntijaverkstn paikallistiimiä, valva Tempus IV -hjelman ( ) yhä vireillä levia timia, edistää tutkimuksia ja tapahtumia, antaa taustatukea pliittiselle vurpuhelulle, pitää yhteyttä paikallisiin viranmaisiin ja uninin edustustihin, seurata krkeakuluplitiikan kehitystä kyseisessä valtissa. AKT-MAIDEN SIHTEERISTÖ Tietyt AKT-maita kskevat timet tteutetaan tiiviissä yhteistyössä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden lähettiläiden kmitean kanssa. Kmiteaa edustaa AKT-maiden sihteeristö, jka sallistuu näiden timien hjelmintiin ja tteuttamiseen. KORKEAKOULU-UUDISTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO (HERE) Krkeakulu-uudistuksen asiantuntijiden kansalliset tiimit timivat asiantuntemusvarantna asianmaisten kumppanimaiden (Länsi-Balkan, eteläiset ja itäiset Välimeren maat, Venäjä ja Keski- Aasia) paikallisviranmaisille ja sidsryhmille, ja niiden tarkituksena n tukea krkeakulu- uudistusta ja vauhdittaa sen etenemistä. Ne sallistuvat kyseisten valtiiden krkeakuluplitiikan laadintaan. HERE-verkstn timinta perustuu vertaiskntakteihin. Kussakin kansallisessa tiimissä n 5 15 jäsentä. HERE-verkstn jäsenet vat krkeakulutusalan asiantuntijita, esimerkiksi rehtreita, vararehtreita, dekaaneja, kkeneita tutkijita, kansainvälisistä suhteista vastaavia virkamiehiä ja piskelijita. Krkeakulu-uudistuksen asiantuntijiden tehtävänä n tukea 7 Tätä nimitystä ei tule pitää Palestiinan valtin tunnustamisena, eikä se vaikuta yksittäisten jäsenvaltiiden kantihin asiasta. 20

21 A-sa Kuka timeenpanee hjelman? krkeakuluplitiikan kehittämistä missa valtiissaan edistämällä krkeakulutuksen nykyaikaistamista, uudistusprsesseja ja strategiita tiiviissä yhteistyössä kyseisen valtin paikallisten viranmaisten kanssa, EU:n kanssa käytävää krkeakulupliittista vurpuhelua, kulutus- ja neuvntatimintaa, jka khdistuu paikallisiin sidsryhmiin, erityisesti krkeakuluihin ja niiden henkilöstöön, Erasmus+ -hankkeita (erityisesti kapasiteetin vahvistamista kskevan timen mukaisesti tteutettuja) levittämällä niiden tulksia ja saavutuksia, etenkin hyviä käytäntöjä ja innvatiivisia alitteita ja hyödyntämällä niitä kulutustarkituksiin. EUROGUIDANCE-VERKOSTO Eurguidance n kansallisten resurssi- ja tietkeskusten eurppalainen verkst. Kaikilla Eurguidance-keskuksilla n kaksi yhteistä tavitetta: edistää pint-hjauksen eurppalaista ulttuvuutta yleissivistävässä ja ammatillisessa kulutuksessa, tarjta laadukasta tieta elinikäisestä hjauksesta ja piskeluun liittyvästä liikkuvuudesta. Eurguidance-verkstn pääkhderyhmiä vat kulutus- ja työllisyysalan hjaajat ja päättäjät kaikissa Eurpan maissa. Lisätieta verkksivulta KANSALLISET EUROPASS-KESKUKSET Eurpassin avulla kuka tahansa vi esitellä ja sittaa taitnsa ja tutkintnsa selkeästi ja tyhjentävästi kaikkialla Eurpassa. Sen ansista kmmunikinti työnhakijiden ja työnantajien välillä sekä työntekn tai piskeluun liittyvä liikkuvuus sujuvat vaivattmammin. Kussakin maassa (EU- ja ETA-maissa sekä entisessä Jugslavian tasavallassa Makedniassa, Serbiassa ja Turkissa) n kansallinen Eurpass-keskus krdinimassa Eurpass-asiakirjihin liittyviä timia. Kansallinen keskus n ensimmäinen yhteyspiste henkilöille ja rganisaatiille, jtka vat kiinnstuneita Eurpassin käytöstä tai sitä kskevista tiedista. Lisätieta verkksivulta EUROOPPALAISEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSEN (EQF) KANSALLISET KOORDINAATIOPISTEET (NCP) Eurppalaisen tutkintjen viitekehyksen kansalliset krdinaatipisteet (EQF/NCP) tukevat kansallisia viranmaisia kansallisten tutkintviitekehysten lumisessa. Krdinaatipisteiden timiin kuuluu määritellä, miten kansalliset tutkintjärjestelmät spivat eurppalaisen viitekehyksen lukkiin määritellä, mille eurppalaisen viitekehyksen taslle timivaltaisten viranmaisten myöntämät tutkinttdistukset, diplmit ja Eurpass-tdistukset kuuluvat. Lisätieta verkksivuilta KANSALLISTEN EQAVET-YHTEYSPISTEIDEN VERKOSTO EQAVET-yhteyspisteet vat kansallisten viranmaisten perustamia elimiä, jiden tarkitus n tuda yhteen työmarkkinasapulia sekä kansallisia ja alueellisia sidsryhmiä ja muita asianmaisia timijita, jtta ne vivat saltaan edistää eurppalaisen ammatillisen kulutuksen laadunvarmistuksen viitekehyksen (Eurpean Quality Assurance Framewrk in Vcatinal Educatin and Training) tteuttamista. EQAVET-yhteyspisteiden tavitteena n tukea aktiivisesti EQAVET-työhjelman timeenpanemista, tehdä knkreettisia alitteita EQAVET-viitekehyksen kehittämiseksi kansallisesti, edistää itsearviinnin käyttöä täydentävänä ja tehkkaana laadunvarmistustapana, jlla vidaan mitata nnistumisia ja tunnistaa kehitystarpeita, varmistaa tehkas tiednvälitys sidsryhmien välillä. Lisätieta verkksivuilta 21

22 Ohjelmapas TUTKINTOTODISTUSTEN AKATEEMISEN TUNNUSTAMISEN KANSALLINEN TIEDOTUSKESKUS (NARIC) NARIC-verkst tarjaa sijaintimaassaan tieta tutkinttdistusten ja muissa Eurpan maissa suritettujen piskelujaksjen tunnustamisesta ja neuv ulkmaisia krkeakulututkintja kskevissa kysymyksissä. Verkst tarjaa asiantuntevia neuvja niille, jtka vat lähdössä ulkmaille työskentelemään tai surittamaan lisäpintja, sekä ppilaitksille, piskelijille, neuvjille, vanhemmille, pettajille ja mahdllisille työnantajille. Eurpan kmissi tukee NARIC-verkstn timintaa seuraavin keinin: tietjen ja kkemusten vaiht maiden kesken, hyvien käytäntöjen tunnistaminen, alan järjestelmien ja plitiikkjen vertaileva analyysi sekä kaikkia kiinnstavien kulutuspliittisten asiiden phdinta ja analysinti. Lisätieta verkksivuilta ECVET-ASIANTUNTIJOIDEN KANSALLISTEN TIIMIEN VERKOSTO (ECVET EXPERT -TOIMINTO) ECVET-asiantuntijiden kansalliset tiimit timivat asiantuntemusvarantna ammatillisen kulutuksen pintsuritusten eurppalaisen siirtjärjestelmän (ECVET) tteuttamisessa. Ne edistävät ECVET:n käyttööntta, sveltamista ja hyödyntämistä hjelmamaissa ja antavat neuvntaa keskeisille ammattikulutusalan elimille ja laitksille. Lisätieta verkksivuilta SALTO-RESURSSIKESKUKSET SALTO-resurssikeskusten tarkituksena n auttaa Erasmus+ -hjelman rahittamien hankkeiden laadun ja vaikutusten parantamisessa. NUORISO Nurisalalla SALTO-keskukset tarjavat kansallisille timistille ja muille nuristyön timijille asiantuntemusta, resursseja, tieta ja kulutusta tietyillä alilla sekä edistävät epävirallisen ja arkippimisen tunnustamista. Niiden painpiste n jk temaattinen (sallistuminen ja tiet, sallistaminen ja mnimutisuus, kulutus ja yhteistyö) tai maantieteellinen (itäiset kumppanimaat ja Venäjä, eteläisen Välimeren maat, Länsi-Balkan). Nurisalan SALTO-keskusten tehtävä n järjestää kursseja, pintkäyntejä, frumeja, yhteistyötä ja kumppanuuksia rakentavaa timintaa, kehittää ja dkumentida nuristyöntekijöiden ammatillisia valmiuksia ja nurisalan työskentelymenetelmiä ja -välineitä, antaa yleiskuva nuristyöntekijöille tarjlla levista eurppalaisista kulutustimista eurppalaisen kulutuskalenterin (Eurpean Training Calendar) avulla, julkaista hyödyllisiä julkaisuja ja hjeita, jakaa ajantasaista tieta eurppalaisesta nuristyöstä, pitää yllä tietkantaa kuluttajista ja resurssihenkilöistä nurisalalla ja -kulutuksessa, valva Erasmus+ -vapaaehtistiminnan akkreditintia EU:n naapurialueen kumppanimaissa, krdinida Yuthpass-työkalun tteutusta epävirallisten ja arkippimisen tulsten tunnustamisen tukemiseksi nurisn liikkuvuuteen ja nuristyöhön liittyvissä timinnissa. 22

23 A-sa Kuka timeenpanee hjelman? KOULUTUS Kulutusalalla SALTO-keskus tarjaa frumin eurppalaisille kulutustimille, jilla pyritään parantamaan Erasmus+ - hjelman laatua ja vaikutusta järjestelmätaslla. Näiden timintjen, kuten Erasmus+ -hjelman pääteemihin liittyvien työpajjen, kurssien, seminaarien ja kumppanuuksia rakentavien timien, avulla sidsryhmät vivat muun muassa kehittää rganisaatiidensa valmiuksia hyödyntää Erasmus+ -hjelman tarjamia mahdllisuuksia täysimääräisesti, jakaa parhaita käytäntöjä Eurpan maissa tai lisätä hankkeidensa vaikutuksia eurppalaisella taslla. Kulutusalan SALTO-keskus tarjaa näitä kulutusmahdllisuuksia kskevaa asiantuntemusta, resursseja ja tietja sidsryhmille ja kansallisille timistille kulutusalalla. Lisätietja n saatavilla sitteista ja Otlas-kumppaninhakuväline Yksi SALTO-resurssikeskusten kehittämistä ja ylläpitämistä välineistä n Otlas, keskitetty verkk- kumppaninhakuväline nurisalan rganisaatiille. Ne vivat rekisteröidä Otlasiin yhteystietnsa ja niitä kiinnstavat alat sekä syöttää järjestelmään kumppanipyyntöjä hankeideita varten. Lisätieta verkksivuilta tai EURODESK-VERKOSTO Eurdesk-verkst tarjaa nurille ja heidän parissaan työskenteleville tietpalveluja kulutus- ja nurisalalla avautuvista mahdllisuuksista Eurpassa ja nurten sallistumisesta eurppalaisiin timintihin. Kaikissa hjelmamaissa timiva Eurdesk-verkst, jnka Eurpan laajuista timintaa krdini keskustimist Eurdesk Brussels Link, vastaa tiedusteluihin, antaa tieta rahituksesta, järjestää tapahtumia ja laatii julkaisuja. Lisäksi se sallistuu Eurpan nurisprtaalin tuttamiseen. Eurpan nurisprtaali esittelee eurppalaisia ja ktimaisia tietja ja infrmi mahdllisuuksista, jtka vat kiinnstavia Eurpassa asuvien, piskelevien tai työskentelevien nurten kannalta. Tiedt n jaettu kahdeksaan keskeiseen aihealueeseen, ne käsittävät 33 maata, ja ne n esitetty 27 kielellä. Eurpan nurisprtaali n sitteessa Lisätietja Eurdeskistä löytyy sitteesta 23

24 Ohjelmapas KUKA VOI OSALLISTUA ERASMUS+ -OHJELMAAN? Ohjelman tärkeimpänä khderyhmänä vat yksittäiset henkilöt: piskelijat, harjittelijat, ppispimuspiskelijat, kulujen ppilaat, aikuispiskelijat, nuret, vapaaehtispalveluun sallistuvat, krkeakulujen ja muiden ppilaitsten pettajat, kuluttajat, nuristyöntekijät sekä kulutus- ja nurisalan rganisaatiissa työskentelevät asiantuntijat. He kytkeytyvät Erasmus+ - hjelmaan kyseisten aljen timia järjestävien rganisaatiiden, ppilaitsten, elinten tai ryhmien kautta. Ohjelman sallistumisehdissa viitataankin seuraaviin kahteen khderyhmään: sallistujat (eli hjelmaan sallistuvat henkilöt) ja sallistujarganisaatit (mukaan lukien nuristyössä mutta eivät välttämättä nurisjärjestön yhteydessä timivat nurten ryhmät, jissa n vähintään neljä nurta ja jista käytetään myös nimitystä vapaat nurten ryhmät ). Sekä sallistujien että sallistujarganisaatiiden sallistumisehdt määräytyvät sen mukaan, mistä maasta käsin ne timivat. OSALLISTUJAT Erasmus+ -hankkeisiin sallistuvilta edellytetään pääsääntöisesti hjelmamaassa asumista. Eräisiin hjelmatimiin, jita n erityisesti krkeakulutus- ja nurisalalla, vivat sallistua myös kumppanimaiden sallistujat. Erasmus+ -hankkeisiin sallistumiselle n asetettu erityisehtja hjelmatimen tyypin mukaan. Yleisiä periaatteita: Krkeakulutusalan hankkeiden tärkeimpinä khderyhminä vat krkeakulupiskelijat (ns. shrt cycle - tutkinnt, alempi ja ylempi krkeakulututkint sekä jatk-pinnt), krkeakulupettajat ja prfessrit, krkeakulujen henkilöstö sekä yrityksissä työskentelevät kuluttajat ja asiantuntijat. Ammattikulutusalan hankkeiden tärkeimpinä khderyhminä vat ppispimuspiskelijat ja ammattipiskelijat, ammattikulutusalan asiantuntijat ja kuluttajat, ammatillisen peruskulutuksen rganisaatiiden henkilöstö sekä yrityksissä työskentelevät kuluttajat ja asiantuntijat. Yleissivistävää kulutusta kskevien hankkeiden tärkeimpinä khderyhminä vat kulunjhtajat, kulupettajat ja kulujen muu petushenkilöstö sekä esi-, perus- ja tisen asteen ppilaat ja piskelijat. Aikuiskulutusalan hankkeiden tärkeimpinä khderyhminä vat muiden kuin ammatillisen aikuiskulutuksen rganisaatiiden työntekijät, aikuiskulutusalan kuluttajat, muiden kuin ammatillisten aikuisppilaitsten henkilöstö sekä aikuispiskelijat. Nurisalan hankkeiden tärkeimpinä khderyhminä vat vutiaat 8 nuret sekä nuristyöntekijät ja nurisalalla timivien rganisaatiiden henkilöstö ja jäsenet. Urheilualan hankkeiden tärkeimpänä khderyhmänä vat urheilualan ammattilaiset ja vapaaehtiset sekä urheilijat ja valmentajat. Tarkemmat tiedt kutakin hjelmatimea kskevista sallistumisehdista löytyvät hjelmappaan B- sasta ja liitteestä I. OSALLISTUJAORGANISAATIOT Osallistujia edustavat sallistujarganisaatit ehdttavat ja hallinnivat Erasmus+ -hankkeita. Js hanke tulee valituksi, hakijarganisaatista tulee Erasmus+ -tuen edunsaaja. Edunsaajat allekirjittavat hankespimuksen tai heille annetaan tiedksi hanketukea kskeva päätös, jnka njalla niille myönnetään taludellista tukea hankkeen tteuttamiseen (hankespimuksia ei allekirjiteta yksittäisten sallistujien kanssa). Jihinkin hjelmatimiin vivat sallistua myös vapaat nurten ryhmät. Pääsääntöisesti edellytetään, että Erasmus+ -hankkeisiin sallistuvat rganisaatit vat sijittautuneet jhnkin hjelmamaahan. Eräisiin hjelmatimiin, jita n erityisesti krkeakulutus- ja nurisalalla, vivat sallistua myös kumppanimaiden sallistujarganisaatit. Erasmus+ -hankkeisiin sallistumiselle n asetettu hjelmatimikhtaisia erityisehtja. Ohjelmaan vivat yleisesti ttaen sallistua kaikki kulutus-, nuris- tai urheilualan rganisaatit. Useisiin hjelmatimiin vivat sallistua myös muut työmarkkiniden timijat. Tarkempia tietja löytyy hjelmappaan B-sasta ja liitteestä I. 8 Erityyppisiin timintihin svelletaan eri ikärajja. Lisätiedt hjelmappaan B-sassa ja liitteessä I. On tärkeää muistaa myös seuraava: alaikärajat: sallistujien n ylitettävä vähimmäisikä viimeistään timinnn alkamispäivänä.yläikärajat: sallistujat eivät saa hakemusten viimeisenä jättöpäivänä ylittää asetettua enimmäisikää. 24

25 A-sa Kuka vi sallistua Erasmus+ -hjelmaan? TUKIKELPOISET MAAT Erasmus+ -hjelmaan vivat sallistua seuraavat maat: OHJELMAMAAT Seuraavat maat vivat sallistua täysimääräisesti kaikkiin Erasmus+ -hjelman timiin: Belgia Bulgaria Tšekin tasavalta Tanska Saksa Vir Irlanti Kreikka Espanja Ranska Kratia Italia Kyprs Latvia Eurpan uninin jäsenvaltit 9 Liettua Luxemburg Unkari Malta Alankmaat Itävalta Pula Prtugali Rmania Slvenia Slvakia Sumi Rutsi Yhdistynyt kuningaskunta 10 Entinen Jugslavian tasavalta Makednia EU:n ulkpuliset hjelmamaat Islanti Liechtenstein Nrja Turkki Serbia 11 KUMPPANIMAAT Seuraavat maat vivat sallistua tiettyihin hjelmatimiin, js niitä kskevat kriteerit ja ehdt täyttyvät (tarkemmat tiedt hjelmappaan B-sassa). Rahitusta myönnetään näiden maiden kansainvälisessä ikeudessa tunnustetuilla alueilla sijaitseville rganisaatiille. Hakijiden ja sallistujien n nudatettava kaikkia Eurppa-neuvstn määräämiä EU:n ulkista apua kskevia rajituksia. Hakemusten tulee nudattaa EU:n perustana levia arvja, jtka kskevat ihmisarvn kunniittamista, vapauksia, kansanvaltaa, tasa-arva, ikeusvaltita ja ihmisikeuksien kunniittamista, mukaan lukien vähemmistöjen ikeudet, jtka mainitaan Eurpan uninista tehdyn spimuksen artiklassa 2. EU:n naapurialueen kumppanimaat 12 Länsi-Balkan (alue 1) Itäiset kumppanimaat (alue 2) Eteläiset Välimeren maat (alue 3) Venäjän federaati (alue 4) Albania Bsnia ja Hertsegvina Ksv 13 Mntenegr Armenia Azerbaijan Valk-Venäjä Gergia Mldva Algeria Egypti Israel Jrdania Libann Kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Venäjän alue 9 Merentakaisten maiden ja alueiden asssiaatista Eurpan uniniin 25 päivänä marraskuuta 2013 annetun neuvstn päätöksen 2013/755/EU* ( 33 artiklan 3 khdan mukaan unini varmistaa, että merentakaisista maista ja alueilta tulevat rganisaatit ja henkilöt ja niihin menevät rganisaatit ja henkilöt vivat sallistua Erasmus+ -hjelmaan sen sääntöjen mukaisesti ja niihin jäsenvaltiihin svellettavien järjestelyjen mukaisesti, jiden alaisuuteen merentakaiset maat ja alueet kuuluvat. Tämä tarkittaa, että merentakaisten maiden ja alueiden rganisaatit ja henkilöt vivat sallistua hjelmaan hjelmamaa -statuksella, jllin hjelmamaa n se jäsenmaa, jhn alue kuuluu. Merentakaisten maiden ja alueiden luettel löytyy sitteesta 10 BRITTILÄISTEN HAKIJOIDEN OSALTA: Humatkaa, että kelpisuusperusteiden n täytyttävä avustuksen kk kestn aikana. Js Yhdistynyt kuningaskunta eraa EU:sta avustuskauden aikana eikä se le tehnyt EU:n kanssa spimusta, jlla nimenmaan varmistetaan, että brittiläiset hakijat vat edelleen avustuskelpisia, hakija ei enää saa EU:lta rahitusta (vaikka hakija mahdllisesti jatkaisi sallistumista hankkeeseen), tai hakijaa vidaan vaatia pistumaan hankkeesta sallistumisen päättymistä kskevien avustusspimuksen määräysten mukaisesti. 11 Serbian tunnustaminen hjelmamaaksi edellyttää seuraavia: - Vuden 2019 talusarviesityksen mukaiset määrärahat vat käytettävissä, kun vuden 2019 talusarvi n hyväksytty Serbian salta. - Eurpan uninin ja Serbian tasavallan välistä spimusta Serbian tasavallan sallistumisesta EU:n kulutus-, nuris- ja urheiluhjelmaan Erasmus+ muutetaan 12 Kmissin suuntaviivissa 2013/C 205/05 (EUVL C 205, , s. 9 11) esitetyt tukikelpisuusehdt kskevat kaikkien tässä hjelmappaassa esiteltyjen timien tteutusta. Niitä svelletaan myös tukea saaviin klmansiin sapuliin sillin, kun kyseisessä timessa tuensaajat antavat tukea klmansille sapulille varainhitasetuksen 204 artiklan mukaisesti. 13 Tämä nimitys ei vaikuta asemaa kskeviin kantihin, ja se n YK:n turvallisuusneuvstn päätöslauselman 1244 ja Ksvn itsenäisyysjulistuksesta annetun Kansainvälisen tumiistuimen lausunnn mukainen. 25

26 Ohjelmapas Kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Ukrainan alue Libya Markk Palestiina 14 Syyria Tunisia MUUT KUMPPANIMAAT Jihinkin hjelmatimiin vivat sallistua alla luetellut kumppanimaat eri pulilta maailmaa. Eräiden muiden timien maantieteellinen sveltamisala n suppeampi. Kumppanit n alla ryhmitelty uninin ulkisen timinnan rahitusvälineiden mukaisesti. alue 5 alue 6 15 Asia alue 7 16 Central Asia alue 8 17 Latin America alue 9 18 alue alue 11 AKT-maat alue Tellisuusmaat: Persianlahden yhteistyöneuvstn kuuluvat maat alue Muut tellisuusmaat alue 14 Andrra, Mnac, San Marin, Vatikaanivalti Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Kambdza, Kiina, DPR Krea, Intia, Indnesia, Las, Malesia, Malediivit, Mnglia, Myanmar, Nepal, Pakistan, Filippiinit, Sri Lanka, Thaimaa ja Vietnam Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan Argentiina, Blivia, Brasilia, Klumbia, Csta Rica, Kuuba, Ecuadr, El Salvadr, Guatemala, Hnduras, Meksik, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Venezuela Iran, Irak, Jemen Etelä-Afrikka Angla, Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbads, Belize, Benin, Btswana, Burkina Fas, Burundi, Kamerun, Kap Verde, Keski-Afrikan tasavalta, Chad, Kmrit, Kng, Kngn demkraattinen tasavalta, Ckinsaaret, Djibuti, Dminica, Dminikaaninen tasavalta, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Etipia, Fidži, Gabn, Gambia, Ghana, Grenada, Guinea, Guinea-Bissau, Guyana, Haiti, Nrsunluurannikk, Jamaika, Kenia, Kiribati, Lesth, Liberia, Madagaskar, Malawi, Mali, Marshallsaaret, Mauritania, Mauritius, Mikrnesian liittvaltit, Msambik, Namibia, Nauru, Niger, Nigeria, Niue, Palau, Papua-Uusi-Guinea, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Sama, Sa Tme ja Principe, Senegal, Seychellit, Sierra Lene, Salmnsaaret, Smalia, Etelä-Sudan, Sudan, Suriname, Swazimaa, Timr Lesten demkraattinen tasavalta, Tansania, Tg, Tnga, Trinidad ja Tbag, Tuvalu, Uganda, Vanuatu, Sambia, Zimbabwe. Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Australia, Brunei, Kanada, Chile, Hng Kng, Japani, Krean tasavalta, Maca, Uusi-Seelanti, Singapre, Taiwan, Yhdysvallat, Uruguay. Färsaaret, Sveitsi Ohjelmatimien yksityiskhtaiset kuvaukset löytyvät hjelmappaan B-sasta. 14 Tätä nimitystä ei tule pitää Palestiinan valtin tunnustamisena, eikä se vaikuta yksittäisten jäsenvaltiiden kantihin asiasta. 11 Lukittelu, jta käytetään kehitysyhteistyövälineen (DCI) yhteydessä. 15 Lukittelu, jta käytetään kehitysyhteistyövälineen (DCI) yhteydessä 16 Kuten edellä 17 Kuten edellä 18 Kuten edellä 19 Kuten edellä 20 Lukittelu, jta käytetään kumppanuusvälineen (PI) yhteydessä. 21 Lukittelu, jta käytetään kumppanuusvälineen (PI) yhteydessä. 26

27 A-sa Kuka vi sallistua Erasmus+ -hjelmaan? VIISUMI- JA OLESKELULUPAVAATIMUKSET Erasmus+ -hankkeiden sallistujien vi lla tarpeen hankkia viisumi vidakseen leskella ulkmailla hjelmatimen isäntämaana timivassa hjelma- tai kumppanimaassa. Kaikkien sallistujarganisaatiiden velvllisuutena n varmistaa, että vaaditut luvat (lyhyt- tai pitkäaikaiset viisumit tai leskeluluvat) vat kunnssa ennen kaavaillun timinnn alkua. Lupien hakeminen timivaltaisilta viranmaisilta hyvissä ajin n erittäin susiteltavaa, sillä hakuprsessi vi kestää viikkja. Kansalliset timistt ja timeenpanvirast vivat antaa tarkempia hjeita ja avustaa esimerkiksi viisumi-, leskelulupa- ja ssiaaliturva-asiissa. EU:n maahanmuuttprtaalissa n yleistieta lyhyt- ja pitkäaikaisista viisumeista ja leskeluluvista: 27

28 Ohjelmapas B-OSA: TIETOA OHJELMAOPPAASSA ESITELLYISTÄ TOIMISTA Tässä sassa esitetään kaikista Erasmus+ -hjelmappaan kattamista timista ja timinnista seuraavat tiedt: timien ja timintjen tavitteet ja dtetut vaikutukset, tuetut timinnt, taulukt, jissa esitetään hakemusten arviintiperusteet, muuta tieta, jnka perusteella saa hyvän käsityksen siitä, minkä tyyppisiä hankkeita hjelmalla tuetaan, rahitussäännöt. Hakijita kehtetaan ennen hakemuksensa jättämistä lukemaan tarkasti juuri sitä timea käsittelevä luku kknaisuudessaan, jsta he haluavat hakea tukea. Lisäksi hakijiden n syytä tutustua hulella hjelmappaan liitteestä I löytyviin täydentäviin tietihin. 28

29 B-sa Tietja hjelmappaassa esitellyistä timista KOULUTUS Krkeakulutus, ammatillinen kulutus, yleissivistävä kulutus ja aikuiskulutus MITÄ TOIMIA TUETAAN? Oppaan seuraavissa luvuissa Avaintimi 1, Avaintimi 2 ja Avaintimi 3 esitellään knkreettiset hjelmatimet, jiden avulla kulutusalan tavitteet pyritään saavuttamaan. Kulutuksen alaan ensisijaisesti mutta ei yksinmaan liittyviä timia vat seuraavat: liikkuvuushankkeet krkeakulu- ja ammattipiskelijita sekä krkeakulujen ja ammattippilaitsten henkilöstöä varten, liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä ja aikuisppilaitsten henkilöstöä varten, Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat, Erasmus+ -pintlainat, strategiset kumppanuushankkeet, tietyhteenliittymät Eurppa-ylipistt, alakhtaiset saamisyhteenliittymät, kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla. Lisäksi avaintimea 3 käsittelevässä luvussa kerrtaan sellaisista Erasmus+ -timista, jtka tukevat kulutuspliittisia tavitteita, kuten timintamallien analysinti ja vertaisppiminen, plitiikan uudistamishankkeet, välineet ja verkstt, yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä vurpuhelu päättäjien ja sidsryhmärganisaatiiden kanssa. Näitä timia tteutetaan erityisten ehdtuspyyntöjen avulla, jita hallinni Eurpan kmissi itse tai sen alainen timeenpanvirast. Lisätietja kmissin ja timeenpanvirastn verkksivuilta. MITKÄ OVAT TOIMIEN TAVOITTEET? ERITYISTAVOITTEET Kulutuksen alalla Erasmus+ -hjelmalla n seuraavat erityistavitteet: parannetaan avaintaitjen ja -saamisen tasa ttaen erityisesti humin niiden merkitys työmarkkiniden kannalta ja niiden vaikutus yhteiskunnan yhtenäisyyteen siten, että lisätään varsinkin tilaisuuksia ppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja vahvistetaan yhteistyötä kulutus- ja työelämän välillä; edistetään laadun kehittämistä, innvintia, huippusaamista ja kansainvälistymistä ppilaitksissa erityisesti lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä kulutuksen järjestäjien ja muiden sidsryhmien välillä; edistetään elinikäisen ppimisen eurppalaisen alueen syntymistä ja yleistä tietämystä siitä, täydennetään kansallisen tasn kulutuspliittisia uudistuksia ja tuetaan kulutusjärjestelmien nykyaikaistamista erityisesti tehstamalla kulutuspliittista yhteistyötä, hyödyntämällä paremmin avimuutta ja tunnustamista lisääviä uninin välineitä ja levittämällä hyviä käytäntöjä; kehitetään kulutuksen glbaalia ulttuvuutta erityisesti uninin ja kumppanimaiden ppilaitsten välisenä yhteistyönä ammatti- ja krkeakulutuksen alalla lisäämällä eurppalaisten krkeakulujen vetvimaa ja tukemalla uninin ulkista timintaa sen kehitysyhteistyötavitteet mukaan luettuina sekä edistämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä hjelma- ja kumppanimaiden krkeakulujen välillä ja kapasiteetin vahvistamista khdennetusti kumppanimaissa; parannetaan kielten petusta ja ppimista ja edistetään laaja-alaista kielellistä mninaisuutta ja muiden kulttuurien tuntemusta uninissa. 29

30 Ohjelmapas NUORISO Epävirallinen ja arkippiminen nurisalalla MITÄ TOIMIA TUETAAN? Oppaan seuraavissa luvuissa Avaintimi 1, Avaintimi 2 ja Avaintimi 3 esitellään knkreettiset hjelmatimet, jiden avulla nurisalan tavitteet pyritään saavuttamaan. Nurisalaan (epäviralliseen ja arkippimiseen) ensisijaisesti mutta ei yksinmaan liittyviä timia vat seuraavat: liikkuvuushankkeet nuria varten (nurisvaihdt) sekä nuristyöntekijöitä varten, strategiset kumppanuushankkeet, kapasiteetin vahvistaminen nurisalalla, nurisasiita kskevaan vurpuheluun liittyvät hankkeet. Lisäksi avaintimea 3 käsittelevässä luvussa kerrtaan sellaisista Erasmus+ -timista, jtka tukevat nurispliittisia tavitteita, kuten timintamallien analysinti ja vertaisppiminen, ennakivat hankkeet, välineet ja verkstt, yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä vurpuhelu sidsryhmärganisaatiiden kanssa. Näitä timia tteutetaan erityisten ehdtuspyyntöjen avulla, ja niiden hallinninnista vastaa Eurpan kmissi itse tai sen alainen timeenpanvirast. Lisätietja kmissin ja timeenpanvirastn verkksivuilta. MITKÄ OVAT TOIMIEN TAVOITTEET? ERITYISTAVOITTEET Erasmus+ -hjelmalla n nurisalalla seuraavat erityistavitteet: parannetaan nurten avaintaitjen ja -saamisen tasa, mukaan lukien muita heikmmassa asemassa levat nuret, sekä edistetään heidän sallistumistaan Eurpan demkraattiseen timintaan ja työmarkkinille sekä aktiivista kansalaisuutta, kulttuurien välistä vurpuhelua, ssiaalista sallisuutta ja yhteisvastuuta, erityisesti lisäämällä nurten, nuristyössä tai nurisjärjestöissä aktiivisten henkilöiden ja nuristiminnan hjaajien ppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdllisuuksia sekä vahvistamalla yhteyksiä nurisalan ja työmarkkiniden välillä; edistetään nuristyön laadun kehittämistä erityisesti lisäämällä yhteistyötä nurisalan järjestöjen ja/tai muiden sidsryhmien välillä; täydennetään paikallis-, alue- ja kansallisen tasn pliittisia uudistuksia ja tuetaan tietämykseen ja tutkimusnäyttöön phjautuvan nurisplitiikan kehittämistä ja epävirallisen ja arkippimisen tunnustamista erityisesti tehstamalla plitiikkayhteistyötä, parantamalla avimuutta ja tunnustamista lisäävien Eurpan uninin välineiden käyttöä ja levittämällä hyviä käytäntöjä; lisätään nurisalan timinnan glbaalia ulttuvuutta ja parannetaan nuristyöntekijöiden ja nurisrganisaatiiden valmiuksia tukea nuria täydentäen Eurpan uninin ulkista timintaa erityisesti edistämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä hjelma- ja kumppanimaiden sidsryhmien ja glbaalien järjestöjen välillä. Ohjelmakaudella hjelman talusarvista sitetaan 8,6 prsenttia epävirallisen ppimisen ja arkippisen mahdllisuuksien tukemiseen. KOLME AVAINTOIMEA Ohjelmappaan seuraavissa luvuissa kulutus- ja nurisalan timet esitellään rinnakkain, sillä kummankin alan timet n ryhmitelty klmen avaintimen mukaan, mnella avaintimella tuetaan sekä kulutus- että nurisalan tavitteiden saavuttamista, Erasmus+ -hjelman tavitteena n edistää synergiita, yhteistyötä ja vurvaikutusta eri aljen välillä. Käsittelytavan ansista hjelmapas ei myöskään sisällä turhaa tista. 30

31 B-sa Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus AVAINTOIMI 1: OPPIMISEEN LIITTYVÄ HENKILÖIDEN LIIKKUVUUS MITÄ TOIMIA TUETAAN? Tällä avaintimella tuetaan liikkuvuushankkeita kulutus- ja nurisalalla, Erasmus Mundus -yhteisiä maisterihjelmia, Erasmus+ -pintlainja. Avaintimella tuettujen timien dtetaan vaikuttavan myönteisesti ja pitkäkestisesti niissä mukana leviin sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin sekä timintaa sääteleviin järjestelmiin. Avaintimella tuettujen liikkuvuustimintjen tarkituksena n vaikuttaa piskelijihin, harjittelijihin, ppispimuspiskelijihin ja nuriin siten, että ne parantavat ppimistulksia, parantavat työllistettävyyttä ja uranäkymiä, lisäävät alitekykyä ja yrittäjähenkeä, parantavat vastuuntta masta elämästä ja vahvistavat itsetunta, khentavat kielitaita, lisäävät muiden kulttuurien tuntemusta, edistävät aktiivista yhteiskunnallista sallistumista, lisäävät tietämystä Eurpan yhdentymiskehityksestä ja EU:n arvista, parantavat mtivaatita sallistua (viralliseen tai epäviralliseen) kulutukseen ulkmailla suritetun liikkuvuusjaksn jälkeen. Liikkuvuustimintjen dtetaan vaikuttavan kulutus- ja nurisalan henkilöstöön ja asiantuntijihin sekä nuristyöntekijöihin siten, että ne parantavat maan ammattiprfiiliin (esimerkiksi petus, kulutus tai nuristyö) liittyvää saamista, parantavat eri maiden kulutus- ja nuristyön käytäntöjen ja järjestelmien sekä niiden kulutus- ja nurisplitiikan tuntemusta, lisäävät valmiuksia panna vireille nykyaikaistamiseen ja kansainvälistymiseen tähtääviä muutksia missa kulutus-rganisaatiissa, syventävät virallisen ja epävirallisen ppimisen sekä ammatillisen kulutuksen ja tisaalta työmarkkiniden välisten suhteiden tuntemusta, parantavat piskelijiden, harjittelijiden, ppispimuspiskelijiden, kulujen ppilaiden, aikuispiskelijiden, nurten ja vapaaehtisten hyväksi tehtävän työn ja timinnan laatua, edistävät ssiaalisen, kielellisen ja kulttuurisen mninaisuuden ymmärrystä, parantavat edellytyksiä vastata muita heikmmassa asemassa levien tarpeisiin, parantavat ppijiden liikkuvuustimintjen tukea ja edistävät niitä, lisäävät tilaisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja urakehitykseen, khentavat kielitaita, lisäävät työmtivaatita ja -tyytyväisyyttä. Tällä avaintimella tuettujen timintjen dtetaan myös tuttavan sallistujarganisaatiille seuraavia tulksia: Lisätään valmiuksia timia eurppalaisella tai maailmanlaajuisella taslla: paremmat jhtamistaidt ja kansainvälistymisstrategiat, tiiviimpi yhteistyö ulkmaisten kumppanien kanssa, enemmän varja (muita kuin EU:n varja) eurppalaisten tai maailmanlaajuisten hankkeiden järjestämiseen sekä tällaisten hankkeiden laadukkaampi valmistelu, tteutus, seuranta ja jatktimet. Kehitetään innvatiivisia ja tehkkaampia keinja khderyhmien tarpeisiin vastaamiseksi tarjamalla esimerkiksi seuraavia asiita: hukuttelevammat hjelmat piskelijille, harjittelijille, ppispimuspiskelijille, nurille ja vapaaehtisille heidän tarpeidensa ja dtustensa mukaisesti; pettajien ja kuluttajien saamisen parantaminen; ulkmaisten piskelujaksjen aikana hankitun saamisen tehkkaammat tunnistamis- ja 31

32 Ohjelmapas tunnustamismenettelyt; timinnan tehstaminen paikallisyhteisöjen hyödyksi; tehkkaammat nuristyömenetelmät ja -käytännöt nurten aktivimiseksi ja/tai heikista lähtökhdista levien ryhmien humiimiseksi. Ludaan nykyaikaisempi, dynaamisempi, situtuneempi ja ammattimaisempi rganisaatin sisäinen timintaympäristö, jssa llaan valmiita maksumaan hyviä käytäntöjä ja uusia menetelmiä päivittäisessä timinnassa; jka n avin synergiille ssiaali-, kulutus- ja työllisyysaljen eri sektreilla timivien rganisaatiiden kanssa; jssa henkilöstön ammattitaita kehitetään strategisen suunnittelun avulla kunkin mien tarpeiden ja rganisaatin tavitteiden mukaisesti; jka tarvittaessa pystyy hukuttelemaan lahjakkaita piskelijita ja akateemista henkilöstöä kaikkialta maailmasta. Tällä avaintimella tuettujen tuhansien hankkeiden dtetaan yhdessä vaikuttavan sallistujamaiden kulutus- ja nurisalan järjestelmiin pitkällä aikavälillä, mikä vauhdittaa plitiikan uudistamista ja hukuttelee uusia resursseja liikkuvuusmahdllisuuksiin Eurpassa ja sen ulkpulella. MITKÄ OVAT LIIKKUVUUSHANKKEEN TAVOITTEET? Kulutus- ja nurisalan timinnt vat avainasemassa, sillä ne tarjavat eri-ikäisille henkilöille valmiudet, jita aktiivinen sallistuminen työmarkkinille ja yleensäkin yhteiskuntaelämään edellyttää. Tämän hjelmatimen mukaiset hankkeet edistävät kansainvälisiä liikkuvuustimintja, jiden khderyhminä vat ppijat (piskelijat, harjittelijat, ppispimuspiskelijat, nuret) ja henkilöstö (krkeakulujen ja muiden ppilaitsten pettajat, kuluttajat, nuristyöntekijät sekä kulutus- ja nurisalan rganisaatiissa työskentelevät) ja jiden tavitteena n auttaa ppijita hankkimaan ppimistulksia (tietja, taitja ja saamista), jtka edistävät ppijiden henkilökhtaista kehitystä, aktiivista ja muita humiivaa yhteiskunnallista sallistumista sekä parantavat heidän työllistyvyyttään Eurpan ja muun maailman työmarkkinilla, tukea kulutus- ja nurisalalla työskentelevien ammatillista kehittymistä, mikä vi jhtaa innvintiin ja parantaa petuksen, kulutuksen ja nuristyön laatua kautta Eurpan, khentaa erityisesti sallistujien kielitaita, lisätä sallistujien tietämystä ja tuntemusta muista kulttuureista ja maista tarjamalla heille tilaisuus rakentaa kansainvälisiä kntaktiverkstja ja sallistua aktiivisesti yhteiskuntaelämään, jtta he tuntisivat itsensä Eurpan kansalaisiksi ja heille kehittyisi eurppalainen identiteetti, lisätä kulutus- ja nurisalan rganisaatiiden valmiuksia, vetvimaa ja glbaalia ulttuvuutta, jtta ne visivat tarjta henkilöiden tarpeita paremmin vastaavia timintja ja hjelmia niin Eurpassa kuin sen ulkpulella, vahvistaa synergiita ja siirtymiä virallisen, epävirallisen ja ammattikulutuksen, työllisyyden ja yrittäjyyden välillä, varmistaa ulkmaisten piskelujaksjen aikana hankitun saamisen tehkkaampi tunnustaminen. Tällä timella tuetaan myös krkeakulutus- ja nurisalan glbaalia liikkuvuutta kumppanimaista tai kumppanimaihin sekä edistetään EU:n ja tukikelpisten kumppanimaiden välistä yhteistyötä. Se kuvastaa EU:n ulkisen timinnan tavitteita, pririteetteja ja periaatteita seuraavasti: Lisätään eurppalaisen krkeakulutuksen vetvimaa ja kannustetaan eurppalaisia krkeakuluja kilpailussa maailmanlaajuisilla krkeakulumarkkinilla. Tuetaan painpisteitä, jtka määritetään tiednannissa Uusi kehitysplitiikkaa kskeva eurppalainen knsensus 22 ja "Eurppalainen krkea-asteen kulutus maailmassa 23. Tuetaan Eurpan ulkpulisten krkeakulujen kansainvälistymistä, vetvimaa, laatua ja nykyaikaistumista sekä kaikkien yhtäläistä mahdllisuutta päästä krkeakulutuksen piiriin, tarkituksena edistää kehitystä kumppanimaissa. Edistetään kehitysyhteistyö- ja ulkplitiikan tavitteiden ja periaatteiden, kuten kansallisen situtumisen, ssiaalisen yhteenkuuluvuuden, tasapulisuuden, asianmukaisen maantieteellisen jakauman ja mnimutisuuden, saavuttamista. Erityistä humita kiinnitetään vähiten kehittyneisiin maihin sekä muita heikmmassa asemassa leviin piskelijihin, jiden ssieknminen tilanne n heikk, ja piskelijihin, jilla n erityistarpeita. Edistetään epävirallista ppimista ja yhteistyötä nurisalalla kumppanimaiden kanssa Kmissin kertmus Eurpan parlamentille, neuvstlle, Eurpan talus- ja ssiaalikmitealle sekä alueiden kmitealle, Bryssel, , COM(2013)499 final 32

33 B-sa Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus MIKÄ ON LIIKKUVUUSHANKE? Kulutus- ja nurisalan rganisaatit saavat Erasmus+ -hjelmasta tukea tteuttaakseen hankkeita, jilla edistetään erityyppistä liikkuvuutta. Liikkuvuushanke kstuu seuraavista vaiheista: valmistelut (käytännön järjestelyt, sallistujien valinta, spimusjärjestelyt kumppaneiden ja sallistujien kanssa sekä sallistujien kielellinen, kulttuurinen sekä ppimis- ja tehtäväkhtainen lähtövalmennus), liikkuvuustimintjen tteuttaminen, jatktimet (liikkuvuustimintjen arviinti, sallistujille niiden aikana mahdllisesti kertyneiden ppimistulsten validinti ja virallinen tunnustaminen sekä hanketulsten levittäminen ja hyödyntäminen). Mniin EU:n aiemmista hjelmista tuettuihin liikkuvuustimiin nähden yksi Erasmus+ -hjelman uusista tärkeistä piirteistä n se, että liikkuvuustimintihin sallistuvien kieltenpiskelua tuetaan vimakkaammin ennen ulkmailla leskelua ja sen aikana. Eurpan kmissi n vudesta 2014 lähtien ttanut asteittain käyttöön verkssa tapahtuvan kielivalmennustuen. Tämän palvelun avulla pitkäkestisiin liikkuvuustimintihin sallistuvat vivat arviida taitaan kielessä, jta he käyttävät piskellessaan tai työskennellessään ulkmailla, ja sallistua verkkkielikurssille kielitaitnsa kehittämiseksi. Osallistujat, jiden kielitait n vähintään tasa B2 piskelu- tai työpaikan pääkielessä, vivat halutessaan sallistua vastaanttavan maan kieltä kskevalle verkkkielivalmennustuen kurssille, js sellainen järjestetään (lisätietja kieltenpiskeluun annettavasta tuesta löytyy liitteestä I). Lisäksi Erasmus+ tarjaa aiempia hjelmia runsaammin tilaisuuksia kehittää liikkuvuustimintja, jissa n mukana erilaisia taustja edustavia ja erityyppisillä alilla tai erilaisilla ssieknmisilla sektreilla timivia kumppanirganisaatiita (esimerkiksi ylipist- tai ammattipiskelijiden harjittelujakst yrityksissä, kansalaisjärjestöissä ja julkisyhteisöissä; pettajien ammatillinen täydennyskulutus yrityksissä tai kurssikeskuksissa; yritysasiantuntijiden luennt ja kurssit krkeakuluissa jne.). Liikkuvuustimintjen uudistamisesta ja laadusta kert sekin, että Erasmus+ - sallistujarganisaatiilla n nyt mahdllisuus järjestää niitä laajemmissa strategisissa puitteissa ja keskipitkällä aikavälillä. Krdinaattrin tarvitsee jättää vain yksi liikkuvuushankehakemuksen, jnka kest vi lla enintään kaksi vutta. Tänä aikana krdinaattri vi järjestää useita liikkuvuustimintja, jiden ansista useat henkilöt saavat tilaisuuden lähteä eri maihin. Näin hakijarganisaatit vivat Erasmus+ -hjelmaan sallistuessaan suunnitella hankkeensa sallistujien tarpeiden mukaan ja ttaa samalla humin mat kansainvälistymis-, kapasiteetin vahvistamis- ja nykyaikaistamissuunnitelmansa. Erasmus+ -hjelman avaintimella 1 tuetaan sallistujaprfiilin mukaan seuraavanlaisia liikkuvuushankkeita: Kulutuksen alalla krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuushankkeet, ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeet, kulujen petushenkilöstön liikkuvuushankkeet, aikuisppilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeet. Nurisalalla nurten ja nuristyöntekijöiden liikkuvuushankkeet. Pitkäkestista henkilöstöliikkuvuutta, lyhyt- ja pitkäkestisia ppilasliikkuvuutta sekä aikuispiskelijiden mnimutliikkuvuutta vidaan tukea sana avaintimeen 2 kuuluvia strategisia kumppanuushankkeita. Seuraavissa luvuissa esitetään yksityiskhtaiset tiedt kuhunkin liikkuvuushanketyyppiin svellettavista perusteista ja ehdista. 33

34 Ohjelmapas KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN JA HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS Nämä liikkuvuushankkeet vivat sisältää yhden tai useampia seuraavista timinnista: KORKEAKOULUOPISKELIJAT Opiskelu ja harjittelu ulkmailla vi liittyä mihin ppiaineeseen tai tieteenalaan hyvänsä. Ollakseen laadukas ja piskelijan kannalta mahdllisimman tehkas liikkuvuustiminnn n vastattava piskelijan tutkintkhtaisia ppimistavitteita ja tuettava hänen henkilökhtaista kehittymistään. Opiskelijat vivat surittaa seuraavassa kuvattavista timinnista jk yhden tai useamman timinnn yhdistelmän: Opiskelujaks ulkmailla kumppanikrkeakulussa. Ulkmaiseen piskelujaksn vi sisältyä myös harjittelujaks. Näin ludaan synergiita ulkmailla hankittavan piskelu- ja työkkemuksen välille. Opiskelu- ja harjittelujaksn yhdistelmä vidaan järjestää eri tavin tilanteesta riippuen: jk kahtena peräkkäisenä timintna tai samanaikaisina timintina. Yhdistelmäjaksn salta nudatetaan piskelijaliikkuvuuden rahitussääntöjä ja vähimmäiskesta. Harjittelujaks (työssäppiminen) ulkmailla yrityksessä tai muussa spivassa työpaikassa. 24 Tukea myönnetään ulkmailla tapahtuvaan työharjitteluun, jka suritetaan ns. shrt cycle -tutkinnn, alemman krkeakulututkinnn, ylemmän krkeakulututkinnn tai jatktutkinnn pintjen aikana, ja js kyse n hjelmamaiden välisestä liikkuvuudesta, viimeistään vuden kuluessa valmistumisesta. Tämä kskee myös pettajiksi piskelevien apulaispettajapaikkja. Erasmus+ ja Hrisntti hjelmien välille n mudstettu kumppanuus, jtta piskelijita vitaisiin tukea paremmin heidän hankkiessaan tulevaisuudessa tarvitsemiaan taitja. Kumppanuudessa tarjtaan ja lisätään harjittelumahdllisuuksia piskelijille ja vastavalmistuneille, jtka haluavat hankkia digitaalisia taitja 25 ja saamista, jta tarvitaan työtehtävien surittamiseen ja menestymiseen taluselämässä ja yhteiskunnassa, jita digitalisaati muuttaa jatkuvasti. Opiskelijita ja vastavalmistuneita kaikilta tieteenalilta kehtetaan hakemaan näitä aiheita kskevaan harjitteluun. Harjittelujaksja dtetaan järjestettävän EU:n jäsenvaltiissa sekä Hrisntti hjelmaan asssiituneissa maissa. Aina kun se n mahdllista, harjittelujaksjen tulisi lla kiinteä sa piskelijan kulutushjelmaa. KORKEAKOULUHENKILÖSTÖ Opetusjakst: krkeakulujen petushenkilöstöön tai yritysten henkilöstöön kuuluvat vivat tämän timinnn mukaisesti pettaa ulkmaisessa kumppanikrkeakulussa. Henkilöstölle tarkitetut ulkmaiset petusjakst vivat kskea mitä hyvänsä ppiainetta tai tieteenalaa. Kuluttautumisjakst: tällä timinnlla tuetaan krkeakulujen petus- ja muun henkilöstön ammatillista kehittymistä sekä sallistuvien laitsten kehitystä. Tämä vidaan tteuttaa tarjamalla heille mahdllisuus sallistua ulkmaisiin kulutustapahtumiin (knferenssit pis luettuina), surittaa työssäppimis- tai työnseurantajaksja tai kuluttautua ulkmaisessa kumppanikrkeakulussa tai muussa alan rganisaatissa. Ulkmaanjaksn vi sisältyä sekä petus- että kuluttautumistimintja. Ohjelmamaiden väliseen henkilöstön liikkuvuuteen myönnettävissä tuissa paintetaan kulutusjaksja, jissa krkeakulujen petushenkilöstö vi kehittää pedaggista ammattitaitaan ja saamistaan petussuunnitelmien laadinnassa. Valtasalla tämän timen määrärahista tuetaan hjelmamaiden välillä tapahtuvaan liikkuvuuteen liittyviä timintja. Pienellä määrällä tähän timeen varatuista määrärahista vidaan kuitenkin rahittaa glbaaleja timintja, jtka tteutetaan hjelmamaiden ja kk maailman kumppanimaiden välillä, alueita 5 ja 12 lukuun ttamatta (ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). 24 Krkeakulukurssilla käymistä ei pidetä harjitteluna. 25 Harjittelua pidetään digitaalisten taitjen harjittelujaksna, kun se kskee yhtä tai useampaa seuraavista timinnista: digitaalinen markkininti (esim. ssiaalisen median hallinta ja kävijäseuranta); digitaalinen graafinen, mekaaninen tai rakenteellinen suunnittelu; svellusten, hjelmistjen, kmentsarjjen tai verkksivustjen kehittäminen; tietteknisten järjestelmien ja verkstjen asennus, ylläpit ja hallinta; kyberturvallisuus; data-analytiikka, tiednluhinta ja tiedn visualisinti; rbttien ja tekälysvellusten hjelminti ja kulutus. Yleinen asiakastuki, tilausten täyttöpalvelut, tiednsyöttö tai timisttehtävät eivät kuulu tähän ryhmään. 34

35 B-sa krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus Rahitus hjelmamaiden ja kumppanimaiden väliseen liikkuvuuteen tulee EU:n ulkisen yhteistyön mnista eri rahitusvälineistä. Sen varmistamiseksi, että tässä timessa nudatetaan Eurpan uninin ulkisia pririteetteja, Eurpan kmissi n asettanut kumppanimaiden kanssa tehtävälle yhteistyölle useita tavitteita ja ehtja. Ohjelma- ja kumppanimaiden väliseen liikkuvuuteen rahitusta hakevien tulee ttaa humin maailman eri alueille varattu rahitusmäärä sekä jäljempänä khdassa Lisätieta hjelmamaiden ja kumppanimaiden välisestä liikkuvuudesta esitetyt pririteetit. MITKÄ OVAT HANKKEESEEN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Liikkuvuushankkeen sallistujarganisaatiilla n seuraavat tehtävät ja velvllisuudet: Ohjelmamaan hakijarganisaati vastaa liikkuvuushanketta kskevan hakemuksen jättämisestä, hankespimuksen allekirjittamisesta ja hallinninnista sekä raprtinnista. Hakija vi timia krdinaattrina samaa maata edustavien kumppanirganisaatiiden yhteenliittymälle eli knsrtille, jnka tarkituksena n järjestää jnkin tyyppistä piskelija- ja henkilöstöliikkuvuutta. Lähettävä rganisaati vastaa sallistuvien piskelijiden ja henkilöstön valinnasta ja heidän lähettämisestään ulkmaille. Tehtäviin kuuluvat myös tukien maksu (hjelmamaissa sijaitsevat lähettävät rganisaatit), liikkuvuusjaksn valmistelut ja seuranta sekä pintsuritusten tunnustaminen. Vastaanttava rganisaati vastaa ulkmailta saapuvien piskelijiden ja henkilöstön vastaanttamisesta ja kulutus- tai harjitteluhjelman tarjamisesta tai hyötyy vastaanttamansa henkilöstön antamasta kulutuksesta. Välittäjärganisaati n hjelmamaassa työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla timiva rganisaati. Se vi lla kumppanina kansallisessa liikkuvuusknsrtissa, mutta se ei le lähettävä rganisaati. Sen tehtävänä vi lla sallistuminen lähettävien krkeakulujen hallintmenettelyihin ja niiden helpttaminen, harjittelujaksa suunnittelevien piskelijiden prfiilien ja yritysten tarpeiden yhteensvittaminen sekä sallistuminen sallistujien valmennukseen. Ohjelma- ja kumppanimaiden välisessä liikkuvuudessa vain hjelmamaiden rganisaatit vivat jättää hakemuksen ja hallinnida saapuvaan ja lähtevään liikkuvuuteen liittyviä maksuja. Lähettävien ja vastaanttavien rganisaatiiden n täytynyt ennen liikkuvuusjaksn alkamista spia kyseisten piskelijiden ja henkilöstön kanssa timinnista, jihin nämä sallistuvat: piskelijiden kanssa tehdään pintspimus (Learning Agreement) ja henkilöstöön kuuluvien kanssa liikkuvuusspimus (Mbility Agreement). Spimuksissa määritellään ulkmaisen piskelujaksn tavitteena levat ppimistulkset, täsmennetään mudllista tunnustamista kskevat määräykset ja mainitaan kunkin sapulen ikeudet ja velvllisuudet. Sillin, kun liikkuvuus n kahden krkeakulun välistä (piskelijiden piskelujakst ulkmailla ja henkilöstön petusjakst ulkmailla), lähettävän ja vastaanttavan krkeakulun välillä n ltava vimassa krkeakulujen välinen spimus (Inter-institutinal Agreement) ennen kuin vaihdt vivat käynnistyä. Allekirjittaessaan krkea-asteen kulutusta kskevan Erasmus-peruskirjan krkeakulut situtuvat tarjamaan liikkuvuuteen sallistujille kaiken tarvittavan tuen, myös mahdllisuuden kielivalmennukseen. Eurpan kmissi ttaa hjelmakauden aikana asteittain käyttöön verkkkielivalmennustuen kaikkia pitkäkestisia, vähintään kaksi kuukautta kestäviä hjelmamaiden välisiä liikkuvuustimintja varten. Eurpan kmissi tarjaa sitä tukikelpisille sallistujille, jtta vidaan arviida heidän kielitaitnsa ja tarvittaessa tarjta tarkituksenmukaista kielivalmennusta ennen liikkuvuusjaksa ja/tai sen aikana (lisätietja hjelmappaan liitteessä I). Kska kumppanimaiden krkeakulut eivät vi allekirjittaa krkea-asteen kulutusta kskevaa Erasmus- peruskirjaa, krkeakulujen väliseen spimukseen n sisällyttävä nimenmainen maininta ja tiedt liikkuvuuteen sallistuville tarjttavasta kielivalmennustuesta. MITKÄ OVAT HANKKEIDEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka krkeakulutusalan liikkuvuushankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: 35

36 Ohjelmapas YLEISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Kuka vi hakea? Yksittäisen krkeakulun hakemuksen vivat jättää hjelmamaiden krkeakulut, jille n myönnetty Erasmus-peruskirja. Lisätietja n jäljempänä khdassa Krkeaasteen kulutusta kskeva Erasmus- peruskirja ja liitteessä I. Kansallisen liikkuvuusknsrtin hakemuksen vivat jättää sellaiset jssain hjelmamaassa sijaitsevat krdinivat rganisaatit, jiden krdinimalle knsrtille n myönnetty liikkuvuusknsrtin akkreditinti. Organisaatit, jilla ei le vimassa levaa knsrtin akkreditintia, vivat hakea sitä liikkuvuusknsrtin nimissä samalla, kun ne hakevat tukea liikkuvuuteen. Tukikelpisissa hjelmamaissa sijaitsevilla krkeakuluilla n ltava krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja. Ne vivat saada tukea liikkuvuuteen ainastaan, js niiden liikkuvuusknsrtin akkreditintia kskeva hakemus hyväksytään. Krkeakulupiskelijat ja -henkilöstö eivät vi hakea tukea suraan, vaan liikkuvuustimintihin sallistumista kskevat valintaperusteet määrittelee tämän ppaan liitteessä I annettujen sääntöjen mukaisesti krkeakulu, jssa he piskelevat tai työskentelevät. Krkeakulutusalan liikkuvuushankkeiden n sisällettävä vähintään yksi seuraavista timinnista: Tukikelpiset timinnt piskelijiden piskelujakst ulkmailla, piskelijiden harjittelujakst ulkmailla, henkilöstön petusjakst ulkmailla, henkilöstön kuluttautumisjakst ulkmailla. Liikkuvuus hjelmamaiden välillä: Tukikelpiset maat Osallistujarganisaatiide n määrä Liikkuvuustiminnn kest Mihin hakemus jätetään? mikä tahansa hjelmamaa. Liikkuvuus hjelmamaiden ja kumppanimaiden välillä: mikä tahansa hjelmamaa mikä tahansa maailman kumppanimaista lukuun ttamatta alueita 5 ja 12 (ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). Organisaatiiden määrä hakulmakkeessa n yksi (eli hakija). Se n yksittäinen krkeakulu hjelmamaassa tai kansallisen liikkuvuusknsrtin krdinaattri. Liikkuvuustimintjen tteutusaikana mukana n ltava vähintään kaksi rganisaatita eri hjelmamaista (vähintään yksi lähettävä ja yksi vastaanttava rganisaati). Liikkuvuustiminnissa, jihin sallistuu kumppanimaita, n ltava mukana vähintään yksi rganisaati jstakin hjelmamaasta ja yksi jstakin tukikelpisesta kumppanimaasta. Hakijan n valittava kest hakuvaiheessa sen mukaan, kuinka laajaa liikkuvuutta ja minkä tyyppisiä liikkuvuustimia timinnn elinkaaren aikana n tarkitus tteuttaa. Ohjelmamaiden välinen liikkuvuus: 16 tai 24 kuukautta. Ohjelma- ja kumppanimaiden välinen liikkuvuus: 24 tai 36 kuukautta. Hakemus jätetään hakijarganisaatin kansalliseen timistn. Liikkuvuustimintja kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 5. helmikuuta kl (Brysselin aikaa) seuraavasti: Millin hakemus jätetään? 1. kesäkuuta samana vunna alkavien hjelmamaiden välisten liikkuvuushankkeiden salta 1. elkuuta samana vunna alkavien hjelma- ja kumppanuusmaiden välisten liikkuvuushankkeiden salta Miten haetaan? Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. 36

37 B-sa krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus Krkeakulu vi hakea tukea kansalliselta timistltaan kahdella tavalla: Muut perusteet suraan yksittäisenä krkeakuluna knsrtin kautta, jssa se n jäsen Krkeakulu vi jättää kullakin valintakierrksella vain yhden hjelmamaiden välistä liikkuvuustiminta kskevan hakemuksen yksittäisenä krkeakuluna ja/tai knsrtin jäsenenä. Krkeakulu vi kuitenkin kuulua useaan hakemuksensa samaan aikaan jättävään kansalliseen liikkuvuusknsrtin tai krdinida sellaisia. Sama pätee hjelma- ja kumppanimaiden välisiin liikkuvuushankkeisiin. Kumpaakin hakutapaa, eli hakemusta yksittäisenä krkeakuluna ja knsrtin jäsenenä, vi käyttää yhtä aikaa. Krkeakululla/laitksella n kuitenkin velvllisuus varmistaa, ettei kukaan piskelija saa päällekkäistä rahitusta, js kumpikin tapa n käytössä saman lukuvuden aikana. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. OPISKELIJALIIKKUVUUDEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET OPISKELUJAKSOT ULKOMAILLA: Kaikkien hjelmamaiden sallistuvien rganisaatiiden (sekä lähettävät että vastaanttavat) n ltava krkeakuluja, jille n myönnetty Erasmus-peruskirja. Kaikkien kumppanimaiden krkeakulujen täytyy lla timivaltaisten viranmaisten tunnustamia maissaan, ja niillä täytyy lla allekirjitettu krkeakulujen välinen spimus hjelmamaissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista. HARJOITTELUJAKSOT ULKOMAILLA: Js kyseessä n hjelmamaiden välinen liikkuvuus, lähettävän rganisaatin täytyy lla krkeakulu, jlle n myönnetty Erasmus-peruskirja. Tukikelpiset Osallistujarganisaati t Js kyseessä n hjelmamaiden ja kumppanimaiden välinen liikkuvuus, lähettävän rganisaatin täytyy lla hjelmamaan krkeakulu, jlle n myönnetty Erasmus-peruskirja, tai kumppanimaan krkeakulu, jka n timivaltaisen viranmaisen tunnustama maassaan ja jka n allekirjittanut krkeakulujen välisen spimuksen hjelmamaassa sijaitsevan kumppanin kanssa ennen liikkuvuuden alkamista. Vastaanttava rganisaati vi lla 26 : julkinen tai yksityinen rganisaati, jka timii työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla, esimerkiksi julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys) paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsitellisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys tutkimuslaits säätiö kulu/ppilaits/kulutuskeskus (kaikki asteet esiasteesta tiseen asteeseen sekä ammatillinen kulutus ja aikuiskulutus) vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö ammatinvalinta- ja ura-hjausta, ammatillista hjausta ja tietpalveluja tarjava elin hjelmamaassa sijaitseva krkeakulu, jlle n myönnetty Erasmus-peruskirja. Opiskelujakst: kuukautta (mukaan lukien täydentävä harjittelujaks, js se kuuluu suunnitelmaan). 26 Kun kyse n piskelijiden harjittelujaksista, seuraavantyyppiset rganisaatit eivät vi lla vastaanttavia rganisaatiita: EU:n timielimet ja muut EU:n erilliselimet, myös virastt (täydellinen luettel niistä löytyy verkksivulta ja EU:n hjelmia hallinnivat rganisaatit, esimerkiksi Erasmus+ -hjelman kansalliset timistt (mahdllisten eturistiriitjen ja/tai päällekkäisrahituksen välttämiseksi). 27 Opiskelujaksn vähimmäiskest n klme kuukautta tai yksi lukukausi. 37

38 Ohjelmapas Harjittelujakst: 2 12 kuukautta. Sama piskelija vi liikkuvuustimintjen määrästä ja tyypistä riippumatta sallistua liikkuvuusjaksihin, jiden pituus n yhteensä enintään 12 kuukautta 28 kutakin tutkintvaihetta khden 29. Myös sallistuminen ilman EU:n tukea lasketaan mukaan enimmäiskestn alemman krkeakulututkinnn suritusaikana (kandidaatti tai vastaava), mukaan lukien ns. shrt cycle -tutkinnt (EQF-tast 5 ja 6), ylemmän krkeakulututkinnn suritusaikana (maisteri tai vastaava; EQF-tas 7) ja jatk-pintjen suritusaikana (lisensiaatti- ja thtritas eli EQF-tas 8). Vastavalmistuneiden harjittelujaksn kest lasketaan mukaan sen tutkintvaiheen enimmäiskestn (12 kuukautta), jnka aikana he hakevat harjitteluun. Timinnn tapahtumapaikka tai - paikat Tukikelpiset sallistujat Opiskelijiden n suritettava liikkuvuusjaksnsa hjelma- tai kumppanimaassa, jka ei le lähettävän rganisaatin sijaintimaa tai heidän asuinmaansa piskelujen aikana. 30 Krkeakuluun kirjittautuneet piskelijat, jtka surittavat jhnkin tunnustettuun tutkintn jhtavia pintja (aina thtripintihin asti). Kun kyseessä vat piskelujakst, piskelijiden n ltava kirjilla vähintään tisen vuden krkeakulupiskelijina. Tämä vaatimus ei kske harjittelujaksja. Krkeakulututkinnn vasta surittaneet vivat surittaa hjelmamaiden välisen harjittelujaksn. Vastavalmistuneet valitsee heidän ma krkeakulunsa viimeisenä piskeluvunna, ja heidän n suritettava ja saatettava ulkmainen harjittelunsa päätökseen vuden kuluessa valmistumisestaan. HENKILÖSTÖLIIKKUVUUDEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET OPETUSJAKSOT ULKOMAILLA: Vastaanttavan rganisaatin täytyy lla hjelmamaan krkeakulu, jlle n myönnetty Erasmus-peruskirja, tai kumppanimaan krkeakulu, jka n timivaltaisen viranmaisen tunnustama maassaan ja jka n allekirjittanut krkeakulujen välisen spimuksen hjelmamaassa sijaitsevan lähettävän kumppanin kanssa ennen liikkuvuuden alkamista. Lähettävän rganisaatin täytyy lla Tukikelpiset sallistujarganisaati t hjelmamaan krkeakulu, jlle n myönnetty Erasmus-peruskirja, tai kumppanimaan krkeakulu, jka n timivaltaisen viranmaisen tunnustama maassaan ja jka n allekirjittanut krkeakulujen välisen spimuksen hjelmamaassa sijaitsevan vastaanttavan kumppanin kanssa, tai js kyse n krkeakuluun kutsutusta petushenkilöstöstä, julkinen tai yksityinen rganisaati, jlle ei le myönnetty Erasmus-peruskirjaa ja jka timii työmarkkinaalalla tai kulutus- ja nurisalalla, esimerkiksi julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys) paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsitellisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys tutkimuslaits säätiö kulu/ppilaits/kulutuskeskus (kaikki asteet esiasteesta tiseen asteeseen sekä ammatillinen kulutus ja aikuiskulutus) vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö ammatinvalinta- ja ura-hjausta, ammatillista hjausta ja tietpalveluja tarjava elin. KOULUTTAUTUMISJAKSOT ULKOMAILLA: 28 Aiempi kkemus elinikäisen ppimisen timintahjelman alaisesta Erasmus-hjelmasta ja/tai Erasmus Mundus -apurahan saajana lasketaan mukaan tutkintvaihekhtaiseen 12 kuukauden jaksn. 29 Lääkärinkulutuksessa ja muissa yksijaksisissa kulutushjelmissa piskelijan liikkuvuus saa kestää enintään 24 kuukautta. 30 Js kyseessä vat sivukampukset, jtka vat riippuvaisia emlaitksesta ja kuuluvat samaan Erasmus- peruskirjaan, lähettäväksi maaksi katstaan maa, jssa emlaits sijaitsee. Sen vuksi Erasmus+ -liikkuvuustimintja ei vida järjestää samaan Erasmus-peruskirjaan kuuluvien sivukampusten ja emlaitksen välillä. 38

39 B-sa krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus Lähettävän rganisaatin täytyy lla hjelmamaan krkeakulu, jlle n myönnetty Erasmusperuskirja, tai kumppanimaan krkeakulu, jka n timivaltaisen viranmaisen tunnustama maassaan ja jka n allekirjittanut krkeakulujen välisen spimuksen hjelmamaassa sijaitsevan vastaanttavan kumppanin kanssa ennen liikkuvuuden alkamista. Vastaanttavan rganisaatin täytyy lla hjelmamaan krkeakulu, jlle n myönnetty Erasmus-peruskirja, tai kumppanimaan krkeakulu, jka n timivaltaisen viranmaisen tunnustama maassaan ja jka n allekirjittanut krkeakulujen välisen spimuksen hjelmamaassa sijaitsevan vastaanttavan kumppanin kanssa, tai hjelmamaan julkinen tai yksityinen rganisaati, jka timii työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla. Esimerkkejä löytyy edelliseltä sivulta. Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai - paikat Kahdesta päivästä (viidestä päivästä, js lähettävä tai vastaanttava rganisaati n kumppanimaasta) kahteen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Kun kyseessä n hjelmamaiden välinen liikkuvuus, jnka kest n kaksi päivää, päivien n ltava peräkkäisiä. Kutsutun yritysten henkilöstön khdalla hjelmamaiden välisen liikkuvuuden vähimmäiskest n yksi päivä. Opetusjaksn n käsitettävä vähintään kahdeksan petustuntia viikka (tai sitä lyhyempää leskelujaksa) khden. Js liikkuvuusjaks kestää kauemmin kuin yhden viikn, petusvelvllisuuden vähimmäismäärä vajaalta viiklta suhteutetaan vajaan viikn pituuteen. Seuraavia pikkeuksia svelletaan: Opetusvelvllisuuden vähimmäismäärä ei kske kutsuttua yritysten henkilöstöä. Js petustiminta yhdistetään kulutustimintaan yhden ulkmaanjaksn aikana, petustuntien vähimmäismäärä viiklta (tai muulta lyhyemmältä leskelujakslta) alennetaan neljään tuntiin. Henkilöstön n suritettava liikkuvuusjaksnsa hjelma- tai kumppanimaassa, jka ei le lähettävän rganisaatin sijaintimaa tai heidän asuinmaansa. OPETUSJAKSOT ULKOMAILLA: Tukikelpiset sallistujat hjelma- tai kumppanimaan krkeakulussa työskentelevä henkilöstö yritysten työntekijät, jtka n kutsuttu pettamaan hjelma- tai kumppanimaan krkeakulussa ja jtka työskentelevät työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla timivassa jnkin hjelma- tai kumppanimaan julkisessa tai yksityisessä rganisaatissa, jlle ei le myönnetty Erasmus-peruskirjaa (töissä levat thtripiskelijat mukaan lukien). KOULUTTAUTUMISJAKSOT ULKOMAILLA: hjelma- tai kumppanimaan krkeakulussa työskentelevä henkilöstö. LISÄTIETOA OHJELMAMAIDEN JA KUMPPANIMAIDEN VÄLISESTÄ LIIKKUVUUDESTA Ohjelmamaiden ja kumppanimaiden väliseen liikkuvuuteen varattu määräraha n jaettu 12 saan maailman eri alueitten välillä ja jkainen rahitussa n erisuuruinen. Lisätieta kunkin rahitussan määrästä julkaistaan kansallisten timistjen verkksivuilla. Yleinen sääntö n, että varjen myöntämisessä n nudatettava maantieteellistä tasapulisuutta. EU n asettanut jukn maantieteellistä tasapulisuutta ja maantieteellisiä pririteetteja kskevia tavitteita, jtka täytyy saavuttaa Eurpan taslla hjelmakauden aikana ( ). Yksittäisten krkeakulujen ei tarvitse saavuttaa näitä tavitteita, mutta kansalliset timistt ttavat nämä tavitteet humin myöntäessään varja. Krkeakuluja kannustetaan myös tekemään yhteistyötä köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä kumppanimaista tulevien kumppanien kanssa. Ohjelma- ja kumppanimaiden väliselle liikkuvuudelle n asetettu seuraavat maantieteelliset tavitteet EU:n taslla vuteen 2020 mennessä: 39

40 Ohjelmapas Kun kyseessä n liikkuvuus Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehittyvien maiden kanssa, 25 % rahituksesta tulisi käyttää liikkuvuuden järjestämiseen alueen vähiten kehittyneiden maiden kanssa. Tällaisia maita vat Aasiassa: Afganistan, Bangladesh, Kambdža, Las, Nepal, Bhutan ja Myanmar; Latinalaisessa Amerikassa: Blivia, El Salvadr, Guatemala, Hnduras ja Nicaragua. Krkeintaan 30 % Aasian määrärahista vidaan käyttää liikkuvuuteen Kiinan ja Intian kanssa. Krkeintaan 35 % Latinalaisen Amerikan määrärahista vidaan käyttää liikkuvuuteen Brasilian ja Meksikn kanssa. Kska liikkuvuutta n kehitysapuvaatimuksen vuksi suunnattava alueille 6, 7, 8, 9, 10 ja 11, 31 ns. shrt cycle -pintja surittavien sekä alempaa ja krkeampaa krkeakulututkinta surittavien piskelijiden liikkuvuus vi suuntautua vain kumppanimaista hjelmamaihin. 32 Vain thtritasn piskelijat ja henkilökunta vivat matkustaa näihin kumppanimaihin. Tiettyjen hjelmamaiden khdalla n kuitenkin jitain pikkeuksia. Asian vi tarkistaa kansallisen timistn verkksivuilta. Krkeakulut vivat hakea pelkästään henkilöstöliikkuvuutta tai piskelijaliikkuvuutta tai mitä tahansa näiden yhdistelmää sillä edellytyksellä, että ne nudattavat kansallisen timistn mahdllisesti määrittämiä tissijaisia perusteita (ks. seuraava khta). KANSALLISTEN TOIMISTOJEN MÄÄRITTÄMÄT TOISSIJAISET PERUSTEET OHJELMA- JA KUMPPANIMAIDEN VÄLISELLE LIIKKUVUUDELLE Mikäli kansallisella timistlla n vain vähän määrärahja tiettyä kumppanialuetta tai maata varten, se vi edellä kuvattujen yleisten perusteiden lisäksi rajittaa kysyntää lisäämällä yhden tai useamman tissijaisen perusteen alla levasta luettelsta. Js kansallinen timist päättää käyttää tissijaisia perusteita, tämä päätös n julkaistava selkeästi ja siitä n ilmitettava kaikille sidsryhmille ennen määräaikaa. Se n etenkin julkaistava kansallisen timistn verkksivuilla. Tissijaiset perusteet: tutkinnn tas (hakemukset vidaan esimerkiksi rajittaa vain yhteen tai kahteen tasn: kandidaatti-, maisteritai jatk-pintihin), vain henkilöstön tai vain piskelijiden liikkuvuuden tukeminen, liikkuvuusjaksjen kestn rajittaminen (esimerkiksi piskelijaliikkuvuuden rajittaminen kuuteen kuukauteen tai henkilöstöliikkuvuuden rajittaminen 10 päivään). OHJELMAMAIDEN VÄLISTÄ LIIKKUVUUTTA KOSKEVAT MYÖNTÄMISPERUSTEET 33 Myöntämisperusteita ei le, sillä laadullista arviintia ei tehdä (laatu n arviitu j Erasmus- peruskirjan hakuvaiheessa tai kansallista liikkuvuusknsrtita valittaessa). Rahitusta saavat kaikki tukikelpiset hankehakemukset, jtka läpäisevät tukikelpisuustarkastuksen. Myönnettävän tuen enimmäismäärään vaikuttavat seuraavat tekijät: hakemuksessa esitettyjen liikkuvuusjaksjen, -kuukausien ja -päivien määrä, hakijan aiempi suriutuminen, jta arviidaan liikkuvuusjaksjen määrän, liikkuvuustimintjen tteuttamisen laadun ja mitteettman varainhidn kannalta, mikäli hakija n saanut samankaltaista tukea aiempina vusina, tähän liikkuvuustimeen sitetut kansalliset kknaismäärärahat. OHJELMAMAIDEN JA KUMPPANIMAIDEN VÄLISTÄ LIIKKUVUUTTA KOSKEVAT MYÖNTÄMISPERUSTEET 31 Ohjeellinen. Riippuvainen uuden Ctnun kumppanuusspimuksen ja mnivutisen rahituskehyksen ehdista. 32 Ks. tämän ppaan A-sa: Tukikelpiset maat. 33 Liikkuvuus mlempiin suuntiin. 40

41 B-sa krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus Tukikelpisuustarkastuksen läpäisevät hankehakemukset arviidaan seuraavin perustein: Strategian relevanssi (enintään 30 pistettä) Yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 30 pistettä) Timintsuunnitelman ja timintjen tteutuksen laatu (enintään 20 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 20 pistettä) Suunnitellun liikkuvuustiminnn merkitys mukana levien (sekä hjelma- että kumppanimaan) krkeakulujen kansainvälistymisstrategiille sekä henkilöstön ja/tai piskelijiden liikkuvuuden valintaperusteet. Hakijarganisaatin aiempi kkemus samankaltaisista liikkuvuustiminnista kyseisen kumppanimaan krkeakulujen tai rganisaatiiden kanssa sekä kumppaneiden vastuualueiden, rlien ja tehtävien kuvauksen selkeys. Niiden järjestelyjen kattavuus ja laatu, jita käytetään sallistujien valinnassa, heidän tukemisessaan ja heidän liikkuvuusjaksjensa tunnustamisessa (etenkin kumppanimaassa). Liikkuvuustiminnn mahdlliset vaikutukset sallistujiin, edunsaajiin ja kumppanirganisaatiihin paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella taslla sekä niiden timenpiteiden laatu, jilla levitetään tieta timinnn tulksista tiedekunnissa ja ppilaitksissa ja tarvittaessa muuallakin sekä hjelma- että kumppanimaissa. Hakijan n kerrttava, miten hanke täyttää nämä neljä perustetta sen man rganisaatin (tai asianmaisten rganisaatiiden, kun kyseessä n knsrtin jättämä hakemus) sekä kumppanimaan krkeakulujen näkökulmasta. Rahitusta vidaan myöntää vain hakemuksille, jtka saavat kaikkiaan vähintään 60 pistettä, jista vähintään 15 pistettä khdasta strategian relevanssi. Kunkin alueen määrärahjen jakamiseksi kunkin kumppanimaan kanssa suunnitellut liikkuvuusjakst pannaan alueellisesti tärkeysjärjestykseen. Krkeakululle myönnettävän tuen määrään vaikuttavat seuraavat tekijät: hakemuksessa esitettyjen liikkuvuusjaksjen, -kuukausien ja -päivien määrä, maata tai aluetta khden myönnetyt kknaismäärärahat, maantieteellinen jakauma kyseisellä alueella tai alueen sassa. Kansallinen timist vi tukea liikkuvuutta kumppanimaahan, jka n alempana alueellisessa tärkeysjärjestyksessä, sillin kun se n tarpeen maantieteellisen tasapulisuuden säilyttämiseksi kyseisellä alueella edellä mainittujen maantieteellisten tavitteiden mukaisesti. Kansallinen timist ei le velvllinen rahittamaan tiettyä kumppanimaata kskevia kaikkia liikkuvuushakemuksia, js hakemuksen katstaan ylittävän käytettävissä levan rahituksen. Tärkeysjärjestystä ja maantieteellistä tasapulisuutta kskevien yleisten perusteiden lisäksi kansallinen timist pyrkii mahdllisuuksiensa mukaan jakamaan käytettävissä levan rahituksen laajalti, jtta rahitus ei keskittyisi vain muutamaan krkeakuluun. Kansallinen timist pyrkii mahdllisimman laajaan kattavuuteen maksimimalla sallistuvien sidsryhmien määrän. Tällöin se ei kuitenkaan saa vaarantaa liikkuvuustiminnn laadukkuutta, maantieteellistä tasapulisuutta tai sen tteutettavuuden edellyttämää vähimmäiskka. MILLAISEN AKKREDITOINNIN HAKIJAT TARVITSEVAT TÄTÄ LIIKKUVUUSHANKETTA VARTEN? KORKEA-ASTEEN KOULUTUSTA KOSKEVA ERASMUS-PERUSKIRJA Js hjelmamaassa sijaitseva krkeakulu haluaa sallistua krkeakulutusalan liikkuvuustimintn, sille täytyy lla myönnetty krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus- peruskirja (ECHE) jk yksittäisenä krkeakuluna tai kansallisen liikkuvuusknsrtin jäsenenä. Eurpan kmissi julkaisee jka vusi kulutus-, audivisuaali- ja kulttuurialan timeenpanvirastn välityksellä erityisen ehdtuspyynnön, jssa vahvistetaan Erasmus-peruskirjan saamisen yksityiskhtaiset edellytykset ja laatuvaatimukset. Ehdtuspyyntö n saatavilla timeenpanvirastn verkksivulta. 41

42 Ohjelmapas Kumppanimaassa sijaitsevilla krkeakuluilla n ltava timivaltaisen kansallisen akkreditintirganisaatin akkreditinti. Kska niille ei vida myöntää Erasmus-peruskirjaa, niillä täytyy lisäksi lla hjelmamaassa sijaitsevan kumppanin tai kumppaneiden kanssa tehty krkeakulujen välinen spimus, jka sisältää Erasmus-peruskirjan periaatteet. KONSORTION AKKREDITOINTI KORKEAKOULUTUKSEN ALALLA Ohjelmamaan rganisaatilta, jka jättää hakemuksen kansallisen liikkuvuusknsrtin nimissä, vaaditaan vimassa leva knsrtin akkreditinti. Sen myöntää sama kansallinen timist, jka arvii kyseistä krkeakulutusalan liikkuvuustiminta kskevan hakemuksen. Akkreditintia ja tukea liikkuvuuteen vi hakea samanaikaisesti. Liikkuvuustukea vidaan kuitenkin myöntää vain akkreditintiprsessin läpäisseille krkeakuluille ja rganisaatiille. Knsrtin akkreditintia kskevat seuraavat edellytykset: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Krkeakulutusalan kansallinen liikkuvuusknsrti vi kstua seuraavista sallistujarganisaatiista: Tukikelpiset sallistujarganisaatit Kuka vi hakea? Osallistujarganisaatiide n määrä Akkreditinnin vimassal Mihin hakemus jätetään? krkeakulut, jilla n vimassa leva Erasmus-peruskirja (lisätietja hjelmappaan khdassa Krkea- asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja ja liitteessä I), ja julkinen tai yksityinen rganisaati, jka timii työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla (esimerkkejä tukikelpisista sallistujarganisaatiista löytyy edelliseltä sivulta). Jkaisen sallistujarganisaatin täytyy sijaita samassa hjelmamaassa. Mikä hyvänsä tukikelpinen sallistujarganisaati vi timia krdinaattrina ja jättää hakemuksen kaikkien knsrtissa mukana levien rganisaatiiden nimissä. Kansalliseen liikkuvuusknsrtin n kuuluttava vähintään klme tukikelpista sallistujarganisaatita, jista kaksi n lähettäviä krkeakuluja. Kaikki kansallisen liikkuvuusknsrtin jäsenrganisaatit n nimettävä sillin, kun knsrtin akkreditintia haetaan. Kaikki perättäiset vutuiset hakuajat, ja enintään vuden 2020 hakuun asti. Hakemus jätetään hakijarganisaatin kansalliseen timistn. Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Samana vunna alkavia timintja kskevat akkreditintihakemukset viimeistään saman vuden 5. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet.. n jätettävä MYÖNTÄMISPERUSTEET Akkreditintihakemusta arviidaan seuraavin perustein: Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: Knsrtin relevanssi (enintään 30 pistettä) hjelmatimen tavitteet (ks. Mitkä vat liikkuvuushankkeen tavitteet? ), knsrtin sallistuvien rganisaatiiden ja henkilösallistujien tarpeet ja tavitteet. Missä määrin hankkeella n mahdllista saada aikaan sallistujien kannalta laadukkaita ppimistulksia, parantaa knsrtin sallistuvien rganisaatiiden valmiuksia ja lisätä niiden timinnan kansainvälisyyttä, tuttaa eurppalaista lisäarva tulksilla, jita ei saataisi aikaan kunkin krkeakulun yksin tteuttamilla timinnilla. 42

43 B-sa krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus Knsrtin kknpann ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä) Knsrtin timintsuunnitelma n ja timintjen tteutuksen laatu (enintään 20 pistettä) Missä määrin hakemus täyttää seuraavat vaatimukset: knsrti kstuu lähettävien krkeakulujen tarkituksenmukaisesta yhdistelmästä, jssa n tarvittaessa mukana niitä täydentäviä, muita ssieknmisia alja edustavia sallistujarganisaatiita, jiden prfiili, kkemus ja asiantuntemus takaavat timinnan kaikinpulisen nnistumisen, knsrtin krdinaattrilla n aiempaa kkemusta knsrtin tai vastaavantyyppisen hankkeen hallinninnista, velvllisuuksien ja vastuiden sekä tehtävien ja resurssien jak n selkeä ja kert kaikkien sallistujarganisaatiiden situtuneisuudesta timintihin ja aktiivisesta sallistumisesta niiden tteuttamiseen, tehtävät ja resurssit n yhdistetty ja jaettu, spimus- ja talushallintasiiden vastuualat n määritetty selkeästi, knsrtissa n mukana tähän hjelmatimeen ensi kertaa sallistuvia. Liikkuvuustimintjen selkeys, kattavuus ja laatu kaikissa eri vaiheissa (valmistelu, tteutus ja jatktimet). Käytännön järjestelyjen, hallinninnin ja tukimenettelyjen laatu (esimerkiksi vastaanttavien rganisaatiiden etsintä, kntaktien luminen, tiedttaminen, kieli- ja kulttuurituki sekä seuranta). Osallistujarganisaatiiden keskinäisen sekä niiden ja muiden keskeisten sidsryhmien välisen yhteistyön, krdininnin ja viestinnän laatu. Tarvittaessa sallistujien ppimistulsten tunnistamista ja tunnustamista kskevien järjestelyjen laatu sekä avimuutta ja tunnustamista lisäävien eurppalaisten välineiden jhdnmukainen hyödyntäminen. Tarvittaessa niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus, jilla sallistujat valitaan liikkuvuustimintihin ja muita heikmmassa asemassa levia kannustetaan sallistumaan niihin. Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 30 pistettä) Niiden timenpiteiden laatu, jilla knsrtin jhtamien timintjen tulksia arviidaan. Hankkeen mahdlliset vaikutukset sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin timintjen aikana ja niiden päättymisen jälkeen, paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai glbaalilla taslla, kun ei teta humin timintihin suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta knsrtin jhtamien timintjen tulksista sallistujarganisaatiissa ja kumppanimaissa sekä niiden ulkpulella. Vidakseen saada akkreditinnin hakemuksen n saatava kaikkiaan ainakin 60 pistettä. Lisäksi hakemuksen n saatava vähintään pulet kunkin myöntämisperusteen enimmäispistemäärästä. MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? Tätä timea kskevat yksityiskhtaiset säännöt ja ehdt sekä hyödyllistä lisätieta löytyy hjelmappaan liitteestä I. Kiinnstuneita rganisaatiita kehtetaan perehtymään hulellisesti liitteen I asianmaisiin siihin ennen rahitustuen hakemista. RAHOITUSSÄÄNNÖT Hakijiden n esitettävä krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuustimintja kskevassa hakulmakkeessa seuraavat tiedt: liikkuvuustimintihin sallistuvien piskelijiden ja henkilöstöön kuuluvien letettu määrä, suunniteltujen liikkuvuustimintjen kknaiskest. Ohjelmamaiden kansalliset timistt myöntävät hakijille tältä phjalta tukea tiettyyn liikkuvuustimintjen määrään, jka ei vi ylittää hakijan ehdttamaa enimmäismäärää. 43

44 Ohjelmapas Js hakemus kskee kumppanimaiden kanssa tteutettavia liikkuvuustimintja, hakijan n täytettävä erillinen hakulmake, jka n tarkitettu kumppanimaihin ja kumppanimaista suuntautuvaa liikkuvuutta varten. Kumppanimaiden kanssa tteutettavia liikkuvuustimintja varten myönnetään erillinen tuki. Timintjen taludellista tukea kskevat seuraavat säännöt: A) KAIKKIA LIIKKUVUUSTOIMINTOJA KOSKEVAT RAHOITUSSÄÄNNÖT Tukikelpiset kustannukset Rahitus tapa Määrä Myöntämiskäytäntö Organisintituki Liikkuvuustimintjen tteuttamiseen suraan liittyvät kustannukset (sallistujien leskeluja matkakustannuksia lukuun ttamatta) Tuki Yksikkökustannuksiin Js kyseessä n hjelmamaiden välinen liikkuvuus: 100:nteen sallistujaan asti 350 eura sallistujalta ja 100:nnen sallistujan jälkeen 200 eura lisäsallistujalta Js kyseessä n hjelma- ja kumppanimaiden välinen liikkuvuus: 350 eura sallistujalta Perusteena liikkuvuustimintn sallistuvien määrä Erityistuki Erityistarpeisiin sallistujiin suraan liittyvät lisäkustannukset. Tdellise t kustannu kset Enintään 100 % kansallisen timistn hyväksymistä tukikelpisista kustannuksista Ehdllinen: tukipyyntö n perusteltava hyvin erityisessä hakulmakkeessa sallistujien valinnan jälkeen. Pikkeuks elliset kulut Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, js kansallinen timist vaatii vakuuden. Js kyseessä n hjelmamaiden välinen liikkuvuus: syrjäisimmiltä alueilta ja merentakaisista maista ja alueilta tulevien tai niille lähtevien sallistujien krkeat matkakulut. Tdellise t kustannu kset Vakuudesta aiheutuvat kustannukset: 75 % tukikelpisista kustannuksista Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikelpisista matkakustannuksista. Ehdllinen: tukipyyntö n perusteltava hyvin sallistujien valinnan jälkeen. ORGANISOINTITUKI EDUNSAAJALLE (KORKEAKOULUILLE TAI KONSORTIOILLE) Organisintitukea myönnetään krkeakuluille kustannuksiin, jtka liittyvät piskelijiden ja henkilöstön saapuvaa ja lähtevää liikkuvuutta edistäviin timintihin ja jita niille aiheutuu krkea- asteen kulutusta kskevan Erasmus-peruskirjan (hjelmamaissa) tai krkeakulujen välisessä spimuksessa kuvastuvien Erasmus-peruskirjan periaatteiden (kumppanimaissa) nudattamisesta. Esimerkkejä timinnista: rganisatriset järjestelyt kumppanikrkeakulujen kanssa myös vierailut mahdllisten kumppaneiden luna liikkuvuuteen sallistuvien valintaa, valmennusta, vastaanttamista ja speuttamista kskevista krkeakulujen välisten spimusten ehdista spimiseksi ja spimusten pitämiseksi ajan tasalla, ajantasaisten pint-ppaiden laatiminen kansainvälisille piskelijille, tiedn ja avun tarjaminen piskelijille ja henkilöstölle, piskelijiden ja henkilöstön valinta, pintspimusten (Learning Agreement) laatiminen piskelijiden sasuritusten täysimääräiseksi tunnustamiseksi sekä henkilöstön liikkuvuusspimusten valmistelu ja tunnustaminen, Erasmus+ -verkkkielivalmennustuen lisäksi tarjttu kieli- ja kulttuurivalmennus saapuville ja lähteville piskelijille ja henkilöstölle, saapuvien sallistujien speutumisen edistäminen vastaanttavassa krkeakulussa, liikkuvuuteen sallistuvien tehkkaista mentrinti- ja hjausjärjestelyistä vastaaminen, erityisjärjestelyt piskelijiden yritysharjittelujen laadukkuuden varmistamiseksi, piskelijiden sasuritusten ja niitä vastaavien pintpisteiden tunnustamisen varmistaminen sekä pintrekisteritteiden ja tutkinttdistusten liitteiden antaminen, 44

45 B-sa krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus sallistujien uudelleenspeutumisen tukeminen ja heidän hankkimansa uuden saamisen hyödyntäminen krkeakulun ja vertaisryhmän eduksi. Sekä hjelma- että kumppanimaiden krkeakulut situtuvat nudattamaan kaikkia Erasmus- peruskirjan periaatteita laadukkaan liikkuvuuden varmistamiseksi. Niiden n esimerkiksi varmistettava, että ulkmaille lähtevät piskelijat vat valmentautuneet hulella muun muassa hankkimalla riittävän kielitaidn, ja tarjttava saapuville piskelijille asianmukaista kielivalmennustukea. Siinä vidaan hyödyntää krkeakuluissa j tarjlla levia kielenpetusjärjestelyjä. Ne krkeakulut, jtka pystyvät tarjamaan piskelijille ja henkilöstölle kielivalmennustukea sisältävää laadukasta liikkuvuutta pienemmin kustannuksin (tai rahitusta n tarjlla muista kuin EU-lähteistä), vivat siirtää san rganisintituesta ylimääräisten liikkuvuustimintjen rahitukseen. Tämä justvara täsmennetään tukispimuksessa. Edunsaajilla n aina spimusperusteinen velvllisuus tarjta laadukkaita palveluja. Kansalliset timistt seuraavat ja valvvat niiden suriutumista ja ttavat humin piskelijilta ja henkilöstöltä Mbility Tl+ -työkalun välityksellä saatavan palautteen, jka n suraan kansallisten timistjen ja kmissin käytettävissä. Kun kyseessä n hjelmamaiden sisällä tapahtuva liikkuvuus, rganisintituki lasketaan kaikkien tukea saavien, ulkmaille lähtevien sallistujien (mukaan lukien kk liikkuvuusjaksn aikana EU:n nllatukea saavat sallistujat kats heti jäljempänä) ja edunsaajana tai kyseisen kansallisen liikkuvuusknsrtin jäsenenä levassa krkeakulussa pettavan, ulkmailta saapuvan yrityshenkilöstön määrän perusteella. Kk liikkuvuusjaksn aikana EU:n nllatukea saavat sallistujat lasketaan tukea saaviksi sallistujiksi, sillä he hyödyntävät liikkuvuustiminnn puitteita ja rganisatrisia timintja. Siksi rganisintitukea maksetaan myös näistä sallistujista. Kun kyseessä n hjelma- ja kumppanimaiden välinen liikkuvuus, rganisintituki lasketaan myönnettyjen liikkuvuusjaksjen määrän perusteella, mukaan lukien kaikki tukea saavat, hjelmamaista lähtevät ja kumppanimaista saapuvat sallistujat. Kk liikkuvuusjaksn aikana EU:n nllatukea saavat sallistujat vidaan laskea tukea saaviksi sallistujiksi, sillä he hyödyntävät liikkuvuustiminnn puitteita ja rganisaatita. Tällöin ei lasketa mukaan henkilöitä, jtka avustavat tai tukevat ulkmailla tteutettavaan timintn sallistujia, eikä ylimääräisiä liikkuvuustimintja, jita ehkä järjestetään rahitustaulukn sien välisin määrärahasiirrin. Kansalliselle liikkuvuusknsrtille myönnetty rganisintituki vidaan jakaa sen kaikkien kansallisten jäsenten kesken niiden yhdessä spimien sääntöjen mukaisesti. Kumppani- ja hjelmamaiden väliseen liikkuvuuteen myönnetty rganisintituki jaetaan kumppanien kesken sallistuvien krkeakulujen spimalla, kaikkia tyydyttävällä tavalla. EU:N NOLLATUKEA SAAVAT LIIKKUVUUSTOIMINTOIHIN OSALLISTUJAT Niin santut nllatukipiskelijat ja henkilöstö vat sallistujia, jtka eivät saa EU:lta tukea matka- ja leskelukustannuksiin, vaikka he muutin täyttävät kaikki piskelija- tai henkilöstöliikkuvuuden kriteerit ja heillä n ikeus kaikkiin Erasmus+ - piskelijille ja -henkilöstölle kuuluviin etuihin. He vivat saada liikkuvuudesta aiheutuviin kustannuksiin alueellista, kansallista tai muun tyyppistä tukea. EU:n nllatukea kk liikkuvuusjaksn ajalta saavien sallistujien määrä tetaan tilastissa humin tulsindikaattrissa, jnka perusteella EU:n talusarvista myönnettävä tuki jaetaan sallistujamaiden kesken. Tämä kskee sekä hjelmamaiden sisällä että hjelma- ja kumppanimaiden välillä järjestettäviä liikkuvuusjaksja. ERITYISTUKI Erityistarpeisella henkilöllä tarkitetaan sallistujaa, jka fyysisen, henkisen tai terveystilanteensa vuksi ei visi sallistua hankkeeseen tai liikkuvuustimeen ilman taludellista lisätukea. Erityistarpeisia piskelijita ja/tai henkilöstöä mukaan valinneet krkeakulut vivat hakea maansa kansalliselta timistlta ylimääräistä tukea lisäkustannuksiin, jita aiheutuu erityistarpeisten henkilöiden sallistumisesta liikkuvuustimintihin. Tämä erityistuki vi siksi lla suurempi kuin jäljempänä vahvistetut yksilötuen enimmäismäärät. Krkeakulut kertvat verkksivuillaan, miten erityistarpeiset piskelijat ja henkilöstö vivat pyytää lisätukea. Erityistarpeisille piskelijille ja henkilöstölle vidaan tarjta lisätukea myös muista, esimerkiksi paikallisista, alueellisista ja/tai kansallisista lähteistä. Erityistarpeisten piskelijiden ja henkilöstön avustajat vat ikeutettuja saamaan tdellisiin kuluihin perustuvaa tukea. Kaikki krkeakulut situtuvat krkea-asteen kulutusta kskevan Erasmus-peruskirjan allekirjittaessaan takaamaan kaikille sallistujille yhtäläiset mahdllisuudet ja tilaisuudet taustasta riippumatta. Opiskelijat ja henkilöstö, jilla n erityistarpeita, vivat siksi hyödyntää vastaanttavan krkeakulun mille piskelijilleen ja henkilöstölleen tarjamia tukipalveluja. 45

46 Ohjelmapas POIKKEUKSELLISEN KORKEAT MATKAKUSTANNUKSET Pikkeuksellisen krkeat matkakustannukset krvataan vain sallistujille, jtka vat ikeutettuja matka-avustuksen perussaan. Liikkuvuushankkeiden edunsaajat vivat hakea lisätukea sallistujien krkeisiin matkakuluihin rahitustaulukn san pikkeukselliset kulut mukaisesti (krkeintaan 80 % tukikelpisista kknaiskuluista: ks. khta Rahitussäännöt ). Tukea myönnetään, js edunsaaja pystyy perustelemaan, että tavallisten rahitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) krvaukset eivät kata vähintään 70 % sallistujien matkakuluista. Mikäli pikkeuksellisen krkeisiin matkakuluihin myönnetään lisätukea, se krvaa matka-avustuksen perussan. MUUT RAHOITUSLÄHTEET Liikkuvuustimintn sallistuvat piskelijat ja henkilöstö vivat saada EU:n tuen lisäksi tai js heille ei le myönnetty EU:n tukea sen sijaan alueellista, kansallista tai muun tyyppistä tukea, jta hallinni jkin muu rganisaati kuin kansallinen timist (esimerkiksi ministeriö tai alueviranmainen). Muista rahituslähteistä kuin EU:n talusarvista myönnettävää tukea eivät kske tässä asiakirjassa vahvistetut summat tai vähimmäis- ja enimmäismäärät. B) OPISKELIJOIDEN LIIKKUVUUSTUKI Opiskelijat vivat saada EU:lta tukea ulkmaisen piskelu- tai harjittelujaksn matka- ja leskelukustannuksiin. Kansalliset timistt määrittelevät tukisummat kansallisten viranmaisten ja/tai sallistuvien krkeakulujen kanssa svitulla tavalla jäljempänä kuvattujen pulueettmien ja selkeiden kriteerien perusteella. Tarkat summat julkaistaan kansallisten timistjen ja krkeakulujen verkksivuilla. Ryhmä 1 Ohjelmamaat, jissa elinkustannukset vat krkeat Ryhmä 2 Ohjelmamaat, jissa elinkustannukset vat keskitasa Ryhmä 3 Ohjelmamaat, jissa elinkustannukset vat alhaiset Tanska, Sumi, Islanti, Irlanti, Luxemburg, Rutsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Liechtenstein, Nrja Itävalta, Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Kreikka, Espanja, Kyprs, Alankmaat, Malta, Prtugali Bulgaria, Kratia, Tšekki, Vir, Latvia, Liettua, Unkari, Pula, Rmania, Serbia, Slvakia, Slvenia, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Turkki OHJELMAMAIDEN VÄLINEN LIIKKUVUUS KRITEERI 1: LÄHETTÄVÄ JA VASTAANOTTAVA MAA Opiskelijalle myönnettävä EU:n tuki määräytyy sen mukaan, mihin maahan hän lähtee: piskelijan lähtiessä maahan, jssa elinkustannukset vat samat kuin ktimaassa, hän saa keskitasista EU:n tukea, piskelijan lähtiessä maahan, jssa elinkustannukset vat krkeammat kuin ktimaassa, hän saa krkeammantasista EU:n tukea, piskelijan lähtiessä maahan, jssa elinkustannukset vat alhaisemmat kuin ktimaassa, hän saa alemmantasista EU:n tukea. Kansallisten timistjen vahvistamat summat nudattavat seuraavia vähimmäis- ja enimmäismääriä: Keskitasn EU-tuki n eura kuukaudessa, ja sitä myönnetään liikkuvuustimintihin, jtka suuntautuvat samantasisten elinkustannusten maahan, eli a) ryhmän 1 maista ryhmän 1 maihin, b) ryhmän 2 maista ryhmän 2 maihin ja c) ryhmän 3 maista ryhmän 3 maihin. Krkeamman tasn EU-tuki vastaa kansallisen timistn sveltamaa keskitasista tukea, jhn lisätään vähintään 50 eura, ja n yhteensä eura kuukaudessa. Sitä myönnetään liikkuvuustimintihin, jtka suuntautuvat krkeampien elinkustannusten maahan, eli a) ryhmän 2 maista ryhmän 1 maihin ja b) ryhmän 3 maista ryhmien 1 ja 2 maihin. Alemman tasn EU-tuki vastaa kansallisen timistn sveltamaa keskitasista tukea, jsta vähennetään vähintään 50 eura, ja n yhteensä eura kuukaudessa. Sitä myönnetään liikkuvuustimintihin, jtka suuntautuvat alhaisempien elinkustannusten maahan, eli a) ryhmän 1 maista ryhmien 2 ja 3 maihin ja b) ryhmän 2 maista ryhmän 3 maihin. 46

47 B-sa krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus Määritellessään summia, jita man maan edunsaajien n tarkitus sveltaa, kansalliset timistt ttavat humin kaksi erityiskriteeriä: nk muista lähteistä paikallisilta, alueellisilta tai valtakunnallisilta yksityisiltä tai julkisilta yhteisöiltä saatavissa EU:n tukea täydentävää yhteisrahitusta ja kuinka paljn, kuinka paljn piskelijita n kaikkiaan lähdössä ulkmaille piskelemaan tai harjittelemaan. Kansalliset timistt vivat halutessaan jättää maansa krkeakuluille liikkumavaraa määrittelemällä tukisummille kansallisella taslla vaihteluvälejä kiinteiden summien sijaan. Liikkumavaraan täytyy lla asianmukaiset perusteet, ja sitä vidaan sveltaa esimerkiksi maissa, jissa yhteisrahitusta n saatavilla alueellisella tai ppilaitstaslla. OHJELMAMAIDEN VÄLINEN LIIKKUVUUS KRITEERI 2: LISÄTUKI TIETTYJÄ KOHDERYHMIÄ, TOIMINTOJA SEKÄ LÄHETTÄVIÄ MAITA JA ALUEITA VARTEN Heikista lähtökhdista tulevat (muut kuin erityistarpeiset) piskelijat Kansalliset viranmaiset vivat Erasmus+ -hjelman timeenpansta tietyssä maassa vastaavien kansallisten timistjen kanssa päättää (vaihtehtina pt-in ja pt-ut eli sallistuminen tai ulkpulelle jääminen riippuen kansallisella taslla j annetusta tuesta), että kyseisen maan kaikkien sallistuvien krkeakulujen n krtettava niiden EU-tuesta rahitettavaa, heikista lähtökhdista peräisin leville piskelijille (mukaan lukien paklaiset, turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat) myönnettävää yksilötukea tietyllä eurn suuruisella summalla kuukaudessa. Kansalliset viranmaiset täsmentävät massa maassaan myönnettävän tuen tarkan kuukausittaisen määrän ja svellettavat kriteerit. Harjitteluun sallistuvat piskelijat Harjittelujaksa surittavien piskelijiden EU-tukea krtetaan lisäksi eurlla kuukaudessa. Kansalliset timistt ja/tai krkeakulut täsmentävät tuen tarkan määrän tämäntyyppisen liikkuvuuden kysynnän ja (saatavilla levan) yhteisrahituksen määrän mukaan. Kaikille saman krkeakulun piskelijille pitää jka tapauksessa myöntää samantasista tukea riippumatta krtuksista ja/tai luntiseduista, jita isäntäyritykset mahdllisesti tarjavat heille. Harjitteluun sallistuvat, heikista lähtökhdista tulevat piskelijat vivat saada heille tarkitettua lisätukea harjittelulisän sijaan, js harjittelulisä n sitä pienempi. Syrjäisimmistä hjelmamaista ja syrjäisimmiltä alueilta sekä merentakaisista maista ja alueilta saapuvat piskelijat Kska eräiden maiden ja alueiden suuri etäisyys muista hjelmamaista aiheuttaa erityisiä rajituksia, syrjäisimmiltä alueilta, Kyprksesta, Islannista, Maltasta sekä merentakaisista maista ja alueilta saapuville piskelijille myönnetään krtettua yksilötukea seuraavasti: Lähettävä maa tai alue Vastaanttava maa Määrä Syrjäisimmät alueet, Kyprs, Islanti, Malta sekä merentakaiset maat ja alueet Ryhmä 1 maat Ryhmä 2 maat Ryhmä 3 maat 770 eura kuukaudessa 720 eura kuukaudessa 670 eura kuukaudessa Kyseisistä maista saapuvat piskelijat saavat edellä mainitun yksilötuen lisäksi matkatukea seuraavasti: Matkjen pituudet 34 Määrä km 20 eura sallistujaa khden km 180 eura sallistujaa khden km 275 eura sallistujaa khden km 360 eura sallistujaa khden km 530 eura sallistujaa khden km 820 eura sallistujaa khden vähintään km 1500 eura sallistujaa khden 34 Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla ( Edestakaista matkaa varten myönnettävä EU:n tuki n laskettava yhdensuuntaisen matkan pituuden perusteella. 47

48 Ohjelmapas Tuen krttaminen harjittelujaksja varten tai piskelijan heikkjen lähtökhtien vuksi ei tule kyseeseen tässä tapauksessa. Krkeakulujen määrittelemän tuen määrä Krkeakulujen edellytetään kaikissa tapauksissa nudattavan seuraavia periaatteita ja kriteerejä määritellessään ja/tai sveltaessaan EU:n tukimääriä. Kun krkeakulut vat määritelleet tukimäärät, niitä n nudatettava kk liikkuvuushankkeen ajan. Tukimäärien suuruutta ei vida nstaa eikä laskea saman hankkeen aikana. Tukimäärät n määriteltävä ja/tai niitä n svellettava pulueettmasti ja avimesti ttaen humin kaikki edellä kuvaillut periaatteet ja menettelyt (tisin sanen mihin maahan piskelija n lähdössä sekä erityinen lisätuki). Samansuuruista tukea n myönnettävä kaikille piskelijille, jtka lähtevät saman ryhmän maihin harjittamaan samantyyppistä liikkuvuutta eli surittamaan pintja tai harjittelujaksa (lukuun ttamatta heikista lähtökhdista tulevia tai erityistarpeisia piskelijita). OHJELMA- JA KUMPPANIMAIDEN VÄLINEN LIIKKUVUUS Yksilötuen määrät vat seuraavat: Lähettävä maa tai alue Vastaanttava maa Määrä Tukikelpiset kumppanimaat Ryhmä 1 hjelmamaat Ryhmä 2 hjelmamaat Ryhmä 3 hjelmamaat 900 eura kuukaudessa 850 eura kuukaudessa 800 eura kuukaudessa Ohjelmamaat Kumppanimaat 700 eura kuukaudessa Kumppanimaista tulevat tai kumppanimaihin lähtevät piskelijat saavat lisäksi matkatukea seuraavasti: Matkjen pituudet 35 Määrä km 20 eura sallistujaa khden km 180 eura sallistujaa khden km 275 eura sallistujaa khden km 360 eura sallistujaa khden km 530 eura sallistujaa khden km 820 eura sallistujaa khden vähintään km 1500 eura sallistujaa khden LISÄTUKI TIETTYJÄ KOHDERYHMIÄ, TOIMINTOJA SEKÄ LÄHETTÄVIÄ MAITA JA ALUEITA VARTEN Heikista lähtökhdista tulevat (muut kuin erityistarpeiset) piskelijat Kansalliset viranmaiset vivat Erasmus+ -hjelman timeenpansta tietyssä maassa vastaavien kansallisten timistjen kanssa päättää (vaihtehtina pt-in ja pt-ut eli sallistuminen tai ulkpulelle jääminen riippuen kansallisella taslla j annetusta tuesta), että kyseisen maan kaikkien sallistuvien krkeakulujen n krtettava niiden EU-tuesta rahitettavaa, heikista lähtökhdista peräisin leville piskelijille (mukaan lukien paklaiset, turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat) myönnettävää yksilötukea tietyllä eurn suuruisella summalla kuukaudessa. Kansalliset viranmaiset täsmentävät massa maassaan myönnettävän tuen tarkan kuukausittaisen määrän ja svellettavat kriteerit. 35 Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla ( Edestakaista matkaa varten myönnettävä EU:n tuki n laskettava yhdensuuntaisen matkan pituuden perusteella. 48

49 B-sa krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus C) HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUSTUKI Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: Matkatuki Osallistujien edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle Tuki Yksikkökustan-nuksiin 180 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla välimatkalaskimella 36. Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän 37. Kun matkan pituus n vähintään km: 1500 eura sallistujaa khden Yksilötuki supprt Osallistujien leskeluun timinnn aikana suraan liittyvät kustannukset Tuki yksikkökustan-nuksiin Timinnn 14. päivään asti: A1.1 sallistujaa khden päivässä, kun kyseessä n hjelmamaiden välinen liikkuvuus, tai A1.2, kun kyseessä n hjelma- ja kumppanimaiden välinen liikkuvuus + Timinnn päivä: 70 % A1.1:stä sallistujaa khden päivässä, kun kyseessä n hjelmamaiden välinen liikkuvuus, tai A1.2, kun kyseessä n hjelma- ja kumppanimaiden välinen liikkuvuus Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen timinta ja yksi matkapäivä sen jälkeen) Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura).. 49

50 Ohjelmapas TAULUKKO A: YKSILÖTUKI (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Tukisummat riippuvat vastaanttavasta maasta. Summat vahvistetaan seuraavassa taulukssa esitettyjen vähimmäis- ja enimmäismäärien mukaisesti. Määritellessään summia, jita man maan edunsaajien n määrä sveltaa, kansalliset timistt ttavat kansallisten viranmaisten kanssa svitusti humin kaksi erityiskriteeriä: nk muista lähteistä paikallisilta, alueellisilta tai valtakunnallisilta yksityisiltä tai julkisilta yhteisöiltä saatavissa EU:n tukea täydentävää yhteisrahitusta ja kuinka paljn, kuinka suuri sa henkilöstöstä n kaikkiaan lähdössä ulkmaille pettamaan tai kuluttautumaan. Kaikkiin khdemaihin n svellettava samaa prsenttilukua tietyn vaihteluvälin puitteissa. Samaa tukisummaa ei vida myöntää kaikkien khdemaiden salta. Vastaanttava maa Ohjelmamaista tuleva henkilöstö Vähintään enintään (päivää khden) Kumppanimaista tuleva henkilöstö Määrä (päivää khden) A1.1 A1.2 Nrja, Tanska, Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti, Rutsi, Irlanti, Sumi, Liechtenstein Alankmaat, Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Kyprs, Kreikka, Malta, Prtugali Slvenia, Vir, Latvia, Kratia, Slvakia, Tšekki, Liettua, Turkki, Unkari, Pula, Rmania, Bulgaria, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Serbia Kumppanimaat 180 Ei svelleta Ohjelmamaiden välisessä liikkuvuudessa kansalliset timistt vivat halutessaan jättää maansa krkeakuluille liikkumavaraa määrittämällä tukisummille kansallisella taslla vaihteluvälejä kiinteiden summien sijaan. Liikkumavaraan täytyy lla asianmukaiset perusteet, ja sitä vidaan sveltaa esimerkiksi maissa, jissa yhteisrahitusta n saatavilla alueellisella tai ppilaitstaslla. Tarkat summat julkaistaan kansallisten timistjen ja krkeakulujen verkksivuilla. 50

51 B-sa Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten LIIKKUVUUSHANKKEET AMMATTIOPISKELIJOITA JA AMMATTIOPPILAITOSTEN HENKILÖSTÖÄ VARTEN Organisaatit vivat hakea tukea ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeille kahdella tavalla: Tukikelpiset rganisaatit vivat hakea rahitusta ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeille ilman ammatillisen kulutuksen Erasmus+ -liikkuvuusperuskirjaa. Organisaati, jlla n tdennettua kkemusta ja vimassa leva ammatillisen kulutuksen Erasmus+ - liikkuvuusperuskirja, vi käyttää npeutettua menettelyä, jssa ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeille haetaan rahitusta ammatillisen kulutuksen Erasmus+ -liikkuvuusperuskirjalla. Näiden kummankin hakutavan tukikelpisuus- ja myöntämisperusteet esitetään tämän timen asianmaisissa siissa. ERASMUSPRO: TUKI AMMATTIOPISKELIJOIDEN TAI VASTAVALMISTUNEIDEN PITKÄKESTOISILLE LIIKKUVUUSHANKKEILLE Julukuussa 2016 annetussa tiednannssa Investinti Eurpan nurisn julkistettiin ErasmusPr-alite, jnka tavitteena n lisätä ammattipiskelijiden, myös ppispimuspiskelijiden ja vastavalmistuneiden, pitkäkestisia harjittelujaksja ulkmailla. EramusPrlla pyritään vastaamaan Eurpan parlamentin, yritysten ja muiden ammatillisen kulutuksen sidsryhmien esittämään tiveeseen, jnka mukaan ammattikulutuksen laatua ja hukuttelevuutta sekä ammattipiskelijiden työllistettävyyttä lisi parannettava ulkmailla suritettavilla pitkäkestisilla työharjittelujaksilla. Ammattipiskelijiden liikkuvuushankkeilla vidaan selvästi auttaa nuria avaamaan mielensä uusille ajatuksille, khentamaan ssiaalisia, ammatillisia ja laaja-alaisia taitjaan, innstumaan innvinnista ja kehittämään eurppalaista identiteettiään. Niiden avulla sallistuvat rganisaatit (sekä ammattippilaitkset että yritykset) vivat parantaa yleistä tulksellisuuttaan kehittämällä pitkäjänteisiä kansainvälistymisstrategiita. Samalla niillä n mahdllisuus löytää juuri sitä ammattitaita, jta ne tarvitsevat lisätäkseen kilpailukykyään. Ulkmailla tapahtuva pitkäkestinen työharjittelu tarjaa piskelijalle suuren lisäarvn, kska hän vi paitsi kehittää työtehtäviin liittyviä taitjaan, myös perehtyä kyseiseen vieraaseen kieleen, kulttuuriin ja työympäristöön, mikä parantaa hänen työllistyvyyttään. Ammatillisen kulutusalan liikkuvuushankkeet vivat sisältää yhden tai useampia seuraavista timinnista: AMMATTIOPISKELIJOIDEN LIIKKUVUUS Ulkmailla sijaitsevassa ammattippilaitksessa ja/tai yrityksessä suritettava jaks: kahdesta viiksta alle klmeen kuukauteen Ulkmailla sijaitsevassa ammattippilaitksessa ja/tai yrityksessä suritettava pitkäkestinen jaks (ErasmusPr): 3 12 kuukautta. Näihin timintihin vivat sallistua ammattikulutusrganisaatiissa (ammattippilaitksissa) kirjilla levat ammattipiskelijat (myös ppispimuspiskelijat). Ammattipiskelijiden työllistyvyyden lisäämiseksi ja työmarkkinille siirtymisen helpttamiseksi tähän timintn vivat sallistua myös ne, jtka vat hiljattain (alle 12 kuukautta aiemmin) valmistuneet ammatillisesta ppilaitksesta.timinnt vidaan tteuttaa työharjittelujaksina, jissa ammattipiskelijiden vastaanttajana n jk yritys tai muu sveltuva rganisaati tai ammattippilaits (kulu, ppilaits tai muu ammattikulutusrganisaati), jka tarjaa kuluphjaisen ppimisen ja vahvasti paintetun työssäppimisen yhdistelmää. Js kyseessä n pitkäkestinen jaks (ErasmusPr), vastaanttajana vi lla ammattippilaits, mutta timinnssa n ltava selkeä työssäppimiskmpnentti yleensä työharjittelu yrityksessä. Krkean laadun varmistamiseksi lähettävä ja vastaanttava rganisaati spivat jkaisen liikkuvuustiminnn laadulle etukäteen puitteet, jista pintspimus (Learning Agreement) mudstaa san. Oppimistulkset tunnistetaan ja tunnustetaan virallisesti ppilaitstaslla, ja kurssisisältöjä mukautetaan tarvittaessa, jtta ulkmaanjaks spisi hyvin yhteen sen kurssin kanssa, jta ppispimuspiskelija tai ammattipiskelija n surittamassa. ErasmusPr-timinnissa vidaan rahittaa lyhyitä valmistelutapaamisia, jissa lähettävän rganisaatin työntekijä vierailee vastaanttavassa rganisaatissa (ammattippilaitksessa ja/tai yrityksessä). Tapaamisen tarkituksena n helpttaa rganisaatiiden yhteistyötä ja liikkuvuuden valmistelua, sekä varmistaa ulkmaanjaksjen laadukkuus. 51

52 Ohjelmapas AMMATTIOPPILAITOSTEN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS Opetus- ja kulutustehtävät: Ammattippilaitsten henkilöstö vi tämän timinnn mukaisesti pettaa kumppanina timivassa ammatillisessa ppilaitksessa ulkmailla. Myös yritysten henkilöstö vi pettaa ulkmaisessa ammattippilaitksessa. Henkilöstön kulutus: tällä timinnlla tuetaan ammattippilaitsten henkilöstön ammatillista kehittymistä ulkmailla yrityksessä tai tisessa ammattippilaitksessa tapahtuvan työssäppimisen tai työssäppimis- tai työnseurantajaksn mudssa. Erasmus+ -hjelmasta tuetaan ppimiseen liittyvää henkilöstöliikkuvuutta, jka nivutuu sallistujarganisaatiiden strategiseen lähestymistapaan (tavitteena niiden perustehtävän nykyaikaistaminen ja kansainvälistäminen) jka vastaa täsmennettyihin henkilöstönkehittämistarpeisiin ja käsittää asianmukaiset valinta-, valmistelu- ja jatktimet jssa sallistuvan henkilöstön ppimistulkset tunnustetaan asianmukaisesti ja niitä levitetään ja hyödynnetään laajalti kyseisessä rganisaatissa. Nämä timinnt myös antavat ammattippilaitsten henkilöstölle mahdllisuuden hankkia taitja, jita muita heikmmista lähtökhdista tulevien ppijiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää. Nykyisessä maahanmuuttaja-, paklais- ja turvapaikanhakijatilanteessa erityistä humita kiinnitetään hankkeisiin, jissa ammattippilaitsten henkilökunnalle annetaan kulutusta seuraavilla alueilla: paklaislasten pettaminen, mnikulttuuriset lukkahuneet, tisen kielen pettaminen nurille, suvaitsevaisuus ja mnimutisuus lukkahuneissa. MITKÄ OVAT HANKKEESEEN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Liikkuvuushankkeen sallistujarganisaatiilla n seuraavat tehtävät ja velvllisuudet: Hakijarganisaati vastaa liikkuvuushanketta kskevan hakemuksen jättämisestä, hankespimuksen allekirjittamisesta ja hallinninnista sekä raprtinnista. Hakija vi timia krdinaattrina samaa maata edustavien kumppanirganisaatiiden kansalliselle knsrtille, jnka tarkituksena n lähettää ammattipiskelijita ja ammattippilaitsten henkilöstöä liikkuvuustimintihin ulkmaille. Kansallisen knsrtin krdinaattri vi myös timia lähettävänä rganisaatina, mutta se ei le välttämätöntä. Lähettävä rganisaati vastaa ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön valinnasta ja heidän lähettämisestään ulkmaille. Vastaanttava rganisaati vastaa ulkmailta saapuvien ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön vastaanttamisesta ja kulutustimintja sisältävän hjelman tarjamisesta heille tai hyötyy vastaanttamansa henkilöstön antamasta kulutuksesta. Välittäjärganisaati n työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla timiva rganisaati, jka ei le lähettävä rganisaati mutta jka kykenee asiantuntemuksensa ansista avustamaan lähettäviä ammattippilaitksia hallintmenettelyissä, käytännön järjestelyissä, sallistujien valmentamisessa sekä kun kyse n harjittelujaksista ppispimus- tai ammattipiskelijiden prfiilien svittamisessa yhteen yritysten tarpeiden kanssa. Js välittäjärganisaati kuuluu kansalliseen liikkuvuusknsrtin, hankehakemuksessa n kuvailtava selkeästi sen tehtävät hankkeessa. Js välittäjärganisaati ei kuulu kansalliseen liikkuvuusknsrtin, n erittäin susiteltavaa, että hakijarganisaatit määrittävät virallisesti välittäjärganisaatin kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät ikeudet ja velvllisuudet. Lähettävien ja vastaanttavien rganisaatiiden n täytynyt ennen liikkuvuusjaksn alkamista spia kyseisten piskelijiden ja henkilöstön kanssa timinnista, jihin nämä sallistuvat: piskelijiden kanssa tehdään pintspimus (Learning Agreement) ja henkilöstöön kuuluvien kanssa liikkuvuusspimus (Mbility Agreement). Spimuksissa määritellään ulkmaisen piskelujaksn tavitteena levat ppimistulkset, täsmennetään mudllista tunnustamista kskevat määräykset ja mainitaan kunkin sapulen ikeudet ja velvllisuudet. Ulkmaille vähintään 19 päiväksi lähtevät ammattipiskelijat vivat saada kielivalmennustukea. Verkkkielivalmennustuki tteutetaan vaiheittain hjelmakauden aikana. Eurpan kmissi tarjaa sitä tukikelpisille sallistujille, jtta vidaan arviida heidän kielitaitnsa ja tarvittaessa tarjta tarkituksenmukaista kielivalmennusta ennen liikkuvuusjaksa ja/tai sen aikana (lisätietja hjelmappaan liitteessä I). 52

53 B-sa Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten LIIKKUVUUSHANKKEET AMMATTIOPISKELIJOITA JA AMMATTIOPPILAITOSTEN HENKILÖSTÖÄ VARTEN ILMAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ERASMUS+ -LIIKKUVUUSPERUSKIRJAA MITKÄ OVAT HANKKEIDEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka ammatillisen kulutuksen liikkuvuushankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: YLEISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Ammatillisen kulutuksen liikkuvuushankkeen täytyy sisältää yksi tai useampia seuraavista timinnista: Tukikelpiset timinnt ulkmailla sijaitsevassa ammattippilaitksessa ja/tai yrityksessä suritettava jaks: kahdesta viiksta alle klmeen kuukauteen ulkmailla sijaitsevassa ammattippilaitksessa ja/tai yrityksessä suritettava pitkäkestinen jaks (ErasmusPr): 3 12 kuukautta petus- ja kulutustehtävät ulkmailla henkilöstön kulutus ulkmailla. Osallistujarganisaati vi lla Kuka vi hakea? Tukikelpiset sallistujarganisaatit Osallistujarganisaatiiden määrä Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? mikä tahansa ammatillisen kulutuksen alalla timiva julkinen tai yksityinen rganisaati (tai sellaisen sivutimipiste) (jäljempänä ammattippilaits ), tai työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla timiva julkinen tai yksityinen rganisaati (jäljempänä yritys ). Esimerkkejä tällaisista rganisaatiista: ammatillinen kulu, ppilaits tai kulutuskeskus julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys) työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsitellisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö tutkimuslaits säätiö kulu/ppilaits/kulutuskeskus (kaikki asteet esiasteesta tiseen asteeseen sekä aikuiskulutus) vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö ammatinvalinta- ja ura-hjausta, ammatillista hjausta ja tietpalveluja tarjava elin ammattikulutusplitiikasta vastaava elin. Kaikkien rganisaatiiden täytyy sijaita jssakin hjelmamaassa. Ammattippilaits (tai sivutimipiste), jka lähettää ppilaita ja henkilöstöä ulkmaille. Kansallisen liikkuvuusknsrtin krdinaattri. Henkilöt eivät vi hakea tukea suraan. Liikkuvuustimint n kansainvälinen, ja siihen kuuluu vähintään kaksi sallistujarganisaatita eri hjelmamaista (vähintään yksi lähettävä ja yksi vastaanttava rganisaati). Js hakija n kansallinen liikkuvuusknsrti, kaikkien knsrtin jäsenten n ltava samasta hjelmamaasta ja ne n nimettävä tukea haettaessa. Knsrtin n kuuluttava vähintään klme ammattippilaitsta. 1 2 vutta. Hakijan n valittava kest hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja niiden timintjen tyypin perusteella, jita hankkeessa n tarkitus tteuttaa. Hakemus jätetään hakijarganisaatin kansalliseen timistn. 53

54 Ohjelmapas Kesäkuun 1. päivän ja julukuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 5. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Muut perusteet Mahdllinen ylimääräinen hakuaika: Js määrärahja n jäljellä, kansalliset timistt vivat järjestää tisen hakukierrksen, jta kskevat myös tämän ppaan säännöt. Kansalliset timistt ilmittavat tästä mahdllisuudesta verkksivuillaan. Js tinen hakukierrs järjestetään, hakijiden täytyy timittaa hankehakemuksensa viimeistään 1. lkakuuta kl (Brysselin aikaa) seuraavan vuden 1. tammikuuta ja 31. tukkuuta välisenä aikana alkavia hankkeita varten. Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Ammattippilaits (tai sivutimipiste) tai kansallinen liikkuvuusknsrti vi jättää kullakin valintakierrksella vain yhden hakemuksen. Ammattippilaits vi kuitenkin kuulua useaan hakemuksensa samaan aikaan jättävään kansalliseen liikkuvuusknsrtin tai krdinida sellaisia. AMMATTIOPISKELIJOIDEN LIIKKUVUUDEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Tukikelpiset sallistujat Muut perusteet Ulkmailla sijaitsevissa ammattippilaitksissa ja/tai yrityksissä suritettava jaks: kahdesta viiksta (ts. kymmenen työpäivää) alle klmeen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Ulkmailla sijaitsevassa ammattippilaitksessa ja/tai yrityksessä suritettava pitkäkestinen jaks (ErasmusPr): 3 12 kuukautta, matkapäivät pis lukien. Osallistujien n suritettava liikkuvuusjaksnsa ulkmailla, tisessa hjelmamaassa. Ammattipiskelijat (myös ppispimuspiskelijat), jiden pintihin kuuluu yleensä työssäppimista ja jiden asuinpaikka n lähettävän rganisaatin maassa. Ulkmaille lähtevien ammattipiskelijiden avustajat. Timintn vivat sallistua myös ammattippilaitksesta (tai ppispimuskulutuksesta) hiljattain valmistuneet. Vastavalmistuneiden n suritettava harjittelujaksnsa ulkmailla 12 kuukauden kuluessa valmistumisestaan. Maissa, jissa valmistumista seuraa pakllinen ase- tai siviilipalvelus, vastavalmistuneiden kelpisuusaikaa pidennetään palvelusajan pituudella. Valmistelutapaaminen Hankkeissa, jihin sisältyy ErasmusPr-timintja, vidaan hakea tukea valmistelutapaamisia varten, jtka surittaa ErasmusPr-timintjen järjestelyihin sallistuva ja lähettävässä rganisaatissa tai knsrtin jäsenrganisaatissa työskentelevä henkilöstö (kuten pettajat, kuluttajat tai liikkuvuudesta vastaavat henkilöt). Valmistelutapaamisia kskevat seuraavat tukikelpisuuskriteerit: kest: enintään klme työpäivää, matkapäivät pis lukien kuhunkin valmistelutapaamiseen vi sallistua vain yksi henkilö vain yksi valmistelutapaaminen vastaanttavaa rganisaatita khden. 54

55 B-sa Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUDEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Tukikelpiset sallistujat Kahdesta päivästä kahteen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Js kest n kaksi päivää, päivien n ltava peräkkäisiä. Osallistujien n suritettava liikkuvuusjaksnsa ulkmailla, tisessa hjelmamaassa. Lähettävässä rganisaatissa työskentelevä henkilöstö, jnka tehtävät liittyvät ammatilliseen kulutukseen (esimerkiksi pettajat, kuluttajat, kansainvälisestä liikkuvuudesta vastaava henkilöstö sekä hallint- tai neuvntatehtäviä hitava henkilöstö) tai rganisaatin strategiseen kehittämiseen sallistuva muu henkilöstö. Kun n kyse petus- tai kulutustehtävistä, timeen vivat sallistua myös yrityksissä, julkisella sektrilla ja/tai kansalaisjärjestöissä työskentelevät henkilöt. Kun n kyse petus- tai kulutustehtävistä, timeen vivat lisäksi sallistua myös tisen hjelmamaan yrityksistä tulevat kuluttajat, jtka n kutsuttu pettamaan hakija-ammattippilaitksissa ja/tai knsrtin jäsenrganisaatiissa. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) hjelmatimen tavitteet (ks. Mitkä vat liikkuvuushankkeen tavitteet? ) sallistujarganisaatiiden ja henkilösallistujien tarpeet ja tavitteet ttaen erityisesti humin, miten ne täsmennetty eurppalaisessa kehittämissuunnitelmassa. Missä määrin ehdtukseen sisältyy pitkäkestista liikkuvuutta (ErasmusPr). Missä määrin hankkeella n mahdllista saada aikaan sallistujien kannalta laadukkaita ppimistulksia parantaa sallistujarganisaatiiden valmiuksia ja lisätä niiden timinnan kansainvälisyyttä. Missä määrin hanke tavittaa muita heikmmassa asemassa levia khderyhmiä 38, sisältää rganisaatiita, jtka eivät aiemmin le sallistuneet tähän hjelmatimeen. Hankesuunnitelma n ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 40 pistettä) Hanke-ehdtuksen selkeys, kattavuus ja laatu kaikissa eri vaiheissa (hankkeen valmistelu, timintjen tteutus ja hankkeen seuranta). Mahdllisen pitkäkestisen liikkuvuuden (ErasmusPr) tteutettavuus ja suunnittelun selkeys. Hankkeen tavitteiden ja ehdtettujen timintjen keskinäinen jhdnmukaisuus. Hakijarganisaatin eurppalaisen kehittämissuunnitelman laatu. Käytännön järjestelyjen, hallinninnin ja tukimenettelyjen laatu. Osallistujille tarjttavan lähtövalmennuksen laatu. Osallistujien ppimistulsten tunnistamista ja tunnustamista kskevien järjestelyjen laatu sekä avimuutta ja tunnustamista lisäävien eurppalaisten välineiden jhdnmukainen hyödyntäminen. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus, jilla sallistujat valitaan ja/tai tetaan mukaan liikkuvuustimintihin. Tarvittaessa sallistujarganisaatiiden keskinäisen sekä niiden ja muiden keskeisten sidsryhmien välisen yhteistyön ja viestinnän laatu. 38 Muita heikmmassa asemassa levat henkilöt määritellään tarkemmin tämän hjelmappaan A-san khdassa Tasapulisuus ja sallistaminen. 55

56 Ohjelmapas Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 30 pistettä) Hanketulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla, kun ei teta humin hankkeeseen suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta hankkeen tulksista sallistujarganisaatiissa ja niiden ulkpulella. Js hankkeeseen sisältyy ErasmusPr-timintja, missä määrin hankkeella edistetään pitkäkestista liikkuvuutta kehittämällä kestävää rajat ylittävää yhteistyötä ja tunnistamisjärjestelyjä. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava kunkin edellä mainitun myöntämisperustekhdan enimmäispisteistä vähintään pulet (tisin sanen vähintään 15 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja vaikuttavuus ja tulsten levittäminen sekä 20 pistettä khdassa hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu ). MYÖNNETTÄVÄ TUKI Valituille hankkeille myönnettävän tuen enimmäismäärään vaikuttavat seuraavat tekijät: Haettujen liikkuvuusjaksjen määrä ja kest. Missä määrin ehdtukseen sisältyy pitkäkestista (3 12 kuukautta) liikkuvuutta (ErasmusPr). Hakijan aiempi suriutuminen, jta arviidaan liikkuvuusjaksjen määrän, liikkuvuustimintjen tteuttamisen laadun ja mitteettman varainhidn kannalta, mikäli hakija n saanut samankaltaista tukea aiempina vusina. Tähän liikkuvuustimeen sitetut kansalliset kknaismäärärahat. MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? POIKKEUKSELLISEN KORKEAT MATKAKUSTANNUKSET Liikkuvuushankkeiden hakijat vivat hakea lisätukea sallistujien krkeisiin matkakuluihin rahitustaulukn san pikkeukselliset kulut mukaisesti (krkeintaan 80 % tukikelpisista kknaiskuluista: ks. khta Rahitussäännöt ). Tukea myönnetään, js hakija pystyy perustelemaan, että tavallisten rahitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) krvaukset eivät kata vähintään 70 % sallistujien matkakuluista. Mikäli pikkeuksellisen krkeisiin matkakuluihin myönnetään lisätukea, se krvaa matka-avustuksen perussan. MUUT TIEDOT Tämän timen muut paklliset vaatimukset ja hyödyllistä lisätieta esitetään hjelmappaan liitteessä I. Kiinnstuneita rganisaatiita kehtetaan perehtymään hulellisesti liitteen I asianmaisiin siihin ennen rahitustuen hakemista. 56

57 B-sa Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten AMMATTIOPISKELIJOIDEN JA AMMATTIOPPILAITOSTEN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUSHANKKEET AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ERASMUS+ -LIIKKUVUUSPERUSKIRJALLA MITKÄ OVAT HANKKEIDEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka ammatillisen kulutuksen liikkuvuushankkeen, jlla n Erasmus+ -liikkuvuusperuskirja, n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: YLEISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Kuka vi hakea? Ohjelmamaissa sijaitsevat yksittäiset rganisaatit tai knsrtit, jilla n ammatillisen kulutuksen Erasmus+ -liikkuvuusperuskirja 39. Ammatillisen kulutuksen liikkuvuushankkeen täytyy sisältää yksi tai useampia seuraavista timinnista: Tukikelpiset timinnt ulkmailla sijaitsevassa ammattippilaitksessa ja/tai yrityksessä suritettava jaks: kahdesta viiksta alle klmeen kuukauteen ulkmailla sijaitsevassa ammattippilaitksessa ja/tai yrityksessä suritettava pitkäkestinen jaks: 3 12 kuukautta (ErasmusPr) petus- ja kulutustehtävät ulkmailla henkilöstön kulutus ulkmailla. Osallistujarganisaatiiden määrä Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Liikkuvuustimint n kansainvälinen, ja siihen kuuluu vähintään kaksi sallistujarganisaatita eri hjelmamaista (vähintään yksi lähettävä ja yksi vastaanttava rganisaati). Js hankkeiden hakija n kansallinen liikkuvuusknsrti, jlla n ammatillisen kulutuksen Erasmus+ -liikkuvuusperuskirja, lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin n ltava eri maista. 1 2 vutta. Hakijan n valittava hankkeen kest hakuvaiheessa. Hakemus jätetään hakijarganisaatin kansalliseen timistn. Kesäkuun 1. päivän ja julukuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 5. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Muut perusteet Mahdllinen ylimääräinen hakuaika: Js määrärahja n jäljellä, kansalliset timistt vivat järjestää tisen hakukierrksen, jta kskevat myös tämän ppaan säännöt. Kansalliset timistt ilmittavat tästä mahdllisuudesta verkksivuillaan. Js tinen hakukierrs järjestetään, hakijiden täytyy timittaa hankehakemuksensa viimeistään 1. lkakuuta kl (Brysselin aikaa) seuraavan vuden 1. tammikuuta ja 31. tukkuuta välisenä aikana alkavia hankkeita varten. Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Ammattippilaits tai kansallinen liikkuvuusknsrti vi jättää kullakin valintakierrksella vain yhden hakemuksen. Ammattippilaits vi kuitenkin kuulua useaan hakemuksensa samaan aikaan jättävään kansalliseen liikkuvuusknsrtin tai krdinida sellaisia. 39 Lisätieta liikkuvuusperuskirjasta löytyy sasta Ammatillisen kulutuksen Erasmus+ -liikkuvuusperuskirja sekä ppaan liitteestä I. 57

58 Ohjelmapas AMMATTIOPISKELIJOIDEN LIIKKUVUUDEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Tukikelpiset sallistujat Ulkmailla sijaitsevissa ammattippilaitksissa ja/tai yrityksissä suritettava jaks: kahdesta viiksta (ts. kymmenen työpäivää) alle klmeen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Ulkmailla sijaitsevassa ammattippilaitksessa ja/tai yrityksessä suritettava pitkäkestinen jaks (ErasmusPr): 3 12 kuukautta, matkapäivät pis lukien. Osallistujien n suritettava liikkuvuusjaksnsa ulkmailla, tisessa hjelmamaassa. Ammattipiskelijat (myös ppispimuspiskelijat), jiden pintihin kuuluu yleensä työssäppimista ja jiden asuinpaikka n lähettävän rganisaatin maassa. Ulkmaille lähtevien ammattipiskelijiden avustajat. Timintn vivat sallistua myös ammattippilaitksesta (tai ppispimuskulutuksesta) hiljattain valmistuneet. Vastavalmistuneiden n suritettava harjittelujaksnsa ulkmailla 12 kuukauden kuluessa valmistumisestaan. Maissa, jissa valmistumista seuraa pakllinen ase- tai siviilipalvelus, vastavalmistuneiden kelpisuusaikaa pidennetään palvelusajan pituudella. Valmistelutapaaminen Muut perusteet Hankkeissa, jihin sisältyy ErasmusPr-timintja, vidaan hakea tukea valmistelutapaamisia varten, jtka surittaa ErasmusPr-timintjen järjestelyihin sallistuva ja lähettävässä rganisaatissa tai knsrtin jäsenrganisaatissa työskentelevä henkilöstö (kuten pettajat, kuluttajat tai liikkuvuudesta vastaavat henkilöt). Valmistelutapaamisia kskevat seuraavat tukikelpisuuskriteerit: kest: enintään klme työpäivää, matkapäivät pis lukien kuhunkin valmistelutapaamiseen vi sallistua vain yksi henkilö vain yksi valmistelutapaaminen vastaanttavaa rganisaatita khden. HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUDEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Tukikelpiset sallistujat Kahdesta päivästä kahteen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Js kest n kaksi päivää, päivien n ltava peräkkäisiä. Osallistujien n suritettava liikkuvuusjaksnsa ulkmailla, tisessa hjelmamaassa. Lähettävässä rganisaatissa työskentelevä henkilöstö, jnka tehtävät liittyvät ammatilliseen kulutukseen (esimerkiksi pettajat, kuluttajat, kansainvälisestä liikkuvuudesta vastaava henkilöstö sekä hallint- tai neuvntatehtäviä hitava henkilöstö) tai rganisaatin strategiseen kehittämiseen sallistuva muu henkilöstö. Kun n kyse petus- tai kulutustehtävistä, timeen vivat sallistua myös yrityksissä, julkisella sektrilla ja/tai kansalaisjärjestöissä työskentelevät henkilöt. Kun n kyse petus- tai kulutustehtävistä, timeen vivat lisäksi sallistua myös tisen hjelmamaan yrityksistä tulevat kuluttajat, jtka n kutsuttu pettamaan hakija-ammattippilaitksissa ja/tai knsrtin jäsenrganisaatiissa. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. 58

59 B-sa Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten MYÖNTÄMISPERUSTEET HAKIJOILLE, JOILLA ON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ERASMUS+ -LIIKKUVUUSPERUSKIRJA Hakemuksille ei suriteta laatuarviintia (laatu n arviitu j itse ammatillisen kulutuksen liikkuvuusperuskirjan hakemusvaiheessa), jten erityisiä myöntämisperusteita ei le. Rahitusta saavat kaikki tukikelpiset hankehakemukset, jtka läpäisevät tukikelpisuustarkastuksen. Myönnettävän tuen enimmäismäärään vaikuttavat seuraavat tekijät: Hakemuksessa esitettyjen liikkuvuusjaksjen, kuukausien ja päivien määrä. Missä määrin ehdtukseen sisältyy pitkäkestista (3 12 kuukautta) liikkuvuutta (ErasmusPr). Hakijan aiempi suriutuminen, jta arviidaan liikkuvuusjaksjen määrän, liikkuvuustimintjen tteuttamisen laadun ja mitteettman varainhidn kannalta, mikäli hakija n saanut samankaltaista tukea aiempina vusina. Tähän liikkuvuustimeen sitetut kansalliset kknaismäärärahat. MILLAISEN AKKREDITOINNIN HAKIJAT TARVITSEVAT TÄTÄ LIIKKUVUUSHANKETTA VARTEN? AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ERASMUS+ -LIIKKUVUUSPERUSKIRJA Ammatillisen kulutuksen Erasmus+ -liikkuvuusperuskirjan tarkitus n parantaa Eurpan ammatillisen kulutuksen kansainvälistämisstrategiita ja luda niihin jatkuvuutta ja samalla kasvattaa kansainvälisen liikkuvuuden määrää ja parantaa sen laatua ammatillisessa kulutuksessa Eurpassa. Liikkuvuusperuskirjan hakua kskevat ehdtuspyynnöt julkaistaan vusittain kansallisten timistjen verkksivuilla. Ammatillisen kulutuksen liikkuvuusperuskirjan hankkineet rganisaatit vivat käyttää yksinkertaistettua hakutapaa Erasmus+ -hjelman avaintimen 1 sassa Ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön liikkuvuus. MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? POIKKEUKSELLISEN KORKEAT MATKAKUSTANNUKSET Liikkuvuushankkeiden hakijat vivat hakea lisätukea sallistujien krkeisiin matkakuluihin rahitustaulukn san pikkeukselliset kulut mukaisesti (krkeintaan 80 % tukikelpisista kknaiskuluista: ks. khta Rahitussäännöt ). Tukea myönnetään, js hakija pystyy perustelemaan, että tavallisten rahitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) krvaukset eivät kata vähintään 70 % sallistujien matkakuluista. Mikäli pikkeuksellisen krkeisiin matkakuluihin myönnetään lisätukea, se krvaa matka-avustuksen perussan. MUITA TIETOJA Tämän timen muut paklliset vaatimukset ja hyödyllistä lisätieta esitetään hjelmappaan liitteessä I. Kiinnstuneita rganisaatiita kehtetaan perehtymään hulellisesti liitteen I asianmaisiin siihin ennen rahitustuen hakemista. 59

60 Ohjelmapas RAHOITUSSÄÄNNÖT Liikkuvuushankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): A) KAIKKIA LIIKKUVUUSTOIMINTOJA KOSKEVAT RAHOITUSSÄÄNNÖT Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämis-käytäntö Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Matkatuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle. ErasmusPr-timintjen yhteydessä myös mahdllisesta valmistelutapaamisesta aiheutuvat matkakustannukset Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla. 40 Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän. 41 Kun matkan pituus n vähintään km: eura sallistujaa khden Organis-intituki Liikkuvuustimintjen tteuttamiseen suraan liittyvät kustannukset (sallistujien leskelukustannuksia lukuun ttamatta), mukaan lukien sallistujien lähtövalmennus (ammatillinen, kulttuuri- ja kielivalmennus), seuranta ja tukeminen timinnn aikana sekä ppimistulsten tunnustaminen, tulsten levittämistimet Tuki yksikkökustannuksiin sadanteen sallistujaan asti 350 eura sallistujaa khden + 100:nnen sallistujan jälkeen 200 eura lisäsallistujalta Perusteena sallistujamäärä Erityistuki Vammaisiin sallistujiin ja heidän avustajiinsa/ tukihenkilöihinsä suraan liittyvät lisäkustannukset Tdelliset kustannukset Enintään 100 % tukikelpisista kustannuksista Ehdllinen: erityistarpeisiin liittyvät kustannukset n Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura). 60

61 B-sa Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten (mukaan lukien perustellut matka- ja leskelukustannukset, js tällaisia sallistujia varten ei haeta tukea matkatukea ja yksilötukea kskevista budjettikhdista) perusteltava hakulmakkeessa. Pikkeuk-selliset kulut Muita heikmmassa asemassa levien piskelijiden tukemisesta aiheutuvat kustannukset (pis lukien sallistujien ja heidän avustajiensa/ tukihenkilöidensä matka- ja leskelukustannukset) Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, js kansallinen timist vaatii vakuuden. Osallistujien krkeat matkakulut (ks. lisätietja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ) Tdelliset kustannukset Vakuudesta aiheutuvat kustannukset: 75 % tukikelpisista kustannuksista Muut kustannukset: 100 % tukikelpisista kustannuksista Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikelpisista kustannuksista Ehdllinen: pikkeukselliset kulut n perusteltava hakulmakkeessa. B) AMMATTIOPISKELIJOIDEN LIIKKUVUUTEEN SOVELLETTAVA LISÄRAHOITUS Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Yksilötuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä 42 leskeluun timinnn aikana suraan liittyvät kustannukset. Tuki yksikkökustannuksiin Timinnn 14. päivään asti: A2.1 sallistujaa khden päivässä + Timinnn 15. päivästä 12 kuukauteen: 70 % A2.1 :stä sallistujaa khden päivässä Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen timinta ja yksi matkapäivä sen jälkeen). ErasmusPr-timintjen yhteydessä mahdlliseen valmistelutapaamiseen sallistuvan henkilöstön leskelukustannukset. A2.2 sallistujaa khden päivässä Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen timinta ja yksi matkapäivä sen jälkeen). Kieli-valmennus-tuki Osallistujille ennen lähtöä tai timinnn aikana piskelu- tai harjittelukielen taidn parantamiseksi tarjttavaan tukeen liittyvät kustannukset. Tuki yksikkökustannuksiin Vain timinnille, jiden kest n 19 päivää 12 kuukautta: 150 eura kielivalmennustukea tarvitsevaa sallistujaa khden. Ehdllinen: tukea vidaan hakea vain timinnn hjaamisessa käytetyn kielen piskeluun, mikäli Erasmus+ -hjelman Verkkkielival-mennustuki ei tarja kyseistä kieltä. 42 Avustajiin svelletaan ammattippilaitsten henkilöstöä kskevia tukimääriä. Ks. budjettikhta Yksilötuki taulukssa C Ammattippilaitsten henkilöstön liikkuvuuteen svellettava lisärahitus. Pikkeustapauksissa, jissa avustajan n leskeltava ulkmailla yli 60 päivää, 60. päivän jälkeisiin ylimääräisiin leskelukustannuksiin myönnetään avustusta rahitustaulukn san Erityistuki mukaisesti. 61

62 Ohjelmapas C) AMMATTIOPPILAITOSTEN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUTEEN SOVELLETTAVA LISÄRAHOITUS Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Yksilötuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä leskeluun suraan liittyvät kustannukset. Tuki yksikkö-kustannuksiin Timinnn 14. päivään asti: A2.2 sallistujaa khden päivässä + Timinnn päivä: 70 % A2.2:sta sallistujaa khden päivässä Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen timinta ja yksi matkapäivä sen jälkeen). 62

63 B-sa Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten TAULUKKO 1: YKSILÖTUKI (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Tukisummat määräytyvät sen mukaan, missä maassa timint tapahtuu. Kukin kansallinen timist määrittelee pulueettmien ja selkeiden kriteerien perusteella summat, jita svelletaan sen massa jäsenvaltissa ehdtettuihin hankkeisiin. Summat vahvistetaan seuraavassa taulukssa esitettyjen vähimmäis- ja enimmäismäärien mukaisesti. Tarkat summat julkaistaan kunkin kansallisen timistn verkksivuilla. Vastaanttava maa Ryhmä 1: Nrja, Tanska, Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti, Rutsi, Irlanti, Sumi, Liechtenstein Ryhmä 2: Alankmaat, Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Kyprs, Kreikka, Malta, Prtugali Ryhmä 3: Slvenia, Vir, Latvia, Kratia, Slvakia, Tšekki, Liettua, Turkki, Unkari, Pula, Rmania, Bulgaria, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Serbia Ammattipiskelijiden liikkuvuus Vähintään enintään (päivää khden) Henkilöstön liikkuvuus Vähintään enintään (päivää khden) A2.1 A

64 Ohjelmapas LIIKKUVUUSHANKKEET KOULUJEN OPETUSHENKILÖSTÖÄ VARTEN Tällaiset liikkuvuushankkeet vivat sisältää yhden tai useampia seuraavista timinnista: HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS: petustehtävät: pettajat tai kulujen muu petushenkilöstö vivat tämän timinnn mukaisesti pettaa ulkmaisessa kumppanikulussa. täydennyskulutuskurssit tai kulutustapahtumat ulkmailla: tuetaan kulujen pettajien, jhtajien ja muun petushenkilöstön ammatillista kehittymistä. Työssäppiminen: tarjtaan kulujen pettajille, jhtajille tai muulle henkilöstölle tilaisuus viettää tietty ajanjaks ulkmailla kumppanikulussa tai muussa spivassa, yleissivistävän kulutuksen alalla timivassa rganisaatissa. Nämä timinnt myös antavat kulujen henkilöstölle mahdllisuuden hankkia taitja, jita muita heikmmista lähtökhdista tulevien ppilaiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää. Nykyisessä maahanmuuttaja-, paklais- ja turvapaikanhakijatilanteessa erityistä humita kiinnitetään hankkeisiin, jissa pettajille annetaan kulutusta seuraavilla alueilla: paklaislasten pettaminen, mnikulttuuriset lukkahuneet, tisen kielen pettaminen ppilaille, suvaitsevaisuus ja mnimutisuus lukkahuneissa. MITKÄ OVAT HANKKEESEEN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Liikkuvuushankkeen sallistujarganisaatiilla n seuraavat tehtävät ja velvllisuudet: Hakijarganisaati vastaa liikkuvuushanketta kskevan hakemuksen jättämisestä, hankespimuksen allekirjittamisesta ja hallinninnista sekä raprtinnista. Js hakijarganisaati n kulu, se timii myös lähettävänä rganisaatina. Hakija vi lla sellaisen samaa maata edustavien kumppanirganisaatiiden liikkuvuusknsrtin krdinaattri, jnka tarkituksena n lähettää pettajia ja kulujen muuta petushenkilöstöä ulkmaille. Lähettävä rganisaati vastaa sallistuvien pettajien ja kulujen muun petushenkilöstön valinnasta ja heidän lähettämisestään ulkmaille. Vastaanttava rganisaati vastaa pettajien ja kulujen muun petushenkilöstön vastaanttamisesta ja kulutus-timintja sisältävän hjelman tarjamisesta heille tai hyötyy vastaanttamansa henkilöstön antamasta petuksesta. Vastaanttavan rganisaatin tehtävään vaikuttavat timinnn tyyppi ja sen suhde lähettävään rganisaatin. Vastaanttava rganisaati vi lla kurssien tarjaja (js kyse n sallistumisesta täydennyskulutuskurssiin tai kulutustapahtumaan), kumppanikulu tai muu alan rganisaati (js n kyse työhön tutustumisesta tai petustehtävistä). Tällöin lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin n tehtävä sallistujien kanssa spimus ennen timinnn alkamista. Spimuksessa määritellään ulkmaanjaksn tavitteet ja timinnt ja mainitaan kunkin sapulen ikeudet ja velvllisuudet. Erasmus+ -hjelmasta tuetaan ppimiseen liittyvää henkilöstöliikkuvuutta, jka nivutuu lähettävää rganisaatita kskevaan eurppalaiseen kehittämissuunnitelmaan (tavitteena sen perustehtävän nykyaikaistaminen ja kansainvälistäminen), jka vastaa selkeästi määriteltyihin henkilöstönkehittämistarpeisiin, jka käsittää asianmukaiset valinta-, valmistelu- ja jatktimet, jssa sallistuvan henkilöstön ppimistulkset tunnustetaan asianmukaisesti ja jssa ppimistulksia levitetään ja hyödynnetään laajalti kyseisessä rganisaatissa. 64

65 B-sa Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten MITKÄ OVAT HANKKEIDEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka yleissivistävän kulutuksen liikkuvuushankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Tukikelpiset timinnt Yleissivistävän kulutuksen alan liikkuvuushankkeen täytyy sisältää yksi tai useampia seuraavista timinnista: petustehtävät, täydennyskulutuskurssit tai kulutustapahtumat ulkmailla työssäppiminen. OPETUSTEHTÄVÄT: Lähettävien ja vastaanttavien rganisaatiiden n ltava kuluja (ts. yleissivistävää, ammatillista tai teknistä kulutusta tarjavia ppilaitksia, jtka edustavat mitä hyvänsä astetta esiasteesta tiseen asteeseen) 43. Täydennyskulutuskurssit, kulutustapahtumat ja työssäppiminen: Lähettävän rganisaatin n ltava kulu tai kansallisen liikkuvuusknsrtin krdinaattri. Vastaanttava rganisaati vi lla Tukikelpiset sallistujarganisaatit kulu tai työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla timiva julkinen tai yksityinen rganisaati, esimerkiksi ammatillisen kulutuksen tai aikuiskulutuksen alan kulu/ppilaits/kulutuskeskus, krkeakulu, julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys), työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsitellisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys, paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö, tutkimuslaits, säätiö, ammatinvalinta- ja ura-hjausta, ammatillista hjausta ja tietpalveluja tarjava elin, kursseja tai kulutusta tarjava rganisaati. Js hakemuksen jättää kansallinen liikkuvuusknsrti, tukikelpiset rganisaatit määrittää maan kansallinen viranmainen 44, ja niitä vivat lla seuraavat: paikalliset tai alueelliset kuluviranmaiset, kulujen krdinaatielimet, kulut. Kaikkien muiden kansalliseen liikkuvuusknsrtin sallistuvien rganisaatiiden n ltava kuluja. Js kansallisen liikkuvuusknsrtin krdinaattri n kuluviranmainen tai krdinaatielin, knsrtin kuuluvilla kuluilla n ltava rganisatrinen yhteys knsrtin krdinaattriin. Js krdinaattri n kulu, perusteet knsrtin mudstamiselle n liitettävä hankehakemukseen, jssa selvitetään myös knsrtin mudstamisen syyt sekä krdinaattrin valmiudet jhtaa hanketta. Kaikkien sallistujarganisaatiiden n sijaittava hjelmamaissa. Kuka vi hakea? Henkilöstöään ulkmaille lähettävä kulu (yksittäisen laitksen hakemus). Kansallisen liikkuvuusknsrtin krdinaattri (knsrtin hakemus). 43 Ks. luettel kunkin maan tukikelpisista kuluist. Lisätietja kyseisen maan kansallisesta timiststa. 44 Ks. luettel kunkin maan tukikelpisista rganisaatiista. Lisätietja kyseisen maan kansallisesta timiststa. 65

66 Ohjelmapas Henkilöt eivät vi hakea tukea suraan. Osallistujarganisaatiiden määrä Hankkeen kest Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Liikkuvuustimint n kansainvälinen, ja siihen kuuluu vähintään kaksi sallistujarganisaatita eri maista (vähintään yksi lähettävä ja yksi vastaanttava rganisaati). Vastaanttavia rganisaatiita ei tarvitse nimetä tukea haettaessa. Js hakija n kansallinen liikkuvuusknsrti, kaikkien knsrtin jäsenten n ltava samasta hjelmamaasta ja ne n nimettävä tukea haettaessa. Knsrtissa n ltava vähintään klme rganisaatita (krdinaattri ja vähintään kaksi kulua tai enemmän). 1 2 vutta. Hakijan n valittava kest hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja niiden timintjen tyypin perusteella, jita hankkeessa n sen elinkaaren aikana tarkitus tteuttaa. Kahdesta päivästä kahteen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Js kest n kaksi päivää, päivien n ltava peräkkäisiä. Liikkuvuustiminnt n suritettava ulkmailla, tisessa hjelmamaassa. Tukikelpiset sallistujat Mihin hakemus jätetään? Lähettävän kulun tai kulujen henkilöstö, jnka tehtävät liittyvät yleissivistävään kulutukseen (pettajat ja muu henkilöstö, mukaan lukien esim. kulunjhtajat ja rehtrit) tai kulun/kulujen strategiseen kehittämiseen (esim. kulutarkastajat, pint-hjaajat, pedaggiset neuvnantajat ja psyklgit). Kansallista liikkuvuusknsrtita jhtavien paikallisten tai alueellisten kuluviranmaisten tai kulujen krdinaatielinten henkilöstö, jnka tehtävät liittyvät kuluplitiikkaan, kulujen kehitykseen tai muihin kulutusalan kannalta strategisesti tärkeisiin timiin. Kaikkien sallistujien n ltava työsuhteessa lähettävän rganisaatin kanssa. Hakemus jätetään hakijarganisaatin kansalliseen kansalliseen timistn. 45 Kesäkuun 1. päivän ja julukuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 5. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Mahdllinen ylimääräinen hakuaika: Js määrärahja n jäljellä, kansalliset timistt vivat järjestää tisen hakukierrksen, jta kskevat myös tämän ppaan säännöt. Kansalliset timistt ilmittavat tästä mahdllisuudesta verkksivuillaan. Js tinen hakukierrs järjestetään, hakijiden täytyy timittaa hankehakemuksensa viimeistään 1. lkakuuta kl (Brysselin aikaa) seuraavan vuden 1. tammikuuta ja 31. tukkuuta välisenä aikana alkavia hankkeita varten. Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Muut perusteet Organisaati tai kansallinen liikkuvuusknsrti vi jättää kullakin valintakierrksella vain yhden hakemuksen. Organisaati vi kuitenkin kuulua useaan hakemuksensa samaan aikaan jättävään kansalliseen liikkuvuusknsrtin tai krdinida sellaisia. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: 45 Tärkeää: tisen maan kansallisten viranmaisten valvnnassa levat kulut (esim. ranskalainen kulu lycée français, saksalaiset kulut ja Yhdistyneen kuningaskunnan pulustusministeriön henkilöstön lapsille tarkitetut kulut) jättävät hakemuksensa kyseisen kulun valvnnasta vastaavan maan kansalliseen timistn.. 66

67 B-sa Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) Hankesuunnitelma n ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 40 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 30 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: hjelmatimen tavitteet (ks. Mitkä vat liikkuvuushankkeen tavitteet? ), sallistujarganisaatiiden ja henkilösallistujien eurppalaisessa kehittämissuunnitelmassa täsmennetyt tarpeet ja tavitteet. Missä määrin hankkeella n mahdllista saada aikaan sallistujien kannalta laadukkaita ppimistulksia, parantaa sallistujarganisaatiiden valmiuksia ja lisätä niiden timinnan kansainvälisyyttä. Hanke-ehdtuksen selkeys, kattavuus ja laatu kaikissa eri vaiheissa (hankkeen valmistelu, timintjen tteutus ja hankkeen jatktimet). Hankkeen tavitteiden ja ehdtettujen timintjen keskinäinen jhdnmukaisuus. Hakijarganisaatin eurppalaisen kehittämissuunnitelman laatu. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus, jilla sallistujat valitaan ja/tai tetaan mukaan liikkuvuustimintihin. Käytännön järjestelyjen, hallinninnin ja tukimenettelyjen laatu. Kun kyseessä n kansallinen liikkuvuusknsrti: knsrtin kknpann tarkituksenmukaisuus, mahdlliset synergiat knsrtin sisällä sekä krdinaattrin valmiudet jhtaa hanketta. Osallistujille tarjttavan lähtövalmennuksen laatu. Osallistujien ppimistulsten tunnistamista ja tunnustamista kskevien järjestelyjen laatu sekä avimuutta ja tunnustamista lisäävien eurppalaisten välineiden jhdnmukainen hyödyntäminen. Hanketulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset henkilösallistujiin ja sallistujarganisaatiihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen, paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla, kun ei teta humin hankkeeseen suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta hankkeen tulksista sallistujarganisaatiissa ja niiden ulkpulella. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava kunkin edellä mainitun myöntämisperustekhdan enimmäispisteistä vähintään pulet (tisin sanen vähintään 15 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja vaikuttavuus ja tulsten levittäminen ja 20 pistettä khdassa hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu ). MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? POIKKEUKSELLISEN KORKEAT MATKAKUSTANNUKSET Liikkuvuushankkeiden hakijat vivat hakea lisätukea sallistujien krkeisiin matkakuluihin rahitustaulukn san pikkeukselliset kulut mukaisesti (krkeintaan 80 % tukikelpisista kknaiskuluista: ks. khta Rahitussäännöt ). Tukea myönnetään, js hakija pystyy perustelemaan, että tavallisten rahitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) krvaukset eivät kata vähintään 70 % sallistujien matkakuluista. Mikäli pikkeuksellisen krkeisiin matkakuluihin myönnetään lisätukea, se krvaa matka-avustuksen perussan. MUUTA Tämän timen muut paklliset vaatimukset ja hyödyllistä lisätieta esitetään hjelmappaan liitteessä I. Kiinnstuneita rganisaatiita kehtetaan perehtymään hulellisesti liitteen I asianmaisiin siihin ennen rahitustuen hakemista. 67

68 Ohjelmapas RAHOITUSSÄÄNNÖT Liikkuvuushankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Matkatuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle. Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakh-tainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla. 46 Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän 47. Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: eura sallistujaa khden Liikkuvuustimintjen tteuttamiseen 100:nteen sallistujaan asti 350 eura Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustan-nuksista Madridista Rmaan (275 eura). 68

69 B-sa Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten suraan liittyvät kustannukset (sallistujien leskelu-kustannuksia lukuun ttamatta), mukaan lukien sallistujien lähtövalmennus (ammatillinen, kulttuuri- ja kielivalmennus), seuranta ja tukeminen timinnn aikana sekä ppimis-tulsten tunnus-taminen, tulsten levittämistimet. tannuksiin sallistujaa khden + 100:nnen sallistujan jälkeen 200 eura lisäsallistujalta Yksilötuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/ tukihenkilöidensä leskeluun timinnn aikana suraan liittyvät kustannukset Tuki yksikkökustannuksiin Timinnn 14. päivään asti: A3.1 sallistujaa khden päivässä + Timinnn päivä: 70 % A3.1 : stä sallistujaa khden päivässä Perusteena sallistuja-khtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen timinta ja yksi matkapäivä sen jälkeen). Kurssi-maksut Kurssien sallistumismaksuihin suraan liittyvät kustannukset Tuki yksikkökustannuksiin 70 eura sallistujaa khden päivässä Enintään 700 eura liikkuvuushankkeeseen sallistujaa khden Erityistuki Vammaisiin sallistujiin ja heidän avustajiinsa/ tukihenkilöihinsä suraan liittyvät lisäkustannukset (mukaan lukien perustellut matka- ja leskelukustannukset, js tällaisia sallistujia varten ei haeta tukea matkatukea ja yksilötukea kskevista budjettikhdista) Tdelliset kustannukset 100 % tukikelpisista kustannuksista Ehdllinen: kurssimaksukustannukset, erityistarpeisiin liittyvät kustannukset ja pikkeukselliset kulut n perusteltava hakulmakkeessa. Pikkeuk-selliset kulut Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, js kansallinen timist vaatii vakuuden. Osallistujien krkeat matkakulut (ks. lisätietja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ) Tdelliset kustannukset 75 % tukikelpisista kustannuksista Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikelpisista kustannuksista. 69

70 Ohjelmapas TAULUKKO 1: YKSILÖTUKI (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Tukisummat määräytyvät sen mukaan, missä maassa timint tapahtuu. Kukin kansallinen timist määrittelee pulueettmien ja selkeiden kriteerien perusteella summat, jita svelletaan sen massa jäsenvaltissa ehdtettuihin hankkeisiin. Summat vahvistetaan seuraavassa taulukssa esitettyjen vähimmäis- ja enimmäismäärien mukaisesti. Tarkat summat julkaistaan kunkin kansallisen timistn verkksivuilla. Henkilöstön liikkuvuus Vastaanttava maa Vähintään enintään (päivää khden) A3.1 Ryhmä 1: Nrja, Tanska, Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti, Rutsi, Irlanti, Sumi, Liechtenstein Ryhmä 2: Alankmaat, Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Kyprs, Kreikka, Malta, Prtugali Ryhmä 3: Slvenia, Vir, Latvia, Kratia, Slvakia, Tšekki, Liettua, Turkki, Unkari, Pula, Rmania, Bulgaria, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Serbia

71 B-sa Liikkuvuushankkeet aikuisppilaitsten henkilöstöä varten LIIKKUVUUSHANKKEET AIKUISOPPILAITOSTEN HENKILÖSTÖÄ VARTEN Tällaiset liikkuvuushankkeet vivat sisältää yhden tai useampia seuraavista timinnista: HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS: Opetus- ja kulutustehtävät: aikuiskulutusrganisaatiiden henkilöstö vi tämän timinnn mukaisesti pettaa tai antaa kulutusta ulkmaisessa kumppanirganisaatissa. Täydennyskulutuskurssit tai kulutustapahtumat ulkmailla: tuetaan aikuisppilaitsten henkilöstön ammatillista kehittymistä. Työssäppiminen: tarjtaan aikuisppilaitsten henkilöstölle tilaisuus viettää tietty ajanjaks ulkmailla aikuiskulutusalalla timivassa rganisaatissa. Nämä timinnt myös antavat aikuiskulutusrganisaatiiden henkilöstölle mahdllisuuden hankkia taitja, jita muita heikmmista lähtökhdista tulevien aikuispiskelijiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää. Nykyisessä maahanmuuttaja-, paklais- ja turvapaikanhakijatilanteessa erityistä humita kiinnitetään hankkeisiin, jissa aikuiskulutusrganisaatiiden henkilöstölle annetaan kulutusta seuraavilla alueilla: aikuisten paklaispiskelijiden pettaminen, mnikulttuuriset lukkahuneet, tisen kielen pettaminen aikuispiskelijille, suvaitsevaisuus ja mnimutisuus lukkahuneissa. MITKÄ OVAT HANKKEESEEN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Liikkuvuushankkeen sallistujarganisaatiilla n seuraavat tehtävät ja velvllisuudet: Hakijarganisaati vastaa liikkuvuushanketta kskevan hakemuksen jättämisestä, hankespimuksen allekirjittamisesta ja hallinninnista sekä raprtinnista. Hakija vi lla sellaisen samaa maata edustavien kumppani-rganisaatiiden kansallisen liikkuvuusknsrtin krdinaattri, jnka tarkituksena n lähettää aikuisppilaitsten henkilöstöä liikkuvuustimintihin ulkmaille. Knsrtin krdinaattri vi myös timia lähettävänä rganisaatina, mutta se ei le välttämätöntä. Lähettävä rganisaati vastaa aikuiskulutusppilaitsten henkilöstön ja muiden aikuiskulutusalalla timivien valinnasta ja heidän lähettämisestään ulkmaille. Lähettävä rganisaati n jk hakijarganisaati tai kansallisen liikkuvuusknsrtin jäsen. Vastaanttava rganisaati vastaa ulkmailta saapuvan aikuisppilaitsten henkilöstön vastaanttamisesta ja kulutustimintja sisältävän hjelman tarjamisesta heille tai hyötyy heidän antamastaan kulutuksesta. Vastaanttavan rganisaatin tehtävään vaikuttavat timinnn tyyppi ja sen suhde lähettävään rganisaatin. Vastaanttava rganisaati vi lla kurssien tarjaja (js kyse n sallistumisesta täydennyskulutuskurssiin tai kulutustapahtumaan). kumppani tai muu aikuiskulutusalan rganisaati (js kyse n esimerkiksi työhön tutustumisesta tai petustehtävistä). Lähettävän rganisaatin n tällöin svittava sallistujien kanssa ulkmaanjaksn tavitteista ja timinnista ja nimettävä kunkin sapulen ikeudet ja velvllisuudet ennen timinnn alkamista. Erasmus+ -hjelmasta tuetaan ppimiseen liittyvää henkilöstöliikkuvuutta, jka nivutuu lähettävien rganisaatiiden eurppalaiseen kehittämissuunnitelmaan (jlla pyritään nykyaikaistamaan ja kansainvälistämään niiden perustehtävä), jka vastaa selkeästi määriteltyihin henkilöstönkehittämistarpeisiin, jka käsittää asianmukaiset valinta-, valmistelu- ja jatktimet, jssa sallistuvan henkilöstön ppimistulkset tunnustetaan asianmukaisesti ja jssa ppimistulksia levitetään ja hyödynnetään laajalti kyseisessä rganisaatissa. 71

72 Ohjelmapas MITKÄ OVAT HANKKEIDEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka aikuiskulutusalan liikkuvuushankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Tukikelpiset timinnt Aikuiskulutusalan liikkuvuushankkeen n sisällettävä vähintään yksi seuraavista timinnista: petustehtävät täydennyskulutuskurssit tai kulutustapahtumat ulkmailla työssäppiminen. Osallistujarganisaatiita vivat lla Kuka vi hakea? Tukikelpiset sallistujarganisaatit Osallistujarganisaatiiden määrä Hankkeen kest Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai paikat Tukikelpiset tai kaikki muun kuin ammatillisen aikuiskulutuksen alalla timivat julkiset tai yksityiset rganisaatit (eli aikuiskulutusrganisaatit) työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla timivat julkiset tai yksityiset rganisaatit. Esimerkkejä tällaisista rganisaatiista: aikuisppilaits tai kulutuskeskus, erityistarpeisten aikuispiskelijiden ppilaits, krkeakulu (aikuisille kulutusmahdllisuuksia tarjavat mukaan lukien), julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys), työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsitellisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys, paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, tutkimuslaits, säätiö, kulu/ppilaits/kulutuskeskus, vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö, kulttuurijärjestö, kirjast tai muse, ammatinvalinta- ja ura-hjausta, ammatillista hjausta ja tietpalveluja tarjava elin. Kunkin rganisaatin täytyy sijaita jssakin hjelmamaassa. Muu kuin ammatillisen aikuiskulutuksen rganisaati, jka lähettää henkilöstöä ulkmaille. Muiden kuin ammatillisen aikuiskulutuksen rganisaatiiden kansallisen liikkuvuusknsrtin krdinaattrina timiva muu kuin ammatillinen aikuiskulutusrganisaati. Henkilöt eivät vi hakea tukea suraan. Ainastaan lähettävä rganisaati n nimettävä sillin, kun tukea haetaan. Js hakija n kansallinen liikkuvuusknsrti, kaikkien knsrtin jäsenten n ltava samasta hjelmamaasta ja ne n nimettävä tukea haettaessa. Knsrtin n kuuluttava vähintään klme aikuiskulutusrganisaatita. Liikkuvuushankkeen tteutusaikana mukana n ltava vähintään kaksi rganisaatita eri hjelmamaista (vähintään yksi lähettävä ja yksi vastaanttava rganisaati). 1 2 vutta. Hakijan n valittava kest hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja niiden timintjen tyypin perusteella, jita hankkeessa n sen elinkaaren aikana tarkitus tteuttaa. Kahdesta päivästä kahteen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Js kest n kaksi päivää, päivien n ltava peräkkäisiä. Osallistujien n suritettava liikkuvuusjaksnsa ulkmailla, tisessa hjelmamaassa. Lähettävässä aikuiskulutusrganisaatissa tai -rganisaatiissa työskentelevä henkilöstö, jnka tehtävät 72

73 B-sa Liikkuvuushankkeet aikuisppilaitsten henkilöstöä varten sallistujat Mihin hakemus jätetään? liittyvät aikuiskulutukseen tai rganisaatin/rganisaatiiden strategiseen kehittämiseen. Hakemus jätetään hakijarganisaatin kansalliseen timistn. Kesäkuun 1. päivän ja julukuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 5. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Muut perusteet Mahdllinen ylimääräinen hakuaika: Js määrärahja n jäljellä, kansalliset timistt vivat järjestää tisen hakukierrksen, jta kskevat myös tämän ppaan säännöt. Kansalliset timistt ilmittavat tästä mahdllisuudesta verkksivuillaan. Js tinen hakukierrs järjestetään, hakijiden täytyy timittaa hankehakemuksensa viimeistään 1. lkakuuta kl (Brysselin aikaa) seuraavan vuden 1. tammikuuta ja 31. tukkuuta välisenä aikana alkavia hankkeita varten. Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Aikuiskulutusrganisaati tai aikuiskulutusrganisaatiiden kansallinen liikkuvuusknsrti vi jättää kullakin valintakierrksella vain yhden hakemuksen. Aikuiskulutusrganisaati vi kuitenkin kuulua useaan hakemuksensa samaan aikaan jättävään knsrtin tai krdinida sellaisia. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) Hankesuun-nitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 40 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 30 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: hjelmatimen tavitteet (ks. Mitkä vat liikkuvuushankkeen tavitteet? ), sallistujarganisaatiiden ja henkilösallistujien tarpeet ja tavitteet. Missä määrin hankkeella n mahdllista saada aikaan sallistujien kannalta laadukkaita ppimistulksia, parantaa sallistujarganisaatiiden valmiuksia ja lisätä niiden timinnan kansainvälisyyttä. Hanke-ehdtuksen selkeys, kattavuus ja laatu kaikissa eri vaiheissa (hankkeen valmistelu, timintjen tteutus ja hankkeen jatktimet). Hankkeen tavitteiden ja ehdtettujen timintjen keskinäinen jhdnmukaisuus. Hakijarganisaatin eurppalaisen kehittämissuunnitelman laatu. Käytännön järjestelyjen, hallinninnin ja tukimenettelyjen laatu. Osallistujille tarjttavan lähtövalmennuksen laatu. Osallistujien ppimistulsten tunnistamista ja tunnustamista kskevien järjestelyjen laatu sekä avimuutta ja tunnustamista lisäävien eurppalaisten välineiden jhdnmukainen hyödyntäminen. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus, jilla sallistujat valitaan ja/tai tetaan mukaan liikkuvuustimintihin. Tarvittaessa sallistujarganisaatiiden keskinäisen sekä niiden ja muiden keskeisten sidsryhmien välisen yhteistyön ja viestinnän laatu. Hanketulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen, paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla, kun ei teta humin hankkeeseen suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta hankkeen tulksista sallistujarganisaatiissa ja niiden ulkpulella (tarvittaessa myös EPALEn käyttö). 73

74 Ohjelmapas Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava kunkin edellä mainitun myöntämisperustekhdan enimmäispisteistä vähintään pulet (tisin sanen vähintään 15 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja vaikuttavuus ja tulsten levittäminen ja 20 pistettä khdassa hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu ). MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? POIKKEUKSELLISEN KORKEAT MATKAKUSTANNUKSET Liikkuvuushankkeiden hakijat vivat hakea lisätukea sallistujien krkeisiin matkakuluihin rahitustaulukn san pikkeukselliset kulut mukaisesti (krkeintaan 80 % tukikelpisista kknaiskuluista: ks. khta Rahitussäännöt ). Tukea myönnetään, js hakija pystyy perustelemaan, että tavallisten rahitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) krvaukset eivät kata vähintään 70 % sallistujien matkakuluista. Mikäli pikkeuksellisen krkeisiin matkakuluihin myönnetään lisätukea, se krvaa matka-avustuksen perussan. MUUTA Tämän timen muut paklliset vaatimukset ja hyödyllistä lisätieta esitetään hjelmappaan liitteessä I. Kiinnstuneita rganisaatiita kehtetaan perehtymään hulellisesti liitteen I asianmaisiin siihin ennen rahitustuen hakemista. 74

75 B-sa Liikkuvuushankkeet aikuisppilaitsten henkilöstöä varten RAHOITUSSÄÄNNÖT Liikkuvuushankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Matkatuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä edestakaiset matkakustan-nukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla. 48 Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän. 49 Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: eura sallistujaa khden Organis-intituki Liikkuvuustimintjen tteuttamiseen suraan liittyvät kustannukset (sallistujien leskelukustannuksia lukuun ttamatta), mukaan lukien sallistujien lähtövalmennus (ammatillinen, kulttuuri- ja kielivalmennus), seuranta ja tukeminen timinnn aikana sekä ppimistulsten tunnustaminen, tulsten levittämistimet. Tuki yksikkökustannuksiin 100:nteen sallistujaan asti 350 eura sallistujalta + 100:nnen sallistujan jälkeen 200 eura lisäsallistujalta Perusteena sallistujamäärä Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura). 75

76 Ohjelmapas Yksilötuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä leskeluun timinnn aikana suraan liittyvät kustannukset Tuki yksikkökustannuksiin Timinnn 14. päivään asti: A4.1 sallistujaa khden päivässä + Timinnn päivä: 70 % A4.1 :stä sallistujaa khden päivässä Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen timinta ja yksi matkapäivä sen jälkeen) Kurssi-maksut Kurssien sallistumismaksuihin suraan liittyvät kustannukset Tuki yksikkökustannuksiin 70 eura sallistujaa khden päivässä Enintään 700 eura liikkuvuushankkeeseen sallistujaa khden Erityistuki Vammaisiin sallistujiin ja heidän avustajiinsa/ tukihenkilöihinsä suraan liittyvät lisäkustannukset (mukaan lukien perustellut matka- ja leskelukustannukset, js tällaisia sallistujia varten ei haeta tukea matkatukea ja yksilötukea kskevista budjettikhdista) Tdelliset kustannukset 100 % tukikelpisista kustannuksista Ehdllinen: kurssimaksu-kustannukset, erityistar-peisiin liittyvät kustannukset ja pikkeukselliset kulut n perusteltava hakulmakkeessa. Pikkeuk-selliset kulut Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, js kansallinen timist vaatii vakuuden. Osallistujien krkeat matkakulut (ks. lisätietja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ) Tdelliset kustannukset 75 % tukikelpisista kustannuksista Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikelpisista kustannuksista. 76

77 B-sa Liikkuvuushankkeet nurisa ja nuristyöntekijöitä varten TAULUKKO 1 YKSILÖTUKI (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Tukisummat määräytyvät sen mukaan, missä maassa timint tapahtuu. Kukin kansallinen timist määrittelee pulueettmien ja selkeiden kriteerien perusteella summat, jita svelletaan sen massa jäsenvaltissa ehdtettuihin hankkeisiin. Summat vahvistetaan seuraavassa taulukssa esitettyjen vähimmäis- ja enimmäismäärien mukaisesti. Tarkat summat julkaistaan kunkin kansallisen timistn verkksivuilla. Henkilöstön liikkuvuus Vastaanttava maa Vähintään enintään (päivää khden) A4.1 Ryhmä 1: Nrja, Tanska, Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti, Rutsi, Irlanti, Sumi, Liechtenstein Ryhmä 2: Alankmaat, Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Kyprs, Kreikka, Malta, Prtugali Ryhmä 3: Slvenia, Vir, Latvia, Kratia, Slvakia, Tšekki, Liettua, Turkki, Unkari, Pula, Rmania, Bulgaria, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Serbia

78 Ohjelmapas LIIKKUVUUSHANKKEET NUORISOA JA NUORISOTYÖNTEKIJÖITÄ VARTEN 50 Vunna 2019 hankkeita valittaessa krstetaan hankkeita, jissa tuetaan syrjäytyneitä nuria, edistetään mniarvisuutta, kulttuurien- ja uskntjenvälistä vurpuhelua sekä vapautta, suvaitsevuutta ja ihmisikeuksien kunniittamista kskevia yhteisiä arvja ja hankkeita, jissa edistetään medialukutaita, kriittistä ajattelua ja nurten ma-alitteisuutta annetaan nuristyöntekijöille sellaisia heidän ammatillisen kehittymisensä (myös digitaaliseen nuristyöhön) edellyttämiä taitja ja timintatapja, jiden avulla he vivat välittää yhteiskuntamme yhteisiä perusarvja erityisesti vaikeasti tavitettaville nurisryhmille ja jiden avulla ehkäistään nurten väkivaltaista radikalisitumista. Kun tetaan humin Eurpan kriittinen tilanne ja se, että nuristyön ja epävirallisen ppimisen vidaan merkittävästi vastata paklaisten, turvapaikanhakijiden ja maahanmuuttajien tarpeisiin ja/tai lisätä tietisuutta asiasta paikallisesti erityistä humita kiinnitetään myös sellaisiin nurten ja nuristyöntekijöiden liikkuvuushankkeisiin, jtka kskevat tai jissa n mukana paklaisia/turvapaikanhakijita ja maahanmuuttajia. Liikkuvuushankkeissa vidaan yhdistää yksi tai useampia seuraavista timinnista: NUORTEN LIIKKUVUUS - NUORISOVAIHDOT: Nurisvaihtjen avulla nurten ryhmät vähintään kahdesta eri maasta vivat tavata tisiaan ja viettää aikaa yhdessä enintään 21 vurkautta. Vaihdn aikana sallistujat tteuttavat yhdessä ryhmänvetäjien tukemina hjelman, jhn vi kuulua esimerkiksi työpajja, harjitteita, keskusteluja, rlileikkejä, simulaatiita ja ulkilua. Nurten ryhmät suunnittelevat ja laativat hjelman j etukäteen. Nurisvaihtjen avulla nurten n esimerkiksi mahdllista kehittää saamistaan, tulla tietisiksi yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista ja aihealueista, tutustua heille uusiin kulttuureihin, tttumuksiin ja elämäntapihin etupäässä vertaisppimisen kautta sekä vahvistaa yhteisvastuullisuuden, demkratian ja ystävyyden kaltaisia arvja. Oppimisprsessin taustalla vat epävirallisen ppimisen menetelmät. Muita heikmmassa asemassa levien nurten sallistuminen n mahdllista timintjen melk lyhyen kestn ansista: nurisvaihdt antavat mahdllisuuden kansainväliseen liikkuvuusjaksn turvallisessa ryhmässä, jssa n mahdllista lla mukana riittävä määrä ryhmänvetäjiä vastaamassa sallistujien hyvinvinnista. Nurisvaihdt tarjavat myös hyvät puitteet syrjäytymistä ja mniarvisuutta kskeville keskusteluille ja ppimiselle. Nurisvaihdt perustuvat kansainväliseen yhteistyöhön, jssa mukana n vähintään kaksi sallistujarganisaatita eri maista Eurpan uninissa ja sen ulkpulella. Seuraavat timinnt eivät le tukikelpisia nurisvaihtjen puitteissa: akateemiset pintmatkat, vaihttiminnt, jilla tavitellaan taludellista vitta tai jita vidaan pitää matkailuna, festivaalit, lmamatkailu ja esiintymiskiertueet. NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUS: Tällä timinnlla tuetaan nuristyöntekijöiden ammatillista kehittymistä rahittamalla heidän sallistumistaan esimerkiksi kansainvälisiin seminaareihin, kursseille, verkstitumistilaisuuksiin ja pintvierailuihin tai työssäppimis- ja työnseurantajaksn ulkmailla nurisalan rganisaatissa. Kaikki nämä timinnt vidaan räätälöidä ja yhdistää vastaamaan niitä tarpeita ja tivttuja vaikutuksia, jita sallistuvat rganisaatit vat tunnistaneet hankkeen järjestämisen yhteydessä. Osallistuvien nuristyöntekijöiden ammatillisen kehityksen tulisi tukea heidän rganisaatinsa laadukkaan nuristyön vahvistamista ja vaikuttaa selkeästi sallistuvien nuristyöntekijöiden tavanmaiseen työhön nurisn parissa. Oppimistulksia, kaikki materiaalit sekä innvatiiviset menetelmät ja työkalut mukaan lukien, tulisi levittää edelleen nurisalalla nuristyön laadun parantamiseksi ja/tai nurisplitiikan kehittämisen ja yhteistyön edistämiseksi. MITKÄ OVAT HANKKEESEEN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Liikkuvuushankkeen sallistujarganisaatiilla n seuraavat tehtävät ja velvllisuudet: 50 Näiden liikkuvuushankkeiden määrärahista suurin sa sitetaan sellaisten kansainvälisten timintjen tukemiseen, jissa n mukana rganisaatiita ja sallistujia hjelmamaista. Nin 25 prsentilla timeen varatuista määrärahista vidaan kuitenkin rahittaa glbaaleja timintja, jtka tteutetaan hjelmamaiden ja EU:n naapurialueen kumppanimaiden välillä (alueet 1 4, ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). 78

79 B-sa Liikkuvuushankkeet nurisa ja nuristyöntekijöitä varten Nurten liikkuvuushankkeen krdinaattri jättää kk hanketta kskevan hakemuksen kaikkien sallistujarganisaatiiden nimissä. Lähettävä rganisaati vastaa nurten ja nuristyöntekijöiden lähettämisestä ulkmaille. Tehtäviin kuuluvat käytännön järjestelyt, sallistujien lähtövalmennus ja sallistujien tukeminen hankkeen kaikissa vaiheissa. Vastaanttava rganisaati vastaa timinnn isännöimisestä, timintahjelman laatimisesta sallistujille yhteistyössä heidän ja kumppanirganisaatiiden kanssa sekä sallistujien tukemisesta hankkeen kaikissa vaiheissa. MITKÄ OVAT HANKKEIDEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavaan taulukkn n kttu mudlliset perusteet, jtka liikkuvuushankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: YLEISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Tukikelpiset timinnt Nurten liikkuvuushankkeen täytyy sisältää yksi tai useampia seuraavista timinnista: nurisvaihdt nuristyöntekijöiden liikkuvuus Osallistujarganisaati vi lla tai vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö eurppalainen nurisalan kansalaisjärjestö yhteiskunnallinen yritys paikallinen julkisyhteisö nurten ryhmä, jka timii nuristyössä, mutta ei välttämättä nurisjärjestön yhteydessä (ts. nurten vapaa ryhmä) alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö 51 maakuntaliitt eurppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä yritysten yhteiskuntavastuun alalla timiva vitta tavitteleva elin. jka sijaitsee hjelmamaassa tai EU:n naapurialueen kumppanimaassa (alueet 1 4, ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). Hakijana vi lla mikä tahansa jssakin hjelmamaassa sijaitseva sallistujarganisaati tai -ryhmä 52. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Kuka vi hakea? Tukikelpiset sallistujarganisaatit Osallistujarganisaatiiden määrä ja prfiili Nurten liikkuvuushankkeeseen svelletaan erityisiä rahitussääntöjä (ks. khta Rahitussäännöt ), js hakijana n alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö 53 maakuntaliitt eurppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä yritysten yhteiskuntavastuun alalla timiva vitta tavitteleva elin. Liikkuvuustimint n kansainvälinen, ja siinä n mukana vähintään kaksi sallistujarganisaatita eri maista (yksi lähettävä ja yksi vastaanttava rganisaati). Js nurten liikkuvuushankkeeseen kuuluu vain yksi timint, krdinaattrin n timittava myös jk lähettävänä tai vastaanttavana rganisaatina. Js nurten liikkuvuushankkeeseen kuuluu enemmän kuin yksi timint, krdinaattri vi timia lähettävänä tai vastaanttavana rganisaatina, mutta se ei le välttämätöntä. Krdinaattrina ei missään tapauksessa vi lla EU:n naapurialueen kumppanimaan rganisaati. Ohjelmamaiden väliset timinnt: kaikkien sallistujarganisaatiiden täytyy lla jstakin hjelmamaasta. Timinnt EU:n naapurialueen kumppanimaiden kanssa: timinnssa täytyy lla mukana vähintään yksi sallistujarganisaati jstakin EU:n naapurialueen kumppanimaasta. 51 Alueellisella tai valtakunnallisella julkisyhteisöllä tarkitetaan tässä yhteydessä julkisyhteisöä, 1) jka tarjaa palveluja kk kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella tai jnka hallintalue kattaa kk kyseisen maan tai alueen ja 2) jlla n mnpli, eli se n aina samaa tehtävää hitava elin kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella (tyypillisiä esimerkkejä vat ministeriöt, valtin virastt ja alueviranmaiset). Tästä syystä kulut, ylipistt ja muut elimet eivät kuulu tähän ryhmään, vaikka ne lisi perustettu kansallisen lainsäädännön njalla, vaan niitä pidetään paikallisina julkisyhteisöinä. 52 Js kyseessä n nurten vapaa ryhmä, jku ryhmän vähintään 18-vutiaista jäsenistä timii ryhmän edustajana ja vastuuhenkilönä 53 ks. alaviite edelllä.. 79

80 Ohjelmapas Hankkeen kest 3 24 kuukautta. Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Muut perusteet Hakemus jätetään hakijarganisaatin kansalliseen timistn. Hakijiden n jätettävä hankehakemuksensa seuraaviin ajankhtiin mennessä: Tukkuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 5. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Elkuun 1. päivän ja julukuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 30. huhtikuuta kl (Brysselin aikaa). Tammikuun 1. päivän ja tukkuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään edellisen vuden 1. lkakuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakulmakkeeseen n liitettävä jkaisen hankkeeseen suunnitellun nurisvaihdn ja nuristyöntekijöiden liikkuvuuden timinnn aikataulu. Laillisen edustajan kunnian ja mantunnn kautta annettu vakuutus n liitettävä hakulmakkeeseen. NUORISOVAIHDON ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Timinnn kest 5 21 päivää, matkustusaika pis lukien. Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Timinnn n tapahduttava jnkin siihen sallistuvan rganisaatin sijaintimaassa. Tukikelpiset sallistujat Osallistujamäärä ja kansallisten ryhmien kstumus Muut perusteet vutiaat nuret, 54 jiden asuinpaikka n jnkin lähettävän tai vastaanttavan rganisaatin sijaintimaassa. Nurisvaihtn sallistuvien ryhmänvetäjien 55 n ltava vähintään 18-vutiaita. Vähintään 16 ja enintään 60 sallistujaa (ryhmänvetäjä(t) pis lukien) timinta khden. Vähintään neljä sallistujaa ryhmää khden (ryhmänvetäjä(t) pis lukien) timinta khden. Jkaisella kansallisella ryhmällä n ltava ainakin yksi ryhmänvetäjä. Kussakin timinnssa n ltava mukana sallistujaryhmä vastaanttavan rganisaatin maasta. Jtta selvä yhteys kansallisen timistn sijaintimaahan säilyisi, jkaisessa timinnssa vähintään yhden lähettävistä rganisaatiista tai vastaanttavan rganisaatin n ltava hakemuksen vastaanttavan kansallisen timistn sijaintimaasta. Valmistelutapaaminen Js hankkeeseen kuuluu valmistelutapaaminen, seuraavien tukikelpisuusperusteiden n täytyttävä: Valmistelutapaamisen kest: enintään kaksi päivää (matkapäivät pis lukien). Osallistujamäärä: yksi sallistuja ryhmää khden 56. Osallistujamäärä vidaan nstaa kahteen, mikäli tinen sallistuja n liikkuvuustimintn sallistuva nuri, jka ei le ryhmänvetäjä eikä kuluttaja. 54 Humaa seuraava: alaikärajat: sallistujien n ylitettävä vähimmäisikä viimeistään timinnn alkamispäivänä.; yläikärajat: sallistujat eivät saa hakemusten viimeisenä jättöpäivänä ylittää asetettua enimmäisikää. 55 Ryhmänvetäjä n nurisvaihtn sallistuvien nurten mukana matkustava aikuinen, jka hulehtii heidän ppimisestaan, sujelustaan ja turvallisuudestaan. 56 Osallistuja vi lla ryhmänvetäjä, kuluttaja tai nuri, jka sallistuu timintaan ilman ryhmänvetäjän tai kuluttajan rlia. 80

81 B-sa Liikkuvuushankkeet nurisa ja nuristyöntekijöitä varten NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUDEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Tukikelpiset sallistujat Osallistujamäärä Muut perusteet Kahdesta päivästä kahteen kuukauteen, matkustusaika pis lukien. Js kest n kaksi päivää, päivien n ltava peräkkäisiä. Timinnn n tapahduttava jnkin siihen sallistuvan rganisaatin sijaintimaassa. Ei ikärajja. Js sallistujat eivät timi kuluttajina tai yhteyshenkilöinä, heidän n asuttava jk lähettävän tai vastaanttavan rganisaatin sijaintimaassa. Enintään 50 sallistujaa jkaista hankkeessa suunniteltua timinta khden (mukaan lukien tarvittaessa kuluttajat ja yhteyshenkilöt). Kussakin timinnssa n ltava mukana sallistujia vastaanttavan rganisaatin maasta. Jtta selvä yhteys kansallisen timistn sijaintimaahan säilyisi, jkaisessa timinnssa vähintään yhden lähettävistä rganisaatiista tai vastaanttavan rganisaatin n ltava hakemuksen vastaanttavan kansallisen timistn sijaintimaasta. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: hjelmatimen tavitteet (ks. Mitkä vat liikkuvuushankkeen tavitteet? ), sallistujarganisaatiiden ja henkilösallistujien tarpeet ja tavitteet. Missä määrin hankkeella n mahdllista tavittaa muita heikmmassa asemassa levia nuria, mukaan lukien paklaiset, turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat; edistää mniarvisuutta, kulttuurien- ja uskntjenvälistä vurpuhelua sekä vapautta, suvaitsevuutta ja ihmisikeuksien kunniittamista kskevia yhteisiä arvja ja hankkeita, jissa edistetään medialukutaita, kriittistä ajattelua ja nurten maalitteisuutta; antaa nuristyöntekijöille sellaisia taitja ja timintatapja heidän ammatillista kehitystään varten, digitaalinen nuristyö mukaan lukien, jtka vat tarpeen yhteiskuntamme yhteisten perusarvjen välittämiseksi erityisesti vaikeasti tavitettaville nurisryhmille ja nurten radikalisitumisen ehkäisemiseksi. Missä määrin hankkeella n mahdllista saada aikaan sallistujien kannalta laadukkaita ppimistulksia; parantaa sallistujarganisaatiiden valmiuksia ja lisätä niiden timinnan kansainvälisyyttä; parantaa sallistuvien rganisaatiiden nuristyön laatua. Missä määrin ehdtuksessa n mukana tähän hjelmatimeen ensi kertaa sallistuvia. 81

82 Ohjelmapas Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 40 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 30 pistettä) Hanke-ehdtuksen selkeys, kattavuus ja laatu kaikissa eri vaiheissa (hankkeen valmistelu, timintjen tteutus ja hankkeen jatktimet). Tunnistettujen tarpeiden, hankkeen tavitteiden, sallistujaprfiilien ja ehdtettujen timintjen ppimissisällön keskinäinen jhdnmukaisuus. Käytännön järjestelyjen, hallinninnin ja tukimenettelyjen laatu. Osallistujille tarjttavan lähtövalmennuksen laatu. Ehdtettujen epävirallisen ppimisen sallistavien menetelmien laatu. Missä määrin nuret tai nuristyöntekijät vat aktiivisesti mukana hankkeen kaikilla tasilla. Osallistujien ppimistulsten tunnistamista ja tunnustamista kskevien järjestelyjen laatu sekä avimuutta ja tunnustamista lisäävien eurppalaisten välineiden jhdnmukainen hyödyntäminen. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus, jilla sallistujat valitaan ja/tai tetaan mukaan liikkuvuustimintihin. Kun kyseessä vat EU:n naapurialueen kumppanimaiden kanssa tehtävät timinnt, hjelma- ja kumppanimaiden rganisaatiiden tasapulinen jakauma. Osallistujarganisaatiiden keskinäisen sekä niiden ja muiden keskeisten sidsryhmien välisen yhteistyön ja viestinnän laatu. Hanketulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen, paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla, kun ei teta humin hankkeeseen suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta hankkeen tulksista sallistujarganisaatiissa ja niiden ulkpulella. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava kunkin edellä mainitun myöntämisperustekhdan enimmäispisteistä vähintään pulet (tisin sanen vähintään 15 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja vaikuttavuus ja tulsten levittäminen ja 20 pistettä khdassa hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu ). MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? POIKKEUKSELLISEN KORKEAT MATKAKUSTANNUKSET Liikkuvuushankkeiden edunsaajat vivat hakea lisätukea sallistujien krkeisiin matkakuluihin rahitustaulukn san pikkeukselliset kulut mukaisesti (krkeintaan 80 % tukikelpisista kknaiskuluista: ks. khta Rahitussäännöt ). Tukea myönnetään, js edunsaaja pystyy perustelemaan, että tavallisten rahitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) krvaukset eivät kata vähintään 70 % sallistujien matkakuluista. Mikäli pikkeuksellisen krkeisiin matkakuluihin myönnetään lisätukea, se krvaa matka-avustuksen perussan. MUITA TIETOJA Tämän timen muut paklliset vaatimukset ja hyödyllistä lisätieta esitetään hjelmappaan liitteessä I. Kiinnstuneita rganisaatiita kehtetaan perehtymään hulellisesti liitteen I asianmaisiin siihin ennen rahitustuen hakemista. 82

83 B-sa Liikkuvuushankkeet nurisa ja nuristyöntekijöitä varten RAHOITUSSÄÄNNÖT Liikkuvuushankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): A) NUORISOVAIHDOT Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Matkatuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle Lisäksi mahdllisesta valmistelutapaamisesta aiheutuvat matkakustannukset (tarvittaessa). Tuki Yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla. 57 Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän. 58 Organisintituki Liikkuvuustimintjen tteuttamiseen suraan liittyvät kustannukset (mukaan lukien valmennus, seuranta ja tukeminen timinnn aikana sekä ppimistulsten tunnustamisen tukeminen ja tulsten levittämistimet) Tuki Yksikkökustannuksiin A5.1 timinnn päivää ja sallistujaa khden 59 Perusteena sallistujakhtainen timinnn kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkustuspäivä ennen timinta ja yksi matkustuspäivä sen jälkeen) Vammaisiin sallistujiin ja heidän Ehdllinen: Erityistarpeisiin liittyvät Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura). 59 Myös ryhmänvetäjät ja avustajat. 83

84 Ohjelmapas avustajiinsa/ tukihenkilöihinsä suraan liittyvät lisäkustannukset (mukaan lukien perustellut matka- ja leskelukustannukset, js tällaisia sallistujia varten ei haeta tukea matkatukea ja rganisintitukea kskevista budjettikhdista) kustannukset kustannukset ja pikkeukselliset kulut n perusteltava hakulmakkeessa. Viisumit ja niihin liittyvät kustannukset, leskeluluvat, rktukset ja lääkärintdistukset. Pikkeukselliset kulut Kustannukset siitä, että muita heikmmassa asemassa levia nuria tuetaan sallistumaan timintihin tasavertaisesti muiden kanssa (pis lukien sallistujien matkakustannukset ja rganisintituki). Kustannukset, jtka aiheutuvat sallistujien ateriista ja majituksesta valmistelutapaamisen aikana. Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, js kansallinen timist vaatii vakuuden. Osallistujien krkeat matkakulut (ks. lisätietja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ) Tdelliset kustannukset Vakuudesta aiheutuvat kustannukset: 75 % tukikelpisista kustannuksista Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikelpisista kustannuksista. Muut kustannukset: 100 % tukikelpisista kustannuksista B) NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUS Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Matkatuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/ tukihenkilöidensä Tuki Yksikkö- Kun matkan pituus n Perusteena sallistujakhtainen 84

85 B-sa Liikkuvuushankkeet nurisa ja nuristyöntekijöitä varten Organis-intituki edestakaiset matkakustannukset asuinpaikka-kunnalta tapahtumapaikalle Lisäksi mahdllisesta valmistelutapaamisesta aiheutuvat matkakustan-nukset (tarvittaessa). Liikkuvuustimintjen tteuttami-seen suraan liittyvät kustannukset (mukaan lukien valmennus, seuranta ja tukeminen timinnn aikana sekä ppimistulsten tunnustamisen tukeminen ja tulsten levittämistimet) kustannuksiin Tuki Yksikkökustannuksiin km: 20 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: eura sallistujaa khden A5.2 vapaaehtista khden päivässä 62 yksikkökustannuksiin Enintään eura sallistujaa khden 63 matkan pituus. Kustannukset perustuvat matkan pituuteen, jka n laskettava Eurpan kmissin verkksi-vuilla levalla etäisyyslaskurilla. 60 Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän. 61 Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkustuspäivä ennen timinta ja yksi matkustuspäivä sen jälkeen) Erityistuki Vammaisiin sallistujiin ja heidän avustajiinsa/tukihenkilöihinsä suraan liittyvät lisäkustannukset (mukaan lukien perustellut matka- ja leskelukustannukset, js tällaisia sallistujia varten ei haeta tukea matkatukea ja rganisinti-tukea kskevista budjettikhdista) Tdelliset kustannukset 100 % tukikelpisista kustannuksista Ehdllinen: Erityistarpeisiin liittyvät kustan-nukset ja pikkeuk-selliset kulut n perusteltava hakulmakkeessa. Pikkeuk-selliset Viisumit ja niihin liittyvät kustannukset, leskeluluvat ja rktukset. Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, js kansallinen timist vaatii vakuuden. Tdelliset kustannukset Vakuudesta aiheutuvat kustannukset: 75 % tukikel-pisista kustannuksista Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikel Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura). 62 Myös kuluttajat, yhteyshenkilöt ja avustajat/tukihenkilöt. 63 Myös kuluttajat, yhteyshenkilöt ja avustajat/tukihenkilöt. 85

86 Ohjelmapas Osallistujien krkeat matkakulut (ks. Lisätietja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ) Kustannukset siitä, että muita heikmmassa asemassa levia nuristyöntekijöitä tuetaan sallistumaan timintihin tasavertaisesti muiden kanssa (pis lukien sallistujien matkakustannukset ja rganisintituki). Muut kustannukset: 100 % tukikelpisista kustannuksista 86

87 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat C) ORGANISOINTITUKI Tukisummat määräytyvät sen mukaan, missä maassa liikkuvuustimint tapahtuu. Kun hanketta ehdttaa alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, maakuntaliitt, eurppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä, yritysten yhteiskuntavastuun alalla timiva vitta tavitteleva elin, seuraavat summat alennetaan 50 prsenttiin. Nurisvaihdt (eura päivässä) Nuristyöntekijöiden liikkuvuus (eura päivässä) A5.1 A5.2 Belgia Belgia Tšekki Tanska Saksa Vir Irlanti Kreikka Espanja Ranska Kratia Italia Kyprs Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Alankmaat Itävalta Pula Prtugali Rmania Slvenia Slvakia Sumi Rutsi Yhdistynyt kuningaskunta entinen Jugslavian tasavalta Makednia Islanti Liechtenstein Nrja Turkki Serbia Kumppanimaa

88 Ohjelmapas ERASMUS MUNDUS -YHTEISET MAISTERIOHJELMAT MITKÄ OVAT ERASMUS MUNDUS -YHTEISTEN MAISTERIOHJELMIEN TAVOITTEET? Erasmus Mundus -yhteisten maisterihjelmien (Erasmus Mundus Jint Master Degrees, EMJMD) tavitteena n edistää laadullisia parannuksia, innvatiivisuutta, huippusaamista ja kansainvälistymistä krkeakuluissa, parantaa eurppalaisen krkeakulutusalueen (EHEA) laatua ja lisätä sen vetvimaa sekä tukea EU:n ulkista timintaa krkeakulutusalalla tarjamalla eri pulilta maailmaa tuleville parhaille maisteripiskelijille apurahja kk tutkinnn surittamista varten, khentaa maisteritutkinnn surittaneiden saamista ja taitja, etenkin Erasmus Mundus -maisteritutkintjen vastaavuutta työmarkkiniden tarpeiden kanssa lisäämällä työnantajien pansta. Erasmus Mundus -yhteisten maisterihjelmien nkin tältä sin tarkitus edistää Eurppa strategian ja eurppalaisen kulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) tavitteiden saavuttamista, vastaavat vertailuarvt mukaan lukien. Kaikki Erasmus+ -hjelmamaat situtuivat Blgnan prsessissa yhteisiin laadunvalvntastandardeihin ja -hjeistuksiin sekä yhteiseen tutkintrakenteeseen ja pintpistejärjestelmään. Näiden tarkitus n varmistaa krkeakulujärjestelmien välinen luttamus sekä edistää piskelijiden ja valmistuneiden kansainvälistä liikkuvuutta, rajat ylittävää yhteistyötä ylipistjen välillä sekä ulkmailla hankittujen tutkintjen ja pintjaksjen keskinäistä tunnustamista. Tiednannssaan Eurppalaisen identiteetin vahvistaminen kulutuksen ja kulttuurin avulla Eurpan kmissi määritteli visinsa eurppalaisen kulutusalueen saavuttamiseksi vuteen 2025 mennessä, jtta saavuttaisiin Eurppa, jssa ppimista, piskelua ja tutkimustyötä eivät haittaa valtiiden rajat. Rajat ylittävä laadunvarmistus n lennainen sa eurppalaisen kulutusalueen kehittämistä. Erityisesti Yhteisten hjelmien laadunvarmistusta kskeva eurppalainen lähestymistapa 64, jka hyväksyttiin Blgnan ministerikkuksessa Jerevanissa vunna 2015, kehitettiin helpttamaan näiden hjelmien ulkista laadunvarmistusta; siinä määritellään standardit, jtka perustuvat EHEA:n svittuihin työkaluihin, muita kansallisia kriteereitä sveltamatta. Tämän dtetaan mahdllistavan yhteisten hjelmien laadunvarmistusta kskevat integridut lähestymistavat, jtka aidsti heijastavat hjelmien yhteistä lunnetta. EMJMD-hjelmia pyydetään ttamaan yhteisten hjelmien laadunvarmistusta kskeva eurppalainen lähestymistapa kurssiensa ulkisen laadunvarmennuksen phjaksi, js kansallinen lainsäädäntö sen sallii. Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat lisäävät eurppalaisen krkeakulutusalueen maailmanlaajuista vetvimaa ja sittavat, kuinka laadukkaita ja pitkälle integrituja eurppalaisten krkeakulujen tarjamat yhteiset kulutushjelmat vat. Tällä hjelmatimella tuetaan myös krkeakulutusalaa kskevia EU:n ulkisen timinnan tavitteita ja pririteetteja niiden eri ilmenemismudissa. ERASMUS MUNDUS -OHJELMAN JA JAPANIN OPETUS-, KULTTUURI-, URHEILU- SEKÄ TIETEEN JA TEKNOLOGIAN MINISTERIÖN (JAPANESE MINISTRY OF EDUCATION, CULTURE, SPORTS, SCIENCE AND TECHNOLOGY, MEXT) YLIOPISTOJEN VÄLISEN VAIHTOHANKKEEN (INTER-UNIVERSITY EXCHANGE PROJECT, IUEP) VÄLINEN KUMPPANUUS Kumppanuus sarahittaa 3 4 hanketta, jtka edistävät innvaatita ja huippusaamista maisteritutkintjen tarjamisessa knsrtissa, jka kstuu vähintään klmesta krkeakulusta Erasmus+ -hjelmamaissa ja vähintään yhdestä krkeakulusta Japanissa. Kaikki alla kuvatut ehdt kskevat kumppanuuden sarahittamia hankkeita, ellei tisin ilmiteta. MIKÄ ON ERASMUS MUNDUS -YHTEINEN MAISTERIOHJELMA? Erasmus Mundus -yhteinen maisterihjelma 65 (EMJMD-hjelma) n 60, 90 tai 120 ECTS-pintpisteen laajuinen krkeatasinen integritu glbaali kulutushjelma. Sen järjestää glbaali knsrti, jhn kuuluu eri maiden krkeakuluja ja tarvittaessa muita kulutusalalla ja/tai muilla alilla timivia kumppaneita, jilla n erityissaamista yhteisen hjelman kattamilla pint- tai ammattialilla ja kiinnstusta niihin. EMJMD-hjelmien erityisyys piilee niiden 64 Eurpan petusministerit hyväksyivät kyseisen julkilausuman Jerevanin ministerikkuksessa, jka pidettiin tukkuuta Lisätietja hyväksytyistä pliittisista timenpiteistä n sitteessa 65 EU:n ja MEXT:n sarahittamiin knsrtiihin liittyen kaikki tämän ppaan viitteet EMJMD:hen tulisi lukea mudssa EMJMD-IUEP 88

89 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat integrituneessa, tai yhteisessä, lunteessa 66 sekä niiden tarjamassa ensilukkaisessa akateemisessa sisällössä ja metdlgiassa. EMJMD-hjelman vi surittaa millä tieteenalalla hyvänsä. Luetteln Erasmus+:n aikana rahitetuista yhteisistä hjelmista vi tutustua timeenpanvirastn verkksivuilla. 67 Kaikkien hjelmamaissa sijaitsevien sallistujien n ltava maisteritutkintja myöntäviä krkeakuluja. EMJMD-hjelman lppuun surittamisesta n myönnettävä jk yhteistutkint (ts. yksi tutkinttdistus, jnka myöntäjinä n vähintään kaksi krkeakulua eri hjelmamaista) tai usean tutkinnn yhdistelmä (ts. vähintään kaksi tutkinttdistusta, jiden myöntäjinä n kaksi krkeakulua eri hjelmamaista). Yhteistutkinnt vat sutavampia mikäli kansallinen lainsäädäntö ne sallii kska ne ilmentävät täysin integritua ppimis- ja petusprsessia. Tutkinttdistuksia myöntävien hjelmamaiden krkeakulujen lisäksi myös muut knsrtin kumppanikrkeakulut kumppanimaista vivat lla mukana myöntämässä yhteistutkintja tai usean tutkinnn yhdistelmiä. EMJMD-hjelmia kskevissa hakemuksissa yhteisten kulutushjelmien täytyy lla valmiita j hakuvaiheessa, jtta niitä vidaan tarjta piskelijille ja mainstaa maailmanlaajuisesti heti niiden valinnan jälkeen. EMJMD-hjelmien valintaprsessi n erittäin valikiva, sillä tarkituksena n tukea vain parhaita ehdtuksia. Valituiksi tulleet EMJMD-hjelmat saavat vastineeksi runsaan rahituksen neljää piskelijavalintaa varten, jtta niiden maailmanlaajuista näkyvyyttä ja jatkuvuutta vidaan vahvistaa. Jäljempänä kuvaillaan uusien EMJMD-hjelmien lunnetta, valintaa ja rahitusehtja. MITÄ TOIMINTOJA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Tällä hjelmatimella tuetaan sellaisen 60, 90 tai 120 ECTS-pintpisteen laajuisen EMJMD-hjelman tarjamista, jka järjestetään krkeakulujen glbaalin knsrtin kautta ja jhn sallistuu petusta, kulutusta ja/tai tutkimustyötä varten kutsuttuja tutkijita (vierailevia luennitsijita), apurahjen myöntämistä eri pulilta maailmaa tuleville huippulukan piskelijille, jtta he vivat sallistua EMJMD-hjelmiin. MITKÄ OVAT ERASMUS MUNDUS -YHTEISEN MAISTERIOHJELMAN JÄRJESTÄMISEEN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? EMJMD-hjelmia tarjavat krkeakulujen glbaalit knsrtit, jihin kuuluu tarvittaessa myös EMJMD-hjelman tteuttamiseen sallistuvia, muun tyyppisiä rganisaatiita (kuten yrityksiä, julkisyhteisöjä tai tutkimuslaitksia). EMJMD-hjelmaa tteuttava knsrti kstuu seuraavista rganisaatiista: Hakija/krdinaattri: Ohjelmamaassa sijaitseva krkeakulu, jka jättää hakemuksen kaikkien kumppanien pulesta. Js EMJMD-hjelma hyväksytään, hakijasta/krdinaattrista tulee EU- tuen pääedunsaaja, jka allekirjittaa usean edunsaajan hankespimuksen EMJMD-hjelmaa tteuttavan knsrtin nimissä. Krdinaattrilla n seuraavat tehtävät: se edustaa sallistujarganisaatiiden ryhmää ja timii sen nimissä suhteessa Eurpan kmissin, se kantaa taludellisen ja ikeudellisen vastuun kk hankkeen peratiivisen, hallinnllisen ja taludellisen tteutuksen asianmukaisuudesta, se krdini EMJMD-hjelmaa yhteistyössä kaikkien muiden hankekumppanien kanssa. Kumppanit: Tutkinttdistuksia myöntävät krkeakulut, jtka vat sijaintimaansa (hjelma- tai kumppanimaa) viranmaisten tunnustamia, sekä yksityiset tai julkiset rganisaatit, jtka sallistuvat aktiivisesti kyseisen EMJMD-hjelman suunnitteluun, tteutukseen ja arviintiin. Kaikkien kumppanien n allekirjitettava valtakirja, jlla ne antavat krdinaattrille valtuudet timia nimissään ja pulestaan hankkeen tteutuksen aikana. Asssiituneet kumppanit (valinnainen): EMJMD-kulutushjelman tteutuksessa vi lla mukana myös asssiituneita kumppaneja. Tällaiset rganisaatit vat välillisesti mukana maisterihjelman tiettyjen tehtävien ja timintjen tteutuksessa ja/tai tukevat sen tunnetuksi tekemistä ja jatkuvuutta. Ne vivat esimerkiksi siirtää 66 EMJMD-hjelmia tarjavien krkeakulujen n perustettava yhdessä suunniteltu ja täysin integritu akateeminen petushjelma, jlla n yhteiset täytäntöönpanmenettelyt, esimerkiksi yhteiset piskelijiden hakua, valintaa, pääsyvaatimuksia ja tenttejä kskevat säännöt sekä yhteiset laadunvarmistusmekanismit

90 Ohjelmapas tieta ja taitja tai tarjta piskelijille lisäkursseja tai mahdllisuuksia työelämäjaksihin tai työharjitteluun. Spimuksen hallinnintiin liittyvissä asiissa asssiituneiden kumppaneiden ei katsta kuuluvan EMJMDhjelmaa tteuttavaan knsrtin, kska ne sallistuvat hjelman tteuttamiseen vain rajitetusti ja niiden asiantuntemusta tarvitaan vain satunnaisesti. Sidsyhteisöt (valinnainen): Organisaatit, jtka edistävät hankkeen tavitteiden saavuttamista ja sallistuvat sen timintihin. Sidsyhteisöt n nimettävä hankehakemuksessa, ja niiden n täytettävä tämän hjelmappaan liitteessä III (Sanast) kuvatut vaatimukset. Ohjelmamaiden krkeakulujen (ja EU:n ja MEXT:n sarahittamaan knsrtin kuuluvien japanilaisten krkeakulujen) n kyettävä ttamaan fyysisesti vastaan EMJMD-piskelijita ja tarjamaan ainakin siellä suritetun piskelujaksn edellyttämä vähimmäismäärä ECTS-pintpisteitä (tai vastaava japanilainen viitekehys). Kaikki hjelma- tai kumppanimaiden kumppanirganisaatit n nimettävä avustushakemuksen yhteydessä. Jtta hankkeen kannatus ja luja juurtuminen rganisaatiihin vidaan taata, kaikkien yhteistä maisterihjelmaa tteuttavaan knsrtin sallistuvien rganisaatiiden riittävä situtuneisuus n varmistettava ennen ensimmäisten maisteripiskelijiden ilmittautumista. EMJMD-hjelmaa tteuttavan knsrtin spimus n keskeinen väline tähän tarkitukseen (hjeita ja spimusmalleja löytyy timeenpanvirastn sivustlta). Kaikkien kumppanirganisaatiiden n allekirjitettava spimus ennen kuin apurahjen ensimmäinen haku- ja valintamenettely käynnistetään. Spimuksen n katettava mahdllisimman tarkin kaikki EMJMD-hjelman tteuttamiseen ja EMJMD-apurahjen hallinnintiin liittyvät akateemiset, peratiiviset, hallinnlliset ja taludelliset näkökhdat, myös EU:n ja MEXT:in sarahittamissa knsrtiissa. MITKÄ OVAT ERASMUS MUNDUS -YHTEISEN MAISTERIOHJELMAN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka EMJMD-hjelman n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ - tukea. TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Osallistujarganisaatiita vivat lla kaikki jnkin hjelma- tai kumppanimaan julkiset tai yksityiset rganisaatit, jtka sallistuvat suraan ja aktiivisesti EMJMD-hjelman tarjamiseen, mahdllisine sidsyhteisöineen. Tällainen rganisaati vi lla esimerkiksi Tukikelpiset sallistujarganisaatit krkeakulu julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös ssiaalinen yritys) paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö tutkimuslaits. Ohjelmamaiden krkeakuluilla täytyy lla vimassa leva krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). Osallistuvien kumppanimaiden krkeakuluilta ei vaadita Erasmusperuskirjaa. Ohjelmamaissa sijaitsevien krkeakulujen n hakemusvaiheessa pystyttävä sittamaan, että ne vat täyttäneet ulkista laadunvarmennusta kskevat lainkäyttöalueensa vaatimukset (esim. akkreditinti tai arviinti) yhteisen hjelman salta. Tämä vidaan tehdä jk sittamalla, että ne käyttävät yhteisten hjelmien laadunvarmistusta kskevaa eurppalaista lähestymistapaa (js kansallinen lainsäädäntö sen sallii) tai se vi perustua EMJMD-hjelman kunkin kansallisen kmpnentin yksittäisiin akkreditintipäätöksiin. Kuka vi hakea? Osallistuvien rganisaatiiden määrä ja prfiili Ohjelmamaassa sijaitseva krkeakulu. Krkeakulu jättää hakemuksen EMJMD-knsrtin pulesta, myös EU:n ja MEXT:in sarahittamien knsrtiiden khdalla. Tukea eivät vi hakea hjelmamaassa sijaitsevat kumppanimaiden krkeakulujen sivupisteet tai kumppanimaassa sijaitsevat hjelmamaiden krkeakulujen sivupisteet. EMJMD-hjelma n kansainvälinen, ja siinä n mukana kumppaneina krkeakuluja ainakin klmesta eri hjelmamaasta. Ohjelmamaan pakllisen krdinaattrin (hakija) lisäksi EU:n ja MEXT:n sarahittamissa knsrtiissa n ltava mukana vähintään yksi pakllinen japanilainen kumppanikrkeakulu, jka nimitetään japanilaisen tahn krdinaattriksi. 90

91 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat Osallistujamäärä Tapahtumapaikka tai - paikat Hankkeen kest Timinnn kest Mihin hakemus jätetään? EMJMD-hjelmaan myönnettävä tuki kattaa apurahat enintään 60 piskelijalle neljässä piskelijavalinnassa. Näitä neljää piskelijavalintaa varten EMJMD-knsrtit vivat lisäksi hakea enintään 28 lisäapurahaa maailman pririteettialueilta/-maista tulevia piskelijita varten. EU:n ja MEXT:in sarahittamien knsrtiiden khdalla EU rahittaa enintään 32 apurahaa ja MEXT 32 apurahaa. Nämä knsrtit eivät vi hakea lisäapurahja maailman pririteettialueilta/-maista tulevia piskelijita varten. EMJMD-hjelman edellyttämät pinnt n suritettava vähintään kahdessa knsrtin kuuluvassa hjelmamaassa (eli kullakin piskelijalla n vähintään kaksi liikkuvuusjaksa piskelijan asuinmaan ulkpulella). EU:n ja MEXT:in sarahittamien knsrtiiden khdalla tinen näistä liikkuvuusjaksista n suritettava Japanissa ja tinen knsrtin kuuluvassa hjelmamaassa. EMJMD-hjelman kestn mukaan (yksi tai kaksi lukuvutta) ja sen mukaan, päättääkö knsrti käyttää vuden valmisteluun, knsrti saa hankespimuksen vähintään neljäksi ja krkeintaan kuudeksi lukuvudeksi, mistä rahitetaan neljä perättäistä piskelijavalintaa. EMJMD-hjelman kesta vidaan pikkeustapauksessa pidentää hakijan/krdinaattrin pyynnöstä ja timeenpanvirastn sustumuksella krkeintaan 12 kuukautta. Kknaistuen määrä ei tällöin muutu. Vapaaehtinen valmisteluvusi: yksi lukuvusi. EMJMD-hjelman tteutus: neljä perättäistä piskelijavalintaa yhdeksi tai kahdeksi lukuvudeksi (60/90/120 ECTS-pintpistettä). Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Elkuun 1. päivän ja lkakuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat apurahahakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 14. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Pikkeus: EU:n ja MEXT:in välisen kumppanuuden sarahittamien ehdtusten khdalla hakijiden n jätettävä elkuun 1. päivän ja lkakuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat apurahahakemukset viimeistään saman vuden 1. huhtikuuta kl (Brysselin aikaa). Samaan aikaan japanilainen krdinaattri jättää saman ehdtuksen Japan Sciety fr the Prmtin f Sciencelle (JSPS). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. OPISKELIJOIDEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Tukikelpiset sallistujat Maisteritasn piskelijat, jtka vat surittaneet alemman krkeakulututkinnn tai sittavat surittaneensa vastaavantasiset, kyseisen tutkinnn myöntäneen maan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti tunnustetut pinnt, vat tukikelpisia. Opiskelijat, jtka vat aiemmin saaneet apurahan EMJMD-hjelmaa varten taikka Erasmus Mundus -maisterikurssin tai yhteisen Erasmus Mundus -thtrihjelman apurahan, eivät vi hakea tista apurahaa EMJMD-hjelmatimesta. EMJMD-apurahan haltijat eivät vi saada tukea tisesta EU:n rahittamasta apurahajärjestelmästä saman EMJMD-kurssin surittamiseksi. Tämä kskee kurssin kk kesta. Vähintään 75 % EMJMD-hjelmaan myönnettävistä apurahista 68 varataan kumppanimaiden 91

92 Ohjelmapas hakijille. Tämä sääntö ei kske EU:n ja MEXT:in sarahittamia knsrtiita. Osallistujat hakevat apurahaa suraan valitsemaltaan EMJMD-knsrtilta ja sallistuvat knsrtin kuuluvien krkeakulujen järjestämään, kilpailuun perustuvaan valintaprsessiin. EMJMD-knsrti vastaa piskelijiden valinnasta, rekrytinnista ja seurannasta. Timinnn kest Tapahtumapaikka tai - paikat Oppimistulkset Opiskelijan apuraha myönnetään ainastaan päätimiseen piskeluun EMJMD-maisterikurssilla, ja se kattaa EMJMD-hjelman kk kestn. Lisäksi muita kuin vähimmäisvaatimukseen perustuvia piskelujaksja (esim. tutkimustyötä, työharjittelua tai väitöskirjan tekemistä käsittäviä jaksja) vidaan surittaa muissa hjelmatai kumppanimaiden sallistujarganisaatiissa, mikäli kyseinen jaks suritetaan jnkin knsrtin kuuluvan kumppanikrkeakulun välittömässä valvnnassa. Opiskelijiden n suritettava kaikki EMJMD-hjelman käsittämät ECTS-pintpisteet (60, 90 tai 120). Lisäksi heidän täytyy hankkia jkaista pakllista pintjaksa khti vähintään kahdessa hjelmamaassa (tai sveltuvin sin yhdessä hjelmamaassa ja Japanissa EU:n ja MEXT:in sarahittamien knsrtiiden khdalla) vähintään 20 ECTS-pintpistettä (60 ECTSpintpisteen hjelmista) tai 30 ECTS-pintpistettä (pint-hjelmista, jiden laajuus n 60 tai 120 ECTS-pintpistettä). Liikkuvuusjaksja ei vi krvata virtuaaliliikkuvuudella (etäpiskelulla), mikä tarkittaa, että piskelijiden n ltava fyysisesti läsnä kk maisterihjelman ajan. Liikkuvuusjaksja ei myöskään vi surittaa EMJMD-knsrtin ulkpulisissa krkeakuluissa (ts. krkeakuluissa, jtka vat kumppaneita tai asssiituneita kumppaneita). HENKILÖKUNNAN, TUTKIJOIDEN JA VIERAILEVIEN LUENNOITSIJOIDEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET 1) Osallistuvien rganisaatiiden henkilökunta. Tukikelpiset sallistujat 2) Ohjelma- ja kumppanimaista kutsutut tutkijat (tai vierailevat luennitsijat). EMJMDhjelmaan myönnettävä tuki kattaa apurahat ppilasvalintaa khti vähintään neljälle kutsutulle tutkijalle tai vierailevalle luennitsijalle, jtka sallistuvat EMJMD-timintihin yhteensä vähintään kahdeksan viikn ajan. Kutsutut tutkijat tai vierailevat luennitsijat n valittava knsrtin tätä varten määrittämien valintakriteerien perusteella, ja heidän n tutava knkreettista lisäarva EMJMD-timintihin. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 40 pistettä) Hankkeen eri satekijät yhteisyys /integrinti, sisältö ja rakenne vat tarkituksenmukaisia, ja niiden avulla päästään EMJMD-hjelman tavitteisiin. Hakemuksessa kuvataan, miten EMJMD n integritu kumppanin tutkintvalikimaan ja määritellään suunniteltu tutkint/suunnitellut tutkinnt, erityisesti yhteistutkinnn myöntäminen, js se n kansallisen lainsäädännön mukaan mahdllista. Ehdtettu EMJMD vastaa asianmaisella akateemisella alalla selvästi tunnistettuihin tarpeisiin. Hakemuksessa määritellään, miten EMJMD-hjelmalla n tarkitus lisätä eurppalaisen krkeakulutusalueen vetvimaa sekä eurppalaisten ylipistjen huippusaamista, innvatiivisuutta ja kilpailukykyä asianmaisten akateemisten aljen/aineiden salta. Ehdtettu EMJMD-knsrti n krkeakulutuksen kansainvälistymisen kannalta merkittävä, ja siinä vidaan maksimida piskelijiden ja henkilökunnan liikkuvuuden hyödyt. Hankesuunnitelman ja hankkeen Hakemuksessa määritellään akateeminen hjelma ja ppimistulkset ja kuvataan yksityiskhtaisesti, miten hjelman akateemisen sisällön ensilukkaisuus varmistetaan. 68 Tällä tarkitetaan rahitettujen apurahjen kknaismäärää, mukaan lukien yhtä tai useampaa maailman pririteettialuetta/-maata varten haettavissa levat apurahat. 92

93 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat tteutuksen laatu (enintään 20 pistettä) Hakemuksessa kuvataan EMJMD:n sisäiset ja ulkiset arviintimenetelmät, miten ne tteutetaan käytännössä ja miten niitä käytetään kurssin laadun seurantaan ja parantamiseen. Hakemuksessa määritellään, miten piskelijiden liikkuvuus n järjestetty ja miksi se n välttämätöntä kurssin tavitteiden saavuttamiseksi, sekä esitetään strategia- tai suunnitelmalunns siitä, miten kutsuttujen tutkijiden ja vierailevien luennitsijiden työpansta hyödynnetään tehkkaasti. Hakemuksesta käy yksityiskhtaisesti ilmi, mitä tietja piskelijille ja akateemiselle henkilöstölle annetaan ennen hjelman kursseille kirjittautumista ja minkälaisia tukipalveluja n tarjlla majitusta, kielikulutusta, hallintmudllisuuksia (esim. viisumituki) ja vakuutuksia kskevissa asiissa. Hakemuksessa täsmennetään EMJMD-hjelmaa kskevat säännöt sekä piskelijiden ikeudet ja velvllisuudet, jtka liittyvät EMJMD-hjelman tteutuksen akateemisiin, hallinnllisiin ja taludellisiin näkökhtiin. Hakemuksessa kuvaillaan kaavaillut timinnt ja järjestelyt, jilla varmistetaan EMJMDhjelmaa surittavien piskelijiden tehkas verkstituminen ja integrituminen ssikulttuuriseen ja ammatilliseen timintaympäristöönsä. Hakemuksessa kuvaillaan selvästi, miten yhteistyö EMJMD-hjelman ja muun kuin petusalan timijiden välillä kurssin tteutuksessa timii. Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyje n laatu (enintään 20 pistettä) Hakemuksesta käyvät selville, miten mukana levien kumppaneiden ja sallistuvan henkilöstön saamisalat täydentävät tisiaan ja tuvat lisäarva EMJMD-hjelman tteuttamiseen. Hakemuksessa kuvaillaan tarvittaessa, miten lemassa levia yhteistyöjärjestelyjä n tehstettu EMJMD-hjelman tavitteiden saavuttamiseksi. Hakemuksessa selstetaan kunkin kumppanirganisaatin situtuminen hjelmaan, kuvataan niiden asema ja tehtävät EMJMD-hjelman tteuttamisessa sekä hallintelinten työskentelyjärjestelyt ja käytössä levat hallinnintivälineet. Hakemuksessa kuvataan muun muassa piskelijiden hakua, valintaa ja sisäänpääsyä sekä tenttien ja pintsuritusten arviintia kskevat yhteiset perusteet, periaatteet ja vaatimukset. Hakemuksessa selvitetään piskelijiden sallistumiskustannusten laskentatapaa ja kuvaillaan, kuinka rahitusvarat, mukaan lukien täydentävä rahitus, aitaan hankkia ja jakaa ja kuinka niitä aitaan hallinnida kumppanuuden puitteissa. Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 20 pistettä) Hakemuksessa esitetään vakuuttava keskipitkän tai pitkän aikavälin kehitys- tai jatkuvuusstrategia sekä realistisia ennusteita jatkuvuudesta EU- rahituksen lppumisen jälkeen sekä keinista hankkia muita apurahjen rahituslähteitä ja marahitteisia piskelijita. Hakemuksessa selstetaan, millä tavin EMJMD saa aikaan vaikutuksia ppilaitksissa (tiedekunnissa ja ylipistissa) ja kuinka se edistää knsrtin kuuluvien kumppanien kansainvälistymisstrategiaa ja niiden yhteyksiä alan sidsryhmiin valtakunnallisella, eurppalaisella tai maailmanlaajuisella taslla. Hakemuksessa kuvataan, miten EMJMD rhkaisee yrittäjyyteen ja ma-alitteisuuteen sekä miten työnantajat sallistuvat kurssin tteuttamiseen piskelijiden taitjen ja saamisen kehittämiseksi parantaen valmistuneiden piskelijiden työllistymismahdllisuuksia. Hakemuksessa kuvaillaan välineet ja menetelmät, jilla EMJMD-hjelmasta tiedtetaan, sekä järjestelyt tulsten levittämiseksi ja täsmennetään näiden timien khderyhmät ja kumppanien knkreettiset tehtävät EMJMD-hjelman tunnettuuden lisäämistä kskevassa strategiassa. Siinä selstetaan keint, jiden avulla kaikkialta maailmasta hukutellaan huippulukan piskelijita. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hakemuksen n saatava vähintään 70 pistettä 100:sta, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 75 prsenttia myöntämisperusteen Hankkeen relevanssi enimmäispistemäärästä (eli 40 pisteestä vähintään 30). Mikäli useampi hanke saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jtka saavat krkeimman pistemäärän myöntämisperusteesta Hankkeen relevanssi. 93

94 Ohjelmapas EU:n ja Japanin yhteiseen hakuun jätettyihin prjekteihin svellettavista myöntämisperusteista n saatavilla lisätietja hakijille ja asiantuntijille, ja ne julkaistaan erillisellä EMJMD-kumppanuus Japanin kanssa -hakusivustlla 69 LISÄAPURAHAT MAAILMAN PRIORITEETTIALUEILTA TULEVILLE OPISKELIJOILLE Hakijat vivat hakea lisäapurahja sellaisia kumppanialueita varten, jita tuetaan seuraavista EU:n ulkisen timinnan rahitusvälineistä: liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) 70 kehitysyhteistyöväline (DCI) 71, Eurpan naapuruusväline (ENI) 72, kumppanuusväline 73, Eurpan kehitysrahast (EKR). Rahitettaviksi ehdtetut EMJMD-hjelmat vivat saada enintään 28 ylimääräistä piskelija-apurahaa kk maisterikurssin ajaksi (neljä piskelijavalintaa). Lisäapurahjen tarkituksena n saavuttaa EU:n ulksuhteiden tärkeimmät krkeakulupliittiset tavitteet ja ttaa humin tasert, jita asianmaisten kumppanimaiden talus- ja yhteiskuntakehityksessä ilmenee. Niiden rahitus perustuu alla leviin alueellisiin määrärahihin: Länsi-Balkanin (alue 1) 74 Itäiset kumppanimaat (alue 2) Eteläiset Välimeren maat (alue 3) Aasia (alue 6): apurahat khdennetaan erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin 75 Keski-Aasia (alue 7): apurahat khdennetaan erityisesti alhaisen tultasn tai alemman keskitultasn maihin 76 Latinalainen Amerikka (alue 8): apurahat khdennetaan erityisesti alemman keskitultasn maihin 77 ja suurin sa khdennetaan Brasiliaan tai Meksikn Etelä-Afrikka (alue 10) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat (alue 11) Persianlahden yhteistyömaat (alue 12). Apurahat myönnetään valituille EMJMD-hjelmille alenevassa järjestyksessä sijituksen perusteella, käytettävissä levat määrärahat humiiden. Ensimmäiseksi sijittuneesta ehdtuksesta alkaen haettujen lisäapurahjen kknaismäärä khdistetaan suhteellisesti alueellisiin määrärahihin, käytettävissä levien varjen puitteissa. ERITYINEN MYÖNTÄMISPERUSTE Hakemukset, jtka ylittävät myöntämisperusteen Hankkeen relevanssi vähimmäispisterajan ja jiden kknaispistemäärä n vähintään 70 (yleinen rahituskynnys), arviidaan myönnettäessä pririteettialueita varten tarkitettuja lisäapurahja. Tämä ei kske EU:n ja MEXT:in sarahittamia knsrtiita, jtka eivät vi hakea lisäapurahja. Hankkeen relevanssi pririteettialueiden kannalta (Kyllä/Ei) Hakemuksessa kuvaillaan menetelmät, jilla pririteettialueilta hukutellaan erityisen lahjakkaita piskelijita. Hanke edistää yhteistyötä pririteettialueilla sijaitsevien kumppanimaiden krkeakulujen ja/tai muiden tukikelpisten rganisaatiiden kanssa. Tällaisen yhteistyön lisäarv EMJMD-hjelmalle perustellaan selkeästi Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 234/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kumppanuusvälineen perustamisesta klmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten: 71 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahitusvälineen perustamisesta kaudelle : 72 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Eurpan naapuruusvälineen perustamisesta: 73 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 234/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kumppanuusvälineen perustamisesta klmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten: 74 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N: 231/2014, annettu 11. päivänä maaliskuuta 2014, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta: 75 Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Kambdža, Las, Myanmar ja Nepal. 76 Kirgisia, Tadžikistan ja Uzbekistan. 77 Blivia, El Salvadr, Guatemala, Hnduras, Nicaragua. 94

95 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? Tämän timen muut paklliset vaatimukset ja hyödyllistä lisätieta esitetään hjelmappaan liitteessä I. Liitteessä I käsitellään seuraavia asiita: EMJMD-hjelman rakennetta kskevat ehdt, maisteripiskelijita kskevat ehdt, seurantaa ja laadunvarmistusta kskevat ehdt, EMJMD-knsrtiiden valintamenettely. Kiinnstuneita rganisaatiita kehtetaan perehtymään hulellisesti liitteen I asianmaisiin siihin ennen rahitustuen hakemista. ERASMUS MUNDUS -YHTEISTEN MAISTERIOHJELMIEN KATALOGI EMJMD-hjelmat ktaan timeenpanvirastn sivustlle sähköiseen rekisteriin. Näin halutaan lisätä EMJMD-hjelmista maailman parhaille maisteripiskelijille tarjlla levien Erasmus+ -apurahjen tunnettuutta, näkyvyyttä ja saatavuutta. EMJMD-katalgista näkyvät kaikki EMJMD-hjelmat, jtka tarjavat Erasmus+ -apurahja seuraavaksi lukuvudeksi. Opiskelijiksi aikvat vivat valita mieleisensä maisteritutkinnn EMJMD-hjelmien katalgista ja hakea Erasmus+ - apurahaa suraan näitä hjelmia tarjavilta knsrtiilta. RAHOITUSSÄÄNNÖT Valituiksi tulleiden EMJMD-hjelmien rahitus perustuu hankespimukseen, jka kattaa yhden valmisteluvuden (ellei hakija le päättänyt lla hakematta valmisteluvutta) ja neljä perättäistä piskelijavalintaa. EU:n ja MEXT:in välisen kumppanuuden sarahittamien ehdtusten khdalla määrärahjen khdistaminen hanketaslla, mukaan lukien apurahjen määrä ja knsrtin hallinnintimaksu, vaihtelee sarahituksen lähteen mukaan (EU tai MEXT). EMJMD-hjelmaan myönnettävän tuen määrä lasketaan seuraavien rahitusperiaatteiden mukaisesti: tuki knsrtin hallintkustannuksiin ja akateemisen henkilöstön liikkuvuuteen vaihteleva määrä piskelijiden apurahja, jtka vat enintään eura vudessa vaihteleva määrä maailman pririteettialueilta tuleville piskelijille tarkitettuja lisäapurahja, jiden suuruus n enintään eura vudessa. 95

96 Ohjelmapas EMJMD-hjelman budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): A) ERASMUS MUNDUS -YHTEISTEN MAISTERIOHJELMIEN HALLINTO Knsrtin hallintkustannukset 78 sekä kutsutuista tutkijista ja vierailevista luennitsijista aiheutuvat kustannukset eura (vapaaehtiselle) valmisteluvudelle eura yhteisen maisterihjelman piskelijavalintaa khden B) ERASMUS MUNDUS -YHTEISTEN MAISTERIOHJELMIEN OPISKELIJOIDEN APURAHAT EMJMD-hjelman piskelijiden apurahat kattavat piskelijiden sallistumiskustannukset (mukaan lukien lukukausimaksut, täydellinen vakuutussuja ja muut välttämättömät kustannukset, jtka liittyvät piskelijiden sallistumiseen maisterihjelmaan) san matka- ja asettautumiskustannuksista sekä kuukausirahan maisteritutkinnn kulutushjelman kk kestn ajalta. EMJMD-hjelman piskelijiden apurahjen tarkat määrät vat seuraavat: Osallistumiskustannukset Enintään eura vudessa kumppanimaasta saapuvaa apurahansaajaa khden. 79 Enintään eura vudessa hjelmamaasta saapuvaa apurahansaajaa khden. Osallistujarganisaatiiden n vastattava maksuista, jtka ylittävät nämä tuen enimmäismäärät, eikä niitä vida velittaa apurahansaajalta. Matka- ja asettautumiskustannukset Oleskelukustannukset eura vudessa matkakustannuksiin hjelmamaassa asuvaa apurahansaajaa khden eura vudessa matkakustannuksiin ja lisäksi eura asettautumiskustannuksiin sellaista kumppanimaassa asuvaa apurahansaajaa khden, jnka ktipaikka sijaitsee alle kilmetrin päässä EMJMD-hjelmaa krdinivasta krkeakulusta eura vudessa matkakustannuksiin ja lisäksi eura asettautumiskustannuksiin sellaista kumppanimaassa asuvaa apurahansaajaa khden, jnka ktipaikka sijaitsee vähintään kilmetrin päässä EMJMD-hjelmaa krdinivasta krkeakulusta eura kuussa EMJMD-kulutushjelman kk kestn ajalta (enintään 24 kuukautta). Apurahaa leskelukustannuksiin ei anneta EMJMD-jaksjen (piskelu/tutkimus/työharjittelu/ tutkimuksen valmistaminen) apurahansaajille heidän asuinmaassaan, eikä kumppanuusmaan apurahansaajille tisissa kumppanuusmaissa EMJMD-jaksille, jtka kestävät yli 3 kuukautta tai 15 ECTS-pintpistettä vastaavan ajan. MYÖNNETTÄVÄ TUKI Yksittäisten apurahjen tdellinen määrä eli valituille hankkeille myönnettävän tuen enimmäismäärä riippuu seuraavista tekijöistä: EMJMD-hjelman kest (60, 90 tai 120 ECTS-pintpistettä) knsrtin määrittelemät EMJMD-hjelman sallistumiskustannukset vapaaehtisen valmisteluvuden käyttö hjelma-/kumppanimaan apurahjen lukumäärä. EMJMD-hjelman tuki valmisteluvudeksi ja neljää piskelijavalintaa varten n näiden muuttujien perusteella enintään 4,4 miljnaa eura. 80 EU:n ja MEXT:in sarahittamien knsrtiiden khdalla apurahjen enimmäismäärä n 64, eikä tietyille maailman alueille vida hakea lisäapurahja. Tämän vuksi EMJMD-hjelmaan myönnettävän tuen alustava enimmäismäärä n 3,4 miljnaa eura, jsta 50 % rahittaa Erasmus+ ja 50 % MEXT. 78 EMJMD-knsrti vi krvata asssiituneille kumppaneille aiheutuneet kustannukset vain budjettikhdasta Knsrtin hallintkustannukset (kertakrvaus). 79 Opiskelijat, jiden asuinpaikka ei le hjelmamaassa ja jtka eivät le harjittaneet pääasiallista timintaansa (piskelu, harjittelu tai työ) jssakin hjelmamaassa viimeisten viiden vuden aikana yhteensä yli 12 kuukauden ajan. Tämä 12 kuukauden sääntöä kskeva viiden vuden viitejaks lasketaan taaksepäin määräajasta, jnka knsrti n asettanut EMJMD-piskelijiden apurahaa kskevan hakemuksen jättämiselle. 80 Tereettinen enimmäistuki vidaan laskea apurahjen enimmäistasjen perusteella, kun letetaan, että hankkeelle myönnetään enimmäismäärä apurahja (esim ). 96

97 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat ERASMUS+ -OPINTOLAINA Krkeakulupiskelijille, jtka haluavat surittaa kknaisen maisteritasn kulutushjelman tisessa hjelmamaassa, vi lla mahdllista hakea EU:n takaamaa lainaa kulujensa kattamiseen. Erasmus+ -pintlainjen avulla ptentiaaliset maisteripiskelijat vivat saada ulkmaisten pintjensa rahittamiseen lainaa tai lykkäystä lukukausimaksuihin ja asumismenihin (jnka myöntävät järjestelmään sallistuvat pankit tai krkeakulut ja jnka EU takaa kumppaninsa Eurpan investintirahastn kautta) kk Erasmus+ -hjelmakauden ajan. EU:n määräraha hukuttelee pankkisektrilta tai krkeakuluilta mninkertaisen määrän rahitusta vaiht-piskelijille myönnettäviä lainja (tai muita palveluita) varten. Järjestely käynnistettiin vunna 2015, ja Erasmus+ pintlainat tulevat vähitellen saataville useammissa maissa ja useammille piskelijille. Lisätietja järjestelmästä ja sallistuvista rahituslaitksista n saatavissa Eurpan kmissin verkksivuilta: Lainjen määrä ja tarkitus Lainat vat enintään eura yksivutista maisterihjelmaa varten ja enintään eura enintään kaksivutista maisterihjelmaa varten. Niillä vidaan kattaa leskelukustannuksia, lukukausimaksuja ja muita piskelukustannuksia missä tahansa 33 Erasmus+ -hjelmamaasta. Lainan ssiaalisia etuja n se, ettei siinä vaadita vakuuksia piskelijalta eikä vanhemmilta ja että sillä n edullinen krk ja edulliset takaisinmaksuehdt. Tukikelpisen piskelijan n täytettävä seuraavat vaatimukset: Tukikelpisuusperusteet Hänen asuinpaikkansa n jssakin Erasmus+ -hjelmamaassa. Hän n surittanut alemman krkeakulututkinnn (kandidaatti tai vastaava). Hänet n hyväksytty surittamaan ylempää krkeakulututkinta (maisteri tai vastaava) tunnustetussa krkeakulussa, jlle n myönnetty krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja. Maisterihjelman (tai vastaavan), jta hän aik piskella, n täytettävä seuraavat vaatimukset: Se suritetaan maassa, jka ei le piskelijan asuinmaa tai maa, jssa hän suritti kandidaattitutkinnn (tai vastaavan tutkinnn, jka anti hänelle kelpisuuden maisterihjelmaan). Se n kknainen hjelma, jka jhtaa (maisterin tai sitä vastaavaan) tutkintn. Mihin hakemus jätetään? Hakemus jätetään suraan sallistuviin pankkeihin, krkeakuluihin tai pintlainayrityksiin. 97

98

99 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat AVAINTOIMI 2: INNOVOINTIA JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN VAIHTOA EDISTÄVÄ YHTEISTYÖ MITÄ TOIMIA TUETAAN? Tällä avaintimella tuetaan strategisia kumppanuushankkeita kulutus- ja nurisalalla, tietyhteenliittymiä Eurppa-ylipistja, alakhtaisia saamisyhteenliittymiä kapasiteetin vahvistamista krkeakulutuksen alalla, kapasiteetin vahvistamista nurisalalla. Tuettujen timien dtetaan vaikuttavan myönteisesti ja pitkäkestisesti sallistujarganisaatiihin ja näitä timia sääteleviin järjestelmiin sekä rganisaatiihin ja henkilöihin, jtka sallistuvat järjestettäviin timintihin suraan tai välillisesti. Avaintimen dtetaan jhtavan innvatiivisten käytäntöjen kehittämiseen, siirtämiseen ja/tai tteuttamiseen paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella tai Eurpan uninin taslla. Avaintimella tuettujen hankkeiden tarkituksena n tuttaa sallistujarganisaatiille seuraavia tulksia: Innvatiivinen tarjnta khderyhmille, esimerkiksi hukuttelevammat, yksilöllisiä tarpeita ja dtuksia vastaavat kulutushjelmat; sallistavien lähestymistapjen sekä tiet- ja viestintäteknisten menetelmien käyttö; uudet tai entistä paremmat saamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyt; timinnan tehstaminen paikallisyhteisöjen hyödyksi; uudet tai entistä paremmat tavat täyttää muita heikmmassa asemassa levien ihmisryhmien tarpeita ja käsitellä maantieteelliseen ja ssieknmiseen epätasa-arvisuuteen perustuvia erja ppimistulksissa; uudet lähestymistavat yhteiskunnallisen, etnisen, kielellisen ja kulttuurisen mninaisuuden käsittelyyn; uudet lähestymistavat kilpailukyvyn ja työllisyyden tukemiseksi etenkin alueellisella ja paikallisella taslla; tilaisuus saada kielihankkeiden eurppalainen laatuleima kieltenppimisesta tai -petuksesta. Nykyaikaisempi, dynaamisempi, situtuneempi ja ammattimaisempi rganisaatin sisäinen timintaympäristö, jssa llaan valmiita maksumaan hyviä käytäntöjä ja uusia menetelmiä päivittäisessä timinnassa, jka n avin synergiille muilla timialilla tai ssieknmisilla alilla timivien rganisaatiiden kanssa ja jssa henkilöstön ammattitaita kehitetään strategisen suunnittelun avulla kunkin mien tarpeiden ja rganisaatin tavitteiden mukaisesti. Paremmat ammatilliset ja muut valmiudet timia eurppalaisella tai maailmanlaajuisella taslla: paremmat jhtamistaidt ja kansainvälistymisstrategiat; tiiviimpi yhteistyö ulkmaisten kumppanien tai muita kulutus- ja nurisalan sektreita ja/tai muita ssieknmisia alja edustavien kumppanien kanssa; enemmän varja (muita kuin EU:n varja) eurppalaisten tai maailmanlaajuisten hankkeiden järjestämiseen kulutus- ja nurisalalla sekä tällaisten hankkeiden laadukkaampi valmistelu, tteutus, seuranta ja jatktimet. Avaintimella 2 rahitetut hankkeet vaikuttavat tdennäköisesti myönteisesti myös henkilöihin, jtka sallistuvat timiin suraan tai välillisesti, esimerkiksi seuraavin tavin: alitteellisuuden ja yrittäjähengen lisääntyminen, kielitaidn kheneminen, digitaalisten taitjen paraneminen, ssiaalisen, etnisen, kielellisen ja kulttuurisen mninaisuuden syvällisempi tuntemus ja myönteisempi suhtautuminen siihen, parempi saaminen, jka lisää työllistettävyyttä ja mahdllisuuksia ryhtyä yrittäjäksi (yhteiskunnallinen yrittäjyys mukaan lukien), aktiivisempi yhteiskunnallinen sallistuminen, myönteisempi suhtautuminen Eurpan yhdentymiseen ja EU:n arvihin, taitjen ja tutkintjen parempi ymmärtäminen ja tunnustaminen Eurpassa ja muualla maailmassa, maan ammattiprfiiliin (esimerkiksi petus, kulutus tai nuristyö) liittyvän saamisen paraneminen, eri maiden kulutus- ja nurisalan käytäntöjen ja järjestelmien sekä niiden kulutus- ja nurisplitiikan parempi tuntemus, 99

100 Ohjelmapas virallisen ja epävirallisen ppimisen, ammatillisen kulutuksen sekä muiden ppimismutjen ja tisaalta työmarkkiniden välisten suhteiden parempi ymmärtäminen, enemmän tilaisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, lisääntynyt työmtivaati ja -tyytyväisyys. Järjestelmätaslla hankkeiden dtetaan jhtavan kulutusjärjestelmien ja nurisplitiikan nykyaikaistamiseen ja vahvistavan alan järjestelmien kykyä vastata nykymaailman suurimpiin haasteisiin: työllisyys, taluden vakaus ja taluskasvu sekä tarve edistää ssiaalisia, kansalais- ja mnikulttuurisia taitja, kulttuurienvälistä vurpuhelua, demkraattisia arvja ja perusikeuksia, yhteiskunnallista sallisuutta, tasa-arvisuutta ja aktiivista yhteiskunnallista sallistumista, kriittistä ajattelua ja medialukutaita. Avaintimen 2 nkin tarkitus vaikuttaa seuraavasti: kulutuksen ja nuristyön laatu Eurpassa ja muualla maailmassa khenee, ja niissä yhdistyvät lisääntynyt saaminen ja vetvima sekä paremmat sallistumismahdllisuudet kaikille, myös muita heikmmassa asemassa leville, kulutus- ja nurisalan järjestelmät vastaavat paremmin työmarkkiniden tarpeita ja niiden tarjamia mahdllisuuksia ja kytkeytyvät läheisemmin elinkeinelämään ja ympäröivään yhteisöön, perus- ja laaja-alaisten taitjen jita vat erityisesti yrittäjyystaidt, ssiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidt, mnikulttuuriset taidt ja kielitait, kriittinen ajattelu, digitaaliset taidt sekä medialukutait petuksen ja arviinnin laatu paranee, erilaisten kansallisten kulutus- ja nurisaljen väliset synergiat ja yhteydet lisääntyvät ja siirtyminen niiden välillä helpttuu; saamisen ja tutkintjen tunnistamista, tunnustamista ja avimuutta lisäävien eurppalaisten vertailuvälineiden käyttö tehstuu, ppimistulsten hyödyntäminen lisääntyy petuksen ja ppimisen tukena, arviinnissa sekä kuvattaessa ja määriteltäessä tutkintja, tutkintjen sia ja petussuunnitelmia, kulutus- ja nurisalan viranmaisten kesken syntyy alueiden ja valtiiden välistä uutta yhteistyötä, ja tällainen yhteistyö lisääntyy, tiet- ja viestintätekniikkaa ja avimia ppimisresursseja käytetään strategisemmin ja yhdennetymmin kulutusja nurisalan järjestelmissä, kieltenpiskelumtivaati lisääntyy innvatiivisten petusmenetelmien ansista tai kska yhteydet työmarkkinilla edellytettyyn käytännön kielitaitn paranevat, käytännön, tutkimuksen ja plitiikan välinen vurvaikutus vahvistuu. 100

101 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat STRATEGISET KUMPPANUUSHANKKEET KOULUTUS- JA NUORISOALALLA MITKÄ OVAT STRATEGISTEN KUMPPANUUSHANKKEIDEN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET? Strategisilla kumppanuushankkeilla n tarkitus tukea innvatiivisten käytäntöjen kehittämistä, siirtämistä ja/tai tteutusta sekä sellaisten eurppalaisten alitteiden täytäntöönpana, jilla edistetään yhteistyötä, vertaisppimista ja kkemusten vaihta. Strategisia kumppanuushankkeita vi lla kahdenlaisia niiden tavitteiden ja kknpann mukaan: INNOVAATIOITA TUKEVAT STRATEGISET KUMPPANUUSHANKKEET Hankkeiden dtetaan kehittävän innvatiivisia tutksia ja/tai levittävän tai hyödyntävän tehkkaasti lemassa levia tai hiljan kehitettyjä tutteita tai innvatiivisia ideita. Timen innvaatipuleen vastatakseen hakijat vivat hakea tukea immateriaalisten tutsten tekemiseen ja tulstenlevitystilaisuuksiin. Nämä hankkeet vat avimia kaikille kulutus- ja nurisalan sektreille. HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN VAIHTOA TUKEVAT STRATEGISET KUMPPANUUSHANKKEET Päätavitteena n antaa rganisaatiille mahdllisuus kehittää ja vahvistaa verkstja, parantaa kansainvälisiä timintavalmiuksia sekä jakaa ja vertailla ideita, käytäntöjä ja menetelmiä. Valituissa hankkeissa vidaan myös kehittää knkreettisia tutteita, ja niiden dtetaan levittävän timintjen tulksia. Levitystimien n kuitenkin ltava ikeassa suhteessa hankkeen tavitteisiin ja laajuuteen. Hankkeiden tulksia ja timintja rahitetaan hankehallinnn ja tteutuksen tuesta. Tämän tyyppisiä hankkeita ei kuitenkaan tueta krkeakulutukseen liittyvissä strategisissa kumppanuushankkeissa. Strategisten kumppanuushankkeiden yhteydessä vidaan lisäksi tteuttaa seuraavia erityisiä hankemutja: Kuluvaihtkumppanuushankkeet: Näihin kumppanuushankkeisiin vivat sallistua vain kulut. Hankkeiden tavitteena n kehittää kuluja rganisaatiina ja lisätä niiden kykyä työskennellä kansainvälisissä hankkeissa hyödyntämällä ppilaiden ja henkilöstön liikkuvuusmahdllisuuksia. Lisäksi liikkuvuuden ja knkreettisten vaihtjen yhdistäminen virtuaaliseen yhteistyöhön etwinningin kautta n erityisen susiteltavaa. Kansainväliset nurisalitteet: Näiden strategisten kumppanuushankkeiden tavitteena n edistää nurten yhteiskunnallista situtuneisuutta ja yrittäjähenkeä. Tämän tyyppisten strategisten kumppanuushankkeiden erityisyytenä n, että nuret itse panevat alitteen vireille, suunnittelevat ja tteuttavat sen. Lisätietja näistä erityisistä hankemudista n khdassa Strategisten kumppanuushankkeiden erityismudt. Riippumatta siitä, mihin alaan hanke vaikuttaa, strategisiin kumppanuushankkeisiin vivat sallistua kaikki rganisaatit, jtka timivat jllakin kulutus- tai nurisalan sektrilla tai muulla ssieknmisella alalla, sekä rganisaatit, jtka tteuttavat eri alille yhteisiä timintja (esim. paikallis- ja alueviranmaiset, saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaavat keskukset, kauppakamarit, timialajärjestöt, neuvntakeskukset ja kulttuurijärjestöt). Strategisissa kumppanuushankkeissa tulee lla mukana hankkeen painpisteen ja tavitteiden kannalta spivimmat kumppanit, jtka edustavat mnenlaisia alja. Näin hankkeissa vidaan tuttaa merkityksellisiä ja laadukkaita tulksia kumppaneiden erilaisia kkemuksia, prfiileja ja alakhtaista asiantuntemusta hyödyntäen. Jtta strateginen kumppanuushanke visi saada tukea, siinä n keskityttävä a) vähintään yhteen laaja-alaiseen painpisteeseen tai b) vähintään yhteen kulutus- ja nurisalaan liittyvään erityiseen painpisteeseen, jhn hankkeella n suurin vaikutus. Painpisteet kuvataan alla levassa luettelssa. Kansalliset timistt vivat krstaa painpisteitä, jilla n erityistä merkitystä niiden kansallisessa kntekstissa ( EU:n painpisteet kansallisessa kntekstissa ). Kansallisten timistjen n tiedtettava tästä mahdllisille hakijille virallisilla verkksivuillaan. 101

102 Ohjelmapas HORISONTAALISET PAINOPISTEET Yksilöiden tukemiseen perus- ja avaintaitjen hankinnassa ja kehittämisessä 81, kun tarkituksena n parantaa heidän työllistyvyyttään, vahvistaa heidän ssieknmista ja henkilökhtaista kehitystään sekä lisätä heidän sallistumistaan yhteiskunnalliseen ja ssiaaliseen elämään, kuuluvat npeasti muuttuvassa maailmassa myös kielitaidt, yrittäjähenkisyys, kriittinen ajattelu ja luvuus sekä tulevaisuuteen suuntautuvat taidt alilla, jtka vat strategisia älykkään taludellisen ja ssiaalisen kehityksen kannalta. Tähän painpisteeseen sisältyy muun muassa timia, jilla kehitetään ppilaitsten, yritysten ja välittävien elimien välistä yhteistyötä; tuetaan työssäppimista; parannetaan ppimiseen liittyvän liikkuvuuden laatua ja tehkkuutta; tuetaan tehkasta ja innvatiivista pedaggiikkaa, petusta, arviintia ja ppimisympäristöä; svelletaan saamisphjaisia lähestymistapja ja arviidaan niiden laatua, vaikutusta ja merkitystä; edistetään tieteidenvälistä yhteistyötä lunnntieteen, teknlgian, insinööritieteiden, taiteiden ja matematiikan (STE[A]M) alilla; ja tuetaan kansallisten ja maiden välisten alakhtaisten saamisstrategiiden kehittämistä. Tämä vi saltaan parantaa kulutuksen laatua sekä tukea siirtymistä eri kulutusväylien välillä. Ssiaalinen sallisuus: Etusijalle asetetaan timet, jiden avulla vidaan käsitellä mninaisuutta ja edistää etenkin innvatiivisten ja integritujen menetelmien avulla yhteisten arvjen maksumista, sukupulten tasa-arva ja muuta tasa-arva, syrjimättömyyttä ja ssiaalista sallisuutta (myös terveysngelmia maavien henkilöiden khdalla) kulutus-, nuris- ja urheilutiminnilla. Ohjelma tukee hankkeita, jiden tavitteena n edistää ssiaalisten ja mnikulttuuristen taitjen sekä kansalaistaitjen kehittämistä, verkkturvallisuutta ja digitaalista hyvinvintia sekä ehkäistä syrjintää, erttelua, rasismia, kiusaamista (nettikiusaaminen mukaan luettuna), väkivaltaa, valeuutisia ja muita väärän verkktiedn mutja. Ohjelma tukee ja arvii myös uusia tapja, jilla vidaan vähentää erja digitaaliteknlgian saatavuudessa ja käytössä virallisessa ja epävirallisessa ppimisessa. Erityistä humita kiinnitetään keinihin, jilla puututaan tiettekniikan saatavuuteen ja käyttöön liittyviin sukupulten välisiin erihin. Lisäksi humita kiinnitetään naispiskelijiden pint- ja uramahdllisuuksiin tiet- ja viestintätekniikan alalla. Digitaalisen ajan avin kulutus ja innvatiiviset käytännöt: Etusijalle asetetaan timet, jilla edistetään innvatiivista pedaggiikkaa ja petus-, ppimis- ja arviintimenetelmiä ja jtka auttavat pettajia ja ppijita käyttämään digitaaliteknlgiaa luvilla, yhteistiminnallisilla ja tehkkailla tavilla 82. Etusijalla n ppilaitsten tukeminen digitaaliteknlgiiden käyttööntssa, kuten ppilaitksille tarkitetussa eurppalaisessa digitaalisten taitjen puitekehyksessä 83 ja digitaalisen kulutuksen timintasuunnitelmassa n määritetty, erityisesti mitä tulee SELFIE-itsearviintivälineen käyttöön yleispetuksessa ja ammattippilaitksissa kaikilla tasilla. Etusijalla vat myös digitaalisten ppimismateriaalien ja -välineiden, etenkin avinten ppimisresurssien, avinten ppikirjjen sekä vapaan ja avimen lähdekdin petushjelmistjen ajantasaistaminen ja kehittäminen sekä digitaaliteknlgian ja avimen pedaggiikan käytön tukeminen kulutuksessa sekä nuris- ja urheilualalla. Tässä yhteydessä ludaan kulutuksen ja tutkimus- ja innvaatitiminnan välisiä synergiita ja edistetään uusia teknlgiita sisältäen sen vuksi myös avimen tieteen jtka tuvat parannuksia kulutus-, nuris- ja urheiluplitiikkaan ja näiden aljen käytäntöihin. Ohjelma tukee myös uusia petusmenetelmiä ja -työkaluja sekä pettajille, kansalaisille ja rganisaatiille tarkitettujen eurppalaisten digitaalisten taitjen puitekehysten käyttöä. Kuluttajien tukeminen: Etusijalle asetetaan timet, jilla vahvistetaan kuluttajien (esim. pettajien, prfessrien, pint-hjaajien, mentrien, valmentajien), nuristyöntekijöiden, kulutusalan jhtajien (esim. kulunjhtajien, rehtreiden, laitsten jhtajien) ja tukihenkilöstön (esim. petusavustajien, uraneuvjien, yritysten henkilöstöhallintasiantuntijiden) rekrytintia, valintaa ja ammatillista kehitystä, sekä timet, jtka tukevat laadukasta ja innvatiivista petusta ja piskelijiden arviintia. Tämä kattaa ammatillisen kehityksen erityisesti kysymyksissä, jtka kskevat kuluttajien välistä viestintää, yhteistyötä ja vaihta; kulutuksen, tutkimuksen ja innvinnin yhdistämistä; työssäppimista ja arkippimista sekä kulupudkkuutta; lähtökhdiltaan heikmpien ppijiden tukemista sekä kulttuurisen ja kielellisen mninaisuuden käsittelemistä. Taitjen ja pätevyyksien läpinäkyvyys ja tunnustaminen: Etusijalle asetetaan timet, jilla tuetaan ppimista ja työviman liikkuvuutta ja helptetaan siirtymistä eri kulutusmudista ja -asteilta tisille, kulutuksesta työelämään ja työpaikasta tiseen. Etusijalla vat myös timet, jilla mahdllistetaan tutkintjen ja ppimistulsten autmaattinen vastavurinen tunnustaminen, läpinäkyvyys ja vertailukelpisuus ja edistetään niitä muun muassa tarjamalla parempia palveluja, tietja ja hjausta ammattitaitja ja pätevyyksiä kskevissa kysymyksissä. Tällaisilla timilla muun muassa edistetään innvatiivisia ratkaisuja, jtka liittyvät arkippimisen ja epävirallisen ppimisen kautta hankittujen pätevyyksien tunnustamiseen ja tdentamiseen paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella, eurppalaisella tai maailmanlaajuisella taslla, mukaan lukien digitaalisten leimjen ja lhkketjutekniikiden käyttö. Kestävä rahitus, tulksellisuus ja tehkkuus kulutus- ja nurisaljen järjestelmissä: Etusijalle asetetaan timet, jilla tuetaan Eurpan investintihjelman tteuttamista esimerkiksi edistämällä yksityisiä timijita ja päämaa hukuttelevia rahitusmalleja, kuten Erasmus+ -hjelmaan kuuluvaa pintlainjen takausjärjestelmää; jilla tuetaan 81 Nudattaa myös Eurpan parlamentin ja neuvstn susitusta, annettu 18. päivänä julukuuta 2006, elinikäisen ppimisen avaintaidista. Tätä susitusta tarkistettiin vusina 2016 ja 2017, ja tämän phjalta laadittiin ehdtus tarkistettua neuvstn susitusta varten. Ks. Ehdtus neuvstn susitukseksi elinikäisen ppimisen avaintaidista (COM[2018] 24 final). 82 Nudattaa digitaalisen kulutuksen timintasuunnitelmaa, annettu 17. päivänä tammikuuta 2018 (COM[2018] 22 final). 83 Ks

103 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat laadukkaan kulutuksen tehkkaampaan tarjamiseen tähtäävien tutkimusperusteisten käytäntöjen ja uudistusten kehittämistä; jissa perehdytään innvatiivisiin tapihin varmistaa kestävä rahitus kulutus- ja nurisalilla, tulsrahitus ja kustannusten jak mukaan lukien, sveltuvin sin. Eurpan kulttuuriperinnön ssiaalinen ja kulutuksellinen arv, sen vaikutus työpaikkjen syntyyn, taluskasvuun ja ssiaaliseen yhteenkuuluvuuteen: Etusijalle asetetaan timet, jilla lisätään tietisuutta Eurpan kulttuuriperinnön merkityksestä kulutuksen, elinikäisen ppimisen, arkippimisen ja epävirallisen ppimisen sekä nuris- ja urheilutiminnan avulla. Etusijalla vat myös timet, jilla tuetaan ammattitaitjen kehittämistä, ssiaalista sallisuutta, kriittistä ajattelua ja nurten sallistumista. Lisäksi tuetaan sallistavia ja kulttuurienvälisiä uusia lähestymistapja kulttuuriperintöön sekä kulutusalitteita sellaisen kulttuurienvälisen vurpuhelun edistämiseksi, jhn sallistuu pettajia ja hyvin nuriakin ppilaita. Sektrikhtaiset painpisteet Krkeakulutuksen alalla etusijalle asetetaan timet, jilla vahvistetaan kansainvälistymistä ja liikkuvuutta sekä kulutuksen, tutkimuksen ja innvinnin välisiä yhteyksiä niiden haasteiden mukaisesti, jtka yksilöidään EU:n uudessa krkeakulutussuunnitelmassa, neuvstn susituksessa tutkinnn surittaneiden seurannasta, tiednannssa eurppalaisen identiteetin vahvistamisesta kulutuksen ja kulttuurin avulla sekä digitaalisen kulutuksen timintasuunnitelmassa: Edistetään kansainvälistymistä mm. tutkintjen ja ppimistulsten autmaattisen vastavurisen tunnustamisen avulla sekä tukemalla krkeakuluja Blgnan prsessin periaatteiden ja menettelytapjen nudattamisessa liikkuvuuden lisäämiseksi sekä nnistuneen eurppalaisen kulutusalueen kehittämiseksi. Puututaan saamisvajeisiin sekä saamisen kysynnän ja tarjnnan vastaamattmuuteen a) tukemalla uusia innvatiivisia petusmenetelmiä sellaisten petussuunnitelmien laatimiseksi ja kehittämiseksi, jtka täyttävät piskelijiden tarpeet ja vat tärkeitä myös työmarkkiniden ja yhteiskunnan tarpeiden kannalta ja jissa hyödynnetään entistä paremmin avinta, sulautuvaa ja mnialaista ppimista, verkk-ppimista ja työssäppimista ja jtka mahdllistavat justavamman ppimisen, laajentavat kurssivalikimaa ja kehittävät sekä pettajien että ppilaiden digitaalisia taitja; b) timilla, jilla lisätään saamisvajeesta kärsivien aineiden piskelua ja parannetaan urahjausta ja c) timilla, jilla tuetaan siirrettävien, yrittäjyys- ja digitaalisten taitjen hankkimista. Edistetään ja palkitaan petuksen ja ammattitaitjen kehittämisen huippusaamista esimerkiksi a) lumalla tehkkaita kannustinjärjestelyjä ja henkilöstöplitiikkja kansallisella ja krkeakulutaslla; b) kannustamalla akateemisen yhteisön kulutukseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen (esim. yhteistyöfrumeiden kautta) uusien ja innvatiivisten petusmenetelmien saralla, mukaan lukien mnialaiset menettelytavat sekä uudet petussuunnitelmien laatimis-, tteutus- ja arviintitavat; c) antamalla ppilaitksille mahdllisuus tarjta suurempi valikima (verkk)kursseja päätimisille, sa-aikaisille ja elinikäisille piskelijille; d) yhdistämällä kulutus tutkimukseen ja innvintiin, edistämällä yrittäjähenkistä, avinta ja innvatiivista krkeakulutusta sekä edistämällä ppimis- ja petuskumppanuuksia yksityisellä sektrilla timivien kaupallisten ja muiden kumppaneiden kanssa. Mudstetaan sallistavia krkeakulujärjestelmiä, jtka vat yhteydessä niitä ympäröiviin yhteisöihin, lisäämällä kulutukseen pääsyn tasapulisuutta sekä aliedustettujen ja muita heikmmassa asemassa levien ryhmien ja paklaisten sallistumis- ja valmistumisastetta; kehittämällä, testaamalla ja tteuttamalla justavia ja mdulaarisia kurssirakenteita (sa-aikainen, verkssa tapahtuva tai sulautuva ppiminen); edistämällä piskelijiden, tutkijiden ja ylipistjen kansalaisvastuuta ja ssiaalista vastuuta ja tunnustamalla vapaaehtistyö ja yleishyödyllinen työ pinttulksissa. Vakautetaan ja parannetaan näytön keräämistä krkeakulutuksesta mittaamalla krkeakuluplitiikan, -järjestelmien ja yksittäisten laitsten tulksia; keräämällä näyttöä taluden ja yhteiskunnan saamistarpeista näitä tarpeita ennakimalla, tutkinnn surittaneiden seurannalla ja ennakintitutkimuksilla. Näihin timiin sisältyvät mm. tutkinnn surittaneiden seurantajärjestelmien jatkkehittäminen hjelmamaissa, nudattaen neuvstn susitusta tutkinnn surittaneiden seurannasta, sekä vertailukelpisen tiedn saatavuuden parantaminen tutkinnn surittaneiden menestymisestä Eurpassa. Edistetään tehkkaita ja vaikuttavia järjestelmätasn rahitus- ja hallintmalleja, jilla vidaan palkita hyvä petus, innvinti ja merkittävyys yhteisön kannalta. Tuetaan EU:n piskelijakrtin tteuttamista piskelijiden liikkuvuuden yksinkertaistamiseksi ja helpttamiseksi Eurpassa vähentämällä merkittävästi ajan, kustannusten ja vaivan salta hallinnllista taakkaa, jka liittyy fyysiseen rekisteröitymiseen, sekä varmistamalla piskelijiden tietjen turvallinen siirt krkeakulujen välillä piskelijavalinnista lähtien heidän ECTS-pintpisteidensä tunnistamiseen saakka, henkilötietjen sujaa kunniittaen. Yleissivistävässä kulutuksessa etusijalla vat seuraavat timet: Vahvistetaan petusammattien prfiileja, kulujen pettajat ja jhtajat sekä pettajien kuluttajat mukaan lukien, 103

104 Ohjelmapas esimerkiksi tekemällä petusurasta hukuttelevampi ja mnimutisempi; vahvistamalla valintaa, rekrytintia ja arviintia; parantamalla pettajien kulutusta ja ammatillista kehitystä ja liittämällä yhteen sen eri vaiheet; helpttamalla pettajien liikkuvuutta; tukemalla pettajia innvatiivisten petus- ja arviintimenetelmien kehittämisessä sekä vahvistamalla jhtajuutta kulutuksessa, hajautettu jhtajuus ja pettajien jhtajuus mukaan lukien. Edistetään kknaisvaltaisen lähestymistavan käyttöä kieltenpetuksessa ja -ppimisessa hyödyntäen lisääntyvää kielellistä mnimutisuutta kuluissa, esim. tukemalla aikaista kieltenpiskelua ja kielitietisuutta; kehittämällä kaksikielisiä petusvaihtehtja erityisesti raja-alueilla ja/tai alueilla, jiden asukkaat käyttävät useampaa kuin yhtä kieltä; ttamalla uudet teknlgiat käyttöön kieltenpiskelun tukemiseksi ja tukemalla kielellisen ulttuvuuden sisällyttämistä kk petussuunnitelmaan. Puututaan kulupudkkuuteen ja syrjäytymiseen mahdllistamalla pinnissa menestymisen kaikille piskelijille, myös maahanmuutttaustaisille lapsille, esimerkiksi vahvistamalla kulujen kaikkien timijiden keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä perheiden ja muiden ulkisten sidsryhmien kanssa; helpttamalla siirtymistä kulutusasteelta tiselle; tukemalla kknaisvaltaisten ja yhteistiminnallisten petus- ja ppimismenetelmien käyttöä edistävien kulujen verkstitumista ja parantamalla arviintia ja laadunvarmistusta. Parannetaan mahdllisuuksia saada edullista ja laadukasta varhaiskasvatusta ja parannetaan järjestelmien laatua ja tarjntaa, jtta vidaan tukea lasten iänmukaista kehitystä, saavuttaa parempia ppimistulksia ja varmistaa, että kaikki pääsevät nnistuneesti kulutuksen alkuun, esim. viemällä eteenpäin EU:n varhaiskasvatuksen laatukehystä ja hulehtimalla siitä, että varhaiskasvatuksen hyödyt kantavat muillekin kulutasille, sekä edistämällä hankkeita, jissa kehitetään uusia varhaiskasvatuksen tteutus-, hallint- ja rahitusmalleja. Ludaan edellytyksiä ulkmaisten piskelujaksjen rganisimiseksi ja tunnustamiseksi, mukaan lukien virallisen kulutuksen sekä epävirallisen ja arkippimisen kautta saatujen mnialaisten taitjen tunnustaminen esimerkiksi kehittämällä ja levittämällä tunnustamisvälineitä ja -mekanismeja, jakamalla ja edistämällä parhaita käytäntöjä, lisäämällä kulujen hallinnllista kapasiteettia tukea ppilaiden sallistumista kansainvälisiin hankkeisiin ja vertaisvaihtihin; varmistamalla kansainväliseen liikkuvuuteen sallistuvien ppilaiden asianmukaiset turvallisuusstandardit ja lumalla kestäviä kumppanuuksia sellaisten rganisaatiiden välille, jtka järjestävät rajat ylittäviä ppimiskkemuksia yleispetuksen saralla. Ammatillisessa kulutuksessa (sekä perus- että jatkkulutus) etusijalla vat seuraavat timet: Kehitetään kumppanuuksia, jissa tuetaan ammattippilaitsten kansainvälistymisstrategiiden tteuttamista 84 ; strategian tavitteena n luda tarvittavat tukimekanismit sekä spimuspuitteet, jilla edistetään ammattippilaitsten henkilöstön ja piskelijiden 85 laadukasta liikkuvuutta. Tämä kattaa heidän ppimistulstensa tunnustamisen sekä piskelijiden tukipalveluiden kehittämisen ammattippilaitsten kansainvälistymisen ja piskelijiden liikkuvuuden tukemiseksi timilla, jiden tarkituksena n antaa tieta piskelijan yhteiskunnallisesta integritumisesta khdemaahan sekä mtivida, valmistella ja helpttaa sitä, ja samalla lisätä piskelijan kulttuurienvälistä tietisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Kehitetään kumppanuuksia, jiden tavitteena n edistää kaikenmutista työssäppimista, ja erityisesti neuvstn susituksen tteuttamista laadukkaan ja tehkkaan ppispimuskulutuksen eurppalaisista puitteista 86. Näillä kumppanuuksilla vidaan myös pyrkiä kehittämään uusia kulutussisältöjä ja yhteisiä ammatillisia tutkintja, jihin sisältyy työssäppimisjaksja, mukaan lukien mahdllisuudet sveltaa tietämystä käytännön työpaikkatilanteissa sekä kansainvälisiä liikkuvuuskkemuksia aina kun se n mahdllista. Parannetaan ammatillisen kulutuksen laatua perustamalla palautejärjestelmiä, jilla ammatillisen kulutuksen tarjntaa vidaan mukauttaa. Tämä vidaan tehdä esimerkiksi perustamalla tai testaamalla tutkinnn surittaneiden seurantajärjestelmiä sana ammatillisen kulutuksen laadunvarmistusjärjestelmiä, nudattaen neuvstn susitusta tutkinnn surittaneiden seurannasta sekä susitusta ammatillisen kulutuksen laadunvarmistuksen eurppalaisesta viitekehyksestä (EQAVET) 87. Vahvistetaan kaikkien salta erityisesti vähäisen ammattitaidn maavat humiiden pääsyä kulutukseen ja tutkintihin ammatillisen jatkkulutuksen avulla, erityisesti parantamalla ammatillisen jatkkulutuksen laatua, tarjntaa ja saatavuutta sekä tunnustamalla epävirallinen ja arkippiminen, edistämällä työssäppimista sekä tarjamalla tehkkaita ja integrituja hjauspalveluita sekä justavia kulutusväyliä, jiden välillä n mahdllista siirtyä; tähän sisältyvät kumppanuuksien luminen mikryritysten, pienten ja keskisuurten yritysten sekä 84 Ks. pas G internatinal: Practical Guide n Strategic Internatinalisatin in VET, 85 Tässä tulisi sveltaa hjelmappaan liitteessä I esitettyjä ammattipiskelijiden liikkuvuutta kskevia erityissääntöjä ja -tietja. 86 Ehdtus neuvstn susitukseksi laadukkaan ja tehkkaan ppispimuskulutuksen eurppalaisista puitteista (COM[2017] 563 final). 87 EUVL C 155, , s

105 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat ammattippilaitsten välille yhteisten saamiskeskusten, ppimisverkstjen, resurssien keskittämisen sekä henkilöstöjen perus- ja/tai jatkkulutuksen tarjamisen edistämiseksi. Vahvistetaan edelleen avaintaitja (etenkin luku- ja kirjitustaita, laskutaita, digitaalisia taitja sekä kielitaita) ammatillisessa perus- ja jatkkulutuksessa esimerkiksi kehittämällä yhteisiä menetelmiä avaintaitjen sisällyttämiseksi petussuunnitelmiin ja näihin perustuvien ppimistulsten saavuttamiseksi, tuttamiseksi ja arviimiseksi. Tuetaan innvatiivisten timintatapjen ja digitaaliteknlgiiden käyttööntta petuksessa ja ppimisessa, kuten digitaalisen kulutuksen timintasuunnitelmassa n määritetty. Tähän kuuluvat muun muassa SELFIEitsearviintivälineen tehkas käyttäminen innvinnin kknaisvaltaisen lähestymistavan tukemisessa sekä digitaaliteknlgiiden käyttäminen pedaggisissa, hallinnllisissa, teknisissä ja rganisatrisissa muutksissa. Otetaan käyttöön perus- ja jatkkulutusta kskevia järjestelmällisiä menettelytapja sekä perus- ja jatkkulutusmahdllisuuksia ammatillisten ppilaitsten pettajille, kuluttajille ja mentreille sekä ppilaitksissa että työpaikilla (ppispimuskulutus mukaan lukien), esimerkiksi kehittämällä tehkasta, digitaalista, avinta ja innvatiivista kulutusta ja pedaggiikkaa sekä käyttämällä käytännön työkaluja. Kehitetään kestäviä kumppanuuksia kansallisten, alueellisten tai alakhtaisten ammattitaitkilpailurganisaatiiden perustamiseksi ja/tai kehittämiseksi ammattipetuksen hukuttelevuuden ja huippusaamisen lisäämiseksi. Nämä kumppanuudet visivat myös kehittää ja tukea ammattipiskelijiden ja henkilöstön valmistautumista, kulutusta ja sallistumista kansainvälisiin, kansallisiin, alueellisiin ja alakhtaisiin ammattitaitkilpailuihin, tehden samalla tiivistä yhteistyötä yritysten, ammattippilaitsten, kamareiden ja muiden asiaan liittyvien sidsryhmien kanssa. Aikuiskulutuksessa nudatetaan ET strategian ja eurppalaisen aikuiskulutushjelman painpistealja 88 sekä taitjen parantamista kskevaa neuvstn susitusta (neuvstn susitus taitjen parantamisesta: uusia mahdllisuuksia aikuisille), ja etusijalla vat seuraavat timet: Parannetaan ja lisätään sellaisten krkealaatuisten ppimismahdllisuuksien tarjntaa, jissa humiidaan vähäisen ammattitaidn tai alhaisen kulutustasn maavien yksittäisten aikuisten tarpeet, jtta he vivat parantaa luku- ja kirjitustaitaan, laskutaitaan, digitaalisia taitjaan tai avaintaitjaan ja/tai hankkia krkeamman pätevyystasn esimerkiksi arkippimisen tai epävirallisen ppimisen yhteydessä hankittujen taitjen tunnustamisen kautta. Tuetaan taitjen parantamisen plkujen lumista ja niille pääsyä tarjamalla mahdllisuuksia taitjen kartittamiseen ja selvittämiseen, lumalla yksilöiden ppimistarpeisiin mukautettua kulutustarjntaa, tunnustamalla justavat ppimistavat (esim. massiiviset avimet verkkkurssit) ja tunnustamalla arkippimisen tai epävirallisen ppimisen kautta hankitut taidt. Parannetaan kulutuksen kysyntää ja siihen sallistumista tehkkailla tarjnta-, hjaus- ja mtivintistrategiilla, jtka kannustavat vähäisen ammattitaidn tai alhaisen kulutustasn maavia aikuisia kehittämään ja parantamaan luku- ja kirjitustaitaan, laskutaitaan ja digitaalisia taitjaan tai muita avaintaitjaan ja/tai hankkimaan krkeamman pätevyystasn. Laajennetaan ja kehitetään kuluttajien ja muun aikuispiskelijita tukevan henkilöstön pätevyyttä erityisesti mtivimaan aikuisia piskelemaan sekä pettamaan tehkkaasti luku- ja kirjitustaita, laskutaita ja digitaalisia taitja vähäisen ammattitaidn tai alhaisen kulutustasn maaville aikuisille, myös ppimiskkemusta parantavien digitaaliteknlgiiden tehkkaan käytön avulla. Kehitetään aikuiskulutusplitiikan vaikuttavuuden tai aikuispiskelijiden etenemisen seurantamekanismeja. Nurisalalla nudatetaan ehdtettua EU:n nurisstrategiaa vusille , ja etusijalla vat seuraavat timet: Hankkeet, jilla tuetaan EU:n nuristyöhjelmaa edistämällä nuristyön laatua, innvintia ja tunnustamista. Etusija annetaan hankkeille, jilla autetaan parantamaan nuristyöntekijöiden ja nuristyön valmiuksia; autetaan nuristyöntekijöitä kehittämään ja jakamaan tehkkaita menetelmiä, jiden avulla saadaan yhteys syrjäytyneisiin nuriin, ehkäistään rasismia ja suvaitsemattmuutta nurten parissa ja käsitellään digitalisaatin riskejä, mahdllisuuksia ja seurauksia; lisätään muita heikmmassa asemassa levien nurten (myös työelämän ja kulutuksen ulkpulella levien nurten) sallisuutta ja työllistettävyyttä kiinnittäen erityistä humita syrjäytymisvaarassa leviin nuriin sekä maahanmuutttaustaisiin nuriin; edistetään kulttuurienvälistä vurpuhelua ja lisätään tieta yhteiskunnallisesta mninaisuudesta sekä sen hyväksyntää; avataan nuristyötä mnialaiselle yhteistyölle, jnka avulla n mahdllista luda lisää synergiita nuria kskevien kaikkien eri timintamutjen välille; helptetaan nurten siirtymistä nuruudesta aikuisuuteen ja erityisesti heidän integritumistaan työmarkkinille; 88 Neuvstn päätöslauselma uudistetusta eurppalaisesta aikuiskulutushjelmasta, EUVL C 372/1,

106 Ohjelmapas kehitetään nurten saamista, laaditaan laatustandardeja sekä eettisiä ja ammatillisia hjeistja; lujitetaan nurisplitiikan ja tutkimuksen yhteyksiä käytäntöön; lisätään tietutta nurten tilanteesta ja nurisplitiikasta, parannetaan nuristyön sekä arkippimisen ja epävirallisen ppimisen tunnistamista ja tunnustamista EU:n taslla sekä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella taslla. Edistetään hankkeita, jiden tarkitus n sallistaa, yhdistää ja vimaannuttaa nuria. Etusijalle asetetaan hankkeet, jilla vahvistetaan mnialaista yhteistyötä ja lisätään nuria kskevien kaikkien eri timintamutjen välisiä synergiita painttaen erityisesti nurten ja varsinkin syrjäytymisvaarassa levien nurten ikeuksia, autnmiaa, sallistumista myös verkk-sallistumista ja nurten aktiivista kansalaisuutta seuraavasti: edistetään kaikkien nurten vahvempaa sallistumista demkraattiseen timintaan ja kansalaistimintaan EU:ssa, myös vunna 2019 järjestettävien Eurpan parlamentin vaalien yhteydessä; laajennetaan ja syvennetään nurten sallistumista plitiikkaan ja yhteiskunnalliseen timintaan paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella, EU:n tai maailmanlaajuisella taslla; edistetään vapaaehtistimintaa nurten keskuudessa; lisätään kaikkien nurten ssiaalista sallisuutta ttaen humin EU:n perusarvt; edistetään mniarvisuutta, kulttuurien- ja uskntjenvälistä vurpuhelua sekä vapautta, suvaitsevuutta ja ihmisikeuksien ja ssiaalisten ja taludellisten ikeuksien kunniittamista kskevia yhteisiä arvja; edistetään nurten kriittistä ajattelua ja medialukutaita demkratian vahvistamiseksi ja manipulinnin, prpagandan ja valeuutisten trjumiseksi; parannetaan nurten ma-alitteisuutta erityisesti yhteiskunnallisella alalla; tarjtaan nurille mahdllisuus lla yhteydessä mihin tahansa nurten elämään vaikuttaviin pliittisiin tai yhteiskunnallisiin prsesseihin sallistuviin vaaleilla valittuihin pliittisiin päättäjiin, viranmaisiin, eturyhmiin, kansalaisjärjestöihin tai yksittäisiin kansalaisiin, ilmaista näille mielipiteensä ja vaikuttaa näihin. Edistetään nurten yrittäjyyskasvatusta, yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja vitta tavittelematnta timintaa. Ensisijaisesti tuetaan eurppalaisten nurisalitteiden hankkeita, jissa nurten ryhmät vivat tteuttaa käytännössä ideitaan muun muassa yhteiskunnallisissa yrityksissä ja ratkaista päivittäisessä elämässä ilmeneviä haasteita ja ngelmia. 106

107 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat MITÄ STRATEGISIA KUMPPANUUSHANKETOIMINTOJA TUETAAN? Strategisissa kumppanuushankkeissa tteutetaan hankkeen elinkaaren aikana yleensä mnenlaisia timintja, jtka määräytyvät hanketyypin perusteella, esimerkiksi: rganisaatiiden välisen yhteistyön ja niiden välisten verkstjen vahvistaminen, kulutus- ja nurisalan innvatiivisten käytäntöjen kkeilu ja/tai tteuttaminen, virallisen, epävirallisen ja arkippimisen kautta hankittujen tietjen, taitjen ja saamisen tunnistamisen ja tunnustamisen helpttaminen, alueviranmaisten yhteistyö, jnka tarkituksena n edistää kulutus- ja nurisalan järjestelmien kehittämistä ja niiden sisällyttämistä paikallisiin ja alueellisiin kehittämistimiin, timinnt, jilla autetaan vammaisia tai erityistarpeisia ppijita surittamaan kulutuksensa lppuun ja helptetaan heidän siirtymistään työmarkkinille, myös trjumalla syrjäytyneiden yhteisöjen segregaatita ja syrjintää kulutuksessa, timinnt, jilla valmennetaan petus- ja kulutusalan ammattilaisia vastaamaan tasapulisuutta, mninaisuutta ja sallisuutta kskeviin haasteisiin petuksessa, timinnt, jilla edistetään paklaisten, turvapaikanhakijiden ja uusien maahanmuuttajien integrintia ja lisätään tietisuutta Eurpan paklaiskriisistä, yrittäjähenkeä ja yrittäjyystaitja vahvistavat kansainväliset nurisalitteet, jiden tarkituksena n aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden (myös yhteiskunnallisen yrittäjyyden) edistäminen ja jita tteuttaa yhdessä vähintään kaksi nurten ryhmää eri maista. Strategisissa kumppanuushankkeissa vidaan myös järjestää yksittäisille henkilöille tarkitettuja maidenvälisiä ppimis-, petus- ja kulutustimintja, js ne tuvat lisäarva hankkeen tavitteiden saavuttamiseen. Jtkin näistä timinnista spivat erityisen hyvin yhdelle tai useammalle kulutus- tai nurisalan sektrille alla levan taulukn mukaisesti. Tarkempia tietja tuettavista timinnista n liitteessä I. Timinttyyppi Oppijiden mnimutliikkuvuus Oppilasryhmien lyhytkestiset vaihdt Intensiivikurssit Pitkäkestinen ppilasliikkuvuus Pitkäkestiset petus- tai kulutustehtävät Nuristyöntekijöiden pitkäkestiset liikkuvuusjakst Henkilöstön yhteiset lyhytkestiset kulutustapahtumat Erityinen merkitys Kaikki kulutus- ja nurisalan sektrit Yleissivistävä kulutus, ammattikulutus Krkeakulutus Yleissivistävä kulutus Krkeakulutus, ammatillinen kulutus, yleissivistävä kulutus ja aikuiskulutus Nuris Kaikki kulutus- ja nurisalan sektrit KUKA VOI OSALLISTUA STRATEGISEEN KUMPPANUUSHANKKEESEEN? Strategisissa kumppanuushankkeissa n yleensä kyse hjelmamaiden rganisaatiiden välisestä yhteistyöstä. Myös kumppanimaiden rganisaatit vivat kuitenkin sallistua strategiseen kumppanuushankkeeseen kumppaneina (mutta eivät hakijina), js ne tuvat lennaista lisäarva hankkeeseen. Hankkeeseen virallisesti sallistuvien ja EU:n rahitusta saavien rganisaatiiden lisäksi strategisissa kumppanuushankkeissa vi lla mukana myös julkisella tai yksityisellä sektrilla timivia asssiituneita kumppaneita, jtka sallistuvat hankkeeseen tteuttamalla tiettyjä tehtäviä/timintja hankkeessa tai tukemalla sen tulsten levittämistä tai jatkuvuustimia. Spimuksen hallintn liittyvissä asiissa asssiituneita kumppaneita ei pidetä hankekumppaneina, eivätkä ne saa rahitusta. Niiden sallistuminen ja tehtävät hankkeessa ja sen eri timinnissa n kuitenkin kuvattava selkeästi. 107

108 Ohjelmapas MITKÄ OVAT STRATEGISEN KUMPPANUUSHANKKEEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka strategisen kumppanuushankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea. YLEISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Osallistujarganisaatiita vivat lla kaikki hjelmamaissa tai maailman kumppanimaissa sijaitsevat julkiset tai yksityiset rganisaatit (ks. khta Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). Kuka vi hakea? Tukikelpiset sallistujarganisaatit Osallistujarganisaatiiden määrä ja prfiili Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Tällainen rganisaati vi lla esimerkiksi krkeakulu, kulu/ppilaits/kulutuskeskus (kaikki asteet esiasteesta tiseen asteeseen sekä ammatillinen kulutus ja aikuiskulutus), vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö, julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys), paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppa- tai tellisuuskamari, käsitellisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys, tutkimuslaits, säätiö, yritysten yhteinen kulutuskeskus, yhteiskulutusta tarjava yritys, kulttuurijärjestö, kirjast tai muse, ammatinvalinta- ja ura-hjausta, ammatillista hjausta ja tietpalveluja tarjava elin, epävirallisen ja arkippimisen kautta hankittuja tietja, taitja ja saamista tunnustava elin, eurppalainen nurisalan kansalaisjärjestö, nurten ryhmä, jka timii nuristyössä, mutta ei välttämättä nurisjärjestön yhteydessä (ts. nurten vapaa ryhmä) 89. Ohjelmamaiden krkeakuluilla täytyy lla vimassa leva krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus- peruskirja. Kumppanimaiden sallistuvilta krkeakuluilta ei edellytetä Erasmus-peruskirjaa, mutta niiden n hyväksyttävä sen periaatteet. Hakijana vi lla mikä tahansa jnkin hjelmamaan sallistujarganisaati. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Strateginen kumppanuus n kansainvälinen, ja siihen kuuluu vähintään klme rganisaatita klmesta eri hjelmamaasta. Osallistujarganisaatiille ei le asetettu enimmäismäärää, mutta hankkeiden hallintn ja tteutukseen varattavalla rahituksella n yläraja (jka vastaa 10:tä sallistujarganisaatita). Kaikki sallistujarganisaatit n nimettävä tukea haettaessa. Seuraavanlaisiin strategisiin kumppanuushankkeisiin svelletaan kuitenkin pikkeuksellisesti muita sääntöjä: Nurisalan strategisessa kumppanuushankkeessa n ltava mukana vähintään kaksi rganisaatita kahdesta eri hjelmamaasta. Kuluvaihtkumppanuushankkeessa n ltava mukana vähintään kaksi ja enintään kuusi kulua vähintään kahdesta eri hjelmamaasta 90. Strategisen kumppanuushankkeen kaikkien timintjen n tapahduttava hankkeeseen sallistuvien rganisaatiiden sijaintimaissa. Oppijille tarkitettuja ppimis-, petus- ja kulutustimintja sekä henkilöstön pitkäkestisia timintja vidaan järjestää vain hjelmamaissa. Js se n hankkeen tavitteiden tai tteutuksen kannalta perusteltua, timintja vidaan lisäksi järjestää Eurpan uninin timielimen sijaintipaikassa, vaikka hankkeeseen ei sallistuisikaan rganisaatiita timielimen sijaintimaasta. 91 Strategiseen kumppanuushankkeeseen sallistuvat asssiituneet kumppanit vivat järjestää missa maissaan tulstenlevitystilaisuuksia. 89 Js kyseessä n nurten vapaa ryhmä, jku ryhmän jäsenistä timii ryhmän edustajana ja vastuuhenkilönä. 90 Tämän tyyppisissä kumppanuushankkeissa tukikelpisen kulun määritelmä vaihtelee sen mukaan, missä maassa se n rekisteröity. Tukikelpisten kulujen määritelmä ja/tai luettel julkaistaan kunkin kansallisen timistn verkksivuilla. Lisäksi n syytä humata, että uluvaihtkumppanuushankkeiden spimusmalli pikkeaa muista strategisista kumppanuushankkeista ja perustuu yhden edunsaajan spimukseen. Lisätietja n tämän ppaan C-sassa, tai niitä saa kansallisesta timiststa. 91 Eurpan uninin timielimiä sijaitsee Brysselissä, Frankfurtissa, Luxemburgissa, Strasburgissa ja Haagissa. 108

109 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Krkeakulutusalan kumppanuushankkeet: kuukautta. Ammatillisen, yleissivistävän ja aikuiskulutuksen kumppanuushankkeet: kuukautta. 92 Nurisalan kumppanuushankkeet: 6 36 kuukautta. Kest n valittava hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja niiden timintjen tyypin perusteella, jita hankkeessa n sen elinkaaren aikana tarkitus tteuttaa. Strategisen kumppanuushankkeen kesta vidaan pikkeustapauksessa pidentää edunsaajan pyynnöstä ja kansallisen timistn sustumuksella krkeintaan kuusi kuukautta, kunhan kknaiskest ei ylitä klmea vutta. Kknaistuen määrä ei tällöin muutu. Kaikkien hankkeiden n jka tapauksessa päätyttävä viimeistään 31. elkuuta Hakemus jätetään hakijarganisaatin kansalliseen timistn. 93 Kumppaniryhmä vi hakuaikaa khden jättää vain yhden hakemuksen yhteen kansalliseen timistn. Millin hakemus jätetään? Krkeakulutuksen, ammatillisen kulutuksen, yleissivistävän kulutuksen ja aikuiskulutuksen alan strategiset kumppanuushankkeet: Syyskuun 1. päivän ja seuraavan vuden tammikuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 21. maaliskuuta kl (Brysselin aikaa). Nurisalan strategiset kumppanuushankkeet: Hakijiden n jätettävä hankehakemuksensa seuraaviin ajankhtiin mennessä: Kesäkuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 5. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Syyskuun 1. päivän ja seuraavan vuden tammikuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 30. huhtikuuta kl (Brysselin aikaa). Helmikuun 1. päivän ja tukkuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään edellisen vuden 1. lkakuuta kl (Brysselin aikaa). Nurisalan strategiset kumppanuushankkeet: Kansalliset timistt vivat avata kunkin klmesta hakuajasta mlemmille hanketyypeille (eli innvaatiiden tukeminen ja hyvien käytäntöjen vaihdn tukeminen) tai vain tietylle hanketyypille. Hakijita pyydetään tarkistamaan asia man kansallisen timistnsa verkksivuilta. Miten haetaan? Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. 92 Kuluvaihtkumppanuushankkeisiin svelletaan lisäperusteita. Ks. khta Kuluvaihtkumppanuushankkeet. 93 Hum. tisen maan kansallisten viranmaisten valvnnassa levat kulut (esim. ranskalainen kulu lycée francais, saksalaiset kulut ja Yhdistyneen kuningaskunnan pulustusministeriön henkilöstön lapsille tarkitetut kulut) jättävät hakemuksensa kyseisen kulun valvnnasta vastaavan maan kansalliseen timistn. 109

110 Ohjelmapas ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Js strategisessa kumppanuushankkeessa n tarkitus tteuttaa jkin tai jitakin seuraavista maidenvälisistä ppimis-, petus- ja kulutustiminnista, sen n lisäksi täytettävä niitä kskevat erityiset tukikelpisuusperusteet: Henkilöstön yhteiset lyhytkestiset kulutustapahtumat Tukikelpiset sallistujat Timinnn kest Ohjelma- ja kumppanimaiden rganisaatiiden palveluksessa työskentelevät prfessrit, pettajat, kuluttajat sekä petus- ja hallinthenkilöstö 94. Ohjelma- ja kumppanimaiden nuristyöntekijät. klmesta päivästä kahteen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Intensiivikurssit Tukikelpiset sallistujat Timinnn kest Oppijat: hjelmamaissa sijaitsevien sallistuvien krkeakulujen piskelijat. Opetushenkilöstö: hjelma- tai kumppanimaissa sijaitsevien sallistuvien krkeakulujen petushenkilöstö. Kutsutut pettajat: muiden kuin sallistuvien krkeakulujen petushenkilöstö, hjelma- tai kumppanimaiden yrityksissä tai muissa rganisaatiissa työskentelevät asiantuntijat, erikistuntijat ja ammattihenkilöt. Oppijat: viidestä päivästä kahteen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Opetushenkilöstö (myös kutsutut pettajat): yhdestä päivästä kahteen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Kulujen ppilaiden, ppijiden ja nurten mnimutliikkuvuus (jka sisältää sekä lyhytkestista knkreettista liikkuvuutta että virtuaaliliikkuvuutta) Tukikelpiset sallistujat Timinnn kest Oppispimuspiskelijat, ammattipiskelijat, krkeakulupiskelijat 95, aikuispiskelijat ja kulujen ppilaat hjelmamaissa sijaitsevista sallistuvista rganisaatiista. Ohjelmamaiden nuret. Viidestä päivästä kahteen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Oppilasryhmien lyhytkestiset vaihdt (ammattipiskelijat mukaan lukien) Tukikelpiset sallistujat Timinnn kest Ohjelmamaissa sijaitsevien sallistuvien kulujen (ammattikulutusrganisaatit mukaan lukien) kaikenikäiset ppilaat ja ammattipiskelijat ja heidän mukanaan seuraava kuluhenkilöstö. klmesta päivästä kahteen kuukauteen, matkapäivät pis lukien. Pitkäkestiset petus- tai kulutustehtävät Tukikelpiset sallistujat Timinnn kest Ohjelmamaissa sijaitsevien sallistuvien rganisaatiiden palveluksessa työskentelevät prfessrit, pettajat, kuluttajat sekä petus- ja hallinthenkilöstö kuukautta. Pitkäkestinen ppilasliikkuvuus Tukikelpiset sallistujat Timinnn kest Ohjelmamaissa sijaitsevien sallistuvien kulujen vähintään 14-vutiaat ppilaat kuukautta. Nuristyöntekijöiden pitkäkestiset liikkuvuusjakst Tukikelpiset sallistujat Ohjelmamaiden nuristyöntekijät. 94 Yleissivistävän kulutuksen alalla tähän kuuluvat kuluissa timivat henkilöt, kuten kulutarkastajat, pint-hjaajat, pedaggiset neuvnantajat ja psyklgit. 95 Krkeakulupiskelijiden n ltava kirjittautuneita sallistuvaan krkeakuluun ja suritettava jhnkin tunnustettuun tutkintn jhtavia pintja (aina thtripintihin asti). 110

111 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat Timinnn kest 2 12 kuukautta. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Strategisten kumppanuushankkeiden kk vi vaihdella hankkeen tavitteiden, sallistujarganisaatiiden, dtettujen vaikutusten ja muiden tekijöiden mukaan, ja niiden timinnt vidaan mukauttaa näihin. Osallistujarganisaatit vivat tämän timen ansista hankkia kkemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja parantaa valmiuksiaan samalla, kun ne tuttavat laadukkaita ja innvatiivisia tulksia. Hankkeen laadullisessa arviinnissa tetaan humin yhteistyön tavitteet ja mukana levien rganisaatiiden lunne. Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 20 pistettä) Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyje Ohjelmatimen tavitteet ja painpisteet (ks. Mitkä vat strategisen kumppanuushankkeen tavitteet ja painpisteet? ). Js ehdtuksessa keskitytään hrisntaaliseen painpisteeseen sallistaminen kulutuksessa ja nuristyössä, sitä pidetään erityisen relevanttina. Js ehdtuksessa keskitytään kansallisen timistn ilmittamaan yhteen tai useampaan EU:n painpisteeseen kansallisessa kntekstissa, sitä pidetään erityisen relevanttina. Missä määrin ehdtus täyttää seuraavat vaatimukset: Se perustuu aitn ja riittävään tarveanalyysiin. Tavitteet n määritelty selkeästi ja realistisesti, ja ne liittyvät sallistujarganisaatiiden ja khderyhmien kannalta merkityksellisiin asiihin. Sen avulla vidaan luda kulutus- ja nurisalan eri sektrien välisiä synergiita. Se n innvatiivinen ja/tai täydentää sallistujarganisaatiiden aiemmin tteuttamia muita hankkeita. Se tuttaa eurppalaista lisäarva tulksilla, jihin ei päästäisi vain yhdessä maassa tteutettavilla timinnilla. Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, seuranta-, arviinti- ja tulstenlevitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden ja ehdtettujen timintjen keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen menetelmien laatu ja käyttökelpisuus. Laadunvalvntatimenpiteet ja niiden sveltuvuus sen varmistamiseen, että hanke tteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia nudattaen. Hankkeen kustannustehkkuus ja se, nk kullekin timinnlle sitettu asianmukaiset resurssit. Sveltuvin sin Erasmus+ -prtaalien (etwinning, EPALE ja Schl Educatin Gateway) käyttö hanketimintjen valmistelussa, tteutuksessa ja seurannassa. Kuluvaihtkumppanuushankkeiden salta: missä määrin hankkeet hyödyntävät aiempia tai käynnissä levia etwinninghankkeita, missä määrin hankkeessa käytetään etwinningiä yhdessä knkreettisen liikkuvuuden kanssa pidempien, tistuvampien ja antisampien ppilas- ja pettajavaihtjen lumiseksi eri maissa (mnimutliikkuvuus). Js hankesuunnitelmaan sisältyy ppimis-, petus- tai kulutustimintja, kuinka laadukkaita vat näiden timintjen käytännön järjestelyt sekä hallint- ja tukijärjestelyt, edistävätkö nämä timinnt hankkeen tavitteita, ja nk niissä asianmukainen määrä sallistujia, kuinka laadukkaat vat järjestelyt, jilla tunnistetaan ja tunnustetaan sallistujien ppimistulkset avimuutta ja tunnustamista lisäävien eurppalaisten työkalujen ja periaatteiden mukaisesti. Missä määrin ehdtus täyttää seuraavat vaatimukset: Siinä n mukana tarkituksenmukainen yhdistelmä tisiaan täydentäviä 111

112 Ohjelmapas n laatu (enintään 20 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 30 pistettä sallistujarganisaatiita, jiden prfiili, kkemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpulisen nnistumisen. Vastuun- ja tehtävänjak sittaa, että kaikki sallistujarganisaatit vat situtuneita hankkeeseen ja sallistuvat sen tteuttamiseen aktiivisesti. Js se n hanketyypin kannalta lennaista, hankkeeseen sallistuu rganisaatiita, jtka edustavat kulutus- ja nuristiminnan eri sektreita sekä muita ssieknmisia alja 96. Missä määrin hankkeessa n mukana tähän hjelmatimeen ensi kertaa sallistuvia. Kuluvaihtkumppanuushankkeiden salta: missä määrin hankkeeseen kuuluu etwinning-kuluja ja missä määrin hanke lu niille mahdllisuuksia jakaa etwinningiä kskevia parhaita käytäntöjä ja mentrida muita kuluja, jilla n vähemmän kkemusta etwinningistä. Käytössä n tehkkaat järjestelyt sallistujarganisaatiiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidsryhmien välistä krdinaatita ja viestintää varten. Hankkeeseen mahdllisesti sallistuva kumppanimaan rganisaati tu siihen lennaista lisäarva (js tämä edellytys ei täyty, hanketta ei vida valita). Hanketulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen, paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla, kun ei teta humin hankkeeseen suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Tulstenlevityssuunnitelman laatu: niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta hankkeen tulksista sallistujarganisaatiissa ja niiden ulkpulella. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi laadittujen suunnitelmien laatu: hankkeen edellytykset jatkaa vaikuttamista Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava kunkin edellä mainitun myöntämisperustekhdan enimmäispisteistä vähintään pulet (tisin sanen vähintään 15 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja vaikuttavuus ja tulsten levittäminen sekä 10 pistettä khdissa hankesuunnitelman ja tteutuksen laatu ja hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu ). Hakemuksille, jtka eivät kske vähintään yhtä hjelmatimen painpistettä, ei myönnetä rahitusta. STRATEGISTEN KUMPPANUUSHANKKEIDEN MUODOT Strategisissa kumppanuushankkeissa tuetaan mnenlaisia timintja laadukkaiden hankkeiden tteuttamiseksi, rganisaatiiden kehityksen ja mdernisinnin tukemiseksi ja EU:n, kansallisen ja alueellisen tasn päätöksenten kehittämiseksi. Strategisten kumppanuushankkeiden kk vi vaihdella hankkeen tavitteiden, sallistujarganisaatiiden, dtettujen vaikutusten ja muiden tekijöiden mukaan, ja niiden timinnt vidaan mukauttaa näihin. Näiden erilaisten timintjen ja hankemutjen jukssa seuraavilla strategisilla kumppanuushankkeilla n tiettyjä minaisuuksia: KOULUVAIHTOKUMPPANUUSHANKKEET Kuluvaihtkumppanuushankkeiden päätavitteena n vahvistaa sallistuvien kulujen eurppalaista ulttuvuutta sekä parantaa niiden valmiuksia tehdä rajat ylittävää yhteistyötä ja kykyä selviytyä uusista haasteista. Kumppanuushankkeissa järjestettävien ppilaiden liikkuvuustimintjen avulla edistetään myös Pariisin julistuksessa (maaliskuu 2015) ilmaistuja vapauden, sallisuuden, suvaitsevuuden ja syrjimättömyyden yhteisiä arvja. Kuluvaihtkumppanuushankkeissa vidaan järjestää erilaisia henkilöstön ja ppilaiden vaihtn liittyviä timintja: 96 Näitä perusteita ei svelleta kuluvaihtkumppanuushankkeisiin. 112

113 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat Oppilasryhmien lyhytkestisissa vaihdissa (klmesta päivästä kahteen kuukauteen) eri maista tulevat ppilaat vivat surittaa yhdessä kumppanuushankkeen tavitteisiin liittyviä timintja. Lyhytkestisten vaihtjen tarkituksena n tarjta ppilaille kansainvälisiä ppimiskkemuksia, lisätä heidän ymmärrystään eurppalaisten kulttuurien ja kielten mninaisuudesta ja auttaa heitä hankkimaan kansalaistaitja sekä ssiaalisia ja kulttuurien välisiä taitja, jita heidän henkilökhtainen kehityksensä edellyttää. Pitkäkestisissa ppilasliikkuvuuksissa (2 12 kuukautta) vähintään 14-vutiaat ppilaat vivat viettää tietyn ajanjaksn vastaanttavassa kulussa ja ulkmaisessa isäntäperheessä. Lähettävien ja vastaanttavien kulujen dtetaan varmistavan, että ppilaiden ppimistulkset vat laadukkaita ja ne tunnustetaan asianmukaisesti. Niiden n myös tuettava ppilaita jatkuvasti liikkuvuusjaksn aikana. Kuluvaihtkumppanuushanketta hakevat rganisaatit, jtka haluavat kehittää mukana levien kulujen mahdllisuuksia tehdä kansainvälistä yhteistyötä, vivat keskittyä pelkästään pitkäkestisen ppilasliikkuvuuden järjestämiseen. Henkilöstön yhteisissä lyhytkestisissa kulutustapahtumissa (klmesta päivästä kahteen kuukauteen) petusja muu henkilöstö vi vaihtaa kkemuksia ja taittieta tai hankkia yhteistä kulutusta. Pitkäkestisissa petus- tai kulutustehtävissä (2 12 kuukautta) henkilöstön jäsenet työskentelevät kumppanikulussa pidemmän aikaa ja saavat siinä yhteydessä lisää tietja muiden maiden kulutusjärjestelmistä ja ppivat tuntemaan niitä paremmin. He vivat myös hankkia ammatillista saamista ja tietja menetelmistä ja käytännöistä ja jakaa niitä. ETWINNING KOULUVAIHTOKUMPPANUUSHANKKEISSA Liikkuvuuden ja knkreettisten vaihtjen yhdistäminen virtuaaliseen yhteistyöhön vi lla tärkeä sa kuluvaihtkumppanuushanketta. On erittäin susiteltavaa, että hankkeissa tehdään yhteistyötä etwinning-prtaalin kautta ennen hankkeen timintja, niiden aikana ja niiden jälkeen. Osittaakseen ehdtuksensa vahvuudet etwinningin käytön salta, hakijiden n kuvattava asiaan liittyvät satekijät hankehakemuksessaan. Erityisen tärkeitä satekijöitä vat seuraavat: etwinning-kulunimikkeen 97 maavien kulujen sallistuminen hankkeeseen ja niille lutavat mahdllisuudet jakaa etwinningiä kskevia parhaita käytäntöjä ja mentrida muita kuluja, jilla n vähemmän kkemusta etwinningistä. Knkreettisten suunnitelmien esittäminen aiempien tai käynnissä levien etwinning-hankkeiden hyödyntämisestä. etwinningin käyttäminen yhdessä knkreettisen liikkuvuuden kanssa pidempien, tistuvampien ja antisampien ppilas- ja pettajavaihtjen lumiseksi eri maissa (mnimutliikkuvuus). 97 Lisätietja etwinning-kulunimikkeestä löytyy sitteesta: 113

114 Ohjelmapas KOULUVAIHTOKUMPPANUUSHANKKEISIIN SOVELLETTAVAT ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Muista strategisista kumppanuusmudista piketen kuluvaihtkumppanuushankkeisiin svelletaan seuraavia erityissääntöjä: Kumppaniryhmään n kuuluttava vähintään kaksi ja enintään kuusi kulua. 98 Vain hjelmamaiden kulut vivat sallistua. Hankkeet kestävät yleensä kuukautta. Vain hankkeet, jissa järjestetään pitkäkestista ppilasliikkuvuutta, vivat kestää enintään 36 kuukautta, js se n työhjelman kannalta perusteltua. Varja myönnetään henkilöstön ja ppilaiden (sekä heidän mukanaan seuraavien pettajien tai muiden pätevien henkilöiden) liikkuvuustimintihin sekä hankkeen hallinnsta ja tteutuksesta aiheutuviin yleisiin kustannuksiin. Immateriaalisiin tutksiin, tulstenlevitystilaisuuksiin tai maidenvälisiin hankekkuksiin ei myönnetä erillistä rahitusta. Erityistarpeisia sallistujia ja pikkeuksellisia kuluja varten vidaan hakea lisätukea, js se n perusteltua. Lisätietja n jäljempänä levassa khdassa Rahitussäännöt. Rahituksen enimmäismäärä n eura vudessa sallistuvaa kulua khden. Tätä enimmäismäärää svelletaan hanketaslla 99. Erityistarpeisia sallistujia tai krkeista matkakustannuksista aiheutuvia pikkeuksellisia kuluja varten myönnettävää tukea ei lasketa mukaan tähän enimmäismäärään. Onnistuneissa kuluvaihtkumppanuushankkeissa käytetään muista strategisista kumppanuushankkeista pikkeavaa spimusmallia. Hakijakulu asettuu hakuvaiheessa hankkeen jhtn ja jättää hakemuksen kaikkien sallistuvien kulujen pulesta. Kumppanuuden hyväksymisen jälkeen kukin sallistuva kulu tekee kuitenkin erillisen hankespimuksen man maansa kansallisen timistn kanssa. Hakijakulu hitaa krdinintitehtävää kk hankkeen ajan ja vastaa hankkeen kknaistulsten raprtinnista. Kumppanikulut raprtivat vain mista kuluistaan. KANSAINVÄLISET NUORISOALOITTEET 100 Näiden strategisten kumppanuushankkeiden tavitteena n edistää nurten yhteiskunnallista situtuneisuutta ja yrittäjähenkeä. Alitteiden aiheina vivat lla muun muassa yhteiskunnallisten yritysten, yhdistysten, kerhjen tai kansalaisjärjestöjen (tai niiden verkstjen) perustaminen, yrittäjyyskasvatusta (etenkin yhteiskunnallista yrittäjyyttä sekä tiet- ja viestintätekniikan käyttöä) kskevien kurssien ja kulutusjaksjen kehittäminen, tiedtus, medialukutait, valistustimet tai timet, jilla lisätään nurten situtumista kansalaisina (esimerkiksi keskustelutilaisuudet, knferenssit, tapahtumat, kuulemiset ja EU- aiheita kskevat alitteet), paikallisyhteisöjen hyväksi tteutettavat timet (esim. ikääntyneiden, vähemmistöryhmien, maahanmuuttajien, vammaisten ja muiden haavittuvassa asemassa levien ryhmien tukeminen), taide- ja kulttuurialitteet (kuten näytelmät, näyttelyt, musiikkiesitykset ja keskustelufrumit). Tämän strategisen kumppanuushankemudn erityisyytenä n, että nuret itse panevat alitteen vireille, suunnittelevat ja tteuttavat sen. MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? ALUEELLISEN YHTEISTYÖN TUKEMINEN YLEISSIVISTÄVÄSSÄ KOULUTUKSESSA Yleissivistävän kulutuksen alalla tteutettavissa strategisissa kumppanuushankkeissa tukea vidaan hakea hankkeille, jtka perustuvat eri maiden alueiden tai kuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Tällaisten kumppanuushankkeiden erityispiirteenä n paikallisten ja/tai alueellisten petusviranmaisten strateginen sallistuminen hankkeeseen. Jtta hankkeille vitaisiin myöntää tukea, paikallis- tai alueviranmaisten tulisi ttaa päävastuu ja suunnitella yhteisöllisiä timintja, jilla yhteisiin ngelmiin haetaan ratkaisua kansalaisjärjestöjen, yksityisten rganisaatiiden ja paikallisten kulujen yhteisillä timilla. 98 Tässä kumppanuustyypissä tukikelpisen kulun määritelmä vaihtelee sen mukaan, missä maassa se n rekisteröity. Määritelmä ja/tai luettel tukikelpisista kuluista julkaistaan kunkin kansallisen timistn verkksivuilla. Lisätietja n tämän ppaan C-sassa, tai niitä saa kansallisesta timiststa. 99 Esimerkiksi klme kulua, jiden kumppanuus kestää kaksi vutta, vivat saada enintään eura kk prjektin ajalta. Nämä varat vidaan jakaa klmen kulun välillä miten tahansa. 100 Kansainväliset nurisalitteet kskevien hankkeiden vetäjien tulisi hakea tukea hyvien käytäntöjen vaihta tukevien strategisten kumppanuushankkeiden yhteydessä. 114

115 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat POIKKEUKSELLISEN KORKEAT MATKAKUSTANNUKSET Strategisten kumppanuushankkeiden hakijat, jtka järjestävät ppimis-, petus- ja kulutustimintja, vivat hakea lisätukea rahitustaulukn san pikkeukselliset kulut mukaisesti (krkeintaan 80 % tukikelpisista kknaiskuluista: ks. khta Rahitussäännöt ). Tukea myönnetään, js hakija pystyy perustelemaan, että tavallisten rahitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) krvaukset eivät kata vähintään 70 % sallistujien matkakuluista. Mikäli pikkeuksellisen krkeisiin matkakuluihin myönnetään lisätukea, se krvaa matka-avustuksen perussan. MUUTA Yllä levien tietjen lisäksi ppaan liitteessä I n hyödyllisiä lisätietja muun muassa muista pakllisista vaatimuksista sekä esimerkkejä tämän timen mukaisista hankkeista. Kiinnstuneita rganisaatiita kehtetaan perehtymään hulellisesti liitteen I asianmaisiin siihin ennen rahitustuen hakemista. RAHOITUSSÄÄNNÖT Strategiset kumppanuushankkeet vivat vaihdella erikkisten pienehköjen rganisaatiiden (kuten kulujen tai nurten vapaiden ryhmien) verrattain vaatimattmista yhteistyöhankkeista mutkikkaisiin ja suurimutisiin hankkeisiin, jissa kehitetään ja vaihdetaan innvatiivisia tutksia kulutus- ja nurisalan kk kentällä. Kustannukset määräytyvät lunnllisesti sen mukaan, minkä tyyppisestä hankkeesta n kyse. Ehdtettu rahitusmalli kstuu tämän vuksi juksta kululukkia, jista hakijat valitsevat suunnittelemiinsa timintihin ja tavittelemiinsa tulksiin spivat lukat. Kaikentyyppiset strategiset kumppanuushankkeet vivat sisällyttää hakemukseensa ensimmäisen kululukan ( hankkeen hallint ja tteutus ), kska kaikissa hankkeissa aiheutuu tällaisia kustannuksia. Kuluvaihtkumppanuushankkeita lukuun ttamatta strategiset kumppanuushankkeet vivat myös hakea lisätukea maidenvälisten hankekkusten järjestämistä varten. Muut kululukat n tarkitettu vain sellaisia hankkeita varten, jissa tavitellaan vaativampia tulksia: immateriaalisia tutksia tai tutteita, tulsten levittämistä tai integrituja ppimis-, petustai kulutustimintja. Js se n hankkeeseen sisältyvien timintjen tai sen tutsten kannalta perusteltua, tukea vidaan lisäksi hakea pikkeuksellisiin kustannuksiin ja erityistarpeisten henkilöiden sallistumisesta aiheutuviin kustannuksiin. Hanketuen määrä lasketaan kertmalla eura hankkeen kestlla (kuukausissa), ja se n krkeintaan eura 36 kuukautta kestävissä hankkeissa. Kuluvaihtkumppanuushankkeisiin svelletaan prjektitaslla pikkeuksellisesti eurn vusittaista enimmäismäärää kulua khden. Erityistarpeisia sallistujia tai krkeista matkakustannuksista aiheutuvia pikkeuksellisia kuluja varten myönnettävä tukea ei lasketa mukaan kuluvaihtkumppanuushankkeita kskevaan enimmäistukimäärään. 115

116 Ohjelmapas Hankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Myönnettävä enimmäistuki: vaihteleva määrä, jka lasketaan kertmalla eura hankkeen kestlla (kuukausina) ja jka n krkeintaan eura 36 kuukautta kestävälle hankkeelle (Pikkeus, jka kskee kuluvaihtkumppanuushankkeita: enintään eura vudessa prjektitaslla sallistuvaa kulua khden ja pis lukien erityistuki ja tuki krkeista matkakustannuksista aiheutuvia pikkeuksellisia kuluja varten) Osa alla levissa taulukissa ilmitetuista enimmäismääristä n rajitettu kuukausikhtaisesti ja lasketaan suhteellisesti niin, että kun myönnetty tukimäärä jaetaan hankekuukausien määrällä, tulksena n krkeintaan eura. Edunsaajat vivat kuitenkin käyttää hanketta varten saamansa EU:n kknaistuen mahdllisimman justavasti hankkeen elinkaaren aikana ja sen mukaan, miten timinnt n työsuunnitelman mukaan krnlgisesti tteutettava. Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Hankkeen hallint ja tteutus Hankkeen hallint (esim. suunnittelu, talus, kumppaneiden välinen krdininti ja viestintä); pienimu-tiset ppimis- /petus-/kulutus-materiaalit, välineet, menetelmät jne.; virtuaalinen yhteistyö ja paikalliset hanketiminnt (esim. Lukkahu-neessa tapahtuva hanketyö ppijiden kanssa, nuristyöhön liittyvät timinnt sekä integritujen ppimis-/kulutustimintjen rganisinti ja hjaus); tiedtus, julkisuus ja tulsten levittäminen (esim. esitteet, lehtiset ja verkktiedtus). Eurppalaisten nurisalitteiden ja kuluvaihtkumppanuushankkeiden täytäntöönpann liittyvät kustannukset. Tuki yksikkökustannuksiin Tuki yksikkökustannuksiin Krdinivan rganisaatin timinnt: 500 eura kuukaudessa Muiden sallistujarganisaatiiden timinnt: 250 eura kuukaudessa rganisaatita khden Enin-tään eura kuukaudessa Perusteena strategisen kumppa-nuushankkeen kest ja sallistuja-rganisaatiiden määrä 116

117 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat Maiden-väliset hankek-kukset Osallistuminen hankekumppaneiden kkuksiin, jita isännöi jkin sallistujarganisaati ja jissa käsitellään hankkeen tteutusta ja krdinintia. Matka- ja leskelukustannukset. Tätä rahitustaulukn saa ei vida käyttää kuluvaihtkumppanuus-hankkeissa. Tuki yksikkökustannuksiin Kun yhdensuuntaisen matkan pituus n km: 575 eura sallistujaa ja kkusta khden Kun matkan pituus n vähintään km: 760 eura sallistujaa ja kkusta khden Ehdllinen: Hakijiden n perusteltava kkusten tarve sekä kkusten ja sallistujien määrät. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksi-vuilla levalla etäisyyslaskurilla. Pikkeuk-selliset kulut Alihankinnasta tai tavariden ja palvelujen hankinnasta aiheutuvat tdelliset kustannukset. Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, js kansallinen timist vaatii vakuuden. Tdelliset kustannukset 75 % tukikelpisista kustannuksista Enintään eura hanketta khden (pis lukien vakuuden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset) Ehdllinen: Alihan-kinnan n liityttävä palveluihin, jita sallistuja-rganisaatit eivät perustelluista syistä vi itse tuttaa. Laitteet eivät vi lla tavanmaisia timistlaitteita tai sallistujarganisa-atiiden yleensä käyttämiä laitteita. Erityistuki Vammaisiin sallistujiin suraan liittyvät lisäkustannukset 101 Tdelliset kustannukset 100 % tukikelpisista kustannuksista Ehdllinen: kustannukset n perusteltava hakulmakkeessa. 101 Mukaan lukien maidenvälisiin ppimis-, petus- ja kulutustimintihin sallistuviin erityistarpeisiin sallistujiin ja heidän avustajiinsa/tukihenkilöihinsä suraan liittyvät kustannukset. Näihin vivat sisältyä perustellut matka- ja leskelukustannukset, js tällaisia sallistujia varten ei haeta tukea matkatukea ja yksilötukea kskevissa rahitustaulukn sissa.) 117

118 Ohjelmapas Kulutuksen ja nurisalan innvaatiita tukevien strategisten kumppanuushankkeiden lisärahitus Immateriaa-liset tutkset Hankkeen immateriaaliset tutkset tai knkreet-tiset tulkset (esim. Opetussuunnitelmat, petus- ja nuristyö-aineistt, avimet ppimisresurssit, tiettekniset välineet, analyysit, selvitykset ja vertaisppimismene-telmät) Tuki yksikkökustan nuksiin B1.1 rganisaatin jhtajatasn työntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää khden B1.2 tutkijan/pettajan/kuluttajan/nuristyönte kijän hankkeeseen käyttämää työpäivää khden B1.3 asiantuntijan hankkeeseen käyttämää työpäivää khden B1.4 hallinttyöntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää khden Ehdllinen: Jhtajista ja hallinthenkilöstöstä aiheutuvat kustannukset letetaan katetuiksi kululukasta hankkeen hallint ja tteutus. Päällekkäisyyksien välttämiseksi hakijiden n ilmitettava, minkä tyyppisiin ja kuinka suuriin henkilöstökustannuksiin tukea haetaan ja eriteltävä nämä kustannukset tutksittain. Tämäntyyppistä tukea myönnetään vain, js tutkset vat laadultaan ja määrältään humattavia. On sitettava, että tutksia vidaan käyttää ja hyödyntää laajemmin ja että niillä n vaikutusta. Tulsten-levitystilaisuudet Kustannukset, jtka liittyvät kansallisiin tai kansainvälisiin knferensseihin, seminaarei-hin tai tapahtumiin, jissa jaetaan ja levitetään tieta hankkeen immateriaali-sista tutksista (pis lukien tapahtumassa mukana levien sallistujarganisaatiiden edustajien matka- ja leskelukustannukset). Tuki yksikkökustan nuksiin 100 eura paikallista, eli järjestäjämaassa asuvaa sallistujaa khden 200 eura kansainvälistä, eli muusta maasta tulevaa sallistujaa khden Enintään eura hanketta khden Ehdllinen: Tukea myönnetään vain tulstenlevitystilaisuuk-sille, jtka liittyvät suraan hankkeen immateriaalisiin tutksiin. Hanke, jlle ei myönnetä immateriaalisiin tutksiin liittyvää tukea, ei vi saada tukea tulstenlevitystil-aisuuden järjestämiseen. 118

119 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat STRATEGISEN KUMPPANUUSHANKKEEN PUITTEISSA JÄRJESTETTÄVIÄ MAIDENVÄLISIÄ OPPIMIS-, OPETUS- JA KOULUTUSTOIMINTOJA KOSKEVAT RAHOITUSSÄÄNNÖT (VALINNAINEN RAHOITUS) Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Matkatuki Erityistuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/ tukihenki-löidensä edesta-kaiset matkakustannukset asuin-paikkakunnalta tapahtumapaikalle Päiväkhtainen yksikkökustannus, jka kattaa sallistujille ja avustajille/ tukihenkilöille timinnn aikana aiheutuneet leskelukustannukset Tuki yksikkökustannuksiin Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: 1500 eura sallistujaa khden Pitkäkestiset petus- tai kulutustehtävät Nuristyöntekijöiden pitkäkes-tiset liikkuvuusjakst Henkilöstön yhteiset lyhytkestiset kulutustapahtumat Opetus tai asiantuntemuksen tarjaminen intensiivi-kursseilla Kaikkien timintjen Timinnn 14. päivään asti: B1.5 sallistujaa khden päivässä + Timinnn päivä: B1.6 sallistujaa khden päivässä + Timinnn 61. päivästä 12 kuukauteen: B1.7 sallistujaa khden päivässä Timinnn 14. päivään asti: 106 eura sallistujaa khden päivässä + Timinnn päivä: 74 eura sallistujaa khden päivässä Ehdllinen: hakijiden n Perusteltava, miksi liikkuvuustiminnt vat välttämättömiä hankkeen tavitteiden ja tulsten saavuttamiseksi. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla 102. Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura). 119

120 Ohjelmapas avustajat/tukihenkilöt 104 Pitkäkestinen ppilasliikkuvuus B1.8 sallistujaa khden kuukaudessa Lyhytkestiset timinnt ppijille (mnimutliikkuvuus, ppilaiden lyhytkestiset liikkuvuusjakst, intensiivikurssit) Timinnn 14. päivään asti: 58 eura sallistujaa khden päivässä + Timinnn päivä: 42 eura sallistujaa khden päivässä Kielivalmennust uki Osallistujille petus- tai työkielen taidn parantamiseksi tarjtusta tuesta aiheutuvat kustannukset. Tuki yksikkökustannuksiin Vain timinnille, jiden kest n 2 12 kuukautta: 150 eura kielivalmennustukea tarvitsevaa sallistujaa khden Ehdllinen: kustannukset n perusteltava hakulmakkeessa. Pikkeukselliset kulut Osallistujien krkeat matkakulut (ks. lisätietja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ) Tdelliset kustannukset Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikelpisista kustannuksista. Ehdllinen: pikkeukselliset kulut n perusteltava hakulmakkeessa. 104 Avustajilla n ikeus samaan tukimäärään riippumatta siitä, sallistuvatk he lyhyt- vai pitkäkestisiin timintihin. Pikkeustapauksissa, jissa avustajan n leskeltava ulkmailla yli 60 päivää, 60. päivän jälkeisiin ylimääräisiin leskelukustannuksiin myönnetään avustusta rahitustaulukn sasta Erityistuki. 120

121 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat TAULUKKO A: IMMATERIAALISET TUOTOKSET (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Rahitusta vidaan käyttää vain sellaisten rganisaatiiden henkilöstökustannuksiin, jtka sallistuvat hankkeessa immateriaalisten tutsten tekemiseen 105. Määrät riippuvat seuraavista seikista: a) hanketta tteuttavan henkilöstön prfiili ja b) sen sallistujarganisaatin sijaintimaa, jnka henkilöstö tteuttaa hanketta. Tanska, Irlanti, Luxemburg, Alankmaat, Itävalta, Rutsi, Liechtenstein, Nrja Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Sumi, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti Organisaatin jhtajatasn työntekijä Opettaja/ kuluttaja/ tutkija/ nuristyöntekijä Asiantuntija Hallint-työntekijä B1.1 B1.2 B1.3 B Tšekki, Kreikka, Espanja, Kyprs, Malta, Prtugali, Slvenia Bulgaria, Vir, Kratia, Latvia, Liettua, Unkari, Pula, Rmania, Serbia, Slvakia, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Turkki TAULUKKO B: IMMATERIAALISET TUOTOKSET (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Rahitusta vidaan käyttää vain sellaisten rganisaatiiden henkilöstökustannuksiin, jtka sallistuvat hankkeessa immateriaalisten tutsten tekemiseen 106. Määrät riippuvat seuraavista seikista: a) hanketta tteuttavan henkilöstön prfiili ja b) sen sallistujarganisaatin sijaintimaa, jnka henkilöstö tteuttaa hanketta. Australia, Kanada, Kuwait, Maca, Mnac, Qatar, San Marin, Sveitsi, Yhdysvallat Andrra, Brunei, Japani, Singapre, Uusi-Seelanti, Vatikaanivalti, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat Bahama, Bahrain, Hngkng, Israel, Krean tasavalta, Oman, Saudi-Arabia, Taiwan Organisaatin jhtajatasn työntekijä Opettaja/ kuluttaja/ tutkija/nuristyöntekijä Asiantuntija Hallinttyöntekijä B1.1 B1.2 B1.3 B Krkeakulujen tapauksessa Erasmus-peruskirjan maavien edunsaajaylipistjen tiedekuntien palveluksessa levan henkilöstön kustannukset vat tukikelpisia kululukassa immateriaaliset tutkset. 106 Krkeakulujen tapauksessa Erasmus-peruskirjan maavien edunsaajaylipistjen tiedekuntien palveluksessa levan henkilöstön kustannukset vat tukikelpisia kululukassa immateriaaliset tutkset. 121

122 Ohjelmapas Afganistan, Albania, Algeria, Angla, Antigua ja Barbuda, Argentiina, Armenia, Azerbaidžan, Bangladesh, Barbads, Belize, Benin, Bhutan, Blivia, Bsnia ja Hertsegvina, Btswana, Brasilia, Burkina Fas, Burundi, Chile, Ckinsaaret, Csta Rica, Djibuti, Dminica, Dminikaaninen tasavalta, Ecuadr, Egypti, El Salvadr, Eritrea, Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Etipia, Fidži, Filippiinit, Gabn, Gambia, Gergia, Ghana, Grenada, Guatemala, Guinean tasavalta, Guinea-Bissau, Guyana, Haiti, Hnduras, Indnesia, Intia, Iran, Irak, Itä-Timr, Jamaika, Jemen, Jrdania, Kambdža, Kamerun, kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Ukrainan alue, kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Venäjän alue, Kap Verde, Kazakstan, Kenia, Keski- Afrikan tasavalta, Kiina, Kiribati, Klumbia, Kmrit, Kngn tasavalta, Kngn demkraattinen tasavalta, Ksv, Kirgisia, Kuuba, Las, Lesth, Libann, Liberia, Libya, Madagaskar, Malawi, Malesia, Malediivit, Mali, Markk, Marshallinsaaret, Mauritania, Mauritius, Meksik, Mikrnesia, Mldva, Mnglia, Mntenegr, Msambik, Myanmar, Namibia, Nauru, Nepal, Nicaragua, Niger, Nigeria, Niue, Nrsunluurannikn tasavalta, Pakistan, Palau, Palestiina, Panama, Papua-Uusi-Guinea, Paraguay, Peru, Phjis-Krea, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Salmnsaaret, Sambia, Sama, Sã Tmé ja Príncipe, Senegal, Seychellit, Sierra Lene, Smalia, Sri Lanka, Sudan, Suriname, Swazimaa, Syyria, Tadžikistan, Tansania, Thaimaa, Tg, Tnga, Trinidad ja Tbag, Tšad, Tunisia, Turkmenistan, Tuvalu, Uganda, Uruguay, Uzbekistan, Valk- Venäjä, Vanuatu, Venezuela, Vietnam, Zimbabwe

123 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat TAULUKKO C: MAIDENVÄLISIIN OPPIMIS-, OPETUS- JA KOULUTUSTOIMINTOIHIN OSALLISTUVIEN OLESKELUKUSTANNUKSET (EUROINA PÄIVÄÄ/KUUKAUTTA KOHDEN) Yksikkökustannusten tuen määrä vaihtelee a) liikkuvuustyypin ja b) timinnn tapahtumamaan mukaan seuraavasti: Ryhmä 1: Nrja, Tanska, Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti, Rutsi, Irlanti, Sumi, Liechtenstein Ryhmä 2: Alankmaat, Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Kyprs, Kreikka, Malta, Prtugali Ryhmä 3: Slvenia, Vir, Latvia, Kratia, Slvakia, Tšekki, Liettua, Turkki, Unkari, Pula, Rmania, Bulgaria, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Serbia Pitkäkestiset petus- tai kulutusjakst, nuristyöntekijöiden liikkuvuus (eura päivässä) Oppilaiden pitkäkestiset timinnt (eura kuukaudessa) B1.5 B1.6 B1.7 B

124 Ohjelmapas Tietyhteenliittymät Tällä timella tuetaan kahdentyyppisiä yhteistyöhankkeita: Eurppa-ylipistt Tietyhteenliittymät EUROOPPA-YLIOPISTOT Valtiiden ja hallitusten päämiehet kehttivat Eurppa-neuvstn 14. päivänä julukuuta hyväksymissä päätelmissä jäsenvaltiita, neuvsta ja kmissita timillaan kannustamaan siihen, että vuteen 2024 mennessä lisi timinnassa nin 20 Eurppa-ylipista, jtka mudstavat eri pulilla EU:ta alhaalta ylöspäin suuntautuvia ylipistverkstja, jissa piskelijat vivat surittaa tutkinnn, jhn kuuluu pintja useissa eri EU-maissa, ja jtka parantavat saltaan eurppalaisten ylipistjen kansainvälistä kilpailukykyä. 22. tukkuuta antamissaan päätelmissä kulutusneuvst krsti Eurppa-ylipistjen ptentiaalia lisätä merkittävästi liikkuvuutta ja edistää kulutuksen ja tutkimuksen krkeaa laatua ja huippusaamista, sillä ne lujittavat petuksen, tutkimuksen ja innvinnin välisiä yhteyksiä ja tietämyksen siirta, sittavat mnikielisen ppimisen ja tutkinttdistusten tunnustamisen edut ja kehittävät yhteisiä kulutus- ja tutkimushjelmia ja -hankkeita. He myös painttivat, että Eurppa-ylipistt visivat lla avainasemassa kk eurppalaisen kulutusalueen perustamisen kannalta. Tämän tavitteen saavuttamiseksi Eurpan kmissi ehdttaa ainutlaatuista hanketta, jka edellyttää suurta muutsta kaikenlaisten krkeakulujen välisessä yhteistyössä Eurpan kaikilla alueilla, kaikilla rganisaatitasilla ja kaikilla timinta-alueilla, petuksesta ja ppimisesta tutkimukseen ja innvintiin. MITÄ OVAT EUROOPPA-YLIOPISTOJEN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET? Eurppa-ylipistilla n kunnianhiminen tehtävä saavuttaa seuraavat kaksi tavitetta: Edistää yhteisiä eurppalaisia arvja, kuten n esitetty Eurpan uninista tehdyn spimuksen 2 artiklassa, ja vahvempaa eurppalaista identiteettiä tumalla yhteen uuden eurppalaisten sukuplven, jka pystyy tekemään yhteistyötä ja työskentelemään Eurpan ja maailman eri kulttuureissa, eri kielillä ja maiden ja tieteenaljen rajjen yli. Parantaa merkittävästi eurppalaisten krkeakulujen laatua, surituskykyä, hukuttelevuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää eurppalaista saamistalutta, työllisyyttä, kulttuuria ja hyvinvintia käyttämällä innvatiivista pedaggiikkaa parhaalla mahdllisella tavalla ja pyrkimällä tekemään saamisklmista 109 tdellisuutta. Eurppa-ylipistt vat keskeisessä asemassa krkeakulutuksen laadun parantamisessa. Lisäksi ne pyrkivät mahdllisuuksien mukaan vahvistamaan krkeakulutuksen ja Eurpan tutkimus- ja innvintiympäristön välistä yhteyttä ja sen ulttuvuutta yhteiskuntaan ja taluteen. MITÄ OVAT EUROOPPA-YLIOPISTOT? Termi ylipist tulisi ymmärtää sen laajimmassa merkityksessä, ja se kattaa kaikentyyppiset krkeakulut. Eurppaylipistja kskeva alite perustuu pitkän aikavälin visin, ja tältä sin Eurppa-ylipistjen dtetaan tteuttavan seuraavat keskeiset satekijät ennen vutta 2025: Jaettu, integritu pitkän aikavälin yhteinen kulutusstrategia, jka mahdllisuuksien mukaan kytkeytyy tutkimukseen ja innvintiin sekä kk yhteiskuntaan: Perustuu yhteiseen visin ja jaettuihin arvihin, jtka kskevat tehstetun ja kestävän yhteistyön lumista eri rganisaatitasjen välille ja eri timinta-alueiden välille niiden tisiaan täydentäviä vahvuuksia hyödyntäen. Osallistuvien rganisaatiiden henkilökunta valtuutetaan kaikilla tasilla tteuttamaan tätä visita Eurppa-neuvstn 28. kesäkuuta 2018 tekemän päätelmän mukaisesti yhteistyötä tutkimuksen, innvinnin ja kulutuksen välillä tulisi rhkaista myös Eurppa-ylipistalitteen kautta. 124

125 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat Eurppalaisten krkeakulujen ylipistjen välinen kampus, jta tyypillisesti kuvaavat seuraavat seikat: Opiskelijat, jatk-piskelijat ja henkilökunta vivat liikkua saumattmasti (fyysisesti tai virtuaalisesti) piskellakseen, kuluttautuakseen, pettaakseen, tutkiakseen, työskennelläkseen tai tarjtakseen palveluita missä tahansa kumppanilaitksessa. Opiskelijat vivat valita piskelupaikkansa ja -alansa pedaggisesti järkevien ja lgisesti suunniteltujen kulutushjelmien puitteissa eri krkeakulujen ja muiden yhteenliittymän jäsenten välillä. Sisäänrakennettu liikkuvuus kuuluu lennaisena sana kaikkiin tutkinttasihin, kandidaatin, maisterin ja thtrin tutkinnt mukaan lukien. Vähintään 50 prsentin yhteenliittymän piskelijista tulisi hyötyä tästä liikkuvuudesta, jka vi lla knkreettista, virtuaalista tai mnimutista. Uudet yhteiset ja justavat petussuunnitelmat timitetaan tarvittaessa klmelle tutkintsyklille (kandidaatti, maisteri ja thtri). Opetussuunnitelmat perustuvat pikki-/mnitieteellisiin ja mnialaisiin lähestymistapihin ja sisältävät innvatiivista pedaggiikkaa, jhn sisältyy myös uusimman digitaaliteknlgian käyttö. Vaikka sisältö n räätälöityä, yhteistyö n glbaalia. Käytännön kkemusta ja/tai työperäistä kkemusta tarjavat ulkpuliset mentrit yrittäjähenkisyyden edistämiseksi ja kansalaistiminnan kehittämiseksi. Opiskelijat heijastavat väestön mnimutisuutta (ssiaalisesti, taludellisesti ja kulttuurisesti), ja piskelijihin kuuluu myös elinikäisiä ppijita sekä sa-aikaisia ja epätyypillisiä piskelijita. Aliedustettujen ja heikmmassa asemassa levien ryhmien kulutukseen pääsy, sallistuminen ja sen surittaminen taataan. Eurppalaista saamista luvat tiimit ( haasteisiin perustuva lähestymistapa ), jtka kstuvat piskelijista ja akateemisista yhteisöistä, ja mahdllisesti tutkijista, yrityksistä, alueellisista timijista ja kansalaisyhteiskunnan timijista yhteenliittymän yleisestä strategiasta ja visista riippuen jtka yhdessä käsittelevät yhteiskunnallisia ja muita valitsemiaan haasteita käyttämällä mnitieteellistä lähestymistapaa, jhn sisältyy innvatiivinen ppiminen ja kulutus, jtka antavat piskelijille ja tutkijille krkeatasisia, yrittäjähenkisiä, avimeen tieteeseen liittyviä ja siirrettävissä levia taitja npeasti muuttuvia työmarkkinita ja saamistalutta ja -yhteiskuntaa varten esimerkiksi tumalla tutkimustulksia takaisin kulutukseen Eurpan eri alueille mukautettavissa levien innvatiivisten ratkaisujen luminen. Lisäksi Eurppa-ylipistt timivat hyvien käytäntöjen mallina, lisäten näin asteittain eurppalaisen krkeakulutuksen laatua, kansainvälistä kilpailukykyä ja vetvimaa. Niistä tulisi mudstua eurppalaisen kulutusalueen avaintekijöitä edistämällä huippusaamista. Kuten tiedtteessa Nuris-, kulutus- ja kulttuuriplitiikan rli vahvemman Eurpan rakentamisessa 110 linjattiin, eurppalaisen kulutusalueen perustaminen antaa EU:n jäsenvaltiille mahdllisuuden timia entistä tehkkaammin ja npeammin ja parantaa kulutusjärjestelmiensä laatua, kilpailukykyä ja sallistavuutta sekä timia samalla innittajina EU:n ulkpulisille maille. Tässä yhteydessä Eurppaylipistjen dtetaan situtuvan, yhteistyössä kansallisten viranmaistensa kanssa, pyrkimään khti eurppalaisen kulutusalueen pliittisia tavitteita, jita vat esimerkiksi mnikielisyys; ulkmailla yhteenliittymään kuuluvissa sallistuvissa krkeakuluissa hankittujen tutkintjen ja pintjaksjen autmaattinen tunnustaminen 111 ; eurppalaisen piskelijakrtin 112 käyttö, kun se n täysin timinnassa, sekä Blgnan prsessin tärkeimmät tavitteet (laadunvarmistus, tunnustaminen ja, sveltuvin sin, klmen syklin tutkintjärjestelmä 113 ). MITÄ TÄMÄ TOIMI TUKEE? Tämä timi tukee krkeakuluja menemään nykyisiä krkeakulujen yhteistyömalleja pidemmälle ja saavuttamaan asteittain Eurppa-ylipistjen tavitteellisen pitkän aikavälin visin. Tällä timella testataan erilaisia innvatiivisia ja rakenteellisia malleja khdassa Mitä vat Eurppa-ylipistt? mainitun pitkän aikavälin visin tteuttamiseksi ja saavuttamiseksi. Sen tuella mudstetaan ihannetapauksessa 5 8 kumppanista kstuvia yhteenliittymiä jk perustamalla uusia yhteistyökumppanuuksia tai tehstamalla lemassa levia, asteittaista lähestymistapaa nudattaen. Ne vivat ttaa mukaan akateemisia ja muita kumppaneita työmaailmasta ja kasvaa myöhemmässä vaiheessa. Tämän timen kautta krkeakulut tteuttavat asteittain timenpiteet, jtka vat tarpeen niiden pitkän aikavälin visin saavuttamiseksi, alittaen integraatitasaan lisäämällä. Tämän tavitteen saavuttamiseksi krkeakulut spivat timinta-ajatuksesta jkaisen yhteenliittymän jäsenen institutinaalisella taslla. Timinta-ajatukseen 110 COM(2018) 268 lpullinen COM(2018) Blgnan avainsitumusten tteuttaminen n ensisijaisen tärkeää laadun ja yhteistyön vahvistamisessa ja tukemisessa: - klmen syklin järjestelmä, jka n yhteenspiva krkeakulutuksen sekä ECTS:n skaalaamien ensimmäisen ja tisen syklin tutkintjen yleisen tutkintviitekehyksen kanssa - Lissabnin yleisspimuksen nudattaminen - laadunvarmistus eurppalaisen krkeakulutusalueen laadunvalvntastandardien ja -hjeistuksien mukaisesti 125

126 Ohjelmapas täytyy sisältyä täydellinen yhteinen strategia, jlla pyritään tehstettuun ja kestävään yhteistyöhön rganisaatin eri tasjen välillä (esim. jht, akateeminen yhteisö, ammatti-/tukihenkilöstö ja piskelijat) ja eri timinta-alueiden välillä (kulutuksellisen painpisteen kytkeytyessä vahvasti tutkimukseen ja innvintiin sekä yhteiskunnan palvelemiseen, mahdllisuuksien mukaan), niiden tisiaan täydentäviä vahvuuksia hyödyntäen. Tämä timi mahdllistaa alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan, jllin jkainen yhteenliittymä vi mukata yhteistä työsuunnitelmaansa siten, että se vastaa yhteenliittymän strategisia tavitteita ja auttaa sitä lpulta saavuttamaan edellä kuvatun Eurppa-ylipistja kskevan pitkän aikavälin visin. Tätä yhteistä työsuunnitelmaa tulisi tukea suunnittelemalla asianmukaiset ja tehkkaat yhteiset hallintrakenteet. Esimerkkejä tiiviin yhteistyön lumisesta institutinaalisten hallintrakenteiden välille vat muun muassa yhteisten jhtkuntien perustaminen, yhteisten fyysisten ja virtuaalisten henkisten ja hallinnllisten resurssien luminen, yhteisten resurssien jakaminen, infrastruktuurin, tietjen ja palveluiden (kuten piskelija-, tutkija- ja henkilöstötuki, hallint ja kansainväliset suhteet) tarjaminen yhdessä, digitalisituja yhteisiä prsesseja käyttäen aina kun se n mahdllista. Yhteiseen työsuunnitelmaan tulisi myös sisältyä timia, jilla saavutetaan liikkuvuutta, ssiaalista sallisuutta ja haasteisiin perustuvaa lähestymistapaa kskevat tavitteet. Yhteenliittymien tulisi myös timia yhdessä kulutusalan ja, mahdllisuuksien mukaan, tutkimuksen ja innvinnin keskeisten sidsryhmien kanssa piskelijiden ja henkilöstön yhteiskunnallisen sallistumisen ja yrittäjyyteen liittyvien avaintaitjen edistämiseksi. Tämä timi tukee krkeakuluja tämän yhteisen työsuunnitelman ensimmäisten vaiheiden tteuttamisessa. KUKA VOI OSALLISTUA EUROOPPA-YLIOPISTOON? Hakija/krdinaattri: Osallistujarganisaati, jka jättää ehdtuksen kaikkien kumppanien nimissä. Krdinaattri kantaa täyden vastuun siitä, että ehdtus tteutetaan spimuksen mukaisesti. Sen krdinintitehtäviin kuuluvat seuraavat velvllisuudet: edustaa eurppalaista ylipistyhteenliittymää ja timia sen nimissä suhteessa Eurpan kmissin kantaa taludellinen ja ikeudellinen vastuu eurppalaisen ylipistyhteenliittymän peratiivisen, hallinnllisen ja taludellisen tteutuksen asianmukaisuudesta krdinida eurppalaista ylipistyhteenliittymää yhdessä kumppaneiden kanssa. Täysivaltaiset kumppanit vat sallistujarganisaatiita, jtka edistävät aktiivisesti eurppalaisten ylipistjen tavitteiden saavuttamista. Jkaisen täysivaltaisen kumppanin n allekirjitettava valtakirja, jssa se antaa krdinivalle rganisaatille valtuudet timia pääedunsaajana ja nimissään ehdtuksen tteutuksen aikana. Asssiituneet kumppanit (valinnainen): Eurppalaisessa ylipistyhteenliittymissä vi lla mukana asssiituneita kumppaneita, jtka tteuttavat tiettyjä tehtäviä/timintja tai tukevat yhteenliittymän työn tulsten levittämistä ja yhteenliittymän jatkuvuutta. Spimuksen hallinnintiin liittyvissä asiissa asssiituneita kumppaneita ei pidetä Eurppaylipistn kumppaneina eivätkä ne saa rahitusta. Niiden sallistuminen ja rli eri timinnissa n kuitenkin kuvattava selkeästi. Sidsyhteisöt (valinnainen): Organisaatit, jtka edistävät Eurppa-ylipistn tavitteiden ja timintjen tteuttamista. Sidsyhteisöt n nimettävä hankehakemuksessa, ja niiden n täytettävä tämän hjelmappaan liitteessä III (Sanast) kuvatut vaatimukset. MITKÄ OVAT EUROOPPA-YLIOPISTOA KOSKEVAN EHDOTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET? TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Tukikelpiset sallistujarganisaatit Kuka vi hakea? Osallistuvien rganisaatiiden määrä ja prfiili Kest Kaikki krkeakulut, jilla n vimassa leva krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmusperuskirja, mahdllisine sidsyhteisöineen. Hakijana vi lla mikä tahansa tukikelpinen sallistujakrkeakulu, jka sijaitsee Eurpan uninin jäsenvaltissa tai muussa hjelmamaassa. Se jättää hakemuksen kaikkien Eurppaylipistssa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Eurppa-ylipistn n kstuttava vähintään klmesta krkeakulusta, jtka sijaitsevat vähintään klmessa Eurpan uninin jäsenmaassa tai muissa hjelmamaissa. Lisäksi mikä tahansa julkinen/yksityinen rganisaati, jka timii kulutusalalla, tutkimuksen ja innvinnin alalla tai työelämässä, vi sallistua yhteenliittymään (yhteistyökumppanina). Klme vutta 126

127 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Syyskuun 1. päivän ja julukuun 1. päivän välisenä aikana alkavia yhteenliittymiä kskevat apurahahakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 28. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Ehdtus arviidaan seuraavin perustein: Ehdtuksen relevanssi (enintään 25 pistettä) Maantieteellinen jakauma (enintään 15 pistettä) Ehdtuksen ja tteutuksen laatu (enintään 20 pistettä) Tarkitus: missä määrin ehdtuksessa pyritään vastaamaan timen pitkän aikavälin visin ja etenemään sitä khti (ks. edeltä khta Mitä vat Eurppaylipistt sekä lennaiset Eurppa-neuvstn 14. julukuuta 2017 tekemät päätelmät 114 ) Tuki eurppalaisen kulutusalueen kehittämiseen Yhteenliittymän timittaman yhteisen pitkän aikavälin timinta-ajatuksen relevanssi. Timinta-ajatus n nimenmaisesti vahvistettava asiaankuuluvien päätöksentekelimien timesta. Ehdtuksen tavitteellisuus ja innvatiivinen lähestymistapa, mukaan lukien missä määrin yhteenliittymä vahvistaa ja laajentaa yhteistyötä kulutuksen tarjamisessa ja sen yhdistämisessä mahdllisuuksien mukaan tutkimukseen ja innvintiin verrattuna siihen, mitä yhteenliittymän jäsenet j tekevät käyttämällä innvatiivisia ja uusia rakenteellisia malleja. Eurppalainen lisäarv. Missä määrin ehdtuksesta käy ilmi sen kansainvälisyyden luma lisäarv, erityisesti piskelijiden salta ehdtuksesta käy ilmi, kuinka se tukee alueellista kehitystä, esimerkiksi yhteenliittymän jäsenten sallistumisella älykkään erikistumisen strategiiden kehittämiseen ja tteuttamiseen. yhteenliittymä hyödyttää muita krkeakuluja, pääasiassa Eurpan uninissa, mutta myös muualla, edistämällä huippusaamista. Missä määrin yhteenliittymään kuuluu suuri määrä krkeakuluja eri maantieteellisiltä alueilta 115 ja missä määrin se takaa laajan maantieteellisen kattavuuden Eurppa-neuvstn päätelmien mukaisesti 116. Missä määrin hakija n perustellut yhteenliittymän maantieteellisen kknpann ja sittanut sen relevanssin Eurppa-ylipistjen ja eurppalaisen kulutusalueen tavitteiden saavuttamisen kannalta. Ehdtuksen tavitteiden ja niiden saavuttamiseksi suunniteltujen yhteisten timintjen keskinäinen jhdnmukaisuus. Eurppalaisen kulutusalueen pliittisten tavitteiden saavuttamiseen liittyvät situmukset Missä määrin ehdtuksesta käy ilmi, kuinka yhteinen strategia ja suunnitellut yhteiset timinnt vastaavat Eurppa-ylipistjen tavitteellisuutta, ja kuinka se tehkkaasti auttaa vahvistamaan ja lisäämään Ks. EurVcin (EU:n julkaisutimistn ylläpitämä Eurpan uninin virallinen mnikielinen käsitesanasts) määrittämien lukkien mukainen luettel Eurpan maantieteellisistä alueista: Eurppa-neuvstn 14. julukuuta 2017 tekemissä päätelmissä valtinpäämiehet ja hallitukset tukivat sitä, että ( ) vuteen 2024 mennessä lisi timinnassa nin 20 Eurppa-ylipista, jtka mudstavat eri pulilla EU:ta alhaalta ylöspäin suuntautuvia ylipistverkstja ( ). 127

128 Ohjelmapas Yhteenliittymän yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä) Jatkuvuus ja tulsten levittäminen (enintään 20 pistettä) kulutuksen krkeaa laatua, esimerkiksi hyödyntämällä innvatiivisia pedaggisia malleja, jilla kehitetään tulevaisuuteen suuntautuvia taitja ja saamista tai hyödyntämällä digitaaliteknlgiita, sulautuvaa ppimista ja työssäppimista parhaalla mahdllisella tavalla piskelijiden, henkilökunnan ja tutkijiden liikkuvuutta mahdllisia kulutuksen ja tutkimuksen ja innvinnin välisiä yhteyksiä, esimerkiksi sittamalla, kuinka tutkimustulksia ja innvaatiita vidaan käyttää kulutuksessa keskeisten sidsryhmien sallistumista piskelijiden ja henkilöstön yhteiskunnallisen sallistumisen ja yrittäjyyteen liittyvien avaintaitjen edistämiseksi paikallisen yhteisön sallistumista. Opiskelijiden ssiaalinen mnimutisuus sekä tukitimet, jilla edistetään aliedustettujen ja heikmmassa asemassa levien ryhmien kulutukseen pääsyä, sallistumista ja sen surittamista. Työhjelma ja etenemissuunnitelma n selkeä ja tarkka, se kattaa eri vaiheet ja kuvaa hyvin dtettua edistymistä, tutksia ja tulksia eri vaiheiden välillä. Laatu ja taludelliset puitteet: yhteenliittymä n laatinut laadun arviinti- ja tarkastusmenettelyn, jhn kuuluu erityisiä timenpiteitä edistymisen, prsessien ja tutsten arviimiseksi (esimerkiksi kehittämällä asianmukaisia määrällisiä ja laadullisia indikaattreita, kuten piskelijiden ja henkilöstön palautetta). Laadunvalvnnan tulisi myös varmistaa yhteenliittymän tteutuksen kustannustehkkuus. Järjestelyn rakenne: vastuut ja tehtävät n jaettu selkeästi ja asianmukaisesti, rakenne ilmentää taludellista, rakenteellista ja rganisatrista situtumista krkeimmalla institutinaalisella taslla, antaen samalla kk henkilöstölle mahdllisuuden lla lumassa yhteenliittymää sekä kulutuksen tarjamisen että, mahdllisuuksien mukaan, tutkimuksen ja innvinnin kautta, sekä rakenteellisella rganisaatitaslla, yhteisten hallintrakenteiden sekä yhdessä tarjttujen palveluiden, tietkantjen, henkilöstöresurssien ja tieteellisen infrastruktuurin kautta. Rlit ja vastuunjak: kunkin yhteenliittymän jäsenen valmiudet ja aktiivinen rli yhteisen visin, strategian ja timien tteuttamiseksi yhdessä n kuvattu selkeästi. Täydentävyys: missä määrin kumppanit täydentävät tisiaan esimerkiksi krkeakulutyyppien mnimutisuuden salta tai sittavat tekevänsä yhteistyötä lisäarvn ja kustannustehkkuuden tuttamiseksi. Yhteistyöjärjestelyt n suunniteltu hyvin vähentämällä lemassa levia hallinnllisia rajja ja esteitä integridun yhteistyön tumien etujen maksimimiseksi sekä kaikenlaisen liikkuvuuden edistämiseksi yhteenliittymän sisällä, mukaan lukien liikkuvuus rganisaatista tiseen myös muiden kuin krkeakulujen khdalla. Ehdtus sisältää selkeät järjestelyt ja vastuunjan, jtka takaavat avimen ja tehkkaan päätöksenten, knfliktinratkaisun, riskienhallinnan, raprtinnin ja viestinnän sallistujarganisaatiiden välillä. Yhteenliittymän jatkuvuutta kskeva pitkän aikavälin strategia: ehdtukseen sisältyy jatkuvuutta kskeva si, jssa määritetään, kuinka kukin yhteenliittymän jäsen tukee sitä taludellisesti tai muuten, jtta yhteenliittymä visi jatkua myös EU:n rahittaman kauden jälkeen. Yhteenliittymän valmiudet timia rlimallina: missä määrin yhteenliittymän lumia tulksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan, ja missä määrin niitä vitaisiin ttaa käyttöön muissa krkeakuluissa, jiden kanssa tehdään yhteistyötä yhteenliittymän ulkpulella lähinnä Eurpan uninissa, mutta myös sen ulkpulella. Tulsten levittäminen: ehdtus sisältää selkeän suunnitelman saatujen tulsten ja käyttöön tettujen hyvin käytäntöjen levittämisestä ja asianmukaiset henkilöstö- ja taludelliset resurssit, timet, työkalut ja viestintäkanavat, kuten ssiaalisen median käytön sen varmistamiseksi, että tulksia ja etuja siirretään ja jaetaan avimesti ja tehkkaasti eri sidsryhmille eurppalaisen 128

129 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat ylipistyhteenliittymän rahituskauden aikana ja sen jälkeen. Avimen ppimisen, avimen tieteen ja kansalaisten tieteellisen timinnan resurssit: tarvittaessa ja lemassa levien kansallisten ja eurppalaisten ikeuskehysten puitteissa ehdtuksessa kuvataan, kuinka tietja, materiaaleja, asiakirjja ja audivisuaalivälineitä sekä viestintää ssiaalisessa mediassa asetetaan saataville, jtta tiedt lisivat löydettävissä, saatavilla, yhteentimivia ja uudelleenkäytettävissä (FAIR) muissa krkeakuluissa ja Eurppa-ylipistissa Eurpassa. Ehdtuksen n saatava vähintään 70 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä khdassa Ehdtuksen relevanssi ja 11 pistettä khdissa Ehdtuksen ja tteutuksen laatu, Yhteenliittymän yhteistyöjärjestelyjen laatu ja Jatkuvuus ja tulsten levittäminen sekä 8 pistettä khdassa Maantieteellinen jakauma. MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? Lisätietja Eurppa-ylipistista julkaistaan kmissin verkksivustlla. 117 Laadunvarmistuksen n ltava erttamatn sa, jtta Eurppa-ylipistt varmasti pystyvät tuttamaan dtetut tulkset ja saavuttamaan vaikutuksen, jka ylittää selvästi yksittäisen kumppanirganisaatin yksin mahdllisesti saavuttaman vaikutuksen. Eurppa-ylipistjen n tteutettava khdennettuja timintja tulsten levittämiseksi sidsryhmille, päättäjille, alan ammattilaisille ja yrityksille. Tulkset n pääsääntöisesti asetettava saataville avimina ppimisresursseina sekä alan ammatillisilla, alakhtaisilla tai timivaltaisten viranmaisten frumeilla. RAHOITUSSÄÄNNÖT EU:n enimmäistuki klmivutiselle Eurppa-ylipistlle: eura EU:n ylipistyhteenliittymien budjetti perustuu yhteenliittymän timien tteutuneisiin kustannuksiin. EU:n tuella vidaan yhteisrahittaa näitä timia enintään 80 % tukikelpisista kknaiskustannuksista. Anttu budjetti n perusteltava suhteessa suunniteltuihin timiin, kuten hakemuslmakkeessa n kuvattu. Kaikki kustannukset n kuvattava ja perusteltava täydellisesti. Kustannusten n vastattava sallistuville laitksille kyseisten laitsten tavanmaisten käytäntöjen mukaisesti aiheutuneita kustannuksia. Erityisesti krvausten salta kustannusten n vastattava tavanmaisia käytäntöjä, jtka kskevat tdellisia palkkja ja ssiaaliturvamaksuja sekä muita lakisääteisiä kustannuksia, jtka yleensä sisältyvät krvauksiin; matkakulujen ja yksittäisten tukien n ltava sallistuvien laitsten/rganisaatiiden tavanmaisten matka- ja majituskäytäntöjen mukaisia; laitekustannuksista n tehtävä edunsaajan tavanmaisen kirjanpitkäytännön mukaiset arvnalennukset. Kustannusten (laitteet ja alihankinnat mukaan lukien) n ltava khtuullisia, perusteltuja ja liityttävä suraan eurppalaisen ylipistyhteenliittymän tavitteiden saavuttamiseen. Tämän lisäksi alihankinnat n tehtävä julkisia hankintja kskevien EU:n sääntöjen mukaisesti. Eri budjettikhdat n ryhmiteltävä seuraavasti:

130 Ohjelmapas Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö 1. VÄLITTÖMÄT KUSTANNUKSET 1.1 Henkilöstökustannukset Osallistuvien laitsten/rganisaatiiden henkilöstökustannukset timessa työskentelevän henkilöstön (sekä vakituisen että tilapäisen) salta, sisältäen tdelliset palkat ja ssiaaliturvamaksut sekä muut henkilöstön krvauksiin sisältyvät lakisääteiset kustannukset. 1.2 Matkakulut Osallistujien edestakaiset matkakustannukset tapahtumapaikalle ja takaisin. 1.3 Yksilötuki Kustannukset, jtka liittyvät suraan timeen sallistuvien sallistujien leskeluun ja majitukseen timinnn aikana. 1.4 Laitteet Laitteiden tai muun maisuuden (uudet tai käytetyt) pistkustannukset, edellyttäen että ne vat sallistuville krkeakuluille tsiasiallisesti aiheutuneita. Tteutuneet tukikelpiset kustannukset Enintään 60 % tukikelpisista kknaiskustannuksista Enintään 10 % tukikelpisista kknaiskustannuksista Enintään 20 % tukikelpisista kknaiskustannuksista Enintään 5 % tukikelpisista kknaiskustannuksista Tuki n käytettävä kaikkien edunsaajien henkilöstökustannusten kattamiseen, kun edunsaajat surittavat mitä tahansa tehtäviä, jtka suraan liittyvät Eurppa-ylipistn tavitteiden saavuttamiseen. Kskee sallistuvien laitsten/rganisaatiiden henkilöstöä (sekä vakituista että tilapäistä), piskelijita ja jatk-piskelijita, jtka sallistuvat timeen (esim. kulutus- ja piskelutiminnt, kkukset, työpajat ja seminaarit). Kskee sallistuvien laitsten/rganisaatiiden henkilöstöä (sekä vakituista että tilapäistä), piskelijita ja jatk-piskelijita (esim. kulutus- ja piskelutiminnt, kkukset, työpajat ja seminaarit). Näiden kustannusten tarkitus n kattaa rajitetun ajan kestäviä liikkuvuustimintja. (Enintään klme kuukautta.) 118 Ainastaan se sa laitteen pist-, vukra- tai liisauskustannuksista n tukikelpinen, jka vastaa rahituskauden kesta ja tdellista käyttöä timen salta. Ainastaan suraan innvatiivisen pedaggiikan, sulautuvan ppimisen tai työssäppimisen kehittämiseen liittyvien laitteiden 118 Yli klme kuukautta kestäviä liikkuvuustimintja vidaan tukea timesta krkeakulupiskelijiden liikkuvuustiminnt. 130

131 B-sa Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat tai muun maisuuden pistkustannukset vat tukikelpisia. 1.5 Muut kustannukset Kustannukset, jtka liittyvät seuraaviin: Parhaiden käytäntöjen siirtäminen yhteenliittymän ulkpulisiin krkeakuluihin. Tietämyksen ja tiedn levittäminen (esim. mainnta mediassa, esittelymateriaalit ja -timet). Tiljen vukraaminen suuria tapahtumia varten. Auditinnit. Pankkimaksut, mukaan lukien pankkitakaus, kun timeenpanvirast sitä vaatii. Tiettyjen tehtävien alihankinta. Eurppa-ylipistn timintaa edistävien klmansien sapulien (asiantuntijiden, prfessreiden, puhujien jne.) matka- ja/tai leskelukustannukset 2. VÄLILLISET KUSTANNUKSET Enintään 7 % timen tukikelpisista kknaiskustannu ksista 119. Enintään 5 % tukikelpisista kknaiskustannuksista Alihankinnat sallitaan ainastaan perustelluissa tapauksissa, kun kyse n yksittäisistä ja aikasidnnaisista hankkeeseen liittyvistä tehtävistä, jita knsrtin jäsenet eivät itse pysty surittamaan tai kun timinnn lunne nimenmaisesti edellyttää ulkpulisia palveluita. Hankkeen ydintimintjen, kuten petuksen ja/tai hankehallinnn (yleinen hankinta ja krdininti, valvnta, talushallint, raprtinti EACEA:lle) alihankinta ei le mahdllista. Edunsaajien työntekijät eivät saa timia alihankkijina. Kumppanirganisaatiihin kuulumattmien henkilöiden matka- ja leskelukustannuksia vidaan rahittaa sillin, kun knsrti n kutsunut kyseiset henkilöt sallistumaan Eurppa-ylipistn ydintimintihin. Kiinteämääräinen summa 119 Tukikelpisina välillisinä kustannuksina hyväksytään kiinteämääräinen summa, jka n krkeintaan 7 % hankkeen tukikelpisista välittömistä kustannuksista ja vastaa edunsaajan hankkeesta aiheutuvia yleisiä hallintkustannuksia, jita tukikelpiset välittömät kustannukset eivät kata (esim. sähkö- tai internetlaskut, tilakustannukset jne.), mutta jiden vidaan katsa aiheutuvan hankkeesta. 131

132 Ohjelmapas TIETOYHTEENLIITTYMÄT MITKÄ OVAT TIETOYHTEENLIITTYMÄN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET? Tietyhteenliittymien tarkituksena n vahvistaa Eurpan innvintikykyä ja edistää innvintia krkeakulutuksessa, liike-elämässä ja laajemmassa ssieknmisessa ympäristössä. Niillä n yksi tai useampia seuraavista tavitteista: kehittää uusia ja innvatiivisia mnitieteisiä lähestymistapja petukseen ja ppimiseen, kannustaa krkeakulujen petushenkilöstöä ja yritysten henkilöstöä yrittäjyyteen ja khentaa heidän yrittäjyystaitjaan, edistää tiedn vaihta, tiednkulkua ja tietämyksen yhteistä hankkimista. Päähumi annetaan hankkeille, jilla edistetään Eurpan krkeakulujärjestelmien nykyaikaistamista vunna 2017 hyväksytyssä Eurpan krkeakulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelmaa kskevassa tiednannssa tarkitetulla tavalla 120, eli puututaan saamisen khtaant-ngelmaan ja edistetään huippusaamista saamisen kehittämisessä ludaan sallistavia ja verkstituneita krkeakulutusjärjestelmiä varmistetaan, että krkea-asteen ppilaitkset antavat panksensa innvintiin tuetaan tehkkaita ja timivia krkeakulutusjärjestelmiä. Lisäksi krstetaan lemassa levien alitteiden hyödyntämistä ja digitaalisten välineiden älykästä käyttöä Eurpan kmissin vunna 2013 antaman avinta kulutusta kskevan tiednannn 121 susitusten mukaisesti. MIKÄ ON TIETOYHTEENLIITTYMÄ? Tietyhteenliittymät vat kansainvälisiä, jäsenneltyjä ja tulshakuisia hankkeita, jita perustetaan varsinkin krkeakulujen ja liike-elämän välillä. Niitä vidaan perustaa mille tahansa tieteenalalle tai sektrille, tai ne vivat lla mnialaisia. Kumppaneilla n yhteiset tavitteet, ja ne pyrkivät yhteistyössä kaikkia hyödyttäviin tulksiin ja saavutuksiin. Tulsten ja suunniteltujen tutsten n ltava selkeästi määriteltyjä ja realistisia, ja niiden n vastattava tarveanalyysissä kartitettuihin asiihin. Tietyhteenliittymät pyrkivät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vaikuttamaan mukana leviin eri aljen sidsryhmiin ja niihin kuuluviin henkilöihin, rganisaatiihin ja järjestelmiin. Tietyhteenliittymissä n yleensä kyse hjelmamaiden rganisaatiiden välisestä yhteistyöstä. Myös kumppanimaiden rganisaatit vivat kuitenkin sallistua tietyhteenliittymään kumppaneina (mutta eivät hakijina), js ne tuvat lennaista lisäarva hankkeeseen. MITÄ TOIMINTOJA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Tietyhteenliittymät tteuttavat kattavan valikiman jhdnmukaisia ja tisiinsa liittyviä timintja, jtka vat justavia ja mukautettavissa erilaisiin tämänhetkisiin tai tuleviin lsuhteisiin tai tilanteisiin eri pulilla Eurppaa. Seuraavassa n esimerkkejä timinnista: Innvinnin edistäminen krkeakulutuksessa, liike-elämässä ja laajemmassa ssieknmisessa ympäristössä kehitetään ja tteutetaan yhdessä uusia ppimis- ja petusmenetelmiä (esimerkiksi uusia mnitieteisiä petussuunnitelmia tai ppijakeskeistä ja tdellisiin ngelmiin perustuvaa petusta ja ppimista), järjestetään täydennyskulutushjelmia ja -timintja yrityksissä ja yhdessä niiden kanssa, kehitetään yhdessä ratkaisuja vaativiin ngelmiin sekä tute- ja prsessi- innvaatiita (piskelijat, prfessrit ja käytännön timijat yhdessä). Yrittäjähengen ja yrittäjyystaitjen kehittäminen ludaan yhdessä yritysten kanssa krkeakulutuksen hjelmia, jissa pitaan ja svelletaan laaja-alaisia taitja ja jiden tarkituksena n edistää työllistyvyyttä, luvuutta ja uusia ammattiväyliä, sisällytetään eri tieteenaljen piskeluun yrittäjyyskasvatusta, jka tarjaa piskelijille, tutkijille, henkilöstölle ja kuluttajille tietja ja taitja, jita yrittäjyys erilaisissa ympäristöissä ja siihen mtivituminen edellyttävät, ludaan uusia ppimistilaisuuksia yrittäjyystaitjen käytännön sveltamisen kautta; tämä vi tarkittaa 120 EU:n uusi krkeakulutussuunnitelma, Avimesta kulutuksesta vunna 2013 annettu kmissin tiednant: 132

133 B-sa Tietyhteenliittymät uusien palvelujen, tutteiden tai prttyyppien kaupallistamista tai startup- tai spin-ff-yritysten perustamista taikka jhtaa niihin. Krkeakulujen ja yritysten välisen tiednkulun ja vaihdn edistäminen petussuunnitelmaan täysin integridut, tunnustetut ja pintpisteitä kerryttävät, piskelualaan liittyvät timinnt yrityksissä, järjestelyt innvatiivisten timenpiteiden kkeilemiseksi ja testaamiseksi, määräaikaiset piskelija-, tutkija-, pettaja- ja yrityshenkilöstövaihdt, yrityshenkilöstön sallistuminen pettamiseen ja tutkimustyöhön. Tietyhteenliittymät vivat järjestää piskelijiden, tutkijiden tai henkilöstön ppimiseen liittyviä liikkuvuustimintja, js nämä tukevat tai täydentävät yhteenliittymän muita timintja ja tuvat lisäarva hankkeen tavitteiden saavuttamiseen. Liikkuvuustiminnt eivät le tietyhteenliittymien päätimintja. Js niitä halutaan laajentaa ja lisätä, tukea n haettava tämän hjelman avaintimesta 1 tai muista rahitusvälineistä. MITKÄ OVAT TIETOYHTEENLIITTYMÄN OLENNAISET PIIRTEET? Tietyhteenliittymille vat lennaisia seuraavat piirteet: Innvinti krkeakuluissa sekä innvinti krkeakulujen kautta yrityksissä ja niiden ssieknmisessa ympäristössä. Innvinnilla tarkitetaan hankekhtaista uusinta tietämystä, jka liittyy kumppanuushankkeen kntekstiin ja analysituihin tarpeisiin. Jatkuvuus ylipistjen ja liike-elämän välisessä yhteistyössä. Vankka ja situtunut kumppaniryhmä, jssa yritykset ja krkeakulut vat tasavertaisesti edustettuina, n ehdtn edellytys tietyhteenliittymän nnistumiselle. Kullakin sallistujarganisaatilla ja asssiituneella kumppanilla n ltava ma erityinen, tisia kumppaneita täydentävä rlinsa ja tehtävänsä. Vaikuttavuus, jka ulttuu hankkeen elinkaarta pidemmälle ja yhteenliittymän jäsenrganisaatiita laajemmalle. Kumppanuushankkeiden ja timintjen dtetaan tuttavan kestäviä tulksia. Tästä syystä tulkset tai tutkset eivät le välttämättä irrallisia vaan ne vivat liittyä j lemassa leviin hankkeisiin, järjestelyihin, prjekteihin, alustihin tai timiin tai lla sa niitä. Krkeakuluissa ja yrityksissä tapahtuvien muutsten n ltava mitattavissa, tulsten ja ratkaisujen n ltava siirrettävissä, ja ne n vitava saattaa laajemman yleisön käyttöön. Tietyhteenliittymät vat vahvasti kilpailullinen sa Erasmus+ -hjelmaa. Menestyksekkäästä ehdtuksesta käyvät ilmi seuraavat seikat: Krkeakulujen ja yritysten väliset lutettavat suhteet: tietyhteenliittymien n sitettava kaikkien kumppaneiden situtuneisuus ja niiden tuma lisäarv; sallistujien n tämän vuksi edustettava tasapulisesti sekä liike-elämää että krkeakuluja. Hyvin suunniteltu ehdtus syntyy tulevien kumppaneiden tiiviin yhteistyön tulksena ja perustuu vankkaan tarveanalyysiin. Ehdtuksen innvatiivisuus ja kansainvälisyys, jka ilmenee kaikissa arviintiperusteissa. Asianmukainen tarveanalyysi selventää ehdtuksen perusajatusta, vaikuttaa kumppanien valintaan, krstaa ehdtuksen maleimaisuutta, lisää vaikuttavuutta ja takaa sen, että lppukäyttäjä- ja khderyhmät vat riittävästi mukana hanketiminnassa. MITKÄ OVAT TIETOYHTEENLIITTYMÄÄN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Hakija/krdinaattri: Osallistujarganisaati, jka jättää hankehakemuksen kaikkien kumppanien nimissä. Krdinaattri kantaa täyden vastuun siitä, että hanke tteutetaan spimuksen mukaisesti. Sen krdinintitehtäviin kuuluvat seuraavat velvllisuudet: edustaa yhteenliittymää ja timia sen nimissä suhteessa Eurpan kmissin kantaa taludellinen ja ikeudellinen vastuu kk hankkeen peratiivisen, hallinnllisen ja taludellisen tteutuksen asianmukaisuudesta krdinida yhteenliittymää yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa. Täysivaltaiset kumppanit vat sallistujarganisaatiita, jtka edistävät aktiivisesti tietyhteenliittymän tavitteiden saavuttamista. Jkaisen täysivaltaisen kumppanin n allekirjitettava valtakirja, jssa se antaa krdinivalle rganisaatille 133

134 Ohjelmapas valtuudet timia pääedunsaajana ja nimissään hankkeen tteutuksen aikana. Sama kskee tarvittaessa kumppanimaista tulevia kumppaneita. Asssiituneet kumppanit (valinnainen): Tietyhteenliittymissä vi lla mukana asssiituneita kumppaneita, jtka tteuttavat hankkeessa tiettyjä tehtäviä/timintja tai tukevat yhteenliittymän työn tulsten levittämistä ja yhteenliittymän jatkuvuutta. Spimuksen hallinnintiin liittyvissä asiissa asssiituneita kumppaneita ei pidetä hankekumppaneina eivätkä ne saa rahitusta. Niiden sallistuminen ja tehtävät hankkeessa ja sen eri timinnissa n kuitenkin kuvattava selkeästi. Sidsyhteisöt (valinnainen): Organisaatit, jtka edistävät hankkeen tavitteiden saavuttamista ja sallistuvat sen timintihin. Sidsyhteisöt n nimettävä hankehakemuksessa, ja niiden n täytettävä hjelmappaan liitteessä III (Sanast) kuvatut vaatimukset. MITKÄ OVAT TIETOYHTEENLIITTYMÄHAKEMUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka tietyhteenliittymää kskevan hakemuksen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Kuka vi hakea? Tukikelpiset sallistujarganisaatit Osallistujarganisaatiiden määrä Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Osallistujarganisaatiita vivat lla kaikki hjelmamaissa tai maailman kumppanimaissa sijaitsevat julkiset tai yksityiset rganisaatit mahdllisine sidsyhteisöineen (ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). Tällainen rganisaati vi lla esimerkiksi krkeakulu, julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys), tutkimuslaits, paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, kulutus- ja nurisalalla timiva rganisaati, kulutus- tai nurisalan rganisaatita edustava välittäjärganisaati tai yhdistys, yrityksiä edustava välittäjärganisaati tai yhdistys, akkreditinti- tai sertifiintielin tai tutkintja myöntävä elin. Ohjelmamaiden krkeakuluilla täytyy lla vimassa leva krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja. Kumppanimaiden sallistuvilta krkeakuluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa. Hakijana vi lla mikä tahansa jnkin hjelmamaan sallistujarganisaati. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Tietyhteenliittymät vat kansainvälisiä, ja niissä n mukana vähintään kuusi tisistaan riippumatnta rganisaatita vähintään klmesta hjelmamaasta. Organisaatiista vähintään kaksi n krkeakuluja ja vähintään kaksi yrityksiä. Kaksi tai klme vutta. Kest n valittava hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja niiden timintjen tyypin perusteella, jita hankkeessa n sen elinkaaren aikana tarkitus tteuttaa. Tietyhteenliittymän kesta vidaan pikkeustapauksessa pidentää edunsaajan pyynnöstä ja timeenpanvirastn sustumuksella krkeintaan kuusi kuukautta. Kknaistuen määrä ei tällöin muutu. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Saman vuden marraskuun 1. päivänä tai seuraavan vuden 1. tammikuuta alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään 28. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: 134

135 B-sa Tietyhteenliittymät Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 25 pistettä) Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyje n laatu (enintään 30 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 20 pistettä) Tarkitus: hakemus liittyy hjelmatimen tavitteisiin (ks. khta Mitkä vat tietyhteenliittymän tavitteet ja painpisteet? ) Jhdnmukaisuus: hakemus perustuu lutettavaan ja vankkaan tarveanalyysiin, tavitteet ja tulkset vat selkeästi määriteltyjä ja realistisia ja liittyvät sallistujarganisaatiiden ja hjelmatimen kannalta merkityksellisiin ngelmiin. Innvinti: ehdtuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdtus jhtaa hankekhtaisiin innvatiivisiin tulksiin ja ratkaisuihin. Eurppalainen lisäarv: ehdtuksesta käy selvästi ilmi kansainvälisyyden ja ptentiaalisen siirrettävyyden tuma lisäarv. Jhdnmukaisuus: hakemus sisältää kattavan valikiman jhdnmukaisia ja tarkituksenmukaisia timintja, jilla täytetään nimetyt tarpeet ja jtka jhtavat dtettuihin tulksiin. Jäsentely: työhjelma n selkeä ja ymmärrettävä, ja se kattaa kaikki vaiheet. Hallint: aikataulut, hankerganisaati, tehtävät ja vastuualueet vat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hakemuksessa sitetaan asianmukaiset resurssit kullekin timinnlle. Laadunvarmistus ja varainhidn valvnta: prsessien ja tutsten erityiset arviintitimenpiteet, jiden avulla varmistetaan hankkeen tteutuksen laadukkuus ja kustannustehkkuus. Rakenne: ehdtettuun tietyhteenliittymään kuuluu tarkituksenmukainen yhdistelmä krkeakuluja ja yrityksiä, jiden prfiilit, taidt, kkemus ja asiantuntemus ja jiden tarjama hallinnllinen tuki riittävät takaamaan nnistuneen tteutuksen. Situtuneisuus: kukin sallistujarganisaati sittaa täyden situtuneisuutensa mien valmiuksiensa ja man erityisalansa mukaisesti. Kumppaniryhmä: krkeakuluja ja yrityksiä edustavien kumppaneiden pankset vat merkittäviä, välttämättömiä ja tisiaan täydentäviä. Yhteistyö- ja ryhmähenki: ehdtus sisältää selkeät järjestelyt ja vastuunjan, jtka takaavat avimen ja tehkkaan päätöksenten, knfliktinratkaisun, raprtinnin ja viestinnän sallistujarganisaatiiden välillä. Hyöty: hanke tu selkeää lisäarva ja hyötyä kaikille kumppanirganisaatiille. Kumppanimaiden sallistuminen: hankkeeseen mahdllisesti sallistuva kumppanimaan rganisaati tu siihen lennaista lisäarva. Tulsten hyödyntäminen: ehdtuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidsryhmät hyödyntävät tutksia ja miten suunniteltuihin tulksiin päästään. Hankkeen tulsten arviimiseksi n tehty tarvittavat timet. Ehdtus sisältää keint tulsten hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen. Tulsten levittäminen: ehdtus sisältää selkeän tulstenlevityssuunnitelman sekä asianmukaiset timinnt, välineet ja kanavat, jiden avulla tulkset ja hyödyt saadaan tehkkaasti jaettua sidsryhmille ja hankkeen ulkpulisille tahille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Vaikuttavuus: ehdtuksesta käyvät ilmi hankkeen yhteiskunnallinen ja taludellinen vaikuttavuus ja ulttuvuus. Siinä mainitaan tarkituksenmukaisia timenpiteitä, jilla seurataan edistymistä ja arviidaan dtettuja (lyhyen ja pitkän aikavälin) vaikutuksia. Avin julkaiseminen: hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Jatkuvuus: hakemukseen sisältyy timenpiteitä ja resursseja, jilla varmistetaan, että kumppanuus sekä hankkeen tulkset ja hyödyt kestävät hanketta kauemmin. Hakemuksen n saatava vähintään 70 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja hankesuunnitelman ja tteutuksen laatu, 16 pistettä khdassa hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu ja 11 pistettä khdassa vaikuttavuus ja tulsten levittäminen. MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? Laadunvarmistuksen n kytkeydyttävä erttamattmasti hankkeeseen, jtta tietyhteenliittymä varmasti pystyy tuttamaan dtetut tulkset ja vaikuttamaan sallistujarganisaatiita paljn laajemmalle. Tietyhteenliittymien n tteutettava khdennettuja timintja tulsten levittämiseksi sidsryhmille, päättäjille, alan ammattilaisille ja yrityksille. Hankkeen tteuttamisen aikana tietyhteenliittymien n tarkitus tuttaa esimerkiksi raprtteja, käsikirjja tai hjeita. 135

136 Ohjelmapas Tulkset n pääsääntöisesti asetettava saataville avimina ppimisresursseina sekä alan ammatillisilla, alakhtaisilla tai timivaltaisten viranmaisten frumeilla. Tietyhteenliittymien n lutava uusia timintatapja ja välineitä keskinäisen yhteistyönsä helpttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että krkeakulutusalan ja liike-elämän välinen kumppanuus jatkuu. Tietyhteenliittymät vat ture ja haastava hjelmatimi. Kska niiden timintaa seurataan erityisen tarkasti, kaikkien sallistujien ja sidsryhmien n ltava aktiivisesti mukana tteutuksessa. Tietyhteenliittymien n varauduttava liittymään aihekhtaisiin klustereihin, jissa ne vivat edistää vurvaikutusta, hyvien käytäntöjen vaihta ja keskinäistä ppimista. Niiden n lisäksi budjetissaan varauduttava hankkeen ja sen tulsten esittelyyn krkeakulujen ja yritysten välisen vurpuhelun EUfrumissa ja/tai muissa alan tapahtumissa (krkeintaan viidessä tilaisuudessa hankkeen tteutuksen aikana). 136

137 B-sa Tietyhteenliittymät RAHOITUSSÄÄNNÖT Hankkeen budjetti n laadittava yksikkökustannusjärjestelmän perusteella. Yksikkökustannusjärjestelmä n yksinkertaistettu tapa määrittää tuen määrä. Yksinkertaistetut tuet kattavat san hankkeen pääasiallisista kustannuksista mutta eivät hankkeen tiettyihin timintihin liittyviä tdellisia kustannuksia. Yhteenliittymiä kskevissa hankkeissa hankkeen henkilöstösin svelletaan yksikkökustannuksia. Ne vat ennalta määriteltyjä, työpäiväkhtaisia summia, jtka vaihtelevat työntekijäryhmittäin. Hankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): EU:n enimmäistuki kaksivutiselle tietyhteenliittymälle: eura EU:n enimmäistuki klmivutiselle tietyhteenliittymälle: eura Tteutustuki Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Kaikki suraan hankkeen tteutukseen liittyvät timinnt (mahdllista sisäänrakennettua liikkuvuutta lukuun ttamatta), esimerkiksi hankkeen hallint, hankekkukset, immateriaaliset tutkset (esim. petussuunnitelmat, petusmateriaalit, avimet ppimisresurssit, tiettekniset välineet, analyysit ja selvitykset), tulsten levittäminen, tapahtumiin sallistuminen, kngressit ja matkat. EU:n tuen määrä määräytyy päivien lukumäärän sekä hankkeen tteuttamiseen sallistuvan henkilöstön prfiilin ja sijaintimaan perusteella. Tuki yksikkökustannuksiin B2.1 rganisaatin jhtajatasn työntekijän hank-keeseen käyttämää työpäivää khden B2.2 tutkijan/ pettajan/kuluttajan hankkeeseen käyttämää työpäivää khden B2.3 asiantuntijan hankkeeseen käyttämää työpäivää khden B2.4 hallinttyön-tekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää khden Ehdllinen: Hakijiden n perusteltava tarvittavien resurssien tyyppi ja määrä suhteessa ehdtettujen timintjen tteuttamiseen ja tutksiin. Tämäntyyppistä tukea myönnetään vain, js tutkset vat laadultaan ja määrältään humattavia. * Ks. kansainvälinen ammattilukitus (Internatinal Standard Classificatin f Occupatins ISCO ( 137

138 Ohjelmapas TIETOYHTEENLIITTYMÄN PUITTEISSA TOTEUTETTAVIEN LIIKKUVUUSTOIMINTOJEN LISÄRAHOITUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT (VALINNAINEN RAHOITUS) Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Matkatuki Oleskelukustannukse t Osallistujien edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle Osallistujien leskelukustannukset timinnn aikana Tuki yksikkökustannuksiin Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: 360 eura sallistujaa khden Henkilöstölle tarkitetut timinnt: Timinnn 14. päivään asti: 100 eura sallistujaa khden päivässä + Timinnn päivä: 70 eura sallistujaa khden päivässä Opiskelijille tarkitetut timinnt: Timinnn 14. päivään asti: 55 eura sallistujaa khden päivässä + Timinnn päivä: 40 eura sallistujaa khden päivässä Ehdllinen: Hakijiden n perusteltava, miksi liikkuvuustiminnt vat välttämättömiä hankkeen tavitteiden ja tulsten saavuttamiseksi. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslas-kurilla. 122 Hakijan n ilmitettava yhden-suuntaisen matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1 365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan. 138

139 B-sa Tietyhteenliittymät TAULUKKO A: HANKKEEN TOTEUTUS (MÄÄRÄ EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN), OHJELMAMAAT Määrät riippuvat seuraavista seikista: a) hankkeeseen palkatun henkilöstön prfiili ja b) sen sallistujarganisaatin sijaintimaa, jnka henkilöstö n palkattu hankkeeseen. Organisaatin jhtajatasn työntekijä Opettaja/ kuluttaja/ tutkija/ Nuri-styöntekijä Asiantuntija Hallint-työntekijä B2.1 B2.2 B2.3 B2.4 Tanska, Irlanti, Luxemburg, Alankmaat, Itävalta, Rutsi, Liechtenstein, Nrja Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Sumi, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti Tšekki, Kreikka, Espanja, Kyprs, Malta, Prtugali, Slvenia Bulgaria, Vir, Kratia, Latvia, Liettua, Unkari, Pula, Rmania, Slvakia, Serbia, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Turkki

140 Ohjelmapas TAULUKKO B: HANKKEEN TOTEUTUS (MÄÄRÄ EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN), KUMPPANIMAAT Määrät riippuvat seuraavista seikista: a) hankkeeseen palkatun henkilöstön prfiili ja b) sen sallistujarganisaatin sijaintimaa, jnka henkilöstö n palkattu hankkeeseen. Australia, Kanada, Kuwait, Maca, Mnac, Qatar, San Marin, Sveitsi, Yhdysvallat Andrra, Brunei, Japani, Singapre, Uusi-Seelanti, Vatikaanivalti, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat Bahama, Bahrain, Hngkng, Israel, Krean tasavalta, Oman, Saudi-Arabia, Taiwan Afganistan, Albania, Algeria, Angla, Antigua ja Barbuda, Argentiina, Armenia, Azerbaidžan, Bangladesh, Barbads, Belize, Benin, Bhutan, Blivia, Bsnia ja Hertsegvina, Btswana, Brasilia, Burkina Fas, Burundi, Chile, Ckinsaaret, Csta Rica, Djibuti, Dminica, Dminikaaninen tasavalta, Ecuadr, Egypti, El Salvadr, Eritrea, Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Etipia, Fidži, Filippiinit, Gabn, Gambia, Gergia, Ghana, Grenada, Guatemala, Guinean tasavalta, Guinea-Bissau, Guyana, Haiti, Hnduras, Indnesia, Intia, Iran, Irak, Itä-Timr, Jamaika, Jemen, Jrdania, Kambdža, Kamerun, kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Ukrainan alue, kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Venäjän alue, Kap Verde, Kazakstan, Kenia, Keski-Afrikan tasavalta, Kiina, Kirgisia, Kiribati, Klumbia, Kmrit, Kngn tasavalta, Kngn demkraattinen tasavalta, Ksv, Kuuba, Las, Lesth, Libann, Liberia, Libya, Madagaskar, Malawi, Malediivit, Malesia, Mali, Markk, Marshallinsaaret, Mauritania, Mauritius, Meksik, Mikrnesia, Mldva, Mnglia, Mntenegr, Msambik, Myanmar, Namibia, Nauru, Nepal, Nicaragua, Niger, Nigeria, Niue, Nrsunluurannikn tasavalta, Pakistan, Palau, Palestiina, Panama, Papua-Uusi-Guinea, Paraguay, Peru, Phjis-Krea, Päiväntasaajan Guinea, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Salmnsaaret, Sambia, Sama, Sã Tmé ja Príncipe, Senegal, Seychellit, Sierra Lene, Smalia, Sri Lanka, Sudan, Suriname, Swazimaa, Syyria, Tadžikistan, Tansania, Thaimaa, Tg, Tnga, Trinidad ja Tbag, Tšad, Tunisia, Turkmenistan, Tuvalu, Uganda, Uruguay, Uzbekistan, Valk- Venäjä, Vanuatu, Venezuela, Vietnam, Zimbabwe Organisaatin jhtajatasn Opettaja/kuluttaja/tutkija Asiantuntija Hallint-työntekijä työntekijä B2.1 B2.2 B2.3 B

141 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät ALAKOHTAISET OSAAMISYHTEENLIITTYMÄT MITKÄ OVAT ALAKOHTAISEN OSAAMISYHTEENLIITTYMÄN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET? Alakhtaisten saamisyhteenliittymien tarkituksena n krjata saamisvajeita tietyn alan yhdessä tai useammassa ammattiprfiilissa. Tämä tteutetaan tunnistamalla nykyisiä tai tulevia alakhtaisia työmarkkiniden tarpeita (kysyntäpuli) ja parantamalla ammatillisten perus- ja jatkkulutusjärjestelmien kykyä vastata kaikilla tasilla työmarkkiniden tarpeisiin (tarjntapuli). Alakhtaisissa saamisyhteenliittymissä hyödynnetään saamistarpeista saatavilla levia tietja ja tuetaan tärkeimpiin eurppalaisiin ammattiprfiileihin liittyvien ammatillisen kulutuksen kansainvälisten petussisältöjen sekä petus- ja kulutusmenetelmien suunnittelua ja tteuttamista. Strategista alakhtaista saamisyhteistyötä käsittelevät alakhtaiset saamisyhteenliittymät määrittävät ja kehittävät knkreettisia timia saamisen kysynnän ja tarjnnan yhteensvittamiseksi ja yleisen alakhtaisen kasvustrategian tukemiseksi. Hankkeet edistävät eurppalaisten ammatillisten kulutusjärjestelmien laadun ja tarkituksenmukaisuuden parantamista, kuten n määritetty yhteisessä vuden 2015 ET raprtissa sekä ammattikulutuksesta vastaavien ministerien vunna 2015 antamassa Riian julkilausumassa, jssa svitaan uusista keskipitkän aikavälin tavitteista vusille Tämä saadaan aikaan timinnilla, jilla n seuraavanlaisia tavitteita: ludaan strategisia lähestymistapja alakhtaisen saamisen kehittämiseksi perustamalla kestävän yhteistyön kumppanuuksia alan keskeisten sidsryhmien ja viranmaisten välille kehitetään innvatiivisiin yhteistyömenetelmiin perustuvia kansainvälisiä frumeita ja kumppanuuksia ensimmäisenä askeleena khti ammatillisen huippusaamisen frumien perustamista; näiden tehtävänä lisi timia mttreina krkealaatuisen ammatillisen saamisen kehittämisessä sekä eurppalaisissa että kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa alakhtaisissa strategiissa tunnistetaan tiettyjen aljen ammattien nykyisiä ja tulevia saamistarpeita ja käytetään näitä tietja myös EU:n saamispanraamassa tehstetaan tietämyksen ja käytäntöjen vaihta ppilaitsten ja työmarkkiniden välillä, erityisesti alakhtaisten timijiden kanssa edistetään alakhtaisia tutkintja ja tuetaan spimuksia niiden tunnustamisesta lisätään keskinäistä luttamusta, helptetaan tutkintjen maidenvälistä tdentamista, mikä helpttaa työviman liikkuvuutta asianmaisella alalla, sekä lisätään tutkintjen tunnustamista Eurpassa tietyillä alilla mukautetaan ammattikulutuksen tarjamista saamistarpeiden mukaisesti, keskittyen sekä suraan työhön liittyviin taitihin että avaintaitihin integridaan työssäppimista ammatilliseen kulutukseen, mahdllisuuksien mukaan kansainvälisiin ppimiskkemuksiin yhdistettynä, sekä hyödynnetään sen mahdllisuuksia edistää taluskehitystä ja innvintia, mikä parantaa kyseisten aljen kilpailukykyä suunnitellaan hankkeen tutsten asteittaista käyttööntta, mikä jhtaa järjestelmävaikutuksiin siten, että ammattikulutuksen tarjntaa mukataan jatkuvasti saamistarpeisiin, jtka perustuvat kulutuksen tarjajien ja työmarkkiniden keskeisten sidsryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella taslla ( palautejärjestelmä ). Tässä suunnitelmassa lisi yksilöitävä ja siinä lisi ltava mukana keskeisiä kansallisia ja/tai alueellisia sidsryhmiä, ja sen tulisi myös taata tulsten laaja levitys. MIKÄ ON ALAKOHTAINEN OSAAMISYHTEENLIITTYMÄ? Alakhtaiset saamisyhteenliittymät vat kansainvälisiä hankkeita, jissa tunnistetaan tai kartitetaan nykyisiä ja tulevia saamistarpeita tietyllä timialalla ja/tai kehitetään ammatillisen kulutuksen petussuunnitelmia näiden tarpeiden phjalta. Alakhtaiset saamisyhteenliittymät n tarkitettu ammatillista kulutusta varten EQF-tasilla 3 8, mukaan lukien tisen asteen kulutus, tisen asteen jälkeinen mutta ei krkea-asteen kulutus sekä krkea-asteen kulutus (esim. ammattikrkeakulut jne.). Hakemusten, jissa keskitytään ammattikulutukseen krkea-asteella (EQF-tast 6 8), n sisällettävä vahva työssäppimissuus 124 ja vähintään yksi tinen ammattitutkinttas EQF-tasilta 3 5 (ts. ei ainastaan krkea-aste). 124 Työssäppiminen n määritelty Eurpan kmissin julkaisussa Wrk-based learning in Eurpe : 141

142 Ohjelmapas Alakhtaisten saamisyhteenliittymien n tarvittaessa käytettävä EU:n laajuisia välineitä, kuten eurppalaista tutkintjen viitekehystä (EQF), ammatillisen kulutuksen pintsuritusten eurppalaista siirtjärjestelmää (ECVET) ja ammatillisen kulutuksen laadunvarmistuksen eurppalaista viitekehystä (EQAVET) sekä neuvstn susitusta laadukkaan ja tehkkaan ppispimuskulutuksen eurppalaisista puitteista 125. Erityisesti niissä keskitytään digitaalisiin taitihin, jiden merkitys lisääntyy jatkuvasti kaikissa työtehtävissä kaikilla työmarkkiniden sa-alueilla. Myös kierttaluteen siirtymistä ja taluden viherryttämistä n tuettava mukauttamalla pätevyysvaatimuksia ja kansallisia petussuunnitelmia vihreän saamisen ja kestävän kehityksen edellyttämien uusien ammattitaittarpeiden mukaisiksi. Hankkeissa vidaan saavuttaa nämä tavitteet tekemällä hakemus jllakin tai jillakin seuraavista sa-alueista (rganisaati vi lla hakijana useissa ehdtuksissa ja sa-alueissa, kunhan ehdtukset liittyvät eri alihin): Osa-alue 1: Kansainvälisten ammatillisen huippusaamisen frumeiden avulla alakhtaisia lähestymistapja kehittävät alakhtaiset saamisyhteenliittymät. Tämä sa-alue tukee innvatiivisiin yhteistyömenetelmiin perustuvien pilttihankkeiden kehittämistä ensimmäisenä askeleena khti ammatillisen huippusaamisen frumeiden perustamista. Se tukee alakhtaisten lähestymistapjen kehittämistä ammatillisen kulutuksen sisällön suunnittelemiseksi ja tteuttamiseksi yhdistettynä ammattitaitjen kehittämistä kskevaan strategiseen lähestymistapaan paikallisella/alueellisella taslla ja paikallisten/alueellisten kasvu- ja innvintistrategiiden mukaisesti. Yhteisen kulutussisällön suunnittelun ja tteutuksen salta tässä tulisi nudattaa sa-alueessa 2 kuvattua menettelytapaa ja timia.osa-alue 2: Ammatillisen kulutuksen suunnittelua ja tteuttamista käsittelevien alakhtaisten saamisyhteenliittymien tavitteena n suunnitella ja tteuttaa yhteisiä kulutussisältöjä tietyn alan yhtä tai useampaa tisiinsa liittyvää ammattia kskevia ammatillisia kulutushjelmia varten sekä suunnitella ja tteuttaa petus- ja kulutusmenetelmiä. Erityisenä painpisteenä n työssäppiminen, jnka avulla piskelijat saavat työmarkkinilla tarvittavia taitja. plicy/dc/alliance/wrk-based-learning-in-eurpe_en.pdf

143 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät Osa-alue 3: Alakhtaista saamisyhteistyötä kskevaa uutta strategista timintamallia (suunnitelmaa) tteuttavat alakhtaiset saamisyhteenliittymät. Alakhtaista saamisyhteistyötä kskeva suunnitelma 126 n yksi kymmenestä timesta uudessa saamishjelmassa Eurpalle (ks. kuvaus Eurpa-verkksivustlla 127 ). Tämänhetkisen ehdtuspyynnön mukaisesti suunnitelma tteutetaan kuudella alalla, jilla n vakavia saamisvajeita (ks. tukikelpisuusperusteet). Osaalueeseen 3 kuuluvat yhteenliittymät tukevat suunnitelman tteuttamista kehittämällä alakhtaisen saamisstrategian. Alakhtaisella strategialla n vähennettävä järjestelmällisesti ja rakenteellisesti saamisvajeita ja -puutteita ja kysynnän ja tarjnnan vastaamattmuutta sekä varmistettava se, että kasvun, innvinnin ja kilpailukyvyn tueksi n saatavilla ikeanlaatuista ja -tasista saamista. Sen täytyy sisältää selkeitä timia, välitavitteita ja tarkin määritettyjä tutksia, jiden tavitteena n saada saamisen kysyntä ja tarjnta vastaamaan tisiaan ja tukea yleistä alakhtaista kasvustrategiaa. Osa-alueen 2 (tunnistettuihin saamistarpeisiin vastaaminen ammatillisen kulutuksen suunnittelun ja tteuttamisen avulla) tavitteet n sisällytettävä alakhtaiseen saamisstrategiaan. Osa-alueen 3 yhteenliittymän n myös tteutettava sa-alueen 2 timet. Osa-alueessa 3 vidaan rahittaa ainastaan yksi ehdtus alaa khti. MITÄ TOIMINTOJA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Kukin alakhtainen saamisyhteenliittymä tteuttaa kattavan valikiman jhdnmukaisia ja vaihtelevia tisiinsa liittyviä timintja, jtka vat justavia ja mukautettavissa erilaisiin tämänhetkisiin tai tuleviin työmarkkinatarpeisiin. Osa-alue 1: AMMATILLISEN HUIPPUOSAAMISEN FOORUMEIDEN AVULLA ALAKOHTAISIA LÄHESTYMISTAPOJA KEHITTÄVÄT ALAKOHTAISET OSAAMISYHTEENLIITTYMÄT Sellaisten kansainvälisten ammatillisen huippusaamisen frumeiden perustaminen, jissa n alakhtainen lähestymistapa ja jiden tavitteet vat seuraavat: ludaan liike-elämän ja kulutuksen välisiä kumppanuuksia, jihin saattaa sisältyä yhteistyötä ppispimusten, työharjitteluiden, laitteiden jakamisen, henkilöstön ja pettajien vaihtjen salta yritysten ja ammattippilaitsten välillä sekä yhteisten timien järjestämistä kehitetään innvintikeskittymiä, teknlgian levitystä ja/tai virtuaalisia esittelykeskuksia, jissa keskitytään erityisesti tukemaan pk-yrityksiä jakamalla laitteita ja kkemusta, surittamalla tutkimusta ja kehittämällä tutteita ja palveluita tiiviissä yhteistyössä ammattipiskelijiden kanssa tarjtaan ammattipiskelijille yrityshautmita, jissa he vivat kehittää yrittäjyystaitjaan, käynnistää liiketimintahankkeitaan/startup-yrityksiään tai valmistautua ammatinharjittajana timimiseen sallistutaan aktiivisesti timintaan alueellisissa saamisklmiissa, jiden tavitteena n lla tutkimuksen ja teknisen kehityksen kärjessä, petussuunnitelmien ja tutkintjen npean päivityksen mahdllistaen kehitetään innvatiivisia petus- ja kulutusmenetelmiä, jtka perustuvat digitaaliteknlgiaan (esim. MOOCkurssit, simulaattrit, laajennettu tdellisuus jne.), sekä virtuaali-/mnimutliikkuvuusratkaisuja ppijille ja henkilökunnalle edistetään pettajien ja kuluttajien jatkuvaa ammatillista kehitystä, keskittyen sekä pedaggisiin että teknisiin taitihin, sekä heidän sallistumistaan frumin jäsenten tutkimushankkeisiin kehitetään haaste-/hankephjaista ppimista, jka tu yhteen mnialaista asiantuntijuutta eri pintaljen (esim. suunnittelu, markkininti, insinööritieteet) ammattipiskelijiden myötä, tdellisten työhön liittyvien ngelmien/haasteiden ratkaisemiseksi tarjtaan hjauspalveluita kehitetään mekanismeja ja edistetään epävirallisen ja arkippimisen tunnustamista kehitetään kansainvälistymisstrategiita, jilla edistetään ammattipiskelijiden, pettajien, kuluttajien ja ammattippilaitsten jhtajien sekä yritysten henkilöstö- ja kulutuspäälliköiden kansainvälistä liikkuvuutta kehitetään/tutkitaan kestäviä rahitusmalleja, jissa yhdistyy julkinen ja yksityinen rahitus sekä tulja tuttavat timet Kk alan kattavien kansainvälisten ammatillisten petussuunnitelmien suunnittelu Kk alan kattavien kansainvälisten ammatillisten petussuunnitelmien suunnittelussa tulisi nudattaa sa-alueessa 2 kuvattua menettelytapaa ja timia

144 Ohjelmapas OSA-ALUE 2: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SUUNNITTELUA JA TOTEUTTAMISTA KÄSITTELEVÄT ALAKOHTAISET OSAAMISYHTEENLIITTYMÄT Kk alan kattavien kansainvälisten ammatillisten petussuunnitelmien suunnittelu kerätään ja tulkitaan tarpeen mukaan näyttöä työmarkkiniden saamistarpeista tietyillä timialilla ja hyödynnetään siinä EU:n saamispanraamaa ja, tarvittaessa, eurppalaisten alakhtaisten neuvstjen työtä tunnistetaan kulutustarjnnan tarpeet ja hyödynnetään siinä sveltuvin sin eurppalaista tait-, saamis-, tutkint- ja ammattilukittelua (Classificatin f the Eurpean Skills, Cmpetencies, Qualificatins and Occupatins, ESCO) kyseisen timialan tiettyjen ammattiprfiilien tunnistettujen saamistarpeiden perusteella määritetään ja suunnitellaan ammatillisen kulutuksen petussuunnitelmia tai pätevyysvaatimuksia (eurppalaisen tutkintjen viitekehyksen mukaisesti ja ESCO-lukituksen perusteella), jilla vidaan vastata kyseisiin tarpeisiin; muunnetaan saamistarpeet innvatiivisiksi, ppimistulksiin suuntautuneiksi mdulaarisiksi ammatillisen kulutuksen hjelmiksi ja/tai tutkinniksi (hyödyntämällä ammatillisen kulutuksen pintsuritusten eurppalaista siirtjärjestelmää (ECVET) ppimistulsyksiköistä mudstuvien tutkintjen suunnittelussa) avimuuden ja vertailukelpisuuden varmistamiseksi siten, että tetaan humin myös aiemman ppimisen (esim. epävirallisen ppimisen ja arkippimisen) tunnustamista kskevat tarpeet; varmistetaan uuden kulutussisällön laatu jk sveltamalla ammatillisen kulutuksen laadunvarmistuksen eurppalaisen viitekehyksen (EQAVET) laadunvarmistusperiaatteita tai käyttämällä lemassa levia laadunvarmistusjärjestelmiä, jiden n kuitenkin ltava EQAVET-kehyksen mukaisia; sisällytetään uuteen kulutussisältöön työssäppimisen jaksja, muun muassa mahdllisuuksia sveltaa tietämystä tdellisissa työpaikkatilanteissa, sekä kansainvälisiä ppimiskkemuksia aina, kun se n mahdllista; suunnitellaan ammatillista kulutusta, jssa keskitytään sekä työpaikkakhtaiseen saamiseen että avaintaitihin 128, pehmeään saamiseen ja STEM-aineisiin (lunnntieteet, teknlgia, insinööritieteet ja matematiikka), ja tarjtaan tsiasiallisia mahdllisuuksia hankkia tai kehittää kyseisiä taitja, erityisesti työhön liittyvissä kulutustilanteissa; edistetään ammatillisen kulutuksen alakhtaisia tutkintja (mukaan lukien kansainväliset yhteiset hjelmat, jilla n useampi kuin yksi ammatillisen kulutuksen tarjaja) ja tuetaan spimuksia niiden tunnustamisesta ECVETjärjestelmän periaatteiden mukaisesti sekä kytketään tutkinnt kansallisiin ja eurppalaisiin tutkintjen viitekehyksiin ja muihin kyseisen alan eurppalaisiin välineisiin; lisätään tutkintjen tunnustamista tietyllä alalla EU:n laajuisesti ja kansallisesti edistämällä alakhtaisia tutkintja ja spimalla niistä, helpttamalla rajat ylittävää sertifiintia ja rakentamalla keskinäistä luttamusta tarkituksena lisätä alan ppijiden ja työviman liikkuvuutta; kartitetaan, dkumentidaan ja edistetään nnistuneita hankkeita ja hyviä käytäntöjä, jtka liittyvät saamiseen tai tutkintihin tai jilla edistetään mnen sidsryhmän kumppanuuksia, myös muilta alilta tai Eurpan ulkpulelta peräisin levien kumppanien kanssa, ja tehdään sveltuvin sin yksityiskhtaisia ehdtuksia niiden tistamiseksi tai laajentamiseksi; tarvittaessa varmistetaan, että hankkeen tulkset vat saatavilla avimena datana, jtta niitä vidaan käyttää saamispanraamassa ja ESCO-lukituksessa. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOTEUTTAMINEN selvitetään petussuunnitelmille tarkituksenmukaisimmat tteutusmenetelmät, jissa käytetään innvatiivisia petus- ja ppimistapja sekä hyödynnetään strategisesti ja yhdistetysti tiet- ja viestintätekniikkaa (esim. sulautuva ppiminen, simulaattrit, laajennettu tdellisuus jne.), ppijiden ja henkilökunnan virtuaali- /mnimutliikkuvuusratkaisuja sekä avimia ppimisresursseja (esim. MOOC-kursseja 129 ); kartitetaan ammatillisen kulutuksen innvatiivisten petus- ja ppimismenetelmien tteutustapja, jtka spivat tiettyjen ppijakhderyhmien tarpeisiin, mukaan lukien työssäppimistilaisuudet; kehitetään timia, jilla helptetaan tiedn siirtämistä sukuplvelta tiselle ammatillisessa kulutuksessa; kuvataan tapja, jilla arviintimenetelmissä ja -menettelyissä vidaan ttaa humin kaikki ppimismudt, esimerkiksi työssäppiminen, ja niillä vidaan helpttaa ennen kulutusta hankittujen taitjen ja saamisen tunnustamista; MOOC (Massive Open Online Curse) n kaikille avin verkkkurssi, jlla vi lla rajattmasti sallistujia ja jka n avimesti saatavilla verkssa. Videitujen luentjen, lukemistjen ja harjitustehtävien kaltaisten perinteisten kurssimateriaalien lisäksi mniin MOOCeihin sisältyy interaktiivinen käyttäjäfrumi, jssa piskelijat, prfessrit ja petusassistentit vivat lla yhteydessä tisiinsa. 144

145 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät määritetään timenpiteitä, jilla ppijita vidaan seurata kulutuksen päättymisen jälkeen, palautejärjestelmän mudstamista varten. 130 Nämä seuranta- ja palautejärjestelmät vivat perustua yrityksiltä, ppijilta/ työntekijöiltä sekä julkisista tietlähteistä ja työmarkkiniden sidsryhmiltä saataviin tietihin; ehdtetaan timenpiteitä uusien tai mukautettujen ammatillisten petussuunnitelmien ja tutkintjen virallista tunnustamista varten sallistuvissa maissa ja kyseessä levalla yhdellä tai useammalla alalla; suunnitellaan hankkeen tutsten asteittaista käyttööntta, jka jhtaa järjestelmävaikutuksiin. OSA-ALUE 3: ALAKOHTAISTA OSAAMISYHTEISTYÖTÄ KOSKEVAA UUTTA STRATEGISTA TOIMINTAMALLIA (SUUNNITELMAA) TOTEUTTAVAT ALAKOHTAISET OSAAMISYHTEENLIITTYMÄT Tähän sa-alueeseen kuuluvat alakhtaiset saamisyhteenliittymät käynnistävät saamisen kehittämistä kskevan kestävän yhteistyön kyseisen alan tärkeimpien tellisuuden sidsryhmien, kulutuksen tarjajien ja viranmaisten kanssa. Tämän sa-alueen yhteenliittymät kattavat sa-alueen 2 timinnt. Niiden n lisäksi katettava seuraavat timinnt: Kehitetään alakhtainen saamisstrategia, jlla tuetaan alalle vahvistetun kasvustrategian tavitteita. Strategian lisi ltava hankkeen ensimmäinen keskeinen tuts, jssa määritetään knkreettisia timenpiteitä sekä selkeitä timia, välitavitteita ja tarkin kuvattuja tulksia, jiden avulla saamisen kysyntä ja tarjnta saadaan vastaamaan tisiaan. Strategiassa pitäisi esittää yksityiskhtaisesti, miten merkittävät suuntaukset, kuten alan maailmanlaajuinen, yhteiskunnallinen ja teknlginen kehitys, tdennäköisesti vaikuttavat työpaikkihin ja saamistarpeisiin. Siinä lisi kuvattava ennakitu aikajänne ja kiinnitettävä erityistä humita digitaaliteknlgian ja kehitystä vauhdittavien keskeisten teknlgiiden vaikutukseen. Strategian tueksi ja sen havainnllistamiseksi kartitetaan, dkumentidaan ja tehdään tunnetuksi knkreettisia esimerkkejä kansallisista ja alueellisista timintamalleista ja alitteista, jilla pyritään puuttumaan saamisvajeisiin ja kysynnän ja tarjnnan vastaamattmuuteen, sekä tuetaan mnen sidsryhmän (esim. tellisuuden, työmarkkinasapulten, kulutuksen tarjajien ja viranmaisten välisiä) kumppanuuksia. Esimerkit lisi esitettävä selsteina, jtka sisältävät selkeän kuvauksen timintamallista/hankkeesta, eri sidsryhmien tehtävistä ja vastuualueista sekä timintamallin/hankkeen keststa, rahituksesta (sveltuvin sin) ja tulksista. Laaditaan yhteinen menetelmä, jlla arviidaan nykytilannetta ja ennakidaan tulevia tarpeita sekä seurataan (vusittain) saamisen kysynnän ja tarjnnan edistymistä ja kehittymistä uskttavien tulevaisuusskenaariiden avulla. Määritetään ammattiprfiilit, jtka n tarkistettava tai laadittava, ja niitä vastaavat saamistarpeet sekä vaadittava saamistas hyödyntämällä sveltuvin sin ESCO-lukituksen ammattiprfiileja ja nykyisiä taitkehyksiä 131. Tarvittaessa vidaan harkita alakhtaisten taitkehysten kehittämistä. Määritetään, kuvataan ja esitetään tarkistettavien tai perustettavien uusien tutkintjen tärkeysjärjestys kyseisten ammattiprfiilien perusteella. Edistetään knkreettisten ratkaisujen kehittämistä ammatillisen kulutuksen tarjnnassa (mukaan lukien krkeaasteen ammatillinen kulutus) sekä liike-elämän, kulutuksen ja tutkimuksen välisiä kumppanuuksia. Kehitetään knkreettisia ratkaisuja alan ammattipiskelijiden, työnhakijiden ja harjittelijiden liikkuvuuden edistämiseksi kk Eurpassa hyödyntämällä nykyisiä EU:n välineitä (esim. Erasmus+, EURES, Drp'Pin ja eurppalainen ppispimusyhteenliittymä). Kehitetään timenpiteitä, jilla edistetään alan hukuttelevuutta uravalintana erityisesti nurisn keskuudessa ja pyritään sukupulten tasapuliseen edustukseen alalla. Laaditaan pitkän aikavälin timintasuunnitelma hankkeen tutsten asteittaiseksi käyttöön ttamiseksi hankkeen päättymisen jälkeen. Suunnitelman n perustuttava kulutuksen tarjajien ja tellisuuden keskeisten sidsryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella taslla. Siinä pitäisi nimetä asianmukaiset hallintrakenteet, ja sen pitäisi sisältää suunnitelmat laajentamista ja taludellista kestävyyttä varten. Siinä pitäisi myös varmistaa yhteenliittymän työn asianmukainen näkyvyys ja laaja levitys, myös EU:n ja kansallisella pliittisella taslla, ja sen pitäisi sisältää tietja siitä, miten käyttööntt tteutetaan kansallisella ja/tai alueellisella taslla asiasta vastaavien hallinnllisten ja alakhtaisten viranmaisten kanssa. Timintasuunnitelmassa n myös esitettävä, miten EU:n rahitusmahdllisuuksilla (esim. Eurpan rakennerahastt, Eurpan strategisten investintien rahast, Erasmus+, COSME ja alakhtaiset hjelmat) sekä kansallisella ja alueellisella rahituksella vidaan tukea saamisstrategiita. Tässä lisi tettava humin kansalliset ja alueelliset älykkään erikistumisen strategiat. Timitetaan kaikki asiaa kskevat EU:n ja/tai maakhtaiset laadulliset ja määrälliset tiedt tisiinsa yhdistettyinä avimina tietaineistina Ks. tinen keskipitkän aikavälin tavite vunna 2015 annetuissa Riian päätelmissä: s_en.pdf 131 Esim. kansalaisille tarkitettu eurppalainen digitaalisten taitjen puitekehys, yrittäjyyttä kskeva puitekehys ja eurppalaiset tietteknisen saamisen puitteet. 145

146 Ohjelmapas MITKÄ OVAT ALAKOHTAISEN OSAAMISYHTEENLIITTYMÄN OLENNAISET PIIRTEET? Alakhtaisille saamisyhteenliittymille vat lennaisia seuraavat piirteet: Ammatillista kulutusta kskevat innvaatit eri timialjen tietyissä ammateissa (sveltuvin sin ESCO 133 ). Vaikuttavuus, jka ulttuu hankkeen elinkaarta pidemmälle ja yhteenliittymän jäsenrganisaatiita laajemmalle. Kumppanuushankkeiden ja timintjen dtetaan tuttavan kestäviä tulksia. Eri ammateille tarjttavan ammatillisen kulutuksen muutsten n ltavamitattavissa. Tulsten ja ratkaisujen n ltava siirrettävissä, ja ne n vitava saattaa laajemman yleisön käyttöön. Alakhtaisten saamisyhteenliittymien tulsten n tultava saataville ja julkaistaviksi EU:n työmarkkiniden saamispanraamassa. Alakhtaisten saamisyhteenliittymien n sitettava kaikkien kumppaneiden situtuneisuus ja niiden tuma lisäarv. Kumppanuudessa järjestelmä- ja alakhtaisten tietjen n yhdistyttävä kyseisen alan saamistarpeiden ja kulutuskäytäntöjen vankkaan tuntemukseen. Tehtävänjasta ja tutksista n käytävä ilmi, että kukin kumppani vastaa juuri niistä timinnista, jihin sen asiantuntemus parhaiten sveltuu. Kumppaneiden n ltava vähintään alansa valtakunnallisia timijita, ja niillä pitää lla Eurpan tasista timintaa sekä asiantuntemusta tai saamista jllakin seuraavista alista: ammatillisten saamistarpeiden ennakinti, saamistarjnta, kulutus tai tutkintjen suunnittelu. Osa-alueessa 1 ( ammatillisen huippusaamisen frumeiden avulla alakhtaisia lähestymistapja kehittävät alakhtaiset saamisyhteenliittymät) n käytävä ilmi, kuinka ammattitaitjen kehittämisen kansainvälinen ja alakhtainen painpiste liittyy ainutlaatuisella tavalla paikalliseen/alueelliseen taludelliseen kehitykseen. Kumppanit kehittävät alakhtaisia lähestymistapja käyttämällä ammatillisen huippusaamisen pilttifrumeita, jiden tavitteena n luda maailmanlukan referenssipisteitä tiettyjen aljen kulutukselle sekä nurten peruskulutuksen että aikuisten jatkuvan ammattitaidn parantamisen ja uudelleenkulutuksen salta. Nämä frumit kstuvat kansainvälisistä kumppanuuksista, jissa kehitetään ja tteutetaan yhteisiä ammatillisen kulutuksen petussuunnitelmia ja tutkintja ja keskitytään vahvasti käytännön kulutukseen yrityksissä, ppijiden ja henkilöstön liikkuvuuteen sekä yrittäjyyteen. Näihin kumppanuuksiin sallistuu tisen asteen, tisen asteen jälkeisen mutta ei krkea-asteen sekä krkea-asteen ammattippilaitksia sekä yrityksiä, kamareita, tutkimuskeskuksia, innvaatieksysteemien timijita sekä asiaankuuluvia viranmaisia. Ammatillisen huippusaamisen frumit tulee ymmärtää laajassa asiayhteydessä, jka humii eri maiden ammatillisten kulutusjärjestelmien erilaisuuden. Näihin frumeihin sallistuvat ammattippilaitkset timivat yritysinvestintien katalysaattreina ja tukevat eurppalaista ja alueellista innvintia ja älykkään erikistumisen strategiita takaamalla ammattitaitisten työntekijöiden saatavuuden tarjamalla justavaa ja ikea-aikaista kulutusta, jka perustuu yritysten saamistarpeisiin. Osa-alueessa 2 (ammatillisen kulutuksen suunnittelua ja tteuttamista käsittelevät saamisyhteenliittymät) kumppaneiden tulee tulkita lemassa levaa tutkimukseen perustuvaa näyttöä ammattikhtaisista saamistarpeista, kun ne tteuttavat ammatillista kulutusta tai suunnittelevat pätevyysvaatimuksia, jtka perustuvat yhteiseen eurppalaiseen ammattiprfiiliin, mahdllisuuksien mukaan käyttäen ESCOa. Niiden n sveltuvin sin käytettävä eurppalaisten alakhtaisten saamisneuvstjen saamisesta keräämiä tietja sekä j lemassa levia Eurpan kmissin teettämiä alakhtaisia saamistutkimuksia. EU:n saamispanraama tarjaa suuren määrän saamista kskevaa tieta sekä analyysejä ja tutkimuksia ammateista ja alista. Yhteenliittymän n tämän jälkeen laadittava näiden perusteella innvatiivisia, ppimistulskeskeisiä ammatillisia petussuunnitelmia (sveltaen ECVET:iä), jihin sisältyy työssäppimisjaksja ja jiden tukena vat laadunvarmistusmekanismit (EQAVET:n mukaisesti). Yhteenliittymän kumppaneiden täytyy sittaa hakemuksessaan, mihin timenpiteisiin ne aikvat ryhtyä kyseisissä maissa ja kyseisellä alalla, jtta uudet tai mukautetut ammatilliset petussuunnitelmat tunnustetaan virallisesti (ammatillinen peruskulutus) tai sertifiidaan (ammatillinen jatkkulutus), sekä miten ne aikvat jatkaa näitä menettelyjä EUrahituksen päätyttyä. Ura- ja ammatinvalintahjauspalvelujen lisi yhdessä alue- tai paikallisviranmaisten kanssa timittava eräänlaisina välittäjinä, jtka tukevat saamisen ja ammatillisen kulutuksen petussuunnitelmien yhteensvittamisprsessia ja hukuttelevat ammatillista peruskulutusta tarjavia ppilaitksia, nuria piskelijita tai heidän vanhempiaan sellaisten ammattien pariin, jista n työmarkkinilla kysyntää. Alakhtaisten saamisyhteenliittymien pitäisi tteuttaa ehdtetut timinnt tavalla, jka vaikuttaa mahdllisimman vimakkaasti kyseisen alan yhteen ammattiin tai useampaan tisiinsa liittyvään ammattiin. Osa-alueessa 3 (alakhtaista saamisyhteistyötä kskevaa uutta strategista timintamallia (suunnitelmaa) tteuttavat alakhtaiset saamisyhteenliittymät) kumppanien n sen lisäksi, mitä sa-alueessa 2 n esitetty, kehitettävä kattava strateginen lähestymistapa, jka käsittää kaikki timinnt. Tämän strategisen lähestymistavan lisi liityttävä selvästi alan yleiseen kasvustrategiaan, jtta se tukee vakavimpien haasteiden ratkaisemista ja keskipitkän ja pitkän aikavälin 132 Tässä pitäisi hyödyntää Cedefpin pasta Practical framewrk fr including sectral skills evidence in the Skills Panrama :

147 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät tavitteiden saavuttamista alalla. Nämä haasteet ja tavitteet vivat liittyä esimerkiksi kasvuun, innvintiin, kilpailukykyyn tai työllisyyteen. Yhteenliittymien n tettava humin kyseisen alan tärkein EU:n tasn pliittinen kehitys ja julkaisut, jiden lisi myös kuvastuttava niiden työssä. MITKÄ OVAT ALAKOHTAISEEN OSAAMISYHTEENLIITTYMÄÄN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Hakija/krdinaattri: Osallistujarganisaati, jka jättää hankehakemuksen kaikkien kumppanien nimissä. Krdinaattri kantaa täyden vastuun siitä, että hanke tteutetaan spimuksen mukaisesti. Sen krdinintitehtäviin kuuluvat seuraavat velvllisuudet: edustaa yhteenliittymää ja timia sen nimissä suhteessa Eurpan kmissin kantaa taludellinen ja ikeudellinen vastuu kk hankkeen peratiivisen, hallinnllisen ja taludellisen tteutuksen asianmukaisuudesta krdinida yhteenliittymää yhteistyössä hankekumppanien kanssa. Täysivaltaiset kumppanit: Osallistujarganisaatit, jtka edistävät aktiivisesti alakhtaisen saamisyhteenliittymän tavitteiden tteutumista. Kaikkien täysivaltaisten kumppanien n allekirjitettava valtakirja, jlla ne antavat krdinaattrille valtuudet vastata yllä luetelluista tehtävistä kumppaniryhmän pulesta hankkeen tteuttamiseksi. Sama kskee kumppanimaiden kumppaneita. Asssiituneet kumppanit (valinnainen): Alakhtaisissa saamisyhteenliittymissä vi lla mukana asssiituneita kumppaneita, jtka sallistuvat yhteenliittymän timintihin. Niillä ei le spimusvelvitteita, kska ne eivät saa rahitusta. Niiden sallistuminen ja tehtävät hankkeessa ja sen eri timintakknaisuuksissa n kuitenkin kuvattava selkeästi. Sidsyhteisöt (valinnainen): Organisaatit, jtka edistävät hankkeen tavitteiden saavuttamista ja sallistuvat sen timintihin. Sidsyhteisöt n nimettävä hankehakemuksessa, ja niiden n täytettävä tämän hjelmappaan liitteessä III (Sanast) kuvatut vaatimukset. MITKÄ OVAT ALAKOHTAISEN OSAAMISYHTEENLIITTYMÄN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka alakhtaisen saamisyhteenliittymän ehdtuksen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: OSA-ALUE 1: AMMATILLISEN HUIPPUOSAAMISEN FOORUMEIDEN AVULLA ALAKOHTAISIA LÄHESTYMISTAPOJA KEHITTÄVÄT ALAKOHTAISET OSAAMISYHTEENLIITTYMÄT Tukikelpisuusperusteet sa-alueessa 1 147

148 Ohjelmapas Tukikelpiset sallistujarganisaatit Kuka vi hakea? Osallistujarganisaatiiden määrä ja prfiili Tukikelpiset alat Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Seuraavat rganisaatit mahdllisine sidsyhteisöineen vivat sallistua sa-alueen 1 yhteenliittymään. Ne vivat lla jnkin hjelmamaan julkisia tai yksityisiä rganisaatiita (ks. khta Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). julkiset tai yksityiset ammatillisen kulutuksen tarjajat millä tahansa EQF-taslla, erityisesti ne, jilla n ma kulutussast tai jtka tarjavat ppispimuskulutusta tai yhteistä kulutusta (yhteistyökulutus) EU:n tai kansalliset rganisaatit tai verkstt, jtka edustavat tellisuutta, pkyrityksiä, työmarkkinasapulia, ammattikuntia tai kulutuksen sidsryhmiä, nurisjärjestöt mukaan lukien, sekä asiaankuuluvat alakhtaiset rganisaatit kauppa-, tellisuus- tai työvimakamarit ja muut välittävät elimet ammatillisen kulutuksen tarjajien verkstt ja ammatillisen kulutuksen tarjajia edustavat eurppalaiset tai kansalliset rganisaatit eurppalaiset ja/tai kansalliset työmarkkinasapulet työministeriöt tai niiden liitännäiselimet (laitkset tai neuvstt) julkiset tai yksityiset työvimatimistt työmarkkiniden tutkimuslaitkset, kansalliset tilastkeskukset julkiset tai yksityiset pienet, keskisuuret tai suuret yritykset (myös yhteiskunnalliset yritykset) innvaatieksysteemeissä timivat elinkeinelämän kehittämisvirastt ja rganisaatit työnantajien ja työntekijöiden alakhtaiset järjestöt ja ammattijärjestöt; käsitellisuusalja edustavat järjestöt eurppalaiset tai kansalliset alakhtaiset kattjärjestöt tutkimuslaitkset alakhtaiset saamisneuvstt ammatinvalinta- ja ura-hjausta, ammatillista hjausta ja tietpalveluja tarjavat elimet kulutuksesta tai työmarkkina-asiista paikallisella, alueellisella ja kansallisella taslla vastaavat viranmaiset. akkreditinteja, sertifiinteja tai tutkintjen tunnustamisia tai tutkintja myöntävät elimet (elimet, jilla n sääntelevä tehtävä). Hakijana vi lla mikä tahansa jnkin hjelmamaan sallistujarganisaati. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Alakhtaisessa saamisyhteenliittymässä n ltava mukana vähintään neljä hjelmamaata ja vähintään kahdeksan täysivaltaista kumppania, jista vähintään klme n yrityksiä, tellisuuden tai timialan edustajia (esim. kamareita tai ammattijärjestöjä) ja vähintään klme n kulutuksen tarjajia. Kaikki alat 134 lukuun ttamatta niitä alja, jtka vat tukikelpisia sa-alueen 3 mukaisesti. Kaksi vutta. Kest n valittava hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja niiden timintjen tyypin perusteella, jita hankkeessa n sen elinkaaren aikana tarkitus tteuttaa. Alakhtaisen saamisyhteenliittymän kesta vidaan pikkeustapauksessa pidentää edunsaajan pyynnöstä ja timeenpanvirastn sustumuksella krkeintaan kuusi kuukautta. Kknaistuen määrä ei tällöin muutu. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Saman vuden marraskuun 1. päivänä tai julukuun 1. päivänä tai seuraavan vuden tammikuun 1. päivänä alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään 28. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. 134 Sellaisina kuin ne määritellään Eurpan uninin tilastllisessa timialalukituksessa (Eurstat: NACE). 148

149 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät MYÖNTÄMISPERUSTEET OSA-ALUEESSA 1 Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 30 pistettä) Yhteys plitiikkaan: ehdtuksella edistetään eurppalaisia tavitteita, jtka kskevat innvatiivisten yhteistyökumppanuuksien kehittämistä ensimmäisenä askeleena khti ammatillisen huippusaamisen frumeiden perustamista. Ammattikulutuksen edustus: saamisyhteenliittymässä n kumppaneita, jtka edustavat riittävästi ammattikulutuksen suunnittelua ja tteuttamista. Alan edustus: saamisyhteenliittymässä n kumppaneita, jtka edustavat riittävästi asianmaista alaa. Digitaaliset taidt: missä määrin hakemuksessa aitaan tutkia digitaalisten taitjen tarpeita. Hakemuksia, jissa tämä asia n tettu humin, pidetään erityisen relevantteina. Vihreät taidt: missä määrin hakemuksessa aitaan tutkia vihreiden taitjen tarpeita, jtka liittyvät kierttaluteen siirtymiseen ja taluden viherryttämiseen. Hakemuksia, jissa tämä asia n tettu humin, pidetään erityisen relevantteina. Tarkitus: ehdtus liittyy hjelmatimen tavitteisiin. Jhdnmukaisuus: tavitteet perustuvat lutettavaan tarveanalyysiin, ne vat selkeästi määriteltyjä ja realistisia ja liittyvät sallistujarganisaatiiden ja hjelmatimen kannalta merkityksellisiin ngelmiin. Innvinti: ehdtuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdtus jhtaa innvatiivisiin tulksiin ja ratkaisuihin. Eurppalainen lisäarv: ehdtuksesta käy selvästi ilmi kansainvälisyyden tuma lisäarv. Jhdnmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavitteet, menetelmät ja timinnt vat ehdtetun budjetin mukaisia. Hakemus sisältää kattavan valikiman jhdnmukaisia ja tarkituksenmukaisia timintja, jilla täytetään nimetyt tarpeet ja jtka jhtavat dtettuihin tulksiin. Jäsentely: työhjelma n selkeä ja ymmärrettävä, ja se kattaa kaikki vaiheet (valmistelu, tteutus, hyödyntäminen, seuranta, arviinti ja tulsten levitys). Hallint: Ehdtuksessa esitetään selkeät hallintjärjestelyt. Aikataulut, hankerganisaati, tehtävät ja vastuualueet vat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hakemuksessa sitetaan asianmukaiset resurssit kullekin timinnlle. Budjetti sisältää nnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, jita ei le yli- eikä aliarviitu. Varainhidn valvnta ja laadunvarmistus: Valvntatimenpiteillä (esim. jatkuva laadunarviinti, vertaisarviinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattreilla varmistetaan, että hanketta tteutetaan laadukkaasti ja kustannustehkkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit n yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen n varauduttu asianmukaisin timin. Hankkeeseen n sisällytetty asiantuntijiden surittamia arviintiprsesseja. Yhteenliittymän työhjelmaan kuuluu riippumatn ulkinen laadunarviinti hankkeen pulivälissä ja sen päättyessä. 149

150 Ohjelmapas Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 25 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 20 pistettä) Rakenne: kumppanuuden kstumus vastaa hankkeen tavitteita, ja siinä vat tarpeen mukaan edustettuina asiantuntemus ja saaminen, jita tarvitaan suunniteltujen timien tteuttamisessa. Kumppaneiden edustavuus ja asiantuntemus kyseisellä alalla ja Eurpan taslla sitetaan vakuuttavasti. Kumppanit yhdistävät järjestelmä- ja alakhtaiset tiedt kyseisen alan saamistarpeiden ja kulutuskäytäntöjen vankkaan tuntemukseen. Mukana n eurppalaisia ja/tai yhteenliittymän kattamien maiden kansallisia työmarkkinasapulia, jille n sitettu selkeä rli. Kumppaneiden lisi jakauduttava yhteenliittymässä mukana leviin hjelmamaihin niin, että yhteenliittymällä n hyvät mahdllisuudet tteuttaa hanke yhteenliittymän kattamissa maissa (mukana n esim. Eurpan laajuinen timialajärjestö tai Eurpan tasn työmarkkinasapulia). Js ehdtuksessa n mukana elimiä, jilla n sääntelytehtävä ammatillisen kulutuksen alalla, sitä pidetään erityisen relevanttina. Situtuneisuus: vastuun- ja tehtävänjak n selkeä ja asianmukainen ja kert kaikkien sallistujarganisaatiiden situtuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta sallistumisesta sen tteuttamiseen man asiantuntemuksensa ja mien valmiuksiensa mukaisesti. Tehtävät: Krdinaattrin sitetaan kykenevän mitteettmasti hallinnimaan ja krdinimaan kansainvälisiä verkstja ja jhtamaan niitä mnimutkaisessa ympäristössä. Yksittäiset tehtävät n jaettu kunkin kumppanin taittiedn mukaisesti. Yhteistyö- ja ryhmähenki: ehdtus sisältää tehkkaan mekanismin, jka takaa, että sallistujarganisaatiiden, sallistujien ja muiden mahdllisten sidsryhmien välinen krdininti, päätöksentek ja viestintä vat krkealaatuisia. Tulsten hyödyntäminen: Ehdtuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidsryhmät hyödyntävät yhteenliittymän tulksia. Se sisältää keint hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen. Tulsten levittäminen: Hakemus sisältää selkeän tulstenlevityssuunnitelman sekä asianmukaiset timinnt, välineet ja kanavat, jiden avulla tulkset ja hyödyt saadaan tehkkaasti jaettua sidsryhmille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Sidsryhmiä vat päätöksentekijät, ammatinvalinnanhjaajat, yritykset ja nuret ppijat, jtka surittavat ppivelvllisuuskulutusta valmistuakseen ammatteihin, jista n työmarkkinilla paljn kysyntää tai jihin liittyy yrityksenperustamisptentiaalia. Hakemuksessa n myös ilmitettava, mitkä kumppanit vastaavat tulsten levittämisestä, ja esitettävä näyttöä niiden tulstenlevityskkemuksesta. Vaikuttavuus: Ehdtuksesta käy ilmi hankkeen yhteiskunnallinen ja taludellinen vaikuttavuus ja ulttuvuus. Siinä n mukana kumppaneita, jilla n merkittävä asema asianmaisella alalla ja alan kulutuksessa. Se sisältää timenpiteitä sekä tavitteita ja indikaattreita, jilla seurataan edistymistä ja arviidaan dtettuja (lyhyen ja pitkän aikavälin) vaikutuksia. Js mukana n vakuuttavasti (etenkin tutkintja) säänteleviä elimiä, jtka varmistavat kulutussisältöjen tunnustamisen ja sertifiinnin, ehdtus n erityisen relevantti. Js jk työmarkkinasapulia tai asianmaista alaa edustava eurppalainen alakhtainen kattjärjestö n täysivaltainen jäsen, ehdtus n erityisen relevantti. Js paikallisissa/alueellisissa innvaatieksysteemeissä timivia elinkeinelämän kehittämisvirastja ja rganisaatiita n täysivaltaisina jäseninä, ehdtus n erityisen relevantti. Avin julkaiseminen: 135 Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. 136 Jatkuvuus: ehdtuksessa selitetään, kuinka ammatillisen huippusaamisen pilttifrumit tetaan käyttöön ja kuinka niitä kehitetään edelleen. Ehdtuksessa esitetään timenpiteet sekä (eurppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahituslähteet, jiden avulla varmistetaan, että yhteenliittymän tuttamat tulkset ja hyödyt vat kestäviä pitkällä aikavälillä. Hakemuksen n saatava vähintään 70 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä khdassa hankkeen relevanssi ja hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu, 16 pistettä khdassa hankesuunnitelman ja tteutuksen laatu ja 11 pistettä khdassa vaikuttavuus ja tulsten levittäminen. 135 Edunsaajan n asetettava kaikki Erasmus+ -rahituksella tutetut petusaineistt saataville maksutta ja avimella lisenssillä 136 Tapa, jlla teksen mistaja sallii kaikkien käyttää, jakaa ja mukauttaa kyseistä resurssia. Kullakin resurssilla n lisenssi. Avin lisenssi ei merkitse tellis- ja tekijänikeuksien tai niiden perusteella saatavan hyödyn siirta. 150

151 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät OSA-ALUE 2: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SUUNNITTELUA JA TOTEUTTAMISTA KÄSITTELEVÄT ALAKOHTAISET OSAAMISYHTEENLIITTYMÄT TUKIKELPOISUUSPERUSTEET OSA-ALUEESSA 2 Hakukelpisuus Tukikelpiset sallistujarganisaatit Osallistujarganisaatiiden määrä ja prfiili Tukikelpiset alat Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Seuraavat rganisaatit mahdllisine sidsyhteisöineen vivat sallistua sa-alueen 2 yhteenliittymään. Ne vivat lla jnkin hjelmamaan julkisia tai yksityisiä rganisaatiita (ks. khta Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). julkiset tai yksityiset ammatillisen kulutuksen tarjajat, mukaan lukien ssiaaliset yritykset, erityisesti, js niillä n ma kulutussast tai ne tarjavat ppispimuskulutusta tai yhteistä kulutusta (yhteistyökulutus) tellisuutta edustavat EU:n laajuiset tai kansalliset rganisaatit; pienet ja keskisuuret yritykset; alakhtaiset rganisaatit ammatillisen kulutuksen tarjajien verkstt ja ammatillisen kulutuksen tarjajia edustavat eurppalaiset tai kansalliset rganisaatit alueellisen ja kansallisen tasn petusviranmaiset sekä petusministeriöt eurppalaiset tai kansalliset rganisaatit tai verkstt, jtka edustavat työmarkkinasapulia, tellisuutta, alakhtaisia rganisaatiita, ammattikuntia tai kulutuksen sidsryhmiä, myös nurisjärjestöt kauppa- ja tellisuuskamarit, käsitellisuus- tai muut työntekijöitä edustavat yhdistykset ja muut välittävät elimet alakhtaiset saamisneuvstt elinkeinelämän kehittämisvirastt, tilastelimet ja tutkimuslaitkset kulttuuri- ja/tai luvan alan timijat ammatinvalinta- ja ura-hjausta, ammatillista hjausta, tietpalveluja tai työllisyyspalveluja tarjavat elimet akkreditinteja, sertifiinteja tai tutkintjen tunnustamisia tai tutkintja myöntävät elimet (elimet, jilla n sääntelevä tehtävä). Hakijana vi lla mikä tahansa jnkin hjelmamaan sallistujarganisaati. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Alakhtaisessa saamisyhteenliittymässä n ltava mukana vähintään neljä hjelmamaata ja vähintään kahdeksan täysivaltaista kumppania, jista vähintään klme n yrityksiä, tellisuuden tai timialan edustajia (esim. kauppa- tai tellisuuskamareita, ammattijärjestöjä) ja vähintään klme n kulutuksen tarjajia. Kaikki alat 137 lukuun ttamatta niitä kuutta alaa, jtka vat tukikelpisia sa-alueen 3 mukaisesti. Kaksi tai klme vutta. Kest n valittava hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja niiden timintjen tyypin perusteella, jita hankkeessa n sen elinkaaren aikana tarkitus tteuttaa. Alakhtaisen saamisyhteenliittymän kesta vidaan pikkeustapauksessa pidentää edunsaajan pyynnöstä ja timeenpanvirastn sustumuksella krkeintaan kuusi kuukautta. Kknaistuen määrä ei tällöin muutu. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Saman vuden marraskuun 1. päivänä tai julukuun 1. päivänä tai seuraavan vuden tammikuun 1. päivänä alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään 28. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C- sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET OSA-ALUEESSA 2 Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: 137 Sellaisina kuin ne määritellään Eurpan uninin tilastllisessa timialalukituksessa (Eurstat: NACE). 151

152 Ohjelmapas Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä) Hankesuunnitelm an ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 30 pistettä) Hankeryhmän ja Yhteys EU:n plitiikkaan ja alitteisiin: Ehdtuksessa tetaan humin ammatillista kulutusta kskevat EU:n tavitteet, ja sillä edistetään niitä. Siinä tetaan humin saamisen kehittämistä kskevat EU:n välineet ja alitteet, ja sillä edistetään niiden näkyvyyttä. Ehdtus perustuu sveltuvin sin eurppalaisen saamisneuvstn työhön. Ammattikulutuksen edustus: saamisyhteenliittymässä n kumppaneita, jtka edustavat riittävästi ammattikulutuksen suunnittelua ja tteuttamista. Alan edustus: saamisyhteenliittymässä n kumppaneita, jtka edustavat riittävästi asianmaista alaa. Digitaaliset taidt: Missä määrin hakemuksessa integridaan digitaalisia taitja yhden tai useamman tisiinsa liittyvän ammattiprfiilin kulutussisältöön. Hakemuksia, jissa tämä asia n tettu humin, pidetään erityisen relevantteina. Vihreät taidt: Missä määrin hakemuksessa integridaan kierttaluteen siirtymiseen ja taluden viherryttämiseen liittyviä taitja yhden tai useamman tisiinsa liittyvän ammattiprfiilin kulutussisältöön. Hakemuksia, jissa tämä asia n tettu humin, pidetään erityisen relevantteina. Tarkitus: ehdtus liittyy hjelmatimen tavitteisiin (ks. khta Mitkä vat alakhtaisen saamisyhteenliittymän tavitteet? ). Jhdnmukaisuus: tavitteet perustuvat lutettavaan tarveanalyysiin, ne vat selkeästi määriteltyjä ja realistisia ja liittyvät sallistujarganisaatiiden ja hjelmatimen kannalta merkityksellisiin ngelmiin. Innvinti: ehdtuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdtus jhtaa innvatiivisiin tulksiin ja ratkaisuihin. Eurppalainen lisäarv: ehdtuksesta käy selvästi ilmi kansainvälisyyden tuma lisäarv. Jhdnmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavitteet, menetelmät ja timinnt vat ehdtetun budjetin mukaisia. Hakemus sisältää kattavan valikiman jhdnmukaisia ja tarkituksenmukaisia timintja, jilla täytetään nimetyt tarpeet ja jtka jhtavat dtettuihin tulksiin. Jäsentely: työhjelma n selkeä ja ymmärrettävä, ja se kattaa kaikki vaiheet (valmistelu, tteutus, hyödyntäminen, seuranta, arviinti ja tulsten levitys). Menetelmä: ehdtus n esimerkiksi seuraavien saamiseen ja ammatteihin liittyvien EU:n välineiden mukainen, ja siinä hyödynnetään niitä: eurppalainen tutkintjen viitekehys 138, ECVET 139, EQAVET 140, Eurpass 141, EURES 142, Drp 'Pin 143 ja ESCO 144. Ehdtuksessa tetaan mahdllisuuksien mukaan humin ja hyödynnetään asiaan liittyviä aiempia timintja (esim. hjelmamaiden alitteita, Eurpan innvaati- ja teknlgiainstituutin saamis- ja innvaatiyhteisöjä 145 sekä aiempia ja nykyisiä saamisyhteenliittymiä 146. Siinä käytetään ppimistulksiin perustuvaa lähestymistapaa, ECVET:iä (ppimistulsyksiköitä) ja EQAVET:n laadunvarmistusperiaatteita. Hallint: Ehdtuksessa esitetään selkeät hallintjärjestelyt. Aikataulut, hankerganisaati, tehtävät ja vastuualueet vat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hakemuksessa sitetaan asianmukaiset resurssit kullekin timinnlle. Budjetti sisältää nnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, jita ei le yli- eikä aliarviitu. Järjestelyt sallistujien ppimistulsten tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi vat laadukkaat ja avimuutta ja tunnustamista lisäävien uninin välineiden ja periaatteiden mukaiset. Varainhidn valvnta ja laadunvarmistus: Valvntatimenpiteillä (esim. jatkuva laadunarviinti, vertaisarviinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattreilla varmistetaan, että hanketta tteutetaan laadukkaasti ja kustannustehkkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit n yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen n varauduttu asianmukaisin timin. Hankkeeseen n sisällytetty asiantuntijiden surittamia arviintiprsesseja. Yhteenliittymän työhjelmaan kuuluu riippumatn ulkinen laadunarviinti hankkeen pulivälissä ja sen päättyessä. Rakenne: Hankeryhmän kstumus vastaa hankkeen tavitteita, ja siinä vat tarpeen mukaan edustettuina asiantuntemus ja saaminen, jita tarvitaan petussuunnitelmien laadinnassa, pätevyysvaatimusten suunnittelussa, kulutuksen tteutusmenetelmissä ja tr-skills-alliances_fi 152

153 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät (enintään 25 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 20 pistettä) kulutusplitiikassa. Kumppaneiden edustavuus ja asiantuntemus kyseisellä alalla ja Eurpan taslla sitetaan vakuuttavasti. Järjestelmä- ja alakhtaiset tiedt yhdistyvät kumppanuudessa kyseisen alan saamistarpeiden ja kulutuskäytäntöjen vankkaan tuntemukseen. Hakemuksia, jissa n mukana eurppalaisia ja/tai yhteenliittymän kattamien maiden kansallisia työmarkkinasapulia, jille n sitettu selkeä rli petussuunnitelman tai -suunnitelmien laadinnassa ja työssäppimisen varmistamisessa, pidetään erityisen relevantteina. Kumppaneiden lisi jakauduttava yhteenliittymässä mukana leviin hjelmamaihin niin, että yhteenliittymällä n hyvät mahdllisuudet tteuttaa hanke katetuissa maissa (mukana n esim. Eurpan laajuinen timialajärjestö tai Eurpan tasn työmarkkinasapulia). Js hakemuksessa n lisäksi mukana ammattikulutusta säänteleviä tahja, sitä pidetään erityisen relevanttina. Situtuneisuus: vastuun- ja tehtävänjak n selkeä ja asianmukainen ja kert kaikkien sallistujarganisaatiiden situtuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta sallistumisesta sen tteuttamiseen man asiantuntemuksensa ja mien valmiuksiensa mukaisesti. Tehtävät: Krdinaattrin sitetaan kykenevän mitteettmasti hallinnimaan ja krdinimaan kansainvälisiä verkstja ja jhtamaan niitä mnimutkaisessa ympäristössä. Yksittäiset tehtävät n jaettu kunkin kumppanin taittiedn mukaisesti. Yhteistyö- ja ryhmähenki: ehdtus sisältää tehkkaan mekanismin, jka takaa, että sallistujarganisaatiiden, sallistujien ja muiden mahdllisten sidsryhmien välinen krdininti, päätöksentek ja viestintä vat krkealaatuisia. Tulsten hyödyntäminen: Ehdtuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidsryhmät hyödyntävät yhteenliittymän tulksia. Se sisältää keint hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen. Tulsten levittäminen: Hakemus sisältää selkeän tulstenlevityssuunnitelman sekä asianmukaiset timinnt ajituksineen, välineet ja kanavat, jiden avulla tulkset ja hyödyt saadaan tehkkaasti jaettua sidsryhmille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Sidsryhmiä vat päätöksentekijät, ammatinvalinnanhjaajat, yritykset ja nuret ppijat, jtka surittavat ppivelvllisuuskulutusta valmistuakseen ammatteihin, jista n työmarkkinilla paljn kysyntää tai jihin liittyy yrityksenperustamisptentiaalia. Hakemuksessa n myös ilmitettava, mitkä kumppanit vastaavat tulsten levittämisestä, ja esitettävä näyttöä niiden tulstenlevityskkemuksesta. Vaikuttavuus: Ehdtuksesta käy ilmi hankkeen yhteiskunnallinen ja taludellinen vaikuttavuus ja ulttuvuus. Siinä n mukana kumppaneita, jilla n merkittävä asema asianmaisella alalla ja alan kulutuksessa. Se sisältää timenpiteitä sekä tavitteita ja indikaattreita, jilla seurataan edistymistä ja arviidaan dtettuja (lyhyen ja pitkän aikavälin) vaikutuksia. Js mukana n vakuuttavasti (etenkin tutkintja) säänteleviä elimiä, jtka varmistavat kulutussisältöjen tunnustamisen ja sertifiinnin, hakemusta pidetään erityisen relevanttina. Js jk työmarkkinasapulia tai asianmaista alaa edustava eurppalainen alakhtainen kattjärjestö n täysivaltainen jäsen, hakemusta pidetään erityisen relevanttina. Avin julkaiseminen: 147 Ehdtuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien 148 avulla, eikä se sisällä suhteettmia rajituksia. Jatkuvuus: Ehdtuksessa selstetaan, miten kansallista ja alueellista käyttööntta kskevaa timintasuunnitelmaa kehitetään. Ehdtuksessa esitetään timenpiteet sekä (eurppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahituslähteet, jiden avulla varmistetaan, että yhteenliittymän tuttamat tulkset ja hyödyt vat kestäviä pitkällä aikavälillä. Hakemuksen n saatava vähintään 70 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä khdassa hankkeen relevanssi ja hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu, 16 pistettä khdassa hankesuunnitelman ja tteutuksen laatu ja 11 pistettä khdassa vaikuttavuus ja tulsten levittäminen. OSA-ALUE 3: ALAKOHTAISTA OSAAMISYHTEISTYÖTÄ KOSKEVAA UUTTA STRATEGISTA TOIMINTAMALLIA (SUUNNITELMAA) TOTEUTTAVAT ALAKOHTAISET OSAAMISYHTEENLIITTYMÄT TUKIKELPOISUUSPERUSTEET OSA-ALUEESSA 3 Tukikelpiset Seuraavat rganisaatit mahdllisine sidsyhteisöineen vivat sallistua sa-alueen Edunsaajan n asetettava kaikki Erasmus+ -rahituksella tutetut petusaineistt saataville maksutta ja avimella lisenssillä. 148 Avimen lisenssin kautta teksen mistaja sallii kaikkien käyttää, jakaa ja mukauttaa kyseistä resurssia. Kullakin resurssilla n lisenssi. Avin lisenssi ei merkitse tellis- ja tekijänikeuksien tai niiden perusteella saatavan hyödyn siirta. 153

154 Ohjelmapas sallistujarganisaatit yhteenliittymään. Ne vivat lla jnkin hjelmamaan julkisia tai yksityisiä rganisaatiita (ks. khta Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). valituilla alilla timivat julkiset tai yksityiset yritykset erityisesti, js niillä n ma kulutussast tai ne tarjavat ppispimuskulutusta tai yhteistä kulutusta (yhteistyökulutus) tellisuutta edustavat EU:n laajuiset tai kansalliset rganisaatit; pienet ja keskisuuret yritykset; alakhtaiset rganisaatit julkiset tai yksityiset kulutuksen tarjajat, mukaan lukien kulutuskeskukset ja krkeakulut kulutuksen tarjajien verkstt ja kulutuksen tarjajia edustavat eurppalaiset tai kansalliset rganisaatit alueellisen ja kansallisen tasn petus- tai työllisyysviranmaiset sekä petus- ja työministeriöt eurppalaiset tai kansalliset rganisaatit tai verkstt, jtka edustavat työmarkkinasapulia, tellisuutta, alakhtaisia rganisaatiita, ammattikuntia tai kulutuksen sidsryhmiä, myös nurisjärjestöt kauppa- ja tellisuuskamarit, käsitellisuus- ja muut työntekijöitä edustavat yhdistykset ja muut välittävät elimet alakhtaiset saamisneuvstt elinkeinelämän kehittämisvirastt, tilastelimet ja tutkimuslaitkset ammatinvalinta- ja ura-hjausta, ammatillista hjausta, tietpalveluja tai työllisyyspalveluja tarjavat elimet akkreditinteja, sertifiinteja tai tutkintjen tunnustamisia tai tutkintja myöntävät elimet (elimet, jlla n sääntelevä tehtävä) alan alueellisia tai kansallisia viranmaisia edustavat elimet. Hakukelpisuus Osallistujarganis aatiiden määrä ja prfiili Hakijana vi lla mikä tahansa jnkin hjelmamaan sallistujarganisaati. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Alakhtaisessa saamisyhteenliittymässä n ltava mukana vähintään kahdeksan hjelmamaata ja vähintään 12 täysivaltaista kumppania, jista vähintään viisi n yrityksiä tai tellisuuden tai timialan edustajia (esim. kauppa- tai tellisuuskamareita, ammattiliittja tai ammattijärjestöjä) ja vähintään viisi n kulutuksen tarjajia. Tukikelpiset alat 1. Akut sähköiseen liikkuvuuteen 2. Bitalus, maataluden uudet teknlgiat & innvaatit 3. Pulustusteknlgia 4. Energian arvketjun digitalisinti 5. Energiaintensiiviset tellisuudenalat / tellinen symbisi 6. Mikrelektrniikan valmistus & suunnittelu Neljä vutta. Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Alakhtaisen saamisyhteenliittymän kesta vidaan pikkeustapauksessa pidentää edunsaajan pyynnöstä ja timeenpanvirastn sustumuksella krkeintaan kuusi kuukautta. Kknaistuen määrä ei tällöin muutu. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Saman vuden marraskuun 1. päivänä tai julukuun 1. päivänä tai seuraavan vuden tammikuun 1. päivänä alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään 28. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Lisätietja, jtka n tettava humin eri alja kskevissa sa-alueeseen 3 kuuluvissa hankkeissa Osa-alueessa 3 (alakhtaista saamisyhteistyötä kskevaa uutta strategista timintamallia (suunnitelmaa) tteuttavat alakhtaiset saamisyhteenliittymät) n tettava kullakin alalla humin seuraavat tiedt: 154

155 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät Akut sähköiseen liikkuvuuteen Bitalus, maataluden uudet teknlgiat & innvaatit Yhteenliittymässä n ltava edustettuina ainakin seuraavat kaksi ensimmäistä alaa: akkukennjen ja akkujen massatutantn (sähköistä liikkuvuutta, energian varastintia ja muita tellisia svelluksia varten) tarvittava ammattitait, mukaan lukien akkukennjen materiaalien, akkukennjen ja akkujen/akkujärjestelmien valmistukseen vaaditut taidt nykyiset ja dtettavissa levat akkuteknlgiiden sukuplvet (esim. nykyinen ja kehittynyt litiumini sekä tulevaisuuden kiinteän elektrlyytin litiumini) teknlgia, jka liittyy sähköisen liikkuvuuden akkujen uusikäyttöön (esim. energian varastinnissa) ja kierrätykseen. Täydentävyyden ja synergian varmistamiseksi timintjen n vastattava alaa kskevaa lemassa levaa näyttöä, esimerkiksi seuraavissa asiakirjissa ja hankkeissa esitettyjä timia ja suuntaviivja: suunnitelma alakhtaiselle saamisyhteistyölle auttellisuudessa 149 kmissin tiednant: Vähäpäästöisen liikkuvuuden tteuttaminen COM(2017) kmissin tiednant: Eurppa liikkeellä COM(2018) ja sen liite II akkuja kskeva strateginen timintasuunnitelma 152 GEAR ryhmän lppuraprtti (Final Reprt f the High Level Grup n the Cmpetitiveness and Sustainable Grwth f the Autmtive Industry in the EU) 153 strateginen energiateknlgiasuunnitelma (SET-suunnitelma). 154 Yhteenliittymässä n ltava edustettuina ainakin kaksi seuraavista alista: maataluden kestävyys, lunnnvarjen hit ja ilmasttimet digitaaliteknlgia, digitalisinti, massadata (big data) ja tekäly bitalus, kierttalus ja biphjaiset tutteet. Täydentävyyden ja synergian varmistamiseksi timintjen n vastattava alaa kskevia lemassa levia alitteita ja näyttöä, esimerkiksi seuraavissa asiakirjissa esitettyjä timia ja suuntaviivja: maataluden tutkimuksen pysyvä kmitea (The Standing Cmmittee n Agricultural Research, SCAR) 155 erityisesti maataluden tiet- ja innvintijärjestelmää kskeva työ (Agricultural Knwledge and Innvatin System, AKIS) yhteistä maatalusplitiikkaa kskeva lainsäädäntö 156 digitaalisten sisämarkkiniden strategia 157 strateginen lähestymistapa EU:n maatalustutkimukseen ja -innvintiin 158 bitalutta kskeva EU:n strategia 159 kierttalutta kskeva EU:n timintasuunnitelma 160 EU:n metsästrategia 161 EU:n ilmasttimet 162 asiaankuuluvat Hrizn , biphjaisten tellisuudenaljen yhteisyritys- 164 ja LIFE 165 -hjelmat. Yhteenliittymässä n ltava edustettuina ainakin kaksi seuraavista alista: mnimutkaiset asejärjestelmät ballistiikka ks. myös

156 Ohjelmapas Energian arvketjun digitalisinti Energiaintensiiviset tellisuudenalat / tellinen symbisi rbtiikka, autnmiset järjestelmät, tekäly C4ISTAR (jhtaminen, hallinta, viestintäyhteydet, tietknejärjestelmät, tiednkeruu/tiedustelu, valvnta jne.). Täydentävyyden ja synergian varmistamiseksi timintjen n vastattava alaa kskevia lemassa levia alitteita ja näyttöä, esimerkiksi seuraavissa asiakirjissa esitettyjä timia ja suuntaviivja: Visin n defence-related skills fr tday and tmrrw: skills data analysis identifying the gaps (suunniteltu julkaisu lkakuussa 2018) 166 Eurpean Defence Skills Partnership 167 Eurpan pulustusrahast Ehdtus asetukseksi COM(2018) EU:n pulustusrahastn käyttööntt COM(2017) Eurpan pulustusalan timintasuunnitelma COM(2016) Study n skills and cmpetence in Defence (2015) 171 Khti kilpailukykyisempää ja tehkkaampaa pulustus- ja turvallisuusalaa COM(2013) etenemissuunnitelma tiednannn COM(2013) 387 timeenpanlle 173 julukuussa 2013 kkntuneen Eurppa-neuvstn päätelmät. 174 Yhteenliittymässä n ltava edustettuina ainakin kaksi seuraavista alista: energiansiirrn ja jakeluverkstjen digitalisinti, mukaan lukien älyverkt ja älykkäät mittausjärjestelmät energia-alan tiet- ja viestintäjärjestelmät, mukaan lukien tiednhallinta ja kyberturvallisuus uudet energiapalvelut, mukaan lukien kysyntäjust ja muut energiatietihin liittyvät palvelut energian timituksen ja tutannn energiakäänne ja digitalisinti. Täydentävyyden ja synergian varmistamiseksi timintjen n vastattava alaa kskevia lemassa levia alitteita ja näyttöä, esimerkiksi seuraavissa asiakirjissa esitettyjä timia ja suuntaviivja: Puhdasta energiaa kaikille eurppalaisille -säädöspaketti 175 energiauninia kskeva puitestrategia 176 klmas energiapaketti 177 sähköverkksäännöt ja -hjeet. 178 Yhteenliittymässä n ltava edustettuina ainakin kaksi seuraavista alista: tellisen symbisin teknlgiat energiatehkkuusteknlgiat energiakatselmukset ja energianhallinta. Täydentävyyden ja synergian varmistamiseksi timintjen n vastattava alaa kskevia lemassa levia alitteita ja näyttöä, esimerkiksi seuraavissa asiakirjissa esitettyjä timia ja suuntaviivja: a) vuden 2018 kierttaluspaketti, mukaan lukien EU:n muveja kskeva strategia 179 vuden 2017 tiednant Uudistettu EU:n tellisuuspliittinen strategia 180 vuden 2011 etenemissuunnitelma khti resurssitehkasta Eurppaa 181 epävirallinen asiakirja EU:n energiaintensiivisen tellisuuden kilpailukyvystä

157 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät Mikrelektrniikan valmistus & suunnittelu raprtti plitiikkahankkeesta (2018) Pathways t sustainable industries: Energy efficiency and CO2 utilisatin 183 strateginen energiateknlgiasuunnitelman (SET-suunnitelma) timi energiatehkkuusdirektiivi 185 jätedirektiivi 186 parasta käytettävissä levaa tekniikkaa kskevat vertailuasiakirjat (BREF-asiakirjat) 187 Erasmus+ -hjelmasta rahitetut hankkeet: Recycle Art, ENACTPLUS 188, SEEREUSE 189 Hrizn hankkeet, kuten MAESTRI, SCALER, SHAREBOX, SYMBIOPTIMA, EPOS 190 Yhteenliittymässä n ltava edustettuina ainakin kaksi seuraavista alista: elektrniikkakmpnenttien suunnittelu digitaali-, analgia- tai sekasignaalipiirejä varten, kattaen tiedn käsittelyn ja varastinnin, radi- ja mikraallt, anturit (kuvannus, ftniikka jne.) ja timilaitteet (mikrsysteemit, jne.) elektrniikkajärjestelmien suunnittelu, esimerkiksi järjestelmäpiirit, ns. system-inpackage-ratkaisut, laitteistjen ja hjelmistjen yhteissuunnittelu elektrniikan valmistuksen perusteet, kuten edistyneet materiaalit, käsittelylaitteet, tutantprsessit, testaaminen, pakkaaminen, ennakivat/ehkäisevät palvelut. Täydentävyyden ja synergian varmistamiseksi timintjen n vastattava alaa kskevia lemassa levia alitteita ja näyttöä, esimerkiksi seuraavissa asiakirjissa esitettyjä timia ja suuntaviivja: digitaalitaitja ja työpaikkja edistävä kaliti Eurpan kmissin DG Cnet 191 eurppalaisen tellisuuden strategisen etenemissuunnitelman täytäntöönpansuunnitelma 2014 elektrniikka-alan eturivin timijiden ryhmä (Electrnics Leaders Grup) 192 Skills fr Key Enabling Technlgies in Eurpe, tutkimus 2016, Eurpan kmissin DG Grw 193 kehitystä vauhdittava keskeinen teknlgia, lppuraprtti 2016, kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknlgiaa käsittelevä krkean tasn asiantuntijaryhmä 194 ja Re-Finding Industry 2018, tellisuuden teknlgiita käsittelevä krkean tasn strategiaryhmä 195 uudistettu EU:n tellisuuspliittinen strategia Eurpan tellisuuden digitalisinti Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET OSA-ALUEESSA 3 Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Yhteys EU:n plitiikkaan ja alitteisiin: Ehdtuksessa tetaan humin ammatillista kulutusta kskevat EU:n tavitteet, ja sillä edistetään niitä. Siinä tetaan humin saamisen kehittämistä kskevat EU:n välineet ja alitteet, ja sillä edistetään niiden näkyvyyttä. Ehdtus perustuu sveltuvin sin eurppalaisen saamisneuvstn työhön. Kulutuksen edustus: yhteenliittymässä n kumppaneita, jtka edustavat riittävästi kulutuksen tarjajia Alan edustus: saamisyhteenliittymässä n kumppaneita, jtka edustavat riittävästi asianmaista alaa. Digitaaliset taidt ja keskeiset mahdllistavat teknlgiat: Missä määrin hakemuksessa

158 Ohjelmapas Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 30 pistettä) integridaan digitaalisia taitja yhden tai useamman tisiinsa liittyvän ammattiprfiilin kulutussisältöön. Hakemuksia, jissa tämä asia n tettu humin, pidetään erityisen relevantteina. Vihreät ja siniset taidt: Missä määrin hakemuksessa tetaan humin kierttaluteen siirtymiseen ja taluden viherryttämiseen liittyvät taidt yhden tai useamman tisiinsa liittyvän ammattiprfiilin saamistarpeiden ja kulutussisällön salta. Hakemuksia, jissa tämä asia n tettu humin, pidetään erityisen relevantteina. Tarkitus: Ehdtus liittyy 2 khdassa kuvattuihin hjelmatimen tavitteisiin, aihepiireihin ja timintihin. Ehdtuksella edistetään sellaisten kansainvälisten verkstjen ja yhteistyövälineiden lumista alan sidsryhmien välillä, jiden avulla vidaan mukauttaa kulutusta alan tellisuuden kehittyviin tarpeisiin. Jhdnmukaisuus: tavitteet perustuvat lutettavaan tarveanalyysiin, ne vat selkeästi määriteltyjä ja realistisia ja liittyvät sallistujarganisaatiiden ja hjelmatimen kannalta merkityksellisiin ngelmiin. Innvinti: ehdtuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdtus jhtaa innvatiivisiin tulksiin ja ratkaisuihin. Eurppalainen lisäarv: ehdtuksesta käy selvästi ilmi kansainvälisyyden tuma lisäarv. Jhdnmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavitteet, menetelmät ja timinnt vat ehdtetun budjetin mukaisia. Hakemus sisältää kattavan valikiman jhdnmukaisia ja tarkituksenmukaisia timintja, jilla täytetään nimetyt tarpeet ja jtka jhtavat dtettuihin tulksiin. Jäsentely: työhjelma n selkeä ja ymmärrettävä, ja se kattaa kaikki vaiheet (valmistelu, tteutus, hyödyntäminen, seuranta, arviinti ja tulsten levitys). Menetelmä: ehdtus n esimerkiksi seuraavien saamiseen ja ammatteihin liittyvien EU:n välineiden mukainen, ja siinä hyödynnetään niitä: eurppalainen tutkintjen viitekehys 198, ECVET 199, EQAVET 200, Eurpass 201, EURES 202, Drp 'Pin 203 ja ESCO 204. Ehdtuksessa tetaan mahdllisuuksien mukaan humin ja hyödynnetään asiaan liittyviä aiempia timintja (esim. hjelmamaiden alitteita, Eurpan innvaati- ja teknlgiainstituutin saamis- ja innvaatiyhteisöjä 205 sekä aiempia ja nykyisiä saamisyhteenliittymiä 206. Siinä käytetään ppimistulksiin perustuvaa lähestymistapaa, ECVET:iä (ppimistulsyksiköitä) ja EQAVET:n laadunvarmistusperiaatteita. Hallint: Ehdtuksessa esitetään selkeät hallintjärjestelyt. Aikataulut, hankerganisaati, tehtävät ja vastuualueet vat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hakemuksessa sitetaan asianmukaiset resurssit kullekin timinnlle. Budjetti sisältää nnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, jita ei le yli- eikä aliarviitu. Järjestelyt sallistujien ppimistulsten tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi vat laadukkaat ja avimuutta ja tunnustamista lisäävien uninin välineiden ja periaatteiden mukaiset. Varainhidn valvnta ja laadunvarmistus: Valvntatimenpiteillä (esim. jatkuva laadunarviinti, vertaisarviinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattreilla varmistetaan, että hanketta tteutetaan laadukkaasti ja kustannustehkkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit n yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen n varauduttu asianmukaisin timin. Hankkeeseen n sisällytetty asiantuntijiden surittamia arviintiprsesseja. Yhteenliittymän työhjelmaan kuuluu riippumatn ulkinen laadunarviinti hankkeen pulivälissä ja sen päättyessä. Hankeryhmän ja Rakenne: Hankeryhmän kstumus vastaa hankkeen tavitteita, ja siinä vat tarpeen mukaan edustettuina asiantuntemus ja saaminen, jita tarvitaan saamistarpeiden tunnistamisessa ja ennakinnissa, saamistarjnnassa, petussuunnitelmien laadinnassa, pätevyysvaatimusten suunnittelussa, kulutuksen tteutusmenetelmissä ja kulutusplitiikassa. Järjestelmä- ja alakhtaiset tiedt yhdistyvät kumppanuudessa tr-skills-alliances_fi 158

159 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 20 pistettä) kyseisen alan saamistarpeiden ja kulutuskäytäntöjen vankkaan tuntemukseen. Kk ala n yhteenliittymässä riittävästi edustettuna: kumppaneiden edustavuus ja asiantuntemus kyseisellä alalla ja Eurpan taslla sitetaan vakuuttavasti. Hakemuksia, jissa n mukana eurppalaisia ja/tai yhteenliittymän kattamien maiden kansallisia työmarkkinasapulia, pidetään erityisen relevantteina. Kumppaneiden lisi jakauduttava yhteenliittymässä mukana leviin hjelmamaihin niin, että yhteenliittymällä n hyvät mahdllisuudet tteuttaa hanke katetuissa maissa (mukana n esim. Eurpan laajuinen timialajärjestö tai Eurpan tasn työmarkkinasapulia). Js ehdtuksessa n mukana elimiä, jilla n sääntelytehtävä kulutusalalla, sitä pidetään erityisen relevanttina. Situtuneisuus: vastuun- ja tehtävänjak n selkeä ja asianmukainen ja kert kaikkien sallistujarganisaatiiden situtuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta sallistumisesta sen tteuttamiseen man asiantuntemuksensa ja mien valmiuksiensa mukaisesti. Tehtävät: Krdinaattrin sitetaan kykenevän mitteettmasti hallinnimaan ja krdinimaan kansainvälisiä verkstja ja jhtamaan niitä mnimutkaisessa ympäristössä. Yksittäiset tehtävät n jaettu kunkin kumppanin taittiedn mukaisesti. Yhteistyö- ja ryhmähenki: ehdtus sisältää tehkkaan mekanismin, jka takaa, että sallistujarganisaatiiden, sallistujien ja muiden mahdllisten sidsryhmien välinen krdininti, päätöksentek ja viestintä vat krkealaatuisia. Tulsten hyödyntäminen: ehdtuksesta käy ilmi, miten yhteenliittymän tulkset tetaan käyttöön sallistuvissa maissa. Tulsten levittäminen: Hakemus sisältää selkeän tulstenlevityssuunnitelman sekä asianmukaiset timinnt ajituksineen, välineet ja kanavat, jiden avulla tulkset ja hyödyt saadaan tehkkaasti jaettua sidsryhmille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Sidsryhmiä vat päätöksentekijät, ammatinvalinnanhjaajat, yritykset ja nuret ppijat, jtka surittavat ppivelvllisuuskulutusta valmistuakseen ammatteihin, jista n työmarkkinilla paljn kysyntää tai jihin liittyy yrityksenperustamisptentiaalia. Lisäksi hakemuksessa selstetaan, miten knkreettisia esimerkkejä parhaista käytännöistä kartitetaan, dkumentidaan ja levitetään. Hakemuksessa n myös ilmitettava, mitkä kumppanit vastaavat tulsten levittämisestä, ja esitettävä näyttöä niiden tulstenlevityskkemuksesta. Vaikuttavuus: Ehdtuksesta käy ilmi hankkeen yhteiskunnallinen ja taludellinen vaikuttavuus ja ulttuvuus. Siinä n mukana kumppaneita, jilla n merkittävä asema asianmaisella alalla ja alan kulutuksessa. Se sisältää timenpiteitä sekä tavitteita ja indikaattreita, jilla seurataan edistymistä ja arviidaan dtettuja (lyhyen ja pitkän aikavälin) vaikutuksia. Yhteenliittymään kuuluu aktiivisina jäseninä (etenkin tutkintja) säänteleviä elimiä, jtka varmistavat kulutussisältöjen tunnustamisen ja sertifiinnin. Js jk työmarkkinasapulia tai asianmaista alaa edustava eurppalainen alakhtainen kattjärjestö n täysivaltainen jäsen, hakemusta pidetään erityisen relevanttina. Avin julkaiseminen: Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Jatkuvuus: Ehdtuksessa selstetaan, miten kansallista ja alueellista käyttööntta kskevaa timintasuunnitelmaa kehitetään. Ehdtuksessa selstetaan, miten kansallista ja alueellista käyttööntta kskevaa timintasuunnitelmaa kehitetään. Ehdtuksessa esitetään timenpiteet sekä (eurppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahituslähteet, jiden avulla varmistetaan, että yhteenliittymän tuttamat tulkset ja hyödyt vat kestäviä pitkällä aikavälillä ja jatkuvat hankkeen päätyttyä. Osa-alueessa 3 vidaan rahittaa ainastaan yksi ehdtus pilttialaa khti. Hakemuksen n saatava vähintään 70 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä khdassa hankkeen relevanssi ja hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu, 16 pistettä khdassa hankesuunnitelman ja tteutuksen laatu ja 11 pistettä khdassa vaikuttavuus ja tulsten levittäminen. MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? Laadunvarmistus n välttämätöntä sen takaamiseksi, että yhteenliittymät tuttavat dtettuja tulksia ja saavat aikaan vaikutuksia, jtka ulttuvat sallistujarganisaatiita paljn laajemmalle. Yhteenliittymien dtetaan tuttavan tulksia, jtka vat laajasti siirrettävissä kyseisen timialan sisällä. Niiden n siksi esitettävä lutettava laadunhallintasuunnitelma. Asiantuntijiden surittamien arviintiprsessien lisi myös kuuluttava erttamattmana sana yhteenliittymien hankkeisiin. Yhteenliittymän työhjelmaan n siksi kuuluttava riippumatn ulkinen laadunarviinti, jta kskeva raprtti 159

160 Ohjelmapas timitetaan hankkeen pulivälissä ja sen päättyessä yhdessä väliraprtin ja lppuraprtin kanssa. Osallistujarganisaatiiden n väliraprtissa sitettava, mitä timia hankkeen pulivälissä suritetun laadunarviinnin seurauksena n tteutettu. Kaikkien yhteenliittymien n levitettävä tulksia khdennetusti etenkin ammatinvalinnanhjausta tarjavien rganisaatiiden/ elinten kautta. Niiden n timitettava kattava tulstenlevityssuunnitelma, jka sisältää aktiivisen tulstenlevitysstrategian, jka khdistuu sidsryhmiin, päätöksentekijöihin, ammatinvalinnanhjaajiin, yrityksiin sekä nuriin ppijihin, jtka surittavat ppivelvllisuuskulutusta valmistuakseen ammatteihin, jista n työmarkkinilla paljn kysyntää tai jihin liittyy yrityksenperustamisptentiaalia, tulsten valtavirtaistamisen kautta kk kyseisen alan, yhteenliittymän tulsten saattamisen yleiseen käyttöön avinten lisenssien avulla. Tulstenlevitysstrategiassa n selkeästi selstettava, miten suunnitellut hanketulkset levitetään: siinä n määriteltävä khderyhmät, tavitteet, käytettävät keint ja aikataulu. Hakemuksessa n myös ilmitettava, mikä kumppani vastaa tulsten levittämisestä ja esitettävä näyttöä sen tulstenlevityskkemuksesta. Valittujen hankkeiden n lpuksi tutettava hankkeen timinnista lyhyt yhteenvet, jka sisällytetään prjektitietkantaan. Alakhtaiset saamisyhteenliittymät vat ture ja haastava hjelmatimi. Kska niiden timintaa seurataan erityisen tarkasti, kaikkien sallistujien ja sidsryhmien n ltava aktiivisesti mukana tteutuksessa. Alakhtaisten saamisyhteenliittymien n varauduttava sallistumaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn ja Eurpan kmissin järjestämiin kkuksiin ja tapahtumiin. Budjetissa n varauduttava enintään klmeen vusittaiseen kkukseen. 160

161 B-sa Alakhtaiset saamisyhteenliittymät RAHOITUSSÄÄNNÖT Hankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Osa-alue 1 Ammatillisen huippusaamisen frumeiden avulla alakhtaisia lähestymistapja kehittävät alakhtaiset saamisyhteenliittymät: Alustavat määrärahat: EU:n enimmäistuki hankkeelle (kaksi vutta): Osa-alue 2 Ammatillisen kulutuksen suunnittelua ja tteuttamista käsittelevät alakhtaiset saamisyhteenliittymät: Alustavat määrärahat: EU:n enimmäistuki hankkeelle (kaksi vutta): EU:n enimmäistuki hankkeelle (klme vutta): Osa-alue 3 Alakhtaista saamisyhteistyötä kskevaa uutta strategista timintamallia (suunnitelmaa) tteuttavat alakhtaiset saamisyhteenliittymät: Alustavat määrärahat: EU:n enimmäistuki hankkeelle (neljä vutta): Osa-alueessa 3 vidaan valita ainastaan yksi ehdtus pilttialaa khti Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Tteutustuki Kaikki suraan hankkeen tteutukseen liittyvät timinnt, esimerkiksi hankkeen hallint, hankekkukset, immateriaaliset tutkset (kuten petussuunnitelmat, petusmateriaalit, avimet ppimisresurssit, tiettekniset välineet, analyysit ja selvitykset), tulsten levittäminen, tapahtumiin sallistuminen, kngressit ja matkat. EU:n tuen määrä määräytyy päivien lukumäärän sekä hankkeen tteuttamiseen sallistuvan henkilöstön prfiilin ja sijaintimaan perusteella. Tuki yksikköku-stannuksiin B3.1 rganisaatin jhtajatasn työntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää khden B3.2 tutkijan/ pettajan/kuluttajan hankkeeseen käyttämää työpäivää khden B3.3 asiantuntijan hankkeeseen käyttämää työpäivää khden Ehdllinen: Hakijiden n perusteltava tarvittavien resurssien tyyppi ja määrä suhteessa ehdtettujen timintjen tteuttamiseen ja tutksiin. Tämäntyyppistä tukea myönnetään vain, js tutkset vat laadultaan ja määrältään humattavia. B3.4 hallinttyöntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää khden 161

162 Ohjelmapas TAULUKKO A: HANKKEEN TOTEUTUS (MÄÄRÄ EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN), OHJELMAMAAT Määrät riippuvat seuraavista seikista: a) hankkeeseen palkatun henkilöstön prfiili ja b) sen sallistujarganisaatin sijaintimaa, jnka henkilöstö n palkattu hankkeeseen. Organisaatin jhtajatasn työntekijä Opettaja/ kuluttaja/ tutkija/nuris-työntekijä Asiantuntija Hallint-työntekijä B3.1 B3.2 B3.3 B3.4 Tanska, Irlanti, Luxemburg, Alankmaat, Itävalta, Rutsi, Liechtenstein, Nrja Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Sumi, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti Tšekki, Kreikka, Espanja, Kyprs, Malta, Prtugali, Slvenia Bulgaria, Vir, Kratia, Latvia, Liettua, Unkari, Pula, Rmania, Serbia, Slvakia, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Turkki

163 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla KAPASITEETIN VAHVISTAMINEN KORKEAKOULUTUKSEN ALALLA Tämä timi, jnka tavitteena n tukea kumppanimaiden krkeakulutuksen nykyaikaistamista, saavutettavuutta ja kansainvälistymistä, tteutetaan uudessa kehitysplitiikkaa kskevassa eurppalaisessa knsensuksessa 207 ja tiednannssa Eurppalainen krkea-asteen kulutus maailmassa 208 nimettyjen painpisteiden mukaisesti.se tteutetaan niissä Eurpan uninin rahitusvälineissä määriteltyjen EU:n ulkisten plitiikkjen puitteissa, jilla tätä hjelmatimea tuetaan. Nämä rahitusvälineet vat Eurpan naapuruusväline (ENI), 209 kehitysyhteistyöväline (DCI), 210 liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA), 211 Eurpan kehitysrahast. Timella edistetään kestävän ja sallistavan ssieknmisen kasvun kehittymistä kumppanimaissa, ja sen n tarkitus varmistaa EU:n kehitysyhteistyö- ja ulkplitiikan tavitteiden ja periaatteiden tteutuminen. Näihin sisältyvät esimerkiksi kansallinen situtuminen, ssiaalinen yhteenkuuluvuus, tasapulisuus, asianmukainen maantieteellinen jakauma ja mnimutisuus. Erityistä humita kiinnitetään vähiten kehittyneisiin maihin, syrjäisemmillä alueilla sijaitseviin ylipistihin sekä muita heikmmassa asemassa leviin piskelijihin, jiden ssieknminen tilanne n heikk, ja piskelijihin, jilla n erityistarpeita. Seuraava si tulee lukea yhdessä tämän ppaan liitteen I (kapasiteetin vahvistamista krkeakulutuksen alalla kskevat erityissäännöt ja lisätieta) kanssa. MIKÄ ON KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKE? Kapasiteetinvahvistamishankkeet vat kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jtka perustuvat hjelmamaiden ja tukikelpisten kumppanimaiden krkeakulujen mnenvälisiin kumppanuuksiin ja jita rahitetaan edellä mainituista välineistä. Yhteyksien lujittamiseksi yhteiskuntaan ja liike- elämään sekä hankkeiden systeemisten vaikutusten vahvistamiseksi hankkeissa vi lla mukana myös kumppaneita, jtka eivät le krkeakuluja. Kapasiteetinvahvistamishankkeilla pyritään prsessinmaisen yhteistyön, kkemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdn sekä yksittäisten henkilöiden liikkuvuuden avulla seuraaviin tavitteisiin: tuetaan tukikelpisten kumppanimaiden krkeakulutuksen nykyaikaistamista, saavutettavuutta ja kansainvälistymistä, autetaan tukikelpisia kumppanimaita vastaamaan haasteisiin, jita niiden krkeakulut ja krkeakulujärjestelmät khtaavat ja jtka liittyvät laatuun, tarkituksenmukaisuuteen, kaikkien yhtäläiseen mahdllisuuteen päästä krkeakulutuksen piiriin, suunnitteluun, kulutuksen tteuttamiseen, jhtamiseen ja hallintn, edistetään EU:n ja tukikelpisten kumppanimaiden välistä yhteistyötä (ja tukikelpisten kumppanimaiden keskinäistä yhteistyötä), edistetään vapaaehtista lähentymistä EU:n krkeakulutuksen kehityssuuntauksiin, tuetaan ihmisten välistä kanssakäymistä sekä muiden kulttuurien tuntemusta ja ymmärtämistä. Näihin tavitteisiin pyritään tukikelpisissa kumppanimaissa timilla, jilla parannetaan krkeakulutuksen laatua ja sen vastaavuutta työmarkkiniden ja yhteiskunnan tarpeiden kanssa, parannetaan saamisen ja ammattitaidn tasa krkeakuluissa kehittämällä uusia ja innvatiivisia kulutushjelmia, kehitetään krkeakulujen jhtamis-, hallint- ja innvintivalmiuksia ja niiden kansainvälisyyttä, lisätään kansallisten viranmaisten valmiuksia nykyaikaistaa krkeakulujärjestelmiä tukemalla uudistusplitiikan määrittelyä, täytäntöönpana ja seurantaa, Eurppalainen krkea-asteen kulutus maailmassa, kmissin tiednant Eurpan parlamentille, neuvstlle, Eurpan talus- ja ssiaalikmitealle sekä alueiden kmitealle, Bryssel, , COM(2013)499 final 209 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Eurpan naapuruusvälineen perustamisesta: Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahitusvälineen perustamisesta kaudelle : Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) N: 231/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta: 163

164 Ohjelmapas vahvistetaan alueellista integraatita sekä maailman eri alueiden 212 välistä yhteistyötä yhteisten alitteiden, hyvien käytäntöjen levittämisen ja yhteistyön mudssa. Tukea myönnetään kahdenlaisille kapasiteetinvahvistamishankkeille: Yhteishankkeet, jilla pyritään hankkeessa mukana levien tukikelpisten kumppanimaiden rganisaatiita suraan ja pääasiassa hyödyttäviin tulksiin. Näissä hankkeissa tteutetaan yleensä klmenlaisia timintja: - petussuunnitelman kehittäminen, - krkeakulujen hallinnn, jhdn ja timinnan nykyaikaistaminen, - krkeakulujen ja niiden laajemman taludellisen ja yhteiskunnallisen ympäristön välisten suhteiden vahvistaminen. Rakennehankkeet, jilla pyritään vaikuttamaan tukikelpisten kumppanimaiden krkeakulujärjestelmiin ja edistämään valtakunnallisia ja/tai alueellisia uudistuksia näissä maissa. Hankkeissa tteutetaan yleensä kahdenlaisia timintja: - krkeakulujärjestelmien timintaperiaatteiden, hallinnn ja jhdn nykyaikaistaminen, - krkeakulujen ja niiden laajemman taludellisen ja yhteiskunnallisen ympäristön välisten suhteiden vahvistaminen. Kapasiteetinvahvistamishankkeita vidaan tteuttaa kansallisesti eli hankkeina, jissa n mukana rganisaatiita ainastaan yhdestä tukikelpisesta kumppanimaasta; mnen maan välisenä hankkeena yhdellä alueella, jllin mukana n ltava vähintään kaksi alueen maata; mnen maan välisenä hankkeena useammalla kuin yhdellä alueella, jllin mukana n ltava vähintään yksi maa kultakin asianmaiselta alueelta. MITÄ TOIMINTOJA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Kapasiteetinvahvistamishankkeessa vidaan tteuttaa hyvin erilaisia timintja, kunhan hakemuksesta käy ilmi, että timinnt sveltuvat parhaiten hankkeelle määritettyjen tavitteiden saavuttamiseen. Yhteishankkeissa tteutetaan yleensä hyvin mnenlaisia timintja, esimerkiksi seuraavien asiiden kehittäminen, testaus ja mukauttaminen: petussuunnitelmat, kurssit, petusmateriaalit ja välineet, etenkin avain- ja perustaitihin, kielitaitn, yrittäjyyskasvatukseen ja TVT:n käyttöön liittyvät ppimis- ja petus-menetelmät ja pedaggiset timintatavat, uudenlaiset käytännönläheiset kulutusmudt ja perehtyminen aitihin liike-elämän ja tellisuuden esimerkkeihin, ylipistjen ja yritysten välinen yhteistyö, mukaan lukien uusyritysten perustaminen, uudet ppimismudt ja tavat tarjta kulutusta ja erityisesti avimen ja justavan ppimisen, virtuaalisen liikkuvuuden ja avinten ppimisresurssien strateginen käyttö sekä tiet- ja viestintätekniikan tarjamien mahdllisuuksien parempi hyödyntäminen, pint-hjauksen, neuvnnan ja valmennuksen menetelmät ja välineet, akateemisen ja hallinthenkilöstön työn ammatillistumisen ja ammatillisen kehittymisen välineet ja menetelmät, laadunvarmistus hjelma- ja krkeakulutaslla, uudet hallint- ja jhtamisjärjestelmät ja -rakenteet, nykyaikaiset ylipistpalvelut, esim. varainhidn, kansainvälisten suhteiden, pintneuvnnan ja -hjauksen, petuksen ja tutkimuksen alalla. Krkeakulujen kansainvälistymisen tehstaminen ja niiden verkstitumisvalmiuksien kehittäminen tutkimuksen sekä tieteellisen ja teknlgisen innvinnin alalla (esimerkiksi petussuunnitelmien kansainvälinen avimuus, piskelijapalvelut, krkeakulujen väliset liikkuvuusjärjestelyt, tieteellinen yhteistyö ja tietämyksen siirt). Innvatiivisten käytäntöjen tteuttamisen edellyttämien järjestelmien nykyaikaistaminen (esimerkiksi uusia petussuunnitelmia ja uusia petusmenetelmiä tai uusien palvelujen kehittämistä varten). Täydennyskulutuksen järjestäminen petus- ja tukihenkilöstölle sekä asiantuntijille, hallinthenkilöstölle ja jhdlle. Etenkin petussuunnitelmien uudistushankkeiden dtetaan sisältävän petushenkilöstölle tarkitettua kulutusta ja liittyvän esimerkiksi laadunvarmistukseen tai tutkinnn surittaneiden työllistettävyyteen työmarkkinayhteyksien avulla. 212 Tämän timen yhteydessä alueella tarkitetaan tiettyyn laajaan maantieteelliseen alueeseen kuuluvaa maaryhmää. Erasmus+ -hjelmassa svellettu alueiden lukitus n EU:n ulkisen timinnan eri välineissä käytettyjen ryhmittelyjen mukainen. 164

165 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla Kulutushjelmille n saatava virallinen akkreditinti ennen hankkeen päättymistä. Uusien tai ajantasaistettujen kurssien pettaminen n alitettava hankkeen kestäessä, niissä n ltava riittävästi piskelijita ja uudelleen kulutettuja pettajia, ja niitä n petettava vähintään klmannes ajasta, jnka hanke kestää. Opetussuunnitelmien uudistushankkeiden aikana annettavan kulutuksen khderyhmänä vi lla myös hallinthenkilöstö, esimerkiksi kirjast-, labratri- tai tiettekninen henkilöstö. Rakennehankkeissa tteutetaan yleensä hyvin mnenlaisia timintja, esimerkiksi seuraavia: krkeakulujärjestelmien kansainvälistymisen vahvistaminen, Blgna-tyyppisten uudistusten käyttööntt (esim. klmitasinen tutkintjärjestelmä, laadunvarmistus, arviinti), avimuusvälineiden käyttööntt (esim. pintsuritusjärjestelmät, akkreditintimenettelyt, aiemman ja epävirallisen ppimisen tunnustamista kskevat hjeet), tutkintjen kansallisten viitekehysten perustaminen, sisäisten ja ulkisten laadunvarmistusjärjestelmien tai -hjeiden laatiminen ja käyttööntt, uusien lähestymistapjen ja välineiden suunnittelu ja käyttööntt päätöksenteka ja seurantaa varten, mukaan lukien edustuselinten, rganisaatiiden tai yhdistysten perustaminen, kulutuksen, tutkimuksen ja innvinnin integrinnin vahvistaminen. Käytännössä tällaisia timia vivat lla yksittäisiä uudistuskysymyksiä kskevat selvitykset ja tutkimukset, krkeakuluplitiikkaa kskeva hjeistus sekä asiantuntijalausunnt, knferenssien, seminaarien, työpajjen ja pyöreän pöydän keskustelujen järjestäminen (tilaisuuksissa n laadittava timintapäätelmiä ja -susituksia), krkeakuluplitiikkaa käsittelevän täydennyskulutuksen järjestäminen, täydennyskulutuksen järjestäminen petus- ja tukihenkilöstölle, asiantuntijille, hallinthenkilöstölle ja jhdlle (kulutukseen vi sisältyä ppaiden ja hjeistuksen tuttaminen), tiedtuskampanjiden järjestäminen. MITKÄ OVAT KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEESEEN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Kapasiteetinvahvistamishankkeissa pitäisi lla mukana hankkeen tavitteiden kannalta spivimmat kumppanit, jtka edustavat mnenlaisia alja, jtta vitaisiin tuttaa merkityksellisiä ja laadukkaita tulksia kumppaneiden erilaisia kkemuksia, prfiileja ja alakhtaista asiantuntemusta hyödyntäen. On tärkeää varmistaa, että kaikki kumppanit sallistuvat tasapulisesti ja aktiivisesti hankkeen tteuttamiseen jakamalla tehtävät asianmukaisesti ja sittamalla selvästi kumppaneiden verkstitumisvalmiudet. Vaikutuksen tehstamiseksi n myös kyettävä hyödyntämään kumppaniryhmän kaikkia tasja eikä vain yksittäisten henkilöiden sallistumista. Kumppanien tulee timittaa krdinaattrin ja kunkin kumppanin välillä allekirjitettu valtakirja 213, jssa kumppanit vahvistavat, että ne antavat krdinaattrille valtuudet timia heidän nimissään ja heidän pulestaan, kun se allekirjittaa mahdllisen spimuksen ja siihen mahdllisesti tehtävät lisäykset kulutuksen, audivisuaali- ja kulttuurialan timeenpanvirastn kanssa. Timen sveltamisalueen ja tavitteiden mukaisesti kapasiteetinvahvistamishankkeiden n tarkitus khdistua tukikelpisten kumppanimaiden sallistuviin rganisaatiihin. Hakemuksessa kuvatut timinnt ja tulkset n suunniteltava siten, että ne hyödyttävät kumppanimaita, niiden krkeakuluja ja krkeakulujärjestelmiä. Tukikelpisten kumppanimaiden krkeakuluja kehtetaan timimaan hakijina, mikäli ne täyttävät tarvittavat taludelliset ja timinnalliset edellytykset. Ohjelmamaiden sallistujarganisaatit tuvat hankkeeseen asiantuntemuksensa ja kkemuksensa, jtka liittyvät hankkeen tavitteisiin. Niiden tehtävänä n edistää hankkeen tavitteiden saavuttamista, eikä näiden laitsten tarpeiden siksi le tarkitus kuvastua hankesuunnitelmassa. Ne vat ikeutettuja saamaan määrärahista san, jka vastaa niiden tehtävästä aiheutuneita menja. Krkeakulualan kapasiteetinvahvistamishankkeiden tteutuksessa vi lla mukana myös asssiituneita kumppaneita (valinnaista). Tällaiset rganisaatit (esimerkiksi muut kuin akateemiset kumppanit) vat välillisesti mukana hankkeen 213 Kumppanirganisaatin laillisen edustajan allekirjittama valtakirja tulee hankespimuksen liitteeksi ja n siten lainvimainen. Timeenpanvirastn mallivaltakirjaa n käytettävä kaikissa tapauksissa, eikä sitä saa muuttaa eikä mukata. Valtakirjat n timitettava käyttäen ehdtuspyynnön virallisten asiakirjjen yhteydessä julkaistavaa mallia. 165

166 Ohjelmapas tiettyjen tehtävien ja timintjen tteutuksessa ja/tai tukevat sen tunnetuksi tekemistä ja jatkuvuutta. Ne vivat esimerkiksi siirtää tieta ja taitja tai tarjta piskelijille lisäkursseja tai mahdllisuuksia työelämäjaksihin tai työharjitteluun. Asssiituneita kumppaneita ei lasketa mukaan hankkeissa edellytettävään krkeakulujen tai ministeriöiden vähimmäismäärään. Spimuksen hallinnintiin liittyvissä asiissa asssiituneita kumppaneita ei pidetä kumppaniryhmän jäseninä, eikä niitä siten pidetä edunsaajina. Niitä ei myöskään humiida, kun hankkeen EU-tuen määrää lasketaan. MITKÄ OVAT KORKEAKOULUTUSALAN KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEESEEN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Hakija/krdinaattri: Osallistujarganisaati, jka jättää hankehakemuksen kaikkien kumppanien nimissä. Krdinaattri kantaa täyden vastuun siitä, että hanke tteutetaan spimuksen mukaisesti. Sen krdinintitehtäviin kuuluvat seuraavat velvllisuudet: edustaa hankekumppaneita ja timia niiden nimissä suhteessa Eurpan kmissin kantaa taludellinen ja ikeudellinen vastuu kk hankkeen peratiivisen, hallinnllisen ja taludellisen tteutuksen asianmukaisuudesta krdinida hanketta yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa. Täysivaltaiset kumppanit vat hjelma- ja kumppanimaiden sallistujarganisaatiita, jtka edistävät aktiivisesti kapasiteetinvahvistamishankkeen tavitteiden saavuttamista. Jkaisen täysivaltaisen kumppanin n allekirjitettava valtakirja, jssa se antaa krdinivalle rganisaatille valtuudet timia pääedunsaajana ja nimissään hankkeen tteutuksen aikana. Asssiituneet kumppanit (valinnainen): Kapasiteetinvahvistamishankkeisiin vi sallistua asssiituneita kumppaneita, jtka tteuttavat hankkeessa tiettyjä tehtäviä/timintja tai tukevat hankkeen tulsten levittämistä tai jatkuvuustimia. Spimuksen hallinnintiin liittyvissä asiissa asssiituneita kumppaneita ei pidetä kumppaniryhmän jäseninä, eivätkä ne saa rahitusta. Niitä ei myöskään lasketa mukaan knsrtin kknpana kskeviin minimivaatimuksiin. Niiden sallistuminen ja tehtävät hankkeessa ja sen eri timinnissa n kuitenkin kuvattava selkeästi. Sidsyhteisöt (valinnainen): Organisaatit, jtka edistävät hankkeen tavitteiden saavuttamista ja sallistuvat sen timintihin. Sidsyhteisöt n nimettävä hankehakemuksessa, ja niiden n täytettävä hjelmappaan liitteessä III (Sanast) kuvatut vaatimukset. MITKÄ OVAT KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka krkeakulutuksen alaa kskevan kapasiteetinvahvistamishankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Tukikelpiset kumppanimaat Alueisiin 1 4 ja 6 11 kuuluvat kumppanimaat (ks. khta Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). Osallistujarganisaati vi lla: Tukikelpiset sallistujarganisaatit 214 tai mikä tahansa julkinen tai yksityinen rganisaati (mahdllisine sidsyhteisöineen), jka myöntää kknaisia krkeakulututkintja tai tunnustettuja krkea-asteen ppiarvja 215 (ja jka määritellään krkeakuluksi ja jnka aseman krkeakuluna timivaltaiset viranmaiset vat tunnustaneet), työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla timiva julkinen tai yksityinen rganisaati (mahdllisine sidsyhteisöineen), esimerkiksi julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys), paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö (myös ministeriö), 214 Seuraavanlaiset rganisaatit eivät le tukikelpisia: EU:n timielimet ja EU:n erilliselimet, myös virastt (täydellinen luettel niistä löytyy verkksivulta kansalliset Erasmus+ -timistt tukikelpisissa kumppanimaissa (mahdllisten eturistiriitjen ja/tai päällekkäisrahituksen välttämiseksi). EU:n hjelmia hallinnivat rganisaatit, esimerkiksi hjelmamaiden kansalliset timistt, löytävät lisätieta tämän ppaan C-sasta. 215 Kansainvälisen kulutuslukituksen (ISCED 2011) mukainen krkea-asteen kulutus, vähintään tas 5. Tisen asteen kulutuksen jälkeistä, ISCED lukituksen mukaista tasa 4 ei hyväksytä. 166

167 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsitellisuustai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys, tutkimuslaits, säätiö, kulu/ppilaits/kulutuskeskus (kaikki asteet esiasteesta tiseen asteeseen sekä ammatillinen kulutus ja aikuiskulutus), vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö (myös esim. krkeakulujen tai piskelija- tai pettajajärjestöjen kansallinen tai kansainvälinen yhdistys tai verkst), kulttuurijärjestö, kirjast tai muse, ammatinvalinta- ja ura-hjausta, ammatillista hjausta ja tietpalveluja tarjava elin. Kunkin sallistujarganisaatin täytyy sijaita jssakin hjelmamaassa tai tukikelpisessa kumppanimaassa. Ohjelmamaiden krkeakuluilla täytyy lla vimassa leva krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja. Tukikelpisten kumppanimaiden sallistuvilta krkeakuluilta ei vaadita Erasmusperuskirjaa. Krkeakulujen yhdistykset tai järjestöt, jiden tehtävänä n krkeakulutuksen tunnetuksi tekeminen, parantaminen ja uudistaminen sekä yhteistyö Eurpan maiden välillä sekä Eurpan ja maailman muiden sien välillä, vat tukikelpisia. Js tällainen yhdistys, järjestö tai verkst kattaa myös muita kulutussektreita, niiden timinnan pääpainn täytyy lla krkeakulutuksessa, minkä täytyy käydä selvästi ilmi rganisaatin perustusasiakirjista sekä hallintrakenteista. Krkeakulujen yhdistys, järjestö tai verkst lasketaan yhdeksi ikeushenkilöksi/kumppanilaitkseksi, mikä tarkittaa, että sitä pidetään sen maan yhtenä rganisaatina, jssa sen päätimipaikka sijaitsee. Näitä rganisaatiita ei pidetä krkeakuluina. Vain kyseisessä hjelmamaassa tai tukikelpisissa kumppanimaissa sijaitsevat jäsenet vivat saada tukea. Kansainväliset valtilliset järjestöt vivat sallistua kapasiteetinvahvistamishankkeisiin malla rahituksella. Ukrainaa kskeva erityiseht: Ukrainasta hyväksytään tukikelpisiksi vain Ukrainan kulutus- ja tiedeministeriön tunnustamat krkeakulut (lisätieta saa Ukrainan Erasmus+ -hjelman kansallisesta timiststa). Tukea vivat hakea seuraavanlaiset sallistujarganisaatit: Kuka vi hakea? krkeakulut, krkeakulujen yhdistykset tai järjestöt, vain rakennehankkeet: laissa tunnustetut kansalliset tai kansainväliset rehtri-, pettaja- tai piskelijajärjestöt, jtka sijaitsevat hjelmamaassa tai tukikelpisessa kumppanimaassa. Hakijarganisaati jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Pikkeus: Osallistuvat rganisaatit Libyasta ja Syyriasta (alue 3) ja Venäjän federaatista (alue 4) eivät vi timia hakijina. Kapasiteetinvahvistamishankkeiden n täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset: KUN KYSEESSÄ ON VAIN YHDEN KUMPPANIMAAN HANKE (KANSALLINEN HANKE): Osallistujarganisaatiiden määrä ja prfiili Hankkeessa n ltava mukana vähintään yksi tukikelpinen kumppanimaa ja vähintään kaksi hjelmamaata. Näissä hankkeissa n ltava mukana täysivaltaisina kumppaneina vähimmäismäärä krkeakuluja seuraavasti: vähintään yksi krkeakulu ainakin kahdesta hankkeeseen sallistuvasta hjelmamaasta vähintään klme krkeakulua hankkeeseen sallistuvasta kumppanimaasta kumppaniryhmään n kuuluttava vähintään yhtä mnta kumppanimaiden krkeakulua kuin siinä n hjelmamaiden krkeakuluja. Pikkeus: Js kumppanimaassa n vähemmän kuin viisi krkeakulua tai js yhden krkeakulun 167

168 Ohjelmapas piskelijiden suus n enemmän kuin 50 prsenttia maan kaikista piskelijista, säännöstä piketaan ja hakemukset, jissa n mukana vain yksi krkeakulu tällaisesta maasta, hyväksytään. KUN KYSEESSÄ ON HANKE, JOSSA ON MUKANA KAKSI TAI USEAMPIA KUMPPANIMAITA (MONEN MAAN VÄLINEN HANKE): Hankkeessa n ltava mukana vähintään kaksi tukikelpista kumppanimaata ja vähintään kaksi hjelmamaata. Kumppanimaat vivat sijaita yhdellä tai useammalla timen kattamalla alueella 216. Näissä hankkeissa n ltava mukana täysivaltaisina kumppaneina vähimmäismäärä krkeakuluja seuraavasti: vähintään yksi krkeakulu ainakin kahdesta hankkeeseen sallistuvasta hjelmamaasta vähintään kaksi krkeakulua kustakin hankkeeseen sallistuvasta kumppanimaasta kumppaniryhmään n kuuluttava vähintään yhtä mnta kumppanimaiden krkeakulua kuin siinä n hjelmamaiden krkeakuluja. Pikkeus: Js kumppanimaassa n vähemmän kuin viisi krkeakulua tai js yhden krkeakulun piskelijiden suus n enemmän kuin 50 prsenttia maan kaikista piskelijista, säännöstä piketaan ja hakemukset, jissa n mukana vain yksi krkeakulu tällaisesta maasta, hyväksytään sillä ehdlla, että hankkeessa n mukana vähintään yhtä mnta kumppanimaiden krkeakulua kuin siinä n hjelmamaiden krkeakuluja. Lisäehdt: Rakennehankkeet: hankkeissa n lisäksi ltava mukana täysivaltaisina kumppaneina krkeakulutuksesta vastaavat ministeriöt kustakin tukikelpisesta kumppanimaasta, jta hanke kskee. Hankkeissa, jissa n sallistujia alueelta 4 (Venäjän federaati), tulee lla mukana ainakin tinen kumppanimaa. Hankkeissa, jissa n mukana kumppaneita alueelta 8 (Latinalainen Amerikka), n ltava mukana vähintään kaksi kyseisen alueen kumppanimaata. Muut ehdt Js hankkeeseen sallistuu krkeakulujen yhdistys, järjestö tai verkst, se lasketaan yhdeksi rganisaatiksi siitä maasta, jssa sen päätimipaikka sijaitsee ja yllä luetellut vaatimukset sallistuvien rganisaatiiden vähimmäismääristä n täytettävä. Hum. näitä rganisaatiita ei pidetä krkeakuluina. Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Kapasiteetinvahvistamishankkeet vivat kestää kaksi tai klme vutta. Kest n valittava hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja niiden timintjen tyypin perusteella, jita hankkeessa n sen elinkaaren aikana tarkitus tteuttaa. Tukikelpisuusaikaa vidaan pidentää vain kerran pikkeuksellisista syistä enintään 12 lisäkuukaudella, js krdinaattrin n jstain syystä mahdtnta tteuttaa hanke suunnitellussa aikataulussa. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Saman vuden marraskuun 15. päivänä tai seuraavan vuden 15. tammikuuta alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään 7. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Hakemus n jätettävä ppaan C-sassa esitettyjen yksityiskhtaisten menettelyjen mukaisesti. Hakijarganisaatiiden arviinnissa vidaan myös ttaa humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan kaksivaiheisessa menettelyssä seuraavin perustein: Vaihe Tämän timen yhteydessä alueella tarkitetaan tiettyyn laajaan maantieteelliseen alueeseen kuuluvaa maaryhmää. Erasmus+ -hjelmassa svellettu alueiden lukitus n EU:n ulkisen timinnan eri välineissä käytettyjen ryhmittelyjen mukainen. 168

169 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 30 pistettä) Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyje n laatu (enintään 20 pistettä) Vaikuttavuus ja jatkuvuus (enintään 20 pistettä) Ehdtus ja ennakidut tulkset vat yhdenmukaisia khdemaassa tai khdemaissa tteutettavan kapasiteetinvahvistamishankkeen tavitteiden kanssa. Ehdtus liittyy selkeästi hjelmassa kyseistä yhtä tai useampaa khdemaata tai -aluetta varten asetettuihin temaattisiin kansallisiin tai alueellisiin painpisteisiin. Hakemuksessa selitetään, miksi suunnitellut timinnt ja ennakidut tulkset vastaavat parhaalla mahdllisella tavalla khderyhmien tarpeisiin. Ehdtus nivutuu khteena levien krkeakulujen nykyaikaistamis-, kehitys- ja kansainvälistymisstrategiihin ja n yhdenmukainen tukikelpisia kumppanimaita kskevien krkeakulutuksen kehittämisstrategiiden kanssa, ja siinä humiidaan erityisesti sallistaminen, mnimutisuus ja heikssa ssieknmisessa asemassa levat sallistujat tarpeen mukaan. Ehdtuksen tavitteet vat selkeät, realistiset ja tarkituksenmukaiset, ja ne perustuvat aitn ja riittävään tarveanalyysiin. Ehdtus n innvatiivinen ja/tai täydentää nykyisten tai aiempien timien mukaisesti j tteutettuja muita alitteita tai hankkeita. Ehdtuksesta käy ilmi, ettei samanlaisia tulksia visi syntyä kansallisen, alueellisen tai paikallisen rahituksen turvin. Hankkeen elinkaaren aikana tteutettavat timinnt vat laadukkaita ja tarkituksenmukaisia, ja niiden avulla vidaan saavuttaa tavitteet ja ennakidut tulkset. Ehdtettu menetelmä n innvatiivinen ja tteuttamiskelpinen, ja sen avulla vidaan saavuttaa ennakidut tulkset. Ehdtus n kustannustehkas, ja kullekin timinnlle n sitettu asianmukaiset resurssit. Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavitteet, menetelmät ja timinnt vat ehdtetun budjetin mukaisia. Työhjelma n selkeä ja realistinen, ja se sisältää tarkin määritellyt timinnt, realistisen aikataulun sekä selkeät tutkset ja välitavitteet. Se sittaa suunnitteluvalmiuksien levan lgiset ja lutettavat ja sisältää asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, arviinti-, jatktimi- ja tulstenlevitysvaiheet. Ehdtuksen haasteet ja riskit n yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen n varauduttu asianmukaisin timin. Suunnitelmaan sisältyy laadunvalvntatimia, myös indikaattreita ja viitearvja, jiden avulla vidaan varmistaa, että hanke tteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia nudattaen. Timen tulsten mittaamiseen käytettävien indikaattrien tdentamista varten esitetään lutettavat lähteet. Ehdtus perustuu tisiaan täydentävien krkeakulujen vahvaan kumppanuuteen. Hankeryhmällä n ne taidt, kkemus, asiantuntemus ja hallinnllinen tuki, jita ehdtuksen kaikinpulinen nnistunut tteutus edellyttää. Tarvittaessa mukana n tarkituksenmukaisimpia muita kuin akateemisia kumppaneita, jtta vitaisiin hyödyntää niiden erilaisia kkemuksia, prfiileja ja alakhtaista asiantuntemusta. Vastuun- ja tehtävänjak n selkeä ja asianmukainen ja kert kaikkien sallistujarganisaatiiden situtuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta sallistumisesta sen tteuttamiseen man asiantuntemuksensa ja mien valmiuksiensa mukaisesti. Ehdtus sisältää tehkkaan mekanismin, jka takaa, että sallistujarganisaatiiden, sallistujien ja muiden sidsryhmien välinen krdininti, päätöksentek ja viestintä vat krkealaatuisia. Tukikelpisten kumppanimaiden sallistujarganisaatit sallistuvat riittävästi timen tteuttamiseen ja päätöksentekn (mukaan lukien knfliktinratkaisutimenpiteet). Ehdtukseen sallistuu krkeakuluja, jtka eivät le aikaisemmin saaneet kapasiteetinvahvistamistukea. Ehdtus vaikuttaa tdennäköisesti merkittävästi tukikelpisissa kumppanimaissa sijaitsevien sallistujarganisaatiiden (krkeakulujen) valmiuksiin ja etenkin krkeakulutuksen kehittymiseen ja nykyaikaistumiseen. Se auttaa näitä krkeakuluja lumaan yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, työmarkkinihin ja muuhun maailmaan sekä kehittämään kansainvälistä yhteistyötä. Ehdtuksella n paikallisen/alueellisen/kansallisen tai kansainvälisen tasn kerrannaisvaikutuksia, jtka khdistuvat muihin kuin sallistujarganisaatiihin. Hankkeen tdellisten vaikutusten arviimiseen varaudutaan asianmukaisin timenpitein. Hankkeen aikana ja sen jälkeen tteutettava tulstenlevityssuunnitelma, jnka mukaisesti sidsryhmille tiedtetaan tehkkaasti hankkeessa saaduista kkemuksista ja 169

170 Ohjelmapas sen tutksista, n selkeä ja tehkas, ja kussakin sallistujarganisaatissa n varattu sitä varten resurssit. Ehdtus takaa ehdtettujen timintjen ja tutsten tdellisen jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen etenkin hukuttelemalla yhteisrahitusta tai muunlaista tukea. Se takaa myös hanketulsten valtavirtaistamisen ja tehkkaan hyödyntämisen tai täytäntöönpann. Arviinnin ensimmäisessä vaiheessa hakemukset vivat saada enintään 100 pistettä. Rahitusta myönnettäessä tetaan humin vain ehdtukset, jtka saavat yhteensä vähintään 60 pistettä ja näistä pisteistä vähintään 15 khdassa hankkeen relevanssi. Arviinnin 1. vaiheen jälkeen ehdtukset, jtka vastaavat edellä ilmitettuja laatuvaatimuksia, asetetaan alenevaan järjestykseen kknaispisteidensä perusteella. Vaihetta 2 varten laaditaan luettel, jka sisältää aluetta khden kaksinkertaisen määrän hakemuksia suhteessa rahitettujen hankkeiden arviituun lukumäärään (perustuu saatavilla leviin alueellisiin määrärahihin 217 ). Vaihe 2 Vaiheessa 2 hankkeita arviidaan vielä yhden perusteen salta: Hankkeen tteutuskelpisuus pririteettialueella/-alueilla K/E Ehdtus n tteutettavissa hakemuksen khteena levan kumppanimaan (kumppanimaiden) paikallisessa kntekstissa. Tämän perusteen arviinnissa arviintikmiteaa avustavat kyseisissä maissa timivat uninin edustustt. Vaiheen 2 tulksena ehdtuksia, jiden katstaan levan tteutettavissa pririteettialueilla, susitellaan virallisesti rahitettaviksi alenevassa järjestyksessä levan sijituksen perusteella ja käytettävissä levien alueellisten määrärahjen puitteissa. Enintään klmea hanke-ehdtusta susitellaan rahitettavaksi kutakin hakijarganisaatita khden. Tämän lisäksi erityistä humiita kiinnitetään siihen, että riittävä maantieteellinen edustus hankkeiden maakhtaisessa määrässä saavutetaan kullakin alueella. Hakemuksen hyväksyminen ei tarkita, että hakijalle välttämättä myönnetään hakemuksessa mainittu tukimäärä. Tukea vidaan pienentää kyseistä timea kskevien erityisten rahitussääntöjen ja arviinnin tulsten perusteella. PAINOPISTEET Hankkeessa mukana levista maista riippuen mlempien ryhmien hankkeita (yhteishankkeet ja rakennehankkeet) varten vidaan määrittää kansallisia, alueellisia tai mnialaisia painpisteitä. Js näin tehdään, hankkeissa n sitettava, miten ja missä määrin nämä painpisteet tetaan humin. Hakemuksille, jissa ei nudateta kansallisia ja/tai alueellisia painpisteitä, ei myönnetä rahitusta. Mnialaisia painpisteitä tarkastellaan valintavaiheessa tehtäessä päätöksiä yhtä laadukkaiden ehdtusten välillä. Ehdtetut klme kansallista tai alueellista painpisteryhmää kattavat seuraavat alat: kulutuksen laadun parantaminen eri ppiaineissa (petussuunnitelmien kehittämistä varten), krkeakulujen hallinnn ja timinnan tehstaminen, krkeakulutuksen kehittäminen sana yhteiskuntaa. Kansallisissa hankkeissa (jihin sallistuu krkeakuluja vain yhdestä tukikelpisesta kumppanimaasta), jita tteutetaan kansallisia painpisteitä vahvistaneissa maissa, n nudatettava näitä painpisteitä. Muissa maissa hankkeissa n nudatettava alueellisia painpisteitä. 217 Alustavat aluekhtaiset määrärahat julkaistaan sitteessa 170

171 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla Mnen maan hankkeissa eli hankkeissa, jihin sallistuu krkeakuluja vähintään kahdesta tukikelpisesta kumppanimaasta, n nudatettava (sveltuvin sin) mukana levien tukikelpisten kumppanimaiden alueellisia tai kansallisia painpisteitä. Tämä tarkittaa, että hankkeen aiheen n sisällyttävä kunkin sallistuvan kumppanimaan alueellisten painpisteiden luetteln tai hankkeen aiheen n sisällyttävä kunkin sallistuvan kumppanimaan kansallisten painpisteiden luetteln. Etusijalle asetetaan hankkeet, jiden aihepiiriä ei le riittävästi käsitelty aiemmissa tai nykyisissä hankkeissa ja jissa n mukana sellaisia kumppanimaiden krkeakuluja, jtka eivät le aiemmin sallistuneet hjelmaan ja/tai aiemman sukuplven hjelmaan tai vat sallistuneet sellaiseen vain rajitetusti. Kapasiteetinvahvistamishankkeisiin svellettavien painpisteiden yksityiskhtainen luettel julkaistaan timeenpanvirastn verkksivuilla. MITÄ MUUTA KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? Krkeakulutuksen kapasiteetinvahvistamistimi tteutetaan uuden kehitysplitiikkaa kskevan eurppalaisen knsensuksen painpisteiden mukaisesti 218. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellisen (saman alueen maiden välisen) ja alueiden välisen (maailman eri alueiden välisen) yhteistyön n ltava merkityksellistä, ja se n perusteltava esittämällä yksityiskhtainen analyysi yhteisistä tarpeista ja tavitteista. Maat n valittava tarkituksenmukaisesti ja esitettyjen tavitteiden kannalta jhdnmukaisesti etenkin sillin, kun maat edustavat eri alueita. Alueiden välistä yhteistyötä vidaan tehdä mnen maan hankkeissa edellyttäen, että ehdtuksen aihepiiri sisältyy kaikkien mukana levien tukikelpisten kumppanimaiden alueellisten painpisteiden tai (sveltuvissa tapauksissa) kansallisten painpisteiden luetteln. VAIKUTTAVUUS JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN Kapasiteetinvahvistamishankkeilla dtetaan levan pitkän aikavälin rakenteellisia vaikutuksia kyseisten tukikelpisten kumppanimaiden järjestelmiin, rganisaatiihin, krkeakuluihin ja henkilösallistujiin. Hakemuksissa n sitettava hankkeiden innvatiivinen lunne, niiden tulsten vaikutus ja pysyvyys sekä se, miten tulksia ylläpidetään ja kehitetään hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeissa lisi sveltuvin sin sitettava, että niissä hyödynnetään aiempien EU:n rahittamien hankkeiden tulksia. Tällaisia hankkeita vat muun muassa varhaisemmista Alfa-, Edulink-, Erasmus Mundusja Tempus-hjelmista rahitetut hankkeet. Jkaisessa ehdtuksessa n sitettava, miten hankkeen tulksia levitetään asianmaisten khderyhmien keskuudessa. Rakennehankkeita kskevia ehdtuksia, jilla tavitellaan vain krkeakulutasisia vaikutuksia ja jissa ei siteta hankkeella levan valtakunnanlaajuisia vaikutuksia, ei valita. MITKÄ OVAT KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEITA (YHTEIS- JA RAKENNEHANKKEITA) KOSKEVAT RAHOITUSSÄÄNNÖT? Erasmus+ -hjelman mukaisille kapasiteetinvahvistamishankkeille myönnettävä rahitustuki perustuu budjettiarvin, jssa käytetään sekä yksikkökustannusten tukea että tdellisia kustannuksia. Krkeakulualan kapasiteetinvahvistamishankkeissa syntyy mnenlaisia kustannuksia, esimerkiksi henkilöstö-, matka- ja leskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia, tiednlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannuksia sekä yleiskustannuksia. Sanalla tuki viitataan rahitukseen, jta hjelmasta vidaan hakea ja jka n Eurpan uninin suus hankkeen rahituksesta. Se ei le sama asia kuin hankkeen kknaiskustannukset, jiden kattamiseen n käytettävä myös kumppanilaitsten ja ulkisten sidsryhmien yhteisrahitusta. EU:n hankkeelle myöntämää tukea n pidettävä suutena, jka kattaa san tdellisista kustannuksista, jita kumppanilaitksille aiheutuu niiden surittaessa hakemuksessa/hankkeessa suunniteltuja timintja. Kapasiteetinvahvistamishankkeeseen sallistuminen edellyttää väistämättä rahitusta myös edunsaajalaitksilta. Hankekumppaneiden n siksi arviitava yhteisrahitus j hakemusta valmistellessaan. Yhteisrahitusperiaate n tettu humin määriteltäessä rahitustapa ja etenkin määriteltäessä niiden yksikkökustannusten tuen tas, jiden perusteella hankkeen budjetti/tuki lasketaan

172 Ohjelmapas Hakijiden ja edunsaajien n siksi tiedtus- ja avimuustarkituksia varten ilmitettava käytettävissä levaa yhteisrahitusta kskevat tiedt. Mentdisteita tai tsitteita ei vaadita. Vaikka hankkeen tteutus vi edellyttää muunlaisia menja (esimerkiksi kustannuksia, jita aiheutuu tiednlevityksestä, julkaisemisesta tai käännöksistä, ellei niitä tilata alihankintana, sekä yleiskustannuksia), näitä menja ei teta humin laskettaessa tarjttavaa tukea. Ne n siis katettava yhteisrahituksella. Yksikkökustannusten tukeen perustuvia budjettikhtia (henkilöstö-, matka- ja leskelukustannukset) kskeva rahitusraprtinti perustuu laukaisevan tekijän periaatteeseen. Edunsaajien n sitettava, että timinnt n tsiasiassa ja asianmukaisesti tteutettu ja tutkset vat syntyneet, mutta niiden ei tarvitse raprtida varjen käytöstä. Edunsaajat vivat siis itse päättää, miten ne hallinnivat myönnettyjä varja ja kattavat niillä hankkeen tteuttamisen edellyttämät kustannukset, kunhan timintja ja saavutuksia kskevat vaatimukset täyttyvät. Tdellisiin kustannuksiin perustuvia budjettikhtia (laitteet ja alihankinta) kskeva rahitusraprtinti perustuu aiheutuneisiin tdellisiin kuluihin, jista n esitettävä asianmukaiset tsitteet (ks. jäljempänä). Myönnettävä tuki ei kskaan le suurempi kuin haettu määrä, ja sen suuruus riippuu seuraavista tekijöistä: hakijan pyytämä tukimäärä, timintjen tukikelpisuus ja hankkeen kustannustehkkuus, kapasiteetinvahvistamishankkeille varatut kknaismäärärahat. Kumppanien n svittava yksityiskhtaisista rahitusta kskevista säännöistä, jtka n kirjattava hankkeen alkaessa allekirjitettavaan viralliseen kumppanispimukseen. MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? POIKKEUKSELLISEN KORKEAT MATKAKUSTANNUKSET Hakijat vivat hakea lisätukea krkeisiin matkakuluihin rahitustaulukn san pikkeukselliset kulut mukaisesti (krkeintaan 80 % tukikelpisista kknaiskuluista: ks. khta Rahitussäännöt ). Tukea myönnetään, js hakija pystyy perustelemaan, että tavallisten rahitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) krvaukset eivät kata vähintään 65 % sallistujien matkakuluista. Mikäli pikkeuksellisen krkeisiin matkakuluihin myönnetään lisätukea, se krvaa matka-avustuksen perussan. 172

173 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla Hankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Yhteis ja rakennehankkeille myönnettävä EU:n vähimmäistuki: eura Yhteis ja rakennehankkeille myönnettävä EU:n enimmäistuki: eura Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö B4.1 rganisaatin jhtajatasn työntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää khden Henkilös-tökustannukset Henkilöstökustan-nukset, jtka aiheutuvat hankkeen tavitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömien tehtävien surittamisesta. Tuki yksikkökustannuksiin B4.2 tutkijan/pettajan/ kuluttajan hankkeeseen käyttämää työpäivää khdent B4.3 asiantuntijan hankkeeseen käyttämää työpäivää khden Enintään 40 % kk tuesta Ehdllinen: Hakijiden n perusteltava tarvittavien resurssien tyyppi ja määrä suhteessa ehdtettujen timintjen tteuttamiseen ja tutksiin. Tuki myönnetään sillä ehdlla, että samista tehtä-vistä maksettava palkka krvataan vain kerran. B4.4 hallinttyöntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää khden Matkatuki Hankkeeseen sallis-tuvien piskelijiden ja henkilöstön edestakaiset matkakustan-nukset asuinpaikka-kunnalta tapahtumapaikalle (ml. viisumi ja siihen liittyvä pak-llinen vakuutus, matkavakuutus ja perustellut peruutus-kustannukset). Timinnt niihin liittyvine matkineen n suritettava hankkeessa mukana levissa maissa. Timeenpanvirastn n hyväksyttävä mahdlliset pikkeukset tästä säännöstä. Luettel tukikel- Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eur-pan kmissin verkksivuilla levalla etäisy-yslaskurilla. 219 Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän. 220 Tukea myönnetään vain matkihin, jtka liittyvät suraan hankkeen tavitteiden saavuttamiseen. 219 Etäisyyslaskuri: Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura). 173

174 Ohjelmapas Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: 1500 eura sallistujaa khden Oleskelukustannukset Oleskelu-, majitus- ja paikallismatkakus-tannukset sekä julkisen liikenteen, kuten bussin ja taksin, käytöstä aiheutuvat kustannukset, henkilökh-taisesta tai vapaaeh-tisesta sairausvakuutuksesta aiheutuvat kustannukset Tuki yksikkökustannuksiin Henkilöstö Opiskelijat Timinnn 14. päivään asti: 120 eura sallistujaa khden päivässä + Timinnn päivä: 70 eura sallistujaa khden päivässä + Timinnn 61. päivästä 3 kuukau-teen: 50 eura sallistujaa khden päivässä Timinnn 14. päivään asti: 55 eura sallistujaa khden päivässä + Timinnn päivä: 40 eura sallistujaa khden päivässä Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (matka mukaan lukien) Laitekustannukset Hankkeen tteutta-miseksi tarvittavien laitteiden hankintakustannukset. Tukea myönnetään vain kumppanimaiden krkeakuluille tar-kitettujen laitteiden hankintaa varten. Tdelliset kustannukset 100 % tukikelpisista kustannuksista Enintään 30 % kk tuesta. Ehdllinen: nämä kulut n perusteltava hakulmakkeessa. Alihankin-takustannukset Alihankintakustannukset, jtka vat välttämättömiä hankkeen tteut-tamista varten, etenkin pakllisista tilintarkastuksista (tarkastuslausunnsta) ja mahdllisesta ulkisesta Tdelliset kustannukset 100 % tukikelpisista kustannuksista Enintään 10% kk tuesta. Ulkisen alihankinnan n ltava erittäin satunnaista. Hankkeen tavitteiden saavuttamiseksi tarvittavan saamisen ja erityisasiantuntemuksen lisi löydyttävä knsrtin sisältä, ja niiden lisi määrättävä sen kknpan. 174

175 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla laadunvar-mistusmenettelystä aiheutuvat kustannukset. Hankkeen hallinttehtäviin liittyvä alihankinta ei le tukikelpista. Pikkeukselliset kulut Osallistujien krkeat matkakulut (ks. lisätietja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ) Tdelliset kustannukset Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikelpisista kustannuksista. TAULUKKO A: HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN), OHJELMAMAAT Svellettava henkilöstölukka riippuu hankkeessa suritettavasta työstä eikä kyseisen henkilön asemasta tai tehtävänimikkeestä. Tisin sanen henkilöstökustannukset, jita aiheutuu esimerkiksi akateemisessa asemassa levan henkilön surittamasta hallinttehtävästä, n laskutettava hallinttyöntekijän tukimäärän perusteella. Hankkeeseen sallistuvat rganisaatit päättävät yhdessä hankkeessa työskentelevän henkilöstön tdellisista krvauksista, jtka rekrytinnista hulehtivat rganisaatin jhtajatasn työntekijät vahvistavat. Krvaukset vat sa kumppanispimusta, jnka kumppanit allekirjittavat hankkeen alkaessa. Tuen määrä perustuu yksikkökustannuksiin, jita svelletaan työntekijän rekrytintimaassa, riippumatta tehtävien surituspaikasta (ts. maassa A timivan rganisaatin työntekijään, jka työskentelee (sittain) maassa B, svelletaan maan A yksikkökustannuksia). Organisaatin jhtajatasn työntekijä Opettaja/ kuluttaja/ tutkija/nuris-työntekijä Asian-tuntija Hallint-työntekijä 221 B4.1 B4.2 B4.3 B4.4 Tanska, Irlanti, Luxemburg, Alankmaat, Itävalta, Rutsi, Liechtenstein, Nrja Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Sumi, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti Tšekki, Kreikka, Espanja, Kyprs, Malta, Prtugali, Slvenia Bulgaria, Vir, Kratia, Latvia, Liettua, Unkari, Pula, Rmania, Serbia, Slvakia, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Turkki TAULUKKO B: HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN), KUMPPANIMAAT Svellettava henkilöstölukka riippuu hankkeessa suritettavasta työstä eikä kyseisen henkilön asemasta tai tehtävänimikkeestä. Tisin sanen henkilöstökustannukset, jita aiheutuu esimerkiksi akateemisessa asemassa levan henkilön surittamasta hallinttehtävästä, n laskutettava hallinttyöntekijän tukimäärän perusteella. Hankkeeseen sallistuvat rganisaatit päättävät yhdessä hankkeessa työskentelevän henkilöstön tdellisista krvauksista, jtka rekrytinnista hulehtivat rganisaatin jhtajatasn työntekijät vahvistavat. Krvaukset vat sa kumppanispimusta, jnka 221 Opiskelijat vivat työskennellä hankkeessa, ja heidän palkkansa vidaan maksaa budjettikhdasta Henkilöstökustannukset ( Hallinttyöntekijä ) edellyttäen, että heillä n työspimus kumppaniryhmään kuuluvan krkeakulun kanssa. 175

176 Ohjelmapas kumppanit allekirjittavat hankkeen alkaessa. Tuen määrä perustuu yksikkökustannuksiin, jita svelletaan työntekijän rekrytintimaassa, riippumatta tehtävien surituspaikasta (ts. maassa A timivan rganisaatin työntekijään, jka työskentelee (sittain) maassa B, svelletaan maan A yksikkökustannuksia). Organisaatin jhtajatasn työntekijä Opettaja/ kuluttaja/ tutkija Asiantuntija Hallinttyöntekijä 222 B4.1 B4.2 B4.3 B4.4 Israel Albania, Angla, Antigua ja Barbuda, Argentiina, Barbads, Bsnia ja Hertsegvina, Brasilia, Ckinsaaret, Dminica, Gabn, Grenada, kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Ukrainan alue, Klumbia, Kmrit, Ksv 223, Libann, Libya, Meksik, Mntenegr, Nigeria, Nrsunluurannikn tasavalta, Peru, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Sambia, Sã Tmé ja Príncipe, Seychellit, Thaimaa, Venezuela, Zimbabwe Afganistan, Azerbaidžan, Bahama, Blivia, Burkina Fas, Csta Rica, Djibuti, Dminikaanien tasavalta, Ecuadr, El Salvadr, Etelä-Afrikka, Gergia, Guatemala, Guinea-Bissau, Haiti, Irak, Iran, Jamaika, Jrdania, Kamerun, kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Venäjän alue, Kazakstan, Kenia, Kiina, Kng, Markk, Mikrnesia, Msambik, Namibia, Palestiina 224, Panama, Papua-Uusi-Guinea, Paraguay, Senegal, Surinam, Swazimaa, Trinidad ja Tbag, Vanuatu Algeria, Armenia, Bangladesh, Belize, Benin, Bhutan, Btswana, Burma/Myanmar, Burundi, Egypti, Eritrea, Etelä-Sudan, Etipia, Filippiinit, Fidži, Gambia, Ghana, Guinean tasavalta, Guyana, Hnduras, Indnesia, Intia, Itä-Timr, Jemen, Kambdža, Kap Verde, Keski-Afrikan tasavalta, Kirgisia, Kiribati, Kngn demkraattinen tasavalta, Kuuba, Las, Lesth, Liberia, Madagaskar, Malawi, Malediivit, Malesia, Mali, Marshallinsaaret, Mauritania, Mauritius, Mldva, Mnglia, Nauru, Nepal, Nicaragua, Niger, Niue, Pakistan, Palau, Phjis-Krea, Päiväntasaajan Guinea, Ruanda, Salmnsaaret, Sama, Sierra Lene, Smalia, Sri Lanka, Sudan, Syyria, Tadžikistan, Tansania, Tg, Tnga, Tšad, Tunisia, Turkmenistan, Tuvalu, Uganda, Uzbekistan, Valk-Venäjä, Vietnam, Yemen Opiskelijat vivat työskennellä hankkeessa, ja heidän palkkansa vidaan maksaa budjettikhdasta Henkilöstökustannukset ( Hallinttyöntekijä ) edellyttäen, että heillä n työspimus kumppaniryhmään kuuluvan krkeakulun kanssa. 223 Tämä nimitys ei vaikuta asemaa kskeviin kantihin, ja se n YK:n turvallisuusneuvstn päätöslauselman 1244 ja Ksvn itsenäisyysjulistuksesta annetun Kansainvälisen tumiistuimen lausunnn mukainen. 224 Tätä nimitystä ei tule pitää Palestiinan valtin tunnustamisena, eikä se vaikuta yksittäisten jäsenvaltiiden kantihin asiasta. 176

177 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla KAPASITEETIN VAHVISTAMINEN NUORISOALALLA MITKÄ OVAT KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEEN TAVOITTEET? Nurisalalla tteutettavilla kapasiteetinvahvistamishankkeilla n seuraavat tavitteet: edistetään hjelmamaiden ja maailman eri alueita 225 edustavien kumppanimaiden välistä yhteistyötä ja vaihtja nurisalalla, parannetaan nuristyön, epävirallisen ppimisen ja vapaaehtistiminnan laatua ja tunnustamista kumppanimaissa sekä lisätään synergiita ja täydentävyyttä niiden ja mudllisten kulutusjärjestelmien, työmarkkiniden ja yhteiskunnan välillä, edistetään epävirallista ppimista kskevan aluetasisen (tisin sanen maailman eri alueiden sisäisen ja välisen) liikkuvuuden järjestelmien ja hjelmien kehittämistä, kkeilemista ja käynnistämistä, edistetään epävirallista ppimista kskevaa kansainvälistä liikkuvuutta hjelma- ja kumppanimaiden välillä erityisenä khderyhmänä muita heikmmassa asemassa levat nuret; tarkituksena n parantaa sallistujien valmiuksia ja lisätä heidän aktiivista sallistumistaan yhteiskunnan timintaan. MIKÄ ON KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKE? Kapasiteetinvahvistamishankkeet vat kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jtka perustuvat mnenvälisiin kumppanuuksiin hjelma- ja kumppanimaissa nurisalalla timivien rganisaatiiden välillä. Hankkeissa vi lla mukana myös kulutusalan ja muiden ssieknmisten aljen rganisaatiita. MITÄ TOIMINTOJA KAPASITEETIN VAHVISTAMISTOIMELLA TUETAAN? Kapasiteetinvahvistamishankkeissa pitäisi tteuttaa seuraavanlaisia timintja: strategisen yhteistyön edistäminen nurisjärjestöjen ja kumppanimaiden viranmaisten välillä, yhteistyön edistäminen nurisjärjestöjen ja kulutusalan järjestöjen sekä liike-elämän ja työmarkkina-alan edustajien välillä, nurisvaltuustjen, nurisfrumien sekä kumppanimaissa nurisalasta vastaavien paikallisten, alueellisten ja valtin viranmaisten kapasiteetin vahvistaminen, kumppanimaiden nurisjärjestöjen jhtamis-, hallint- ja innvintivalmiuksien ja kansainvälisyyden khentaminen, seuraavanlaisten nuristyökäytäntöjen käynnistäminen, kkeilu ja tteutus: - nuristyöntekijöiden ja -kuluttajien yhteiskunnallis-ammatillisen kehittämisen välineet ja menetelmät, - epäviralliset ppimismenetelmät, etenkin medialukutaidn ja muiden valmiuksien hankintaa tai parantamista kskevat menetelmät, - uudenlaiset käytännölliset kulutushjelmat ja aitjen yhteiskunnallisten tilanteiden simulinnit; nuristyön uudet mudt, erityisesti avimen ja justavan ppimisen, virtuaaliliikkuvuuden ja avinten ppimisresurssien strateginen käyttö sekä tietteknisten välineiden parempi hyödyntäminen, - yhteistyö-, verkstitumis- ja vertaisppimistiminnt, jtka tehstavat nuristyörganisaatiiden hallinnintia, kansainvälistymistä ja jhtamista. Kapasiteetinvahvistamishankkeessa vidaan tteuttaa seuraavanlaisia timintja: 225 Tämän timen yhteydessä alueella tarkitetaan tiettyyn laajaan maantieteelliseen alueeseen kuuluvaa maaryhmää. 177

178 Ohjelmapas KAPASITEETINVAHVISTAMISTOIMINNOT timinnt, jilla edistetään pliittista vurpuhelua, yhteistyötä, verkstitumista sekä käytäntöjen vaihta nurisalalla, esimerkiksi knferenssit, työpajat ja kkukset, laajamittaiset nuristapahtumat, tiedtus- ja valistuskampanjat, tiedtus-, viestintä- ja tietvälineiden kehittäminen, nuristyömenetelmien, -välineiden ja -materiaalien sekä nuristyötä kskevien petussuunnitelmien, kulutus-mduulien ja Yuthpass-tdistuksen kaltaisten dkumentintivälineiden kehittäminen, uusien timintatapjen kehittäminen nuristyötä sekä alalla tarjttavaa kulutusta ja tukea varten, etenkin hyödyntäen avimia ja justavia ppimismateriaaleja, virtuaaliyhteistyötä ja avimia ppimisresursseja. LIIKKUVUUSTOIMINNOT Liikkuvuustiminnt kuuluvat pakllisina kansalaisyhteiskuntaa kskeviin nuris-alan sallistamishankkeisiin. Kaikkien muiden kapasiteetinvahvistamishankkeiden khdalla liikkuvuustiminnt vat vapaaehtisia. Liikkuvuustimintja n klmea eri tyyppiä: hjelmamaiden ja tukikelpisten kumppanimaiden väliset nurisvaihdt nuristyöntekijöiden liikkuvuus hjelmamaiden ja tukikelpisten kumppanimaiden välillä tukikelpisista kumppanimaista lähtöisin levat tai niihin suuntautuvat vapaaehtistiminnt. Nurisvaihdt ja nuristyöntekijöiden liikkuvuus Tarkempia tietja näistä timinnista n ppaan B-san luvussa Avaintimi 1: Nurten ja nuristyöntekijöiden liikkuvuushankkeet. Vapaaehtistiminnt Vapaaehtistimintjen kautta vutiaat nuret ihmiset vivat ilmaista henkilökhtaisen situmuksensa sallistumalla vapaaehtispalveluun maksutta ja kkpäiväisesti tisessa maassa. Nuret vapaaehtiset vivat sallistua esimerkiksi seuraavilla alilla timivien rganisaatiiden päivittäiseen työhön: nuristiedtus ja -plitiikka, nurten henkilökhtainen ja ssikulutuksellinen kehitys, kansalaistiminta, ssiaaliala, muita heikmmassa asemassa levien sallistaminen, ympäristö, epävirallisen ppimisen hjelmat, tiet- ja viestintätekniikka ja medialukutait, kulttuuri ja luvuus sekä kehitysyhteistyö. Vapaaehtiset vivat surittaa timinnan jk yksin tai ryhmässä. Vapaaehtistimintn sallistumisen n ltava vapaaehtiselle maksutnta lukuun ttamatta mahdllista sallistumista matkakustannuksiin (js Erasmus+ -tuki ei kata niitä kknaan) ja lisäkustannuksia, jtka eivät liity timinnn tteuttamiseen. Erasmus+ -tuki kattaa välttämättömät kustannukset, jtka liittyvät vapaaehtisen sallistumiseen timintn, tai ne katetaan muilla sallistujarganisaatiiden tarjamilla keinilla. Muita heikmmassa asemassa levat nuret vivat saada lisätukea sallistumisen mahdllistamiseksi. Seuraavia timintja ei pidetä Erasmus+ -hjelmaan kuuluvana vapaaehtistimintana: satunnainen ja järjestäytymätön sa-aikainen vapaaehtistiminta, työssäppiminen yrityksessä, palkkatyö, virkistykseen tai matkailuun liittyvä timinta, kielikurssi, halpatyöviman hyväksikäyttö ja piskelujaks tai ammatillisen kulutuksen jaks ulkmailla. 178

179 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla Kapasiteetinvahvistamishankkeet jaetaan maantieteellisesti neljään ryhmään: Kapasiteetinvahvistamishankkeet, jita tteutetaan hjelmamaissa ja alueiden 5 14 muissa kumppanimaissa (ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa) timivien nurisalan rganisaatiiden välillä. Näissä hjelmamaiden rganisaatiiden ehdttamissa hankkeissa tavitteena n lisätä rganisaatiiden valmiuksia tteuttamalla kapasiteetinvahvistamistimintja, ja niihin saattaa sisältyä liikkuvuustimintja. Seuraavat klme hanketyyppiä tteutetaan ikkuniden kautta: Länsi-Balkan ja Tunisia. Hankkeita vivat ehdttaa rganisaatit, jtka timivat yhdessä tiettyyn ikkunaan kuuluvista EU:n naapurialueen kumppanimaista. Hankkeissa vi lla mukana myös kumppanirganisaatiita muista saman alueen maista. Termillä ikkuna viitataan siihen, että EU khdentaa Erasmus+ -hjelmaan ylimääräistä rahitusta, jlla lisätään mahdllisuuksia tehdä nurisalan yhteistyötä EU:n naapurialueen kumppanimaiden kanssa. 226 Kapasiteetinvahvistamishankkeet, jita tteutetaan hjelmamaissa ja Länsi-Balkanin kumppanimaissa (alue 1, ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa) timivien nurisalan rganisaatiiden välillä Länsi-Balkanin nurisikkuna -hankkeet. Näissä Länsi-Balkanin maissa timivien rganisaatiiden (alue 1) ehdttamissa hankkeissa pyritään lisäämään nurisalan rganisaatiiden valmiuksia tteuttamalla kapasiteetinvahvistamistimintja, ja niihin saattaa sisältyä liikkuvuustimintja. Hankkeiden tulisi edistää nurisjärjestöjen välistä sekä nurisjärjestöjen ja viranmaisten välistä strategista yhteistyötä. Hankkeiden tulisi vahvistaa nurisvaltuustjen, nurisjärjestöjen, nurisfrumien sekä nurisalasta vastaavien paikallisten, alueellisten ja valtin viranmaisten valmiuksia, keskittyen erityisesti yhteensvittamiseen. Kapasiteetinvahvistamishankkeet, jita tteutetaan hjelmamaissa ja itäisissä kumppanimaissa (alue 2, ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa) timivien nurisalan rganisaatiiden välillä Itäisten kumppanimaiden nurisikkuna -hankkeet. 227 Näissä itäisissä kumppanimaissa timivien rganisaatiiden (alue 2) ehdttamissa hankkeissa pyritään lisäämään nurisalan rganisaatiiden valmiuksia jmmallakummalla seuraavista hanketyypeistä: - Kansalaisyhteiskuntaa kskevat nuris-alan sallistamishankkeet (Civil Sciety Fellwships fr Yuth): Osallisuutta ja sallistumista lisäävillä hankkeilla vahvistetaan nurisalan rganisaatiiden ja nuristyöntekijöiden valmiuksia luda rakentavia suhteita mnenlaisiin kumppaneihin, kuten julkisiin elimiin ja kansalaisjärjestöihin. Hakijarganisaatiista valittavat nuret jhtajat (apurahansaajat, Fellws) hankkivat lisää taitja ja saamista nurisplitiikan kehittämisessä liikkuvuustimintjen ja hjelmamaissa timivissa isäntärganisaatiissa suritettavien työskentelyjaksjen avulla. Timintihin n sisällyttävä epäviralliseen ppimiseen kuuluvia kansainvälisiä liikkuvuustimintja, kuten mentrijärjestelyjä ja työssäppimista. Hankkeen tteutuksen sana nuret jhtajat tteuttavat myös pieniä nurispliittisia kansalaistimintahankkeita lähettävään rganisaatin palatessaan. Tämän tyyppiseen hankkeeseen n sisällyttävä itäisistä kumppanimaista hjelmamaihin tulevien apurahansaajien liikkuvuustimintja. - Yrittäjyyskumppanuushankkeet: Hankkeilla edistetään nurten yrittäjyyskasvatusta 228 ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä epäviralliseen ppimiseen kuuluvilla kansainvälisillä hankkeilla, jtka perustuvat edellä mainituilla sa-alueilla timivien rganisaatiiden (myös yritysten) välisiin mnenkeskisiin kumppanuuksiin. Etusijalle asetetaan hankkeet, jtka tarjavat käytännön ratkaisuja alueen yhteisöissä ilmeneviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja jissa hyödynnetään alueen taludellista ptentiaalia myös ttamalla yksityinen sektri mukaan hankkeisiin. Tähän hanketyyppiin vi sisältyä myös liikkuvuustimintja. Eurpan kmissi aik khdentaa käytettävissä levasta rahituksesta nin 60 prsenttia kansalaisyhteiskuntaa kskeviin nurisalan sallistamishankkeisiin ja 40 prsenttia yrittäjyyskumppanuushankkeisiin. Kapasiteetinvahvistamishankkeet, jita tteutetaan hjelmamaissa ja Tunisiassa timivien nurisalan rganisaatiiden välillä Näissä Tunisiassa timivien rganisaatiiden ehdttamissa hankkeissa tavitteena n lisätä rganisaatiiden valmiuksia tteuttamalla kapasiteetinvahvistamistimintja, ja niihin saattaa sisältyä liikkuvuustimintja. 226 Liikkuvuustimintja, jtka tteutetaan yhteistyössä EU:n naapurialueen kumppanimaiden kanssa, mutta jista ehdtuksen n tehnyt hjelmamaassa sijaitseva kumppanirganisaati, vidaan tukea avaintimesta 1: Nurten ja nuristyöntekijöiden liikkuvuushankkeet sekä avaintimesta 3 Nurisasiita kskevaan vurpuheluun liittyvät hankkeet. 227 Rahitus järjestetään EU4Yuth-hjelman kautta. 228 Yrittäjyys tarkittaa paitsi liiketiminnallista ulttuvuutta myös tapaa kehittää riskintn ja ngelmanratkaisun kaltaisia taitja, jtka auttavat saavuttamaan tavitteita elämässä ja kulutuksessa. 179

180 Ohjelmapas MITKÄ OVAT KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEESEEN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Kapasiteetinvahvistamishankkeessa n seuraavanlaisia sallistujia: Hakija/krdinaattri: Organisaati, jka jättää hankehakemuksen kaikkien kumppanien nimissä. Js hanke hyväksytään, hakija/krdinaattri 1) vastaa taludellisesti ja ikeudellisesti kk hankkeesta timeenpanvirastlle, 2) krdini hanketta yhteistyössä kaikkien hankkeessa mukana levien muiden kumppanien kanssa, 3) vastaanttaa EU:n hanketuen Erasmus+ -hjelmasta ja vastaa sen jakamisesta hankkeessa mukana leville kumppaneille. Kumppanit: rganisaatit, jtka sallistuvat aktiivisesti kapasiteetinvahvistamishankkeen valmisteluun, tteutukseen ja arviintiin. Sidsyhteisöt (valinnainen): Organisaatit, jtka edistävät hankkeen tavitteiden saavuttamista ja hanketimintjen tteuttamista. Sidsyhteisöt n nimettävä hankehakemuksessa, ja niiden n täytettävä hjelmappaan liitteessä III (Sanast) esitetyt vaatimukset. Js hankkeessa n tarkitus tteuttaa nurisvaihta, vapaaehtistimintja ja/tai nuristyöntekijöiden liikkuvuutta, näissä timinnissa mukana levilla sallistujarganisaatiilla n seuraavat tehtävät: Lähettävä rganisaati vastaa nurten lähettämisestä ulkmaille. Tehtäviin kuuluvat käytännön järjestelyjen hit, sallistujien lähtövalmennus ja heidän tukemisensa hankkeen kaikissa vaiheissa. Vastaanttava rganisaati vastaa timinnn isännöimisestä, timintahjelman laatimisesta sallistujille yhteistyössä heidän ja kumppanirganisaatiiden kanssa sekä sallistujien tukemisesta hankkeen kaikissa vaiheissa. Vapaaehtistimintn sallistumisen n lisäksi ltava vapaaehtiselle maksutnta lukuun ttamatta mahdllista sallistumista matkakustannuksiin (js Erasmus+ -tuki ei kata niitä kknaan) ja ylimääräisiä kustannuksia, jtka eivät liity timinnn tteuttamiseen. Vapaaehtistimintn sallistumisesta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsin Erasmus+ - tuella tai muilla sallistujarganisaatiiden tarjamilla varilla. MITKÄ OVAT KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka kapasiteetinvahvistamishanketta kskevan hakemuksen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: Osallistujarganisaatiita vivat lla kaikki hjelmamaissa tai alueiden 1, 2, 5 14 kumppanimaissa tai Tunisiassa sijaitsevat julkiset tai yksityiset rganisaatit mahdllisine sidsyhteisöineen (kyseiset maat määritellään hjelmappaan khdassa Tukikelpiset maat ). Tukikelpiset sallistujarganisaatit Tällainen rganisaati vi lla esimerkiksi vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö (myös eurppalainen nurisalan kansalaisjärjestö), kansallinen nurisneuvst, paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, kulu/ppilaits/kulutuskeskus (kaikki asteet esiasteesta tiseen asteeseen sekä ammatillinen kulutus ja aikuiskulutus), julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys), työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsitellisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys, krkeakulu, tutkimuslaits, säätiö, yritysten yhteinen kulutuskeskus, kulttuurijärjestö, kirjast tai muse, ura-hjausta, ammatillista hjausta ja tietpalveluja tarjava elin. Mikä tahansa Kuka vi hakea? vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö (myös eurppalainen nurisalan kansalaisjärjestö), kansallinen nurisneuvst, paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö. 180

181 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla Ohjelmamaiden ja alueiden 5 14 muiden kumppanimaiden väliset hankkeet: Hakijan n sijaittava jssakin hjelmamaassa, ja sen n jätettävä hakemus kaikkien hankkeessa mukana levien rganisaatiiden nimissä. Muuntyyppiset rganisaatit vivat lla mukana vain kumppaneina. Länsi-Balkanin nurisikkuna -hankkeet: Hakijan n sijaittava Länsi-Balkanin kumppanimaassa (alue 1). Itäisten kumppanimaiden nurisikkuna -hankkeet: Hakijan n sijaittava itäisessä kumppanimaassa. Edellä mainittujen tukikelpisten hakijarganisaatityyppien lisäksi tukikelpisia hakijita vat yksityiset yritykset, myös yhteiskunnalliset yritykset. Tunisian nurisikkuna -hankkeet: Hakijan n sijaittava Tunisiassa. Hakijan n ltava llut virallisesti rekisteröity vähintään vuden ajan hakemuksen viimeisenä jättöpäivänä. Osallistujarganisaatiiden määrä ja prfiili Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Kapasiteetinvahvistamishankkeet vat kansainvälisiä, ja niissä n mukana vähintään klme sallistujarganisaatita klmesta eri maasta, jista vähintään yksi n hjelmamaa ja yksi tukikelpinen kumppanimaa. Yhden ikkunan kautta rahitetuissa hankkeissa ei vi lla mukana sallistujarganisaatiita / sallistujia muilta naapurialueilta. Yhdeksästä kuukaudesta kahteen vuteen. Kest n valittava hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja suunniteltujen timintjen tyypin perusteella. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Hakijiden n jätettävä hankehakemuksensa seuraaviin ajankhtiin mennessä: Elkuun 1. päivän ja julukuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 24. tammikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Muut perusteet Kukin hakija vi jättää hakuaikaa khden vain yhden hankehakemuksen. Hakulmakkeen n sisällettävä jkaisen hankkeeseen suunnitellun timinnn aikataulu. NUORISOVAIHDON ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Tukikelpiset sallistujat Osallistujamäärä 5 21 päivää, matkapäivät pis lukien. Timinnn n tapahduttava jnkin siihen sallistuvan rganisaatin sijaintimaassa vutiaat nuret, 229 jiden asuinpaikka n jnkin lähettävän tai vastaanttavan rganisaatin sijaintimaassa. Vähintään 16 ja enintään 60 sallistujaa (ryhmänvetäjä(t) pis lukien). Vähintään neljä sallistujaa ryhmää khden (ryhmänvetäjä(t) pis lukien). Jkaisella kansallisella ryhmällä n ltava ainakin yksi ryhmänvetäjä. Ryhmänvetäjä n nurten mukana matkustava aikuinen, jka hulehtii heidän ppimisestaan, sujelustaan ja turvallisuudestaan. 229 On tärkeää muistaa myös seuraava: alaikärajat: sallistujien n ylitettävä vähimmäisikä viimeistään timinnn alkamispäivänä. yläikärajat: sallistujat eivät saa hakemusten viimeisenä jättöpäivänä ylittää asetettua enimmäisikää. 181

182 Ohjelmapas VAPAAEHTOISTOIMINTOJEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Akkreditinti Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Tukikelpiset sallistujat Osallistujamäärä Kaikilla hjelmamaissa tai jssakin EU:n naapurialueen kumppanimaassa sijaitsevilla sallistujarganisaatiilla täytyy lla akkreditinti tai asianmainen Eurpan slidaarisuusjukkjen laatumerkki, jka n vimassa kyseisten hakemusten viimeisenä jättöpäivänä (lisätietja hjelmappaan liitteen I asianmaisessa khdassa). 60 päivää 12 kuukautta. Ohjelmamaasta tulevan vapaaehtisen n suritettava vapaaehtistimint jssain hankkeeseen sallistuvassa kumppanimaassa. Tukikelpisesta kumppanimaasta tulevan vapaaehtisen n suritettava vapaaehtistimint jssain hankkeeseen sallistuvassa hjelmamaassa vutiaat nuret, 230 jiden asuinpaikka n lähettävän rganisaatin sijaintimaassa. Vapaaehtinen vi sallistua Erasmus+:n tai Eurpan slidaarisuusjukkjen vapaaehtistimintn vain kerran. Pikkeus: enintään kahden kuukauden pituisen vapaaehtistiminnn surittaneet vapaaehtiset vivat sallistua uuteen vapaaehtistimintn. Enintään 30 vapaaehtista kussakin kapasiteetinvahvistamishankkeessa. NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUDEN ERITYISET TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Timinnn kest Timinnn tapahtumapaikka tai -paikat Tukikelpiset sallistujat Osallistujamäärä 5 päivää 2 kuukautta matkapäivät pis lukien. Timinnn n tapahduttava jnkin siihen sallistuvan rganisaatin sijaintimaassa. Osallistujien n ltava vähintään 18-vutiaita. Yläikärajaa ei le. Js sallistujat eivät timi kuluttajina tai yhteyshenkilöinä, heidän n asuttava jk lähettävän tai vastaanttavan rganisaatin sijaintimaassa. Enintään 50 sallistujaa jkaista hankkeessa suunniteltua timinta khden (mukaan lukien tarvittaessa kuluttajat ja yhteyshenkilöt). Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) Hankkeen relevanssi hjelmatimen tavitteiden kannalta (ks. Mitkä vat kapasiteetinvahvistamishankkeen tavitteet? ), Missä määrin hakemus täyttää seuraavat vaatimukset: Tavitteet n määritelty selkeästi ja realistisesti, ja ne liittyvät sallistujarganisaatiiden ja khderyhmien kannalta merkityksellisiin asiihin. Hakemus n innvatiivinen ja/tai täydentää sallistujarganisaatiiden aiemmin tteuttamia muita hankkeita. Kapasiteetinvahvistamistiminnt määritellään selkeästi, ja niiden tavitteena n lisätä sallistujarganisaatiiden valmiuksia. Hankkeessa n mukana nuria, jtka vat muita heikmmassa asemassa. Itäisten kumppanimaiden nurisikkunahankkeiden salta: Missä määrin hankkeet tarjavat yrittäjyyskumppanuuksien khdalla käytännön ratkaisuja itäisten kumppanimaiden 230 Ks. alaviite edellä. 182

183 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla yhteisöissä ilmeneviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja hyödyntävät alueen taludellista ptentiaalia myös ttamalla yksityisen sektrin mukaan hankkeisiin kansalaisyhteiskuntaa kskevien nurisalan sallistamishankkeiden khdalla itäisistä kumppanimaista Erasmus+ -hjelmamaihin tulevien apurahansaajien liikkuvuustimintja. Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 30 pistettä) Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, seuranta-, arviinti- ja tulstenlevitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden ja ehdtettujen timintjen keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen epävirallisen ppimisen menetelmien laatu. Osallistujien ppimistulsten tunnistamista ja tunnustamista kskevien järjestelyjen laatu sekä avimuutta ja tunnustamista lisäävien eurppalaisten välineiden jhdn-mukainen hyödyntäminen. Laadunvalvntatimenpiteet ja niiden sveltuvuus sen varmistamiseen, että hanke tteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia nudattaen. Hankkeen kustannustehkkuus ja se, nk kullekin timinnlle sitettu asianmukaiset resurssit. Js hankkeessa n tarkitus tteuttaa liikkuvuustimintja, niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus, jilla sallistujat valitaan ja/tai tetaan mukaan liikkuvuustimintihin. Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyje n laatu (enintään 20 pistettä) Missä määrin hakemus täyttää seuraavat vaatimukset: Siinä n mukana tarkituksenmukainen yhdistelmä tisiaan täydentäviä sallistujarganisaatiita, jiden prfiili, kkemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpulisen nnistumisen. Vastuun- ja tehtävänjak sittaa, että kaikki sallistujarganisaatit vat situtuneita hankkeeseen ja sallistuvat sen tteuttamiseen aktiivisesti. Käytössä n tehkkaat järjestelyt sallistujarganisaatiiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidsryhmien välistä krdinaatita ja viestintää varten. Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 20 pistettä) Hanketulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen, paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai glbaalilla taslla, kun ei teta humin hankkeeseen suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Tulstenlevityssuunnitelman laatu: niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta hankkeen tulksista sallistujarganisaatiissa ja niiden ulkpulella. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi laadittujen suunnitelmien laatu: hankkeen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulsten tuttamista EU:n tuen päättymisen jälkeen. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava kunkin edellä mainitun myöntämisperustekhdan enimmäispisteistä vähintään pulet (tisin sanen vähintään 15 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja vaikuttavuus ja tulsten levittäminen ja 10 pistettä khdissa hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu ja hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu ). MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? POIKKEUKSELLISEN KORKEAT MATKAKUSTANNUKSET Liikkuvuushankkeiden hakijat vivat hakea lisätukea rahitustaulukn san pikkeukselliset kulut mukaisesti (krkeintaan 80 % tukikelpisista kknaiskuluista: ks. khta Rahitussäännöt ). Tukea myönnetään, js hakija pystyy perustelemaan, että tavallisten rahitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) krvaukset eivät kata vähintään 70 % sallistujien matkakuluista. Mikäli pikkeuksellisen krkeisiin matkakuluihin myönnetään lisätukea, se krvaa matka-avustuksen perussan. 183

184 Ohjelmapas RAHOITUSSÄÄNNÖT Hankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Kapasiteetinvahvistamishankkeelle myönnettävän tuen enimmäismäärä: eura Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Kapasiteetinvahvistamishankkeen timintjen tteutukseen suraan liittyvät kustannukset (liikkuvuustimintja lukuun ttamatta), jita vivat lla esimerkiksi henkilöstökulut (vain vakituinen henkilöstö ja enintään 20 % kapasiteetinvahvistamishankkeiden tukikelpisista välittömistä kustannuksista) Timintakustannukset tiet- ja viestintätekniikasta aiheutuvat kustannukset (TVT-kustannukset) täytäntöönpann ja krdinaatin liittyvät hankekumppaneiden maidenväliset kkukset, knferenssit ja laajamittaiset nuristapahtumat (matkakulut pis lukien): ateria- ja majituskustannukset, mukaan lukien paikallisliikenne, viisumi- ja vakuutuskustannukset, kkuksia, knferensseja tai muita tapahtumia varten tarvittavien tiljen vukrakustannukset, tulkkauskustannukset, ulkpulisista puhujista aiheutuvat kustannukset (mukaan lukien ateria- ja majituskustannukset; paikallisliikenne). Tdelliset kustan-nukset Enintään 80 % tukikelpisista kknaiskustan-nuksista Ehdllinen: ehdtettu budjetti n perusteltava suunnitelluilla timinnilla. Immateriaaliset tutkset ja hankkeen tulsten levittäminen: tutantkustannukset, käännöskustannukset, levittämis- ja/tai tiedtuskustannukset. Nurten kuulemiset, työpajat, mielipidekyselyt 184

185 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä taslla, js ne vat tarpeen hankkeen tavitteiden saavuttamiseksi. Liikkuvuustimintihin sallistuvien kielellinen sekä kulttuuriin ja tehtäviin liittyvä valmennus. Hankkeen tilintarkastukseen liittyvät kulut (js haettu tuki ylittää eura). Välilliset kustannukset: Tukikelpisina välillisinä kustannuksina hyväksytään kiinteämääräinen summa, jka n krkeintaan 7 % hankkeen tukikelpisista välittömistä kustannuksista ja vastaa edunsaajan hankkeesta aiheutuvia yleisiä hallintkustannuksia, jita tukikelpiset välittömät kustannukset eivät kata (esim. sähkö- tai internetlaskut, tilakustannukset jne.), mutta jiden vidaan katsa aiheutuvan hankkeesta. Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Matkatuk i Hankekumppaneiden hankkeiden täytäntöönpann ja krdinaatin liittyvien maidenvälisten kkusten sekä knferenssien ja laajamittaisten nuristapahtumien matkakulut Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla. Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän. Kun matkan pituus n vähintään km: eura sallistujaa khden Myös kuluttajat, yhteyshenkilöt ja avustajat/tukihenkilöt. 185

186 Ohjelmapas A) KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEEN PUITTEISSA TOTEUTETTUA NUORISOVAIHTOA KOSKEVAT RAHOITUSSÄÄNNÖT (VALINNAINEN RAHOITUS) Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Matkatuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle. Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla. 232 Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän. 233 Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: 1500 eura sallistujaa khden Organisintituki Hankkeeseen kuuluvien liikkuvuus-timintjen tteutuk-seen suraan liittyvät kustannukset (mukaan lukien valmistelukulut, ruka, majitus, paikallismatkat, tilakulut, vakuutukset, laitteet ja materiaalit, arviinti, tulsten levittämis- ja hyödyntämiskulut sekä seurantakulut). Tuki yksikkökustannuksiin B4.1 timinnn päivää ja sallistujaa khden 234 Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen timinta ja yksi matkapäivä sen jälkeen) Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1 365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura). 234 Myös ryhmänvetäjät ja avustajat/tukihenkilöt. 186

187 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla Erityistuki Vammaisiin sallistujiin ja heidän avustajiinsa/tukihenkilöihinsä suraan liittyvät lisäkustan-nukset (mukaan lukien perustellut matkaja leskelukustannukset, js tällaisia sallistujia varten ei haeta tukea matkatukea ja rganisintitukea kskevissa rahitustaulukn sissa) Tdelliset kustannukset 100 % tukikelpisista kustannuksista. Ehdllinen: erityistarpeisiin liittyvät kustannukset n perusteltava hakulmakkeessa Pikkeukselliset kulut Kustannukset siitä, että muita heikmmassa asemassa levia nuria tuetaan sallistumaan timin-tihin tasavertaisesti muiden kanssa (pis lukien sallistujien matka- ja leskelu-kustannukset). Viisumit ja niihin liittyvät kustannukset, leskeluluvat, rktukset ja lääkärintdistukset. Osallistujien krkeat matkakulut (ks. Lisä-tietja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ). Tdelliset kustannukset Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikelpisista kustannuksista. Muut kustannukset: 100 % tukikelpisista kustannuksista. Ehdllinen: pikkeukselliset kulut n perusteltava hakulmakkeessa. 187

188 Ohjelmapas B) KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEEN PUITTEISSA TOTEUTETTUA VAPAAEHTOISTOIMINTAA KOSKEVAT RAHOITUSSÄÄNNÖT (VALINNAINEN RAHOITUS) Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Matkatuki Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla. 235 Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän. 236 Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: 1500 eura sallistujaa khden Organisintituki Hankkeeseen kuuluvien liikkuvuustimintjen tteutukseen suraan liittyvät kustannukset (mukaan lukien valmiste-lukulut, ruka, majitus, paikallismatkat, tilakulut, vakuutukset, laitteet ja materiaalit, arviinti, tulsten levittämis- ja hyödyntämiskulut sekä seurantakulut). Tuki yksikkökustannuksiin B4.3 vapaaehtista khden 237 päivässä. Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen timinta ja yksi matkapäivä sen jälkeen). Taskuraha vapaaehtiselle henkilökhtaisia lisäkustannuksia Tuki yksikkö- Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1 365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan. 237 Mukaan lukien muita heikmmassa asemassa levien vapaaehtisten avustajat/tukihenkilöt. 188

189 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla varten kustannuksiin tarvittaessa yksi matkapäivä ennen timinta ja yksi matkapäivä sen jälkeen). Erityistuki Avustajien/tukihenkilöiden perustellut leskelu-kustannukset ja matka-kustannukset, js tällaisia sallistujia varten ei haeta tukea matkatukea kskevassa rahitustaulukn sassa. Vammaisiin sallistujiin suraan liittyvät lisäkustannukset (mukaan lukien perustellut matka- ja leskelukustannukset, js tällaisia sallistujia varten ei haeta tukea matkatukea ja rganisintitukea kskevissa rahitus-taulukn sissa). Tdelliset kustannukset 100 % tukikelpisista kustannuksista Ehdllinen: erityistarpeisiin liittyvät kustannukset n perusteltava hakulmakkeessa. Pikkeuks elliset kulut Kustannukset siitä, että muita heikmmassa asemassa levia nuria tuetaan sallistumaan timintihin tasaver-taisesti muiden kanssa, mukaan lukien erityisval-mennus ja tehstettu mentrinti (pis lukien sallistujien ja avustajien / tukihenkilöiden matkakustannukset ja rganisintituki). Viisumit ja niihin liittyvät kustannukset, leske-luluvat, rktukset ja lääkärintdistukset. Tdelliset kustannukset Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikelpisista kustannuksista. Muut kustannukset: 100 % tukikelpisista kustannuksista. Ehdllinen: pikkeukselliset kulut n perusteltava hakulmakkeessa. Osallistujien krkeat matkakulut (ks. lisätie-tja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ) 189

190 Ohjelmapas Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Matkatuki Osallistujien ja heidän avustajiensa / tukihenkilöidensä edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla. 238 Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän. 239 Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: 1500 eura sallistujaa khden Organis-intituki Hankkeeseen kuuluvien liikkuvuustimintjen tteutukseen suraan liittyvät kustannukset (mukaan lukien valmistelukulut, ruka, majitus, paikallismatkat, tilakulut, vakuutukset, laitteet ja materiaalit, arviinti, tulsten levittämis- ja hyödyntämiskulut sekä seurantakulut). Tuki yksikkökustannuksiin B4.2 sallistujaa khden 240 päivässä. Enintään eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen timinta ja yksi matkapäivä sen jälkeen) Vammaisiin sallistujiin ja heidän avustajiinsa / tukihenkilöihinsä suraan liittyvät lisäkustannukset Ehdllinen: erityistarpeisiin liittyvät (mukaan lukien perustellut matkaja Erityistuki Tdelliset kustannukset 100 % tukikelpisista kustannuksista kustannukset n perusteltava leskelukustannukset, js tällaisia sallistujia varten hakulmakkeessa. ei haeta tukea matkatukea ja rganisintitukea kskevissa rahitustaulukn sissa) 239 Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1 365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura). 240 Myös kuluttajat, yhteyshenkilöt ja avustajat/tukihenkilöt. 190

191 B-sa Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla Pikkeukselliset kulut Viisumit ja niihin liittyvät kustannukset, leskeluluvat, rktukset ja lääkärint-distukset. (ks. lisätietja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ) Kustannukset siitä, että muita heikmmassa asemassa levia nuristyöntekijöitä tuetaan sallistumaan timintihin tasavertaisesti muiden kanssa (pis lukien sallistujien matkakustannukset ja rganisintituki). Tähän vi kuulua kielellinen tuki (esim. tulkki), jtta nuristyöntekijät, jiden kielitaidt eivät timinnssa käytetyn kielen salta le riittävät, vivat sallistua. Tdelliset kustannukset Krkeat matkakulut: enin-tään 80 % tukikelpisista kustannuksista. Muut kustannukset: 100 % tukikelpisista kustannuk-sista. Ehdllinen: pikkeukselliset kulut n perusteltava hakulmakkeessa. C) KAPASITEETIN VAHVISTAMISHANKKEEN PUITTEISSA TOTEUTETTUA NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUTTA KOSKEVAT RAHOITUSSÄÄNNÖT (VALINNAINEN RAHOITUS) 191

192 Ohjelmapas D) ORGANISOINTITUKI JA YKSILÖTUKI Tukisummat määräytyvät sen mukaan, missä maassa liikkuvuustimint tapahtuu. Belgia Nurisvaihdt (eura päivässä) Organisintituki Nuristyöntekijöiden liikkuvuus (eura päivässä) Yksilötuki Vapaaehtistiminnt (eura päivässä) B4.1 B4.2 B4.3 B Bulgaria Tšekki Tanska Saksa Vir Irlanti Kreikka Espanja Ranska Kratia Italia Kyprs Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Alankmaat Itävalta Pula Prtugali Rmania Slvenia Slvakia Sumi Rutsi Yhdistynyt kuningaskunta entinen Jugslavian tasavalta Makednia Islanti Liechtenstein Nrja Turkki Serbia Kumppanimaa

193 B-sa Plitiikan uudistamisen tuki AVAINTOIMI 3: POLITIIKAN UUDISTAMISEN TUKI Timinnilla, jille myönnetään plitiikan uudistamisen tukea, pyritään edistämään Eurpan pliittisten strategiiden, erityisesti Eurppa strategian, eurppalaisen kulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) ja Eurpan nurisstrategian tavitteiden saavuttamista. MITÄ TOIMIA TUETAAN? Seuraava timi tteutetaan tämän hjelmappaan mukaisesti: Nurisasiita kskevaan vurpuheluun liittyvät hankkeet. Tässä ppaan B-sassa kerrtaan yksityiskhtaisesti tähän timeen svellettavista arviintiperusteista ja rahitussäännöistä. Avaintimi 3 kattaa lisäksi mnia muita timia, jilla tuetaan kulutus- ja nurisplitiikan uudistamista ja jtka Eurpan kmissi tteuttaa suraan tai timeenpanvirastn hallinnimien erityisten ehdtuspyyntöjen avulla. Lisätietja n saatavissa Eurpan kmissin, timeenpanvirastn ja kansallisten timistjen verkksivuilta. Alla annetaan tiivis kuvaus näistä muista timista: Kulutus- ja nurisalaa kskeva tietämys; timeen sisältyy näytön keräämistä ja analysintia sekä vertaisppimista, ja se kattaa etenkin seuraavat timinnt: temaattisen ja maakhtaisen asiantuntemuksen hankkiminen, kulutus- ja nurispliittisia kysymyksiä ja kulutus- ja nurisplitiikan uudistamista kskevat selvitykset, mukaan lukien Eurydice-verkstn tteuttamat timinnt, tuki Erasmus+ -maille, jtka sallistuvat tiettyjä trendejä ja kehityssuuntauksia esimerkiksi kielitaidn kehittymistä Eurpassa seuraaviin eurppalaisiin tai maailmanlaajuisiin tutkimuksiin, EU:n puheenjhtajavaltin järjestämät tapahtumat, knferenssit ja krkean tasn kkukset, kkemusten ja hyvien käytäntöjen vaiht sekä vertaisarviinnit, tuki avinten krdinintimenetelmien sveltamiselle. Innvatiivisia timintamalleja kskevat hankkeet, jiden tavitteena n kehittää uudenlaisia timintamalleja tai valmistella niiden tteuttamista. Tällaisia vat muun muassa timeenpanvirastn hallinnimat erityiset ehdtuspyynnöt, jtka kskevat a) eurppalaisia kkeiluhankkeita, jita vetävät krkean tasn viranmaiset ja jihin liittyy lutettaviin arviintimenetelmiin perustuvia pliittisten alitteiden kenttäkkeita useissa maissa ja b) innvatiiviseen plitiikan uudistamiseen tähtääviä yhteistyöhankkeita. Tuki etenkin seuraaville eurppalaisille plitiikan välineille: Avimuusvälineet (saaminen ja tutkinnt), jtka lisäävät saamisen ja tutkintjen avimuutta ja helpttavat niiden tunnustamista ja pintsuritusten siirtämistä, tehstavat laadunvarmistusta ja edistävät epävirallisen ja arkippimisen tunnustamista, saamisen hallintaa ja neuvntaa. Timi kattaa myös verkstt, jtka tarjavat näiden välineiden käyttötukea. EU:n työmarkkiniden saamispanraaman verkkfrumin ja muiden sen kaltaisten eurppalaisten välineiden kehittäminen ja tukeminen taitja kskevan tiedn kautta. Tiettyjen timinta-aljen, esimerkiksi lukutaidn ja aikuispetuksen, sekä nuristyön ja nuristiedtuksen (SALTO ja Eurdesk) tukiverkstt. Krkeakulutuksen erityisvälineet: U-Multirankin kaltaisten välineiden kehittäminen ja tukeminen, Blgnan prsessin tai krkeakulutuksen ulkisen ulttuvuuden tukeminen, krkeakulu-uudistuksen asiantuntijiden kansalliset tiimit, jtka käsittelevät EU:n naapurimaita ja laajentumista sekä Venäjää ja Keski-Aasiaa. Ammatillisen kulutuksen erityisvälineet ammatillisen kulutuksen liikkuvuusperuskirjan tteuttamiseksi tarkituksena rganisidun liikkuvuuden laadun parantaminen ja ppispimusasiista vastaavien kansallisten viranmaisten tukeminen ppispimusten laadun ja tarjnnan parantamiseksi kaikkialla Eurpassa. Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen, kuten OECD:n ja Eurpan neuvstn, kanssa. Timella tuetaan myös pliittista vurpuhelua kumppanimaiden kanssa sekä eurppalaisen krkeakulutuksen kansainvälisen vetviman lisäämistä maailmalla. Lisäksi tuetaan krkeakulu- uudistuksen asiantuntijaverksta EU:n naapurialueen kumppanimaissa ja glbaaleja alumniyhdistyksiä. 193

194 Ohjelmapas Vurpuhelu sidsryhmien kanssa sekä plitiikkaa ja Erasmus+ -hjelmaa kskeva tiedtus mm. seuraavasti: kansalaisyhteiskuntayhteistyö kulutus- ja nurisalan eurppalaisten kansalaisjärjestöjen ja EU:n laajuisten verkstjen tukemiseksi julkaisemalla erityinen ehdtuspyyntö, jta timeenpanvirast hallinni, päättäjien ja sidsryhmien kanssa järjestettävät, alan kysymyksiä käsittelevät yleisötapahtumat, kkukset, keskustelut ja kuulemiset (esimerkiksi eurppalainen kulutus- ja nurisfrumi ja Eurpan nurisviikk), nurisalan vurpuhelu, mukaan lukien tuki kansallisille työryhmille, sekä tapaamiset, jilla edistetään nurten ja päättäjien välistä vurpuhelua (kats seuraava khta), valistus-, tiedtus- ja tiednlevitystiminnt, jtka kskevat timintaplitiikan tulksia ja painpisteitä, Erasmus+ -hjelmaa sekä sen tulksia ja mahdllisia synergiita etenkin Eurpan rakenne- ja investintirahastjen, mutta myös muiden EU-hjelmien kanssa. Tämän avaintimen mukaisesti tteutettavilla timilla n seuraavat tavitteet: parantaa kulutusjärjestelmien ja nurisplitiikan laatua, tehkkuutta ja tasapulisuutta sveltamalla avimia krdinintimenetelmiä; tukea EU-hjausjaksn tulksena annettujen yleisten ja maakhtaisten susitusten täytäntöönpana, tukea kansainvälistä yhteistyötä ja keskinäistä ppimista krkeinta pliittista tasa edustavien timivaltaisten viranmaisten välillä tarkituksena järjestelmien, rakenteiden ja menettelyjen parantaminen, hankkia tietämystä ja analysintivalmiuksia näyttöön perustuvan plitiikan tukemiseksi eurppalaisen kulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020), EU:n nurisstrategian sekä erityisten timintahjelmien, kuten Blgnan ja Kööpenhaminan prsessien, mukaisesti, hankkia lutettavaa ja vertailukelpista kansainvälistä tieta ja tarvittavia sekundaarianalyyseja EU:n ja kansallisen tasn pliittista päätöksenteka varten; ne auttavat keräämään ja analysimaan lennaista näyttöä, jta tarvitaan innvatiivisten timintamallien tteuttamisen arviimiseksi ja seuraamiseksi sekä tällaisten timintamallien siirrettävyyden ja skaalattavuuden edistämiseksi, tukea eurppalaisia verkstja ja sveltaa käytännössä välineitä, jilla edistetään virallisen, epävirallisen ja arkippimisen kautta hankittujen taitjen ja tutkintjen avimuutta ja tunnustamista, tukea kansalaisyhteiskunnan verkstjen ja kansalaisjärjestöjen sallistumista plitiikan tteuttamiseen, tukea nurten kanssa käytäviä vurpuhelumekanismeja ja rhkaista nuria sallistumaan aktiivisesti demkraattisen timintaan, edistää hyvien käytäntöjen vaihta, vurpuhelua, keskinäistä ppimista ja yhteistyötä hjelma- ja kumppanimaiden päättäjien, alan ammattilaisten ja sidsryhmien välillä, levittää tieta EU:n plitiikan ja Erasmus+ -hjelman tulksista sekä edistää niiden hyödyntämistä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella taslla; lisätä eurppalaisen krkeakulutuksen näkyvyyttä ja vetvimaa kaikkialla maailmassa, lisätä synergiita muiden EU-hjelmien kanssa, esimerkiksi Eurpan rakenne- ja investintirahastjen, mutta myös kansallisten ja alueellisten rahitusjärjestelmien kanssa. 194

195 B-sa Nurisasiita kskevaan vurpuheluun liittyvät hankkeet NUORISOASIOITA KOSKEVAAN VUOROPUHELUUN LIITTYVÄT HANKKEET MITKÄ OVAT TÄMÄN TOIMEN TAVOITTEET? Timella edistetään nurten aktiivista sallistumista demkraattiseen timintaan ja herätetään keskustelua EU:n nurisstrategiassa ja sen vurpuhelumekanismeissa määritetyistä teemista ja painpisteisiin liittyvistä aiheista. Vurpuhelumekanismien 241 painpisteet ja ajankhdat päätetään etukäteen, ja nuret vivat näissä tilaisuuksissa keskustella svituista aiheista keskenään sekä päättäjien, nurisalan asiantuntijiden ja nurisalasta vastaavien viranmaisten kanssa päätöksenten kannalta hyödyllisten tulsten saavuttamiseksi. MITÄ OVAT NUORISOASIOITA KOSKEVAAN VUOROPUHELUUN LIITTYVÄT HANKKEET? Nurisasiita kskevaa vurpuhelua vidaan käydä kkuksissa, knferensseissa, kuulemistilaisuuksissa tai muissa tapahtumissa, jtka rhkaisevat nuria sallistumaan aktiivisesti demkraattiseen timintaan Eurpassa ja lemaan vurvaikutuksessa päättäjien kanssa. Niiden ansista nurilla n mahdllisuus (laatimalla kannanttja, ehdtuksia ja susituksia) ilmaista ma näkemyksensä siitä, millaista nurisplitiikkaa Eurpassa pitäisi suunnitella ja harjittaa. Nurisasiita kskevan vurpuhelun hankkeessa n klme vaihetta: suunnittelu ja valmistelu, timintjen tteuttaminen, arviinti (jhn liittyy mahdllisten jatktimien phdinta). MITÄ TOIMINTAA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Tämän timen mukaiset hankkeet vivat sisältää yhden tai useampia seuraavista timinnista: kansalliset tapaamiset ja kansainväliset/glbaalit seminaarit, jissa nurilla n tilaisuus saada tieta ja keskustella aiheista, jtka kskevat EU:n nurisstrategiaa ja sen vurpuhelumekanismeja, ja vaikuttaa niihin käymällä vurpuhelua päättäjien kanssa, kansalliset tapaamiset ja kansainväliset seminaarit, jissa valmistellaan virallista nurisknferenssia, jllainen järjestetään Eurpan uninin kullakin puli vutta kestävällä puheenjhtajakaudella, tapahtumat, jissa keskustellaan ja jaetaan tieta nurispliittisista aiheista, jtka liittyvät Eurpan nurisviikn aikana järjestettyyn timintaan, nurten kuulemiset, jissa selvitetään heidän tarpeitaan demkraattiseen timintaan sallistumisessa (esimerkiksi verkssa tapahtuvat kuulemiset ja mielipidekyselyt), nurten ja päättäjien / nurisalan asiantuntijiden väliset tapaamiset ja seminaarit, tiedtustilaisuudet tai keskustelut, jiden aiheena n sallistuminen demkraattiseen timintaan, tilaisuudet, jissa simulidaan demkraattisten instituutiiden timintaa ja päättäjien rleja. Timintja vetävät nuret itse, ja nurten sallistujien n sallistuttava aktiivisesti hankkeen kaikkiin vaiheisiin valmistelusta jatktimiin. Hankkeissa nudatetaan epävirallisen ppimisen periaatteita ja käytäntöjä kk niiden kestn ajan. Organisaatiiden ja rganisaativerkstjen sääntömääräiset kkukset tai pliittislunteiset tapahtumat eivät vi saada tämän timen tukea

196 Ohjelmapas MITKÄ OVAT HANKKEIDEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavaan taulukkn n kttu mudlliset perusteet, jtka hankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Tukikelpiset sallistujarganisaatit Kuka vi hakea? Osallistujarganisaatiiden määrä Tukikelpiset sallistujat Osallistujamäärä Tapahtumapaikka tai - paikat Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Muut perusteet Osallistujarganisaati vi lla vitta tavittelematn rganisaati, yhdistys tai kansalaisjärjestö, eurppalainen nurisalan kansalaisjärjestö, paikallinen tai alueellinen julkisyhteisö, jka sijaitsee hjelmamaassa tai EU:n naapurialueen kumppanimaassa (alueet 1 4, ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). Tukikelpisten kumppanimaiden rganisaatit vivat sallistua hankkeeseen vain kumppaneina (eivät hakijina). Hakijana vi lla mikä tahansa jnkin hjelmamaan sallistujarganisaati. Js hankkeessa n mukana kaksi tai useampia sallistujarganisaatiita, jkin näistä rganisaatiista jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Kansainväliset/glbaalit timinnt: timinnssa n ltava mukana vähintään kaksi sallistujarganisaatita vähintään kahdesta eri maasta, jista ainakin kaksi n hjelmamaita. Kansalliset timinnt: timinnssa n mukana vähintään yksi jnkin hjelmamaan rganisaati. Nuret sallistujat: vutiaat nuret, jiden asuinpaikka n jssain hankkeessa mukana levassa maassa. Päättäjät: hankkeeseen mahdllisesti sallistuvilla nurisalan päättäjillä tai asiantuntijilla ei le ikään tai ktimaahan liittyviä rajituksia. Hankkeessa n ltava mukana vähintään 30 nurta. Kussakin timinnssa n ltava mukana sallistujia vastaanttavan rganisaatin maasta. Kansalliset timinnt: timinnn n tapahduttava hakijarganisaatin sijaintimaassa. Kansainväliset timinnt: timinnt vidaan tteuttaa missä tahansa timinnssa mukana levassa hjelmamaassa. Pikkeus: Vain perustellusta syystä ja js tapahtuman päätimintn sisältyy Eurpan tasn päättäjien kanssa käytävä vurpuhelu, timint vidaan tteuttaa Eurpan uninin timielimen sijaintipaikassa kuukautta. Hakemus jätetään hakijarganisaatin kansalliseen timistn. Hakijiden n jätettävä hankehakemuksensa seuraaviin ajankhtiin mennessä: Tukkuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 5. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Elkuun 1. päivän ja julukuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 30. huhtikuuta kl (Brysselin aikaa). Tammikuun 1. päivän ja tukkuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään edellisen vuden 1. lkakuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakulmakkeeseen n liitettävä jkaisen hankkeeseen suunnitellun timinnn aikataulu. Laillisen edustajan kunnian ja mantunnn kautta annettu vakuutus n liitettävä hakulmakkeeseen. 242 Eurpan uninin timielimiä sijaitsee Brysselissä, Frankfurtissa, Luxemburgissa, Strasburgissa ja Haagissa. 196

197 B-sa Nurisasiita kskevaan vurpuheluun liittyvät hankkeet Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 40 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 30 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: hjelmatimen tavitteet (ks. edeltä khta Mitkä vat tämän timen tavitteet? ), sallistujarganisaatiiden ja henkilösallistujien tarpeet ja tavitteet. Missä määrin hankkeella n mahdllista saada aikaan sallistujien kannalta laadukkaita tulksia, parantaa sallistujarganisaatiiden valmiuksia. Missä määrin hankkeessa mukana muita heikmmassa asemassa levia nuria. Hanke-ehdtuksen selkeys, kattavuus ja laatu kaikissa eri vaiheissa (hankkeen valmistelu, timintjen tteutus ja hankkeen seuranta). Hankkeen tavitteiden ja ehdtettujen timintjen keskinäinen jhdnmukaisuus. Käytännön järjestelyjen, hallinninnin ja tukimenettelyjen laatu. Ehdtettujen epävirallisen ppimisen sallistavien menetelmien laatu ja nurten aktiivinen sallistuminen hankkeen kaikissa vaiheissa. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus, jilla sallistujat valitaan ja/tai tetaan mukaan timintihin. Se, nk hankkeessa mukana alan päättäjiä (esim. nurispliittisia päättäjiä, nurisalan asiantuntijita ja nurisalasta vastaavia viranmaisia). Tarvittaessa sallistujarganisaatiiden keskinäisen sekä niiden ja muiden keskeisten sidsryhmien välisen yhteistyön ja viestinnän laatu. Hanketulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen, paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla, kun ei teta humin hankkeeseen suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta hankkeen tulksista sallistujarganisaatiissa ja niiden ulkpulella. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava kunkin edellä mainitun myöntämisperustekhdan enimmäispisteistä vähintään pulet (tisin sanen vähintään 15 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja vaikuttavuus ja tulsten levittäminen ja 20 pistettä khdassa hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu ). MITÄ MUUTA TÄSTÄ TOIMESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? POIKKEUKSELLISEN KORKEAT MATKAKUSTANNUKSET Liikkuvuushankehakijat vivat hakea lisätukea sallistujien matkakuluihin rahitustaulukn sassa pikkeukselliset kulut (krkeintaan 80 % tukikelpisista kknaiskuluista: ks. khta Rahitussäännöt ). Tukea vidaan myöntää, js hakija pystyy perustelemaan, että tavallisten rahitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaiseen yksikkökustannustukeen perustuvat) krvaukset eivät kata vähintään 70:tä prsenttia sallistujien matkakuluista. Mikäli pikkeuksellisen krkeisiin matkakuluihin myönnetään lisätukea, se krvaa matka-avustuksen perussan. 197

198 Ohjelmapas RAHOITUSSÄÄNNÖT Hankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Nurisasiita kskevaan vurpuheluun kuuluvalle hankkeelle myönnettävä enimmäistuki hanketta khti: eura Matkatuki Organis-intituki Erityistuki Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä edestakaiset matkakustan-nukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle Kaikki muut timinnn valmisteluun, tteutukseen ja jatktimiin suraan liittyvät kustannukset Vammaisiin sallistujiin ja heidän avustajiinsa / tukihen-kilöihinsä suraan liittyvät lisäkustannukset (mukaan lukien perustellut matka- ja leskelu-kustannukset, js tällaisia sallistujia varten ei haeta tukea matkatukea ja rganis-intitukea kskevista Tuki yksikkö-kustannuksiin Tuki yksikkö-kustannuksiin Tdelliset kustannukset Kun matkan pituus n km: 20 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 180 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 530 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n km: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään km: eura sallistujaa khden Perusteena sallistujakhtainen matkan pituus. Kustannukset perustuvat matkan pituuteen, jka n laskettava Eurpan kmissin verkksi-vuilla levalla etäisyyslaskurilla 243. Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnet-tävän EU:n tuen määrän. 244 C1.1 timinnn päivää ja sallistujaa khden 245 Perusteena sallistujakhtainen leskelun kest (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkustuspäivä ennen timinta ja yksi matkustuspäivä sen jälkeen) 100 % tukikelpisista kustannuksista Ehdllinen: Erityistarpeisiin liittyvät kustannukset ja pikkeukselliset kulut Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san sallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura). 245 Myös avustajat/tukihenkilöt. 198

199 B-sa Nurisasiita kskevaan vurpuheluun liittyvät hankkeet budjettikhdista) Pikkeuk-selliset kulut Nurten (verkk)kuulemisiin ja mielipidekyselyihin liittyvät kustannukset, js nämä vat tarpeen timeen sallistumiseksi. Tulsten levittämiseen ja hyödyn-tämiseen liittyvät kustannukset. Kustannukset siitä, että muita heikmmassa asemassa levia nuria tuetaan sallistumaan timintihin tasavertaisesti muiden kanssa (pis lukien matkakustannukset ja rganis-intituki). Viisumit ja niihin liittyvät kustan-nukset, leskeluluvat, rktukset ja lääkärintdistukset. Vakuudesta aiheutuvat kustan-nukset, js kansallinen timist vaatii vakuuden. (ks. lisätietja sasta Mitä muuta tästä timesta n syytä tietää ). Tdelliset kustannukset Nurten (verkk) kuulemisiin ja mielipidekyselyihin liittyvät kustannukset sekä vakuudesta ja tulsten levittämistiminnista aiheutuvat kustannukset: 75 % tukikelpisista kustannuksista Krkeat matkakulut: enintään 80 % tukikelpisista kustannuksista. Muut kustannukset: 100 % tukikelpisista kustannuksista. 199

200 Ohjelmapas TAULUKKO A ORGANISOINTITUKI (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Tukisummat määräytyvät sen mukaan, missä maassa timint tapahtuu. Organisintituki C1.1 Belgia 42 Bulgaria 32 Tšekki 32 Tanska 45 Saksa 41 Vir 33 Irlanti 49 Kreikka 38 Espanja 34 Ranska 38 Kratia 35 Italia 39 Kyprs 32 Latvia 34 Liettua 34 Luxemburg 45 Unkari 33 Malta 39 Alankmaat 45 Itävalta 45 Pula 34 Prtugali 37 Rmania 32 Slvenia 34 Slvakia 35 Sumi 45 Rutsi 45 Yhdistynyt kuningaskunta 45 entinen Jugslavian tasavalta Makednia 28 Islanti 45 Liechtenstein 45 Nrja 50 Turkki 32 Serbia 29 Kumppanimaa

201 B-sa Jean Mnnet -timinnt JEAN MONNET -TOIMINNOT MITKÄ OVAT JEAN MONNET -TOIMINTOJEN TAVOITTEET? Jean Mnnet -hjelman timien tavitteena n parantaa Eurpan uninia kskevaa petusta ja tutkimusta. Niillä pyritään myös edistämään vurpuhelua tiedemaailman ja yhteiskunnan välillä, mukaan lukien paikallisen ja kansallisen tasn päättäjät, virkamiehet, kansalaisyhteiskunnan timijat sekä eri kulutustasjen ja median edustajat. Tuetut timinnt luvat tietämystä ja näkemyksiä, jtka vivat tukea EU:n päätöksenteka ja vahvistaa EU:n rlia glbalisituneessa maailmassa. Tieteenalana Eurppa-pinnt ja -tutkimus kattaa kaikki Eurpan uniniin liittyvät näkökhdat, mutta erityisenä painpisteenä vat Eurpan uninin yhdentymisprsessin sisäinen ja ulkinen ulttuvuus. Se edistää aktiivista Eurpan kansalaisuutta ja arvja sekä käsittelee EU:n rlia glbalisituneessa maailmassa lisäämällä tietisuutta uninista ja helpttamalla tulevia suhteita ja kansjen välistä vurpuhelua maailmanlaajuisesti. Lisäksi susitellaan aktiivista yhteydenpita ja kulutustyötä, jssa jaetaan tieta EU:sta laajemmin yhteiskuntaan (ylipistmaailman ja erityisryhmien ulkpulelle) ja tudaan EU lähemmäksi yleisöä. Jean Mnnet -timintjen tulisi tuda sallistuville yksilöille ja laitksille pitkäaikaista hyötyä. Niistä n hyötyä myös niitä säänteleville järjestelmille. MITÄ TOIMIA TUETAAN? Jean Mnnet -timinnilla tuetaan seuraavia timia: Jean Mnnet -mduulit (petus ja tutkimus), Jean Mnnet -prfessuurit (petus ja tutkimus), Jean Mnnet -saamiskeskukset (petus ja tutkimus), Jean Mnnet -tuki laitksille ja yhdistyksille, Jean Mnnet -verkstt (pliittiset keskustelut tiedemaailman kanssa), Jean Mnnet -hankkeet (pliittiset keskustelut tiedemaailman kanssa). Jäljempänä kerrtaan yksityiskhtaisesti Jean Mnnet -hjelman timiin svellettavista arviintiperusteista ja rahitussäännöistä. 201

202 Ohjelmapas Ehdtuksen pääaihealueet vivat lla miltä tahansa tieteen tai humanistisen alan sa-alueelta. Suhteessa Erasmus+ -hjelman yleisiin tavitteisiin Jean Mnnet -timintjen erityistavitteet vat seuraavat: edistää Eurpan uninia kskevan petuksen ja tutkimuksen huippusaamista, tarjta piskelijille ja uransa alussa leville nurille EU-ppiaineita kskevia tietja, jista heillä n hyötyä pinnissaan ja ammatissaan, sekä parantaa heidän kansalaistaitjaan, edistää tiedemaailman ja päättäjien välistä vurpuhelua tarkituksena etenkin EU:n plitiikan hallinninnin parantaminen, edistää krkeakulujen sallistumista yhteiskuntaan keskustelemalla EU:hun liittyvistä asiista, lisätä innvintia petuksessa ja tutkimuksessa (esimerkiksi mnialaisuus ja/tai mnitieteisyys, avin kulutus ja verkstituminen muiden laitsten kanssa), sisällyttää EU-ppiaineita krkeakulujen piskelijilleen tarjamiin petussuunnitelmiin ja mnipulistaa niitä, parantaa EU-ppiaineiden petusta ammatillisessa kulutuksessa, kun tämä n tarkituksenmukaista, kasvattaa nurten tutkijiden kiinnstusta EU-ppiaineiden pettamiseen ja tutkimiseen, edistää yhteydenpita pettajiin ja ppijihin muilla kulutustasilla, kuten perus- ja tisella asteella, jakaa rahitettujen timintjen tulksia järjestämällä tilaisuuksia kansalaisille, suurelle yleisölle, kulujen ppilaille, päätöksentekijöille, paikallisille viranmaisille (esim. kaupunginjhtajille ja valtuutetuille) sekä muille sidsryhmille paikallisella, alueellisella ja kansallisella taslla sekä kielellä ja mudssa, jka n kunkin yleisön kannalta tarkituksenmukainen. Jean Mnnet -hjelman timien dtetaan vaikuttavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti sallistujiin, sallistujarganisaatiihin sekä niitä sääteleviin järjestelmiin. Ohjelman tavitteena n vaikuttaa suraan tai välillisesti timiin sallistuviin henkilöihin seuraavasti: parantaa vastavalmistuneiden työllistyvyyttä ja uranäkymiä lisäämällä tai vahvistamalla heidän pintjensa eurppalaista ulttuvuutta, lisätä kiinnstusta Eurpan uniniin ja sen timintaan sallistumiseen, mikä jhtaa aktiivisempaan kansalaisuuteen, tukea nuria tutkijita (jtka vat surittaneet thtritutkinnn viiden viime vuden aikana) ja prfessreita, jtka haluavat tutkia ja pettaa EU-ppiaineita, lisätä akateemisen henkilöstön mahdllisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja urakehitykseen. Jean Mnnet -hjelmalla tuettujen timintjen tavitteena n tuttaa sallistujarganisaatiille seuraavia tulksia: paremmat valmiudet pettaa ja tutkia EU:ta kskevia aiheita; paremmat tai innvatiiviset petussuunnitelmat; parempi kyky hukutella huippulukan piskelijita; tiiviimpi yhteistyö ulkmaisten kumppanien kanssa; enemmän taludellisia resursseja EU-ppiaineiden petukseen ja tutkimukseen laitksen sisällä; nykyaikaisempi, dynaamisempi, situtuneempi ja ammattimaisempi rganisaatin sisäinen timintaympäristö, jssa edistetään nurten tutkijiden ja prfessrien ammatillista kehittymistä ja llaan valmiita maksumaan hyviä käytäntöjä ja uusia EU-ppiaineita petushjelmiin ja -hankkeisiin ja jka n avin synergiille muiden rganisaatiiden kanssa. Pitkällä aikavälillä Jean Mnnet -hjelman dtetaan edistävän ja mnipulistavan Eurppa- pintja ja -tutkimusta kaikkialla maailmassa sekä lisäävän ja laajentavan krkeakulujen tiedekuntien ja sastjen henkilöstön kiinnstusta Eurpan uninia käsittelevien aiheiden pettamiseen ja tutkimiseen. 202

203 B-sa Jean Mnnet -mduulit JEAN MONNET -MODUULIT MIKÄ ON JEAN MONNET -MODUULI? Jean Mnnet -mduuli n Eurppa-pintjen pintkknaisuus (tai kurssi) krkeakulussa. Mduulin vähimmäislaajuus n 40 petustuntia lukuvudessa. Mduuleissa vidaan keskittyä jhnkin tiettyyn Eurppa-pintjen ppiaineeseen, tai ne vivat lla mnitieteisiä, jllin pettajina timii useita prfessreja ja asiantuntijita. Erasmus+ -hjelmalla tuettujen Jean Mnnet -mduulien tarkituksena n kannustaa nuria tutkijita, tiedeyhteisön jäseniä ja muita asiantuntijita tutkimaan Eurpan uniniin liittyviä aiheita ja alittamaan niiden pettaminen (mduulien tukemiseen varatuista määrärahista enintään 20 prsenttia myönnetään krdinaattreina timiville tutkijille, jtka vat surittaneet thtrintutkinnn viiden viime vuden aikana), tukea tieteellisten tutkimusten tulsten julkaisemista ja levitystä, herättää kiinnstusta EU:hun ja luda perusta Eurppa-tiedn keskittymille etenkin kumppanimaissa, edistää Eurppa-näkökulman sisällyttämistä pintihin, jissa käsitellään pääasiassa muita kuin EU:hun liittyviä aiheita, tuttaa räätälöityjä kursseja tietyistä EU-kysymyksistä, jilla n merkitystä akateemisen lppututkinnn surittaneiden työelämässä. Jean Mnnet -mduulit juurruttavat ja sisällyttävät EU-aiheiden pettamisen petussuunnitelmiin, jiden EU-sisältö n tistaiseksi llut vähäistä. Lisäksi eri aljen piskelijat ja kiinnstuneet kansalaiset vivat niiden avulla hankkia tietja ja lisätä tietämystään Eurpan uninista. MITÄ TOIMINTAA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Jean Mnnet -mduulin tteuttamismudt: Eurpan unini -aiheinen yleis- tai jhdantkurssi (etenkin laitksissa ja tiedekunnissa, jissa ei vielä le alan laajaa kurssitarjntaa), Eurpan uninin kehitystä ja tapahtumia käsittelevä erityiskurssi (etenkin laitksissa ja tiedekunnissa, jissa j n alan laaja kurssitarjnta), täysimääräisesti tunnustettu kesä- tai intensiivikurssi. MITKÄ OVAT JEAN MONNET -MODUULIIN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Krkeakulujen tehtävänä n tukea mduulien krdinaattreita ja heidän työtään varmistamalla, että mahdllisimman mni hyötyy niiden timinnasta sekä laitksessa että sen ulkpulella. Krkeakulut tukevat mduulien krdinaattreita näiden petus-, tutkimus- ja phdintatyössä, tunnustavat mduulin yhteydessä ludun petustiminnan, seuraavat sitä sekä tekevät tunnetuksi ja hyödyntävät Jean Mnnet -mduulissa mukana levan krkeakuluhenkilöstön tuttamia tulksia. Niiden n ylläpidettävä Jean Mnnet -mduulin timintaa kk hankkeen kestn ajan ja tarvittaessa nimettävä uusi akateeminen krdinaattri. Js krkeakulu jutuu vaihtamaan mduulin krdinaattrin, timeenpanvirastn n lähetettävä kirjallinen hyväksymispyyntö. Lisäksi uudella krdinaattriehdkkaalla n ltava sama Eurppa-pintjen ja - tutkimuksen erikistumistas. 203

204 Ohjelmapas MITKÄ OVAT JEAN MONNET -MODUULIN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavaan taulukkn n kttu mudlliset perusteet, jtka Jean Mnnet -mduulin n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Kuka vi hakea? Hakemuksen vi jättää minkä tahansa maan krkeakulu. Ohjelmamaiden krkeakuluilla täytyy lla vimassa leva krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja. Kumppanimaiden sallistuvilta krkeakuluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa. Henkilöt eivät vi hakea tukea suraan. Hankkeen kest Klme vutta. Timen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Eurppa-pintihin kuuluvaa Jean Mnnet -mduulia n petettava hakevassa krkeakulussa vähintään 40 tuntia lukuvudessa (klmena peräkkäisenä vunna). Opetustunteja vat lähipetustunnit, eli ryhmäluennt, seminaarit ja pienryhmähjaus, jtka vidaan antaa myös etäpetuksena, mutta niihin ei kuulu henkilökhtainen petus. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Syyskuun 1. päivänä alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 22. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 25 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: hjelmatimen tavitteet (ks. khdat Mitkä vat Jean Mnnet -hjelman timien tavitteet? ja Mikä n Jean Mnnet -mduuli? ). Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset: Sillä vidaan edistää uuden petus-, tutkimus- tai keskustelutiminnan kehittämistä. Siihen sisältyy uusien menetelmien, välineiden ja teknlgiiden käyttöä. Se tuttaa akateemista lisäarva. Se edistää Eurppa-pintja/-aiheita ja lisää niiden näkyvyyttä sekä Jean Mnnet -timintihin sallistuvassa laitksessa että sen ulkpulella. Ehdtuksen relevanssi timen seuraavien ensisijaisten khderyhmien kannalta: laitkset tai tutkijat, jtka eivät vielä le saaneet Jean Mnnet -rahitusta. EU-ppiaineet pinnissa, jissa eurppalainen näkökulma ei le aiemmin llut lennainen mutta jihin se n alkanut vaikuttaa yhä enemmän. piskelijat, jtka eivät autmaattisesti judu ksketuksiin Eurppa-pintjen kanssa (esim. lunnntieteiden, tekniikan, lääketieteen, kasvatustieteen, taiteiden tai vieraiden kielten piskelijat). Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, arviinti-, jatktimi- ja tulsten levitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden, timintjen ja ehdtetun budjetin keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen menetelmien laatu ja käyttökelpisuus. 204

205 B-sa Jean Mnnet -mduulit Hankeryhmän laatu (enintään 25 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 25 pistettä) Hankkeesssa ehdtettuihin timintihin sallistuvalla keskeisellä henkilöstöllä li kyseessä akateeminen tai ei-akateeminen timinta-alue n tarkituksenmukainen prfiili ja asiantuntemus. Opetustiminnan tulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset: Jean Mnnet -hjelmatimeen sallistuvaan laitkseen/laitksiin, Jean Mnnet -hjelmatimea hyödyntäviin piskelijihin, muihin rganisaatiihin ja henkilöihin, jtka sallistuvat hankkeeseen paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta timinnan tulksista Jean Mnnet timintja tteuttavassa laitksessa ja sen ulkpulella. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä jkaisessa edellä mainitussa myöntämisperustekhdassa. MITÄ MUUTA JEAN MONNET -MODUULISTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? TULOSTEN LEVITTÄMINEN JA VAIKUTTAVUUS Jean Mnnet -mduulien n levitettävä ja hyödynnettävä järjestetyn petus- ja tutkimustiminnan tulksia laajemmin kuin suraan mukana levien sidsryhmien keskuudessa. Tämä lisää vaikuttavuutta humattavasti ja auttaa muuttamaan järjestelmiä. Mduulien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja teknlgian kehittymisen humin ttamiseksi tulksia n levitettävä myös tuttamalla ja julkaisemalla avimia ppimisresursseja ja tarjamalla avinta kulutusta. Näin edistetään justavampien ja luvempien ppimistapjen kehittymistä ja tavitetaan suurempia määriä piskelijita, asiantuntijita, päättäjiä ja muita kiinnstuneita tahja. Kaikkia Jean Mnnet -mduulien krdinaattreita pyydetään päivittämään maa hankettaan kskeva si Erasmus+ - verkkvälineessä, jhn kaikki Jean Mnnet -timintja kskeva tiet kerätään. Heitä kehtetaan erityisesti käyttämään lemassa levia alustja ja työkaluja (esimerkiksi Jean Mnnet -hakemista ja Jean Mnnet -virtuaaliyhteisöä). Nämä timinnt vat sa Erasmus+ - hjelmaa varten lutua yleistä tiettekniikkasvellusta, ja niiden avulla tiedtetaan laajemmalle yleisölle kyseisistä krkeakuluista ja niiden Jean Mnnet -kursseista. Tuensaajia pyydetään päivittämään työnsä tulkset verkksivuille säännöllisesti. Jean Mnnet -mduulien krdinaattreita kannustetaan: julkaisemaan tukikaudella vähintään yksi vertaisarviitu artikkeli, sallistumaan valtakunnallisiin ja EU:n tasisiin tulsten levitys- ja tiedtustapahtumiin, järjestämään tapahtumia (esimerkiksi luentja, seminaareja tai työpajja) yhdessä paikallisten (esim. Kaupunginjhtajien ja kaupunginvaltuutettujen), alueellisten ja valtakunnallisten päättäjien sekä kansalaisjärjestöjen ja kulujen kanssa, levittämään timintansa tulksia järjestämällä seminaareja tai luentja, jtka n tarkitettu suurelle yleisölle ja kansalaisjärjestöjen edustajille ja mukautettu heitä varten, verkstitumaan muiden mduulien krdinaattrien, saamiskeskusten, Jean Mnnet - ppitulien haltijiden ja tuettujen laitsten kanssa, käyttämään avimia ppimisresursseja sekä julkaisemaan timintansa yhteenvet, sisältö, aikataulu ja ennakidut tulkset. 205

206 Ohjelmapas RAHOITUSSÄÄNNÖT Myönnettävä enimmäistuki n eura, jka vi lla enintään 75 prsenttia Jean Mnnet - mduulin kknaiskustannuksista. Jean Mnnet -timintjen mukaisesti myönnettyihin tukiin svelletaan järjestelmää, jka perustuu yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahituksen yhdistelmään. Järjestelmän phjana n laskennallinen kansallinen petustuntikustannus. Käytetty menetelmä n seuraava: Opetuskustannukset (yksikkökustannukset): laskennallinen kansallinen petustunnin yksikkökustannus D.1 kerrtaan vaaditulla petustuntimäärällä. Lisäkustannukset (kiinteämääräinen rahitus): Edellä mainittuun yksikkökustannusphjaan lisätään 40 prsentin Jean Mnnet -mduulilisä. Lpullista tukisummaa laskettaessa tetaan humin, että EU:n rahitus vi lla enintään 75 prsenttia laskennallisesta enimmäistuesta ja että Jean Mnnet -mduulille myönnettävä enimmäistuki n eura. Jean Mnnet -mduuleihin svellettavat tarkat määrät n esitetty tämän luvun lpussa khdassa Jean Mnnet yksikkökustannukset. 206

207 B-sa Mikä n jean mnnet -prfessuuri? JEAN MONNET -OPPITUOLIT MIKÄ ON JEAN MONNET -PROFESSUURI? Jean Mnnet -prfessuuri n klmivutinen petusvirka, jka n tarkitettu Eurppa-pintihin erikistuneille ylipistprfessreille. Jean Mnnet -prfessuurin haltijana n vain yksi prfessri, jka antaa vähintään 90 tuntia petusta lukuvudessa. MITÄ TOIMINTAA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Päätehtävät (vähintään 90 tuntia/lukuvusi): syventää krkeakulun petussuunnitelmaan sisältyvien Eurppa-pintjen petusta, tarjta Eurpan uninia kskevaa syvällistä petusta tuleville asiantuntijille alilla, jiden kysyntä työmarkkinilla lisääntyy. Lisätehtävät: antaa petusta/luentja muiden laitsten piskelijille (esim. arkkitehtuuri, lääketiede jne.) näiden ammatillisten valmiuksien parantamiseksi työelämää varten, kannustaa, neuva ja mentrida nuria pettajia ja tutkijita Eurppa-pintihin liittyvissä ppiaineissa, tehdä, seurata ja hjata EU-aiheita kskevaa tutkimusta myös muilla kulutusasteilla, esimerkiksi pettajankulutu-ksessa ja ppivelvllisuuskulussa, järjestää paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen tasn päättäjille sekä kansalaisyhteiskunnalle suunnattuja timintja (knferenssit, seminaarit/webinaarit, työpajat jne.). MITKÄ OVAT JEAN MONNET -PROFESSUURIN HALTIJAORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Jean Mnnet -prfessuuri n erttamatn sa krkeakulua, jka allekirjittaa hankespimuksen tai vastaanttaa päätöksen hanketuesta. Jean Mnnet -prfessuuri n sa kyseisen laitksen virallista akateemista timintaa. Krkeakuluja pyydetään tukemaan Jean Mnnet -prfessuurin haltijaa tämän petus-, tutkimus- ja phdintatyössä ja sallimaan mahdllisimman mnen kulutushjelman hyötyä kursseista. Niiden lisi tunnustettava prfessuurin haltijan kehittämä petustiminta. Krkeakuluilla n perimmäinen vastuu hakemuksistaan. Niiden n ylläpidettävä Jean Mnnet - prfessuurin timintaa kk hankkeen kestn ajan. Js sen n vaihdettava prfessuurin haltija, timeenpanvirastlle n lähettävä kirjallinen hyväksymispyyntö. Lisäksi uudella prfessuurin haltijaehdkkaalla n ltava sama Eurppa-pintjen ja -tutkimuksen erikistumistas. 207

208 Ohjelmapas MITKÄ OVAT JEAN MONNET -PROFESSUURIN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavaan taulukkn n kttu mudlliset perusteet, jtka Jean Mnnet -prfessuurin n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Kuka vi hakea? Hakemuksen vi jättää minkä tahansa maan krkeakulu. Ohjelmamaiden krkeakuluilla täytyy lla vimassa leva krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja. Kumppanimaiden sallistuvilta krkeakuluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa. Henkilöt eivät vi hakea tukea suraan. Jean Mnnet - prfessuurin haltijan prfiili Jean Mnnet -prfessuurin haltijan n kuuluttava hakevan laitksen vakinaiseen petushenkilöstöön ja ltava jk prfessri tai lehtri. Hän ei vi lla tukea hakevan krkeakulun vieraileva prfessri. Hankkeen kest Klme vutta. Jean Mnnet -prfessuurin haltijana vi lla vain yksi prfessri. Timen kest Jean Mnnet -prfessuurin haltijan n annettava petusta vähintään 90 tuntia lukuvudessa (klmena peräkkäisenä vunna) Eurppa-pinnissa hakemuksen jättävässä krkeakulussa. Ainakin yhtä edellä kuvatuista lisätehtävistä n ehdtettava. Opetustunteja vat lähipetustunnit, eli ryhmäluennt, seminaarit ja pienryhmähjaus, jtka vidaan antaa myös etäpetuksena, mutta ne eivät kata henkilökhtaista petusta tai hjausta. Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Syyskuun 1. päivänä alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 22. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: hjelmatimen tavitteet ja painpisteet (ks. Mitkä vat Jean Mnnet -hjelman timien tavitteet? ). Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset: Sillä vidaan edistää uuden petus-, tutkimus- tai keskustelutiminnan kehittämistä. Siihen sisältyy uusien menetelmien, välineiden ja teknlgiiden käyttöä. Se edistää Eurppa-pintja/-aiheita ja lisää niiden näkyvyyttä sekä Jean Mnnet - timintihin sallistuvassa laitksessa että sen ulkpulella. Ehdtuksen relevanssi timen seuraavien ensisijaisten khderyhmien kannalta: laitkset tai tutkijat, jtka eivät vielä le saaneet Jean Mnnet -rahitusta. EU-ppiaineet pinnissa, jissa eurppalainen näkökulma ei le aiemmin llut lennainen mutta jihin se n alkanut vaikuttaa yhä enemmän. 208

209 B-sa Mikä n jean mnnet -prfessuuri? Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 25 pistettä) Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, arviinti-, jatktimi- ja tulsten levitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden, timintjen ja ehdtetun budjetin keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen menetelmien laatu ja käyttökelpisuus. Hankeryhmän laatu (enintään 25 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 25 pistettä) Ehdtus kskee tutkijaa, jlla n erinmaiset ansit jllakin Eurppa-pintihin tai - tutkimukseen liittyvällä alalla. Hankkeesssa ehdtettuihin timintihin sallistuvalla keskeisellä henkilöstöllä li kyseessä akateeminen tai ei-akateeminen timinta-alue n tarkituksenmukainen prfiili ja asiantuntemus. Opetustiminnan tulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset: Jean Mnnet -hjelman timea tteuttavaan laitkseen, Jean Mnnet -hjelmatimea hyödyntäviin piskelijihin, muihin rganisaatiihin ja henkilöihin, jtka sallistuvat hankkeeseen paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta timinnan tulksista Jean Mnnet - hjelman timea tteuttavassa laitksessa ja sen ulkpulella. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä jkaisessa edellä mainitussa myöntämisperustekhdassa. MITÄ MUUTA JEAN MONNET -PROFESSUURISTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? TULOSTEN LEVITTÄMINEN JA VAIKUTTAVUUS Jean Mnnet -prfessuurien n levitettävä ja hyödynnettävä järjestämiensä timintjen tulksia suraan mukana levia sidsryhmiä laajemmin. Tämä lisää vaikuttavuutta humattavasti ja auttaa muuttamaan järjestelmiä. Prfessuurien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja teknlgian kehittymisen humin ttamiseksi tulksia n levitettävä myös tuttamalla ja julkaisemalla avimia ppimisresursseja ja tarjamalla avinta kulutusta. Näin edistetään justavampien ja luvempien ppimistapjen kehittymistä ja tavitetaan humattavasti suurempia määriä piskelijita, asiantuntijaammateissa timivia, päättäjiä ja muita kiinnstuneita tahja. Kaikkia Jean Mnnet -prfessuurin haltijita pyydetään päivittämään maa hankettaan kskeva si Erasmus+ - verkkvälineessä, jhn kaikki Jean Mnnet -timintja kskeva tiet kerätään. Niitä kehtetaan erityisesti käyttämään lemassa levia alustja ja työkaluja (esimerkiksi Jean Mnnet - hakemista ja Jean Mnnet -virtuaaliyhteisöä). Nämä timinnt vat sa Erasmus+ -hjelmaa varten lutua yleistä tiettekniikkasvellusta, ja niiden avulla tiedtetaan laajemmalle yleisölle kyseisistä krkeakuluista ja niiden Jean Mnnet -kursseista. Tuensaajia pyydetään päivittämään työnsä tulkset verkksivuille säännöllisesti. Jean Mnnet -prfessuurien haltijita kannustetaan: julkaisemaan vähintään yksi ylipistn kustantama kirja tukikauden aikana; tuki kattaa san julkaisukustannuksista ja tarvittaessa käännöskustannuksista, sallistumaan valtakunnallisiin ja EU:n tasisiin tulsten levitys- ja tiedtustapahtumiin, järjestämään tapahtumia (esimerkiksi luentja, seminaareja tai työpajja) yhdessä paikallisten (esim. Kaupunginjhtajien ja kaupunginvaltuutettujen), alueellisten ja valtakunnallisten päättäjien sekä kansalaisjärjestöjen ja kulujen kanssa, levittämään timintansa tulksia järjestämällä seminaareja tai luentja, jtka n tarkitettu suurelle yleisölle ja kansalaisjärjestöjen edustajille ja mukautettu heitä varten, verkstitumaan muiden Jean Mnnet -prfessuurien haltijiden, mduulien krdinaattrien, saamiskeskusten ja tuettujen laitsten kanssa, 209

210 Ohjelmapas käyttämään avimia ppimisresursseja sekä julkaisemaan timintansa yhteenvet, sisältö, aikataulu ja ennakidut tulkset. RAHOITUSSÄÄNNÖT Myönnettävä enimmäistuki n eura, jka vi lla enintään 75 prsenttia Jean Mnnet - prfessuurin kknaiskustannuksista. Jean Mnnet -timintjen mukaisesti myönnettyihin tukiin svelletaan järjestelmää, jka perustuu yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahituksen yhdistelmään. Järjestelmän phjana n laskennallinen kansallinen petustuntikustannus. Käytetty menetelmä n seuraava: Opetuskustannukset (yksikkökustannukset): laskennallinen kansallinen petustunnin yksikkökustannus D.1 kerrtaan Jean Mnnet -prfessuurin vaatimalla petustuntimäärällä. Lisäkustannukset (kiinteämääräinen rahitus): Edellä mainittuun yksikkökustannusphjaan lisätään 10 prsentin Jean Mnnet -prfessuurilisä, jssa n humiitu prfessuuriin kuuluvasta akateemisesta timinnasta aiheutuvat lisäkustannukset, esimerkiksi henkilöstö-, matka- ja leskelukustannukset sekä tulsten levittämisestä ja petusmateriaaleista aiheutuvat kustannukset ja välilliset kustannukset. Lpullista tukisummaa varten tetaan humin, että EU:n rahitus vi lla enintään 75 prsenttia laskennallisesta enimmäistuesta ja että Jean Mnnet -prfessuurille myönnettävä enimmäistuki n eura. Jean Mnnet -prfessuureihin svellettavat tarkat määrät n esitetty tämän luvun lpussa khdassa Jean Mnnet yksikkökustannukset. 210

211 B-sa Jean Mnnet -saamiskeskukset JEAN MONNET -OSAAMISKESKUKSET MIKÄ ON JEAN MONNET -OSAAMISKESKUS? Jean Mnnet -saamiskeskus n EU-ppiaineita kskevan asiantuntemuksen ja tiedn keskus. Jean Mnnet -saamiskeskuksiin kerätään krkean tasn asiantuntijiden tietämys ja saaminen, ja niiden tarkituksena n luda synergiita Eurppa-pintjen eri ppiaineiden ja resurssien välillä ja kehittää yhteistä kansainvälistä timintaa muissa maissa sijaitsevien akateemisten laitsten kanssa ja luda näihin rakenteellisia yhteyksiä. Ne myös pitävät yllä yhteyksiä kansalaisyhteiskuntaan. Jean Mnnet -saamiskeskusten keskeisenä tehtävänä n tavittaa piskelijita muista tiedekunnista, jissa ei yleensä käsitellä Eurpan uninia kskevia kysymyksiä, sekä laajemminkin päättäjiä, virkamiehiä, kansalaisjärjestöjä ja kansalaisia. MITÄ TOIMINTAA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Jean Mnnet -saamiskeskuksen täytyy laatia strateginen klmivutinen suunnitelma, jhn sisältyy laajasti erilaisia timia, kuten: Eurppa-pintihin liittyvien henkilöstö- ja dkumentaatiresurssien rganisinti ja krdininti, tiettyjä EU-ppiaineita kskevan tutkimustiminnan jhtaminen, tutkimustiminnan tulsten järjestelmällinen julkaiseminen, EU-ppiaineita kskevan sisällön ja työkalujen kehittäminen tarkituksena nykyisten kurssien ja petussuunnitelmien päivittäminen ja täydentäminen (petustehtävä), EU:ta kskevista kkemuksista käytävän keskustelun ja ajatustenvaihdn edistäminen, mahdllisuuksien mukaan yhdessä paikallisten sidsryhmien ja/tai jäsenvaltiiden ja klmansien maiden EU-edustustjen kanssa (ajatushautmtehtävä). MITKÄ OVAT JEAN MONNET -OSAAMISKESKUKSEN HALTIJAORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Jean Mnnet -saamiskeskuksen perustamista suunnittelevien krkeakulujen dtetaan miettivän sen strategista kehittämistä. Niiden n annettava petus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluville parhaille käytettävissä leville asiantuntijille hjausta ja esitettävä heille visi siitä, miten ludaan synergiita, jtka mahdllistavat krkeatasisen yhteistyön yksittäisissä EU-ppiaineissa. Krkeakulujen n tuettava ja tehtävä tunnetuksi saamiskeskusten hankkeita ja avustettava niiden kehittämisessä. Krkeakulujen n ylläpidettävä Jean Mnnet -saamiskeskuksen timintaa kk hankkeen kestn ajan ja tarvittaessa nimettävä uusi akateeminen krdinaattri. Js krkeakulu jutuu vaihtamaan alkuperäisen akateemisen krdinaattrin, timeenpanvirastn n lähetettävä kirjallinen hyväksymispyyntö. Osaamiskeskus vi tehdä yhteistyötä useiden samassa kaupungissa tai samalla alueella timivien laitsten tai rganisaatiiden kanssa. Tällaisen laitksen tai rganisaatin n jka tapauksessa ltava Eurppa-pintihin erikistunut yksikkö ja selkeästi sellaiseksi nimetty, ja sen n timittava jnkin krkeakulun alaisuudessa. 211

212 Ohjelmapas MITKÄ OVAT JEAN MONNET -OSAAMISKESKUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka Jean Mnnet -saamiskeskuksen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Kuka vi hakea? Hakemuksen vi jättää minkä tahansa maan krkeakulu. Ohjelmamaiden krkeakuluilla täytyy lla vimassa leva krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja. Kumppanimaiden sallistuvilta krkeakuluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa. Henkilöt eivät vi hakea tukea suraan. Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Klme vutta. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Syyskuun 1. päivänä alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 22. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Muut perusteet Kussakin krkeakulussa vidaan tukea samanaikaisesti vain yhtä Jean Mnnet saamiskeskusta. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 25 pistettä) Hankeryhmän laatu (enintään 25 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: hjelmatimen tavitteet ja painpisteet (ks. khdat Mitkä vat Jean Mnnet - hjelman timien tavitteet? ja Mikä n Jean Mnnet -saamiskeskus? ). Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset: Sillä vidaan edistää uuden petus-, tutkimus- tai keskustelutiminnan kehittämistä. Se tuttaa akateemista lisäarva. Se edistää Eurppa-pintja/ aiheita ja lisää niiden näkyvyyttä sekä Jean Mnnet timintihin sallistuvassa laitksessa että sen ulkpulella. Ehdtuksen relevanssi timen seuraavien ensisijaisten khderyhmien kannalta: laitkset tai tutkijat, jtka eivät vielä le saaneet Jean Mnnet -rahitusta. Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, arviinti-, jatktimi- ja tulsten levitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden, timintjen ja ehdtetun budjetin keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen menetelmien laatu ja käyttökelpisuus. Hankkeesssa ehdtettuihin timintihin sallistuvalla keskeisellä henkilöstöllä li kyseessä akateeminen tai ei-akateeminen timinta-alue n tarkituksenmukainen prfiili ja asiantuntemus. 212

213 B-sa Jean Mnnet -saamiskeskukset Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 25 pistettä) Opetustiminnan tulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset Jean Mnnet -hjelmatimeen sallistuvaan laitkseen/laitksiin, Jean Mnnet -hjelmatimea hyödyntäviin piskelijihin, muihin rganisaatiihin ja henkilöihin, jtka sallistuvat hankkeeseen paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta timinnan tulksista Jean Mnnet -hjelman timea tteuttavassa laitksessa ja sen ulkpulella. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä jkaisessa edellä mainitussa myöntämisperustekhdassa. MITÄ MUUTA JEAN MONNET -OSAAMISKESKUKSESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? TULOSTEN LEVITTÄMINEN JA VAIKUTTAVUUS Jean Mnnet -saamiskeskusten n levitettävä ja hyödynnettävä järjestetyn petus- ja tutkimustiminnan tulksia suraan mukana levia sidsryhmiä laajemmin. Tämä lisää vaikuttavuutta humattavasti ja auttaa muuttamaan järjestelmiä. Osaamiskeskusten vaikuttavuuden lisäämiseksi ja teknlgian kehittymisen humin ttamiseksi tulksia n levitettävä myös tuttamalla ja julkaisemalla avimia ppimisresursseja ja tarjamalla avinta kulutusta. Näin edistetään justavampien ja luvempien ppimistapjen kehittymistä ja tavitetaan humattavasti suurempia määriä piskelijita, asiantuntija-ammateissa timivia, päättäjiä ja muita kiinnstuneita tahja. Kaikkia Jean Mnnet -saamiskeskuksia pyydetään päivittämään maa hankettaan kskeva si Erasmus+ -verkkvälineessä, jhn kaikki Jean Mnnet -timintja kskeva tiet kerätään. Niitä kehtetaan erityisesti käyttämään lemassa levia alustja ja työkaluja (esimerkiksi Jean Mnnet -hakemista ja Jean Mnnet -virtuaaliyhteisöä). Nämä timinnt vat sa Erasmus+ -hjelmaa varten lutua yleistä tiettekniikkasvellusta, ja niiden avulla tiedtetaan laajemmalle yleisölle kyseisistä krkeakuluista ja niiden Jean Mnnet -kursseista. Tuensaajia pyydetään päivittämään työnsä tulkset verkksivuille säännöllisesti. Osaamiskeskuksia kannustetaan sallistumaan valtakunnallisiin ja EU:n tasisiin tulstenlevitys- ja tiedtustapahtumiin, järjestämään tapahtumia (esimerkiksi luentja, seminaareja tai työpajja) yhdessä paikallisten päättäjien (kaupunginjhtajien ja kaupunginvaltuutettujen) tai alueellisten ja valtakunnallisten päättäjien sekä kansalaisjärjestöjen ja kulujen kanssa, levittämään timintansa tulksia järjestämällä seminaareja tai luentja, jtka n tarkitettu suurelle yleisölle ja kansalaisjärjestöjen edustajille ja mukautettu heitä varten, verkstitumaan muiden saamiskeskusten, Jean Mnnet -ppitulien haltijiden, mduulien krdinaattrien jne. kanssa, käyttämään avimia ppimisresursseja sekä julkaisemaan timintansa yhteenvet, sisältö, aikataulu ja ennakidut tulkset. 213

214 Ohjelmapas RAHOITUSSÄÄNNÖT Js hanke valitaan, tukeen svelletaan seuraavia sääntöjä: Timin-takustannukset Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämis-käytäntö Tukikelpiset välittömät kustannukset: henkilöstökustannukset, matka- ja leskelukustannukset, alihankintakustannukset (enintään 30 % tukikelpisista välittömistä kustannuksista), laitekustannukset (enintään 10 % tukikelpisista välittömistä kustannuksista), petuskustannukset, Muut kustannukset (mukaan lukien mahdllisesta pakllisesta tilintarkastuksesta / tarkastuslau-sunnsta aiheutuvat kustannukset) Tukikelpiset välilliset kustannukset: Tukikelpisina välillisinä kustannuksina hyväksytään kiinteämääräinen summa, jka n krkeintaan 7 % hankkeen tukikelpisista välittömistä kustannuksista ja vastaa edunsaajan hankkeesta aiheutuvia yleisiä hallintkustannuksia, jita tukikelpiset välittömät kustannukset eivät kata (esim. sähkö- tai internetlaskut, tilakustannukset jne.), mutta jiden vidaan katsa aiheutuvan hankkeesta. Tdelliset kustannukset 80 % tukikelpisista Kknaiskustannuksista (ellei hakemus kske pienempää prsenttisuutta). Enintään eura. Ehdllinen: kustannukset aiheutuvat timintn liittyen ja vat välttämättömiä sen tteutuksen kannalta. 214

215 B-sa Jean Mnnet -tuki laitksille ja yhdistyksille JEAN MONNET -TUKI LAITOKSILLE JA YHDISTYKSILLE Jean Mnnet -hjelmalla tuetaan laitksia ja yhdistyksiä, jiden nimenmaisena tarkituksena n edistää Eurpan yhdentymisprsessin tutkimusta. Niiden n ltava tieteidenvälisiä ja avimia kaikille Eurpan uniniin liittyviin kysymyksiin erikistuneille ja niistä kiinnstuneille prfessreille, pettajille ja tutkijille kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella. Niiden n edustettava Eurppa-pintjen ja -tutkimuksen alan akateemista yhteisöä alueellisella, valtakunnallisella tai ylikansallisella taslla. MITÄ TOIMINTAA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Laitksilla ja yhdistyksillä n tukikaudella yleensä mnenlaista timintaa. Ne vivat esimerkiksi järjestää ja tteuttaa Eurppa-pintihin ja -tutkimukseen ja Eurpan uniniin liittyviin kysymyksiin erikistuneiden laitsten ja yhdistysten sääntömääräistä timintaa (esimerkiksi julkaista tiedtuslehteä, perustaa asiaa kskevat verkksivut tai järjestää vusittain hallituksen kkuksen tai erityisiä tapahtumia, jiden tarkituksena n lisätä Eurpan uniniin liittyvien asiiden näkyvyyttä), tehdä tiettyjä eurppalaisia aiheita kskevaa tutkimusta vidakseen neuva paikallisia, alueellisia, kansallisia ja Eurpan tasn pliittisia päättäjiä sekä vidakseen levittää saatuja tulksia näiden aiheiden parissa työskenteleville instituutiille, mukaan lukien EU:n timielimet, sekä laajemmalle yleisölle ja edistää näin aktiivista kansalaisuutta. MITKÄ OVAT LAITOSTEN JA YHDISTYSTEN TEHTÄVÄT? Jean Mnnet -yhdistysten tarkituksena n timia alaansa kuuluvien EU-ppiaineiden yhteyspisteinä. Ne timivat tiedn välittäjinä ja jakavat sitä laajemmalle yleisölle. Ne myös keräävät tieta ja hyödyntävät sitä sekä tuttavat analyyseja ja visiita tietyistä aiheista. Laitkset ja yhdistykset vat viime kädessä vastuussa hakemuksistaan. Niiden n tteutettava työhjelmassaan kuvattua timintaa kk tukikauden ajan. MITKÄ OVAT LAITOKSILLE JA YHDISTYKSILLE MYÖNNETTÄVÄN JEAN MONNET -TUEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavaan taulukkn n kttu mudlliset perusteet, jtka hankkeen n täytettävä vidakseen saada laitksille ja yhdistyksille tarkitettua Jean Mnnet -tukea Erasmus+ -hjelmasta: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Kuka vi hakea? Hakemuksen vi jättää missä tahansa maassa sijaitseva Eurppa-pintihin ja -tutkimukseen erikistunut prfessri- ja tutkijalaits tai -järjestö. Sen nimenmaisena tarkituksena n ltava Eurpan yhdentymiskehitystä kskevan tutkimuksen edistäminen kansallisella tai kansainvälisellä taslla. Laitksen tai yhdistyksen n ltava mnitieteinen. Tukea myönnetään ainastaan rekisteröidyille laitksille ja yhdistyksille, jilla n riippumatn ikeudellinen asema. Henkilöt eivät vi hakea tukea suraan. Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Klme vutta. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Syyskuun 1. päivän alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 22. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). 215

216 Ohjelmapas Miten haetaan? Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 25 pistettä) Hankeryhmän laatu (enintään 25 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 25 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: hjelmatimen tavitteet ja painpisteet (ks. khdat Mitkä vat Jean Mnnet - hjelman timien tavitteet? ja Mikä n Jean Mnnet -tuki yhdistyksille? ). Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset: Sillä vidaan tukea laitksen tai yhdistyksen sääntömääräistä timintaa ja tteuttaa eurppalaisia aiheita kskevaa tutkimusta. Sillä parannetaan paikallisille, alueellisille, kansallisille ja Eurpan tasn pliittisille päättäjille annettavaa neuvntaa. Ehdtuksen relevanssi timen seuraavien ensisijaisten khderyhmien kannalta: laitkset ja yhdistykset, jtka eivät vielä le saaneet Jean Mnnet -rahitusta. Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, arviinti-, jatktimi- ja tulsten levitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden, timintjen ja ehdtetun budjetin keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen menetelmien laatu ja käyttökelpisuus. Hankkeessa ehdtettuihin timintihin sallistuvalla keskeisellä henkilöstöllä li kyseessä akateeminen tai ei-akateeminen timinta-alue n tarkituksenmukainen prfiili ja asiantuntemus. Timinnan tulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset: Jean Mnnet -hjelman timeen sallistuviin laitksiin ja yhdistyksiin, muihin paikallisen, alueellisen, kansallisen ja EU-tasn rganisaatiihin ja pliittisiin päättäjiin. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta timinnan tulksista Jean Mnnet hjelman timea tteuttavassa laitksessa tai yhdistyksessä ja sen ulkpulella. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä jkaisessa edellä mainitussa myöntämisperustekhdassa. MITÄ MUUTA LAITOKSILLE JA YHDISTYKSILLE MYÖNNETTÄVÄSTÄ JEAN MONNET -TUESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? TULOSTEN LEVITTÄMINEN JA VAIKUTTAVUUS Tämän timen mukaisesti valituiksi tulleiden laitsten ja yhdistysten n levitettävä ja hyödynnettävä edistämistimintansa tulksia suraan mukana levia sidsryhmiä laajemmin. Tämä lisää vaikuttavuutta humattavasti ja auttaa muuttamaan järjestelmiä. Vaikuttavuuden lisäämiseksi ja teknlgian kehittymisen humin ttamiseksi tulksia n levitettävä myös tuttamalla ja julkaisemalla avimia ppimisresursseja ja tarjamalla avinta kulutusta. Näin edistetään justavampien ja luvempien ppimistapjen kehittymistä ja tavitetaan humattavasti suurempia määriä piskelijita, asiantuntija-ammateissa timivia, päättäjiä ja muita kiinnstuneita tahja. Kaikkia laitksia ja yhdistyksiä, jille n myönnetty Jean Mnnet -tukea, pyydetään päivittämään maa hankettaan kskeva si Erasmus+ -verkkvälineessä, jhn kaikki Jean Mnnet -timintja kskeva tiet kerätään. Niitä kehtetaan erityisesti käyttämään lemassa levia alustja ja työkaluja (esimerkiksi Jean Mnnet -hakemista ja Jean Mnnet -virtuaaliyhteisöä). Nämä timinnt vat sa Erasmus+ -hjelmaa varten lutua yleistä tiettekniikkasvellusta, ja niiden avulla tiedtetaan 216

217 B-sa Jean Mnnet -tuki laitksille ja yhdistyksille laajemmalle yleisölle laitksista ja yhdistyksistä ja niiden Jean Mnnet -timinnasta. Tuensaajia pyydetään päivittämään työnsä tulkset verkksivuille säännöllisesti. 217

218 Ohjelmapas Js hanke valitaan, tukeen svelletaan seuraavia sääntöjä: JEAN MONNET -TUKI LAITOKSILLE JA YHDISTYKSILLE Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Tukikelpiset välittömät kustannukset Timin-takustannukset henkilöstökustannukset, matka- ja leskelukustannukset, alihankintakustannukset (enintään 30 % tukikelpisista välittömistä kustannuksista), laitekustannukset (enintään 10 % tukikelpisista välittömistä kustannuksista), muut kustannukset (mukaan lukien mahdllisesta pakllisesta tilintarkastuksesta/tarkastuslausunnsta aiheutuvat kustannukset). Tukikelpiset välilliset kustannukset Tdelliset kustannukset Enintään eura 80 % tukikelpi-sista kknais-kustannuksista (ellei hakemus kske pienem-pää prsenttisuutta). Ehdllinen: tavitteet ja työhjelma n kuvattava selkeästi hakulmakkeessa. Tukikelpisina välillisinä kustannuksina hyväksytään kiinteämääräinen summa, jka n krkeintaan 7 % hankkeen tukikelpisista välittömistä kustannuksista ja vastaa edunsaajan hankkeesta aiheutuvia yleisiä hallintkustannuksia, jita tukikelpiset välittömät kustannukset eivät kata (esim. sähkö- tai internetlaskut, tilakustannukset jne.), mutta jiden vidaan katsa aiheutuvan hankkeesta. 218

219 B-sa Jean Mnnet -verkstt JEAN MONNET -VERKOSTOT (POLIITTISET KESKUSTELUT TIEDEMAAILMAN KANSSA) MIKÄ ON JEAN MONNET -VERKOSTO? Jean Mnnet -verkstt edistävät Eurppa-pintjen ja -tutkimuksen alan kansainvälisten timijiden (krkeakulut, tutkimuskeskukset, laitkset ja yhdistykset jne.) yhteenliittymien perustamista ja kehittämistä. Niiden tehtävänä n kerätä tietja, vaihtaa hyviä käytäntöjä, hankkia tietämystä ja tehdä Eurpan yhdentymisprsessia tunnetuksi kaikkialla maailmassa. Tukea vidaan myöntää myös tietynlaista timintaa tukevien lemassa levien verkstjen kehittämiselle etenkin, js niiden tavitteena n saada nuret tutkijat kiinnstumaan EU:hun liittyvistä aiheista. Hankkeet perustuvat hakemuksiin ja kskevat timintaa, jnka tteuttaminen ei le mahdllista kansallisella taslla. Niissä n ltava mukana vähintään klme kumppanirganisaatita (hakijalaits mukaan luettuna) klmesta eri maasta. Verkstjen tavitteena n tteuttaa mnikansallisia, ei kansallisia hankkeita. MITÄ TOIMINTAA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Verkstilla n hankkeen elinkaaren aikana yleensä mnenlaista timintaa, esimerkiksi tiedn kerääminen ja tulsten tunnetuksi tekeminen menetelmistä, jita svelletaan krkean tasn EU-pinnissa ja -aiheissa, eri pulilla Eurppaa ja maailmaa sijaitsevien krkeakulujen ja muiden rganisaatiiden välisen yhteistyön lisääminen, tietämyksen ja asiantuntemuksen vaihtaminen hyvien käytäntöjen lisäämiseksi, keskeisiä EU-kysymyksiä kskevan yhteistyön vahvistaminen ja krkean tasn tiednvaihtfrumin perustaminen julkisten timijiden ja Eurpan kmissin yksiköiden kanssa. MITKÄ OVAT JEAN MONNET -VERKOSTOON OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Jean Mnnet -verkstjen tarkituksena n timia mien Eurpan uninia kskevien aihealjensa yhteyspisteinä. Ne timivat tiedn välittäjinä ja jakavat sitä laajemmalle yleisölle. Ne myös keräävät tieta ja hyödyntävät sitä sekä tuttavat analyyseja ja visiita tietyistä aiheista. Jean Mnnet -verkstja krdinivat krkeakulut vat viime kädessä vastuussa hakemuksista. Niiden n tteutettava työhjelmassaan kuvattua timintaa kk tukikauden ajan. MITKÄ OVAT JEAN MONNET -VERKOSTON ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavaan taulukkn n kttu mudlliset perusteet, jtka Jean Mnnet -verkstn n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Kuka vi hakea? Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Hakemuksen vi jättää missä tahansa maassa sijaitseva krkeakulu tai mikä tahansa muu rganisaati. Ohjelmamaiden krkeakuluilla täytyy lla vimassa leva krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja. Kumppanimaiden sallistuvilta krkeakuluilta ei vaadita Erasmusperuskirjaa. Hakija timii krdinaattrina verkstlle, jka kstuu vähintään klmesta sallistujarganisaatista klmesta eri maasta. Eurppalaiset laitkset, jiden päämääränä n Eurpan edun edistäminen (ja jtka nimetään Erasmus+ - hjelman perustavassa asetuksessa), eivät vi hakea tämän timen mukaista tukea. Klme vutta. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Syyskuun 1. päivänä alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 22. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. 219

220 Ohjelmapas MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 25 pistettä) Hankeryhmän laatu (enintään 25 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 25 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: hjelmatimen tavitteet ja painpisteet (ks. khdat Mitkä vat Jean Mnnet - hjelman timien tavitteet? ja Mikä n Jean Mnnet -verkst? ). Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset: Sillä vidaan edistää uuden petus-, tutkimus- tai keskustelutiminnan kehittämistä. Se tuttaa akateemista lisäarva. Se edistää Eurppa-pintja/-aiheita ja lisää niiden näkyvyyttä sekä Jean Mnnet - timintihin sallistuvassa laitksessa että sen ulkpulella. Ehdtuksen relevanssi timen seuraavien ensisijaisten khderyhmien kannalta: laitkset tai tutkijat, jtka eivät vielä le saaneet Jean Mnnet -rahitusta. Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, arviinti-, jatktimi- ja tulsten levitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden, timintjen ja ehdtetun budjetin keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen menetelmien laatu ja käyttökelpisuus. Verkstn timinnan rakenne ja hallinninti, mukaan lukien jäsenten väliset viestintäkanavat. Hankeryhmän laatu Hankkeessa ehdtettuihin timintihin sallistuvalla keskeisellä henkilöstöllä li kyseessä akateeminen tai ei-akateeminen timinta-alue n tarkituksenmukainen prfiili ja asiantuntemus. Verkstn kstumus: verkstn jäsenten maantieteellinen jakauma ja niiden saamisen keskinäinen täydentävyys. Opetustiminnan tulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset Jean Mnnet -hjelman timea tteuttavaan laitkseen ja verkstn jäsenlaitksiin, Jean Mnnet -hjelmatimea hyödyntäviin piskelijihin, muihin rganisaatiihin ja henkilöihin, jtka sallistuvat hankkeeseen paikallisella, alueellisella, kansainvälisellä ja/tai EU:n taslla. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta timinnan tulksista Jean Mnnet hjelman timea tteuttavassa laitksessa ja sen ulkpulella. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä jkaisessa edellä mainitussa myöntämisperustekhdassa. MITÄ MUUTA VERKOSTOILLE MYÖNNETTÄVÄSTÄ JEAN MONNET -TUESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? TULOSTEN LEVITTÄMINEN JA VAIKUTTAVUUS Tämän timen mukaisesti tuettujen verkstjen n levitettävä ja hyödynnettävä timintansa tulksia suraan mukana levia sidsryhmiä laajemmin. Tämä lisää vaikuttavuutta humattavasti ja auttaa muuttamaan järjestelmiä. Vaikuttavuuden lisäämiseksi verkstjen n tulsten levittämiseksi myös suunniteltava miin tavitteisiinsa sveltuvia työkaluja ja tapahtumia. Kaikkia Jean Mnnet -verkstja pyydetään päivittämään maa hankettaan kskeva si Erasmus+ - verkkvälineessä, jhn kaikki Jean Mnnet -timintja kskeva tiet kerätään. Niitä kehtetaan erityisesti käyttämään lemassa levia alustja ja työkaluja (esimerkiksi Jean Mnnet -hakemista ja Jean Mnnet -virtuaaliyhteisöä). Nämä timinnt vat sa Erasmus+ -hjelmaa varten lutua yleistä tiettekniikkasvellusta, ja niiden avulla tiedtetaan laajemmalle yleisölle Jean Mnnet -verkstn timinnasta. Tuensaajia pyydetään päivittämään työnsä tulkset verkksivuille säännöllisesti. 220

221 B-sa Jean Mnnet -verkstt RAHOITUSSÄÄNNÖT Js hanke valitaan, tukeen svelletaan seuraavia sääntöjä: Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Tukikelpiset välittömät kustannukset Timin-takustannukset henkilöstökustannukset, matka- ja leskelukustannukset, alihankintakustannukset (enintään 30 % tukikelpisista välittömistä kustannuksista), laitekustannukset (enintään 10 % tukikelpisista välittömistä kustannuksista), petuskustannukset, Muut kustannukset (mukaan lukien mahdllisesta pakllisesta tilintarkastuksesta/tarkastuslausunnsta aiheutuvat kustannukset). Tukikelpiset välilliset kustannukset Tukikelpisina välillisinä kustannuksina hyväksytään kiinteämääräinen summa, jka n krkeintaan 7 % hankkeen tukikelpisista välittömistä kustannuksista ja vastaa hankkeesta aiheutuvia edunsaajan yleisiä hallintkustannuksia, jita tukikelpiset välittömät kustannukset eivät kata (esim. sähkö- tai internetlaskut, tilakustannukset jne.), mutta jiden vidaan katsa aiheutuvan hankkeesta. Tdelliset kustannukset Enintään eura 80 % tukikel-pisista kknaiskustannuksista (ellei hakemus kske pienempää prsenttisuutta). Ehdllinen: tavitteet ja työhjelma n kuvattava selkeästi hakulmakkeessa. 221

222 Ohjelmapas JEAN MONNET -HANKKEET (POLIITTISET KESKUSTELUT TIEDEMAAILMAN KANSSA) MIKÄ ON JEAN MONNET -HANKE? Jean Mnnet -hankkeilla tuetaan innvintia, vurvaikutusta ja Eurpan uninia kskevan tiedn levittämistä. Hankkeet perustuvat yhden laitksen esittämään hakemukseen, mutta ehdtettuun timintaan vi sallistua muita kumppaneita. Hankkeet vivat kestää kuukautta. Innvintihankkeissa perehdytään uusiin näkökulmiin ja erilaisiin menetelmiin, jilla EU- ppiaineita vidaan tehdä hukuttelevammiksi ja mukauttaa ne erilaisille khdeyleisöille spiviksi (esimerkiksi Learning Schl - alitteeseen liittyvät hankkeet). Vurvaikutushankkeissa edistetään keskustelua ja phdintaa Eurpan uninia kskevista kysymyksistä ja lisätään tietämystä uninista ja sen timintatavista. Näiden hankkeiden tavitteena n lisätä EU-tietutta tietyissä timintaympäristöissä. Tiedn levittämishankkeissa n pääasiassa kyse tiedtus- ja tiednlevitystiminnasta. MITÄ TOIMINTAA JEAN MONNET -HANKKEITA KOSKEVALLA TOIMELLA TUETAAN? Jean Mnnet -hankkeissa tteutetaan niiden elinkaaren aikana yleensä mnenlaista timintaa, esimerkiksi INNOVOINTI Kehitetään ja kkeillaan uusia menetelmiä, sisältöjä ja välineitä, jtka kskevat tiettyjä Eurpan uniniin liittyviä aiheita. Ludaan tiettyjen ppiaineiden käsittelyyn tarkitettuja virtuaalisia lukkahuneita ja kkeillaan niitä eri ympäristöissä. Suunnitellaan, tutetaan ja tteutetaan itsepiskeluvälineitä, jtka lisäävät aktiivista kansalaisuutta EU:ssa. Kehitetään ja tteutetaan spivia pedaggisia sisältöjä ja uutta tai mukautettua didaktista materiaalia EUkysymysten käsittelyn avuksi perus- ja tisella asteella (Learning Schl). Suunnitellaan ja tteutetaan pettajakulutusta ja pettajien täydennyskulutusta, tarjtaan pettajille EUppiaineiden pettamiseksi tarvittavia tietja ja taitja. Tarjtaan varta vasten suunniteltuja EU-aiheisia aktiviteetteja perus- ja tisen asteen ppilaille sekä ammatillisissa ppilaitksissa piskeleville. VUOROVAIKUTUS Tuetaan Eurppa-pintjen lumista ja khtetaan sastn, ppitulin tai tutkimusryhmän nykyisen tietämyksen tasa ja/tai parannetaan sen dynamiikkaa asianmaisen maan krkeakulussa, jka n sittanut tähän kiinnstusta/tarvetta. Kehitetään yhdessä sisältöä ja yhteispetusta useiden eri laitsten piskelijille. Osallistujalaitkset vivat rganisida yhteistä timintaa ja suunnitella kursseja tukevia välineitä. TIEDON LEVITTÄMINEN Tuetaan aktiivisesti julkishallinnn henkilöstölle, tiettyjen aljen asiantuntijille tai kk kansalaisyhteiskunnalle tarkitettua tiedtus- ja tiednlevitystimintaa. Järjestetään knferensseja, seminaareja ja/tai pyöreän pöydän keskusteluja tärkeistä EU-kysymyksistä mahdllisimman laajalle sidsryhmien juklle. MITKÄ OVAT JEAN MONNET -HANKKEESEEN OSALLISTUVIEN ORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT? Hanketta ehdttavan laitksen n laadittava selkeä ja kestävä strategia ja yksityiskhtainen työhjelma, jssa kerrtaan myös dtetuista tulksista. Sen n perusteltava, miksi ehdtettua timintaa tarvitaan, nimettävä surat ja välilliset edunsaajat sekä taattava, että kaikilla sallistujarganisaatiilla n hankkeessa aktiivinen rli. Krkeakulun (tai muun tukikelpisen rganisaatin) laillinen edustaja allekirjittaa hakemuksen, jssa n annettava tieta hakijalaitksen ikeudellisesta asemasta, tavitteista ja timinnasta. Krkeakulut (tai muut tukikelpiset rganisaatit) vat viime kädessä vastuussa hakemuksistaan. Niiden n tteutettava hankkeissaan kuvattua timintaa hankkeen kk elinkaaren ajan. 222

223 B-sa Jean Mnnet -hankkeet MITKÄ OVAT JEAN MONNET -HANKKEEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavaan taulukkn n kttu mudlliset perusteet, jtka Jean Mnnet -hankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Kuka vi hakea? Hakemuksen vi jättää minkä tahansa maan krkeakulu tai mikä tahansa muu rganisaati. Ohjelmamaiden krkeakuluilla täytyy lla vimassa leva krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmusperuskirja. Kumppanimaiden sallistuvilta krkeakuluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa. Laitkset, jiden päämääränä n Eurpan edun edistäminen (ja jtka nimetään Erasmus+ -hjelman perustavassa asetuksessa), eivät vi hakea tämän timen mukaista tukea. Perus- ja tisen asteen ppilaitkset eivät le tukikelpisia, mutta ne vivat sallistua aktiivisesti timinnan tteuttamiseen. Hankkeen kest Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? 12, 18 tai 24 kuukautta. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Syyskuun 1. päivänä alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 22. helmikuuta kl (Brysselin aikaa). Oppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 25 pistettä) Hankeryhmän laatu (enintään 25 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: hjelmatimen tavitteet ja painpisteet (ks. khdat Mitkä vat Jean Mnnet - hjelman timien tavitteet? ja Mikä n Jean Mnnet -hanke? ( Innvinti, Vurvaikutus, Tiedn levittäminen )). Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset: Sillä vidaan edistää uuden petus-, tutkimus- tai keskustelutiminnan kehittämistä. Se tuttaa akateemista lisäarva. Se edistää Eurppa-pintja/-aiheita ja lisää niiden näkyvyyttä sekä Jean Mnnet - timintihin sallistuvassa laitksessa että sen ulkpulella. Ehdtuksen relevanssi timen seuraavien ensisijaisten khderyhmien kannalta: laitkset tai tutkijat, jtka eivät vielä le saaneet Jean Mnnet -rahitusta. Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, arviinti-, jatktimi- ja tulsten levitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden, timintjen ja ehdtetun budjetin keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen menetelmien laatu ja käyttökelpisuus. Hankkeessa ehdtettuihin timintihin sallistuvalla keskeisellä henkilöstöllä li kyseessä akateeminen tai ei-akateeminen timinta-alue n tarkituksenmukainen prfiili ja asiantuntemus. Onk perus- ja tisen asteen ppilaille suunnatuissa hankkeissa mukana henkilöstöä, jlla n tarvittavat pedaggiset taidt? 223

224 Ohjelmapas Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 25 pistettä) Opetustiminnan tulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset Jean Mnnet -hjelman timea tteuttavaan laitkseen, Jean Mnnet -hjelmatimea hyödyntäviin piskelijihin, muihin rganisaatiihin ja henkilöihin, jtka sallistuvat hankkeeseen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja/tai EU:n taslla. Niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta timinnan tulksista Jean Mnnet hjelman timea tteuttavassa laitksessa ja sen ulkpulella. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava vähintään 13 pistettä jkaisessa edellä mainitussa myöntämisperustekhdassa. MITÄ MUUTA JEAN MONNET -HANKKEESTA ON SYYTÄ TIETÄÄ? TULOSTEN LEVITTÄMINEN JA VAIKUTTAVUUS Jean Mnnet -hankkeiden n levitettävä ja hyödynnettävä järjestetyn timinnan tulksia suraan mukana levia sidsryhmiä laajemmin. Tämä lisää vaikuttavuutta humattavasti ja auttaa muuttamaan järjestelmiä. Kaikkia Jean Mnnet -hankkeita pyydetään päivittämään ma sinsa Erasmus+ -verkkvälineessä, jhn kaikki Jean Mnnet -timintja kskeva tiet kerätään. Niitä kehtetaan erityisesti käyttämään lemassa levia alustja ja työkaluja (esimerkiksi Jean Mnnet -hakemista ja Jean Mnnet - virtuaaliyhteisöä). Nämä timinnt vat sa Erasmus+ -hjelmaa varten lutua yleistä tiettekniikkasvellusta, ja niiden avulla tulksista tiedtetaan laajemmalle yleisölle. Tuensaajia pyydetään päivittämään työnsä tulkset verkksivuille säännöllisesti. Jean Mnnet -hankkeita kannustetaan: sallistumaan valtakunnallisiin ja EU:n tasisiin tulsten levitys- ja tiedtustapahtumiin, järjestämään tapahtumia (esimerkiksi luentja, seminaareja tai työpajja) yhdessä paikallisten (esim. kaupunginjhtajien ja kaupunginvaltuutettujen), alueellisten ja valtakunnallisten päättäjien sekä kansalaisjärjestöjen ja kulujen kanssa, levittämään timintansa tulksia järjestämällä seminaareja tai luentja, jtka n tarkitettu suurelle yleisölle ja kansalaisjärjestöjen edustajille ja mukautettu heitä varten, verkstitumaan saamiskeskusten, Jean Mnnet -ppitulien haltijiden, mduulien krdinaattrien ja tuettujen laitsten ja yhdistysten kanssa, käyttämään avimia ppimisresursseja sekä julkaisemaan timintansa yhteenvet, sisältö, aikataulu ja ennakidut tulkset. 224

225 B-sa Jean Mnnet -hankkeet RAHOITUSSÄÄNNÖT Hankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Jean Mnnet -hankkeelle myönnettävä enimmäistuki: eura (enintään 75 prsenttia kknaiskustannuksista) Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Knferensseihin sallistuminen Knferenssien, seminaarien, työpajjen yms. Järjestä-miseen liittyvät kustannukset, pis lukien muualta tulevien puhujien sallistumiskustannukset Tuki yksikkökus-tannuksiin D.2 päivää ja sallistujaa khden Kun matkan pituus n KM: 180 eura sallistujaa khden Matkatuki (muualta tulevat puhujat) Knferenssiin sallistuvien, muualta tulevien puhujien edestakaiset matkakustan-nukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle. Kustannukset perustuvat matkan pituuteen, jka n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla välimatkalaskimella. 246 Hakijan n ilmitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän. 247 Yksikköku-stannukset Kun matkan pituus n KM: 275 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n KM: 360 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n KM: 530 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n KM: 820 eura sallistujaa khden Kun matkan pituus n vähintään 8000 KM r mre: 1500 eura sallistujaa khden Oleskelukustannukset (muualta tulevat puhujat) Knferenssiin sallistuvien, muualta tulevien puhujien leskelukustannukset Tuki yksikkökus-tannuksiin D.3 päivää ja sallistujaa khden Täydentävät timinnt Oheiskustannukset, jita aiheutuu timen puitteissa kehitetyistä täydentävästä timinnasta (esim. tapahtuman akateemiset jatktimet, Kertakrvaus eura Js esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö sallistuu Italian Rmassa järjestettävään timintn, hakija laskee a) Madridin ja Rman välisen etäisyyden (1365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts km) ja c) laskee EU:n avustuksen, jka kattaa san muualta tulevan puhujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Rmaan (275 eura). 225

226 Ohjelmapas verkksivustn perustaminen ja ylläpit, julkaisujen laatiminen, painaminen ja jakelu, tulkkauskustannukset ja tutantkustannukset) Jean Mnnet -hankkeisiin svellettavat tarkat määrät n esitetty tämän luvun lpussa khdassa Jean Mnnet -yksikkökustannukset Jean Mnnet Yksikkökustannukset JEAN MONNET YKSIKKÖKUSTANNUKSET D.1 KANSALLISET OPETUSKUSTANNUKSET (EUROINA OPETUSTUNTIA KOHDEN) Tukisummat määräytyvät sen mukaan, missä maassa petustiminta tapahtuu. Ohjelmamaat Belgia 200 Bulgaria 80 Tšekki 107 Tanska 200 Saksa 200 Vir 107 Irlanti 172 Kreikka 129 Espanja 161 Ranska 184 Kratia 96 Italia 166 Kyprs 151 Latvia 98 Liettua 106 Luxemburg 200 Unkari 104 Malta 138 Alankmaat 200 Itävalta 200 Pula 104 Prtugali 126 Rmania 81 Slvenia 136 Slvakia 114 Sumi 193 Rutsi 200 Yhdistynyt kuningaskunta 184 Entinen Jugslavian tasavalta Makednia 80 Islanti 159 Liechtenstein 80 Nrja 200 Turkki 87 Serbia 80 Kumppanimaat Antigua ja Barbuda 92 Australia 200 Bahrain 110 Barbads 94 Brunei 200 Kanada 200 Chile 83 Päiväntasaajan Guinea 131 Hng Kng 200 Israel 144 Japani 178 Krean tasavalta 153 Kuwait 200 Libya 90 Meksik 86 Uusi-Seelanti 153 Oman 131 Qatar 200 Saint Kitts ja Nevis 84 Saudi-Arabia 126 Seychellit 126 Singapre 200 Sveitsi 200 Kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu 109 Venäjän alue Trinidad ja Tbag 115 Yhdistyneet Arabiemiirikunnat 200 Yhdysvallat 200 Muu

227 B-sa Jean Mnnet -hankkeet D.2 KANSALLISET KONFERENSSIKUSTANNUKSET (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Tukisummat määräytyvät sen mukaan, missä maassa timint tapahtuu. Ohjelmamaat Belgia 88 Bulgaria 40 Tšekki 55 Tanska 94 Saksa 90 Vir 47 Irlanti 75 Kreikka 56 Espanja 70 Ranska 80 Kratia 42 Italia 73 Kyprs 66 Latvia 43 Liettua 47 Luxemburg 144 Unkari 46 Malta 60 Alankmaat 97 Itävalta 94 Pula 45 Prtugali 55 Rmania 40 Slvenia 59 Slvakia 50 Sumi 84 Rutsi 95 Yhdistynyt kuningaskunta 81 Entinen Jugslavian tasavalta Makednia 40 Islanti 69 Liechtenstein 40 Nrja 138 Serbia 40 Turkki 40 Kumppanimaat Argentiina 44 Australia 90 Bahrain 43 Barbads 41 Brunei 115 Kanada 89 Päiväntasaajan Guinea 57 Hng Kng 117 Israel 63 Japani 78 Krean tasavalta 67 Kuwait 110 Maca 154 Uusi-Seelanti 67 Oman 57 Qatar 194 Saudi-Arabia 55 Seychellit 55 Singapre 133 Sveitsi 118 Kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Venäjän alue 48 Trinidad ja Tbag 50 Yhdistyneet Arabiemiirikunnat 107 Yhdysvallat 109 Muu

228 Ohjelmapas D.3 - OLESKELUKUSTANNUKSET: MUUALTA TULEVAT PUHUJAT (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Tukisummat määräytyvät sen mukaan, missä maassa timint tapahtuu. Ohjelmamaat Belgia 232 Bulgaria 227 Tšekki 230 Tanska 270 Saksa 208 Vir 181 Irlanti 254 Kreikka 222 Espanja 212 Ranska 245 Kratia 180 Italia 230 Kyprs 238 Latvia 211 Liettua 183 Luxemburg 237 Unkari 222 Malta 205 Alankmaat 263 Itävalta 225 Pula 217 Prtugali 204 Rmania 222 Slvenia 180 Slvakia 205 Sumi 244 Rutsi 257 Yhdistynyt kuningaskunta 275 Entinen Jugslavian tasavalta Makednia 210 Islanti 245 Liechtenstein 175 Nrja 220 Serbia 220 Turkki 220 Kumppanimaat Afganistan 125 Albania 210 Algeria 170 Andrra 195 Angla 280 Antigua ja Barbuda 225 Argentiina 285 Armenia 280 Australia 210 Azerbaijan 270 Bahama 190 Bahrain 275 Bangladesh 190 Barbads 215 Valk-Venäjä 225 Belize 185 Benin 150 Bhutan 180 Blivia 150 Bsnia ja Hertsegvina 200 Btswana 185 Brasilia 245 Brunei 225 Burkina Fas 145 Burundi 165 Kambdza 165 Kamerun 160 Kanada 230 Kap Verde 125 Keski-Afrikan tasavalta 140 Chad 210 Chile 245 Kiina 210 Klumbia 170 Kmrit 135 Kng 185 Kngn demkraattinen tasavalta 245 Ckinsaaret 185 Csta Rica 190 Kuuba 225 Dminica 215 Dminikaaninen tasavalta 230 Ecuadr 190 Egypti 205 El Salvadr 180 Päiväntasaajan Guinea 145 Eritrea 130 Etipia 195 Fidži 170 Gabn 190 Gambia 170 Gergia 295 Ghana 210 Grenada 215 Guatemala 175 Guinea 185 Guinea-Bissau 140 Guyana 210 Haiti 190 Hnduras 175 Hng Kng 265 Intia

229 B-sa Jean Mnnet -hankkeet Indnesia 195 Iran 200 Irak 145 Israel 315 Nrsunluurannikk 190 Jamaika 230 Japani 405 Jrdania 195 Kazakstan 245 Kenia 225 Kiribati 205 Krea, DPR 230 Krean tasavalta 300 Ksv siten kuin Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvstn 220 päätöslauselmassa 1244/99 n määritelty Kuwait 280 Kirgisia 255 Las 195 Libann 260 Lesth 150 Liberia 235 Libya 225 Maca 150 Madagaskar 155 Malawi 215 Malesia 250 Malediivit 185 Mali 155 Marshallsaaret 185 Mauritania 125 Mauritius 200 Meksik 255 Micrnesia 190 Mldva 250 Mnac 170 Mnglia 160 Mntenegr 220 Markk 205 Msambik 200 Myanmar 125 Namibia 135 Nauru 185 Nepal 185 Uusi-Seelanti 185 Nicaragua 185 Niger 125 Nigeria 235 Niue 185 Oman 205 Pakistan 180 Palau 185 Palestiina 170 Panama 210 Papua-Uusi-Guinea 190 Paraguay 190 Peru 210 Filippiinit 210 Qatar 200 Ruanda 225 Saint Kitts ja Nevis 270 Saint-Lucia 215 Saint-Vincent ja Grenadiinit 265 Sama 185 San Marin 175 Sa Tme ja Principe 155 Saudi-Arabia 280 Senegal 200 Seychellit 225 Sierra Lene 190 Singapre 225 Salmnsaaret 170 Smalia 175 Etelä-Afrikka 195 Sri Lanka 155 Sudan 270 Suriname 180 Swazimaa 140 Sveitsi 220 Syyria 225 Tadžikistan 185 Taiwan 255 Tansania 250 Kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Venäjän alue 365 Kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Ukrainan alue 270 Thaimaa 205 Timr Lesten Demkraattinen tasavalta 160 Tg 155 Tnga 155 Trinidad ja Tbag 175 Tunisia 145 Turkmenistan 230 Tuvalu 185 Uganda 235 Yhdistyneet Arabiemiirikunnat 265 Yhdysvallat 280 Uruguay 215 Uzbekistan 230 Vanuatu 170 Vatikaanivalti 175 Venezuela 210 Vietnam 255 Jemen 225 Sambia 185 Zimbabwe 165 Muu

230 Ohjelmapas URHEILU MITÄ timia TUETAAN? Urheilualalla tteutetaan seuraavia timia tämän hjelmappaan mukaisesti: yhteistyökumppanuudet pienet yhteistyökumppanuudet vitta tavittelemattmat eurppalaiset urheilutapahtumat. Erasmus+ -hjelmalla tuetaan lisäksi timia, jilla vahvistetaan päätöksenten tietphjaa (esimerkiksi tutkimukset, tiednkeruu ja selvitykset) tai edistetään alan eurppalaisten sidsryhmien (esimerkiksi EU:n urheilufrumi, EU:n puheenjhtajavaltin järjestämät tapahtumat, knferenssit, kkukset ja seminaarit) kanssa käytävää vurpuhelua ja jäsenvaltiiden keskinäistä pliittista vurpuhelua. Eurpan kmissi tteuttaa timet itse tai timeenpanvirastn kautta. Erasmus+ -hjelmalla n urheilualalla seuraavat erityistavitteet: trjutaan urheilun rehellisyyteen ja ikeudenmukaisuuteen khdistuvia rajatylittäviä uhkia, kuten dpingia, urheilutulsten manipulintia ja väkivaltaa sekä kaikenlaista suvaitsemattmuutta ja syrjintää; edistetään ja tuetaan urheilun hyvää hallinta ja urheilijiden kaksisuria; lisätään vapaaehtistimintaa, ssiaalista sallisuutta ja yhtäläisiä mahdllisuuksia urheilussa sekä tietisuutta terveyttä edistävän liikunnan merkityksestä tukemalla sallistumista urheilutimintaan ja varmistamalla kaikkien yhdenvertaiset mahdllisuudet urheiluun. Erasmus+ -hjelman perustamisasetuksen mukaisesti erityisenä painpisteenä n ruhnjuuritasn urheilu. Urheilualan timien tavitteena n kehittää urheilun eurppalaista ulttuvuutta lumalla, jakamalla ja levittämällä kkemuksia ja tietämystä urheiluun liittyvistä eri aiheista Eurpan laajuisesti. Erasmus+ -hjelmalla tuettujen urheiluhankkeiden tivtaan viime kädessä jhtavan urheilu- ja liikuntaharrastuksen sekä vapaaehtistiminnan lisääntymiseen. Tavitteena n etenkin lisätä tieta ja tietisuutta urheilusta ja liikunnasta hjelmamaissa, lisätä tietisuutta urheilun merkityksestä ssiaalisen sallisuuden, yhtäläisten mahdllisuuksien ja terveyttä edistävän liikunnan edistäjänä, lujittaa urheilu- ja liikunta-alan laitsten ja rganisaatiiden välistä yhteistyötä, parantaa eri hjelmamaiden urheilurganisaatiiden ja muiden alan järjestöjen sallistumista tehstettuihin verkstihin, tehstaa hyvien käytäntöjen vaihta. Urheilualan timien tivtaan edistävän urheilun eurppalaisen teemaviikn tteuttamista. Teemaviikk n kmissin käynnistämä alite, jnka tarkituksena n lisätä urheilu- ja liikuntaharrastusta Eurpan uninissa, kska harrastajien määrät vat vähenemässä. Urheilun eurppalainen teemaviikk n tarkitus järjestää seuraavan knseptin mukaisesti: viralliset avajaiset, lippulaivatapahtuma sekä viisi erityistä teemapäivää (kulutus, työpaikat, ulkilu, urheilukerht ja kuntsalit). Urheilun eurppalainen teemaviikk kannustaa muun muassa järjestämään rajat ylittävää tiedtustimintaa. Vudesta 2017 alkaen urheilun eurppalainen teemaviikk järjestetään syyskuuta. Eurpan kmissin järjestämien timintjen lisäksi jäsenvaltit järjestävät kansallisia timintja ja krdinivat paikallisia timintja. Lisätietja vuden 2019 urheilun eurppalaisesta teemaviiksta n sivustlla 230

231 B-sa Yhteistyökumppanuudet YHTEISTYÖKUMPPANUUDET MITKÄ OVAT YHTEISTYÖKUMPPANUUDEN TAVOITTEET? Yhteistyökumppanuudet tarjavat tilaisuuden kehittää, siirtää ja/tai tteuttaa innvatiivisia tutksia ja/tai sallistua intensiivisiin timintihin, jilla levitetään tieta j lemassa levista ja uusista tutteista tai innvatiivisista ajatuksista ja hyödynnetään niitä urheiluun ja liikuntaan liittyvillä alilla. Tällaisiin timintihin sallistuu urheilu- ja muiden aljen eri rganisaatiita ja timijita ja etenkin paikallis- ja alueviranmaisia, kansallisia ja EU:n viranmaisia sekä urheilujärjestöjä, urheiluun liittyviä järjestöjä ja kulutusrganisaatiita. Yhteistyökumppanuuksilla tarkitetaan etenkin innvatiivisia hankkeita, jiden tavitteena n kannustaa ihmisiä harrastamaan urheilua ja liikuntaa etenkin tukemalla terveyttä edistävästä liikunnasta annetun neuvstn susituksen täytäntöönpana ja timimalla liikuntaa kskevien EU:n suuntaviivjen ja terveitä elämäntapja kskevan Tartn julistuksen mukaisesti, kannustaa ihmisiä harrastamaan urheilua ja liikuntaa etenkin tukemalla urheilun eurppalaista teemaviikka, edistää urheilua kskevaa ja sen välityksellä tapahtuvaa kulutusta kiinnittäen erityistä humita ammattitaitjen kehittämiseen sekä tukea urheilijiden kaksisurasta laadittujen eurppalaisten suuntaviivjen täytäntöönpana, edistää vapaaehtistimintaa urheilualalla, trjua dpingia varsinkin harrastusympäristöissä, trjua urheilutulsten manipulintia, parantaa urheilun hyvää hallinta, trjua väkivaltaa ja kitkeä rasismia, syrjintää ja suvaitsemattmuutta urheilusta, lisätä ssiaalista sallisuutta ja yhtäläisiä mahdllisuuksia urheilualalla. Kaikilla edellä mainituilla alilla n edistettävä sukupulten tasa-arva. Yhteistyö kumppanimaiden kanssa n sutavaa. Yhteistyökumppanuuksien n edistettävä urheilualan eurppalaisten verkstjen perustamista ja kehittämistä. EU vi siten tarjta sidsryhmille mahdllisuuksia tehstettuun yhteistyöhön, jta ei lisi ilman EU:n timia. Yhteistyökumppanuuksien tulisi myös lisätä synergiaa sellaisten paikallisten, alueellisten, kansallisten ja glbaalien timintaplitiikkjen kanssa ja välillä, jilla pyritään tukemaan urheilua ja liikuntaa ja vastaamaan urheiluun liittyviin haasteisiin. Erasmus+ -hjelmassa n tarkitus tukea yhteistyökumppanuuksien puitteissa sellaisten uusien hankemutjen ja uuden tyyppisten kansainvälisen yhteistyön mutjen kkeilemista ja kehittämistä urheilualalla, jtka tdennäköisesti innstavat kehittämään laajemmin alitteita, jita tuetaan kansallisista rahitusjärjestelmistä tai muista EU:n varista, esimerkiksi Eurpan rakenne- ja investintirahastista. Kmissi järjestää timeenpanvirastnsa kautta yhden valintakierrksen vudessa. MITÄ TOIMINTOJA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Yhteistyökumppanuudet vivat tteuttaa Erasmus+ -hjelmassa hyvin erilaisia timintja, kunhan hakemuksesta käy ilmi, että timinnt sveltuvat parhaiten hankkeelle määritettyjen tavitteiden saavuttamiseen. Yhteistyökumppanuudet tteuttavat yleensä hyvin mnenlaisia timintja, esimerkiksi seuraavia: sidsryhmien välinen verkstituminen, hyvien käytäntöjen kehittäminen, tunnistaminen, edistäminen ja levittäminen, kulutusmduulien ja -työkalujen suunnittelu, kehittäminen ja tteuttaminen, urheilualan tiednvälittäjien saamisen lisääminen ja indikaattrien seurannan ja vertailuanalyysin kehittäminen etenkin urheilijiden eettisen timinnan ja eettisten menettelysääntöjen salta, tiedttaminen urheilun ja liikunnan merkityksestä yksilöjen henkilökhtaisen, ssiaalisen ja ammatillisen kehityksen kannalta, innvatiivisten synergiiden edistäminen urheilualan sekä terveys-, kulutus- ja nurisalan välillä, urheilua kskevan tietphjan parantaminen, jtta vidaan vastata yhteiskunnallisiin ja taludellisiin haasteisiin (esim. edellä mainittuja timintja tukevan tiedn keruu, selvitykset ja kuulemiset), knferenssit, seminaarit, kkukset, tapahtumat ja edellä mainittuja timintja tukeva tiedtustiminta. 231

232 Ohjelmapas KUKA VOI OSALLISTUA YHTEISTYÖKUMPPANUUTEEN? Yhteistyökumppanuuksiin vivat sallistua kaikenlaiset urheilu- ja liikunta-alan julkisyhteisöt ja rganisaatit. Yhteistyökumppanuuksien n kstuttava hankkeen tavitteiden kannalta spivimmista kumppaneista, jtka edustavat mnenlaisia alja, jtta hankkeessa vitaisiin tuttaa merkityksellisiä ja laadukkaita tulksia kumppaneiden erilaisia kkemuksia, prfiileja ja asiantuntemusta hyödyntäen. Yhteistyökumppanuuksissa n kyse hjelmamaiden rganisaatiiden välisestä yhteistyöstä. Yhteistyökumppanuudessa n ltava mukana seuraavanlaisia jäseniä: Hakija/krdinaattri: Organisaati, jka jättää hankehakemuksen kaikkien kumppanien nimissä. Js hanke hyväksytään, hakijasta/krdinaattrista tulee EU:n tuen pääasiallinen edunsaaja, jka allekirjittaa usean edunsaajan hankespimuksen kaikkien sallistujarganisaatiiden nimissä. Krdinaattrilla n seuraavat tehtävät: - edustaa sallistujarganisaatiiden ryhmää ja timia sen nimissä suhteessa Eurpan kmissin, - kantaa taludellinen ja ikeudellinen vastuu kk hankkeen peratiivisen, hallinnllisen ja taludellisen tteutuksen asianmukaisuudesta, - krdinida yhteistyökumppanuutta yhteistyössä kaikkien muiden hankekumppanien kanssa. Kumppanit: Organisaatit, jtka sallistuvat aktiivisesti yhteistyökumppanuuden valmisteluun, tteutukseen ja arviintiin. Kaikkien kumppanien n allekirjitettava valtakirja, jlla ne antavat krdinaattrille valtuudet timia nimissään ja lukuunsa hanketta tteutettaessa. MITKÄ OVAT YHTEISTYÖKUMPPANUUDEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavassa taulukssa esitetään mudlliset kriteerit, jtka yhteistyöhankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ - tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Osallistujarganisaatiita vivat lla kaikki urheilualalla aktiivisesti timivat rganisaatit tai julkisyhteisöt, jtka sijaitsevat jssakin hjelmamaassa tai jssakin maailman kumppanimaista, mahdllisine sidsyhteisöineen (ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa). Esimerkkejä tällaisista rganisaatiista (luettel ei le tyhjentävä): Tukikelpiset sallistujarganisaatit Kuka vi hakea? urheilusta vastaava paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, kansallinen lympiakmitea tai kansallinen urheiluliitt, paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen, EU:n tasn tai glbaali urheilurganisaati, kansallinen urheiluliiga, urheilukerh, urheilijita edustava järjestö tai liitt, järjestö tai liitt, jka edustaa urheilualan ammattilaisia tai vapaaehtisia (esim. valmentajia tai managereita), Liikuntaa kaikille (Sprt fr All) liikettä edustava rganisaati, liikuntaharrastusta edistävä rganisaati, vapaa-ajan liikuntasektria edustava rganisaati. kulutus- tai nurisalalla timiva rganisaati. Osallistujarganisaatiiden määrä ja prfiili Hakijana vi lla mikä tahansa jnkin hjelmamaan sallistujarganisaati. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Yhteistyökumppanuus n kansainvälinen, ja siihen kuuluu vähintään viisi rganisaatita viidestä eri hjelmamaasta. Kumppaneille ei le asetettu enimmäismäärää, mutta hankkeiden hallint- ja tteuttamiskustannuksilla n yläraja (jka vastaa 10:tä kumppania). Kaikki sallistujarganisaatit n nimettävä tukea haettaessa. 232

233 B-sa Yhteistyökumppanuudet Hankkeen kest Timinnn tapahtumapaikka tai - paikat Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? Kest (12, 18, 24, 30 tai 36 kuukautta) n valittava hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja niiden timintjen tyypin perusteella, jita hankkeessa n sen elinkaaren aikana tarkitus tteuttaa. Timintjen n tapahduttava yhteistyökumppanuuteen sallistuvien rganisaatiiden sijaintimaissa (yhdessä tai useammassa). Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Tammikuun 1. päivänä alkavia hankkeita kskevat hankehakemukset n jätettävä viimeistään edellisen vuden 4. huhtikuuta kl (Brysselin aikaa). Tämän ppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Eri yhteistyökumppanuuksiin varataan alustavasti määrärahja seuraavasti: nin 30 % pririteetteihin 1 ja 2 (hankkeet, jilla tuetaan ihmisten sallistumista urheiluun ja liikuntaan), nin 20 % pririteetteihin 3 ja 4 (hankkeet, jilla tuetaan urheilua kskevaa ja sen välityksellä tapahtuvaa kulutusta kiinnittäen erityistä humita ammattitaitjen kehittämiseen sekä urheilijiden kaksisurasta laadittujen eurppalaisten suuntaviivjen 248 täytäntöönpana, ja hankkeet, jilla tuetaan urheilualan vapaaehtistimintaa), nin 20 % pririteetteihin 5, 6 ja 7 (hankkeet, jilla tuetaan reilua urheilua esim. trjumalla dpingia ja urheilutulsten manipulintia ja jilla tuetaan urheilun hyvää hallinta), nin 30 % pririteetteihin 8 ja 9 (hankkeet, jilla pyritään trjumaan urheilussa ilmenevää väkivaltaa, rasismia, syrjintää ja suvaitsemattmuutta, ja hankkeet, jilla pyritään lisäämään ssiaalista sallisuutta ja yhtäläisiä mahdllisuuksia urheilualalla). Näihin ryhmiin kuuluvat hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: EU:n urheilupliittiset tavitteet, hjelmatimen tavitteet ja painpisteet (ks. Mitkä vat yhteistyökumppanuuden tavitteet ja painpisteet? ). Missä määrin ehdtus täyttää seuraavat vaatimukset: Se perustuu aitn ja riittävään tarveanalyysiin. Tavitteet n määritelty selkeästi ja realistisesti, ja ne liittyvät sallistujarganisaatiiden ja khderyhmien kannalta merkityksellisiin asiihin. Se n innvatiivinen ja/tai täydentää sallistujarganisaatiiden aiemmin tteuttamia muita hankkeita. Se tuttaa eurppalaista lisäarva tulksilla, jita ei saataisi aikaan vain yhdessä maassa tteutettavilla timinnilla. Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 20 pistettä) Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, seuranta-, arviinti- ja tulstenlevitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden, menetelmien, timintjen ja ehdtetun budjetin keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen menetelmien laatu ja käyttökelpisuus. Hallintjärjestelyt ja niiden laatu (aikataulut, hankerganisaati, tehtävät ja vastuualueet vat selvästi määriteltyjä ja realistisia). Laadunvalvntatimenpiteet ja niiden sveltuvuus sen varmistamiseen, että hanke 248 Urheilijiden kaksisuraa kskevat EU:n suuntaviivat (EU Guidelines n Dual Careers f Athletes), jtka urheilupetusta ja -kulutusta käsittelevä EU:n asiantuntijaryhmä hyväksyi (ISBN ). 233

234 Ohjelmapas Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä) tteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia nudattaen. Hankkeen kustannustehkkuus ja se, nk kullekin timinnlle sitettu asianmukaiset resurssit. Missä määrin ehdtus täyttää seuraavat vaatimukset: Siinä n tarvittaessa mukana tarkituksenmukainen yhdistelmä tisiaan täydentäviä sallistujarganisaatiita, jiden prfiili, kkemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpulisen nnistumisen, kattaen myös tarvittavan prfiilin ja asiantuntemuksen urheiluplitiikkaa ja -käytäntöjä kskevien valmiuksien salta. Vastuun- ja tehtävänjak sittaa, että kaikki sallistujarganisaatit vat situtuneita hankkeeseen ja sallistuvat sen tteuttamiseen aktiivisesti. Hankkeeseen mahdllisesti sallistuva kumppanimaan rganisaati tu siihen lennaista lisäarva. Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 30 pistettä) Hanketulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen, paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla, kun ei teta humin hankkeeseen suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Tulstenlevityssuunnitelman laatu: niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta hankkeen tulksista sallistujarganisaatiissa ja niiden ulkpulella. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi laadittujen suunnitelmien laatu: hankkeen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulsten tuttamista EU:n tuen päättymisen jälkeen. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava kunkin edellä mainitun myöntämisperustekhdan enimmäispisteistä vähintään pulet (tisin sanen vähintään 15 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja vaikuttavuus ja tulsten levittäminen ja 10 pistettä khdissa hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu ja hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu ). 234

235 B-sa Yhteistyökumppanuudet RAHOITUSSÄÄNNÖT Hankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Yhteistyökumppanuuksiin myönnettävä enimmäistuki: eura Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Hankkeen hallint ja tteutus Hankkeen hallint (esim. suunnittelu, talus, kumppaneiden välinen krdininti ja viestintä); pienimutiset ppimis-/ petus-/ kulutus-materiaalit, välineet, menetelmät jne.; virtuaalinen yhteistyö ja paikalliset hanketi-minnt; tiedtus, julkisuus ja tulsten levittäminen (esim. esitteet, lehtiset ja verkktiedtus). Tuki yksikkökustannuksiin Tuki yksikkökustannuksiin Krdinivan rganisaatin timinnt: 500 eura kuukaudessa Muiden sallistujarganisaatiide n timinnt: 250 eura kuukaudessa rganisatitakhden Enintään eura kuukau-dessa Perusteena yhteistyö-kumppanuuden kest ja sallistuja-rganisaatiiden määrä Maidenväliset hankekkuk-set Osallistuminen hankekumppaneiden kkuksiin, jita isännöi jkin sallistujarganisaati ja jissa käsitellään hankkeen tteutusta ja krdinintia. Matka- ja leskelukustannukset. Tuki yksikkökustannuksiin Kun yhdensuuntaisen matkan pituus n km: 575 eura sallistujaa ja kkusta khden Kun matkan pituus n vähintään km: 760 eura sallistujaa ja kkusta khden Ehdllinen: Hakijiden n perusteltava kkusten tarve sekä kkusten ja sallistujien määrät. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla etäisyyslaskurilla. Pikkeuk-selliset kulut Alihankinnasta tai tavariden ja palvelujen hankinnasta aiheutuvat tdelliset kustannukset. Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, js timeenpanvirast vaatii vakuuden. Tdelliset kustannukset 80 % tukikelpisista kustannuksista Enintään eura hanketta khden (pis lukien vakuuden hankkimisesta aiheutuneet kustannukset) Ehdllinen: Alihan-kinnan n liityttävä palveluihin, jita sallistujarganisaatit eivät perustelluista syistä vi itse tuttaa. Laitteet eivät vi lla tavanmaisia timist-laitteita tai sallistuja-rganisaatiiden yleensä käyttämiä laitteita. 235

236 Ohjelmapas Suurten yhteistyökumppanuuksien lisärahitus B5.1 rganisaatin jhtaja-tasn työntekijän hankkee-seen käyttämää työpäivää khden Immateria-aliset tutkset Hankkeen immateriaaliset tutkset tai knkreet-tiset tulkset (esim. hjeet, petusmateriaalit, avimet ppimisresurssit, tiettekniset välineet, analyysit, tutkimukset, vertaisppimismenetel-mät, selvitykset ja raprtit ja keksinnöt esim. uudet urheilupelit) Tuki yksikkökustannuks iin B5.2 tutkijan/ pettajan/ valmentajan/ kuluttajan/ nuristyöntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää khden B5.3 asiantuntijan hankkeeseen käyttämää työpäivää khden Ehdllinen: Jhtajista ja hallinthenkilöstöstä aiheutuvat kustannukset letetaan katetuiksi kululukasta hankkeen hallint ja tteutus. Päällekkäisyyksien välttämiseksi hakijiden n ilmitettava, minkä tyyppisiin ja kuinka suuriin henkilöstö-kustannuksiin tukea haetaan ja eriteltävä nämä kustannukset tutksittain. Tämäntyyppistä tukea myönnetään vain, js tutkset vat laadultaan ja määrältään humattavia. On sitettava, että tutksia vidaan käyttää ja hyödyntää laajemmin ja että niillä n vaikutusta. B5.4 hallinttyöntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää khden Urheilualan tulstenlevitystilaisuude t Kustannukset, jtka liittyvät kansallisiin tai kansainvälisiin knferens-seihin, seminaareihin tai tapahtumiin, jissa jaetaan ja levitetään tieta hankkeen immateriaalisista tutksista (pis lukien tapahtumassa mukana levien sallistujarganisaatiiden edustajien matka- ja leskelukustannukset). Tuki yksikkökustannuks iin 100 eura paikallista, eli järjestäjämaassa asuvaa sallistujaa khden 150 eura kansainvälistä, eli muusta maasta tulevaa sallistujaa khden Enintään eura hanketta khden Ehdllinen: Tukea myönnetään vain tulstenlevitystilaisuuksille, jtka liittyvät suraan hankkeen immateriaalisiin tutksiin. Hanke, jlle ei myönnetä immateriaalisiin tutksiin liittyvää tukea, ei vi saada tukea tulstenlevitystilaisuuden järjestämiseen. 236

237 B-sa Yhteistyökumppanuudet TAULUKKO A: IMMATERIAALISET TUOTOKSET (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Rahitusta vidaan käyttää vain sellaisten rganisaatiiden henkilöstökustannuksiin, jtka sallistuvat hankkeessa immateriaalisten tutsten tekemiseen. Määrät riippuvat seuraavista seikista: a) hankkeeseen palkatun henkilöstön prfiili ja b) sen sallistujarganisaatin sijaintimaa, jnka henkilöstö n palkattu hankkeeseen. Organisaatin Jhtajatasn työntekijä Opettaja / kuluttaja / tutkija / nuristyöntekijä Asiantuntija Hallint-työntekijä B5.1 B5.2 B5.3 B5.4 Tanska, Irlanti, Luxemburg, Alankmaat, Itävalta, Rutsi, Liechtenstein, Nrja Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Sumi, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti Tšekki, Kreikka, Espanja, Kyprs, Malta, Prtugali, Slvenia Bulgaria, Vir, Kratia, Latvia, Liettua, Unkari, Pula, Rmania, Serbia, Slvakia, entinen Jugslavian tasavalta Makednia, Turkki

238 Ohjelmapas TAULUKKO B: IMMATERIAALISET TUOTOKSET (EUROINA PÄIVÄÄ KOHDEN) Rahitusta vidaan käyttää vain sellaisten rganisaatiiden henkilöstökustannuksiin, jtka sallistuvat hankkeessa immateriaalisten tutsten tekemiseen. Määrät riippuvat seuraavista seikista: a) hankkeeseen palkatun henkilöstön prfiili ja b) sen sallistujarganisaatin sijaintimaa, jnka henkilöstö n palkattu hankkeeseen. Organisaatin jhtajatasn työntekijä Opettaja / kuluttaja / tutkija / nuris-työntekijä Asian-tuntija Hallinttyöntekijä B5.1 B5.2 B5.3 B5.4 Australia, Kanada, Kuwait, Maca, Mnac, Qatar, San Marin, Sveitsi, Yhdysvallat Andrra, Brunei, Japani, Singapre, Uusi-Seelanti, Vatikaanivalti, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat Bahama, Bahrain, Hngkng, Israel, Krean tasavalta, Oman, Saudi-Arabia, Taiwan Afganistan, Albania, Algeria, Angla, Antigua ja Barbuda, Argentiina, Armenia, Azerbaidžan, Bangladesh, Barbads, Belize, Benin, Bhutan, Blivia, Bsnia ja Hertsegvina, Btswana, Brasilia, Burkina Fas, Burundi, Chile, Ckinsaaret, Csta Rica, Djibuti, Dminica, Dminikaaninen tasavalta, Ecuadr, Egypti, El Salvadr, Eritrea, Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Etipia, Fidži, Filippiinit, Gabn, Gambia, Gergia, Ghana, Grenada, Guatemala, Guinean tasavalta, Guinea-Bissau, Guyana, Haiti, Hnduras, Indnesia, Intia, Iran, Irak, Itä-Timr, Jamaika, Jemen, Jrdania, Kambdža, Kamerun, kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Ukrainan alue, kansainvälisessä ikeudessa tunnustettu Venäjän alue, Kap Verde, Kazakstan, Kenia, Keski-Afrikan tasavalta, Kiina, Kiribati, Klumbia, Kmrit, Kngn tasavalta, Kngn demkra-attinen tasavalta, Ksv, Kirgisia, Kuuba, Las, Lesth, Libann, Liberia, Libya, Madagaskar, Malawi, Malesia, Malediivit, Mali, Markk, Marshallinsaaret, Mauritania, Mauritius, Meksik, Mikrnesia, Mldva, Mnglia, Mntenegr, Msambik, Myanmar, Namibia, Nauru, Nepal, Nicaragua, Niger, Nigeria, Niue, Nrsunluurannikn tasavalta, Pakistan, Palau, Palestiina, Panama, Papua-Uusi-Guinea, Paraguay, Peru, Phjis-Krea, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Salmnsaaret, Sambia, Sama, Sã Tmé ja Príncipe, Senegal, Seychellit, Sierra Lene, Smalia, Sri Lanka, Sudan, Suriname, Swazimaa, Syyria, Tadžikistan, Tansania, Thaimaa, Tg, Tnga, Trinidad ja Tbag, Tšad, Tunisia, Turkmenistan, Tuvalu, Uganda, Uruguay, Uzbekistan, Valk- Venäjä, Vanuatu, Venezuela, Vietnam, Zimbabwe

239 B-sa Pienet yhteistyökumppanuudet PIENET YHTEISTYÖKUMPPANUUDET MITKÄ OVAT PIENTEN YHTEISTYÖKUMPPANUUKSIEN TAVOITTEET? Pienissä yhteistyökumppanuuksissa rganisaatit saavat mahdllisuuden kehittää ja vahvistaa verkstja, parantaa niiden valmiuksia timia kansainvälisesti, vaihtaa hyviä käytäntöjä sekä saada ideita ja menetelmiä urheilun ja liikunnan eri saalueilla. Valitut hankkeet vivat myös kehittää knkreettisia tutteita ja niiden dtetaan levittävän timintjen tulksia, kuitenkin niin että nämä timinnt vat suhteessa hankkeen tavitteisiin ja laajuuteen. Pieniin yhteistyökumppanuuksiin sallistuu mnenlaisia rganisaatiita ja etenkin paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranmaisia sekä urheilujärjestöjä, urheiluun liittyviä järjestöjä ja kulutusrganisaatiita. Pienten yhteistyökumppanuuksien tavitteena n varmistaa erityisesti 2013 vuden valmistavien timien jatkuvuus, ja ne vat hankkeita, jiden erityisinä tavitteina n lisätä ssiaalista sallisuutta ja yhtäläisiä mahdllisuuksia urheilualalla, edistää perinteisiä eurppalaisia urheilulajeja ja pelejä, tukea vitta tavittelemattmien urheilurganisaatiiden vapaaehtisten, valmentajien, jhtajien ja henkilökunnan liikkuvuutta, sujella erityisesti nurimpia urheilijita terveys- ja turvallisuusriskeiltä parantamalla harjittelu- ja kilpailulsuhteita, edistää urheilua kskevaa ja sen välityksellä tapahtuvaa kulutusta kiinnittäen erityistä humita ammattitaitjen kehittämiseen. Pienten yhteistyökumppanuuksien tulisi edistää kansainvälisten urheilualan verkstjen lumista ja kehittämistä. EU vi siten tarjta sidsryhmille mahdllisuuksia tehstettuun yhteistyöhön, jta ei lisi ilman EU:n timia. Pienten yhteistyökump-panuuksien tulisi myös edistää synergiaa sellaisten paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten pliittisten päämäärien välillä, jilla edistetään urheilua ja liikuntaa sekä pyritään tarttumaan urheiluun liittyviin ngelmiin. Pienissä yhteistyökumppanuuksissa tulisi lla mukana ainakin yksi paikallinen tai alueellinen urheilukerh. Kmissi järjestää timeenpanvirastnsa kautta yhden valintakierrksen vudessa. MITÄ TOIMINTOJA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Pienet yhteistyökumppanuudet vivat tteuttaa Erasmus+ -hjelmassa hyvin erilaisia timintja, kunhan hakemuksesta käy ilmi, että timinnt sveltuvat parhaiten hankkeelle määritettyjen tavitteiden saavuttamiseen. Pienet yhteistyökumppanuudet vivat tyypillisesti kattaa hyvin mnenlaisia timintja, esimerkiksi sidsryhmien välinen verkstituminen, hyvien käytäntöjen edistäminen, tunnistaminen ja jakaminen, kulutusmduulien ja työkalujen suunnittelu, kehittäminen ja tteuttaminen, tiedttaminen urheilun ja liikunnan merkityksestä yksilöjen henkilökhtaisen, ssiaalisen ja ammatillisen kehityksen kannalta, knferenssit, seminaarit, kkukset, tapahtumat ja edellä mainittuja timintja tukeva tiedtustiminta. KUKA VOI OSALLISTUA PIENEEN YHTEISTYÖKUMPPANUUTEEN? Pieniin yhteistyökumppanuuksiin vivat sallistua kaikenlaiset urheilu- ja liikunta-alalla aktiivisesti timivat julkiset ja rganisaatit. Pienten yhteistyökumppanuuksien n kstuttava hankkeen tavitteiden kannalta spivimmista kumppaneista, jtka edustavat mnenlaisia alja, jtta hankkeessa vitaisiin tuttaa merkityksellisiä ja laadukkaita tulksia kumppaneiden erilaisia kkemuksia, prfiileja ja asiantuntemusta hyödyntäen. 239

240 Ohjelmapas Pienissä yhteistyökumppanuuksissa n kyse hjelmamaiden rganisaatiiden välisestä yhteistyöstä. Pienessä yhteistyökumppanuudessa n ltava mukana seuraavanlaisia jäseniä: Hakija/krdinaattri: rganisaati, jka jättää hankehakemuksen kaikkien kumppanien nimissä. Js hanke hyväksytään, hakijasta/krdinaattrista tulee EU:n tuen pääasiallinen edunsaaja, jka allekirjittaa hankespimuksen kaikkien sallistujarganisaatiiden nimissä. Lisätieta rahitus- ja spimusjärjestelyistä löytyy tämän ppaan C-sasta. Krdinaattrilla n seuraavat tehtävät: edustaa sallistujarganisaatiiden ryhmää ja timia sen nimissä suhteessa Eurpan kmissin, kantaa taludellinen ja ikeudellinen vastuu kk hankkeen peratiivisen, hallinnllisen ja taludellisen tteutuksen asianmukaisuudesta, krdinida yhteistyökumppanuutta yhteistyössä kaikkien muiden hankekumppanien kanssa, vastaanttaa Erasmus+ -hjelman EU-tuki ja vastata sen jakamisesta hankkeeseen sallistuville kumppaneille. Kumppanit: rganisaatit, jtka sallistuvat pienen yhteistyökumppanuuden valmisteluun, tteutukseen ja arviintiin. MITKÄ OVAT PIENTEN YHTEISTYÖKUMPPANUUDEN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavaan taulukkn n kttu mudlliset perusteet, jtka pienen yhteistyöhankkeen n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Osallistujarganisaatiita vivat lla kaikki jssakin hjelmamaassa tai jssakin maailman kumppanimaista (ks. Tukikelpiset maat ppaan A-sassa) sijaitsevat, urheilualalla aktiivisesti timivat rganisaatit tai julkisyhteisöt mahdllisine sidsyhteisöineen. Esimerkkejä tällaisista rganisaatiista (luettel ei le tyhjentävä): urheilusta vastaava paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, kansallinen lympiakmitea tai kansallinen urheiluliitt, paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen urheilurganisaati, kansallinen urheiluliiga, urheilukerh, urheilijita edustava järjestö tai liitt, järjestö tai liitt, jka edustaa urheilualan ammattilaisia tai vapaaehtisia (esim. valmentajia tai managereita), Liikuntaa kaikille (Sprt fr All) liikettä edustava rganisaati, liikuntaharrastusta edistävä rganisaati, vapaa-ajan liikuntasektria edustava rganisaati. Kuka vi hakea? Tukikelpiset sallistujarganisaatit Osallistujarganisaatiiden määrä ja prfiili Hankkeen kest Timinnn tapahtumapaikka tai paikat Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Hakijana vi lla mikä tahansa jnkin hjelmamaan sallistujarganisaati. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana levien sallistujarganisaatiiden nimissä. Pieni yhteistyökumppanuus n kansainvälinen, ja siihen kuuluu vähintään klme rganisaatita klmesta eri hjelmamaasta. Kumppaneille ei le asetettu enimmäismäärää, mutta hankkeiden hallint- ja tteuttamiskustannuksilla n yläraja (jka vastaa 5:tä kumppania). Kaikki sallistujarganisaatit n nimettävä tukea haettaessa kuukautta. Kest (12, 18 tai 24 kuukautta) n valittava hakuvaiheessa hankkeen tavitteen ja niiden timintjen tyypin perusteella, jita hankkeessa n sen elinkaaren aikana tarkitus tteuttaa. Timintjen n tapahduttava yhteistyökumppanuuteen sallistuvien rganisaatiiden sijaintimaissa (yhdessä tai useammassa). Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Tammikuuta alkavia hankkeita kskevat hakemukset n jätettävä viimeistään edellisen vuden 4. huhtikuuta kl (Brysselin aikaa). 240

241 B-sa Pienet yhteistyökumppanuudet Miten haetaan? Tämän ppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Näihin ryhmiin kuuluvat hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 20 pistettä) Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: EU:n urheilupliittiset tavitteet, hjelmatimen tavitteet ja painpisteet (ks. Mitkä vat yhteistyökumppanuuden tavitteet ja painpisteet? ). Missä määrin ehdtus täyttää seuraavat vaatimukset: Se perustuu aitn ja riittävään tarveanalyysiin. Tavitteet n määritelty selkeästi ja realistisesti, ja ne liittyvät sallistujarganisaatiiden ja khderyhmien kannalta merkityksellisiin asiihin. Se n innvatiivinen ja/tai täydentää sallistujarganisaatiiden aiemmin tteut-tamia muita hankkeita. Se tuttaa eurppalaista lisäarva tulksilla, jita ei saataisi aikaan vain yhdessä maassa tteutettavilla timinnilla. Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, seuranta-, arviinti- ja tulstenlevitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden, menetelmien, timintjen ja ehdtetun budjetin keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen menetelmien laatu ja käyttökelpisuus. Hallintjärjestelyt ja niiden laatu (aikataulut, hankerganisaati, tehtävät ja vastuua-lueet vat selvästi määriteltyjä ja realistisia). Laadunvalvntatimenpiteet ja niiden sveltuvuus sen varmistamiseen, että hanke tteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia nudattaen. Hankkeen kustannustehkkuus ja se, nk kullekin timinnlle sitettu asianmukaiset resurssit. Missä määrin ehdtus täyttää seuraavat vaatimukset: Siinä n tarvittaessa mukana tarkituksenmukainen yhdistelmä tisiaan täydentäviä sallistujarganisaatiita, jiden prfiili, kkemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpulisen nnistumisen, kattaen myös tarvittavan prfiilin ja asiantuntemuksen urheiluplitiikkaa ja -käytäntöjä kskevien valmiuksien salta. Vastuun- ja tehtävänjak sittaa, että kaikki sallistujarganisaatit vat situtu-neita hankkeeseen ja sallistuvat sen tteuttamiseen aktiivisesti. Hankkeeseen mahdllisesti sallistuva kumppanimaan rganisaati tu siihen lennaista lisäarva. Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 30 pistettä) Hanketulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen, paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla, kun ei teta humin hankkeeseen suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Tulstenlevityssuunnitelman laatu: niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta hankkeen tulksista sallistujarganisaatiissa ja niiden ulkpulella. Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tutetut materiaalit, asiakirjat ja tietvälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avinten lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettmia rajituksia. Hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi laadittujen suunnitelmien laatu: hankkeen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulsten tuttamista EU:n tuen päättymisen jälkeen. Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava kunkin edellä mainitun myöntämisperustekhdan enimmäispisteistä vähintään pulet (tisin sanen vähintään 15 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja vaikuttavuus ja tulsten levittäminen ja 10 pistettä khdissa hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu ja hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu ). 241

242 Ohjelmapas RAHOITUSSÄÄNNÖT Hankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Pieniin yhteistyökumppanuuksiin myönnettävä enimmäistuki: eura Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Hankkeen hallint ja tteutus Hankkeen hallint (esim. suunnittelu, talus, kumppaneiden välinen krdininti ja viestintä); pienimutiset ppimis- /petus-/kulutus-materiaalit, välineet, menetelmät jne., virtuaalinen yhteistyö ja paikalliset hanketi-minnt; tiedtus, julkisuus ja tulsten levittäminen (esim. esitteet, lehtiset ja verkktiedtus). Tuki yksikkökustannuksiin Tuki yksikkökustannuksiin Krdinivan rganisaatin timinnt: 500 eura kuukaudessa Muiden sallistujarganisaatiiden timinnt: 250 eura kuukaudessa rganisaati-takhden Enintään eura kuukaudessa Perusteena pienen yhteistyökumppanuuden kest ja sallistujarganisa-atiiden määrä Maiden-väliset hankek-kukset Osallistuminen hankekumppaneiden kkuksiin, jita isännöi jkin sallistujarganisa-ati ja jissa käsitellään hankkeen tteutusta ja krdinintia. Matka- ja leskelukustannukset. Tuki yksikkökustannuksiin Kun yhdensuuntaisen matkan pituus n km: 575 eura sallistujaa ja kkusta khden Kun matkan pituus n vähintään km: 760 eura sallistujaa ja kkusta khden Ehdllinen: Hakijiden n perusteltava kkusten tarve sekä kkusten ja sallistujien määrät. Etäisyydet n laskettava Eurpan kmissin verkksivuilla levalla välimatkalaskimella Pikkeuk-selliset kulut Alihankinnasta tai tavariden ja palvelujen hankinnasta aiheutuvat tdelliset kustannukset. Tdelliset kustannukset 80 % tukikelpisista kustannuksista Enintään eura hanketta khden (pis lukien vakuuden hankkimi-sesta aiheutuneet kustannukset) Ehdllinen: Alihankinnan n liityttävä palveluihin, jita sallistujarganisaatit eivät perustelluista syistä vi itse tuttaa. Laitteet eivät vi lla tavanmaisia timistlaitteita tai sallistujarganisaatiiden yleensä käyttämiä laitteita. 242

243 B-sa Vitta tavittelemattmat eurppalaiset urheilutapahtumat VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAT EUROOPPALAISET URHEILUTAPAHTUMAT MITKÄ OVAT VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAN EUROOPPALAISEN URHEILUTAPAHTUMAN TAVOITTEET? Tämän timen tavitteena n tukea: vapaaehtistimintaa urheilussa urheilun avulla tteutettavaa sallistamista sukupulten välistä tasa-arva urheilussa terveyttä edistävää liikuntaa eurppalaisen teemaviikn järjestämistä. Kmissi järjestää timeenpanvirastnsa kautta yhden valintakierrksen vudessa. Vitta tavittelemattmiin eurppalaisiin urheilutapahtumiin varataan alustavasti määrärahja seuraavasti: nin 30 % urheilun eurppalaisen teemaviikn järjestämiseen liittyviin tapahtumiin, nin 70 % tapahtumiin, jtka eivät le yhteydessä urheilun eurppalaiseen teemaviikkn (vaan esimerkiksi urheilualan vapaaehtistimintaan, urheilun avulla tteutettavaan sallistamiseen, sukupulten väliseen tasaarvn urheilussa ja terveyttä edistävään liikuntaan). Nin neljä tapahtumaa tulisi valita urheilun eurppalaisen teemaviikn järjestämiseksi. Niissä tulisi keskittyä urheilun eurppalaisen teemaviikn järjestämisen salta määritettyihin aiheisiin (eli kulutukseen, työpaikkihin, ulkiluun, urheilukerhihin ja kuntsaleihin). Urheilun eurppalaisen teemaviikn ulkpulisia tapahtumia tulisi valita nin kahdeksan. Edellä mainituista aiheista (kuten vapaaehtistiminta, ssiaalinen sallisuus ja terveyttä edistävä liikunta) vähintään yhden tapahtuman tulisi keskittyä urheilun ulkiseen ulttuvuuteen (esim. urheiludiplmatiaan) ja vähintään yhden tapahtuman ruhnjuuritasn urheilun rliin tämän timen tavitteiden saavuttamisessa (vapaaehtistiminta urheilussa, urheilussa ja sen avulla tteutettava sallistaminen, sukupulten välinen tasa-arv urheilussa ja terveyttä edistävä liikunta). Kaikissa tapahtumissa lisi edistettävä sukupulten tasa-arva. Yhteistyö kumppanimaiden kanssa n sutavaa. MIKÄ ON VOITTOA TAVOITTELEMATON EUROOPPALAINEN URHEILUTAPAHTUMA? Timesta tarjtaan taludellista tukea seuraavien tapahtumien järjestämiseksi: yhdessä hjelmamaassa pidettävät Eurpan laajuiset urheilutapahtumat, kansalliset tapahtumat, jita urheilualan rganisaatit tai julkisyhteisöt järjestävät samanaikaisesti useissa hjelmamaissa. Näiden tapahtumien dtetaan tuttavan seuraavia tulksia: lisäävän tietisuutta urheilun merkityksestä ssiaalisen sallisuuden, yhtäläisten mahdllisuuksien ja terveyttä edistävän liikunnan edistäjänä, lisäävän urheilu-, liikunta- ja vapaaehtistimintaa. MITÄ TOIMINTOJA TÄLLÄ TOIMELLA TUETAAN? Tapahtumille tarkitetut EU:n tuet myönnetään yksittäisille rganisaatiille, jtka vastaavat tietyn urheilutapahtuman valmistelusta, järjestämisestä ja seurannasta. Timella tuetaan seuraavia vakitimintja (luettel ei le tyhjentävä): tapahtuman valmistelu, urheilijille, valmentajille, järjestäjille ja vapaaehtisille tarkitettujen kulutustimintjen järjestäminen ennen tapahtumaa, tapahtuman järjestäminen, urheilutapahtuman heistimintjen järjestäminen (esimerkiksi knferenssi tai seminaari), seurantatimintjen tteuttaminen (esimerkiksi arviinnit tai tulevia tapahtumia kskevat suunnitelmat), 243

244 Ohjelmapas tapahtuman teemaan liittyvät tiedtustiminnt. MITKÄ TOIMINNOT EIVÄT OLE TUKIKELPOISIA? Urheilukilpailut, jita glbaalit, eurppalaiset tai kansalliset urheiluliitt tai -liigat järjestävät säännöllisesti, ammattilaisurheilukilpailut. MITKÄ OVAT VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAN EUROOPPALAISEN URHEILUTAPAHTUMAN ARVIOINTIPERUSTEET? Seuraavaan taulukkn n kttu mudlliset perusteet, jtka eurppalaisen urheilutapahtuman n täytettävä vidakseen saada Erasmus+ -tukea: TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Hakemuksen vi jättää mikä tahansa jssain hjelmamaassa sijaitseva, urheilualalla timiva julkisyhteisö tai rganisaati. Kuka vi hakea? Esimerkkejä tällaisista rganisaatiista (luettel ei le tyhjentävä): urheilusta vastaava paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen, EU:n tasn tai glbaali urheilurganisaati, eurppalaisen urheilutapahtuman yhteydessä järjestettävän kansallisen tapahtuman krdinaattri. Yhdessä maassa järjestettävissä Eurpan laajuisissa urheilutapahtumissa n ltava sallistujia vähintään 10:stä eri hjelmamaasta, Tukikelpiset tapahtumat ja sallistujat Hankkeen kest Tapahtuman ajankhta Mihin hakemus jätetään? Millin hakemus jätetään? Miten haetaan? TAI useassa hjelmamaassa samanaikaisesti järjestettävissä Eurpan laajuisissa urheilutapahtumissa n ltava sallistujia vähintään 10:stä eri hjelmamaasta. Tämä eht täyttyy, kunhan kaikissa tapahtumissa n yhteensä sallistujia vähintään 12 hjelmamaasta. Kaikki sallistujarganisaatit n nimettävä tukea haettaessa. Enintään vusi (valmistelusta jatktimiin) Tapahtuma n järjestettävä seuraavana vunna (31. lkakuuta mennessä). Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirastn (EACEA). Marraskuun 1. päivänä alkavia hankkeita kskevat apurahahakemukset n jätettävä viimeistään saman vuden 4. huhtikuuta kl (Brysselin aikaa). Tämän ppaan C-sa sisältää yksityiskhtaiset hakuhjeet. Hakijarganisaatiiden arviinnissa tetaan humin hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietja n ppaan C-sassa. MYÖNTÄMISPERUSTEET Hankkeet arviidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä) Ehdtuksen relevanssi seuraavien asiiden kannalta: EU:n urheilupliittiset tavitteet, kyseisen hjelmatimen tavitteet ja painpisteet (ks. Mitkä vat vitta tavittelemattman eurppalaisen urheilutapahtuman tavitteet? ). Missä määrin ehdtus täyttää seuraavat vaatimukset: Se perustuu aitn ja riittävään tarveanalyysiin. 244

245 B-sa Vitta tavittelemattmat eurppalaiset urheilutapahtumat Tavitteet n määritelty selkeästi ja realistisesti, ja ne liittyvät sallistujarganisaatiiden ja khderyhmien kannalta merkityksellisiin asiihin. Se n innvatiivinen ja/tai täydentää sallistujarganisaatiiden aiemmin tteuttamia muita hankkeita. Se tuttaa eurppalaista lisäarva tulksilla, jita ei saataisi aikaan vain yhdessä maassa tteutettavilla timinnilla. Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu (enintään 40 pistettä) Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen (enintään 30 pistettä) Työhjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, tteutus-, seuranta-, arviinti- ja tulstenlevitysvaiheet. Hankkeen tavitteiden, menetelmien, timintjen ja ehdtetun budjetin keskinäinen jhdnmukaisuus. Ehdtettujen menetelmien laatu ja käyttökelpisuus. Hallintjärjestelyt ja niiden laatu (aikataulut, hankerganisaati, tehtävät ja vastuualueet vat selvästi määriteltyjä ja realistisia). Laadunvalvntatimenpiteet ja niiden sveltuvuus sen varmistamiseen, että hanke tteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia nudattaen. Hankkeen kustannustehkkuus ja se, nk kullekin timinnlle sitettu asianmukaiset resurssit. Hanketulsten arviintitimenpiteiden laatu. Hankkeen mahdlliset vaikutukset: sallistujiin ja sallistujarganisaatiihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen, paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n taslla, kun ei teta humin hankkeeseen suraan sallistuvia rganisaatiita ja henkilöitä. Tulstenlevityssuunnitelman laatu: niiden timenpiteiden tarkituksenmukaisuus ja laatu, jilla levitetään tieta hankkeen tulksista sallistujarganisaatiissa ja niiden ulkpulella. Niiden timenpiteiden laatu, jilla varmistetaan tapahtuman ja EU:n tuen näkyvyys ja mediajulkisuus Hakemuksen n saatava vähintään 60 pistettä, jtta se tetaan humin rahitusta myönnettäessä. Lisäksi sen n saatava kunkin edellä mainitun myöntämisperustekhdan enimmäispisteistä vähintään pulet (tisin sanen vähintään 15 pistettä khdissa hankkeen relevanssi ja vaikuttavuus ja tulsten levittäminen ja 20 pistettä khdassa hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu ). 245

246 Ohjelmapas RAHOITUSSÄÄNNÖT Hankkeen budjetti n laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (eurina): Tukikelpiset kustannukset Rahitustapa Määrä Myöntämis-käytäntö Timin-takustannukset Kustannukset, jtka liittyvät suraan täydentävien hanketimintjen tteuttamiseen, esimerkiksi Tukikelpiset välittömät kustannukset: henkilöstökustannukset, matka- ja leskelukustannukset, laitekustannukset, kulutushyödyke- ja tarvikekustannukset, alihankintakustannukset, tullit, vert ja maksut, muut kustannukset. Välilliset kustannukset: Tdelliset kustannukset Myönnettävä enimmäistuki: Urheilun eurppa-laiseen teemaviikn aikana järjestettävät vitta tavittelemat-tmat eurppalaiset urheilutapahtumat: eura Vitta tavittelemat-tmat eurppalaiset urheilutapahtumat, jilla ei le yhteyttä urheilun eurppalai-seen teemaviikkn: Ehdllinen: ehdtettu budjetti n perusteltava suunnitelluilla timinnilla. Tukikelpisina välillisinä kustannuksina hyväksytään kiinteämääräinen summa, jka n krkeintaan 7 % hankkeen tukikelpisista välittömistä kustannuksista ja vastaa hankkeesta aiheutuvia edunsaajan yleisiä hallintkustannuksia, jita tukikelpiset välittömät kustannukset eivät kata (esim. sähkö- tai internetlaskut, tilakustannukset jne.), mutta jiden vidaan katsa aiheutuvan hankkeesta. enintään eura Enintään 80 % tukikel-pisista kknaiskust-annuksista. 246

247 C-sa - Miten Erasmus+ -hakemus jätetään? C-OSA: TIETOA HAKIJOILLE Kaikkia rganisaatiita (myös vapaita ryhmiä), jtka aikvat hakea EU:lta tukea Erasmus+ -hjelman mukaisesti, kehtetaan lukemaan hulellisesti ppaan tämä sa, jka n laadittu Eurpan uninin yleiseen talusarvin svellettavista varainhitsäännöistä annetun asetuksen 249 jäljempänä varainhitasetus ) sveltuvien säännösten mukaisesti. Yksityishenkilöt vivat jättää Erasmus+ -hjelman mukaisen hakemuksen vain, js hakemus tehdään sellaisen nurten ryhmän nimissä, jhn kuuluu vähintään neljä nurta ja jka timii nuristyössä, mutta ei välttämättä nurisjärjestön yhteydessä (jäljempänä vapaa nurten ryhmä ). MITEN ERASMUS+ -HAKEMUS JÄTETÄÄN? Hakijan, jka jättää Erasmus+ -hanketta kskevan hakemuksen, n timittava seuraavasti: Jkaisen hakemuksessa mukana levan rganisaatin n rekisteröidyttävä sallistujaprtaalissa, jtta ne saavat PIC-kdin (Participant Identificatin Cde). Organisaatiiden tai ryhmien, jtka vat j saaneet PIC-kdin sallistuttuaan muihin EU:n hjelmiin, ei tarvitse rekisteröityä uudestaan. Aiemman rekisteröitymisen yhteydessä saatua PIC-kdia vidaan käyttää myös Erasmus+ -hakemuksessa. varmistettava, että hanke n kyseisen hjelmatimen ja sektrin sääntöjen mukainen. varmistettava, että hanke täyttää taludelliset ehdt. Täytettävä hakulmake ja lähetettävä se. VAIHE 1: REKISTERÖIDY OSALLISTUJAPORTAALISSA Jkaisen hakemuksessa mukana levan rganisaatin n rekisteröidyttävä ja ilmitettava ikeudellista ja taludellista asemaansa kskevat perustiedt Educatin, Audivisual, Culture, Citizenship and Vlunteering Participant Prtal - verkksivustlla, jlleivät ne le sitä j tehneet. Rekisteröityessään sallistujaprtaalissa rganisaatita (tai nurten vapaata ryhmää) edustavan henkilön n edettävä seuraavasti: lutava EU Lgin-tili (jllei rganisaatita tai ryhmää edustavalla henkilöllä j le tiliä). Uuden EU Lgin-tilin vi luda seuraavalla verkksivulla: kirjauduttava sallistujaprtaaliin ( register.html) ja rekisteröitävä edustamansa rganisaati tai ryhmä. Osallistujaprtaalissa n saatavissa pastusta ja vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Organisaatin tai ryhmän tarvitsee rekisteröityä sallistujaprtaalissa vain kerran. Kun rekisteröitymisen kaikki vaiheet n suritettu lppuun, rganisaati tai ryhmä saa PIC-kdin. PIC- kdi n yksilöllinen tunniste, jta tarvitaan hakemusten jättämiseksi ja jka helpttaa sähköisten Erasmus+ -hakulmakkeiden täyttämistä (esimerkiksi kun lmakkeeseen kirjitetaan PIC-numer, kaikki rekisteröitymisvaiheessa annetut tiedt täyttyvät lmakkeeseen autmaattisesti). OIKEUDELLISEN MUODON JA TALOUDELLISTEN EDELLYTYSTEN OSOITTAMINEN Organisaatiiden n rekisteröityessään myös ladattava sallistujaprtaaliin seuraavat asiakirjat: ikeussubjektilmake (lmake n ladattavissa Eurpan kmissin verkksivuilta sitteessa tilitietlmake, jhn merkitään pankin sijaintimaa, vaikka hakijarganisaati lisikin virallisesti rekisteröity jssakin tisessa maassa (lmake n ladattavissa sitteesta Js haettu tukisumma n yli eura, hakijiden n mahdllisesti ladattava verkkn myös muita asiakirjja situkseksi rganisaatin taludellisista edellytyksistä. Lisätietja n jäljempänä khdassa Valintaperusteet. Tilitietlmake n timitettava vain hakijarganisaatin salta, kumppanirganisaatiilta sitä ei vaadita. 249 EU:n varainhitasetukseen vi tutustua seuraavassa sitteessa: 247

248 Ohjelmapas VAIHE 2: VARMISTA, ETTÄ HANKE ON OHJELMAN PERUSTEIDEN MUKAINEN Hanketta suunnitellessaan ja ennen EU:n tuen hakemista sallistujarganisaatiiden n tarkistettava, että hanke täyttää tukikelpisuus-, valinta- ja myöntämisperusteet eivätkä hylkäämisperusteet kske sitä. TUKIKELPOISUUSPERUSTEET Tukikelpisuusperusteet liittyvät ennen kaikkea hankkeen ja timintjen tyyppiin (esimerkiksi kestn tai sallistujarganisaatiihin), khderyhmään (esimerkiksi sallistujien asemaan ja määrään) sekä kyseisen kaltaista hanketta kskeviin hakuehtihin (esimerkiksi hakemuksen jättämisen määräaikaan ja hakulmakkeen täydellisyyteen). Ollakseen tukikelpinen hankkeen n täytettävä kaikki sen timen tukikelpisuusperusteet, jnka mukaisesti hakemus jätetään. Js hanke ei hakuvaiheessa täytä näitä ehtja, se hylätään ilman jatkarviintia. Pikkeuksena vat avaintimella 1 tai 2 tuettavat liikkuvuustiminnt ja EMJMD- apurahat, jissa jtkin tukikelpisuusperusteet (esimerkiksi kest ja sallistujien prfiili) vidaan tarkistaa vasta hankkeen tteutus- tai lppuraprttivaiheessa (eikä hakuvaiheessa). Hakuvaiheessa hakijita pyydetään vakuuttamaan, että hanke täyttää tukikelpisuusperusteet. Js tteutus- tai lppuraprttivaiheessa kuitenkin ilmenee, ettei perusteita le täytetty, sallistujia tai timinta vidaan pitää tukikelvttmina ja hankkeelle alun perin myönnettyä EU:n tukea vidaan pienentää tai se vidaan periä takaisin. Brittiläisten hakijiden salta: Humatkaa, että kelpisuusperusteiden n täytyttävä avustuksen kk kestn aikana. Js Yhdistynyt kuningaskunta eraa EU:sta avustuskauden aikana eikä se le tehnyt EU:n kanssa spimusta, jlla nimenmaan varmistetaan, että brittiläiset hakijat vat edelleen avustuskelpisia, hakija ei enää saa EU:lta rahitusta (vaikka hakija mahdllisesti jatkaisi sallistumista hankkeeseen), tai hakijaa vidaan vaatia pistumaan hankkeesta sallistumisen päättymistä kskevien avustusspimuksen määräysten mukaisesti. Erasmus+ -hjelmappaan mukaisesti tteutettaviin eri timiin svellettavat erityiset tukikelpisuusperusteet esitetään ppaan B-sassa. HYLKÄÄMISPERUSTEET Hakija ei saa sallistua Erasmus+-hjelmassa järjestettäviin ehdtuspyyntöihin, tai se hylätään tuen myöntämismenettelystä, js se n jssakin seuraavista EU:n varainhitasetuksen ja/tai 141 artiklassa tarkitetuista tilanteista 250 : a) hakija n tehnyt knkurssin, sen salta n käynnistetty maksukyvyttömyys- tai likvidaatimenettely, sen varja hallinni selvitysmies tai tumiistuin, sille n vahvistettu akrdi, sen liiketiminta n keskeytetty tai se n muun vastaavan, uninin ikeuden tai kansallisiin lakeihin perustuvan menettelyn alainen; b) lainvimaisessa tumissa tai lpullisessa hallinnllisessa päätöksessä n tdettu, että hakija n laiminlyönyt svellettavan lainsäädännön mukaisen velvllisuutensa maksaa verja tai ssiaaliturvamaksuja; c) lainvimaisessa tumissa tai lpullisessa hallinnllisessa päätöksessä n tdettu, että hakija n syyllistynyt ammatin harjittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen rikkmalla svellettavia lakeja tai määräyksiä tai ammattikuntansa eettisiä sääntöjä tai sallistumalla mihin tahansa muuhun virheelliseen timintaan, jka vahingittaa sen ammatillista uskttavuutta, js kyseinen timinta sittaa vilpillistä aikmusta tai vakavaa laiminlyöntiä, mukaan lukien erityisesti jkin seuraavista: (i) väärien tietjen antaminen vilpillisesti tai tuttamuksellisesti, kun näitä tietja vaaditaan sen tarkistamiseksi, ettei pissulkemisperusteita le tai että kelpisuus- tai valintaperusteet täyttyvät, tai ikeudellisen situmuksen täytäntöönpanssa; (ii) spimuksen tekeminen muiden henkilöiden tai yhteisöjen kanssa kilpailun vääristämiseksi; (iii)tellis- ja tekijänikeuksien lukkaaminen; (iv) yritys vaikuttaa timivaltaisen tuljen ja menjen hyväksyjän päätöksentekn ratkaisu- tai myöntämismenettelyn aikana; (v) yritys saada luttamuksellisia tietja, jiden avulla n mahdllista saada perusteettmia etuja ratkaisu- tai myöntämismenettelyssä; d) lainvimaisessa tumissa n tdettu, että hakija n syyllistynyt jhnkin seuraavista: (i) pets, sellaisena kuin sitä tarkitetaan Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivin (EU) 2017/ artiklassa 250 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU, EURATOM) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018 uninin yleiseen talusarvin svellettavista varainhitsäännöistä. 248

249 C-sa - Miten Erasmus+ -hakemus jätetään? ja 26. päivänä heinäkuuta 1995 annetulla neuvstn säädöksellä tehdyn yhteisöjen taludellisten etujen sujaamista kskevan yleisspimuksen 1 artiklassa 252 ; (ii) lahjuksen ttaminen tai antaminen, sellaisena kuin se n määritelty direktiivin (EU) 2017/ artiklan 2 khdassa, tai lahjuksen antaminen, sellaisena kuin se n määriteltynä 26. päivänä tukkuuta 1997 annetulla neuvstn säädöksellä tehdyn, sellaisen lahjnnan trjumista, jssa n sallisena Eurpan yhteisöjen virkamiehiä tai Eurpan uninin jäsenvaltiiden virkamiehiä, kskevan yleisspimuksen 2533 artiklassa, tai neuvstn puitepäätöksen 2003/568/YOS 2 artiklan 1 khdassa 254tarkitetut menettelyt, tai krrupti sellaisena kuin se n määritelty muussa svellettavassa lainsäädännössä; (iii) neuvstn puitepäätöksen 2008/841/YOS 2 artiklassa tarkitetut rikllisjärjestöön liittyvät menettelyt 255 ; iv) rahanpesu tai terrrismin rahitus, sellaisina kuin niitä tarkitetaan Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivin (EU) 2015/849 1 artiklan 3, 4 ja 5 khdassa 256 ; (v) terrrismirikkset tai terrritimintaan liittyvät rikkset, sellaisina kuin ne n määritelty neuvstn puitepäätöksen 2002/475/YOS ja 3 artiklassa, tai mainitun päätöksen 4 artiklassa tarkitettu tällaisiin rikksiin yllyttäminen, avunant niihin tai niiden yritys; (vi) lapsityöviman käyttö tai muut ihmiskauppaa kskevat rikkset, sellaisina kuin niitä tarkitetaan Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivin 2011/36/EU 2 artiklassa 258 ; e) talusarvista rahitetun ikeudellisen situmuksen täytäntöönpanssa n llut hakijan pulelta merkittäviä puutteita keskeisten velvitteiden täytäntöönpanssa, mikä n (i) jhtanut ikeudellisen situmuksen ennenaikaiseen irtisanmiseen, (ii) jhtanut spimussakkjen sveltamiseen tai muihin spimuksen mukaisiin seuraamuksiin tai (iii) havaittu tuljen ja menjen hyväksyjän, OLAFin tai tilintarkastustumiistuimen surittamien tarkastusten, tilintarkastusten tai tutkinnan yhteydessä; f) lainvimaisessa tumissa tai lpullisessa hallinnllisessa päätöksessä n tdettu, että hakija n syyllistynyt neuvstn asetuksen (EY, Euratm) N: 2988/95 1 artiklan 2 khdassa tarkitettuun väärinkäytökseen 259 ; g) lainvimaisessa tumissa tai lpullisessa hallinnllisessa päätöksessä n tdettu, että hakija n perustanut eri lainkäyttöalueelle yhteisön tarkituksena kiertää sellaisia ver- tai ssiaalilainsäädäntöön perustuvia velvitteita tai muita lakisääteisiä velvitteita lainkäyttöalueella, jssa yhteisön sääntömääräinen ktipaikka, keskushallint tai päätimipaikka sijaitsee; h) lainvimaisessa tumissa tai lpullisessa hallinnllisessa päätöksessä n tdettu, että yhteisö n perustettu g alakhdassa tarkitetussa tarkituksessa; i) js lainvimaista tumita ei le annettu tai lpullista hallinnllista päätöstä ei le tehty, hakija n jssakin edellä alakhdissa c, d, f, g ja h tarkitetuista tilanteista, erityisesti seuraavien seikkjen perusteella: i. tsiseikat, jtka n havaittu asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön sallistuvien jäsenvaltiiden salta EPPOn, tilintarkastustumiistuimen, OLAFin tai sisäisen tarkastajan surittaman tarkastuksen taikka tuljen ja menjen hyväksyjän vastuulla suritettavan muun tarkastuksen, tilintarkastuksen tai valvnnan yhteydessä; ii. muut kuin lpulliset hallinnlliset päätökset, jihin vi sisältyä ammattietiikkaa kskevien nrmien nudattamisen varmistamisesta vastaavan timivaltaisen valvntaelimen tteuttamia kurinpittimia; iii. uninin varja 62 artiklan 1 khdan ensimmäisen alakhdan c alakhdan mukaisesti hitavien henkilöiden ja yhteisöjen päätöksissä tarkitetut tsiseikat; iv. uninin varja 62 artiklan 1 khdan ensimmäisen alakhdan b alakhdan mukaisesti hitavien yhteisöjen 142 artiklan 2 khdan d alakhdassa säädetyn mukaisesti timittamat tiedt; v. kmissin päätökset uninin kilpailuikeuden rikkmisista tai timivaltaisen kansallisen viranmaisen päätökset uninin tai kansallisen kilpailuikeuden rikkmisista. 251 Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5. päivänä heinäkuuta 2017, uninin taludellisiin etuihin khdistuvien petsten trjunnasta riksikeudellisin keinin (EUVL L 198, , s. 29). 252 EUVL C 316, , s EUVL C 316, , s Neuvstn puitepäätös 2003/568/YOS, tehty 22. päivänä heinäkuuta 2003, lahjnnan trjumisesta yksityisellä sektrilla (EUVL L 192, , s. 54). 255 Neuvstn puitepäätös 2008/841/YOS, tehty 24. päivänä lkakuuta 2008, järjestäytyneen rikllisuuden trjunnasta (EUVL L 300, , s. 42). 256 Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20. päivänä tukkuuta 2015, rahitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrrismin rahitukseen, Eurpan parlamentin ja neuvstn asetuksen (EU) N: 648/2012 muuttamisesta sekä Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivin 2005/60/EY ja kmissin direktiivin 2006/70/EY kumamisesta (EUVL L 141, , s. 73). 257 Neuvstn puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13. päivänä kesäkuuta 2002, terrrismin trjumisesta (EUVL L 164, , s. 3). 258 Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivi 2011/36/EU, annettu 5. päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja trjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien sujelemisesta ja neuvstn puitepäätöksen 2002/629/YOS krvaamisesta (EUVL L 101, , s. 1). 259 Neuvstn asetus (EY, Euratm) N: 2988/95, annettu 18. päivänä julukuuta 1995, Eurpan yhteisöjen taludellisten etujen sujaamisesta (EUVL L 312, , s. 1). 249

250 Ohjelmapas vi. EU:n timielimen, timistn, virastn tai elimen tuljen ja menjen hyväksyjän tekemät hylkäämispäätökset; j) 135 artiklan 2 khdassa tarkitettu hakija, js i. lunnllinen henkilö tai ikeushenkilö, jka n 135 artiklan 2 khdassa tarkitetun hakijan hallint-, jht- tai valvntaelimen jäsen tai jka käyttää edustus-, päätös- tai valvntavaltaa tällaisen hakijan salta, n yhdessä tai useammassa tämän artiklan 1 khdan c h alakhdassa tarkitetuista tilanteista; ii. lunnllinen henkilö tai ikeushenkilö, jka n kyseisen 135 artiklan 2 khdassa tarkitetun hakijan velista rajittamattmassa vastuussa, n yhdessä tai useammassa tämän artiklan 1 khdan a tai b alakhdassa tarkitetuista tilanteista; iii. lunnllinen henkilö, jka n lennaisessa asemassa ikeudellisen situmuksen tekemisen tai täyttämisen kannalta, n yhdessä tai useammassa 1 khdan c h alakhdassa tarkitetuista tilanteista. Js hakija n yhdessä edellä luetelluista hylkäämisen ikeuttavista tilanteista, sen tulisi ilmittaa timenpiteet, jihin se n ryhtynyt tilanteen krjaamiseksi, ja sittaa siten lutettavuutensa. Tällaisia timenpiteitä vivat lla esimerkiksi tekniset, rganisatriset ja henkilöstöhallinnn timenpiteet, jilla estetään tilanteen tistuminen, krvataan vahingt tai maksetaan sakt. Tämä ei kske tämän khdan d alakhdassa tarkitettuja tilanteita. Js edellä c h alakhdissa tarkitetuissa tapauksissa ei le annettu lainvimaista tumita tai tehty mahdllisesti lpullista hallinnllista päätöstä, kansallinen timist tai timeenpanvirast vi hylätä alustavasti hakijan sallistumisen ehdtuspyyntöön, mikäli tämän sallistuminen mudstaisi vakavan ja välittömän uhan uninin taludellisille eduille. Js timessa, jtka kskevan hakemuksen hakija n jättänyt, n sidsyhteisöjen sallistumista kskevia erityismääräyksiä, samja hylkäämisperusteita svelletaan sidsyhteisöihin. Hakijat tai sidsyhteisöt vidaan tarvittaessa sulkea pis menettelystä ja niille vidaan määrätä hallinnllisia seuraamuksia (hylkääminen tai taludellinen seuraamus), js yksikin menettelyyn sallistumisen edellytyksenä timitettu ilmitus tai tiet sittautuu perättömäksi. Kansallinen timist tai timeenpanvirast vi julkistaa internetsivustllaan seuraavat tiedt, jtka kskevat hylkäämistä ja edellä c h alakhdissa tarkitetuissa tapauksissa tarvittaessa määrättävää taludellista seuraamusta: kyseisen hakijan nimi, hylkäämiseen ikeuttava tilanne, hylkäämisen kest ja/tai taludellisen seuraamuksen määrä. Hylkäämisperusteita svelletaan kaikkiin hakijihin kaikissa Erasmus+ -hjelman timissa. Tdistaakseen, ettei mikään edellä mainituista tilanteista kske niitä, kaikkien EU-tuen hakijiden n annettava kunniansa ja mantuntnsa kautta vakuutus, jnka mukaan niitä ei kske mikään edellä tarkitetuista tilanteista. Tämä vakuutus sisältyy hakulmakkeeseen tai n sen liitteenä. Js ehdtus jätetään kumppaniryhmän nimissä, edellä kuvattuja perusteita svelletaan kaikkiin hankkeessa mukana leviin sallistujarganisaatiihin. Varainhitasetuksen artiklan mukaan hakijille, jtka vat syyllistyneet väärien tietjen antamiseen tai jiden n tdettu rikkneen vakavasti spimusvelvitteitaan aiemman tuenmyöntämismenettelyn yhteydessä, vidaan määrätä hallinnllisia ja taludellisia seuraamuksia. 260 Kmissi kats lisäksi, että seuraavat rganisaatit vat tai vivat lla tämän hjelmappaan mukaisesti tteutettavien timien salta jäävejä eivätkä siksi ehkä vi sallistua hjelmaan: Kansalliset viranmaiset, jiden tehtävänä n valva kansallisia timistja ja Erasmus+- hjelman timeenpana maassaan, eivät vi hakea tukea timesta, jta jnkin maan kansallinen timist hallinni, tai sallistua tällaiseen timeen, mutta ne vivat jättää hakemuksen sallistumisesta (hakijina tai kumppaneina) timeenpanvirastn tai kulutuksen ja kulttuurin pääsastn hallinnimiin timiin, ellei tätä le nimenmaisesti suljettu pis kyseisen timen salta (kats ppaan B-sa). Kansalliset timistt (ikeushenkilöt, jilla ei le muuta timintaa) tai kansalliset timistt, jtka vat sellaisten ikeushenkilöiden sastja, jtka hitavat muitakin kuin kansallisten timistjen tehtäviä, eivät vi hakea tukea tämän ppaan mukaisesti tteutettavasta timesta eivätkä sallistua sellaiseen. 260 Tämä ei kske kansallisten timistjen tteuttamia timia. 250

251 C-sa - Miten Erasmus+ -hakemus jätetään? Rakenteet ja verkstt, jtka n erikseen nimetty tai sitettu Erasmus+ -hjelmassa tai jssakin Erasmus+ - hjelman timeenpanemiseksi hyväksytyssä kmissin vutuisessa timintahjelmassa saamaan kmissilta rahitusta Erasmus+ -hjelman timeenpann yhteydessä ja jtka timivat saman ikeushenkilön alaisuudessa kuin kansallinen timist, eivät vi hakea tukea minkään maan Erasmus+ -hjelman kansallisen timistn hallinnimasta timesta tai sallistua tällaiseen timeen. Ne vivat kuitenkin jättää hakemuksen sallistumisesta (hakijina tai kumppaneina) timeenpanvirastn tai kulutuksen ja kulttuurin pääsastn hallinnimiin timiin, ellei tätä le nimenmaisesti suljettu pis kyseisen timen salta (kats ppaan B-sa). Ennen kuin niille myönnetään tuki tai niiden kanssa tehdään spimus, niiden n kyettävä sittamaan, ettei niillä le eturistiriitja jk tteuttamiensa vartimien ansista tai kska niiden sisäisessä rganisaatissa edut n ertettu selkeästi tisistaan. Lisäksi niiden n ilmitettava kustakin EU:n tukemasta timesta tai timinnsta aiheutuvat kustannukset ja tult. Päätöksen siitä, nk tsiasiallisesta eturistiriidattmuudesta annettu riittävät vakuudet, tekee malla vastuullaan timeenpanvirast tai kulutuksen ja kulttuurin pääsast sen mukaan, kumpaan hakemus jätetään. Oikeushenkilöt, jiden alaisuudessa timii Erasmus+ -hjelman kansallinen timist mutta jilla n muuta timintaa, jka kuuluu tai ei kuulu Erasmus+ -hjelman tehtäväkenttään, tai näihin ikeushenkilöihin sidksissa levat ikeushenkilöt eivät vi hakea tukea timesta, jta jnkin maan kansallinen timist hallinni, tai sallistua tällaiseen timeen, mutta ne vivat jättää hakemuksen sallistumisesta timeenpanvirastn hallinnimiin timiin, ellei tätä le nimenmaisesti suljettu pis kyseisen timen salta (kats ppaan B-sa). Ennen kuin niille myönnetään tuki tai niiden kanssa tehdään spimus, niiden n kuitenkin kyettävä sittamaan, ettei niillä le eturistiriitja jk tteuttamiensa vartimien ansista tai kska niiden sisäisessä rganisaatissa edut n ertettu selkeästi tisistaan (vähintään esimerkiksi erillinen kirjanpit, erilliset raprtinti- ja päätöksenteklinjat ja timenpiteet, jilla estetään pääsy luttamuksellisiin tietihin). Lisäksi niiden n ilmitettava kustakin EU:n tukemasta timesta tai timinnsta aiheutuvat kustannukset ja tult. Päätöksen siitä, nk tsiasiallisesta jäävittömyydestä annettu riittävät vakuudet, tekee malla vastuullaan se tah, jhn hakemus jätetään. VALINTAPERUSTEET Valintaperusteiden avulla kansallinen timist tai timeenpanvirast vi arviida hakijan taludellisia ja timinnallisia edellytyksiä tteuttaa ehdttamansa hanke. TALOUDELLISET EDELLYTYKSET Taludelliset edellytykset tarkittavat, että hakijalla n kestävät ja riittävät rahituslähteet, jtta se kykenee jatkamaan timintaansa kk hankkeen tteuttamisen tai tuetun tilikauden ajan ja sallistumaan hankkeen rahitukseen. Taludellisia edellytyksiä ei tarkisteta: julkisyhteisöiltä, ei myöskään jäsenvaltiiden rganisaatiilta 261, kansainvälisiltä järjestöiltä. Muuntyyppisten rganisaatiiden (eli muiden kuin edellä mainittujen), jiden EU-tuen hakemus n enintään eura, n annettava kunnian ja mantunnn kautta vakuutus siitä, että niillä n taludelliset edellytykset hankkeen tteuttamiseen. Vakuutus sisältyy hakulmakkeeseen. Js hakija n muuntyyppinen rganisaati, jka hakee EU-tukea yli eura, sen n kunnian ja mantunnn kautta annetun vakuutuksen lisäksi timitettava sallistujaprtaalin kautta seuraavat asiakirjat: tulslaskelma ja tase viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, js kyseessä n kansallisten timistjen hallinnima timi; taludellisia valmiuksia kskeva lmake, jhn n täytetty lakisääteiset kirjanpittiedt, ja tilinpäätös (mukaan lukien tulslaskelma, tase ja muut tarvittavat liitteet) kahdelta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, js kyseessä n timeenpanvirastn hallinnima timi. Yhteisöt, jtka eivät vi timittaa edellä mainittuja asiakirjja, kska ne vat vasta perustettuja, vivat krvata ne taludellisia tietja tai ammatinharjittajan vastuuvakuutusta kskevalla ilmituksella. Organisaatiiden n ladattava nämä asiakirjat sallistujaprtaaliin jk rekisteröityessään (kats edellä khta Vaihe 1: Rekisteröity sallistujaprtaalissa ) tai kun EU:n validintiyksiköt pyytävät hakijaa timittamaan tarvittavat tsitteet. Keskitettyjen timien salta tämä pyyntö lähetetään sallistujarekisterin viestintäjärjestelmän kautta. Kun kansallinen timist n tehnyt riskiarviinnin ja js esiintyy epäilyä hankkeessa mukana levan jnkin sallistuvan rganisaatin taludellisista edellytyksistä tapauksissa, jissa ehdtus jätetään kumppaniryhmän pulesta, kansallinen 261 Julkisyhteisöillä, myös kuluilla, krkeakuluilla sekä kulutus-, nuris- ja urheilualjen rganisaatiilla, jtka vat kahden viimeksi kuluneen vuden aikana saaneet yli 50 prsenttia vusitulistaan julkisista lähteistä, katstaan levan riittävät taludelliset, ammatilliset ja hallinnlliset valmiudet tämän hjelman mukaisten timien tteuttamiseksi. 251

252 Ohjelmapas timist tai timeenpanvirast saattaa pyytää samja asiakirjja sallistuvilta rganisaatiilta, vaikka myönnetty määrä n alle eurn rajan tai js samalle rganisaatille myönnetty kknaismäärä ylittää eurn rajan. Js hakemus kskee yli eurn tukea, hakijaa vidaan vaatia timittamaan edellä mainittujen tietjen lisäksi ulkpulisen hyväksytyn tilintarkastajan laatima tilintarkastuskertmus. Kertmuksessa hyväksytään tilit viimeisimmältä tilikaudelta, jlta ne vat käytettävissä. Js kansallinen timist tai timeenpanvirast kats näiden asiakirjjen perusteella, ettei hakijalla le sitettu levan vaadittuja taludellisia edellytyksiä tai ne eivät le riittävät, se vi pyytää lisätietja, tarjta hankespimusta tai -päätöstä, jssa ennakkmaksusta vaaditaan vakuus, 262 tarjta hankespimusta tai -päätöstä ilman ennakkmaksua tai pienennetyllä ennakkmaksulla, tarjta hankespimusta tai -päätöstä, jssa ennakkmaksu maksetaan erissä, tai hylätä hakemuksen. TOIMINNALLISET EDELLYTYKSET Timinnallisilla edellytyksillä tarkitetaan, että hakijalla n riittävä ammatillinen saaminen ja pätevyys ehdtetun hankkeen tteuttamiseen. Hakijiden n vakuutettava kunnian ja mantunnn kautta täyttävänsä hankkeen tteuttamisen timinnalliset edellytykset. Js hakulmakkeessa sitä vaaditaan ja js tuki n enemmän kuin eura, hakijiden n timitettava hankkeen avainhenkilöiden ansiluettelt sittaakseen, että näillä n hankkeeseen sveltuva työkkemus, tai muita asiakirjja, kuten luettel pääasiallisen työryhmän asiaan liittyvistä julkaisuista, täydellinen luettel aiemmista hankkeista tai suritetuista timinnista, jtka liittyvät asianmaiseen plitiikan alaan tai tiettyyn timeen. MYÖNTÄMISPERUSTEET Kansallinen timist tai timeenpanvirast vi myöntämisperusteiden avulla arviida Erasmus+ - hjelman mukaisesti haettujen hankkeiden laatua. Tukea myönnetään kullekin timelle sitettujen määrärahjen puitteissa hankkeille, jtka parhaiten täyttävät nämä laatukriteerit. Erasmus+ -hjelmappaan mukaisesti tteutettaviin eri timiin svellettavat myöntämisperusteet esitetään kknaisuudessaan kunkin timen khdalla ppaan B-sassa. VAIHE 3: VARMISTA, ETTÄ HANKE TÄYTTÄÄ TALOUDELLISET EHDOT TUKIMUODOT Tuki vidaan myöntää seuraavissa mudissa 263 : krvataan tietty suus tteutuneista tukikelpisista kustannuksista: esimerkiksi strategisten kumppanuushankkeiden yhteydessä myönnettävä summa, jka kattaa erityistarpeisten henkilöiden sallistumisesta aiheutuvat kustannukset yksikkökustannusten tukeen perustuva krvaus: esimerkiksi kulutus- ja nurisalan liikkuvuushankkeiden yhteydessä myönnettävä yksilötuki kertakrvaus: esimerkiksi summa, jka myönnetään Jean Mnnet -hankkeiden yhteydessä tteutettavia täydentäviä timintja varten kiinteämääräinen rahitus: esimerkiksi summa, jnka n tarkitus kattaa vitta tavittelemattmien urheilutapahtumien järjestämisestä aiheutuvat välilliset kustannukset edellä mainittujen yhdistelmä. 262 Tällaisen vakuuden sijasta vidaan antaa yhteisvastuullinen takaus tai useita takauksia, jtka saadaan hankkeessa muina edunsaajina levilta sallistujarganisaatiilta. 263 Kmissin päätös C(2013)8550, annettu 4 päivänä julukuuta 2013, kertakrvausten käytöstä, yksikkökustannuksiin perustuvista krvauksista ja kiinteämääräisestä rahituksesta Erasmus+ -hjelmassa (The use f lump sums, the reimbursement n the basis f unit csts and the flat-rate financing under the Erasmus+ Prgramme, 252

253 C-sa - Miten Erasmus+ -hakemus jätetään? Erasmus+ -hjelmassa yleisin rahitustapa n yksikkökustannusten tukeen perustuva krvaus. Tämäntyyppisessä tuessa hakijiden n helpp laskea haettavan tuen määrä ja laatia hankkeelle realistinen rahitussuunnitelma. Tässä ppaassa kuvattujen Erasmus+ -timien kululukkiin svellettavat tukimudt ilmenevät B- san rahitussääntötaulukiden rahitustapa -sarakkeesta. EU:N TUKIIN SOVELLETTAVAT PERIAATTEET TAANNEHTIVUUSKIELTO Päättyneeseen timintaan ei myönnetä tukea takautuvasti. Tukea vidaan myöntää j alitettuun timintaan vain, js hakija vi sittaa hanke-ehdtuksessa, että timinta li alitettava ennen hankespimuksen allekirjittamista tai ennen kuin päätös hanketuesta li annettu tiedksi. Tällaisissa tapauksissa rahitettavat kustannukset eivät saa lla aiheutuneet ennen hankehakemuksen jättämispäivää. Js hakija alkaa tteuttaa hanketta ennen hankespimuksen allekirjittamista tai ennen kuin päätös hanketuesta n annettu tiedksi, se tekee sen malla vastuullaan. PÄÄLLEKKÄISTEN TUKIEN KIELTO Jkainen EU:n rahittama hanke vi saada vain yhtä tukea EU-budjetista kullekin edunsaajalle. Samja kustannuksia ei missään lsuhteissa saa rahittaa uninin talusarvista kahdesti. Päällekkäisrahitusriskin välttämiseksi hakijiden n ilmitettava hakemuksen asianmaisessa sissa kaikki samalle vudelle myönnetyt tai haetut rahitusmäärät ja niiden lähteet riippumatta siitä, nk kyseessä sama hanke vai jkin muu hanke, timintatuet mukaan luettuina. Saman hakijan tai samaan kumppaniryhmään kuuluvan tisen kumppanin jättämät täysin samanlaiset tai hyvin samankaltaiset hakemukset arviidaan erityisen hulellisesti päällekkäisrahitusriskin välttämiseksi, ja ne vidaan kaikki hylätä. USEAAN KERTAAN JÄTETYT HAKEMUKSET Kansallisten timistjen hallinnimissa hajautetuissa timissa saman hakijan tai kumppaniryhmän samaan tai eri timistn tai timeenpanvirastn kahdesti tai useammin jättämä sama hakemus hylätään aina. Eri hakijiden tai kumppaniryhmien jättämät täysin samanlaiset tai hyvin samankaltaiset hakemukset arviidaan erityisen hulellisesti, ja ne saatetaan kaikki hylätä. VOITON TUOTTAMISEN KIELTO JA YHTEISRAHOITUS Uninin talusarvista rahitetun tuen tarkituksena tai tulksena ei saa lla vitn tuttaminen edunsaajan tteuttaman hankkeen puitteissa. Vitlla tarkitetaan, että lppumaksun surittamisen yhteydessä laskettavat tult ylittävät timen tai työhjelman avustuskelpiset kustannukset, kun tult rajataan uninin avustuksen ja kyseisen timen tai työhjelman tuttaman tuln määrään 264. Vitn tuttamisen kieltävää periaatetta ei svelleta yksikkökustannuksiin perustuvaan taikka kertakrvauksena tai kiinteämääräisenä rahituksena myönnettävään tukeen eikä apurahihin tai enintään eurn tukihakemuksiin. Tuen tuttamaa vitta laskettaessa ei teta humin luntissuritusten mudssa annettua yhteisrahitusta. EU:n myöntämän tuen n lisäksi tarkitus kannustaa tteuttamaan hankkeita, jtka eivät lisi tteutettavissa ilman EU:n rahitustukea, ja se perustuu yhteisrahitusperiaatteeseen. Yhteisrahituksella tarkitetaan, että EU:n tuella ei saa rahittaa hankkeen kaikkia kustannuksia, vaan hanketta n rahitettava myös muista lähteistä (esim. edunsaajan milla varilla, timen tuttamilla tulilla tai klmansilta sapulilta saaduilla rahitussuuksilla). 264 Tulilla tarkitetaan tässä ainastaan hankkeen tuttamaa tula sekä rahitussuuksia, jtka rahittajat vat nimenmaisesti sittaneet tukikelpisten kustannusten rahittamiseen. Edellä määritellyllä vitlla (tai tappilla) tarkitetaan tällöin alustavasti hyväksytyn tuen määränja timen tuttaman tuln sekä edunsaajalle aiheutuneiden tukikelpisten kustannusten ertusta. Lisäksi kaikki mahdllisesti syntynyt vitt peritään takaisin. Kansallisella timistlla tai timeenpanvirastlla n ikeus periä vitsta takaisin prsenttisuus, jka vastaa uninin rahitussuutta tukikelpisista kustannuksista, jita edunsaajalle n tsiasiallisesti aiheutunut timen tteuttamisesta. Jäljempänä n lisätietja vitn laskemisesta timissa, jita tuetaan krvaamalla tietty sa tukikelpisista kustannuksista. 253

254 Ohjelmapas Kun EU-tukea tarjtaan yksikkökustannuksiin perustuvana rahituksena, kertakrvauksina tai kiinteämääräisen rahituksen mudssa kuten useimmissa tämän ppaan sisältämissä timissa tapahtuu kmissi varmistaa vitn tuttamisen kielln ja yhteisrahituksen periaatteiden nudattamisen kk timen salta j etukäteen, kun se määrittelee tällaisten yksiköiden, kertakrvausten tai kiinteiden määrien tast tai prsenttisuudet. Vitn tuttamisen kielln ja yhteisrahituksen periaatteiden nudattaminen n yleisenä letuksena, jten hakijiden ei tarvitse timittaa tietja EUtuen lisäksi käyttämistään muista rahituslähteistä, eikä niiden tarvitse perustella hankkeesta aiheutuneita kustannuksia. Tuen maksaminen yksikkökustannusten tukeen perustuvina krvauksina, kertakrvauksina tai kiinteämääräisen rahituksen mudssa ei kuitenkaan rajita ikeutta tutustua edunsaajan lakisääteiseen kirjanpitn. Js tarkastuksessa ilmenee, että maksun perusteena leva tapahtuma ei le tteutunut (esimerkiksi hankkeen timintja ei le tteutettu hakuvaiheessa hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tai timinnissa ei le llut sallistujia), ja edunsaajalle n suritettu maksu yksikkökustannusten tukeen perustuvina krvauksina, kertakrvauksina tai kiinteämääräisen rahituksen mudssa aiheettmasti, kansallinen timist tai timeenpanvirast vi periä takaisin summan, jka n enintään yhtä suuri kuin tuen määrä. Js tutkset tai tteutetut timinnt eivät le riittävän laadukkaita, tukea vidaan lisäksi pienentää sittain tai se vidaan perua kknaan, vaikka timinnt lisi tteutettu ja ne lisivat tukikelpisia. Eurpan kmissi vi myös tilastintia tai seurantaa varten tehdä edunsaajista tannan selvittääkseen, kuinka suuria kustannuksia yksikkökustannusten tukeen perustuvien krvausten, kertakrvausten tai kiinteämääräisen rahituksen perusteella tuetuissa hankkeissa tdellisuudessa aiheutuu. SELLAISTA TUKEA KOSKEVAT ERITYISEHDOT, JOKA PERUSTUU TUKIKELPOISTEN KULUJEN TIETYN OSAN KORVAAMISEEN Kun EU:n tuki myönnetään krvaamalla tietty suus tukikelpisista kustannuksista, svelletaan seuraavaa: TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET EU:n tuki ei saa ylittää kknaismäärää, jnka kansallinen timist tai timeenpanvirast vahvistaa, kun se hyväksyy hankkeen hakulmakkeessa ilmitettujen arviitujen tukikelpisten kustannusten perusteella. Tukikelpisia kustannuksia vat tuen saajalle tsiasiallisesti aiheutuneet kustannukset, jtka täyttävät kaikki seuraavat perusteet: ne vat aiheutuneet hankkeen tteutuksen aikana, lukuun ttamatta lppuselvityksiin ja tarkastuslausuntihin liittyviä kustannuksia ne n kirjattu hankkeen arviituun kknaistalusarvin ne vat välttämättömiä tuen khteena levan hankkeen tteuttamiseksi ne vat yksilöitävissä ja tdennettavissa, ja ne n kirjattu edunsaajan kirjanpitn ja määritetty edunsaajan ktimaassa svellettavien kirjanpitsääntöjen ja edunsaajan tavanmaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti ne täyttävät svellettavassa ver- ja ssiaalilainsäädännössä asetetut vaatimukset ne vat khtuullisia ja perusteltuja ja mitteettman varainhidn periaatteen mukaisia erityisesti taludellisuuden ja vaikuttavuuden salta yksikkökustannusten tukeen perustuvina krvauksina, kertakrvauksina tai kiinteämääräisen rahituksen mudssa myönnetty EU:n tuki ei kata niitä. Myös seuraavia kululukkia pidetään tukikelpisina: ennakkmaksutakuusta aiheutuneet kustannukset, kun kansallinen timist tai timeenpanvirast sitä vaatii edunsaajalta rahitusselvityksistä annettaviin tdistuksiin ja timintaa kskeviin tarkastusraprtteihin liittyvät kustannukset, js timivaltainen tuljen ja menjen hyväksyjä edellyttää niitä pistkustannukset edellyttäen, että ne vat edunsaajalle tsiasiallisesti aiheutuneita. Edunsaajan sisäisten kirjanpitjärjestelmien ja tarkastusmenettelyjen avulla n vitava sittaa, että hankkeen yhteydessä ilmitetut tult ja ment täsmäävät vastaavien tsitteiden ja tilinpäätöksen kanssa. Arvnlisäver 254

255 C-sa - Miten Erasmus+ -hakemus jätetään? Arvnlisävera pidetään tukikelpisena kustannuksena vain, js sitä ei vida periä takaisin kansallisen arvnlisäverlainsäädännön mukaisesti. 265 Ainana pikkeuksena vat valtiiden, hallinnllisten alueiden tai kuntien viranmaisen minaisuudessa harjittama timinta tai surittamat liiketimet. 266 Lisäksi vähennyskelpinen arvnlisäver, jta ei kuitenkaan le vähennetty (kansallisten lsuhteiden tai edunsaajien hulimattmuuden vuksi), ei le tukikelpinen kustannus. arvnlisäverdirektiiviä ei svelleta EU:n ulkpulisiin maihin. Kumppanimaiden rganisaatit vidaan vapauttaa verista (myös arvnlisäversta), tulleista ja maksuista, js Eurpan kmissin ja sen kumppanimaan välillä, jssa rganisaati sijaitsee, n tehty spimus. Tukikelpiset välilliset kustannukset Tietyntyyppisissä hankkeissa (ppaan B-sassa n lisätietja eri timia kskevista rahitussäännöistä) tukikelpisina välillisinä kustannuksina hyväksytään kiinteämääräinen summa, jka n krkeintaan 7 prsenttia hankkeen tukikelpisista välittömistä kustannuksista ja vastaa hankkeesta edunsaajalle aiheutuvia yleisiä hallintkustannuksia, jita tukikelpiset välittömät kustannukset eivät kata (esimerkiksi sähkö- tai internetlaskut, tilakustannukset jne.) mutta jiden vidaan katsa aiheutuvan hankkeesta. Välillisiin kustannuksiin ei saa sisältyä talusarvin muihin khtiin kuuluvia kustannuksia. Välilliset kustannukset eivät le tukikelpisia, js edunsaajalle n j myönnetty uninin talusarvista rahitettava timintatuki (esimerkiksi Erasmus+ - hjelman mukaista kansalaisyhteiskuntayhteistyötä kskevan ehdtuspyynnön perusteella). TUKEEN OIKEUTTAMATTOMAT KUSTANNUKSET Seuraavat kustannukset eivät le tukikelpisia: sijitetulle päämalle maksettu tutt lainihin ja lainanhitn liittyvät kustannukset varaukset tappiiden tai velkjen varalta krkkustannukset epävarmat saamiset kurssitappit arvnlisäver, js se vidaan periä takaisin kansallisen arvnlisäverlainsäädännön mukaisesti (kats arvnlisävera kskeva khta edellä) edunsaajan ilmittamat, tiseen EU:n tukemaan hankkeeseen tai timintasuunnitelmaan liittyvät kustannukset (kats myös tukikelpisia välillisiä kustannuksia kskeva khta edellä) khtuuttmat tai perusteettmat kustannukset luntissuritukset vukrattujen tai leasing-vukrattujen laitteiden vukrakauden jälkeisestä st-ptista aiheutuvat kustannukset pankkitilien avaamisesta ja hitamisesta aiheutuvat kustannukset (mukaan lukien maksut, jtka edunsaajan pankki velittaa kansallisen timistn tai timeenpanvirastn surittamista tilisiirrista). RAHOITUSLÄHTEET Hakijan n ilmitettava hakulmakkeessa muut rahituslähteet kuin EU-tuki. Ulkpulinen yhteisrahitus vi lla edunsaajan mia varja, klmansien sapulten rahitusta tai hankkeen tuttamaa tula. Js lppuraprttia esitettäessä ja lppumaksua pyydettäessä n näyttöä siitä, että tult ylittävät (ks. khta Vitn tuttamisen kielt ja yhteisrahitus) hankkeesta aiheutuneet tukikelpiset kustannukset, kansallinen timist tai timeenpanvirast n ikeutettu perimään vitsta takaisin suuden, jka vastaa uninin maksamaa rahitussuutta edunsaajalle hankkeen tteutuksesta tsiasiassa aiheutuneista kustannuksista. Tämä säännös ei kske hankkeita, jissa haettu tukimäärä n enintään eura. Luntissurituksia ei hyväksytä yhteisrahituslähteeksi. 265 Jäsenvaltiissa kansallisella arvnlisäverlainsäädännöllä pannaan täytäntöön arvnlisäverdirektiivi 2006/112/EY. 266 Ks. direktiivin 2006/112/EY 13 artiklan 1 khta. 255

256 Ohjelmapas VAIHE 4: TÄYTÄ HAKULOMAKE JA LÄHETÄ SE Erasmus+ -hjelman mukaista EU:n tukea haetaan kunkin timen malla lmakkeella. Lmakkeet vat saatavissa Eurpan kmissin, kansallisten timistjen ja timeenpanvirastn verkksivuilta (yhteystiedt vat ppaan IV sassa). Js kyseessä n kumppaniryhmän hanke, krdiniva rganisaati tai ryhmä jättää kaikkien sallistujarganisaatiiden nimissä yhden hakemuksen, jka kskee hanketta kknaisuudessaan. Hakemus n jätettävä jk asianmaiseen kansalliseen timistn tai timeenpanvirastn (kats ppaan B-sassa eri timien khdalla khta Mihin hakemus jätetään? ). HAKUMENETTELY SÄHKÖISET LOMAKKEET Useimmissa hjelman timissa hakijiden n jätettävä hakemus sähköisesti jk asianmaiseen kansalliseen timistn tai timeenpanvirastn. Hakemus n esitettävä kyseistä timea varten tarkitetulla sähköisellä lmakkeella, jhn n liitettävä kaikki pyydetyt liitteet. Pstitse, lähettipalvelun välityksellä, faksilla tai sähköpstitse lähetettyjä hakemuksia ei hyväksytä. Sähköinen lmake n täytettävä jnkin hjelmamaan virallisella kielellä. Timeenpanvirastn keskitetysti hallinnimia timia kskevat hakulmakkeet n täytettävä jllakin EU:n virallisista kielistä. Lisätietja löytyy sähköisten lmakkeiden täyttämis- ja jättämishjeista, jista selviää myös, mitä teknisissä pulmatilanteissa n tehtävä. Ohjeet vat saatavissa kansallisten timistjen (hajautetut timet), timeenpanvirastn (keskitetyt timet) ja Eurpan kmissin verkksivuilta. Js sama hakemus jätetään samalla valintakierrksella useaan kertaan samaan kansalliseen timistn tai timeenpanvirastn, kyseinen timist tai timeenpanvirast pitää aina pätevänä sitä versita, jka n jätetty viimeiseksi ennen määräajan umpeutumista. Js sama hakijarganisaati tai -kumppaniryhmä jättää useita samanlaisia tai hyvin samankaltaisia hakemuksia eri timistille, kaikki hakemukset hylätään autmaattisesti (kats khta Päällekkäisten tukien kielt ). PAPERISET HAKULOMAKKEET Ohjelman jissakin keskitetyissä timissa ei käytetä sähköisiä lmakkeita. Tällöin hakemukset n lähetettävä timeenpanvirastn (kats yhteystiedt ppaan liitteessä IV) pstitse (lähetyspäivänä pidetään pstileiman päivää) tai lähettipalvelun välityksellä (lähetyspäivänä pidetään lähettipalvelun vastaanttkuitin päivää). Faksilla tai sähköpstitse lähetettyjä hakemuksia ei hyväksytä. Hakijat eivät vi tehdä hankehakemuksiinsa muutksia jättämismääräajan umpeuduttua. NOUDATA MÄÄRÄAIKAA Hakemus n jätettävä kyseiselle timelle asetettuun määräaikaan mennessä. Määräajat n ilmitettu ppaan B-sassa kunkin timen khdalla khdassa Tukikelpisuusperusteet. Hum. Määräpäivästä riippumatta sähköiset lmakkeet n aina timitettava kl mennessä (Brysselin aikaa). Muilla aikavyöhykkeillä sijaitsevien maiden hakijiden n syytä ttaa tämä humin hylkäämisen välttämiseksi. 256

257 C-sa - Mitä tapahtuu hakemuksen jättämisen jälkeen? MITÄ TAPAHTUU HAKEMUKSEN JÄTTÄMISEN JÄLKEEN? Kaikki kansallisten timistjen ja timeenpanvirastn vastaanttamat hakemukset arviidaan. ARVIOINTIMENETTELY Vastaanttava kansallinen timist tai timeenpanvirast arvii hakemukset yksinmaan tässä ppaassa kuvattujen kriteerien perusteella. Arviinnin tarkituksena n: tarkistaa virallisesti, että ehdtus täyttää tukikelpisuusperusteet eivätkä hylkäämisperusteet kske sitä. tehdä laatuarviinti sen määrittämiseksi, kuinka hyvin sallistujarganisaatit täyttävät valintaperusteet (eli timinnalliset ja taludelliset edellytykset) ja hanke täyttää myöntämisperusteet. Laatuarviinnin tukena käytetään yleensä riippumattmia asiantuntijita. Asiantuntijat tukeutuvat arviinnissaan Eurpan kmissin laatimiin hjeisiin, jtka tulevat saataville Eurpan kmissin verkksivuille sekä Erasmus+ -hankkeiden hallinninnista vastaavien kansallisten timistjen ja timeenpanvirastn verkksivuille. tarkistaa, ettei ehdtukseen liity päällekkäisrahituksen vaaraa. Tarvittaessa tämä tarkistus tehdään yhteistyössä muiden kansallisten timistjen ja timeenpanvirastn tai sidsryhmien kanssa. Kansallinen timist tai timeenpanvirast asettaa arviintikmitean, jka valv kk valintamenettelyn hallinnintia. Arviintikmitea laatii asiantuntijiden surittaman arviinnin perusteella luetteln hankkeista, jita se ehdttaa valittaviksi. Kaikissa tässä ppaassa kuvatuissa Erasmus+ -timissa hakijita saatetaan arviintimenettelyn aikana pyytää timittamaan lisätietja tai antamaan selvityksiä hakemuksen yhteydessä timitetuista heisasiakirjista edellyttäen, etteivät tällaiset lisätiedt tai selvitykset muuta ehdtusta lennaisella tavalla. Lisätietjen ja selvitysten pyytäminen n erityisen perusteltua, js kyseessä n hakijan tekemä ilmeinen kirjitus- tai laskuvirhe tai hankkeessa, jta rahitetaan usean edunsaajan spimuksen perusteella yhden tai useamman kumppanin valtakirja puuttuu (lisätietja usean edunsaajan spimuksista n jäljempänä khdassa Hankespimus ja päätös hanketuesta ). LOPULLINEN PÄÄTÖS Arviintimenettelyn lpuksi kansallinen timist tai timeenpanvirast päättää, mille hankkeille tukea myönnetään, seuraavien seikkjen perusteella: arviintikmitean laatima luettel hakijista paremmuusjärjestyksessä, kussakin timessa (tai jnkin timen mukaisessa timinnssa) käytettävissä levat määrärahat. Menettelyn lpputulksesta riippumatta hakemusasiakirjja ja niiden liitteitä ei lähetetä takaisin hakijalle valintamenettelyn päätyttyä. ILMOITUS HANKETUEN MYÖNTÄMISESTÄ Kutakin timea kskevien valintatulsten ilmittamista kskeva alustava aikataulu löytyy jäljempänä levasta khdasta Hankevaiheiden määräajat ja maksujärjestelyt. MITÄ TAPAHTUU HAKEMUKSEN HYVÄKSYMISEN JÄLKEEN? HANKESOPIMUS JA PÄÄTÖS HANKETUESTA Js hankkeelle päätetään myöntää Erasmus+ -hjelman mukaista EU:n tukea, timeenpanvirastn tekemä päätös hanketuesta ilmitetaan valitun hankkeen hakijalle. Päätöksen vastaantettuaan tai sen tiedksi saatuaan hakijasta tulee EU-tuen edunsaaja, ja se vi käynnistää hankkeen. 267 hankkeen valinnut kansallinen timist tai timeenpanvirast ja hakija allekirjittavat hankespimuksen. Hakijalle timitetaan hankespimus, jka hakijan laillisen edustajan n allekirjitettava ja jka palautetaan kansalliseen timistn tai timeenpanvirastn. Kun mlemmat sapulet vat allekirjittaneet spimuksen, hakijasta tulee EU:n tuen edunsaaja, ja se vi käynnistää hankkeen Tämän säännön pikkeukset:ks. Taannehtivuuskielt 257

258 Ohjelmapas Timen tyypistä riippuen hankespimus vi lla jk yhden edunsaajan spimus, jllin hakija n aina edunsaaja, tai usean edunsaajan spimus, jllin kaikista knsrtin kuuluvista kumppanirganisaatiista tulee spimuksen edunsaajia. Usean edunsaajan spimuksen allekirjittaa krdinaattri, jka n kansallisen timistn tai timeenpanvirastn aina yhteystah. Kaikki muut hankkeeseen sallistuvat rganisaatit (muut edunsaajat) allekirjittavat kuitenkin valtakirjan, jlla ne valtuuttavat krdinaattrin timimaan pääedunsaajana. Hakijan kumppaneiden n yleensä timitettava valtakirja hakuvaiheessa. Js valtakirjat timitetaan myöhemmässä vaiheessa, niiden n ltava saatavilla viimeistään hankespimuksen allekirjittamishetkellä. Hum. Valtakirjja ei vaadita muissa maissa kuin hakijarganisaatin maassa levilta kumppanirganisaatiilta sillin, kun kyse n krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuustiminnista, ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeista, kulujen petushenkilöstön liikkuvuushankkeista ja aikuiskulutushenkilöstön liikkuvuushankkeista. Krkeakulutuksen, ammatillisen kulutuksen, yleissivistävän kulutuksen ja aikuiskulutuksen aljen kansallisten knsrtiiden kumppanirganisaatiiden n kuitenkin annettava valtakirja hakijarganisaatille. Pikkeuksena vat strategiset kumppanuushankkeet, jissa käytetään kuluvaihdn timintmuta. Niissä kukin valittuun hankkeeseen sallistuva rganisaati allekirjittaa maa tukisuuttaan kskevan (yhden edunsaajan) hankespimuksen maansa kansallisen timistn kanssa. Erasmus+ -hjelmassa käytettävien hankespimusten ja hanketukipäätösten malleja asetetaan Eurpan kmissin ja timeenpanvirastn verkksivuille kuluvan vuden aikana. Kutakin timea kskevien hankespimusten ja hanketukipäätösten alustava vastaanttamisaikataulu löytyy jäljempänä levasta khdasta Hankevaiheiden määräajat ja maksujärjestelyt. TUEN MÄÄRÄ Hakemuksen hyväksyminen ei tarkita, että hakijalle välttämättä myönnetään hakemuksessa mainittu tukimäärä. Tukea vidaan pienentää eri timia kskevien erityisten rahitussääntöjen perusteella. Tuen myöntäminen yhdellä valintakierrksella ei le tae tuen myöntämisestä myöhemmillä kierrksilla. On syytä humata, että spimuksen mukainen tuen määrä n enimmäismäärä, jta ei vida krttaa, vaikka hakija hakisi suurempaa summaa. Kansallisen timistn tai timeenpanvirastn siirtämien varjen n ltava yksilöitävissä siltä tililtä tai alatililtä, jnka edunsaaja n ilmittanut tuen maksua varten. MAKSUMENETTELYT Erasmus+ -hjelmalla tuettuja hankkeita kskevat maksumenettelyt vaihtelevat timen tyypin, hankespimuksen tai päätöksen kestn ja arviidun taludellisen riskin mukaan. Ensimmäistä ennakkmaksua lukuun ttamatta muut maksut tai takaisinperinnät perustuvat edunsaajan timittamien raprttien tai maksupyyntöjen tarkasteluun (kyseiset asiakirjaphjat tulevat saataville kansallisten timistjen ja timeenpanvirastn verkksivuille kuluvan vuden aikana). Seuraavassa kuvataan Erasmus+ -hjelmassa svellettavat maksumenettelyt. ENNAKKOMAKSU Ennakkmaksu siirretään edunsaajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun viimeinen kahdesta sapulesta n allekirjittanut hankespimuksen tai päätös hanketuesta n annettu tiedksi edunsaajalle ja mahdlliset vakuudet n saatu (kats khta Vakuus jäljempänä). Ennakkmaksun tarkitus n antaa edunsaajan käyttöön käteisvarja. Kansalliset timistt tai timeenpanvirast vivat päättää jakaa ensimmäisen ennakkmaksun useampaan erään. Ne vivat myös pienentää ennakkmaksua tai jättää sen maksamatta, js edunsaajan taludellisia edellytyksiä ei pidetä riittävinä. 268 Ks. alaviite edellä. 258

259 C-sa - Mitä tapahtuu hakemuksen hyväksymisen jälkeen? ERISSÄ MAKSETTAVA ENNAKKOMAKSU Jissakin timissa edunsaajalle siirretään tinen ja jissakin tapauksissa vielä klmas ennakkmaksuerä 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun kansallinen timist tai timeenpanvirast n vastaanttanut edunsaajalta uuden ennakkmaksupy-ynnön, tai js uuden ennakkmaksupyynnön mukana timitetaan väliraprtti. Uutta ennakkmaksuerää vi pyytää, kun vähintään 70 prsenttia edellisestä ennakkmaksusta n käytetty. Js yhden tai useamman edeltävän ennakkmaksuerän käyttöä kskevasta selvityksestä ilmenee, että siitä n käytetty vähemmän kuin 70 prsenttia timen kustannusten kattamiseen, uudesta ennakkmaksuerästä vähennetään edeltävästä ennakkmaksuerästä käyttämättä jääneet määrät. VÄLIRAPORTTI TAI TILANNERAPORTTI /TEKNINEN RAPORTTI Jissakin timissa edunsaajia pyydetään timittamaan väliraprtti uuden ennakkmaksupyynnön yhteydessä. Jissakin tapauksissa edunsaajia vidaan pyytää myös timittamaan tilanneraprtti tai tekninen raprtti, jssa kerrtaan hankkeen tteutustilanteesta. Tilanne- tai teknisen raprtin timittamisen perusteella ei makseta uutta ennakkmaksuerää. Väliraprtti sekä tilanneraprtti tai tekninen raprtti n timitettava hankespimuksessa tai hanketukipäätöksessä mainittuun määräaikaan mennessä. LOPPUMAKSU TAI YLIMÄÄRÄISEN TUEN TAKAISINPERINTÄ Edunsaajalle maksettavan lppumaksun suuruus määritetään lppuraprtin perusteella. Lppuraprtti n timitettava hankespimuksessa tai päätöksessä mainittuun määräaikaan mennessä. Js a) hankkeita, jihin tuki myönnettiin, ei le tteutettu tai ne n tteutettu tisin kuin suunnitelmassa esitettiin, tai b) edunsaajalle tdellisuudessa aiheutuneet kustannukset vat pienemmät kuin hakuvaiheessa arviitiin, tai c) tteutetut timinnt tai syntyneet tutkset eivät le riittävän laadukkaita, rahitusta vidaan pienentää samassa suhteessa, tai edunsaajaa vidaan mahdllisesti vaatia maksamaan takaisin ennakkmaksuna saamansa ylimääräinen tuki. Jissakin timissa kansallinen timist tai timeenpanvirast siirtää kk myönnetyn tuen ennakkmaksuerinä. Lppumaksua ei tällöin makseta. Js lppuraprtista, jka edunsaajan n timitettava hankespimuksessa mainittuun määräaikaan mennessä, käy kuitenkin ilmi, että a) hankkeita, jihin tuki myönnettiin, ei le tteutettu tai ne n tteutettu tisin kuin suunnitelmassa esitettiin, tai b) edunsaajalle tdellisuudessa aiheutuneet kustannukset vat pienemmät kuin hakuvaiheessa arviitiin, tai c) tteutetut timinnt tai syntyneet tutkset eivät le riittävän laadukkaita, edunsaajaa vaaditaan maksamaan takaisin ennakkmaksuna saamansa ylimääräinen tuki. Lppumaksu maksetaan tai ylimääräistä tukea kskeva takaisinmaksukehtus lähetetään yleensä 60 kalenteripäivän kuluessa lppuraprtin vastaanttamisesta. Yksityiskhtaisia tietja kuhunkin timeen svellettavista maksumenettelyistä n jäljempänä khdassa Hankevaiheiden määräajat ja maksujärjestelyt. TALOUDELLISET SEURAAMUKSET Keskitettyjen timien edunsaajille, jiden n tdettu rikkneen vakavasti spimusvelvitteitaan, vidaan määrätä taludellisia seuraamuksia hankespimuksen ehtjen mukaisesti. 259

260 Ohjelmapas HANKEVAIHEIDEN MÄÄRÄAJAT JA MAKSUJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT AT1: Krkeakulu-piskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus AT1: Muu liikkuvuus (ammatillinen kulutus, yleissivistävä kulutus, aikuiskulutus ja nurisala) AT1: Ammatillinen kulutus (valinnainen) AT1: Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat AT2: Enintään 2 vutta kestävät strategiset kumppanuushankkeet AT2: 2 3 vutta kestävät strategiset kumppanuushankkeet AT2: Kuluvaihtkumppanuus (valinnainen) AT2: Tietyhteenliittymät (myös Eurppa-ylipistt) ja alakhtaiset Tuen myöntämisen alustava ilmitus-ajankhta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 5 kk hakemuksen jättämismääräajasta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 5 kk hakemuksen jättämismääräajasta HANKEVAIHEIDEN MÄÄRÄAJAT Hankes-pimuksen alustava allekirjitus-ajankhta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 6 kk hakemuksen jättämismääräajasta 5 kk hakemuksen jättämismääräajasta 5 kk hakemuksen jättämismääräajasta 6 kk hakemuksen jättämismääräajasta 7 kk hakemuksen jättämismääräajasta Lppumaksun tai takaisinmaksukehtuksen ajankhta 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun kansallinen timist n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun kansallinen timist n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun kansallinen timist n vastaanttanut lppuraprtin Ennakkmaksuerien määrä MAKSUJÄRJESTELYT Väli-raprtti (tekni-nen raprtti) 2 Kyllä 1 Ei 2 Kyllä Ei lppumaksua 3 Ei 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun kansallinen timist n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun kansallinen timist n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun kansallinen timist n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun EACEA n vastaanttanut lppuraprtin 1 Ei 2 Kyllä 2 Kyllä 2 Kyllä Eri vaiheissa maksettava tukisuus Ennakkmaksu: 80 %-20 % Lppumaksu: 0 % Ennakkmaksu: 80 %-20 % Lppumaksu: 0 % Ennakkmaksu: 80 %-20 % Lppumaksu: 0 % Ennakkmaksu: 25 %-50 %-25 % Lppumaksu: 0 % Ennakkmaksu: 80 % Lppumaksu: 20 % Ennakkmaksu: 40 %-40 % Lppumaksu: 20 % Ennakkmaksu: 80 %-20 % Lppumaksu: 0 % Ennakkmaksu: 40 %-40 % Lppumaksu: 260

261 C-sa - Mitä tapahtuu hakemuksen hyväksymisen jälkeen? Tuen myöntämisen alustava ilmitus-ajankhta HANKEVAIHEIDEN MÄÄRÄAJAT Hankes-pimuksen alustava allekirjitus-ajankhta Lppumaksun tai takaisinmaksukehtuksen ajankhta Ennakkmaksuerien määrä MAKSUJÄRJESTELYT Väli-raprtti (tekni-nen raprtti) saamisyhteenliittymät 20 % AT2: Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla AT2: Kapasiteetin vahvistaminen nurisalalla AT3: Nurisasiita kskevaan vurpuheluun liittyvät hankkeet Jean Mnnet -timinnt Urheilu: yhteistyö-kumppanuudet Urheilu: Pienet yhteistyökumppanuudet Urheilu: Vitta tavittelemattmat eurppalaiset urheilutapahtumat 6 kk hakemuksen jättämismääräajasta 5 kk hakemuksen jättämismääräajasta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 5 kk hakemuksen jättämismääräajasta 5 kk hakemuksen jättämismääräajasta 5 kk hakemuksen jättämismääräajasta 5 kk hakemuksen jättämismääräajasta 7 kk hakemuksen jättämismääräajasta 6 kk hakemuksen jättämismääräajasta 4 kk hakemuksen jättämismääräajasta 6 kk hakemuksen jättämismääräajasta 6 kk hakemuksen jättämismääräajasta 6 kk hakemuksen jättämismääräajasta 6 kk hakemuksen jättämismääräajasta 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun EACEA n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun EACEA n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun kansallinen timist n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun EACEA n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun EACEA n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun EACEA n vastaanttanut lppuraprtin 60 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun EACEA n vastaanttanut lppuraprtin 2 Kyllä 1 Kyllä 1 Ei 1 Kyllä 1 Ei 1 Ei 1 Ei Eri vaiheissa maksettava tukisuus Ennakkmaksu: 50 %-40 % Lppumaksu: 10 % Ennakkmaksu: 80 % Lppumaksu: 20 % Ennakkmaksu: 80 % Lppumaksu: 20 % Ennakkmaksu: 70 % Lppumaksu: 30 % Ennakkmaksu: 70 % Lppumaksu: 30 % Ennakkmaksu: 70 % Lppumaksu: 30 % Ennakkmaksu: 70 % Lppumaksu: 30 % Strategisissa kumppanuushankkeissa, jissa n mukana vain kuluja, kansallinen timist vi päättää sveltaa 100 prsentin ennakkrahitusmallia kansallisesta säädöskehyksestä ja hankkeeseen sallistuvien rganisaatiiden ikeudellisesta asemasta riippuen. Js tällaista mallia ei svelleta, käytetään muihin strategisiin kumppanuushankkeisiin svellettavaa rahitusmallia hankkeen keststa riippuen. Hum. Taulukssa esitetyt alustavat ajankhdat annetaan vain yleisesti tiedksi, eivätkä ne sid kansallisia timistja tai timeenpanvirasta ikeudellisesti. Edellä esitetyistä maksujärjestelyistä n myös humattava, että niitä svelletaan yleisesti, mutta kunkin hakijarganisaatin tai knsrtin tilanteen (esimerkiksi taludellisten edellytysten) mukaan hankespimukseen tai päätökseen hanketuesta vidaan sisällyttää muunlaisia järjestelyjä. Js EU:n määrärahat vat jnakin varainhitvunna vähissä, ensimmäisiä ennakkmaksueriä vidaan entisestään pienentää.. 261

262 Ohjelmapas MUITA TÄRKEITÄ SOPIMUSEHTOJA VAKUUS Js kansallinen timist tai timeenpanvirast ei pidä hakijan taludellisia edellytyksiä riittävinä, se vi ennakkmaksun surittamiseen liittyvien taludellisten riskien rajaamiseksi vaatia yli eura tukea saavalta rganisaatilta etukäteen vakuuden. Vakuus vidaan vaatia enintään ennakkmaksu(je)n suuruisena. Vakuuden tarkituksena n saada pankki tai rahituslaits vastaamaan edunsaajan hankespimuksesta tai -päätöksestä jhtuvista velvitteista peruuttamattmasti ja ensimmäisestä vaatimuksesta. Vakuus hankitaan eurmääräisenä Eurpan uninin jäsenvaltissa sijaitsevalta hyväksytyltä pankilta tai rahituslaitkselta. Js edunsaaja n EU:n ulkpulisesta maasta, kansallinen timist tai timeenpanvirast vi hyväksyä kyseisen maan pankin tai rahituslaitksen antaman vakuuden, js se kats, että tämä tarjaa vastaavat taludelliset takeet ja minaisuudet kuin EU:n jäsenvaltissa tarjtaan. Tällaisen vakuuden sijasta vidaan antaa klmannen sapulen mavelkainen takaus tai saman hankespimuksen sapulina levien edunsaajien yhteisvastuullinen takaus. Vakuus vapautetaan sen jälkeen, kun ennakkmaksu n asteittain vähennetty edunsaajalle hankespimuksen tai - päätöksen ehtjen mukaisesti suritetuista väli- tai lppumaksuista. Js lppumaksu tapahtuu takaisinperinnän mudssa, vakuus vapautetaan sen jälkeen, kun edunsaajalle n ilmitettu. ALIHANKINTA JA HANKINTASOPIMUKSEN TEKEMINEN Edunsaaja vi käyttää alihankintaa erityistaitja edellyttävissä teknisissä palveluissa (jtka liittyvät esimerkiksi lakiasiihin, kirjanpitn, vertukseen, henkilöstöresursseihin tai tiettekniikkaan). Se vi myös käyttää tteuttamiseen liittyviä hankintaspimuksia. Edunsaajalle tämäntyyppisistä palveluista aiheutuvat kustannukset vidaan siten katsa tukikelpisiksi, js ne täyttävät kaikki muut hankespimukseen tai -päätökseen sisältyvät perusteet. Js hankkeen tteutus edellyttää tavariden, työsuritusten tai palvelujen hankintaa (tteuttamiseen liittyvä hankintaspimus), edunsaajan n tehtävä spimus taludellisesti edullisimman, eli kknaistaludellisimman tarjuksen perusteella ja hulehdittava siitä, ettei eturistiriitja synny ja että asiakirjat säilytetään tarkastuksen varalta. Js tteuttamiseen liittyvän hankintaspimuksen arv ylittää eura (tai eura hankkeissa, jtka kskevat kapasiteetin vahvistamista krkeakulutuksen alalla), kansallinen timist tai timeenpanvirast vi edellyttää, että edunsaaja nudattaa edellisessä kappaleessa esitettyjen sääntöjen lisäksi erityissääntöjä. Mahdlliset erityissäännöt julkaistaan kansallisten timistjen ja timeenpanvirastn verkksivuilla. MYÖNNETTYJÄ TUKIA KOSKEVIEN TIETOJEN JULKAISEMINEN Avimuusperiaate ja vaatimus julkistaa tiedt jälkikäteen edellyttävät, että tiedt uninin rahituksen saajista n julkaistava kmissin, timeenpanvirastn ja/tai kansallisten timistjen verkksivuilla kuuden kuukauden kuluessa sen varanhit-vuden päättymisestä, jna rahitus myönnettiin. Tiedt vidaan julkaista myös jllakin muulla tarkituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi Eurpan uninin virallisessa lehdessä. Kansalliset timistt ja timeenpanvirast julkaisevat seuraavat tiedt: edunsaajan nimi ja sijaintipaikka, myönnetty määrä, tuen lunne ja tarkitus. Julkaisemisesta luvutaan, js se saattaisi uhata asianmaisten henkilöiden ikeuksia ja vapauksia sellaisina kuin ne vat sujattuina Eurpan uninin perusikeuskirjassa, tai js se saattaisi vahingittaa edunsaajien kaupallisia etuja, edellyttäen, että edunsaaja n esittänyt asianmukaisesti perustellun pyynnön. Lunnllisia henkilöitä kskevat julkaistut henkilötiedt pistetaan kahden vuden kuluttua sen varainhitvuden päättymisestä, jna varat myönnettiin. 262

263 C-sa - Muita tärkeitä spimusehtja Samin n pistettava sellaisia ikeushenkilöitä kskevat henkilötiedt, jiden virallisessa nimessä yksilöidään yksi tai useampi lunnllinen henkilö (esimerkiksi yhdistys tai yritys, jka n nimetty perustajiensa mukaan). Tietja ei julkaista lunnllisille henkilöille maksetuista apurahista ja muusta surasta tuesta, jka n myönnetty sitä eniten tarvitseville lunnllisille henkilöille (paklaiset ja työttömät). Myöskään edunsaajarganisaatit eivät saa julkaista tietja tällaisista henkilöistä, jille myönnetään Erasmus+ -liikkuvuustuki. JULKISUUS ankkeen näkyvyyden parantamista ja sen tulsten levittämistä ja hyödyntämistä (jtka vat myöntämisperusteita) kskevien vaatimusten lisäksi jkaista tuettua hanketta kskee julkisuusvelvite. Tuensaajien n ilmitettava selvästi Eurpan uninin rahitus kaikissa hankettaan kskevissa tiedtteissa ja julkaisuissa niiden mudsta tai välineestä riippumatta (internet mukaan lukien) ja sellaisten timintjen yhteydessä, jiden tteuttamisessa tukea käytetään. Tässä n nudatettava hankespimuksen määräyksiä tai hanketukipäätöksen säännöksiä. Js näitä määräyksiä tai säännöksiä ei täysin nudateta, edunsaajan tukea vidaan pienentää. Lisätietja hankkeita kskevasta julkisuusvelvitteesta n ppaan liitteessä II Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen Käytännön hjeita edunsaajille. TARKASTUKSET Kansallinen timist tai timeenpanvirast ja/tai Eurpan kmissi vivat tehdä tuen käyttämistä kskevia teknisiä ja taludellisia tarkastuksia. Ne vivat myös tarkastaa edunsaajan (tai muun edunsaajan) lakisääteisen kirjanpidn arviidakseen ajittain kertakrvaukset, yksikkökustannukset tai kiinteämääräisen rahituksen. Edunsaaja (tai tinen edunsaaja, jka jakaa edunsaajan velvllisuudet) situtuu laillisen edustajansa allekirjituksella timittamaan tdisteet siitä, että tuki n käytetty asianmukaisesti. Eurpan kmissi, timeenpanvirast, kansalliset timistt ja/tai Eurpan tilintarkastustumiistuin tai niiden valtuuttama elin vi millin tahansa kansallisen timistn tai timeenpanvirastn maksamaa lppumaksua tai sen surittamaa takaisinperintää seuraavien viiden vuden aikana tai enintään eurn tuen tapauksessa klmen vuden aikana tarkistaa, miten tuki n käytetty. Edunsaajien n siksi säilytettävä kirjanpit, alkuperäiset tsitteet, tilasttiedt ja muut tukeen liittyvät asiakirjat kyseisen ajanjaksn ajan. Timeenpanvirastn keskitetysti hallinnimissa hankkeissa vidaan sveltaa tisentyyppisiä tarkastusmenettelyjä, jtka määräytyvät kyseisen timen ja myönnetyn tuen suuruuden perusteella (yli eurn mutta alle eurn tukiin svelletaan tarvittaessa tarkastusmenettelyä I ja vähintään eurn tukiin tarkastusmenettelyä II). Lisätietja n saatavissa timeenpanvirastn verkksivustlla. Tarkastuksia kskevat yksityiskhtaiset säännöt sisältyvät hankespimukseen tai -päätökseen. TIETOSUOJA Kansalliset timistt, timeenpanvirast ja Eurpan kmissi käsittelevät kaikkia hakulmakkeeseen tai hankespimukseen tai hankepäätökseen sisältyviä henkilötietja seuraavan lainsäädännön mukaisesti: Yksilöiden sujelusta yhteisöjen timielinten ja elinten surittamassa henkilötietjen käsittelyssä ja näiden tietjen vapaasta liikkuvuudesta annettu Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EY) N: 45/2001. Mikäli vimaan astuu uusi asetus, jka krvaa asetuksen (EY) N: 45/2001, uuden asetuksen määräyksiä svelletaan. Tissijaisesti ja vain siinä määrin kuin asetusta 45/2001 ei svelleta yleinen tietsuja-asetus (GDPR-asetus eli Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus [EU] 2016/679) tai kansallinen tietsujalainsäädäntö, js GDPRasetusta ei svelleta (muut kuin EU-maat). Ellei tietja le erikseen merkitty vapaaehtisiksi, hakulmakkeessa pyydetyt tiedt vat tarpeen, jtta hankehakemus vidaan arviida ja käsitellä Erasmus+ -hjelmappaan mukaisesti. Kyseisestä uninin tukihjelmasta vastaava sast tai yksikkö käsittelee henkilötietja ainastaan tässä tarkituksessa (ja timii rekisterinpitäjänä). Henkilötietja vidaan siirtää hakemusten arviintiin tai tukien hallinnintiin sallistuville klmansille sapulille tiednsaantitarpeen perusteella. Niitä vidaan myös siirtää Eurpan uninin lainsäädännön mukaisesti valvnnasta ja tarkastuksista vastaaville elimille tai elimille, jtka n valtuutettu surittamaan hjelman tai sen timien arviinteja. Henkilötietja vidaan luvuttaa etenkin uninin taludellisten etujen sujaamistarkituksessa sisäisen tarkastuksen yksiköille, Eurpan 263

264 Ohjelmapas tilintarkastustumiistuimelle, taludellisten väärinkäytösten tutkintaelimelle tai Eurpan petstentrjuntavirastlle sekä siirtää kmissin ja timeenpanvirastjen tuljen ja menjen hyväksyjien välillä. Hakijalla n ikeus saada itseään kskevia tietja ja ikaista niitä. Henkilötietjen käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä kannattaa ttaa yhteyttä hankkeen valinneeseen kansalliseen timistn tai timeenpanvirastn. Riitatilanteessa hakijalla n ikeus millin tahansa saattaa asia Eurpan tietsujavaltuutetun käsiteltäväksi. Henkilötietjen käsittelystä n lisätietja hankespimuksessa tai -päätöksessä. Kmissin ja timeenpanvirastn verkksivustilla n yksityiskhtainen tietsujalausuma yhteystietineen henkilötietjen käsittelystä Erasmus+ -hjelman yhteydessä. Timeenpanvirastn hallinnimien keskitettyjen timien yhteydessä hakijille ja js ne vat ikeushenkilöitä, henkilöille, jtka vat kyseisen hakijan hallint-, jht- tai valvntaelimen jäseniä tai käyttävät edustus-, päätös- tai valvntavaltaa hakijan salta tai lunnllisille henkilöille tai ikeushenkilöille, jtka vat rajittamattmassa vastuussa hakijan velista ilmitetaan, että timeenpanvirastn tuljen ja menjen hyväksyjä vi tallentaa heidän henkilötietnsa (nimi, lunnllisen henkilön tapauksessa suku- ja etunimi, site, ikeudellinen mut sekä ikeushenkilön tapauksessa sellaisten henkilöiden suku- ja etunimi, jilla n valtuudet edustaa kyseistä ikeushenkilöä tai tehdä päätöksiä sen pulesta tai valva sitä) varhaishavainta- ja pissulkemisjärjestelmään (EDES), mikäli he vat jssakin tilanteessa, jta tarkitetaan uninin yleiseen talusarvin svellettavista varainhitsäännöistä annetussa Eurpan parlamentin ja neuvstn asetuksessa (EU, Euratm) N: 2018/1046 ( ). AVOIMEN JULKAISEMISEN VAATIMUS Erasmus+ -hjelmassa edellytetään, että ppimista, pettamista, kulutusta ja nuristyötä tukevat hankkeiden tutkset julkaistaan avimesti. Näin varmistetaan, että julkisilla varilla rahitetut aineistt hyödyttävät suurta yleisöä, lisätään hankkeessa tehtyjen ivallusten ja työn arva, näkyvyyttä ja uudelleenkäyttöä ja taataan tulsten pitkän aikavälin saatavuus siinäkin tapauksessa, että edunsaajaknsrti esimerkiksi lakkautetaan. Erasmus+ -edunsaajien n erityisesti situduttava siihen, että kaikki hjelmasta rahitetuissa hankkeissa tutettu petusaineist asiakirjat, välineet, hjelmistt tai muut materiaalit asetetaan vapaasti yleisön saataville avimella lisenssillä (kats seuraava khta). Tällaista aineista kutsutaan avimiksi ppimisresursseiksi. Edunsaajien n myös varmistettava, että nämä avimet ppimisresurssit asetetaan saataville mukattavassa, digitaalisessa mudssa ja että ne vat internetissä vapaasti saatavilla (maksutta, rekisteröitymättä ja ilman muita rajituksia), mahdllisuuksien mukaan spivalla vapaasti käytettävissä levalla sivustlla ei vain tietyn hankkeen tai laitksen verkksivustlla. Avimen julkaisemisen vaatimus n pakllinen, eikä se rajita edunsaajien tellis- ja tekijänikeuksia. AVOIN LISENSSI SEKÄ TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET Yleisesti ttaen alkuperäisen teksen esimerkiksi petusaineistn tekijällä n tekijänikeuden perusteella yksinikeus kyseisen teksen käyttöön. Lisenssit vat yleinen tapa, jlla tekijänikeuden haltijat myöntävät muille ikeuden käyttää testaan. Lisenssissä määritellään ehdt, jilla ikeudenhaltija myöntää tietyille henkilöille tai rganisaatiille ikeuden käyttää testaan. Avimella lisenssillä tekijänikeuden haltija (tekijä tai muu ikeudenhaltija) vi myöntää suurelle yleisölle laillisen luvan käyttää testaan. Svellettava lisenssi ilmitetaan yleensä suraan kyseisessä teksessa tai alustalla, jlla tes n saatavilla. Kuten muutkaan lisenssit, avin lisenssi ei merkitse tekijänikeuden tai muiden immateriaaliikeuksien siirta. Henkilö, jka myöntää tekselleen avimen lisenssin, pysyy aineistjensa tekijänikeuden haltijana ja vi käyttää aineistja haluamallaan tavalla, esimerkiksi kaupallistaa hankkeensa tutkset. Erasmus+ -hjelman tuella tutettuihin petusaineistihin liittyvillä avimilla lisensseillä n myönnettävä yleisölle (ts. kaikille klmansille sapulille) ikeus vähintään vapaasti käyttää testa mukata testa tarpeen mukaan (esimerkiksi kääntää tai lkalisida se tai lyhentää sitä) tisintaa alkuperäinen tai mukattu tes ja jakaa se muille (esimerkiksi lukassa leville piskelijille, verkssa tai kllegille). Erasmus+ -edunsaajia kehtetaan käyttämään mahdllisimman avimia lisenssejä 269, jtta testen vaikutus ulttuisi mahdllisimman laajalle. He vivat kuitenkin myös käyttää lisenssejä, jihin liittyy esimerkiksi seuraavanlaisia ehtja: tekijä n ilmitettava aina, kun testa tai sen jälkiperäistesta käytetään tai jaetaan 269 Tällaisia vat esimerkiksi laajasti käytetyt Creative Cmmns Attributin- tai Creative Cmmns Attributin- Share Alike -lisenssit luville teksille, GNU Public License ja GNU Lesser Public License hjelmistille sekä Open Database License tietkannille. 264

265 C-sa - Muita tärkeitä spimusehtja testa ei saa käyttää kaupallisesti (muut eivät esimerkiksi saa myydä sitä tai sisällyttää sitä kaupalliseen ppikirjaan) kaikki jälkiperäistekset n jaettava samalla lisenssillä tai samilla lisensintiehdilla. Erasmus+ -edunsaajilla n ikeus käyttää mitä tahansa avinta lisenssiä, tai he vivat vaikka laatia man avimen lisenssinsä, mutta heitä kehtetaan painkkaasti käyttämään tuttamiinsa resursseihin spivia tunnettuja, lemassa levia lisenssejä. Näin vältetään päällekkäinen työ, taataan ikeusvarmuus ja mahdllistetaan useamman teksen yhdistäminen. Lisenssiin ei saa sisältyä ehtja, jilla rajitetaan käyttäjäryhmiä, paktetaan käyttäjät rekisteröitymään, sallistumaan tai muulla tavin ryhtymään jhnkin tiettyyn timeen tai velvitetaan pyytämään käyttöön lupa tai raprtimaan siitä. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT Uninin yleiseen talusarvin svellettavista varainhitsäännöistä annettu Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU, Euratm) N: 2018/1046 (EUVL L 193, ). 265

266 Ohjelmapas LIITE I Liikkuvuustimintja, strategisia kumppanuushankkeita ja kapasiteetin vahvistamista krkeakulutuksen alalla kskevat säännöt ja tiedt Tässä liitteessä esitetään lisäkriteerejä ja tärkeää tieta liikkuvuushankkeiden ja krkeakulututkintn liittyvän liikkuvuuden valmistelusta, tteutuksesta ja seurannasta sekä useita knkreettisia esimerkkejä timinnista, jita kulutusja nurisalan strategisten kumppanuushankkeiden yhteydessä vidaan tteuttaa. Se sisältää myös lisätietja hankkeista, jtka kskevat kapasiteetin vahvistamista krkeakulutuksen alalla. Organisaatiita, jtka suunnittelevat kyseisten timien mukaisia hankkeita, kehtetaan perehtymään hulellisesti liitteen asianmaisiin siihin ennen tukihakemuksen jättämistä. Liite jakautuu seuraaviin lukuihin: Krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuus Liikkuvuushankkeet ammattipiskelijita ja ammattippilaitsten henkilöstöä varten Liikkuvuushankkeet kulujen petushenkilöstöä varten Liikkuvuushankkeet aikuisppilaitsten henkilöstöä varten Liikkuvuushankkeet nurisa ja nuristyöntekijöitä varten Erasmus mundus -yhteiset maisterihjelmat Strategiset kumppanuushankkeet Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla

267 Liite I krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuushankkeet, KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN JA -HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS ENNEN LIIKKUVUUSHANKETTA A: OSALLISTUJAORGANISAATIOIDEN AKKREDITOINTI KORKEA-ASTEEN KOULUTUSTA KOSKEVA ERASMUS-PERUSKIRJA Krkea-asteen kulutusta kskevassa Erasmus-peruskirjassa (ECHE) vahvistetaan yleinen laatukehys niille eurppalaisille ja maailmanlaajuisille yhteistyötimille, jita krkeakulu vi hjelman puitteissa tteuttaa. Kaikilta hjelmamaissa sijaitsevilta krkeakuluilta edellytetään krkea-asteen kulutusta kskevaa Erasmus-peruskirjaa, js ne haluavat sallistua hjelmasta rahitettavaan ppimiseen liittyvään henkilöiden liikkuvuuteen ja/tai innvintia ja hyvien käytäntöjen vaihta edistävään yhteistyöhön. Kumppanimaissa sijaitsevilta krkeakuluilta peruskirjaa ei edellytetä, vaan laatukehys vahvistetaan krkeakulujen välisin spimuksin (kats jäljempänä). Brysselissä sijaitseva timeenpanvirast julkaisee vusittain ehdtuspyynnön Erasmus-peruskirjan myöntämiseksi. Js peruskirja myönnetään, se n vimassa kk hjelman kestn ajan. Erasmus- peruskirjan hakuedellytykset esitetään timeenpanvirastn verkksivuilla sitteessa n Krkeakulun n nudatettava kaikkia Erasmus-peruskirjan määräyksiä hankkeen tteutuksen aikana. Määräysten nudattamista valv kansallinen timist, jka käyttää valvntastrategiansa perustana Erasmus-peruskirjan valvntapasta (ECHE Mnitring Guide, uuden ppaan tavitteena n tarjta yhteisesti svittuja hjeita sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jtka kskevat Erasmus-peruskirjan määräysten nudattamisen seurantaa ja tehstamista. Erasmus+ -hankkeita käynnistävien ja niihin sallistuvien krkeakulujen n hyvä tutustua kyseiseen ppaaseen saadakseen tieta tärkeimmistä sa-alueista, jihin niiden n kiinnitettävä humita Erasmus-peruskirjan määräysten nudattamisessa. Myös ppaassa esitettyihin työskentelyvälineisiin, suuntaviivihin ja verkklinkkeihin n hyvä tutustua. Eurpan kmissi vi peruuttaa Erasmus-peruskirjan, js siinä vahvistettuja periaatteita ja situmuksia riktaan. KONSORTION AKKREDITOINTI Krkeakulujen kansallinen knsrti vi tukea mitä tahansa neljästä krkeakulutusalan liikkuvuushankkeissa tukikelpisesta liikkuvuustiminnsta. Liikkuvuusknsrtin tarkituksena n auttaa järjestämään liikkuvuustimintja ja tuda niihin laadullista lisäarva verrattuna kunkin lähettävän krkeakulun yksin järjestämiin timintihin. Kansallisen liikkuvuusknsrtin jäsenrganisaatit vivat tarjta yhdessä tai tisilleen liikkuvuuden rganisintipalveluja. Ne vivat yhdistää esimerkiksi liikkuvuuden hallinninnin sekä spimus- ja rahitushallinnn, sallistujien valinnan ja/tai näiden valmennuksen ja mentrinnin tai perustaa tarvittaessa keskitetyn yhteyspisteen, jnka kautta sallistujat ja yritykset vivat luda kntakteja tisiinsa. Kansallisessa liikkuvuusknsrtissa vi myös timia yhteyshenkilö saapuville piskelija- ja henkilöstöharjittelijille. Hän vi esimerkiksi auttaa löytämään vastaanttavan rganisaatin liikkuvuusknsrtin kumppanien sijaintialueelta ja antaa muuta tarvittavaa apua. Knsrtin krdinaattri vi (mahdllisesti yhdessä muiden/välittävien rganisaatiiden kanssa) etsiä aktiivisesti uusia yrityskntakteja sekä hankkia piskelijille harjittelutilaisuuksia ja henkilöstölle kulutuspaikkja. Se vi myös mainstaa tällaisia timintja ja tiedttaa niistä. Harjittelupaikkjen lisäämiseksi ja niiden laadun parantamiseksi sekä Erasmus+ -piskelijaharjittelun tukemiseksi knsrtin krdinaattria kehtetaan krdinimaan timiaan muiden maiden knsrtiiden kanssa. Kukin lähettävä krkeakulu n vastuussa liikkuvuusjaksjen laadusta, sisällöstä ja tunnustamisesta. Knsrtin jkaisen jäsenen n allekirjitettava knsrtin krdinaattrin kanssa spimus, jssa mainitaan tehtävät ja vastuualueet, hallintja rahitusjärjestelyt sekä yhteistyötavat, kuten liikkuvuusjaksjen valmistelu-, laadunvarmistus- ja seurantamekanismit. Lisäksi kaikkien lähettävien krkeakulujen n allekirjitettava krkeakulujen välinen spimus (kats seuraava khta) niiden krkeakulujen kanssa, jtka vastaanttavat niiden piskelijita ja henkilöstöä. 267

268 Ohjelmapas Kansallinen liikkuvuusknsrti vi saada rahitusta vain, js sille n myönnetty knsrtin akkreditinti. Js kansallisesta liikkuvuusknsrtista tehty arviinti ei le myönteinen, sen n haettava akkreditintia ja rahitusta uudelleen seuraavana vunna. Kansallinen timist valv, että knsrti nudattaa akkreditinnin ehtja. Kansallinen timist vi peruuttaa akkreditinnin, js sen nudattamisessa ilmenee vakavia ngelmia (esimerkiksi varjen väärinkäyttöä, velvllisuuksien laiminlyöntiä tai taludellisten edellytysten heikentymistä) tai js knsrti ei nudata antamiaan situmuksia. Yhteenliittymän krdinaattrin n ilmitettava kansalliselle timistlle viipymättä sellaisista knsrtin kknpann, tilanteen tai aseman muutksista, jtka saattavat edellyttää akkreditinnin muuttamista tai peruuttamista. B: KORKEAKOULUJEN VÄLINEN SOPIMUS Krkeakulupiskelijiden ulkmaiset piskelujakst ja krkeakuluhenkilöstön ulkmaiset petusjakst järjestetään sana krkeakulujen välistä spimusta. Spimusmallit vat saatavissa seuraavassa sitteessa: Krkeakulujen välisiä spimuksia vidaan allekirjittaa kahden tai useamman krkeakulun välillä. Js kyseessä n hjelma- ja kumppanimaiden välinen liikkuvuus, spimuksessa vahvistetaan Erasmus-peruskirjan mukaiset yleiset periaatteet, jita mlemmat sapulet situtuvat nudattamaan. Krkeakulujen välistä spimusta vidaan myös laajentaa siten, että se kattaa piskelijiden ulkmaiset harjittelujakst ja/tai henkilöstön ulkmaiset kuluttautumisjakst. Tällöin ne vivat turvautua kumppanippilaitsten yritystietuteen löytääkseen ulkmaiset vastaanttavat yritykset/rganisaatit. C: MOBILITY TOOL+ -TYÖKALU Edunsaajarganisaatin n mahdllisimman pian sallistujien valinnan jälkeen kirjattava Mbility Tl+ -työkaluun yleiset tiedt sallistujista ja tiet siitä, millaisia liikkuvuustimintja nämä aikvat tteuttaa (esimerkiksi sallistujien nimet, khdemaat ja liikkuvuuksien kestt). Edunsaajarganisaatin n myös päivitettävä Mbility Tl+ vähintään kerran kuukaudessa lisäämällä siihen kaikki liikkuvuushankkeen sallistujia ja liikkuvuustimintja kskevat uudet tiedt. Ohjelmamaiden ja kumppanimaiden välisissä liikkuvuushankkeissa kumppanimaiden krkeakulut n vitava tunnistaa käyttämällä PIC-kdia Mbility Tl+ -alustassa Js kumppanimaan krkeakululla ei vielä le PIC-kdia, kska se ei le aiemmin sallistunut EU-hjelmaan, sen n rekisteröidyttävä sallistujaprtaaliin ja kdin saatuaan timitettava se edunsaajalle. Mbility Tl+ n apuväline Erasmus+ -hjelman liikkuvuustimintjen hallinninnissa. Edunsaajat vivat tulstaa Mbility Tl+ -työkalusta esitäytettyjä raprtteja, jtka perustuvat sallistujien timittamiin tietihin. Siitä vidaan myös tulstaa raprtteja liikkuvuustimintihin sallistuvien täytettäviksi. D: OPISKELIJOIDEN OSALLISTUMISEDELLYTYKSET VALINTA Opiskelijat lähettävät hakemuksen maan krkeakuluunsa, jka valitsee liikkuvuustimintn sallistuvat. Valinnassa ja tuen myöntämisessä n nudatettava ikeudenmukaista, avinta ja jhdnmukaista menettelyä, jka dkumentidaan ja saatetaan kaikkien valintaprsessin sapulten tietn. Krkeakulun n tarvittavin timin hulehdittava siitä, ettei valintalautakuntien jäseniksi kutsuttavilla tai piskelijiden valintaprsessiin sallistuvilla henkilöillä le eturistiriitja. Valintaperusteet kuten hakijan pintsuritukset, kkemukset aiemmista vaihdista, mtivaati, aiempi kkemus vastaanttavasta maasta (eli paluu ktimaahan) n julkistettava. Kumppanimaiden piskelijiden valinnassa tärkein kriteeri vat hakijiden pintsuritukset, mutta sillin kun hakijat vat akateemisesti samantasisia, etusija tulisi antaa muita epäedullisemmasta ssiaalisesta tai taludellisesta taustasta tuleville hakijille (mukaan lukien paklaiset, turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat). 268

269 Liite I krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuushankkeet, Opiskelijat, jtka vat saman tutkintvaiheen aikana j sallistuneet liikkuvuustimintihin elinikäisen ppimisen hjelman alaisen Erasmus-hjelman, Erasmus Mundus -hjelman tai Erasmus+ -hjelman puitteissa, asetetaan valinnassa muiden jälkeen. Erasmus Mundus -maisterikurssien ja Erasmus Mundus -yhteisten maisterihjelmien tapauksessa aiempi sallistuminen tetaan humin vain apurahansaajien salta. Kun piskelijat n valittu, he saavat lähettävältä krkeakululta Erasmus+ -piskelijan peruskirjan, jssa luetellaan ulkmaiselle piskelu- tai harjittelujakslle lähtevän piskelijan ikeudet ja velvllisuudet. Siinä myös kerrtaan, mitä hänen n tehtävä ennen vaihtjaksa, sen aikana ja sen jälkeen. OPISKELIJAN KANSSA TEHTÄVÄ SOPIMUS Ennen lähtöä jkaisen valituksi tulleen piskelijan n allekirjitettava spimus, jhn sisältyy myös niin santtu pintspimus (Learning Agreement). Siinä esitetään piskelijan sekä lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin yhdessä spima pint- ja/tai harjitteluhjelma, jta ulkmaanjakslla nudatetaan. Spimusmalli n saatavissa sitteessa Opintspimuksessa määritellään ulkmaisen pintjaksn tavitteena levat ppimistulkset ja täsmennetään mudllista tunnustamista kskevat määräykset. Spimuksessa mainitaan myös piskelu- tai harjittelujaksn surituspaikka. Lähettävän krkeakulun ja piskelijan n svittava pintspimuksessa myös, minkä tasinen kielitait (piskelu- tai työpaikan pääkielessä) piskelijan n saavutettava ennen piskelu- tai harjittelujaksn alkua. Kielitaidn tasn määrittelyssä nudatetaan susitustasa, jka n vahvistettu lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin tekemässä krkeakulujen välisessä spimuksessa (harjittelujaksissa kielitaidn tasn n vastattava yrityksen dtuksia). Lähettävä krkeakulu ja piskelija spivat tarvittaessa, millaista kielivalmennustukea piskelija tarvitsee, jtta hän vi saavuttaa svitun tasn (kats verkkkielivalmennustukea kskeva khta jäljempänä). OPISKELIJOILLE MYÖNNETTÄVÄT TUET Opiskelijat vivat saada niin santtua pinttukea ulkmailla suritettavan liikkuvuusjaksn aiheuttamien lisäkustannusten kattamiseksi. Opinttukena vidaan myöntää yksi tai mlemmat seuraavista: EU:n myöntämä tuki, jka n kuukausikhtainen ja perustuu pintkuukausien määrään (kats Rahitussäännöt ppaan B-sassa) ja/tai kansallinen, alueellinen tai paikallinen tuki, jnka myöntää julkinen tai yksityinen tah tai jka myönnetään lainajärjestelmästä. Liikkuvuuteen sisältyviä piskelu- ja harjittelujaksja vivat surittaa myös ns. nllatukipiskelijat, eli piskelijat, jtka täyttävät kaikki Erasmus-piskelijilta vaadittavat kelpisuusperusteet ja saavat kaikki näille kuuluvat edut mutta eivät EU:n liikkuvuustukea. Nllatukipiskelijihin svelletaan kaikkia muita tämän hjelmappaan sääntöjä paitsi tukien myöntämissääntöjä. Kk liikkuvuusjaksn aikana EU:n nllatukea saavien piskelijiden lukumäärä tetaan tilastissa humin siinä tulsindikaattrissa, jnka perusteella EU:n talusarvista myönnettävä tuki jaetaan sallistujamaiden kesken. Erasmus+ -hjelmalla tuettavaan krkeakulutusalan liikkuvuushankkeeseen sallistuvat piskelijat riippumatta siitä, saavatk he EU:n myöntämää Erasmus+ -sallistumistukea vai eivät vapautetaan vastaanttavan krkeakulun perimistä lukukausi-, ilmittautumis- ja tenttimaksuista sekä labratritiljen ja kirjastpalvelujen käyttömaksuista. Opiskelijilta vidaan kuitenkin periä pieniä maksuja kustannuksista, jita aiheutuu muun muassa vakuutuksista, ppilaskunnan jäsenyydestä ja erinäisten materiaalien (esimerkiksi valkpiiden tai labratritarvikkeiden) käytöstä. Lähteviltä piskelijilta ei vida velittaa liikkuvuusjaksn järjestämiseen tai hallinnintiin liittyviä ylimääräisiä maksuja. Lisäksi piskelijiden ikeus saada pinttukea tai lainaa lähettävässä krkeakulussa suritettaviin pintihin n säilytettävä ulkmaanjaksn aikana. Vastaanttavan yrityksen tai rganisaatin harjittelijalle mahdllisesti maksama päiväraha tai krvaus ei vaikuta EU:n Erasmus+ -tukeen. Liikkuvuusjaksn aikana n mahdllista tehdä sa-aikaista työtä, ja js piskelijalle n myönnetty EU:n Erasmus+ -tuki, hänen mahdllisesti saamansa tult eivät vaikuta tukeen, kunhan hän surittaa liikkuvuushjelmassa svitut timinnt. 269

270 Ohjelmapas Krkeakulutusalan liikkuvuushankkeeseen sallistuvat piskelijat (jtka lähtevät ulkmaille jk piskelemaan tai harjitteluun) eivät vi saada samanaikaisesti Erasmus Mundus -maisteritutkinta varten myönnettävää apurahaa, ja päinvastin. Js piskelija, jlle n myönnetty EU:n Erasmus+ -tuki, ei nudata tukispimuksen ehtja, hänen n palautettava tuki kknaan tai sittain (ellei suunniteltujen ulkmaan timintjen keskeyttämisen syynä le ylivimainen este). Opiskelijaa vidaan vaatia palauttamaan EU:n tuki sittain tai kknaan, js hän ei laadi ja timita sähköistä lppuraprttia. VERKKOKIELIVALMENNUSTUKI Allekirjittaessaan krkea-asteen kulutusta kskevan Erasmus-peruskirjan krkeakulut situtuvat tarjamaan liikkuvuustimintihin sallistuville kaiken tarvittavan tuen kielivalmennuksessa. Eurpan kmissi ttaa hjelmakauden aikana asteittain käyttöön verkkkielivalmennustuen kaikkia vähintään kaksi kuukautta kestäviä liikkuvuustimintja varten hjelmamaissa. Verkktuen avulla vidaan arviida valituiksi tulleiden piskelijiden tait ulkmaanpintjen tai harjittelun aikana käytettävässä kielessä. Palvelu tarjaa tarvittaessa myös mahdllisuuden parantaa kielitaita ennen liikkuvuusjaksa ja/tai sen aikana. Osallistujat, jiden kielitait n vähintään tasa B2 piskelu- tai työpaikan pääkielessä, vivat halutessaan sallistua vastaanttavan maan kieltä kskevalle verkkkielivalmennustuen kurssille, js sellainen järjestetään. Kielivalmennustuen tarjnta perustuu lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin kesken vallitsevaan luttamukseen. Kielitaidn susitustas esitetään krkeakulujen välisissä spimuksissa ja pintspimuksissa (learning agreements), ja siitä svitaan siten kaikkien klmen sapulen kesken. Erasmus+ -hjelmassa lähettävät krkeakulut situtuvat varmistamaan, että niiden lähettämien piskelijiden kielitait n susitustaslla, mistä keskinäisen spimuksen pitäisi lla riittävä situs. Lähettävien krkeakulujen velvllisuutena n tarjta piskelijilleen heille parhaiten sveltuvaa kielivalmennustukea jk verkkkielivalmennuksena tai muulla menetelmällä, jka vidaan rahittaa rganisintituella. Näin varmistetaan, että piskelijat saavuttavat susitustasn, jsta vastaanttavan krkeakulun kanssa svitaan liikkuvuusjaksn alkuun mennessä. Lähettävien krkeakulujen ei siis tarvitse lähettää verkkkielivalmennuksen yhteydessä tehtävän kielitaidn arviinnin tulksia vastaanttaviin krkeakuluihin. Opiskelijat saavat itse päättää, kertvatk he verkkkielivalmennuksessa tehtävän kielitaidn arviinnin tulkset vastaanttavalle krkeakululle. Verkkkielivalmennustuki järjestetään seuraavasti: Kansalliset timistt myöntävät krkeakuluille verkkpalvelun käyttöikeuksia Eurpan kmissin määrittämien yleisten kriteerien mukaisesti. Krkeakulun surittaman valinnan jälkeen kaikkien verkkpalvelun piiriin kuuluvien piskelijiden (kieltä äidinkielenään puhuvia lukuun ttamatta ja hyvin perustelluissa tapauksissa) täytyy surittaa verkssa kielike, jssa arviidaan heidän taitnsa ulkmaanpintjen tai harjittelun aikana pääasiallisesti käytettävässä kielessä. Tämä n pakllista ennen liikkuvuusjakslle lähtemistä. Kkeen tulkset timitetaan piskelijalle ja lähettävälle krkeakululle, jka kykenee näin arviimaan verkkkielikurssia mahdllisesti tarvitsevien piskelijiden määrän. Krkeakulut jakavat verkkkielikurssien käyttöikeudet niiden lukumäärän ja piskelijiden tarpeiden mukaan. Opiskelijiden n situduttava surittamaan hankespimuksessa kuvattu ja svittu verkkkielikurssi. Liikkuvuusjaksn päätteeksi piskelija surittaa tisen kielikkeen, jssa arviidaan kielitaidn parantuminen. Tulkset timitetaan piskelijalle ja lähettävälle krkeakululle. Lisätietja n saatavissa Eurpan kmissin ja kansallisten timistjen verkksivuilla. Js kmissin tarjamaa verkkpalvelua ei le tietyn kielen salta käytettävissä tai js kyse n tisenlaisesta liikkuvuudesta, krkeakulu vi tarjta piskelijille muuntyyppistä kielivalmennustukea, jnka rahitukseen käytetään rganisintitukea. E: HENKILÖSTÖN OSALLISTUMISEDELLYTYKSET VALINTA Lähettävän krkeakulun n valittava krkeakulutusalan liikkuvuushankkeeseen sallistuva henkilöstö ikeudenmukaisella ja avimella tavalla. Ennen lähtöä työntekijällä n ltava lähettävän ja vastaanttavan krkeakulun/yrityksen kanssa svittu liikkuvuussuunnitelma. 270

271 Liite I krkeakulupiskelijiden ja -henkilöstön liikkuvuushankkeet, Krkeakulun pettajien ja muun henkilöstön valinnan surittaa krkeakulu. Valinnassa ja tuen myöntämisessä n nudatettava ikeudenmukaista, avinta ja jhdnmukaista menettelyä, jka dkumentidaan ja saatetaan kaikkien valintaprsessin sapulten tietn. Valintaperusteet (esimerkiksi ensimmäistä kertaa ulkmaille lähtevän henkilöstön asettaminen etusijalle ja rajitus, jnka mukaan työntekijä vi sallistua vain tiettyyn määrään liikkuvuustimintja tietyn ajanjaksn aikana) n julkistettava. Krkeakulun n tarvittavin timin hulehdittava siitä, ettei valintalautakuntien jäseniksi kutsuttavilla tai piskelijiden valintaprsessiin sallistuvilla henkilöillä le eturistiriitja. Yrityshenkilöstön liikkuvuusjaks krkeakulussa järjestetään siten, että krkeakulu lähettää yrityksen työntekijälle kutsun. Tukea hallinni vastaanttava krkeakulu tai, js kyseessä n hjelma- ja kumppanimaiden välinen liikkuvuus, edunsaaja. LIIKKUVUUSSOPIMUS Krkeakuluhenkilöstön valinnan surittaa lähettävä krkeakulu työntekijän timittaman liikkuvuussuunnitelman lunnksen perusteella ja vastaanttavaa krkeakulua/yritystä kuultuaan. Ennen lähtöä lähettävä krkeakulu/yritys ja vastaanttava krkeakulu/yritys hyväksyvät virallisesti lpullisen liikkuvuussuunnitelman (kirjeenvaihtna tai sähköpstitse). Sekä lähettävä että vastaanttava krkeakulu/yritys vat vastuussa ulkmailla vietetyn liikkuvuusjaksn laadusta. HENKILÖSTÖLLE MYÖNNETTÄVÄT TUET Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuteen svelletaan samja rahitussääntöjä. Tuella rahitetaan ulkmailla vietetyn petus- tai kuluttautumisjaksn aikana syntyneitä matka- ja leskelukustannuksia (kats Rahitussäännöt ppaan B- sassa). Krkeakuluhenkilöstö vi lähteä liikkuvuusjakslle myös ilman EU:n tukea. LIIKKUVUUSHANKKEEN AIKANA OPISKELIJAN LIIKKUVUUSJAKSON KESKEYTYMINEN Js piskelijan liikkuvuusjaks keskeytyy esimerkiksi siksi, että varsinainen piskelu tai harjittelu ei ala heti kielikurssin päättymisen jälkeen, keskeytyspäivät kirjataan Mbility Tl+ -työkaluun ja tuen määrää mukautetaan vastaavasti. Ulkmaille lähtevän harjittelijan liikkuvuusjaks vidaan keskeyttää yrityksen lmien takia, js yritys n niiden ajan suljettuna. Tukea maksetaan tältäkin ajalta. Aikaa, jna yritys n suljettuna, ei lasketa mukaan harjittelujaksn vähimmäiskestn, mutta se kerryttää 12 kuukauden enimmäiskesta, jnka aikana piskelija vi saada liikkuvuustukea kutakin tutkintvaihetta khden. OPISKELIJAN LIIKKUVUUSJAKSON PIDENTÄMINEN Lähettävä ja vastaanttava rganisaati vivat spia keskenään meneillään levan liikkuvuusjaksn pidentämisestä seuraavin edellytyksin: Jaksn pidentämistä kskeva pyyntö n esitettävä viimeistään kuukautta ennen kuin alkuperäinen liikkuvuusjaks päättyy. Js kaikki sapulet hyväksyvät pyynnön, tukispimusta n muutettava ja kaikki jaksn pidentämistä kskevat järjestelyt n suritettava lppuun. Js piskelijalle n myönnetty Erasmus+ -tuki, lähettävä rganisaati vi jk muuttaa tukisummaa pidennetyn ajan mukaisesti tai spia piskelijan kanssa, että lisäpäiviä pidetään jaksna, jlta hän ei saa EU:n tukea (ns. nllatukijaks). Liikkuvuusjaksn tdelliset alkamis- ja päättymispäivät merkitään vastaanttavan laitksen pintrekisteritteeseen tai harjittelutdistukseen seuraavien määritelmien mukaisesti: alkamispäivä n ensimmäinen päivä, jllin piskelijan n ltava läsnä vastaanttavassa rganisaatissa (esimerkiksi ensimmäisen kurssin alkamispäivä tai ensimmäinen työpäivä, vastaanttavan laitksen järjestämä tervetultilaisuus tai kieli- tai kulttuurikurssi), 271

272 Ohjelmapas päättymispäivä n viimeinen päivä, jllin piskelijan n ltava läsnä vastaanttavassa rganisaatissa (esimerkiksi tenttikauden, kurssin tai pakllisen luentjaksn viimeinen päivä taikka viimeinen työpäivä). Edellä kuvatulla tavalla määritelty tdellinen kest merkitään krkeakulun lppuraprttiin, ja EU:n tukikuukausien enimmäismäärä lasketaan sen mukaan. Js piskelijan liikkuvuutta pidennetään nllatukijakslla, nämä päivät vähennetään liikkuvuusjaksn kknaiskeststa, jnka perusteella lpullinen tukimäärä lasketaan. Ylimääräisen liikkuvuusjaksn n alettava välittömästi meneillään levan jaksn jälkeen. Jaksjen välillä saa lla taukja vain, js ne perustellaan asianmukaisesti ja kansallinen timist hyväksyy ne (lmia ja krkeakulun tai yrityksen suljettuna la ei pidetä taukina). LIIKKUVUUSHANKKEEN JÄLKEEN A: OPPIMISTULOSTEN TUNNUSTAMINEN Ulkmaanjaksn päätteeksi vastaanttavan krkeakulun/yrityksen n annettava piskelijalle ja tämän krkeakululle pintrekisterite tai harjittelutdistus (transcript f wrk), jssa vahvistetaan liikkuvuussuunnitelman perusteella saavutetut tulkset. Liikkuvuusjaksn jälkeen lähettävä krkeakulu tunnustaa virallisesti ulkmailla myönnetyt pintpisteet, jtka kskevat virallisen ppimisen puitteissa hankittua uutta saamista (käyttäen ECTS-pintpisteitä tai muuta vastaavaa järjestelmää), ja tarvittaessa myös ulkmaanharjittelun sekä ppilaitksen tai työpaikan ulkpulella suritetun epävirallisen ppimisen ja arkippimisen tulksia kskevat asiakirjat (käyttäen tutkinttdistuksen liitettä (Diplma Supplement)). Vastavalmistuneiden piskelijiden surittamia harjittelujaksja ei kuitenkaan tunnusteta. Kielitaidn arviinnin ja verkkkielikurssien tulkset raprtidaan keskitetysti, mutta niistä ei anneta virallista tdistusta. Henkilöstöliikkuvuudessa lähettävän krkeakulun n varmistuttava siitä, että hankkeeseen sallistuvan henkilöstön ppimistulkset tunnustetaan asianmukaisesti, niistä tiedtetaan krkeakulun sisällä ja niitä hyödynnetään siellä laajasti. B: RAPORTOINTI Ulkmaanjaksnsa päätyttyä kaikkien liikkuvuustimintn sallistuneiden piskelijiden ja työntekijöiden n laadittava ja timitettava lppuraprtti. Vähintään kaksi kuukautta kestäneissä liikkuvuustiminnissa raprttiin n liitettävä myös laadullinen arviinti liikkuvuusjaksn aikana saadusta kielivalmennustuesta. Js piskelija tai työntekijä ei timita raprttia, lähettävä krkeakulu vi vaatia häntä palauttamaan EU:lta saadun tuen sittain tai kknaan. Tukea ei tarvitse palauttaa, js piskelija tai työntekijä ei le vinut surittaa suunniteltuja ulkmaan timintja lppuun ylivimaisen esteen takia. Edunsaajan n ilmitettava tällaisista tapauksista kansalliselle timistlle, ja niihin n saatava timistlta kirjallinen hyväksyntä. 272

273 Liite I ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeet, LIIKKUVUUSHANKKEET AMMATTIOPISKELIJOITA JA AMMATTIOPPILAITOSTEN HENKILÖSTÖÄ VARTEN ORGANISOINTITUKI Organisintituella rahitetaan kustannuksia, jita rganisaatiille aiheutuu laadukkaan piskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden varmistamiseksi tteutetuista tukitiminnista. Niitä vivat lla esimerkiksi seuraavat timinnt: tiedn ja avun tarjaminen piskelijille ja henkilöstölle, piskelijiden ja henkilöstön valinta, pintspimusten (Learning Agreement) laatiminen piskelijiden sasuritusten täysimääräiseksi tunnustamiseksi sekä henkilöstön liikkuvuusspimusten valmistelu ja tunnustaminen, kieli- ja kulttuurivalmennuksen tarjaminen piskelijille ja henkilöstölle varsinkin alakhtaisten kielikurssien tarjaminen ammattipiskelijille ja ammattippilaitsten henkilöstölle, liikkuvuushankkeen valmisteluun ja hallinnimiseen liittyvien yleisten hallinttehtävien hitaminen, liikkuvuushankkeen sallistujien tehkkaat mentrinti- ja hjausjärjestelyt, erityisjärjestelyt yritysharjittelujaksjen laadukkuuden varmistamiseksi. Tuen lppumaksua vahvistettaessa tetaan humin, kuinka laadukasta hankkeen tteutus ja seuranta n ppilaitksessa llut. Liikkuvuushankkeen tteutus n laadukasta, mikäli siinä n nudatettu tässä liitteessä esitettyjä hjeita, jtka kskevat ammatillisen kulutuksen piskelija- ja henkilöstöliikkuvuutta. ENNEN LIIKKUVUUSHANKETTA A: OSALLISTUJAORGANISAATIOIDEN AKKREDITOINTI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ERASMUS+ - LIIKKUVUUSPERUSKIRJA Vudesta 2015 lähtien akkreditimattmilla rganisaatiilla n mahdllisuus hakea ammatillisen kulutuksen Erasmus+ - liikkuvuusperuskirjaa kansallisten timistjen järjestämissä vusittaisissa erityishauissa kunhan ne täyttävät vaadittavat valintaperusteet ja sittavat, että niillä n kestävä ja laadukas kansainvälistämisstrategia. On erityisesti humattava, että rganisaati, jlle myönnetään uusi ammatillisen kulutuksen Erasmus+ -liikkuvuusperuskirja vi käyttää sitä vasta seuraavassa ammatillisen kulutuksen liikkuvuutta kskevassa yleisessä haussa. Js rganisaati esimerkiksi hakee peruskirjaa tietyn hakuajan yhteydessä ja peruskirja myönnetään vunna 2016, sen täytyy silti hakea ammatillisen kulutuksen liikkuvuushanketta ilman peruskirjaa samaan aikaan, js se haluaa tteuttaa liikkuvuutta vuden 2016 haun puitteissa. Se vi käyttää peruskirjaa vasta seuraavassa haussa (tässä esimerkissä vunna 2017). Lisätietja n saatavissa Eurpan kmissin ja kansallisten timistjen verkksivuilta. B: LIIKKUVUUTTA KOSKEVA EUROOPPALAINEN LAATUPERUSKIRJA Js ammattikulutusrganisaati suunnittelee järjestävänsä piskelijille ja henkilöstölle tarkitettuja liikkuvuustimintja, sen n rganisitava timintnsa liikkuvuutta kskevassa eurppalaisessa laatuperuskirjassa esitettyjen periaatteiden ja kriteerien mukaisesti. 270 Liikkuvuutta kskeva eurppalainen laatuperuskirja n kulutukseen liittyvää ulkmaanleskelua kskeva laadunarviinnin viiteasiakirja. Peruskirjassa n hjeita järjestelyistä, jtka kskevat pinttarkituksessa tai muissa tarkituksissa (esimerkiksi ammattitaidn khentamiseksi) suritettavia piskelijiden tai henkilöstön liikkuvuusjaksja. Nudattamalla peruskirjassa esitettyjä periaatteita vidaan varmistaa, että liikkuvuushankkeen sallistujat saavat aina myönteisiä kkemuksia niin vastaanttavasta maasta kuin ktimaahan paluusta ja että kulutusvaihtjen määrä lisääntyy ja niistä tulee kattavampia. Peruskirja n saatavilla sitteessa: Eurpan parlamentin ja neuvstn susitus 2006/961/EY, annettu 18 päivänä julukuuta 2006, kulutukseen liittyvästä valtiiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: Liikkuvuutta kskeva eurppalainen laatuperuskirja (EUVL L 394, ). 273

274 Ohjelmapas C: ECVET-YHTEISTYÖSOPIMUKSET Ammattikulutusrganisaatit vivat päättää sveltaa liikkuvuustimintjensa yhteydessä ammatillisen kulutuksen pintsuritusten eurppalaista siirtjärjestelmää (ECVET, järjestelmää selitetään yksityiskhtaisemmin jäljempänä). ECVET-järjestelmän käytön edellytyksenä n ECVET- kumppanuuden luminen. ECVET-kumppanuudessa timivaltaisten rganisaatiiden n yhdessä 1. määritettävä liikkuvuustimintjen aikana saavutettavat ppimistulkset, 2. laadittava ammatillisia kulutushjelmia, jilla tulkset vidaan saavuttaa, 3. arviitava, missä määrin piskelijat vat saavuttaneet ppimistulkset ja 4. tunnistettava ja tunnustettava maan ppilaitkseensa palaavien piskelijiden pintsuritukset. ECVET-järjestelmän liikkuvuustimintja varten lutavat kumppanuudet vidaan virallistaa laatimalla yhteistyöspimus (Memrandum f Understanding, MU). Yhteistyöspimus n timivaltaisten rganisaatiiden välillä tehtävä spimus, jssa esitetään pintsuritusten siirta kskevat säännöt. Se antaa ECVET-kumppanuudelle virallisen mudn. Timivaltaiset kumppanirganisaatit ja - ppilaitkset tteavat siinä hyväksyvänsä vastavurisesti tistensa aseman ja menettelyt. Siinä vahvistetaan myös kumppanien yhteistyömenettelyt. Yhteistyöspimuksia vivat laatia useiden maiden tai useisiin järjestelmiin kuuluvien ppilaitsten tai timivaltaisten rganisaatiiden verkstt, mutta ne vivat lla myös kahdenvälisiä kumppanuuden tarpeista ja tavitteista riippuen. Lisää tieta ja pastusta yhteistyöspimuksen laatimisesta n ECVET-järjestelmän käyttöppaassa, jka n saatavilla Eurpan kmissin verkksivuilla tai seuraavista sitteita: ja D: LIIKKUVUUSKONSORTIO Ammatillisen kulutuksen liikkuvuushanketta kskevia ehdtuksia vi tehdä yksittäinen ammatillista kulutusta tarjava rganisaati mutta myös ammatillisen kulutuksen kansallinen liikkuvuusknsrti. Liikkuvuusknsrtin tarkituksena n auttaa järjestämään liikkuvuustimintja ja tuda niihin laadullista lisäarva verrattuna kunkin lähettävän ammatillisen ppilaitksen yksin järjestämiin timintihin. Ammatillisen kulutuksen kansallisen liikkuvuusknsrtin jäsenrganisaatiiden dtetaan tarjavan yhdessä tai tisilleen liikkuvuuden rganisintipalveluja ja lisäävän kansainvälisyyttään keskinäisellä yhteistyöllä ja vaihtamalla kntakteja keskenään. Yleensä ne yhdistävät esimerkiksi liikkuvuuden hallinninnin sekä spimus- ja rahitushallinnn, sallistujien valinnan ja/tai näiden valmennuksen ja mentrinnin sekä perustavat tarvittaessa keskitetyn yhteyspisteen, jnka kautta sallistujat ja yritykset vivat luda kntakteja tisiinsa. Kansallisessa liikkuvuusknsrtissa vi myös timia yhteyshenkilö saapuville piskelijille ja henkilöstöharjittelijille. Hän vi esimerkiksi auttaa löytämään vastaanttavan rganisaatin kansallisen liikkuvuusknsrtin kumppanien sijaintialueelta ja antaa muuta tarvittavaa apua. Knsrtin krdinaattrin n (mahdllisesti yhdessä muiden/välittävien rganisaatiiden kanssa) etsittävä aktiivisesti uusia yrityskntakteja sekä hankittava piskelijille työssäppimis- ja harjittelutilaisuuksia ja henkilöstölle kulutuspaikkja. Sen n myös mainstettava tällaisia timintja ja tiedtettava niistä. Kukin lähettävä ammattikulutusrganisaati n vastuussa liikkuvuusjaksjen laadusta, sisällöstä ja tunnustamisesta. Knsrtin jkaisen jäsenen n allekirjitettava knsrtin krdinaattrin kanssa spimus, jssa mainitaan tehtävät ja vastuualueet, hallint- ja rahitusjärjestelyt sekä yhteistyötavat, kuten liikkuvuusjaksjen valmistelu-, laadunvarmistus- ja seurantamekanismit. 274

275 Liite I ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeet, E: EUROOPPALAINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Eurppalainen kehityssuunnitelma kskee vain sellaisten hakijiden hakemuksia, jilla ei le ammatillisen kulutuksen Erasmus+ -liikkuvuusperuskirjaa. Vaikka niiltä, jilla ei vielä le peruskirjaa, ei edellytetä samanasteista pyrkimystä kansainvälisyyteen tai jatkuvuutta kuin peruskirjan haltijilta, niiden dtetaan kuitenkin miettivän liikkuvuuden vaikutusta rganisaatiihinsa laajemmin kuin itse liikkuvuusjaksjen salta. Ennen hakemuksen jättämistä ammatillisen kulutuksen tarjajan tai kansallisen liikkuvuusknsrtin krdinaattrin n laadittava eurppalainen kehittämissuunnitelma, jka n sa hakulmaketta. Tässä sassa sitetaan, miten suunnitellut liikkuvuustiminnt spivat hankkeeseen sallistuvien ammatillisen kulutuksen tarjajien laajempiin ja pitkäjänteisiin kehittämis- ja uudistamisstrategiihin. Eurppalaisella kehittämissuunnitelmalla n tärkeä sa hankehakemusten arviinnissa ja siinä tulisi antaa tieta seuraavista asiista: ammatillisen kulutuksen tarjajien laadunvarmistus- ja kansainvälistymistarpeet (esim. jhtamistaidt, henkilöstön saaminen, uudet petusmenetelmät ja -välineet, eurppalainen ulttuvuus, vieraiden kielten taidt, petussuunnitelma, petuksen, kulutuksen ja ppimisen järjestäminen, yhteyksien lisääminen kumppanip-pilaitksiin) ja se, miten suunnitelluilla timinnilla vastataan näihin tarpeisiin; dtettu vaikutus piskelijihin, pettajiin, kuluttajiin ja muuhun henkilöstöön sekä kk ammatillista kulutusta tarjavaan rganisaatin; miten ammattippilaitkset ja yritykset aikvat liittää henkilöstön hankkiman saamisen ja kkemukset petussuunnitelmaan ja/tai kehittämissuunnitelmaan; miten työssäppimista vidaan kehittää kestävästi kansainvälisen yhteistyön avulla. F: MOBILITY TOOL+ -TYÖKALU Edunsaajarganisaatin n mahdllisimman pian sallistujien valinnan jälkeen kirjattava Mbility Tl+ -työkaluun yleiset tiedt sallistujista ja tiet siitä, millaisia liikkuvuustimintja nämä aikvat tteuttaa (esimerkiksi sallistujien nimet, khdemaat ja liikkuvuuden kestt). Edunsaajarganisaatin n myös pidettävä Mbility Tl+ ajan tasalla tekemällä siihen liikkuvuushankkeen aikana mahdllisesti ilmenevät sallistujia tai timintja kskevat muutkset. Edunsaajat vivat tulstaa Mbility Tl+ -työkalusta esitäytettyjä raprtteja, jtka perustuvat sallistujien timittamiin tietihin. Siitä vidaan myös tulstaa raprtteja liikkuvuustimintihin sallistuvien täytettäviksi. Mbility Tl+ -työkalusta ja sen käytöstä n lisätieta kansallisen timistn ja edunsaajan välillä tehtävässä hankespimuksessa. G: AMMATTIOPISKELIJOIDEN OSALLISTUMISEDELLYTYKSET VALINTA Liikkuvuustimintn sallistuvat valitsee lähettävä rganisaati. Valinnassa ja tuen myöntämisessä n nudatettava ikeudenmukaista, avinta ja jhdnmukaista menettelyä, jka dkumentidaan ja saatetaan kaikkien valintaprsessin sapulten tietn. Lähettävän rganisaatin n tarvittavin timin hulehdittava siitä, ettei valintalautakuntien jäseniksi kutsuttavilla tai yksittäisten sallistujien valintaprsessiin sallistuvilla henkilöillä le eturistiriitja. AVUSTAJAT/TUKIHENKILÖT Js ammattipiskelijilla n erityistarpeita tai he tulevat heikista lähtökhdista, heidän mukanaan vi lla henkilö, jka tukee heitä liikkuvuusjaksn aikana. Avustajien/tukihenkilöiden lukumäärä n suhteutettava liikkuvuusjakslle sallistuvien piskelijiden lukumäärään (tavallisesti yksi avustaja/tukihenkilö samassa vastaanttavassa rganisaatissa harjittelua surittavaa piskelijaryhmää khden). Myös avustajien/tukihenkilöiden ulkmaanleskelun kest n suhteutettava piskelijiden tarpeisiin (kk liikkuvuustiminnn ajan kestävä leskelu hyväksytään tavallisesti vain sillin, kun piskelijat eivät selviydy yksin tai vat alaikäisiä). 275

276 Ohjelmapas OPISKELIJAN KANSSA TEHTÄVÄ SOPIMUS Ennen lähtöä ammattipiskelijan n allekirjitettava lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin kanssa spimus, jhn sisältyvät myös seuraavat asiakirjat: Opintspimus (Learning Agreement), jssa esitetään piskelijan sekä lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin yhdessä spima, ulkmaanjakslla nudatettava pint- ja/tai harjitteluhjelma. Tässä spimuksessa määritellään ulkmaisen pintjaksn tavitteena levat ppimistulkset ja täsmennetään mudllista tunnustamista kskevat määräykset (esimerkiksi ECVET). Laatusitumus (Quality Cmmitment): pintspimuksen liite, jssa esitetään harjittelijiden sekä lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin ja tarvittaessa välittäjärganisaatiiden ikeudet ja velvllisuudet. Opintspimuksen allekirjittaminen antaa ammattipiskelijalle ikeuden saada pinttukea ulkmaanharjittelun ajaksi. Opinttukena vidaan myöntää tinen tai mlemmat seuraavista: EU:n myöntämä tuki, jka lasketaan timintpäivää khden (kats Rahitussäännöt ppaan B-sassa), ja/tai paikallinen, alueellinen tai kansallinen tuki, jnka myöntää julkinen tai yksityinen tah tai jka myönnetään lainajärjestelmästä. Liikkuvuusjaksihin vivat sallistua myös niin santtua nllatukea saavat ammattipiskelijat (eli piskelijat, jtka surittavat harjittelua Erasmus+ -hjelmaan kuuluvien liikkuvuusperusteiden mukaisesti ja saavat Erasmus+ -piskelijan edut mutta eivät Erasmus+ -liikkuvuustukea). Tällaisiin nllatukipiskelijihin svelletaan kaikkia muita tämän hjelmappaan sääntöjä paitsi tukien myöntämissääntöjä. VERKKOKIELIVALMENNUSTUKI Js ammattipiskelijat sallistuvat vähintään 19 päivää kestävään liikkuvuustimintn, he vivat saada kielivalmennustukea ennen liikkuvuusjakslle lähtöä tai sen aikana. Kmissi järjestää valituksi tulleille piskelijille verkkpalvelun, jnka avulla arviidaan heidän taitnsa ulkmaanharjittelun aikana käytettävässä kielessä. Palvelu tarjaa tarvittaessa myös mahdllisuuden parantaa kielitaita ennen liikkuvuusjaksa ja/tai sen aikana. Osallistujat, jiden kielitait n vähintään tasa B2 työpaikan pääkielessä, vivat halutessaan sallistua vastaanttavan maan kieltä kskevalle verkkkielivalmennustuen kurssille, js sellainen järjestetään. Verkkpalvelu tetaan käyttöön asteittain hjelmakauden aikana. Kielivalmennustuki järjestetään seuraavasti: Ammatillisen kulutuksen liikkuvuushankkeeseen hakeva rganisaati arvii hakuvaiheessa, mikä n ulkmaanharjitteluun lähtevien piskelijiden kielivalmennustuen tarve pääasiallisessa petus- tai työskentelykielessä. Kansalliset timistt myöntävät edunsaajarganisaatiille verkkpalvelun käyttöikeuksia Eurpan kmissin määrittämien yleisten kriteerien mukaisesti. Lähettävän rganisaatin surittaman valinnan jälkeen kaikki verkkpalvelun piiriin kuuluvat piskelijat (kieltä äidinkielenään puhuvia lukuun ttamatta) surittavat verkssa ennen pintspimuksen allekirjittamista kielikkeen, jssa arviidaan heidän taitnsa valitussa kielessä. Kielikkeen tulkset ilmitetaan piskelijalle ja (pyynnöstä) lähettävälle rganisaatille. Tulkset eivät vaikuta piskelijan mahdllisuuteen lähteä ulkmaille. Kielivalmennustukea tarvitseville vapaaehtisille vidaan tarjta mahdllisuus surittaa verkkkielikurssi riippuen siitä, kuinka mnta verkkkielikurssin käyttöikeutta rganisaati n saanut. Harjittelujaksn päätteeksi ammattipiskelija surittaa tisen kielikkeen, jssa arviidaan kielitaidn parantuminen. Kkeen tulkset ilmitetaan piskelijalle ja (pyynnöstä) lähettävälle rganisaatille. Ohjelman alkuvaiheissa sähköisiä arviintikkeita ja kielikursseja ei le tarjlla kaikilla EU:n kielillä, eivätkä kaikki sallistujat vi surittaa niitä vaikka haluaisivatkin. Lisätietja n saatavissa Eurpan kmissin ja kansallisten timistjen verkksivuilla. Js kieli ei kuulu kmissin tarjaman palvelun piiriin, sallistujarganisaatiiden n järjestettävä kielivalmennustuki ammatillisen kulutuksen liikkuvuushankkeessa. Tähän tarkitukseen vidaan myöntää erityistä kielivalmennustukeen tarkitettua rahitusta. Ammatillisen kulutuksen liikkuvuushankkeessa mukana levat rganisaatit vivat järjestää sallistujille näiden tarvitsemaa ammatillista, kulttuurista tai kielellistä erityisvalmennusta myös rganisintituen avulla (kats Rahitussäännöt ppaan B-sassa). 276

277 Liite I ammattipiskelijiden ja ammattippilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeet, H: HENKILÖSTÖN OSALLISTUMISEDELLYTYKSET VALINTA Henkilöstön valinnan surittaa lähettävä rganisaati. Valinnassa ja tuen myöntämisessä n nudatettava ikeudenmukaista, avinta ja jhdnmukaista menettelyä, jka dkumentidaan ja saatetaan kaikkien valintaprsessin sapulten tietn. Lähettävän rganisaatin n tarvittavin timin hulehdittava siitä, ettei valintalautakuntien jäseniksi kutsuttavilla tai yksittäisten työntekijöiden valintaprsessiin sallistuvilla henkilöillä le eturistiriitja. Valintaperusteet (esimerkiksi ensimmäistä kertaa ulkmaille lähtevän henkilöstön asettaminen etusijalle ja rajitus, jnka mukaan yksi työntekijä vi sallistua vain tiettyyn määrään liikkuvuustimintja tietyn ajanjaksn aikana) n julkistettava. LIIKKUVUUSSOPIMUS Henkilöstön valinnan surittaa lähettävä rganisaati työntekijän timittaman liikkuvuussuunnitelman lunnksen perusteella ja vastaanttavaa ppilaitsta tai yritystä/rganisaatita kuultuaan. Ennen lähtöä lähettävä ja vastaanttava rganisaati hyväksyvät virallisesti lpullisen liikkuvuussuunnitelman kirjeenvaihtna tai sähköpstitse. Sekä lähettävä rganisaati että vastaanttava rganisaati vat vastuussa ulkmailla vietetyn liikkuvuusjaksn laadusta. LIIKKUVUUSHANKKEEN AIKANA OPISKELIJAN LIIKKUVUUSJAKSON KESKEYTYMINEN Ulkmaille lähtevän harjittelijan liikkuvuusjaks vidaan keskeyttää yrityksen lmien takia, js yritys n niiden ajan suljettuna. Tukea maksetaan tältäkin ajalta. Aikaa, jna yritys n suljettuna, ei lasketa mukaan harjittelujaksn vähimmäiskestn. OPISKELIJAN LIIKKUVUUSJAKSON PIDENTÄMINEN Lähettävä ja vastaanttava rganisaati vivat spia keskenään meneillään levan liikkuvuusjaksn pidentämisestä seuraavin edellytyksin: Tukispimusta n muutettava ja kaikkien jaksn pidentämistä kskevien järjestelyiden n ltava valmiit ennen alkuperäisen liikkuvuusjaksn päättymistä. Tukispimuksen muuttaminen n erityisen tärkeää sillin, kun jaksn pidentämisen yhteydessä haetaan jatkaikaa myös EU:n maksamaan apurahaan. Vaikka liikkuvuusjaksn kest määritellään piskelijan läsnältdistuksessa (Certificate f Attendance) ja edunsaajarganisaati ilmittaa sen lppuraprtissaan, EU:n tuen kattamien kuukausien enimmäismäärä määritetään liikkuvuusspimuksessa tai sen yhdessä tai useammassa muutksessa. Tämä kskee myös tapauksia, jissa pintspimuksessa ilmitettu kest n lyhyempi kuin läsnältdistuksessa ilmitettu kest. Ylimääräisen liikkuvuusjaksn n alettava välittömästi meneillään levan jaksn jälkeen. Jaksjen välillä saa lla taukja vain, js ne perustellaan asianmukaisesti ja kansallinen timist hyväksyy ne (lmia ja ammattippilaitksen tai yrityksen suljettuna la ei pidetä taukina). 277

278 Ohjelmapas LIIKKUVUUSHANKKEEN JÄLKEEN A: OPPIMISTULOSTEN TUNNUSTAMINEN Lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin n svittava keskenään Eurpass-liikkuvuustdistuksen myöntämisestä liikkuvuusjaksn päätyttyä. Lisätieta menettelystä n Eurpass-verkksivuilla sitteessa Kielitaidn arviinnin ja verkkkielikurssien tulkset raprtidaan keskitetysti, mutta niistä ei anneta virallista tdistusta. ECVET Ammattikulutusrganisaatit vivat päättää sveltaa liikkuvuustimintjensa yhteydessä ECVET- järjestelmää. ECVETjärjestelmä n yhteinen menetelmäkehys, jka helpttaa ppimistulksista myönnettyjen pintsuritusten keräämistä ja siirta yhdestä tutkintjärjestelmästä tiseen. Järjestelmän tarkituksena n edistää kansainvälistä liikkuvuutta ja elinikäistä ppimista. Sillä ei le tarkitus krvata kansallisia tutkintjärjestelmiä, vaan parantaa eri järjestelmien keskinäistä yhteenspivuutta ja vertailtavuutta. ECVET-järjestelmää svelletaan henkilön eri piskelualilla saavuttamiin ppimistulksiin, jtka siirretään, tunnistetaan ja tunnustetaan ja kerätään yhteen tutkinnn surittamista varten. Tämä hanke helpttaa EU:n kansalaisten tutkintjen, pätevyyden ja saamisen tunnistamista ja tunnustamista muissa hjelmamaissa. Lisätieta ECVET-järjestelmästä n kmissin verkksivuilla sitteessa: plicy/ecvet_fi.htm & ECVET-järjestelmää käytettäessä ppimistulksista kertyneet pintsuritukset n määriteltävä läpinäkyvästi ja täsmennettävä sallistujarganisaatiiden välisessä yhteistyöspimuksessa. B: RAPORTOINTI Ulkmaanjaksnsa päätyttyä kaikkien liikkuvuustimintn sallistuneiden ammattipiskelijiden ja työntekijöiden n laadittava ja timitettava lppuraprtti. Vähintään 19 päivää kestäneistä liikkuvuustiminnista raprttiin n liitettävä myös laadullinen arviinti liikkuvuusjaksn aikana saadusta kielivalmennustuesta. Js piskelija tai työntekijä ei timita raprttia, häntä vidaan vaatia palauttamaan EU:lta saatu tuki sittain tai kknaan. Tukea ei tarvitse palauttaa, js suunniteltuja ulkmaan timintja ei le vitu surittaa lppuun ylivimaisen esteen takia. Lähettävän rganisaatin n ilmitettava tällaisista tapauksista kansalliselle timistlle, ja niihin n saatava timistlta kirjallinen hyväksyntä. 278

279 Liite I aikuisppilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeet. LIIKKUVUUSHANKKEET KOULUJEN OPETUSHENKILÖSTÖÄ VARTEN Liikkuvuushankkeet antavat kuluille mahdllisuuden tarjta pettajille ja muulle petushenkilöstölle tilaisuuksia ja kannustimia hankkia kulussa tarvittavaa uutta saamista. Kulun jhdn n ltava aktiivisesti mukana liikkuvuushankkeen suunnittelussa, tukitiminnissa ja seurannassa Jtta liikkuvuushankkeisiin sisältyvillä timinnilla lisi mahdllisimman suuri vaikutus kk henkilöstön ammatilliseen kehitykseen, kulujen n hyvä varmistaa, että henkilöstön hankkimasta saamisesta tiedtetaan hankkeen jälkeen tehkkaasti kk kululle ja saaminen tetaan saksi kulun petuskäytäntöä. Ennen liikkuvuushankkeeseen hakemista kulujen lisi mietittävä tarkkaan, kuinka suuri sa henkilöstöstä vi tsiasiallisesti sallistua hankkeeseen sen kestn (1 2 vuden) aikana, minkälaisiin timintihin he sallistuisivat ja millaisiin tehkkaisiin jatktimiin nämä timinnt visivat ktimaassa jhtaa. Hakijarganisaatiiden n hakuvaiheessa timitettava alustavat tiedt suunniteltujen liikkuvuustimintjen sallistujamäärästä, timinttyypeistä ja khdemaista. Js kansallinen timist valitsee liikkuvuushankkeen ja vahvistaa haetun rahituksen, edunsaajat vivat alittaa sallistujien valinnan ja timintjen yksityiskhtaisen rganisinnin. ORGANISOINTITUKI Organisintituella rahitetaan kustannuksia, jita ppilaitksille aiheutuu henkilöstöliikkuvuuden tukitiminnista, esimerkiksi seuraavista: eurppalaisen kehittämissuunnitelman laatiminen ja seuranta, rganisatriset järjestelyt kumppanippilaitsten kanssa (lähinnä työssäppimisjaksjen ja petustehtävien tapauksissa), tiedn ja avun tarjaminen henkilöstölle, liikkuvuustimintihin sallistuvan henkilöstön valinta, liikkuvuusspimusten laatiminen siten, että varmistetaan liikkuvuustimintjen laadukkuus ja tunnustaminen, kieli- ja kulttuurivalmennuksen tarjaminen liikkuvuushankkeeseen sallistuvalle henkilöstölle, timet kuluun liikkuvuushankkeen yhteydessä saapuvan henkilöstön speutumiseksi, liikkuvuushankkeen sallistujien tehkkaat mentrinti- ja hjausjärjestelyt, liikkuvuushankkeen sallistujien uudelleenintegritumisen tukeminen ja heidän hankkimansa uuden saamisen hyödyntäminen kulun, petushenkilöstön ja ppilaiden eduksi. ENNEN LIIKKUVUUSHANKETTA A: EUROOPPALAINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Ennen hakemuksen jättämistä ammattippilaitksen tai kansallisen liikkuvuusknsrtin krdinaattrin n laadittava eurppalainen kehittämissuunnitelma, jka n sa hakulmaketta. Tässä sassa sitetaan, miten suunnitellut liikkuvuustiminnt spivat hankkeeseen sallistuvien kulujen laajempiin ja pitkäjänteisiin kehittämis- ja uudistamisstrategiihin. Eurppalaisella kehittämissuunnitelmalla n tärkeä sa hankehakemusten arviinnissa ja siinä tulisi antaa tieta seuraavista asiista: kulu(je)n laadunvarmistus- ja kansainvälistymistarpeet (esim. jhtamistaidt, henkilöstön saaminen, uudet petusmenetelmät ja -välineet, eurppalainen ulttuvuus, vieraiden kielten taidt, petussuunnitelma, petuksen, kulutuksen ja ppimisen järjestäminen, yhteyksien lisääminen kumppanippilaitksiin) ja se, miten suunnitelluilla timinnilla vastataan näihin tarpeisiin; dtettu vaikutus ppilaisiin, pettajiin ja muuhun henkilöstöön sekä kk kuluun; miten kulu aik liittää henkilöstönsä hankkiman saamisen ja kkemukset petussuunnitelmaan ja/tai kulun kehittämissuunnitelmaan; miten mahdllista etwinning-hanketta aitaan hyödyntää suunniteltujen liikkuvuustimintjen yhteydessä (kats seuraava khta). 279

280 Ohjelmapas B: ETWINNING etwinning edistää eurppalaisten kulujen yhteistyötä ja verkstitumista tiet- ja viestintätekniikan (ICT) keinin. Se tarjaa hjeita, ideita ja työvälineitä, jiden avulla kulujen n helpp perustaa kumppanuuksia ja alittaa yhteistiminnallisia hankkeita missä tahansa ppiaineessa. Liikkuvuushankkeen yhteydessä etwinning auttaa: löytämään mahdllisia kumppaneita tai vastaanttavia rganisaatiita ulkmailta ja tekemään niiden kanssa yhteistyötä j ennen rahituksen hakemista. Näin suunnitellut hankkeet vat laadukkaampia ja niillä n enemmän vaikutusta. tekemään hankkeista strategisempia ja hyödyntämään kumppanien työpanksia tehkkaammin käyttämällä tarjlla levia hanketyökaluja. valmentamaan ulkmaille lähtevää henkilöstöä, jka vi esimerkiksi pitää yhteyttä vastaanttavaan rganisaatin (ja saada näin lisää tieta vastaanttavasta maasta ja rganisaatista, neuvtella sen kanssa ja spia tteutettavista timinnista) ja sallistua henkilöstön liikkuvuutta kskeviin sähköisiin ppimistapahtumiin. tekemään tiivistä yhteistyötä kaikkien henkilöstön liikkuvuushankkeeseen sallistuvien kulujen kesken hankkeen aikana ja sen jälkeen. etwinning-palvelut eivät edellytä virallista hakemusta; kulut vivat käyttää niitä rekisteröitymällä etwinning-prtaaliin EU:n etwinning-prtaali n täysin mnikielinen verkksivust. Se sisältää yhteistyövälineitä ja - palveluja, jiden avulla pettajat vivat rekisteröityä, etsiä kumppaneita ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Se n myös khtauspaikka, jssa kaikki kiinnstuneet pettajat vivat jakaa resursseja, vaihtaa ajatuksia ja etsiä kumppanikuluja. etwinningin keskustukipalvelu (Central Supprt Service) tarjaa kuluille apua EU:n taslla ja kansalliset tukipalvelut kansallisella taslla. etwinningin kansallisten tukipalvelujen ja EU:n keskustukipalvelun tarjamat palvelut, kulutus, keint saada työlle tunnustusta ja muut apuvälineet vat kaikkien pettajien käytettävissä. Lisätietja näistä palveluista n ppaan A-san luvussa Mitkä muut elimet sallistuvat hjelman tteuttamiseen? C: HENKILÖSTÖN OSALLISTUMISEDELLYTYKSET VALINTA Liikkuvuustimintihin sallistuvan henkilöstön valitsee lähettävä kulu. Valintaprsessin n ltava ikeudenmukainen, avin ja jhdnmukainen, ja se n dkumentitava ja saatettava kaikkien sapulten tietn. Osallistujaprfiilin n vastattava ppaan B-sassa esitettyjä tukikelpisuusperusteita. Lähettävä kulu määrittelee valintamenettelyn eli sen, miten hakupyyntö esitetään henkilöstölle, mitä asiakirjja hakijiden n timitettava ja miten niitä käsitellään. Kulu määrittelee ne kriteerit, jtka valintaprsessissa tetaan humin. Yleisiä kriteerejä vivat lla esimerkiksi mtivaati, liikkuvuusjaksn selkeät tavitteet ja valmius jakaa kkemuksia paluun jälkeen. Kulujen n erittäin susiteltavaa perustaa valintalautakunta, jhn kuuluu myös kulun ulkpulisia henkilöitä. Tämä n parempi ratkaisu kuin se, että päätöksen tekee yksi henkilö. Näiden yleisten kriteerien lisäksi vidaan käyttää yksityiskhtaisempia kriteerejä, jtka liittyvät liikkuvuushankkeen lunteeseen tai tarkitukseen (esimerkiksi se, vastaavatk yksittäisen työntekijän suunnittelemat timinnt kulun tarpeita, ja muita kulun määrittelemiä kriteerejä). Valintaprsessin sapulten n svittava yhdessä yleisistä ja yksityiskhtaisista kriteereistä, ja niistä n tiedtettava selkeästi hakijille. Timintjen valmistelua saattaa helpttaa se, että vastaanttava rganisaati vi sallistua valintaperusteiden ja niiden perustelujen käsittelyyn tai saa niistä tiedn. Valintaprsessi n dkumentitava siltä varalta, että siitä tehdään valituksia kulun sisällä. 280

281 Liite I aikuisppilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeet. LIIKKUVUUSSOPIMUS Kun sallistuja n tullut valituksi, hänen n svittava lähettävän kulun kanssa (ja kumppanirganisaatin kanssa, js liikkuvuusjakslle lähdetään petustehtäviä tai työhön tutustumista varten) virallisesti siitä, minkä tyyppistä kulutusta hän aik hankkia ja mikä n sen sisältö. Spimuksessa n myös mainittava, miten hän aik valmentautua kulutukseen, miten hänen hankkimansa tiedt tai taidt saatetaan kk kulun ja sen ulkpulisten tahjen tietn ja mitä hyötyä hänen sallistumisestaan n ppilaits- ja yksilötaslla. Hänen n myös svittava lähettävän kulun kanssa siitä, miten kuluttautumisjaks arviidaan ja miten lähettävä kulu sen tunnustaa. Tällainen spimus n tehtävä ennen liikkuvuustiminnn alkua. Spimuksen tärkeimpänä tavitteena n varmistaa, että lähettävä kulu, vastaanttava rganisaati ja sallistuja selkiyttävät liikkuvuusjaksn liittyvät dtukset ja että leskelu ulkmailla n mielekästä. MOBILITY TOOL+ -TYÖKALU Edunsaajarganisaatin n mahdllisimman pian sallistujien valinnan jälkeen kirjattava Mbility Tl+ -työkaluun yleiset tiedt sallistujista ja tiet siitä, millaisia liikkuvuustimintja nämä aikvat tteuttaa (esimerkiksi sallistujien nimet, khdemaat ja liikkuvuuden kestt). Mbility Tl+ n apuväline Erasmus+ -hjelman liikkuvuustimintjen hallinninnissa. Edunsaajarganisaatin n myös pidettävä Mbility Tl+ ajan tasalla tekemällä siihen liikkuvuushankkeen aikana mahdllisesti ilmenevät sallistujia tai timintja kskevat muutkset. Edunsaajat vivat tulstaa Mbility Tl+ - työkalusta esitäytettyjä raprtteja, jtka perustuvat sallistujien timittamiin tietihin. Siitä vidaan myös tulstaa raprtteja liikkuvuustimintihin sallistuvien täytettäviksi. Mbility Tl+ -työkalusta ja sen käytöstä n lisätieta kansallisen timistn ja edunsaajan välillä tehtävässä hankespimuksessa. LIIKKUVUUSHANKKEEN JÄLKEEN A: OPPIMISTULOSTEN TUNNUSTAMINEN Lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin n svittava keskenään Eurpass-liikkuvuustdistuksen myöntämisestä liikkuvuusjaksn päätyttyä. Lisätieta menettelystä n Eurpass-verkksivuilla sitteessa B: RAPORTOINTI Ulkmaanjaksnsa päätyttyä kaikkien liikkuvuustimintn sallistuneiden työntekijöiden n laadittava ja timitettava lppuraprtti. Js työntekijä ei timita raprttia, häntä vidaan vaatia palauttamaan EU:lta saatu tuki sittain tai kknaan. Tukea ei tarvitse palauttaa, js suunniteltuja ulkmaan timintja ei le vitu surittaa lppuun ylivimaisen esteen takia. Lähettävän kulun tai kansallisen liikkuvuusknsrtin krdinaattrin n ilmitettava tällaisista tapauksista kansalliselle timistlle, jlta n saatava niihin kirjallinen hyväksyntä. 281

282 Ohjelmapas LIIKKUVUUSHANKKEET AIKUISOPPILAITOSTEN HENKILÖSTÖÄ VARTEN Aikuisppilaitsten henkilöstölle tarkitettujen pintjaksjen tavitteena n lisätä aikuisppilaitsten henkilöstön avainja ammattitaitja, jtta eri petus- ja ppimismudt lisivat laadukkaampia ja jtta niillä vitaisiin vastata työmarkkiniden ja kk yhteiskunnan haasteisiin. Erityistä humita kiinnitetään hankkeisiin, jtka käsittelevät muita heikmmassa asemassa levien aikuispiskelijiden (mukaan lukien paklaiset, turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat) kulutus-/ppimistarpeita. Aikuiskulutusrganisaatiiden dtetaan hyödyntävän henkilöstönsä ppimiseen liittyvää liikkuvuutta strategisesti rganisaatinsa kansainvälistämiseksi ja sen valmiuksien parantamiseksi. ORGANISOINTITUKI Organisintituella rahitetaan kustannuksia, jita rganisaatiille aiheutuu henkilöstön liikkuvuustiminnista. Tuen tarkituksena n auttaa aikuiskulutusrganisaatita järjestämään laadukkaita liikkuvuustimintja, jilla parannetaan rganisaatin valmiuksia esimerkiksi seuraavin timin: eurppalaisen kehittämissuunnitelman laatiminen ja seuranta, tiedn ja avun tarjaminen henkilöstölle, liikkuvuustimintihin sallistuvan henkilöstön valinta, rganisatriset järjestelyt kumppanippilaitsten kanssa (varsinkin työssäppimisjaksjen ja petustehtävien tapauksissa), liikkuvuusspimusten laatiminen siten, että varmistetaan liikkuvuustimintjen laadukkuus ja tunnustaminen, kieli- ja kulttuurivalmennuksen tarjaminen liikkuvuushankkeeseen sallistuvalle henkilöstölle, liikkuvuushank-keeseen sallistuvan henkilöstön tehkkaat mentrinti- ja valvntajärjestelyt, liikkuvuushankkeeseen sallistuneiden uudelleenintegritumisen tukeminen ja heidän hankkimansa uuden saamisen hyödyntäminen aikuiskulutusrganisaatin petus- ja ppimistarjnnan laadun parantamiseksi. Tuen lppumaksua vahvistettaessa tetaan humin, kuinka laadukasta hankkeen tteutus ja seuranta n rganisaatissa llut. Liikkuvuushankkeen tteutus n laadukasta, mikäli siinä n nudatettu tässä liitteessä esitettyjä hjeita, jtka kskevat aikuisppilaitsten henkilöstön liikkuvuutta. ENNEN LIIKKUVUUSHANKETTA A: EUROOPPALAINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Ennen hakemuksen jättämistä aikuiskulutusrganisaatin n laadittava eurppalainen kehittämissuunnitelma, jka n sa hakulmaketta. Tässä sassa sitetaan, miten suunnitellut liikkuvuustiminnt spivat rganisaatin laajempaan ja pitkäjänteiseen kehittämis- ja uudistamisstrategiaan. Eurppalaisella kehittämissuunnitelmalla n tärkeä sa hankehakemusten arviinnissa ja siinä tulisi antaa tieta seuraavista asiista: rganisaatin laadunkehittämis- ja kansainvälistymistarpeet (esimerkiksi jhtamistaidt, henkilöstön saaminen, uudet petus- tai ppimismenetelmät tai -välineet, eurppalainen ulttuvuus, vieraiden kielten taidt, petussuunnitelma, petuksen, kulutuksen ja ppimisen järjestäminen sekä yhteyksien lisääminen kumppanirganisaatiihin) ja se, miten suunnitelluilla timinnilla vastataan näihin tarpeisiin; dtettu vaikutus aikuispiskelijihin, pettajiin, kuluttajiin ja muuhun henkilöstöön sekä kk rganisaatin; miten rganisaati aik liittää henkilöstönsä hankkiman saamisen petussuunnitelmaan ja/tai rganisaatin kehittämissuunnitelmaan. Eurppalaisen kehittämissuunnitelman tarkituksena n varmistaa, että suunnitelluilla timinnilla n merkitystä sekä yksittäisille sallistujille että kk rganisaatille, sillä ne vaikuttavat tehkkaammin petuksen ja ppimisen laatuun, js ne liitetään tiiviisti rganisaatin strategiseen kehittämistyöhön. 282

283 Liite I - aikuisppilaitsten henkilöstön liikkuvuushankkeet. B: MOBILITY TOOL+ -TYÖKALU Edunsaajarganisaatin n mahdllisimman pian sallistujien valinnan jälkeen kirjattava Mbility Tl+ -työkaluun yleiset tiedt sallistujista ja tiet siitä, millaisia liikkuvuustimintja nämä aikvat tteuttaa (esimerkiksi sallistujien nimet, khdemaat ja liikkuvuuden kestt). Mbility Tl+ n apuväline Erasmus+ -hjelman liikkuvuustimintjen hallinninnissa. Edunsaajarganisaatin n myös pidettävä Mbility Tl+ ajan tasalla tekemällä siihen liikkuvuushankkeen aikana mahdllisesti ilmenevät sallistujia tai timintja kskevat muutkset. Edunsaajat vivat tulstaa Mbility Tl+ - työkalusta esitäytettyjä raprtteja, jtka perustuvat sallistujien timittamiin tietihin. Siitä vidaan myös tulstaa raprtteja liikkuvuustimintihin sallistuvien täytettäviksi. Mbility Tl+ -työkalusta ja sen käytöstä n lisätieta kansallisen timistn ja edunsaajan välillä tehtävässä hankespimuksessa. C: HENKILÖSTÖN OSALLISTUMISEDELLYTYKSET VALINTA Henkilöstön valinnan surittaa lähettävä rganisaati. Valinnassa ja tuen myöntämisessä n nudatettava ikeudenmukaista, avinta ja jhdnmukaista menettelyä, jka dkumentidaan ja saatetaan kaikkien valintaprsessin sapulten tietn. Lähettävän rganisaatin n tarvittavin timin hulehdittava siitä, ettei valintalautakuntien jäseniksi kutsuttavilla tai yksittäisten sallistujien valintaprsessiin sallistuvilla henkilöillä le eturistiriitja. LIIKKUVUUSSOPIMUS Ennen liikkuvuusjaksn alkamista lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin n hyvä spia sallistujien kanssa jk kirjeenvaihtna tai sähköpstitse timinnista, jita työntekijöiden n tarkitus tteuttaa. Spimuksessa määritellään ulkmaisen pintjaksn tavitteena levat ppimistulkset, täsmennetään tunnustamista kskevat määräykset ja nimetään kunkin sapulen ikeudet ja velvllisuudet. Sekä lähettävä rganisaati että vastaanttava rganisaati vat vastuussa ulkmailla vietetyn liikkuvuusjaksn laadusta. LIIKKUVUUSHANKKEEN JÄLKEEN A: OPPIMISTULOSTEN TUNNUSTAMINEN Lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin n svittava keskenään Eurpass-liikkuvuustdistuksen myöntämisestä liikkuvuusjaksn päätyttyä. Lisätieta menettelystä n Eurpass-verkksivuilla sitteessa B: RAPORTOINTI Ulkmaanjaksnsa päätyttyä kaikkien liikkuvuustimintn sallistuneiden työntekijöiden n laadittava ja timitettava sallistujan lppuraprtti. Js työntekijä ei timita raprttia, häntä vidaan vaatia palauttamaan EU:lta saatu tuki sittain tai kknaan. Tukea ei tarvitse palauttaa, js suunniteltuja ulkmaan timintja ei le vitu surittaa lppuun ylivimaisen esteen takia. Lähettävän rganisaatin n ilmitettava tällaisista tapauksista kansalliselle timistlle, ja niihin n saatava timistlta kirjallinen hyväksyntä. 283

284 Ohjelmapas LIIKKUVUUSHANKKEET NUORISOA JA NUORISOTYÖNTEKIJÖITÄ VARTEN 271 Erasmus+ -hjelmasta tukea saavilla nurisalan timilla tarjtaan nurille mnia mahdllisuuksia saamisen hankkimiseen ja henkilökhtaiseen kasvuun epävirallisen ppimisen ja arkippimisen kautta. Epävirallisella ppimisella tarkitetaan virallisen petussuunnitelman ulkpulella tapahtuvaa ppimista. Epävirallisen ppimisen lähtökhtana vat aktiivinen sallistuminen ja ppijakeskeisyys. Oppiminen tapahtuu vapaaehtisesti, jten se liittyy kiinteästi nurten tarpeisiin, tiveisiin ja kiinnstuksen khteisiin. Kska tällaiset timinnt tarjavat lisämahdllisuuksia ja uusia ppimismutja, ne parantavat myös tärkeällä tavalla ppimissurituksia virallisessa kulutuksessa ja auttavat tavittamaan työelämän ja kulutuksen ulkpulella tai muita heikmmassa asemassa levia nuria sekä trjumaan ssiaalista syrjäytymistä. Arkippimisella tarkitetaan jkapäiväisessä elämässä, kuten työssä ja ikätverien parissa, tapahtuvaa ppimista. Nurisalalla arkippimista vi tapahtua nurishankkeissa, tveripiirissä käytävissä keskusteluissa, vapaaehtistiminnissa ja mnissa muissa tilanteissa. Epävirallisen ppimisen ja arkippimisen avulla nuret hankkivat lennaisia taitja, jtka tukevat heidän henkilökhtaista ja ssipedaggista kehitystään ja kannustavat heitä sallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan, mikä parantaa heidän työllistymisnäkymiään. Nurisalan ppimistimintjen tarkituksena n vaikuttaa erittäin myönteisesti nuriin, mukana leviin rganisaatiihin, niihin yhteisöihin, jissa timintja tteutetaan, nurisalaan itseensä sekä taluden ja yhteiskunnan sektreihin kk EU:ssa. Laadukas epävirallisen ppimisen ja arkippimisen timintkknaisuus n keskeinen sa kaikkia Erasmus+ -hjelmasta tuettavia nurishankkeita. Erasmus+ -hjelmasta rahitettavissa nurishankkeissa n nudatettava seuraavia epävirallisen ppimisen ja arkippimisen periaatteita: ppiminen epävirallisessa kntekstissa n tarkituksellista ja vapaaehtista nuret ja nuristyöntekijät sallistuvat aktiivisesti hankkeen suunnitteluun, valmisteluun, tteutukseen ja arviintiin ppimistiminnt tapahtuvat mnissa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa timintjen tteuttamista tukevat ammattimaiset hjaajat (esimerkiksi kuluttajat, nuristyöntekijät, nurisalan asiantuntijat) tai vapaaehtiset (esimerkiksi nuristiminnan hjaajat, nuriskuluttajat) ppiminen dkumentidaan timinnissa yleensä erityisellä alaan spivalla tavalla. Timinnt n myös suunniteltava etukäteen, ja niiden n perustuttava sallistumiseen kannustaviin menetelmiin, jilla annetaan tilaa sallistujien väliselle vurvaikutukselle ja ajatustenvaihdlle ja vältetään passiivista kuuntelemista annetaan sallistujien vaikuttaa timintihin milla tiedillaan ja taidillaan eli vaihdetaan ulkpulisten asiantuntijiden perinteiset rlit päinvastaisiksi (ppimisen kääntäminen kuulijasta timijaksi) annetaan sallistujien laatia mia arviitaan esimerkiksi siitä, mitä saamista he vat timinnn aikana hankkineet (eli mista ppimistulksistaan) varmistetaan, että sallistujilla n mukanaln lisäksi mahdllisuus vaikuttaa hankkeessa tehtäviin päätöksiin. Timinnilla n lisäksi ltava mnikulttuurinen/eurppalainen ulttuvuus, ja niillä n pyrittävä kannustamaan sallistujia phtimaan eurppalaisia aiheita ja ttamaan saa Eurpan rakentamiseen tarjamaan sallistujille mahdllisuus löytää yhteisiä arvja muiden maiden nurten kanssa kulttuurierista hulimatta kyseenalaistamaan eriarvisuutta ja syrjintää ylläpitäviä käsityksiä parantamaan kulttuurisen mnimutisuuden kunniittamista sekä rasismin ja muukalaisvihan trjuntaa. 271 Tämän liitteen tiedt kskevat myös liikkuvuustimintja, jita tuetaan avaintimella 2 eli nurisalan kapasiteetinvahvistamishankkeet ja strategiset kumppanuushankkeet 284

285 Liite I nurten ja nuristyöntekijöiden liikkuvuushankkeet. NUORISOVAIHDOT JA NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUS HANKEKUMPPANEIDEN VÄLINEN SOPIMUS Kaikkien tiettyyn nurisalan liikkuvuushankkeeseen sallistuvien rganisaatiiden n erittäin susiteltavaa tehdä keskenään spimus. Spimuksen tarkituksena n määritellä selkeästi kaikkien hankkeen sapulten vastuualueet, tehtävät ja rahitussuudet. Osallistujarganisaatit saavat itse keskenään päättää, miten EU:n tuki jaetaan ja mitä kustannuksia sillä rahitetaan. Keskinäinen spimus n tärkeä kein varmistaa, että kumppanit tekevät nurisalan liikkuvuushankkeessa tiivistä ja justavaa yhteistyötä. Sen avulla vidaan myös välttää mahdlliset ristiriidat tai ratkaista ne. Spimuksessa n ltava vähintään seuraavat tiedt: hankkeen nimi ja viittaus hankkeeseen sallistuvan hakijarganisaatin ja rahituksen myöntäneen timistn välillä tehtyyn hankespimukseen kaikkien hankkeeseen sallistuvien rganisaatiiden nimet ja yhteystiedt kunkin sallistujarganisaatin asema ja tehtävät sekä EU:n tuen jakautuminen rganisaatiiden välillä (edellä mainittujen tehtävien mukaisesti) sallistujarganisaatiiden väliset maksu- ja varainsiirtmenettelyt. OSALLISTUJIEN TURVALLISUUS JA SUOJELU EUROOPPALAINEN SAIRAANHOITOKORTTI Nurisalan liikkuvuushankkeisiin sallistuvien nurten ja nuristyöntekijöiden n erittäin susiteltavaa hankkia eurppalainen sairaanhitkrtti, js se n mahdllista. Krtti n maksutn, ja sillä saa lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhita julkisessa terveydenhitjärjestelmässä tilapäisen leskelun aikana 28 EU-maassa sekä Islannissa, Liechtensteinissa ja Nrjassa samin edellytyksin ja samin kustannuksin kuin kyseisen maan vakuutetut (jissain maissa hit n ilmaista). Lisätietja sairaanhitkrtista ja sen hankkimisesta löytyy sivustlta NUORISOVAIHDOT Kaikki nurisvaihtn sallistuvat n vakuutettava nurisvaihttimintihin sallistumiseen liittyvien riskien varalta. Erasmus+ -hjelmassa ei nimetä yhtä ainaa vakuutusmuta eikä susitella tiettyjä vakuutusyhtiöitä. Osallistujarganisaatiiden tehtäväksi jää spivimman vakuutuksen valinta tteutettavan timinttyypin ja kyseisessä maassa tarjlla levien vakuutusmutjen perusteella. Hankekhtaisen vakuutuksen ttaminen ei le tarpeen, js sallistujat kuuluvat j itse ttamansa vakuutuksen tai sallistujarganisaatiiden ttamien vakuutusten piiriin. Vakuutussujan n jka tapauksessa sisällettävä seuraavat: nuris-hjaajien vahingnkrvausvastuu (jka käsittää tarvittaessa ammattivastuuvakuutuksen tai vastuuvakuutuksen) tapaturmat ja vakava sairaus (myös pysyvä tai tilapäinen haitta) kulema (myös ktiinkuljetus, js timint tteutetaan ulkmailla) tarpeen mukaan sairaanhit (myös jälkihit) sekä lisävakuutus ulkilutimintja ja muita erityistilanteita varten. 285

286 Ohjelmapas VIISUMIVAATIMUKSET Nurisalan liikkuvuushankkeisiin sallistuvien nurten ja nuristyöntekijöiden vi lla tarpeen hankkia viisumi vidakseen leskella ulkmailla timinnn isäntämaana timivassa hjelma- tai kumppanimaassa. Kaikkien sallistujarganisaatiiden yhteisenä velvllisuutena n varmistaa, että vaaditut luvat (lyhyt- tai pitkäaikaiset viisumit tai leskeluluvat) vat kunnssa ennen suunnitellun timinnn alkua. Lupien hakeminen timivaltaisilta viranmaisilta hyvissä ajin n erittäin susiteltavaa, sillä hakuprsessi vi kestää viikkja. Kansalliset timistt ja timeenpanvirast vivat antaa tarkempia hjeita ja avustaa esimerkiksi viisumi-, leskelulupa- ja ssiaaliturva-asiissa. OPPIMISTULOSTEN TUNNUSTAMINEN YOUTHPASS Jkaisella nurisalan liikkuvuushankkeeseen sallistuvalla nurella tai nuristyöntekijällä n ikeus surittaa Yuthpassprsessi ja saada lpuksi Yuthpass-tdistus. Yuthpass tunnistaa ja dkumenti hankkeen aikana hankitut epäviralliset ja arkippimisen ppimistulkset. On susiteltavaa, että Yuthpass sisällytetään ppimissisältöön hankkeen alusta saakka ja että sitä käytetään hankkeen timintjen aikana työkaluna, jka auttaa sallistujia ymmärtämään, phtimaan ja arviimaan ppimisprsessiaan paremmin. Lisätieta ja tukea n saatavissa Yuthpass-ppaasta ja muusta Yuthpass-aineiststa sitteessa NUORISOALAN KAPASITEETINVAHVISTAMISHANKKEIDEN VAPAAEHTOISTOIMINNOT AKKREDITOINTI Akkreditinti n vähimmäisvaatimuksena vapaaehtistimintihin sallistumiseksi ja timinnan periaatteiden ja laadullisten vähimmäisvaatimusten nudattamisen varmistamiseksi. Nämä vaatimukset luetellaan Erasmus+ - vapaaehtistiminnan peruskirjassa ja akkreditintihjeissa. Akkreditinti vaaditaan kaikilta hjelmamaiden, Länsi-Balkanin maiden, eteläisen Välimeren maiden, itäisten kumppanimaiden ja kansainvälisessä ikeudessa tunnustetun Venäjän alueen rganisaatiilta, jtka haluavat lähettää tai vastaanttaa vapaaehtistimintaan sallistuvia. Akkreditinnista vastaavat taht vivat timittaa säännöllisiä tai yksittäisiä tarkastuksia varmistaakseen, että akkreditidut rganisaatit täyttävät yhä vapaaehtistiminnan laatuvaatimukset. Akkreditinti vidaan keskeyttää tilapäisesti tai peruuttaa tarkastusten perusteella. Vudesta 2019 alkaen rganisaatit eivät enää vi hakea akkreditintia Erasmus+ -hjelman alla. Organisaatiiden, jita ei le akkredititu ja jtka haluavat sallistua vapaaehtistimintihin, n haettava Eurpan slidaarisuusjukkjen laatumerkkiä. Eurpan slidaarisuusjukkjen laatumerkkiä svelletaan myös Erasmus+ -vapaaehtistimintaan. VALINTA Vapaaehtisten valinnan vi surittaa mikä tahansa hankkeeseen sallistuva rganisaati (yleensä valinnan surittaa lähettävä tai krdiniva rganisaati). Kapasiteetin vahvistamiseen nurisalalla liittyvään vapaaehtistimintaan vivat sallistua kaikki nuret, myös muita heikmmassa asemassa levat nuret. Vapaaehtiset n valittava ikeudenmukaisella, avimella ja pulueettmalla tavalla, eikä etninen ryhmä, usknt, sukupulinen suuntautuminen, pliittinen mielipide tai muu sellainen saa vaikuttaa valintaan. Vapaaehtiselta ei saa edellyttää aiempaa tutkinta, kulutustasa, tiettyä kkemusta tai kielitaita. Timintn liittyvien työtehtävien lunteen tai hankkeen taustan niin vaatiessa vapaaehtiselta vidaan edellyttää tiettyjä minaisuuksia. 286

287 Liite I nurten ja nuristyöntekijöiden liikkuvuushankkeet. VAPAAEHTOISEN KANSSA TEHTÄVÄ SOPIMUS Ennen lähtöä jkaisen vapaaehtisen n allekirjitettava krdinivan rganisaatin kanssa vapaaehtistimintaspimus, jssa määritellään muun muassa vapaaehtistiminnn aikana suritettavat tehtävät sekä tavitellut ppimistulkset. Spimus n kumppanien ja vapaaehtisten kesken laadittava sisäinen asiakirja: timeenpanvirast vi kuitenkin edellyttää sitä. OSALLISTUJIEN TURVALLISUUS JA SUOJELU EUROOPPALAINEN SAIRAANHOITOKORTTI Vapaaehtisilla n ltava eurppalainen sairaanhitkrtti. Krtti n maksutn, ja sillä saa lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhita julkisessa terveydenhitjärjestelmässä tilapäisen leskelun aikana 28 EU-maassa sekä Islannissa, Liechtensteinissa ja Nrjassa samin edellytyksin ja samin kustannuksin kuin kyseisen maan vakuutetut (jissain maissa hit n ilmaista). Lisätietja sairaanhitkrtista ja sen hankkimisesta löytyy sivustlta VAPAAEHTOISTOIMINTAVAKUUTUS Jkaisen vapaaehtisen n kuuluttava Erasmus+ -hjelman mukaisen vapaaehtistimintavakuutuksen 272 piiriin, jka täydentää pakllisen eurppalaisen sairaanhitkrtin ja/tai kansallisten ssiaaliturvajärjestelmien tarjamaan turvaa. Js vapaaehtiselle ei myönnetä eurppalaista sairaanhitkrttia, hänellä n ikeus saada täysi vakuutussuja Eurpan kmissin tarjamasta vakuutuksesta. Krdiniva rganisaati n yhdessä lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin kanssa vastuussa vapaaehtisten sisällyttämisestä vakuutukseen ennen näiden lähtöä. Vakuutussujan n katettava timinnn kk kest. Tieta vapaaehtisten vakuutussujasta ja sen tarjamasta tuesta sekä hjeita heidän vakuuttamisestaan n saatavilla timeenpanvirastn verkksivuilla. VIISUMIVAATIMUKSET Vapaaehtisten n ehkä hankittava viisumi vidakseen leskella ulkmailla hjelmatimen isäntämaana timivassa hjelma- tai kumppanimaassa. Kaikkien sallistujarganisaatiiden yhteisenä velvllisuutena n varmistaa, että vaaditut luvat (lyhyt- tai pitkäaikaiset viisumit tai leskeluluvat) vat kunnssa ennen suunnitellun timinnn alkua. Lupien hakeminen timivaltaisilta viranmaisilta hyvissä ajin n erittäin susiteltavaa, sillä hakuprsessi vi kestää viikkja. Timeenpanvirast vi antaa tarkempia hjeita ja avustaa esimerkiksi viisumi-, leskelulupa- ja ssiaaliturva-asiissa. MENTOROINTI Vapaaehtisille tulisi antaa henkilökhtaista tukea mentrinnin mudssa. Mentrinnista vastaa pääasiallisesti vastaanttavan tai krdinivan rganisaatin nimeämä mentri. Mentrinti perustuu säännöllisiin tapaamisiin, jiden tarkituksena n seurata vapaaehtisen hyvinvintia sekä vastaanttavassa rganisaatissa että sen ulkpulella. Mentrinti n tarkitettu yksittäisille vapaaehtisille, jten tapaamisten sisältö ja tiheys vaihtelevat vapaaehtisten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Mentritapaamisten aiheita vivat lla muun muassa henkilökhtainen hyvinvinti, hyvinvinti tiimissä, tyytyväisyys tehtäviin ja käytännön asiat. Tehstettu mentrinti -prsessi saattaa lla tarpeen muita heikmmassa asemassa levien nurten tukemiseksi sillin, kun he eivät kykene surittamaan vapaaehtistiminta itsenäisesti taikka tavanmaisen mentrinnin tai tuutrituen turvin. Tehstetussa mentrinnissa vapaaehtiseen pidetään tiiviimpää yhteyttä, tämän kanssa järjestetään useammin tapaamisia, ja varataan enemmän aikaa tavanmaisten mentrintitehtävien surittamiseen. Näin vapaaehtisille vidaan taata tuki hanketimintjen jkaisessa vaiheessa sekä työajan ulkpulella. Tehstetun mentrinnin päämääränä n, että hanke tteutetaan menestyksekkäästi ja vapaaehtinen vi sallistua siihen mahdllisimman itsenäisesti. LÄHTÖVALMENNUS Hankkeen nnistuminen perustuu pitkälti siihen, että sallistujat vat valmistautuneet hulellisesti vapaaehtistimintaan. Tätä varten vapaaehtisille n tarjttava lähtövalmennusta. Osallistuvien rganisaatiiden (useimmiten lähettävän tai

288 Ohjelmapas krdinivan rganisaatin) velvllisuutena n järjestää lähtövalmennusta, jka antaa vapaaehtisille mahdllisuuden kerta mista dtuksistaan, lisätä heidän mtivaatitaan, kehittää heidän ppimistavitteitaan, ymmärtää Yuthpassprsessia ja ppimistulksiensa tunnustamisen arva paremmin ja saada tieta khdemaasta ja Erasmus+ -hjelmasta. TULOVALMENNUS JA VÄLIARVIOINTI Vapaaehtisilla n ikeus ja velvllisuus sallistua tulvalmennukseen ja väliarviintiin. Valmennuksen järjestämisvelvllisuus riippuu siitä, missä tilaisuudet järjestetään: Ohjelmamaissa valmennuksen ja arviinnin järjestävät kansalliset timistt. EU:n naapurialueen kumppanimaissa (alueet 1 4) valmennuksen ja arviinnin järjestävät SALTO SEE-, SALTO EECA- ja SALTO Eurmed -resurssikeskukset 273 sen mukaan, mitä maita niiden timinta kattaa. Muissa kumppanimaissa kansalliset timistt tai SALTO-resurssikeskukset eivät järjestä valmennus- ja arviintitilaisuuksia. Osallistujarganisaatiiden velvllisuutena n varmistaa, että vapaaehtiset saavat tulvalmennusta ja että heille annetaan mahdllisuus surittaa kkemuksestaan väliarviinti. Kapasiteetin vahvistamiseen tähtäävien nurisalan hankkeiden yhteydessä järjestettävissä timinnissa tulvalmennuksen ja väliarviinnin valmistelukustannukset vidaan kattaa kululukasta timintakustannukset. Edunsaajia kannustetaan jka tapauksessa aina tarjamaan vapaaehtisille täydentäviä valmennus- ja arviintimahdllisuuksia, vaikka hankkeelle myönnetty tuki ei sisältäisi rahitusta tätä tarkitusta varten. Kaikkien valmennus- ja arviintitimintja järjestävien tahjen n annettava tieta Yuthpassista. Osallistujarganisaatit vivat lisäksi järjestää tulvalmennusta muita heikmmassa asemassa leville nurille, jtka sallistuvat lyhytkestisiin timintihin, mikäli valmennus n perustellusti tarpeen. Js timintihin sallistujat vat muita heikmmassa asemassa levia nuria, tällaisiin tilaisuuksiin liittyvät kustannukset vidaan kattaa kululukasta pikkeukselliset kulut (kats Rahitussäännöt ppaan B-sassa). OPPIMISTULOSTEN TUNNUSTAMINEN YOUTHPASS Jkaisella vapaaehtistimintihin sallistuvalla vapaaehtisella n ikeus surittaa Yuthpass-prsessi ja saada lpuksi Yuthpass-tdistus. Yuthpass tunnistaa ja dkumenti hankkeen aikana hankitut epäviralliset ja arkippimisen ppimistulkset. On susiteltavaa, että Yuthpass sisällytetään ppimissisältöön hankkeen alusta saakka ja että sitä käytetään hankkeen timintjen aikana työkaluna, jka auttaa sallistujia ymmärtämään, phtimaan ja arviimaan ppimisprsessiaan paremmin. Lisätieta ja tukea n Yuthpass-ppaassa ja muussa Yuthpass- aineistssa sitteessa

289 Liite I Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat. ERASMUS MUNDUS -YHTEISET MAISTERIOHJELMAT ERASMUS MUNDUS -MAISTERITUTKINNON RAKENNETTA KOSKEVAT EHDOT Erasmus Mundus -yhteisen maisterihjelman (Erasmus Mundus Jint Master Degree eli EMJMD) täytyy lla suunniteltu täysin valmiiksi hakuvaiheessa, ja sitä n vitava tteuttaa neljänä peräkkäisenä kurssikknaisuutena hakuvutta seuraavasta tisesta lukuvudesta lähtien. Niiden EMJMD-knsrtiiden, jtka vat päättäneet lla käyttämättä valmistelevaa vutta, edellytetään tteuttavan ensimmäisen kurssikknaisuuden heti eli valintaa seuraavana lukuvutena. B-sassa määritettyjen vähimmäisvaatimuksien täyttämiseksi ja sillin kun ulkinen laadunvarmistus n hjelmataslla pakllista (tämä saattaa lla esim. akkreditinti tai arviinti, lainkäyttöalueesta riippuen), kansallisilta timivaltaisilta viranmaisilta saatava vahvistus vi perustua yhteisten hjelmien laadunvarmistusta kskevan eurppalaisen lähestymistavan nnistuneeseen käyttöön (js kansallinen lainsäädäntö sen sallii) tai EMJMD-hjelman kunkin kansallisen kmpnentin yksittäisiin akkreditintipäätöksiin. Järjestelmien/laitsten akkreditintien salta, ts. krkeakulujen kulutushjelmien itseakkreditinnin salta, asianmukainen akkreditinti vidaan vahvistaa esittämällä vastaava kansallinen lainsäädäntö, jka antaa krkeakuluille ikeuden tarjta kulutushjelmia ja myöntää maisterin tutkintja ja/tai esittämällä krkeakulun sisäiset päätökset, jtka kskevat ehdtetun EMJMD-kulutushjelman kansallisten kmpnenttien tteuttamista. Tämän lisäksi knsrtin hjelmamaista tulevien krkeakulukumppaneiden täytyy tunnustaa tistensa kansalliset tutkintn jhtavat maisteritutkinnt. Hakijiden n humattava, että EMJMD-pintjaksjen tunnustamismenetelmä n svittava knsrtin sisällä ennen hjelman ensimmäistä piskelijavalintaa. Ohjelmamaissa sijaitsevien krkeakulujen, jtka vat knsrtiiden täysivaltaisia kumppaneita, n ltava maisterin tutkintja myöntäviä krkeakuluja, jtka vivat myöntää Erasmus Mundus - maisterihjelman surittaneille jk yhteistutkinnn tai (vähintään kaksistutkinnn käsittävän) yhdistelmätutkinnn. Knsrtiiden n myös varmistettava, että kaikki tutkinnn surittaneet piskelijat saavat piskelujaksnsa päätyttyä yhteisen tutkinttdistuksen liitteen (Jint Diplma Supplement), jka kattaa kk maisterihjelman sisällön. Elleivät kumppanit nimenmaan päätä tisin, ensimmäinen vusi käytetään hjelman valmisteluihin ja markkinintiin/ tiedtukseen: hjelmaa mainstetaan ja tehdään ensimmäiset piskelijavalinnat. Yhteisissä maisterihjelmissa n ltava täysin yhtenäiset menettelyt, jtka kattavat piskelijiden pääsyvaatimukset 274, petus- ja kulutustiminnt, laadunvarmistusmekanismit, piskelijiden tenttien ja pintsuritusten arviinnin, knsrtin hallinnlliset ja varainhita kskevat säännöt sekä piskelijille tarjttavien palvelujen (esimerkiksi kielikurssien ja viisumituen) lunteen ja laajuuden jne. Kaikkien piskelijiden n kuuluttava knsrtin valitseman terveydenhit- ja vakuutusjärjestelmän piirin. Järjestelmässä n nudatettava EMJMD-hjelman vähimmäisvaatimuksia, jtka n määritelty timeenpanvirastn verkksivuilla levissa hjeissa. Nämä seikat vat ratkaisevan tärkeitä, sillä ne sittavat, että EMJMD-hjelma ja sen järjestävä knsrti mudstavat aidsti yhtenäisen kknaisuuden. Hakijan dtetaan siksi esittävän hakuvaiheessa lunnksen knsrtin spimuksesta, jssa edellä mainitut ja muut tärkeät seikat esitetään selkeällä ja läpinäkyvällä tavalla. Ajantasaisen, kattavan ja perusteellisen knsrtispimuksen esittäminen n merkki siitä, että knsrtin jäsenet ja hakemus vat valmiit ja EMJMDhjelmaa vidaan ryhtyä tteuttamaan menestyksekkäästi. Erasmus Mundus -maisterihjelmaa tteuttavan knsrtin n laadittava yhteisiä markkininti- ja tiedtustimintja yhteisen kulutushjelman ja Erasmus+ -apurahajärjestelmän maailmanlaajuisen näkyvyyden varmistamiseksi. Markkininti- ja tiedtustimintjen sana n ehdttmasti perustettava yhteinen ja kattava kurssin verkksivust ennen apurahjen ensimmäistä hakukierrsta. Kurssisivust n laadittava englanniksi sekä pääasiallisella petuskielellä (js se n muu kuin englanti), ja siinä n tarjttava piskelijille ja heidän tuleville työnantajilleen kaikki tarvittava tiet Erasmus Mundus -maisterihjelmasta. Hakemusmenettely ja hakemusten jättämisen määräaika n suunniteltava siten, että piskelijat saavat kaiken tarvittavan tiedn hyvissä ajin etukäteen, jtta heille jää riittävästi aikaa laatia ja jättää hakemus (eli vähintään neljä kuukautta ennen määräaikaa). Knsrtiita kehtetaan myös järjestämään vastaanttavien krkeakulujen sijaintimaiden kielten kursseja ja tarjamaan muiden laajalti puhuttujen kielten kursseja. Näkyvyyttä tuetaan kmissin ja timeenpanvirastn verkksivuilla sekä kansallisten timistjen ja EU:n edustustjen välityksellä. Timeenpanvirastn verkksivustlla n EMJMD-maisterihjelmien verkksivujen laatimishjeita. 274 Valintamenettely n järjestettävä niin, että valituiksi tulee piskelijiden parhaimmist eri pulilta maailmaa. 289

290 Ohjelmapas MAISTERIOPISKELIJOITA KOSKEVAT EHDOT Erasmus Mundus -maisterihjelmaan hakevilla maisteripiskelijilla n ltava alempi krkeakulututkint, 275 tai heidän n sitettava surittaneensa vastaavantasiset pinnt, jtka n tunnustettu kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Jkaisen EMJMD-hjelmaa tteuttavan knsrtin velvllisuutena n määritellä ma piskelijahakumenettelynsä ja mat valintaperusteensa timeenpanvirastn verkksivuilla levien vaatimusten ja hjeiden mukaisesti. Opiskelijat vivat hakea EMJMD-apurahaa mille tahansa haluamalleen Erasmus+ Erasmus Mundus - kurssille. EMJMD-luettel kursseista löytyy sitteesta Erasmus Mundus -maisterihjelman piskelijiden apurahja n tarjlla kaikkialta maailmasta tuleville piskelijille. Knsrtin n tettava humin maantieteellinen tasapain apurahjen jakamisessa, eli apuraha vidaan myöntää saman piskelijavalinnan aikana enintään klmelle samasta maasta tulevalle (tai saman kansalaisuuden maavalle) hakijalle. Nämä ehdt eivät kske japanilaisia piskelijita EU:n ja MEXT:in sarahittamissa knsrtiissa. Js piskelijalla n kaksiskansalaisuus, hänen n ilmitettava, kumman kansalaisuuden mukaisesti hän jättää apurahahakemuksen. Maailman pririteettialueita varten tarkitettuun lisärahitukseen vidaan kuitenkin sveltaa erityisiä sääntöjä. EMJMD-knsrtiita kannustetaan myös hyväksymään marahitteisia piskelijita 276 siten, että heidän hjeellinen suutensa n vähintään 25 prsenttia Erasmus+ - apurahan saajista. EMJMD-hjelman piskelija-apurahja myönnetään piskelijille, jtka sallistuvat kk EMJMD- hjelmaan. Apurahan saajat eivät vi vähentää EMJMD-hjelmaan kuuluvia pakllisia sia siirtämällä hjelmaan pintpisteitä, jtka he vat saaneet ennen hjelmaan sallistumista surittamistaan krkeakulupinnista. EMJMD-hjelman apurahan saajat eivät vi myöskään saada samanaikaisesti tukea, jta myönnetään EU:n talusarvista rahitettaviin muihin krkeakulutushjelmiin kuuluvaa piskelija- tai henkilöstöliikkuvuutta varten. EMJMD-hjelman tteuttamista kskevien sääntöjen n ltava täysin avimet, ja sallistuvien piskelijiden ikeudet ja velvllisuudet hjelmaa tteuttavaa knsrtita khtaan n määriteltävä. Tätä varten mlempien sapulten (eli hyväksyttyjen piskelijiden ja knsrtiiden) n allekirjitettava piskelijaspimus (Student Agreement) ennen piskelijan ilmittautumista EMJMD-hjelmaan (kats spimuksen malli timeenpanvirastn verkksivuilla). Opiskelijaspimus kattaa muun muassa kaikki EMJMD-hjelman tteutukseen liittyvät akateemiset, rahitukselliset ja hallinnlliset näkökhdat sekä piskelijan menettelysäännöt ja apurahan saajien salta apurahahallinta kskevat seikat. Siihen n sisällyttävä tulsindikaattreita, jiden avulla seurataan ECTS-pintpisteiden vähimmäismäärän kertymistä (ja maininta seurauksista, js vähimmäismäärä ei täyty), yleistä tieta piskelijalle tarjttavista palveluista sekä yksityiskhtaisempaa tieta muun muassa terveydenhullsta ja ssiaaliturvasta, liikkuvuusvaatimuksista sekä pinnäytetyötä, tenttejä ja valmistumista kskevista säännöistä. Avimuussyistä piskelijaspimuksen malli n julkaistava knsrtin ylläpitämällä EMJMD-hjelman verkksivustlla (kaikilla EMJMD-hjelmilla n ltava ma verkksivustnsa). SEURANTAA JA LAADUNVARMISTUSTA KOSKEVAT EHDOT Edunsaajina levien knsrtiiden n seurattava EMJMD-hjelman tteutusta seuraavanlaisten seuranta- ja laadunvarmistusjärjestelyjen avulla: Suunnitelmassa n mainittava yhteiset arviintimenetelmät ja kriteerit, svittu tteutusaikataulu/välitavitteet ja jatktimet. Laadunvarmistusjärjestelyjen n ltava kiinteä sa EMJMD-hjelman hankesuunnittelua hakemusten jättövaiheessa, ja niiden n katettava varsinkin sisäinen ja ulkinen arviinti, indikaattreista saatu palaute (esim. valmistuneiden työllistyvyys, hjelman jatkuvuus) jne. Knsrtin n raprtitava timeenpanvirastlle laadunvarmistuksen tulksista ja tulsten perusteella tehdyistä päätelmistä. Säännöllisesti timitettavat väliraprtit hankkeen täytäntöönpansta. Opiskelijiden liikkuvuuden ja suritusten määrällinen ja laadullinen seuranta (tteutetut timinnt, hankitut ECTS-pintpisteet ja myönnetyt tutkinnt) timeenpanvirastn tarjaman sähköisen Mbility Tl+ - raprtinti-työkalun avulla. Yhteydenpit Erasmus Mundus -alumniyhdistykseen (EMA) ja yhteistyö sen kanssa (tarpeen ja dtusten mukaan) (EMA:n verkksivust: Osallistuvien krkeakulujen, piskelijiden edustajien, timeenpanvirastn hjelmavastaavan/-vastaavien, asianmaisten kansallisten timistjen henkilöstön ja (tarvittaessa) ulkpulisten asiantuntijiden yhteiset kkukset. EMJMD-hjelmaa tteuttavien knsrtiiden n järjestettävä vähintään kaksi tällaista kkusta hankespimuksen kattamana ajanjaksna. Ohjelmaan hyväksytyiltä piskelijilta saatu palaute. 275 Vaikka tämän ehdn n pikkeuksetta täytyttävä ilmittautumisajankhtana, EMJMD-knsrtit vivat päättää, että ne ttavat vastaan apurahahakemuksia piskelijilta, jtka surittavat ensimmäisen krkeakulututkintnsa viimeistä vutta. 276 Omarahitteiset piskelijat jk maksavat kulunsa itse tai heille n myönnetty apuraha jstain tisesta hjelmasta. 290

291 Liite I Erasmus Mundus -yhteiset maisterihjelmat. Osallistuminen aihekhtaisiin klusterikkuksiin, jita kmissi, timeenpanvirast tai kansalliset timistt järjestävät hyvien käytäntöjen vaihdn ja keskinäisen ppimisen tukemiseksi. EMJMD-KONSORTIOIDEN VALINTAMENETTELY Yhteisen maisterihjelman pääasiallisena tavitteena n hukutella, valikida ja rahittaa huippusaamista. Huippusaamisella viitataan tässä yhteydessä sekä akateemiseen laatuun, jta dtetaan pääasiallisilta timijilta (sallistujarganisaatiilta ja EMJMD-hjelmaa surittavilta piskelijilta) että knsrtiiden kykyyn tteuttaa integritu kansainvälinen kulutushjelma, jhn sallistuu piskelijita niin hjelma- kuin kumppanimaista. Ehdtusten täydellisen arviinnin surittavat akateemiset asiantuntijat yksivaiheisessa arviintiprsessissa. Kaikki ehdtukset asetetaan paremmuusjärjestykseen neljän myöntämisperusteen ( Hankkeen relevanssi, Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu, Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu sekä Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen ) arviinnin perusteella. EU:n ja MEXT:in sarahittamille knsrtiille tullaan laatimaan erillinen luettel. Rahitusta myönnetään vain ehdtuksille, jtka saavat vähintään 30/40 pistettä myöntämisperusteesta Hankkeen relevanssi ja kknaispistemääräksi vähintään 70/100. Js ehdtukset ylittävät kaikki pisterajat, ne tetaan humin myönnettäessä lisäapurahja kumppanimaiden pririteettialueille, jtka määritellään khdassa Lisäapurahat maailman pririteettialueilta tuleville piskelijille. Akateemiset asiantuntijat tutkivat ja arviivat lisäperustetta Hankkeen relevanssi pririteettialueen kannalta kskevassa khdassa annetut selvitykset ja ilmittavat, vatk tiedt relevantteja vai eivät. Lisäperusteen arviinti ei vaikuta alkuperäiseen paremmuusjärjestykseen, jka perustuu neljän myöntämisperusteen ( Hankkeen relevanssi, Hankesuunnitelman ja hankkeen tteutuksen laatu, Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu ja Vaikuttavuus ja tulsten levittäminen ) arviintiin. Tämä ei kske EU:n ja MEXT:in sarahittamia knsrtiita, jtka eivät vi hakea lisäapurahja. 291

292 Ohjelmapas STRATEGISET KUMPPANUUSHANKKEET HANKETYYPIT Strategisissa kumppanuushankkeissa tuetaan justavasti mnenlaisia timintja, ja tarkituksena n tteuttaa innvatiivisia käytäntöjä, auttaa rganisaatiita kehittymään ja uudistumaan sekä edistää EU:n, jäsenvaltiiden ja alueiden kulutus- ja nurisplitiikan kehitystä. Strategisten kumppanuushankkeiden kk vi vaihdella hankkeen tavitteiden, sallistujarganisaatiiden, dtettujen vaikutuksien ja muiden tekijöiden mukaan, ja ne vivat mukauttaa timintnsa näiden mukaisesti. Osallistujarganisaatit vivat tämän timen ansista hankkia kkemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja parantaa valmiuksiaan ja tuttaa samalla laadukkaita ja innvatiivisia tulksia. Hankehakemuksen laadullisessa arviinnissa tetaan humin yhteistyön tavitteet ja mukana levien rganisaatiiden lunne. Seuraavassa esitetään ajatuksia siitä, millaisia timintja vidaan tteuttaa strategisissa kumppanuushankkeissa, jissa edistetään mnialaista yhteistyötä tai jiden khteena n kulutus- ja nurisalan tietty sektri. Luettelssa esitetään vain esimerkkejä. Ne eivät estä sallistujarganisaatita suunnittelemasta hankettaan eri tavalla. TOIMINNOT petussuunnitelmat, kurssit, yhteiset kulutushjelmat, yhteiset kulutusmduulit (myös sähköiset), erilaisten ppimismallien parempi integrinti (etäppiminen, sa-aikainen ppiminen, mduulippiminen); ppimis-, petus-, kulutus- ja nuristyömateriaalit ja menetelmät, pedaggiset timintatavat ja työkalut; prjektiphjainen yhteistyö, vertaisppiminen, työpajat, virtuaaliset labratrit, virtuaaliset yhteistyötilat; kapasiteetin vahvistamista ja verkstitumista kskevat timinnt; strategisten yhteistyösuunnitelmien laatiminen ja tteutus; tiedtus-, hjaus-, valmennus- ja neuvntatiminnt; selvitykset, vertailevat analyysit, tiednkeruu, tapaustutkimukset; laatuvaatimusten määritteleminen ja saamisphjaiset prfiilit/ammattiprfiilit; tutkintjen viitekehysten parantaminen, pintpisteiden siirt, laadunvarmistus, tunnistaminen ja tunnustaminen; ppimis-, petus- ja kulutustiminnt (kats 2 khta jäljempänä). Kaikkien strategisten kumppanuushankkeiden dtetaan lisäksi levittävän tulksiaan khdennetusti ja laajasti, jtta niitä hyödynnettäisiin laajemmin ja niiden vaikutus leviäisi hankkeeseen suraan sallistuvien rganisaatiiden ulkpulelle. Tulstenlevitysvaatimuksissa tetaan humin hankkeen tavite ja laajuus. Organisaatit ja ppilaitkset kulutus- ja nurisalan eri sektreilta ja myös muilta ssieknmisilta sektreilta vivat tehdä yhteistyötä saavuttaakseen hankkeidensa avulla yhtä tai useampaa kulutus- ja nurisalan sektria kskevat tavitteet. Seuraavat timinttyypit myötävaikuttavat mainitulla sektrilla erityisen merkittävästi ppaan B-sassa kuvattujen tavitteiden saavuttamiseen jk kyseisen sektrin sisällä tai useilla sektreilla. MONIALAINEN YHTEISTYÖ Kehitetään, testataan, mukataan ja tteutetaan innvatiivisia käytäntöjä, jtka kskevat seuraavia sa-alueita: eri kulutusaljen ja paikallisten tai alueellisten yritysten strateginen yhteistyö esimerkiksi työllistettävyyden tutkimiseksi tai sen tutkimiseksi, kuinka helppa siirtyminen työmarkkinille tai kulutusasteesta tiseen n; krkeakulujen ja muita kulutustasja edustavien ppilaitsten mudstamien kumppanuuksien yhteiset tutkimushankkeet, jtka vivat kskea esimerkiksi arviintia tai laaja-alaisiin taitihin liittyviä ppimistulksia; virallista kulutusta ja epävirallista ppimista tai arkippimista tarjavien tahjen strateginen yhteistyö, jka vi liittyä esimerkiksi TVT-phjaiseen petukseen tai digitaalitekniikkjen käyttöön ppimisessa; etenkin laaja-alaisia taitja (kuten yrittäjyystaitja) tuttavien, eri kulutussektreilla kehitettävien, jhdnmukaisten pedaggisten lähestymistapjen ja menetelmien tutkimus ja analysinti; 292

293 Liite I Strategiset kumppanuushankkeet eri kulutussektreita edustavien kumppanien välinen hankephjainen kansainvälinen yhteistyö (esimerkiksi varhaiskasvatus yhdistettynä tiseen asteeseen), jssa tutkitaan vieraskielistä sisällönpetusta 277 tai vastavurista ppimista keinna parantaa kulutus- ja nurisalan eri sektreita edustavien, kaikenikäisten ppijiden, myös maahanmuuttajataustaisten, kielitaita; eri kulutustasjen tukipalveluista vastaavan henkilöstön keskinäinen yhteistyö ja käytäntöjen vaiht (jtka vivat kskea muun muassa hjaus-, neuvnta- ja valmennusmenetelmiä ja välineitä sekä piskelijiden edistymisen seurantajärjestelmien kehittämistä), tai piskelijiden tukipalveluja tarjavan henkilöstön yhteistyö ja käytäntöjen vaiht laadun ja jhdnmukaisuuden parantamiseksi kaikilla kulutussektreilla; eri kulutusasteiden väliset kumppanuudet, jtka edistävät avinten ppimisresurssien saatavuutta ja niiden hyödyntämistä ppimisessa levittämällä parhaita käytäntöjä ja kehittämällä eri asteille tarkitettuja avimia ppimisresursseja; kulutus- ja nurisalan eri sektreita edustavien kumppanuuksien yhteiset tutkimushankkeet, jissa perehdytään mahdllisuuksiin parantaa ppimisen laatua ppimisanalytiikan ja jukkarviinnin avulla; kulujen, ammatillisen kulutuksen tarjajien ja krkeakulujen yhteistyö sellaisen timinnan tutkimiseksi, jnka tavitteena n yhdenmukaistaa avimuutta ja tunnustamista lisääviä eurppalaisia ja kansallisia välineitä; nurisalan ja krkeakulujen yhteistyö, jlla pyritään helpttamaan epävirallisen ja arkippimisen tunnistamista ja tunnustamista sekä siirtymistä tällaisten kulutusmutjen ja virallisten kulutusväylien välillä ja siirtymistä alalta tiselle. KORKEAKOULUTUS Kehitetään, testataan, mukataan ja tteutetaan innvatiivisia käytäntöjä, jtka kskevat seuraavia sa-alueita: eri maita sekä eri tieteenalja ja elinkeinalja (julkista/yksityistä sektria) edustavien kumppanien yhteiset kulutushjelmat ja yhteiset petussuunnitelmat, intensiivikurssit ja yhteiset mduulit (myös sähköiset), jilla varmistetaan työmarkkiniden tarpeiden humiiminen; yritysten ja krkeakulupiskelijiden tai henkilöstön prjektiphjainen kansainvälinen yhteistiminta, jssa perehdytään tsielämän tapauksiin; sellaiset pedaggiset timintatavat ja menetelmät, jtka tuttavat erityisesti laaja-alaista saamista, yrittäjähenkeä ja luvaa ajattelua ja jissa käytetään myös mni- ja pikkitieteellisiä timintatapja, nivtaan ppimiseen liittyvä liikkuvuus järjestelmällisemmin saksi petussuunnitelmia (niin santtu sisäänrakennettu liikkuvuus) ja hyödynnetään paremmin tiet- ja viestintätekniikkaa; erilaisten piskelutapjen (etäppiminen, sa-aikainen ppiminen, mduulippiminen) parempi integrinti varsinkin uusien yksilöllisen ppimisen mallien, avinten ppimisresurssien strategisen käytön sekä virtuaaliliikkuvuuden ja virtuaalisten ppimisalustjen avulla; uudet timintatavat, jilla lisätään siirtymistä kulutusalalta tiselle (esimerkiksi aiempien pintjen tunnustaminen ja mahdllisuus harjittaa justavaa ppimista: mduulipintja, sulautuvaa ppimista jne.); ammatinvalinnan hjauksen ja neuvnnan sekä ammattiin valmennuksen menetelmät ja välineet; krkeakulujen situtuminen tekemään yhteistyötä kansainvälisessä timintaympäristössä paikallis- ja alueviranmaisten sekä muiden sidsryhmien kanssa aluekehityksen ja mnialaisen yhteistyön edistämiseksi sekä siltjen rakentamiseksi ja tietämyksen jakamiseksi virallisen kulutuksen ja epävirallisen ppimisen eri sektrien välillä; eri kulutustasjen tukipalveluista vastaavan henkilöstön keskinäinen yhteistyö ja käytäntöjen vaiht, jtka vivat kskea muun muassa hjaus-, neuvnta- ja valmennusmenetelmiä ja välineitä sekä piskelijiden edistymisen seurantajärjestelmien kehittämistä, tai piskelijiden tukipalveluja tarjavan henkilöstön yhteistyö ja käytäntöjen vaiht laadun ja jhdnmukaisuuden parantamiseksi kaikilla kulutussektreilla; Helptetaan taitjen ja saamisen kansallista tunnustamista ja sertifiintia sveltamalla ppimistulksiin perustuvaa, tehkasta laadunvarmistusta ja vertailemalla taitja ja saamista tutkintjen eurppalaisiin ja kansallisiin viitekehyksiin. Kehitetään justavia väyliä krkeakulupiskelijille ja tutkinnn surittaneille, mukaan lukien aiempien pintjen tunnustaminen. 277 Cntent and language integrated learning (CLIL) 293

294 Ohjelmapas AMMATILLINEN KOULUTUS Kehitetään, testataan, mukataan ja tteutetaan innvatiivisia käytäntöjä, jtka kskevat seuraavia sa-alueita: saamisvaatimusten uudelleenmäärittely ppimistulsten perusteella ja ammatillisen kulutuksen petussuunnitelmien ja kurssien sekä ppimismateriaalin ja välineiden mukkaaminen tai kehittäminen tämän mukaisesti; ammatillisen kulutuksen ppimis- ja petusmenetelmät sekä pedaggiset timintatavat, jiden avulla saavutetaan erityisesti avain- ja perustaitja sekä kielitaita, etenkin hyödyntämällä tiet- ja viestintätekniikkaa; uudenlaiset käytännönläheiset kulutusmudt ja perehtyminen aitihin liike-elämän ja tellisuuden tilanteisiin, yritysten ja ammattippilaitsten piskelijiden tai henkilöstön prjektiphjaisen kansainvälisen yhteistyön kehittäminen ja tteutus; ammatillisen kulutuksen uusien petus- ja kulutusmateriaalien ja menetelmien kehittäminen ja tteuttaminen, mukaan lukien työssäppiminen, virtuaalinen liikkuvuus, avimet ppimisresurssit sekä tiet- ja viestintätekniikan tarjamien mahdllisuuksien parempi hyödyntäminen esimerkiksi perustamalla työmarkkiniden tarpeiden mukaisia virtuaalisia labratriita/työpaikkja; ammatinvalinnan hjauksen ja neuvnnan sekä ammattiin valmennuksen menetelmät ja välineet; ammatillisen kulutuksen pettajien, kuluttajien ja henkilöstön työn ammatillistumisen ja ammatillisen kehittymisen välineet ja menetelmät keskittyen erityisesti ammatillisen kulutuksen pettajien ja kuluttajien perusja täydennyskulutuksen parantamiseen; ammattikulutusrganisaatiiden hallint ja jhtaminen; strateginen yhteistyö ammatillisen kulutuksen tarjajien sekä paikallisten tai alueellisten yritysyhteisöjen, myös elinkeinelämän kehittämisvirastjen välillä; ammatillisen kulutuksen tarjajien, krkeakulujen sekä mutilu-, taide-, tutkimus- ja innvaatikeskusten välinen yhteistyö luvuuden ja innvaatiiden kehittämiseksi. Helptetaan taitjen ja saamisen kansallista tunnustamista ja sertifiintia vertailemalla niitä tutkintjen eurppalaisiin ja kansallisiin viitekehyksiin ja käyttämällä EU:n tarjamia välineitä sekä kehitetään ammattipiskelijille ja ammatillisen tutkinnn surittaneille justavia kulutusväyliä muun muassa tunnustamalla heidän aiemmat pintnsa. Käytetään pintpisteiden siirtjärjestelmää (ECVET) ja laadunvarmistuksen kehittämisjärjestelmää (EQAVET) ammatillista kulutusta tarjavissa rganisaatiissa. YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Kehitetään, testataan, mukataan ja tteutetaan innvatiivisia käytäntöjä, jtka kskevat seuraavia sa-alueita: uudet petussuunnitelmat, kurssit, ppimismateriaalit ja välineet; ppimis- ja petusmenetelmät sekä pedaggiset timintatavat, jiden avulla saavutetaan erityisesti avain- ja perustaitja sekä kielitaita, etenkin hyödyntämällä tiet- ja viestintätekniikkaa; uudenlaiset käytännönläheiset kulutusmudt ja perehtyminen aitihin liike-elämän ja tellisuuden esimerkkeihin; uudet ppimismudt ja tavat tarjta kulutusta ja erityisesti avimen ja justavan ppimisen, virtuaalisen liikkuvuuden ja avinten ppimisresurssien strateginen käyttö sekä tiet- ja viestintätekniikan tarjamien mahdllisuuksien parempi hyödyntäminen; ppilaan hjauksen, neuvnnan ja valmennuksen menetelmät ja välineet; pettajien, kuluttajien ja muun henkilöstön työn ammatillistumisen ja ammatillisen kehittymisen välineet ja menetelmät keskittyen erityisesti pettajien ja kuluttajien perus- ja täydennyskulutuksen parantamiseen; ppilaitsten hallint ja jhtaminen; kulutus- ja nurisalan eri sektreilla timivien rganisaatiiden välinen yhteydenpit; strateginen yhteistyö kulutuksen tarjajien ja paikallis- tai alueviranmaisten välillä. Vaihdetaan kkemuksia ja hyviä käytäntöjä, tteutetaan vertaisppimistimintja ja järjestetään työpajja. Tehdään yhteisiä tutkimuksia, selvityksiä, selntekja ja analyyseja. Helptetaan taitjen ja saamisen kansallista tunnustamista ja sertifiintia vertailemalla niitä tutkintjen eurppalaisiin ja kansallisiin viitekehyksiin ja käyttämällä EU:n tarjamia saamisen tunnustamisvälineitä. Edistetään eri hjelmamaiden paikallisten ja/tai alueellisten petusviranmaisten välistä yhteistyötä strategisen kehittämistyön tukemiseksi hankkeilla, jihin sallistuu kuluja sekä työmarkkina-alalla tai kulutus- ja nurisalalla timivia paikallisia yksityisen sektrin rganisaatiita ja kansalaisjärjestöjä. 294

295 Liite I Strategiset kumppanuushankkeet AIKUISKOULUTUS Kehitetään, testataan, mukataan ja tteutetaan innvatiivisia käytäntöjä, jtka kskevat seuraavia sa-alueita: uudet aikuispiskelijille tarkitetut petussuunnitelmat ja kurssit sekä niihin liittyvät ppimisen heismateriaalit ja välineet; aikuispiskelijille tarkitetut ppimis- ja petusmenetelmät ja pedaggiset timintatavat, jiden avulla saavutetaan erityisesti avain- ja perustaitja ja lisätään kielitaita, etenkin hyödyntämällä tiet- ja viestintätekniikkaa; uudet aikuisppimisen ja aikuiskulutuksen tarjamisen tavat ja erityisesti avimen ja justavan ppimisen, virtuaalisen liikkuvuuden ja avinten ppimisresurssien strateginen käyttö sekä tiet- ja viestintätekniikan tarjamien mahdllisuuksien parempi hyödyntäminen; aikuispiskelijiden hjauksen, neuvnnan ja valmennuksen menetelmät ja välineet; aikuiskulutuksen pettajien ja henkilöstön työn ammatillistumisen ja ammatillisen kehittymisen välineet ja menetelmät keskittyen erityisesti aikuispettajien perus- ja täydennyskulutuksen parantamiseen; aikuiskulutusrganisaatiiden hallint ja jhtaminen; kulutus- ja nurisalan eri sektreilla timivien rganisaatiiden välinen yhteydenpit; strateginen yhteistyö aikuiskulutuksen tarjajien ja paikallis- tai alueviranmaisten välillä. Tarjtaan aikuispiskelijille justavia kulutusväyliä muun muassa tunnustamalla heidän aiemmat pintnsa: hallinta tai tteutusta kskevien mallien ja timintatapjen vertaileva analyysi; epävirallisen ppimisen ja arkippimisen avulla hankittujen tietjen ja saamisen arvttamismenetelmien käytännön sveltaminen ja testaus. Parannetaan aikuispiskelumahdllisuuksia: edistetään ppimisen mnitimikeskusten sekä kulutustarjajien mudstamien alueellisten verkstjen kehittämistyötä; tteutetaan kulutusnäkökhtien kehittämistimenpiteitä rganisaatiissa, jiden varsinaiseen timintaan aikuiskulutus ei kuulu (esimerkiksi kulttuurijärjestöissä); kehitetään kursseja, jilla parannetaan aikuispettajille, rehtreille tai muulle henkilöstölle suunnattujen eurppalaisten kurssien saatavuutta ja laatua. Helptetaan taitjen ja saamisen kansallista tunnustamista ja sertifiintia vertailemalla niitä tutkintjen eurppalaisiin ja kansallisiin viitekehyksiin ja käyttämällä EU:n tarjamia välineitä. NUORISO Nuristyön yhteistiminnt, jilla kehitetään, testataan, mukataan ja/tai tteutetaan innvatiivisia nuristyön käytäntöjä. Tällaiset timinnt vivat kskea muun muassa seuraavia sa-alueita: menetelmät, välineet ja materiaalit, jilla lisätään nurten avain- ja perustaitja, kielitaita sekä tiet- ja viestintäteknisiä taitja; menetelmät, välineet ja materiaalit, jilla tuetaan nuristyöntekijöiden työn ammatillistumista ja ammatillista kehittymistä (esimerkiksi petussuunnitelmat, kulutusmduulit, petuksen tukimateriaalit, hyvät käytännöt ja saamisen tunnustamisvälineet); uudet tavat tehdä nuristyötä sekä tarjta kulutusta ja tukea ja erityisesti avimen ja justavan ppimisen, virtuaalisen liikkuvuuden ja avinten ppimisresurssien strateginen käyttö sekä tiet- ja viestintätekniikan tarjamien mahdllisuuksien parempi hyödyntäminen; nuristimintahjelmat ja välineet, jilla trjutaan ssiaalista syrjäytymistä ja kulupudkkuutta; nurisjärjestöjen strateginen verkstituminen ja keskinäinen yhteistyö ja/tai niiden strateginen verkstituminen ja yhteistyö kulutusaljen rganisaatiiden ja työmarkkiniden kanssa; PAINOPISTEET strateginen yhteistyö alue- tai paikallisviranmaisten kanssa. Tunnustetaan ja sertifiidaan taitja ja saamista kansallisesti vertailemalla niitä tutkintjen eurppalaisiin ja kansallisiin viitekehyksiin ja käyttämällä EU:n tarjamia saamisen tunnustamisvälineitä. Kansainväliset nurisalitteet: eri maista tulevien kahden tai useamman nurisryhmän tteuttamat yhteistyötiminnt yhteiskuntaan situtumisen ja yrittäjähengen lisäämiseksi (kats jäljempänä). luvuus, innvinti ja uudistaminen, tiet- ja viestintäteknisten menetelmien ja virtuaalisen yhteistyön strateginen käyttö, 295

296 Ohjelmapas avimet ppimisresurssit, kulutuksen ja nuristyön laadukkuus, yrittäjyyskasvatus (myös yhteiskunnallinen yrittäjyys), tasapulisuus ja sallistaminen, perustaidt ja laaja-alaiset taidt (kielitait, digitaaliset taidt ja yrittäjyys), virallisen ja epävirallisen ppimisen sekä arkippimisen kautta saavutettujen ppimistulsten tunnistaminen ja tunnustaminen, justavien ppimisväylien susiminen, ammatillistuminen ja ammatillinen kehittyminen kulutus- ja nuristyössä, hallint- ja jhtamistaidt, nurten aktiivinen sallistuminen yhteiskuntaan, ppilaitsten välinen yhteistyö, alueiden välinen yhteistyö, plitiikan ja käytännön väliset synergiat. KOHDERYHMÄT JA OSALLISTUJAT alan timijat, kulutusalalla työskentelevä henkilöstö, nuristyöntekijät, asiantuntijat, erikistuntijat ja ammattihenkilöt, piskelijat, harjittelijat, ppispimuspiskelijat, kulujen ppilaat, aikuispiskelijat, nuret, vapaaehtistimintihin sallistuvat, työelämän ja kulutuksen ulkpulella levat nuret, muita heikmmassa asemassa levat nuret, kulupudkkaat, päättäjät, tutkijat. KUMPPANIT, JOTKA VOIVAT OSALLISTUA SAMAAN HANKKEESEEN kulutus- ja nurisalan rganisaatit, mnilla eri alilla ja sektreilla timivat rganisaatit (esimerkiksi saamiskeskukset tai kauppakamarit), julkisen sektrin rganisaatit, yritykset, yhtiöt, liike-elämän ja työmarkkiniden edustajat, yhteisölliset rganisaatit, tutkimus- ja innvaatialan elimet, kansalaisjärjestöt, työmarkkinasapulet. 296

297 Liite I Strategiset kumppanuushankkeet KOULUTUS, OPETUS JA OPPIMINEN STRATEGISISSA KUMPPANUUSHANKKEISSA Strategiset kumppanuushankkeet vivat myös järjestää yksittäisille henkilöille tarkitettuja kulutus-, petus- ja ppimistimintja, js ne edistävät hankkeen tavitteiden saavuttamista. Jtkin näistä timinnista vat erityisen merkityksellisiä yhdellä tai useammalla kulutus- ja nurisalan sektrilla: Timinttyyppi Oppijiden mnimutliikkuvuus Oppilasryhmien lyhytkestiset vaihdt Intensiivikurssit Pitkäkestinen ppilasliikkuvuus Pitkäkestiset petus- tai kulutustehtävät Nuristyöntekijöiden pitkäkestiset liikkuvuusjakst Henkilöstön yhteiset lyhytkestiset kulutustapahtumat Erityinen merkitys Kaikki kulutus- ja nurisalan sektrit Yleissivistävä kulutus, ammattikulutus Krkeakulutus Yleissivistävä kulutus Krkeakulutus, ammatillinen kulutus, yleissivistävä kulutus ja aikuiskulutus Nuris Kaikki kulutus- ja nurisalan sektrit Jäljempänä n lisätietja edellä luetelluista timinnista. OPPIJAT INTENSIIVIKURSSIT (OPISKELIJAT: VIIDESTÄ PÄIVÄSTÄ KAHTEEN KUUKAUTEEN; OPETUSHENKILÖSTÖ / KUTSUTUT OPETTAJAT: YHDESTÄ PÄIVÄSTÄ KAHTEEN KUUKAUTEEN) Intensiivikurssi n lyhyt pint-hjelma, jssa sallistuvien krkeakulujen piskelijat ja petushenkilöstö sekä muut kutsutut asiantuntijat ja alan ammattilaiset vivat tehdä yhteistyötä. Tavitteena n edistää erityisaljen aiheiden tehkasta ja mnikansallista petusta, mahdllistaa piskelijiden ja pettajien yhteistyö mnikansallisissa ja mnitieteisissä ryhmissä, mikä tarjaa heille erityiset ppimis- ja petuslt, jllaisia ei le yksittäisessä ppilaitksessa, ja tilaisuuden saada aivan uudenlaisia näkökulmia piskeltavaan aiheeseen, tarjta petushenkilöstölle tilaisuus vaihtaa mielipiteitä petuksen sisällöstä ja uusista tavista tarkastella petussuunnitelmaa sekä testata innvatiivisia petusmenetelmiä, jtka vidaan ttaa aikanaan saksi uutta yhteiskurssia tai petussuunnitelmaa kansainvälisessä lukkaympäristössä. Intensiivikurssin susiteltavia minaisuuksia: Intensiivikurssien lisi tarjttava niihin sallistuville pettajille ja piskelijille muun muassa aivan uudenlaisia mahdllisuuksia ppimiseen ja ammattitaitjen kehittämiseen sekä tieta ja huipputasn tutkimustulksia ja muuta tietämystä. Kurssille sallistuvien piskelijiden työn tulkset lisi tunnustettava ECTS-järjestelmän (tai muun vastaavan järjestelmän) pintpistein. Intensiivikurssien dtetaan hyödyntävän tiet- ja viestintäteknisiä välineitä ja palveluita kurssin valmistelussa ja seurannassa ja edistävän näin pysyvän ppimisyhteisön lumista kyseiselle aihealueelle. Henkilöstön ja piskelijiden määrät lisi suhteutettava niin, että petustilanteessa vidaan taata aktiivinen sallistuminen. Kursseilla lisi ltava tasapulisesti kansainvälisiä ja kansallisia piskelijita sekä henkilökuntaan kuuluvia. Intensiivikursseilla lisi ltava selkeä mnitieteinen lähestymistapa, jka edistää eri tieteenaljen piskelijiden keskinäistä kanssakäymistä. Aihekhtaisten ppimistulsten lisäksi intensiivikursseilla lisi susittava laaja-alaisen saamisen ppimista. Intensiivikurssien sallistujat (petushenkilöstön ja piskelijat) valitsee strategisesta kumppanuushankkeesta vastaava knsrti. 297

298 Ohjelmapas Opetus- ja kulutustunteja n ltava riittävästi, jtta vidaan taata, että suurin sa ulkmailla vietetystä ajasta käytetään kulutukseen eikä tutkimukseen tai muuhun timintaan. OPISKELIJOIDEN, HARJOITTELIJOIDEN, AIKUISOPISKELIJOIDEN, KOULUJEN OPPILAIDEN JA NUORTEN MONIMUOTOLIIKKUVUUS (VIIDESTÄ PÄIVÄSTÄ KAHTEEN KUUKAUTEEN KONKREETTISTA LIIKKUVUUTTA) Timinnt, jissa yksi tai useampi lyhyt (yhteensä enintään kahden kuukauden pituinen) knkreettisen liikkuvuuden jaks yhdistetään virtuaalisen liikkuvuuden jaksn (jssa knkreettisen liikkuvuuden aikana saavutettuja ppimistulksia täydennetään tai laajennetaan hyödyntämällä esimerkiksi yhteisiä työalueita, suratistlähetyksiä, videknferensseja, ssiaalista mediaa ja muuta tiet- ja viestintätekniikkaa). Virtuaalisen liikkuvuuden jaksa vidaan käyttää knkreettisen liikkuvuuden jaksn valmistelussa, tuessa ja seurannassa. Se vidaan myös järjestää avuksi erityistarpeisille tai muita heikmmassa asemassa leville henkilöille, jtka eivät kykene surittamaan pitkäaikaisia knkreettisen liikkuvuuden jaksja. OPPILASRYHMIEN LYHYTKESTOISET VAIHDOT (KOLMESTA PÄIVÄSTÄ KAHTEEN KUUKAUTEEN) Oppilasryhmien (myös ammattipiskelijiden) lyhytkestisia vaihtja vidaan järjestää samaan strategiseen kumppanuushankkeeseen sallistuvien erimaalaisten kulujen välillä. Tällaisten tapahtumien aikana ppilaat työskentelevät yhdessä jssakin kumppanikuluista ja vivat asua tistensa perheissä. Vierailujen aikaisen yhteisen prjektityöskentelyn n liityttävä kiinteästi strategisen kumppanuushankkeen tavitteisiin. Hum. Kumppanuuteen sallistuvien kulujen yhteistyön ei pidä rajittua tällaisiin tapahtumiin, vaan yhteistyöhön n sisällyttävä myös yhteisiä verkssa tapahtuvia timintja ja paikallisia timintja. Kuluja kannustetaan tekemään etwinning-prtaalin kautta yhteistä prjektityötä ennen liikkuvuustapahtumia ja niiden jälkeen. Lyhytkestisiin vaihtihin sallistuvien ppilaiden mukana n aina seurattava aikuisia, jtta vidaan varmistaa ppilaiden sujelu ja turvallisuus sekä tehkas ppiminen vaihdn aikana. Vaihtjen aikainen yhteinen prjektityöskentely tarjaa erimaalaisille ppilaille ja pettajille tilaisuuden tehdä yhteistyötä yhden tai useamman mlempaa sapulta kiinnstavan aiheen tiimilta. Tapahtumissa ppilaat ja pettajat hankkivat ja parantavat paitsi hankkeen aihetta tai aihealuetta kskevia taitja myös ryhmätyöskentelyyn, kulttuurien väliseen ppimiseen, ssiaalisiin suhteisiin, hanketimintjen suunnitteluun ja tteutukseen sekä tiet- ja viestintätekniikan käyttöön liittyviä taitja. Osallistuessaan yhteiseen prjektityöskentelyyn erimaalaisten kumppanikulujen ppilasryhmien kanssa ppilaat ja pettajat saavat tilaisuuden käyttää vieraita kieliä ja vat mtivituneempia ppimaan niitä. Ihannetapauksessa prjektityöskentely tetaan saksi kulujen säännöllisiä timintja ja sisällytetään sallistuvien ppilaiden petussuunnitelmaan. Oppilaille n annettava mahdllisuus sallistua prjektin kaikkiin vaiheisiin, myös sen suunnitteluun ja rganisintiin sekä timintjen arviintiin. PITKÄKESTOINEN OPPILASLIIKKUVUUS (2 12 KUUKAUTTA) Timinnn tavitteena n vahvistaa samaan strategiseen kumppanuushankkeeseen sallistuvien kulujen välistä yhteistyötä. Liikkuvuustimintjen n liityttävä kiinteästi strategisen kumppanuushankkeen tavitteisiin ja ltava sa hankesuunnitelmaa. Kuluja kannustetaan tekemään etwinning-prtaalin kautta yhteistä prjektityötä ennen liikkuvuustimintja ja niiden jälkeen. Näiden timenpiteiden avulla vidaan maksimida timintjen vaikutus sallistuviin kuluihin. Timint lisää ppilaiden ymmärrystä eurppalaisten kulttuurien ja kielten mninaisuudesta ja auttaa heitä hankkimaan henkilökhtaisen kehityksensä edellyttämää saamista. Strategisessa kumppanuushankkeessa mukana levien kulujen tulee laatia yhdessä pintspimuksia (Learning Agreement), tunnustaa ulkmaisessa kumppanikulussa suritetut pinnt ja vahvistaa yleissivistävän kulutuksen eurppalaista ulttuvuutta. Timint tarjaa myös arvkkaan kansainvälisen pedaggisen kkemuksen liikkuvuutta rganisiville ja tteuttaville pettajille. Oppilaiden valinnan surittavat kulut. Oppilaiden n ltava vähintään 14-vutiaita ja piskeltava kkpäiväisesti strategiseen kumppanuushankkeeseen sallistuvassa kulussa. Valituksi tulleet ppilaat vivat viettää 2 12 kuukautta vastaanttavassa kulussa ja ulkmaisessa isäntäperheessä. 298

299 Liite I Strategiset kumppanuushankkeet Kuluja ja isäntäperheitä kannustetaan vastavuriseen ppilasvaihtn, mutta tämä ei le pakllista. Kaikkien ppilasliikkuvuuteen sallistuvien kulujen, ppilaiden sekä heidän vanhempiensa ja isäntäperheidensä n syytä tutustua ppilasliikkuvuutta kskevaan ppaaseen, jka auttaa timinnn tteuttamisessa ja sallistuvien ppilaiden turvallisuuden ja hyvinvinnin takaamisessa. Oppaassa täsmennetään sallistujien tehtävät ja vastuualueet ja annetaan heille hjeita ja tarvittavat mallit ja lmakkeet. Englanninkielinen pas n saatavilla Eurpa-sivustlla ja käännettynä kansallisten timistjen verkksivuilla. VERKKOKIELIVALMENNUSTUKI Osallistujat, jtka surittavat strategisen kumppanuushankkeen yhteydessä pitkäkestisen liikkuvuusjaksn (2 12 kuukautta), vivat saada kielivalmennusta. Kmissi ttaa asteittain käyttöön verkkkielivalmennustuen hjelmakauden aikana. Verkktuen avulla vidaan arviida valituiksi tulleiden ppilaiden tait ulkmaanpintjen aikana käytettävässä kielessä. Palvelu tarjaa tarvittaessa myös mahdllisuuden parantaa kielitaita ennen liikkuvuusjaksa ja/tai sen aikana. Kuluille tarkitettu verkkkielivalmennustuki järjestetään seuraavasti: Kansalliset timistt myöntävät kuluille verkkpalvelun käyttöikeuksia Eurpan kmissin määrittämien yleisten kriteerien mukaisesti. Valinnan jälkeen kaikki verkkpalvelun piiriin kuuluvat ppilaat (kieltä äidinkielenään puhuvia lukuun ttamatta) surittavat verkssa kielikkeen, jssa arviidaan heidän taitnsa piskelun aikana käytettävässä kielessä. Tulkset timitetaan ppilaalle ja kululle. Kulut jakavat verkkkielikurssien käyttöikeudet niiden lukumäärän ja tarpeiden mukaan. Liikkuvuusjaksn päätteeksi ppilaat surittavat tisen kielikkeen, jssa arviidaan vieraan kielen taidn parantuminen. Verkkkielivalmennustuesta kerrtaan lisää Eurpan kmissin ja kansallisten timistjen verkksivuilla. Js kieli ei kuulu kmissin tarjaman palvelun piiriin, tarkitukseen vidaan myöntää erillistä kielivalmennustukea. KOULUTUSORGANISAATIOIDEN HENKILÖSTÖ JA NUORISOTYÖNTEKIJÄT HENKILÖSTÖN YHTEISET LYHYTKESTOISET KOULUTUSTAPAHTUMAT (KOLMESTA PÄIVÄSTÄ KAHTEEN KUUKAUTEEN) Tämä timint tarjaa strategiseen kumppanuushankkeeseen sallistuville rganisaatiille mahdllisuuden järjestää petus- ja kulutushenkilöstölle tai nuristyöntekijöille lyhyitä kulutustapahtumia, jtka liittyvät strategisen kumppanuushankkeen aihepiiriin tai timintakenttään. Tapaamisia järjestetään erimaalaisista työntekijöistä kstuville pienryhmille, jtta maksimidaan niiden vaikutus kuhunkin sallistujarganisaatin. Tapahtumat vivat lla esimerkiksi pintvierailuja, jissa yhdistyvät käynnit asianmaisissa rganisaatiissa, erilaiset esitykset, keskustelutyöpajat ja kurssit. Tapahtumissa n ltava tasapulinen määrä kansainvälisiä ja ktimaisia sallistujia. OPETUS- JA KOULUTUSTEHTÄVÄT (2 12 KUUKAUTTA) Timinnn tavitteena n vahvistaa samaan strategiseen kumppanuushankkeeseen sallistuvien rganisaatiiden välistä yhteistyötä. Sen avulla työntekijät saavat lisää tietja eurppalaisista kulutusjärjestelmistä ja ppivat ymmärtämään niitä paremmin, ja he vivat sen kautta myös hankkia ammatillista saamista ja tietja menetelmistä ja käytännöistä ja jakaa niitä. Yleissivistävän kulutuksen, krkeakulutuksen, ammatillisen kulutuksen ja aikuiskulutuksen pettajat, prfessrit ja muu petushenkilöstö, jtka työskentelevät strategiseen kumppanuushankkeeseen sallistuvassa ppilaitksessa tai krkeakulussa, vivat lähteä 2 12 kuukaudeksi ulkmaille pettamaan kumppanippilaitksessa tai krkeakulussa tai harjittamaan ammattitimintaa muussa maan alaansa liittyvässä kumppanirganisaatissa. 299

300 Ohjelmapas He vivat esimerkiksi työskennellä ppilaitksessa/kulutuskeskuksessa, tai muussa rganisaatissa (kuten yrityksessä, kansalaisjärjestössä tai petusviranmaisten palveluksessa), sallistua täydennyskulutuskurssille tai seminaariin (esimerkiksi pettajankulutus- tai tutkimuslaitksessa) tai surittaa yrityksessä harjittelu- tai työssäppimisjaksn. Lähettävän ppilaitksen n taattava valintaprsessin ikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys ja avimuus, kehitettävä timinnn sisältöä sallistujan kanssa ja varmistettava, että tällainen pitkäkestinen liikkuvuusjaks ulkmailla tunnustetaan sekä ppilaitksen sisällä että mahdllisuuksien mukaan sen ulkpulella. Krkeakulujen petus- ja kulutustehtävissä lähettävät ja vastaanttavat rganisaatit vivat lla seuraavanlaisia: Kun työntekijä lähtee surittamaan pitkäkestista petustehtävää, lähettävänä rganisaatina vi lla mikä tahansa sallistujarganisaati, mutta vastaanttavan rganisaatin n ltava kumppaniryhmään sallistuva krkeakulu. Kun työntekijä lähtee hankkimaan pitkäkestista kulutusta, lähettävän rganisaatin n ltava kumppaniryhmään sallistuva krkeakulu, mutta vastaanttavana rganisaatina vi lla mikä tahansa kumppaniryhmään sallistuva rganisaati. Lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin n sijaittava eri maissa, eikä vastaanttava maa saa lla sallistujan asuinmaa. Strategisessa kumppanuushankkeessa mukana levat rganisaatit laativat yhdessä liikkuvuusspimuksia, tunnustavat ulkmaisessa kumppanirganisaatissa suritetun työn ja vahvistavat kulutuksen eurppalaista ulttuvuutta. Timint tarjaa myös arvkkaan kansainvälisen kkemuksen henkilöille, jtka rganisivat ja tteuttavat liikkuvuustiminta lähettävässä ja vastaanttavassa rganisaatissa. NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUS (2 12 KUUKAUTTA) Nuristyöntekijät saavat kkemusta tisen maan työskentely-ympäristöstä, mikä lisää heidän ammatillista, henkilökhtaista ja mnikulttuurista saamistaan. Nuristyöntekijät vivat työskennellä ulkmailla 2 12 kuukautta ja sallistua aktiivisesti vastaanttavan rganisaatin päivittäiseen työhön. Samalla heidän ammattitaitprfiilinsa mnipulistuu. Tällaisten liikkuvuusjaksjen tavitteena n myös vahvistaa sallistujarganisaatiiden valmiuksia tarjamalla niille uusia näkökulmia ja kkemuksia. Liikkuvuusjaks vidaan surittaa jk yksittäisenä henkilövaihtna (jllin yksi työntekijä lähetetään vastaanttavaan rganisaatin) tai kahden kumppanirganisaatin vastavurisina kahden nuristyöntekijän (saman- tai eriaikaisina) vaihtina. VERKKOKIELIVALMENNUSTUKI Osallistujat, jtka surittavat strategisen kumppanuushankkeen yhteydessä pitkäkestisen liikkuvuusjaksn, vivat saada kielivalmennusta. Kmissi ttaa asteittain käyttöön verkkkielivalmennustuen hjelmakauden aikana. Verkktuen avulla vidaan arviida valituiksi tulleen henkilöstön ja nuristyöntekijöiden tait ulkmaanpintjen aikana käytettävässä kielessä. Palvelu tarjaa tarvittaessa myös mahdllisuuden parantaa kielitaita ennen liikkuvuusjaksa ja/tai sen aikana. Henkilöstölle ja nuristyöntekijöille tarkitettu verkkkielivalmennustuki järjestetään seuraavasti: Kansalliset timistt myöntävät rganisaatiille verkkpalvelun käyttöikeuksia Eurpan kmissin määrittämien yleisten kriteerien mukaisesti. Valinnan jälkeen kaikki verkkpalvelun piiriin kuuluvat sallistujat (kieltä äidinkielenään puhuvia lukuun ttamatta) surittavat verkssa kielikkeen, jssa arviidaan heidän taitnsa piskelun aikana käytettävässä kielessä. Tulkset timitetaan sallistujalle. Organisaatit jakavat verkkkielikurssien käyttöikeudet niiden lukumäärän ja tarpeiden mukaan. Liikkuvuusjaksn päätteeksi sallistujat surittavat tisen kielikkeen, jssa arviidaan vieraan kielen taidn parantuminen. Verkkkielivalmennustuesta kerrtaan lisää Eurpan kmissin ja kansallisten timistjen verkksivuilla. Js kieli ei kuulu kmissin tarjaman palvelun piiriin, tarkitukseen vidaan myöntää erillistä kielivalmennustukea. 300

301 Liite I Strategiset kumppanuushankkeet 301

302 Ohjelmapas KANSAINVÄLISET NUORISOALOITTEET Nurisalan strategisilla kumppanuushankkeilla vidaan tukea myös eurppalaisten nurisalitteiden kehittämistyötä. Tällaisten alitteiden tavitteena n situttaa nuria yhteiskuntaan ja luda heihin yrittäjähenkeä. Alitteiden tteuttajina n vähintään kaksi nurisryhmää eri maista. Alitteiden aiheina vivat lla muun muassa yhteiskunnallisten yritysten, yhdistysten, kerhjen tai kansalaisjärjestöjen (tai niiden verkstjen) perustaminen, yrittäjyyskasvatusta (etenkin yhteiskunnallista yrittäjyyttä sekä tiet- ja viestintätekniikan käyttöä) kskevien kurssien ja kulutusjaksjen kehittäminen, tiedtus, medialukutait, valistustimet tai timet, jilla lisätään nurten situtumista kansalaisina (esimerkiksi keskustelutilaisuudet, knferenssit, tapahtumat, kuulemiset ja EU- aiheita kskevat alitteet), paikallisyhteisöjen hyväksi tteutettavat timet (esim. ikääntyneiden, vähemmistöryhmien, maahanmuuttajien, vammaisten ja muiden haavittuvassa asemassa levien ryhmien tukeminen), taide- ja kulttuurialitteet (kuten näytelmät, näyttelyt, musiikkiesitykset ja keskustelufrumit). Nurisalite n nurten itsensä käynnistämä, suunnittelema ja tteuttama hanke. Se antaa nurille mahdllisuuden testata ideitaan hankkeissa, jiden suunnitteluun ja tteuttamiseen he vivat sallistua aktiivisesti. Nurisalitteeseen sallistuminen n merkittävä arkippimisen mut. Nurisalitetta tteuttaessaan nurilla n mahdllisuus vastata missa yhteisöissään ilmeneviin erityisiin haasteisiin tai ngelmiin. He vivat keskustella valitsemastaan aiheesta ja phtia sitä eurppalaisessa timintaympäristössä ja malta saltaan myötävaikuttaa Eurpan yhdentymiseen. Nurisalitteen n ltava kansainvälinen, eli kahden tai useamman erimaalaisen ryhmän nurisalitteiden mudstama verkst. Yhteistyö eurppalaisten kumppaneiden kanssa perustuu samanlaisiin tarpeisiin tai kiinnstuksen aiheisiin, ja sen tavitteena n jakaa tieta käytännöistä ja ttaa ppia ikätvereilta. Nurisalitteiden kautta suuri jukk nuria vi lla kekseliäs ja luva massa päivittäisessä elämässään. He saavat mahdllisuuden puhua mista tarpeistaan ja mielenkiinnnkhteistaan paikallistaslla, mutta he vivat myös nstaa esille mia yhteisöjään kskettavia haasteita. Nuret vivat kkeilla ideitaan laittamalla vireille, suunnittelemalla ja tteuttamalla hankkeen, jka kskettaa erilaisia elämänalueita. Nurisalitteet vivat myös jhtaa itsensä työllistämiseen tai yleishyödyllisen, vitta tavittelemattman tai nurisalan yhdistyksen, järjestön tai muun tämäntapaisen rganisaatin perustamiseen. Eurppalaisia nurisalitteita tteuttavien nurten tukena vi timia hjaaja. Ohjaaja n tukihenkilö, jlla n kkemusta nuristyöstä ja/tai nurisalitteista ja jka työskentelee nurisryhmän parissa, edistää ppimisprsessia ja tukee nurten sallistumista. Ohjaajan rli vaihtelee nurisryhmän tarpeiden mukaan. Ohjaaja pysyttelee nurisalitteen ulkpulella mutta tukee nurisryhmää hankkeen valmistelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa ryhmän tarpeiden mukaan. Ohjaaja pyrkii varmistamaan ppimisprsessin hyvän laadun ja tarjaa jatkuvaa tukea, jnka tarkitus n auttaa ryhmää ja yksilöitä saavuttamaan hyviä tulksia. Ohjaaja ei le prjektipäällikkö, knsultti/neuvnantaja, hanketta tteuttavan ryhmän jäsen, ammattikuluttaja/asiantuntija, jka tarjaa vain teknistä tukea jllakin erityisalueella, eikä hän le hankkeen laillinen edustaja. Js nurisalitetta tteuttavat nuret vat alaikäisiä, hjaajan antama tuki n pakllinen. 302

303 Liite I Strategiset kumppanuushankkeet ESIMERKKEJÄ STRATEGISISTA KUMPPANUUSHANKKEISTA JOUSTAVIEN OPPIMISVÄYLIEN EDISTÄMINEN Käytännön tiedn ja tereettisen tiedn integrinti krkeakulujen petussuunnitelmiin vi tarjta piskelijille mahdllisuuksia hankkia taitja, jita työmarkkinilla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa ja jtka parantavat heidän tulevia työllistymisnäkymiään. Tässä strategisessa kumppanuushankkeessa tuetaan yritysten ja krkeakulupiskelijiden ja henkilöstön hankeperustaista yhteistyötä, jssa kumppaniryhmään sallistuvat krkeakulut laativat kattavaan tarveanalyysiin perustuvan yhteisen petussuunnitelman ja testaavat ja mukkaavat sitä tsielämän kansainvälisyyteen phjautuvaa lähestymistapaa käyttäen. Tämä tarkittaa myös petus- ja ppimistimintja, kuten krkeakulujen ja yritysten välistä henkilöstövaihta, sekä integritua ( sisäänrakennettua ) liikkuvuutta. Siinä piskelijat sallistuvat yhteiseen hjelmaan, jnka sia pettavat eri kumppanit eri paikissa. Lpputulksena tteutetaan yhteinen petussuunnitelma ja levitetään se ryhmän ulkpulisille rganisaatiille. Kumppaniryhmä kstuu krkeakuluista ja yrityksistä (jtka vivat lla myös pk-yrityksiä ja yhteiskunnallisia yrityksiä), jtta varmistetaan tarvittava saaminen ja yhteisen petussuunnitelman puitteissa hankittujen taitjen riittävyys. INTEGROITU ALUEELLINEN/PAIKALLINEN KEHITTÄMISTYÖ Integridut paikalliset/alueelliset kehittämissuunnitelmat vivat hyötyä valtavasti siitä, että niissä vat mukana kaikki sidsryhmät. Tässä strategisessa kumppanuushankkeessa laaditaan, testataan ja tteutetaan innvatiivisia kurssikknaisuuksia, jilla vidaan täydentää kumppanikrkeakulujen petussuunnitelmia niin, että ne vivat myöntää kaksistdistuksia tai kaksistutkintja. Hankkeeseen sallistuu keskeisiä sidsryhmiä, jtka seuraavat hanketta tiiviisti erityisesti hjausryhmän välityksellä. Näin varmistetaan, että paikallisten/alueellisten timijiden tarpeet tetaan asianmukaisesti humin. Hankkeeseen kuuluu myös petus- tai ppimistimintja, kuten krkeakulujen välistä henkilöstövaihta ja piskelijiden mnimutliikkuvuutta. Lpputulksena n kurssikknaisuuksien sisällyttäminen petussuunnitelmaan ja mahdllisuus saada kaksistdistus tai surittaa kaksistutkint. Kumppaniryhmässä n mukana krkeakuluja sekä paikallisia timijita ja viranmaisia. Kkemattmammat kumppanit vivat tulla tteutettaviin timintihin mukaan vähitellen, mutta viimeistään hankkeen viimeisenä vunna kaikki kumppanit vat mukana kk timintkknaisuudessa. LUOVUUS JA INNOVOINTI Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) jutuvat vastaamaan ammattitaidn kehittämistä ja innvintia kskeviin haasteisiin ilman, että niillä n välttämättä riittävästi resursseja tai strategista näkemystä selviytyä ankarasta kilpailusta markkinilla. Tämä strateginen kumppanuushanke tukee luvan ja innvatiivisen kulttuurin leviämistä pienyritysten sisällä. Yrityksiin siirretään ja niissä käytetään menetelmiä, työvälineitä ja käsitteitä, jtka auttavat kehittämään yritysten rganisaatita ja lumaan uusia tutteita. Luvilta alilta ja krkeakuluista tulevat kumppanit pettavat muita kumppaneita sveltamaan rganisaatiissaan menestyksekkäästi luvaa ajattelua ja lisäämään innvinti- ja muutsvalmiuksiaan. Knkreettisena tulksena vivat lla esimerkiksi räätälöidyt luvuus- ja innvintisuunnitelmat, jtka perustuvat aiempien menestystapausten ja tutkimusmenetelmien analysintiin. Kumppanuuteen sallistuu luvien aljen timijita, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, työnantajajärjestöjä, kauppa- ja tellisuuskamareita sekä käsitellisuusyhdistyksiä. 303

304 Ohjelmapas KOULUTUKSEN LAATU Jukk Rutsin, Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan paikallisia kuluviranmaisia n laatinut yhdessä ehdtuksen strategisesta kumppanuushankkeesta. Nämä paikallisviranmaiset havaitsivat, että lunnntieteiden, matematiikan ja teknillisten aineiden petuksen laatua li tarpeen parantaa. Ne suunnittelivat hankkeen kehittääkseen yhteiset puitteet, jilla tuetaan näitä aineita piskelevia nuria. Hankkeen tavitteena n parantaa matemaattis-lunnntieteellisten aineiden petuksen laatua ja lisätä niiden piskelua tisen asteen ppilaitksissa ja krkeakuluissa. Hankkeen vetäjinä n kaksi paikallisviranmaista, ja siihen sallistuvat kaikki alemman ja ylemmän perusasteen kulut kyseisillä alueilla. Paikallisviranmaiset vat kutsuneet mukaan lisäksi muita yhteistyökumppaneita paikallisista yhteisöistä: ylipistja, mediakeskuksen sekä useita yrityksiä ja teknlgia-, lunnntiede- ja ympäristöalan yritysten järjestöjä. Hanketimintihin sisältyy sallistujarganisaatiiden välistä henkilöstövaihta, jnka tavitteena n vaihtaa kkemuksia ja hyviä käytäntöjä. Kumppaneilla n yhteistä materiaalia ja yhteisiä resursseja, ja ne laativat mnialaisia matemaattisten, lunnntieteellisten ja teknillisten aineiden työkknaisuuksia, jita testataan/käytetään ala- ja yläkuluissa. Yrityspulelta tulevat kumppanit kutsuvat kululukkia pintkäynneille, jtta ppilaat saisivat käsityksen siitä, miten heidän ppimiaan aineita svelletaan käytännössä. Ylipist-piskelijat auttavat ppilaita tarjamalla ylimääräistä henkilökhtaista piskeluapua eri aineissa, timivat esikuvina ja mtivivat piskelemaan lunnntieteellisiä ja teknillisiä aineita. Hankkeen tulksena n krkeakulujen välinen yhteistyö pettajien peruskulutuksessa, muu pedagginen yhteistyö ja sallistuvien kulujen uudet yhteishankkeet. TUTKINNON SUORITTANEIDEN OSUUDEN KASVATTAMINEN Mnien maiden suurina haasteina vat krkea-asteen tutkinnn surittaneiden suuden kasvattaminen ja krkeakulupinnista valmistumisen helpttaminen. Tämä strateginen kumppanuushanke tukee sellaisten väylien kehittämistä, jtka helpttavat krkeakulutukseen siirtymistä ja lppututkinnn surittamista. Hankkeen erityisenä khderyhmänä vat niin santut epätyypilliset piskelijat, jtka tulevat esimerkiksi aliedustetuista ryhmistä tai heikista lähtökhdista. Hanketta tteutetaan siirtämällä ja testaamalla aivan uudenlaisia timintatapja. Kumppanuudessa testataan krkeakulujen, lukiiden ja tisen asteen ammatillista kulutusta tarjavien ppilaitsten yhteistyönä, miten tietyistä lähtökhdista tuleville tisen asteen piskelijille vidaan tarjta valmennusta ja hjausta ennen krkeakulutukseen siirtymistä. Hankkeessa testataan myös, miten tällaisia piskelijita vidaan seurata ja tukea etenkin räätälöidyillä palveluilla (esimerkiksi hjaus, neuvnta ja valmennus), jiden tavitteena n estää pintjen keskeyttäminen ja kannustaa valmistumaan dtetussa aikataulussa. Hankkeeseen sallistuu krkeakuluja sekä tisen asteen yleissivistävää ja ammatillista kulutusta tarjavia ppilaitksia sen varmistamiseksi, että piskelijille tarjtut palvelut vat riittäviä ja vastaavat havaittuja tarpeita. Hankkeeseen kuuluu myös petus- tai ppimistimintja, kuten piskelijiden mnimutliikkuvuutta. Lpputulksena n mallin mukauttaminen, sen käyttö sallistuvissa krkeakuluissa ja saattaminen myös kumppaniryhmän ulkpulisten rganisaatiiden ja varsinkin muiden kulutuksen tarjajien sekä keskeisten päättäjien tietn. INNOVOINTI Tässä strategisessa kumppanuushankkeessa autetaan kehittämään uusia pedaggisia timintatapja ja varsinkin verkkppimisen välineitä sekä verkssa tarjttavia yhteistyöalustja, jiden avulla ppilaat, piskelijat ja pettajat vivat piskella, pettaa ja luda yhteisiä kurssisisältöjä. Ylipistjen, kulujen, tutkimuslaitsten ja/tai yritysten yhteistyönä kehitetään työkaluja, jita kulut ja krkeakulut käyttävät eri asteilla tiettyjen ppiaineiden petuksessa ja ppimisessa. Tutkimuslaitksilla ja/tai yrityksillä n keskeinen tehtävä työkalujen kehittämisessä tai sisällön muuttamisessa tarkituksenmukaisemmaksi ja knkreettisemmaksi. Lisäksi järjestetään intensiivikursseja, jilla hankkeen sana kehitettyjä työkaluja testataan piskelijiden ja pettajien kanssa. Henkilöstölle järjestetään myös yhteisiä kulutustapahtumia, jissa pettajia kulutetaan käyttämään näitä uusia työkaluja. KIELITAITO Tässä mnialaisessa strategisessa kumppanuushankkeessa tuetaan perheitä, jissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä. Hankkeessa kehitetään lapsille tarkitettua kielellistä tukimateriaalia, jnka tarkituksena n sittaa heille, että kahden tai useamman kielen saaminen n sekä luntainen arv että knkreettisesti hyödyllinen tait. 304

305 Liite I Strategiset kumppanuushankkeet Hankkeen khderyhmänä vat kaikki kaksikielisten perheiden parissa työskentelevät sidsryhmät, jtka vivat välittää tiedn hankkeessa kehitetystä tukimateriaalista tällaisille perheille. Hankkeessa testataan, kuinka tehkkaasti sekä lukkaympäristössä että arkippimisessa käytetyt pedaggiset lähestymistavat vahvistavat mnikielisten lasten kielitaita. Kumppanuudessa n mukana ylipist, useita kuluja, pk-yritys, kansalaisjärjestö sekä aikuisppilaitsten liitt. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Kyseessä n mnialainen hanke, jnka tavitteena n luda yhteinen visi siitä, miten tiet- ja viestintätekniikka vi auttaa tarjamaan elinikäistä ppimista kaikille tsielämän tapahtumia ja ivalluksia hyödyntäen. Tiet- ja viestintätekniikkaa käytetään Eurpassa yhä enemmän ppimistarkituksiin. Jtta kk sen tarjamaa ptentiaalia vitaisiin hyödyntää ja jtta se vauhdittaisi taludellista ja yhteiskunnallista muutsta EU:ssa, n kuitenkin siirryttävä hajanaisista pilttihankkeista jäsenneltyyn timintaan ja järjestelmien käyttöönttn. Tässä kumppanuudessa n mukana useita krkeakuluja ja saamisjärjestöjä, jtka timivat useilla eri kulutusalilla. ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Jukk espanjalaisia, prtugalilaisia, italialaisia ja tšekkiläisiä paikallisviranmaisia n mudstanut kumppanuushankkeen selvittääkseen kulupudkkuuden syitä alueillaan ja kehittääkseen ngelmaan uusia ratkaisuja. Hankkeessa n mukana tisen asteen kuluja kyseisiltä alueilta sekä kaksi pettajankulutuslaitsta. Osapulet haluavat tarkastella kulupudkkuuden ngelmaa laajemmin ja selvittää useita nurten elämään liittyviä näkökhtia. Sen vuksi strategiseen kumppanuushankkeeseen n kutsuttu mukaan myös paikallisia nurisjärjestöjä ja vanhempainyhdistyksiä. Paikallisviranmaisilla n hankkeessa laaja ja mnialainen edustus: mukana n myös petusvirastja sekä nuris- ja ssiaalipalvelujen yksiköitä. Tavitteena n, että kullekin alueelle perustetaan pysyvä verkst, jssa eri timijat ja viranmaisyksiköt kehittävät yhdessä nurille tarkitettuja tehkkaita tukijärjestelyjä. Kumppanirganisaatiiden yhteistyöhön sisältyy säännöllisiä hankekkuksia sekä sähköinen yhteisö. Aluksi tutkitaan, miten laaja ilmiö kulupudkkuus kullakin alueella n, ja selvitetään sen syyt. Sen jälkeen yritetään löytää ja ttaa käyttöön tehkkaita keinja, jilla syrjäytymisvaarassa levia nuria vidaan tukea. Hankkeessa tehdään ppilaille, pettajille ja perheille suunnattuja kyselyitä, jiden tarkituksena n tutkia kulupudkkuuden syitä paikallisessa kntekstissa. Lisäksi järjestetään keskustelutilaisuuksia ja seminaareja, jissa käsitellään arkippimismahdllisuuksien vaikutusta ja mnia muita eri aiheita. Hankkeen tulksena laaditaan yhteiset menetelmät, jita käytetään kahdella khdealueella. Tukimateriaalina julkaistaan pettajille, kuluttajille ja paikallisviranmaisille tarkitettu pas. Kaikki tulkset ja materiaalit vat saatavilla hankkeen verkksivuilla ja paperijulkaisuna, ja niitä levitetään myös kullakin alueella järjestettävässä knferenssissa. Näin hankkeessa kehitetyt menetelmät ja resurssit saadaan muidenkin kulujen ja paikallisviranmaisten käyttöön. TASAPUOLISUUS JA OSALLISTAMINEN Nurisjärjestöt, eri laitkset, kulut, ammatillisen kulutuksen tarjajat sekä työelämän ja kulutuksen ulkpulella levien nurten ja kulupudkkaiden parissa työskentelevät viranmaiset pyrkivät yhdessä parantamaan menetelmiä, jilla yhä useampi nuri saadaan takaisin kulutuksen piiriin tai työelämään. Tämän strategisen kumppanuushankkeen yhteydessä järjestetään henkilöstön kansainvälisiä kkuksia, jissa vaihdetaan käytäntöjä ja suunnitellaan hanketta. Lisäksi nuristyöntekijöille tarjtaan tilaisuuksia työhön tutustumiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Hankkeessa ktaan myös alan tutkimustulksia, jista keskustellaan kansainvälisessä kkuksessa. Kkuksessa laaditaan lisäksi käsikirja ja suunnitellaan parannettujen menetelmien testausta ja arviintia. Varmistaakseen hankkeen jatkuvuuden ja sen tulsten levittämisen strategisen kumppanuushankkeen sapulet aikvat järjestää paikallisella, kansallisella sekä EU:n taslla knferensseja ja laatia yhdessä jatkstrategian. AVOIMET OPPIMISRESURSSIT Palmiehet vivat menettää henkensä tai lukkaantua työskennellessään palavien rakennusten sisällä sammutustehtävissä. Kulemaan jhtavat nnettmuudet vitaisiin välttää kehittämällä käytännön kulutusta, jka n räätälöity palavien rakennusten sisällä ilmeneviä vaaratilanteita varten. Tässä strategisessa kumppanuushankkeessa laaditaan ppimispaketti, jka perustuu viimeisimpiin menetelmiin ja teknlgiihin. Hankkeen lpputulksena n mnista eri sista kstuva sähköisen ppimisen hjelma, jka tarjaa lisäkulutusta sammutusstrategian ja taktiikan laadinnassa sammutustimenpiteen alkuvaihetta varten tarkituksena luda valmiudet npeaan ja tehkkaaseen timintaan. Sähköiseen ppimiseen yhdistyy käytännön harjituksia. Strategisen kumppanuushankkeen sapulina n pal- ja 305

306 Ohjelmapas pelastustimen yksiköitä, yleisestä turvallisuudesta vastaavia viranmaisia sekä tietenkin ammatillisen kulutuksen tarjajia. NUORTEN AKTIIVINEN OSALLISTUMINEN YHTEISKUNTAAN Sumalainen, saksalainen ja hllantilainen luki tekevät yhteistyötä etwinning-alustalla, kska niitä kaikkia kiinnstaa kuludemkratiaa kskevan hankkeen kehittäminen. Kyseiset kulut vat päättäneet hakea rahitusta strategisia kumppanuushankkeita kskevasta timesta. Hankkeen tavitteena n kehittää kulun jhtamista ttamalla pettajat, ppilaat ja myös vanhemmat mukaan kulun päätöksentekn. Hanke kestää klme vutta, ja sallistujakulut tarkastelevat vusittain, miten nämä ryhmät vat mukana kulun päätöksentessa ja miten niiden sallistumista päätöksentekn vitaisiin kumppaneilta saatujen kkemusten perusteella realistisesti lisätä. Kulujen jht, pettajat ja vanhemmat tukevat hanketta ja sallistuvat siihen aktiivisesti. Osallistuvat ppilaat saavat tilaisuuden timia itsenäisemmin ja ppia uusia kriittisen ajattelun taitja. Heidän n myös helpmpi ymmärtää vapauden, ikeuksien ja velvllisuuksien käsitteet. Lisäksi he phtivat, miten he vivat malta saltaan tehdä kulustaan itselleen tärkeämmän. Hanketimintjen kautta ppilaat saavat tilaisuuden tuda ilmi mielipiteitään, kuunnella muiden mielipiteitä, esittää keskustelussa perusteltuja väitteitä sekä kerta päätöksistä vetamalla päteviin perusteisiin. Hanketiminnt tapahtuvat sekä etwinning-sivustlla levassa TwinSpace-yhteistyötilassa että kasvtusten kahdessa kkuksessa, jhn jkaisesta kulusta sallistuu yksi ppilasryhmä pettajineen. Myös kulujen jht ja vanhempien edustajat sallistuvat kkuksiin. Kumppanit käyttävät etwinning-sivusta myös hankekkusten välillä kehittääkseen yhdessä hanketimintja, käydäkseen keskusteluja ja jakaakseen materiaalia. Oppilaat pitävät yhteistyöstä kertvaa blgisivusta, jlla he julkaisevat kuvia, päivittävät hanketimintja kskevia tietja ja esittävät mielipiteitään ja phdintjaan työn alla levista aiheista. Blgi, hankkeessa tteutetut petusta kskevat suunnitelmat ja ppimateriaalit sekä jitakin ppilastöiden tulksia julkaistaan etwinning-prtaalissa, ja niistä kttu materiaali tarjtaan muiden samanlaista hanketta suunnittelevien käyttöön. LAAJA-ALAISET TAIDOT / PERUSTAIDOT Aikuiskulutusrganisaatit kehittävät yhdessä paikallis- ja alueviranmaisten sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa ajantasaisia kulutusmateriaaleja hyödyntämällä uusia ja tarkituksenmukaisia kulutusmenetelmiä ja resursseja. Hankkeen tavitteena n parantaa muita heikmmassa asemassa levien aikuisryhmien (kuten maahanmuuttajien sekä vähäisen ammattitaidn ja heikn ssieknmisen aseman maavien aikuisten) laskutaita ja taluslukutaita. Kumppanirganisaatit testaavat erilaista tutettua materiaalia kuten petussuunnitelmia, kuluttajien käsikirjja, aikuispiskelijiden pintpaketteja/piskeluvälineistöä jnka sidsryhmät sitten vahvistavat. Khdennettu tulsten levitys n edellytys sille, että hankkeella n vaikutusta sekä aikuispiskelijiden saamiseen että paikallis- ja aluetaslla. Hanke vikin tarjta räätälöityjä piskelumahdllisuuksia muita heikmmassa asemassa leville ryhmille ja auttaa heitä integritumaan paikalliseen yhteisöön. OPPIMISTULOSTEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Kumppanuushankkeesta vi lla merkittävää hyötyä epävirallisen ja arkippimisen tunnustamisprsessissa. Kska kumppanirganisaatiiden tilanteet eravat tisistaan, strateginen kumppanuushanke tarjaa ajatusten ja kkemusten vaihdn kautta tilaisuuden analysida kumppaneiden nykytilannetta ja esittää niille tunnustamista kskevia susituksia. AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS JA AMMATILLISTUMINEN NUORISOTYÖSSÄ EU:n nurisstrategian painpisteiden innittama ryhmä kkeneita nuristyöntekijöitä n perustanut strategisen kumppanuushankkeen nuristyöstä viranmaistaslla vastaavien henkilöiden, nurisalan ajatushautmiden, nuristyöhön erikistuneiden kulutuslaitsten ja tutkijiden kanssa tarkituksena laatia aineista tueksi nuristyöntekijöille, jtka käsittelevät työssään nurten mielenterveyteen liittyviä seikkja. Hankkeen yhteydessä kaikki kumppanit kartittavat ja analysivat yhdessä tutkimuksen perustana levia keskeisiä käsitteitä. He järjestävät asiantuntijaseminaareja, kkuksia ja pintkäyntejä työnsä dkumentimiseksi sekä tapaamisia, jissa nuristyöntekijät, jilla n kkemusta nurista ja mielenterveysasiista, vivat vaihtaa hyviä käytäntöjä ja ajatuksia. Lpullisena tavitteena n julkaista hankkeen päätteeksi kirja ja jakaa sitä alan timijille. 306

307 Liite I Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla KAPASITEETIN VAHVISTAMINEN KORKEAKOULUTUKSEN ALALLA LISÄTIETOJA EU:N TUEN KATTAVUUDESTA HENKILÖSTÖKULUT Hakija arvii henkilöstön tarvittavan työmäärän seuraavien asiiden perusteella: henkilöstöryhmä, hankkeeseen käytettävien työpäivien määrä, timinnt, työsuunnitelma ja suunnitellut tutkset ja tulkset. Työpäiviin vivat kuulua viiknlput sekä lakisääteiset ja yleiset vapaapäivät. Budjettia arviitaessa työpäivien enimmäismäärä n 20 päivää kuukaudessa ja 240 päivää vudessa henkilöä khden. Budjettiarvi perustuu Erasmus+ -hjelman mukaisen henkilöstöä kskevan yksikkökustannusten tuen sveltamiseen. Se ei vaikuta tdellisiin palkanmaksukäytäntöihin, jtka määritellään kumppanispimuksessa ja jita edunsaajat sveltavat. Kapasiteetin vahvistamishankkeissa työskentelevä henkilöstö jakautuu neljään ryhmään: Organisaatin jhtajatasn työntekijät (henkilöstöryhmä 1) (jhtajat ja ylimmät virkamiehet) surittavat hanketimintjen hallintn ja krdinintiin liittyviä jhttehtäviä. Tutkijat, pettajat ja kuluttajat (henkilöstöryhmä 2) vat yleensä vastuussa akateemisista timinnista, jtka liittyvät petussuunnitelman tai kulutushjelman kehittämiseen, petus- ja kulutusmateriaalin kehittämiseen ja mukkaamiseen sekä kurssien tai kulutuksen valmisteluun ja pettamiseen. Asiantuntijat (henkilöstöryhmä 3) surittavat asiantuntijatehtäviä, jtka vivat liittyä esimerkiksi kirjanpitn, talushallintn tai kääntämiseen. Knsrtin kuulumattmien tahjen alihankintana surittamista ulkistetuista käännöspalveluista ja kielikursseista aiheutuvat kustannukset n lukiteltava alihankintakustannuksiksi. Hallinthenkilöstö (henkilöstöryhmä 4) (timist- ja asiakaspalvelutyöntekijät) n vastuussa sihteeri- ja muista hallinnllisista tehtävistä. Osallistujarganisaatit päättävät yhdessä hankkeessa työskentelevän henkilöstön tdellisista krvauksista, jtka rekrytinnista vastaavat rganisaatin jhtajatasn työntekijät vahvistavat. Krvaukset vat sa kumppanispimusta, jnka kumppanit allekirjittavat hankkeen alkaessa. MATKATUKI HENKILÖSTÖ Edunsaajakrkeakuluissa virallisen työspimuksen njalla työskentelevät ja hankkeessa mukana levat työntekijät henkilöstöryhmästä riippumatta (esim. rganisaatin jhtajatasn työntekijät, tutkijat, pettajat ja kuluttajat, asiantuntijat ja hallinthenkilöstö) vivat saada taludellista tukea matka- ja leskelukustannuksiin, mikäli matkustaminen n hankkeen tavitteiden kannalta välttämätöntä. Matkan tarkituksena n ltava jkin seuraavista: petus- ja kulutustehtävät, kulutus ja uudelleenkulutus (vain kumppanimaiden henkilöstö), hjelmien ja kurssien ajan tasalle saattaminen, käytännön harjittelu yrityksissä, tellisuuslaitksissa ja krkeakuluissa (vain kumppanimaiden henkilöstö), hankehallintn liittyvät kkukset (esim. hallint-, krdininti-, suunnittelu-, seuranta- ja laadunhallintatimet), tulsten levittämiseen liittyvät työpajat ja vierailut. Matkjen pituus vi lla enintään klme kuukautta. MATKATUKI OPISKELIJAT Edunsaajakrkeakuluissa kirjilla levat piskelijat ns. lyhyttä sykliä surittavat, sekä 1. syklin (kandidaatti tai vastaava), 2. syklin (maisteri tai vastaava) ja 3. syklin (jatk-piskelijat) tutkinta surittavat vivat saada taludellista tukea matkaja leskelukustannuksiin, mikäli matkustaminen tukee hankkeen tavitteiden saavuttamista. Opiskelijiden matkjen n khdistuttava jhnkin sallistujarganisaatin tai jnkin sallistujarganisaatin alaisuudessa timivaan muuhun rganisaatin. 307

308 308 Ohjelmapas

309 Liite I Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla Matkat n tarkitettu ennen kaikkea kumppanimaiden piskelijille, ja niiden tarkituksena n ltava jkin seuraavista: Timint piskelujaks kumppanimaan krkeakulussa, piskelujaks hjelmamaan krkeakulussa (vain kumppanimaiden piskelijille), sallistuminen hjelma- tai kumppanimaan krkeakulussa järjestettyyn intensiivikurssiin, harjittelu kumppanimaan yrityksessä, tellisuuslaitksessa tai krkeakulussa, harjittelu hjelmamaan yrityksessä, tellisuuslaitksessa tai krkeakulussa (vain kumppanimaiden piskelijille), sallistuminen lyhytkestisiin timintihin, jtka liittyvät hankkeen hallintn (esim. hjauskmiteat, krdinaatikkukset, laadunhallintatimet). Kest Vähintään 2 viikka, enintään 3 kuukautta Enintään 1 viikk Js piskelijan matkan tarkituksena ei le jkin edellä mainituista, vaaditaan timeenpanvirastn etukäteislupa. LAITTEET EU:n tukea vidaan käyttää laitehankintihin. Tukikelpisina kustannuksina vidaan pitää vain suraan hankkeen tavitteisiin liittyvien laitteiden hankinnasta aiheutuvia menja. Tällaisia hankintja vivat lla esimerkiksi (sähkö)kirjat ja aikakauslehdet, faksilaitteet, valkpilaitteet, tietkneet ja niiden heislaitteet (mukaan lukien kannettavat tietkneet ja tabletit), hjelmistt, petukseen tarkitetut kneet ja laitteet, labratritarvikkeet (petustarkitus), videprjektrit (laitteet) ja vide-hjelmat (hjelmistt), televisit, internetyhteyden asentaminen, yhteydet tietkantihin (kumppanuuden ulkpuliset elektrniset ja muut kirjastt) ja pilviin sekä laitteiden hult, vakuutukset, kuljetukset ja asentaminen. Laitteet n tarkitettu yksinmaan kumppaniryhmään kuuluville kumppanimaiden krkeakuluille, ja ne n asennettava niin npeasti kuin n käytännössä mahdllista. Laitteet n merkittävä sen krkeakulun maisuusluetteln, jhn ne n asennettu. Tämä krkeakulu n laitteiden aina mistaja. Laitteiden n ltava tarpeen hankkeen tavitteiden saavuttamiseksi, ja siksi ne n hankittava hankkeen täytäntöönpann alkuvaiheessa ja yleensä viimeistään 12 kuukautta ennen hankkeen päättymistä. Laitteita ei missään tapauksessa vida hankkia hjelmamaiden krkeakuluihin tai rganisaatiihin tai kumppanimaiden ppilaitksiin, jtka eivät le krkeakuluja. Laitteiden vukraaminen vi lla tukikelpista, mutta vain pikkeustapauksissa ja asianmukaisesti perustelluissa lsuhteissa ja edellyttäen, että vukraaminen ei jatku hankespimuksen päättymisen jälkeen. Erasmus+ -hjelman kapasiteetin vahvistamistimen erityislunteen vuksi humin tetaan laitteiden kknaishankintahinta eikä niiden pistarva. Kun laitehankintakustannukset ylittävät eura ja alittavat eura, edunsaajien n pyydettävä tarjukset vähintään klmelta laitetimittajalta ja valittava niistä kknaistaludellisesti edullisin sekä nudatettava avimuuden ja mahdllisten timeksisaajien tasapulisen khtelun periaatteita ja vältettävä eturistiriitja eura ylittävissä laitehankinnissa svelletaan kansallista lainsäädäntöä. Edunsaajat eivät saa jakaa laitehankintja pienempiin, kynnysarvn alittaviin spimuksiin. Hakijille humautetaan, että laitteiden hankkiminen ja timittaminen kumppanimaan krkeakululle n usein mnimutkainen prsessi, mikä n syytä ttaa humin suunnitteluvaiheessa. 309

310 Ohjelmapas ALIHANKINTA Alihankinta n tarkitettu sellaisiin hankkeeseen liittyviin yksittäisiin, aikasidnnaisiin tehtäviin, jita knsrtin jäsenet eivät vi itse surittaa. Alihankkijina vidaan käyttää ammatinharjittajina tai freelancereina timivia asiantuntijita. Alihankinnan n ltava erittäin satunnaista. Hankkeen tavitteiden saavuttamiseksi tarvittavan saamisen ja erityisasiantuntemuksen lisi löydyttävä knsrtin sisältä, ja niiden lisi määrättävä sen kknpan. Hankehallinttehtävien ulkistaminen alihankkijille ei siten le sallittua. Esimerkiksi seuraavanlaisia timintja vidaan teettää alihankkijilla (jlleivät edunsaajien työntekijät surita niitä): arviintitiminnt ja tarkastukset ICT-kurssit kielikurssit painaminen, julkaiseminen ja tiedn levitys käännöspalvelut verkksivustn suunnittelu ja ylläpit. Kaikissa tapauksissa alihankintana teetettävät timet n nimettävä hakemuksessa (ne n myös perusteltava lisätiedilla, ja hakemuksessa n selkeästi kerrttava, mikseivät edunsaajat vi itse surittaa niitä), ja arviitu summa n merkittävä budjettiin. Js alihankintaa ei le alun perin merkitty budjettiin, sitä varten n saatava timeenpanvirastn kirjallinen etukäteislupa hankkeen täytäntöönpann aikana. Kun alihankintakustannukset ylittävät eura ja alittavat eura, edunsaajien n pyydettävä tarjukset vähintään klmelta timittajalta ja valittava niistä kknaistaludellisesti edullisin sekä nudatettava avimuuden ja mahdllisten timeksisaajien tasapulisen khtelun periaatteita ja vältettävä eturistiriitja eura ylittävissä laitehankinnissa svelletaan kansallista lainsäädäntöä. Edunsaajat eivät saa jakaa alihankintja pienempiin, kynnysarvn alittaviin spimuksiin. Alihankinnan n perustuttava spimukseen, jssa n kuvailtava suritettava tehtävä ja ilmitettava sen kest. Spimukseen n sisällyttävä päiväys, hankenumer ja mlempien sapulten allekirjitus. Edunsaajien työntekijät eivät saa timia hankkeen alihankkijina. Alihankkijiden tdelliset matka- ja leskelukustannukset n ilmitettava alihankinnan budjettikhdassa, ne n perusteltava, ja niistä n esitettävä tsitteet. TALOUSRAPORTOINTI JA LOPULLISEN TUKIMÄÄRÄN LASKEMINEN Kunkin hankkeen suunniteltu budjetti sisältyy hankespimukseen, ja se n käytettävä spimuksen määräysten mukaisesti. Hankkeiden budjettikhtia vidaan kasvattaa siirtämällä määriä muista budjettikhdista enintään 10 prsenttia ilman etukäteislupaa; lupaa ei tarvita henkilöstö-, laite- ja alihankintakuluissa vaikka uusi summa ylittäisi enimmäismäärän. Js budjettikhtia halutaan kasvattaa enemmän kuin 10 prsenttia, timeenpanvirastlle n esitettävä kirjallinen pyyntö, jka jhtaa budjetin muutkseen. Js lisäys jhtaa henkilöstö-, laite- tai alihankintakustannusten enimmäismäärien ylittymiseen, pyyntöön ei sustuta. Timeenpanvirast pyytää tilastintitarkituksia varten raprtintivaiheessa kumppaneilta tietja saadusta yhteisrahituksesta. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Mahdllisesti suritettavia talusarviinteja ja/tai tilintarkastuksia varten edunsaajien n kyettävä perustelemaan seuraavat asiat ja esittämään niistä tsitteet: Työntekijän ja työnantajan välinen virallinen spimussuhde. Tdettavissa ja tdennettavissa levat ilmitetut työmäärät. Tehdystä työstä ja hankkeen tteuttamiseen käytetystä ajasta n esitettävä tdisteet (esim. läsnälluettelt, knkreettiset tutkset tai tutteet, paklliset tuntilistat). Menjen määriä ei tarvitse perustella. Talusraprtintivaiheessa hankkeen tilinpäätökseen n liitettävä jkaisen hankkeeseen palkatun henkilön salta asianmukaisesti täytetty henkilöstöspimus (Staff Cnventin), jka krdinaattrin n säilytettävä tsitteena. Kyseinen 310

311 Liite I Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla henkilö allekirjittaa ensin henkilöstöspimuksen, jnka hänen tavanmaisen työnantajappilaitksensa vastuuhenkilö (esimerkiksi dekaani) sitten allekirjittaa ja leimaa. Js työntekijä surittaa eri ryhmiin kuuluvia tehtäviä, kustakin tehtävätyypistä n allekirjitettava ma spimuksensa. Henkilöstöspimukseen n myös liitettävä tuntilistat, jista ilmenevät tehtävän surittamisajanjakst, työpäivien määrä näinä ajanjaksina, suritetut tehtävät (lyhyt kuvaus) suhteessa timintasuunnitelmaan. Työntekijä ja hänen tavanmaisen työnantajappilaitksensa vastuuhenkilö allekirjittavat tuntilistat. Tsitteita ei pidä lähettää yhdessä talusraprtin kanssa hankkeen päättyessä. Henkilöstöspimukset (tuntilistineen) n kuitenkin säilytettävä hankkeen tilinpäätöksen liitteinä. Tässä vaiheessa timeenpanvirast tdentaa tteutettujen timintjen tukikelpisuuden krdinaattrin timittaman raprtin perusteella (kats hankespimuksen liite Lppuraprtti (Final Reprt)). Js jstakin seikasta ilmenee epäselvyyksiä, timeenpanvirast saattaa pyytää timittamaan kaikki tsitteet. EU:n tdellinen tukisuus lasketaan kk hankkeelle uudelleen yksikkökustannusten perusteella ttaen humin tdellisuudessa käytetty henkilötyövima. EU:n suus henkilöstökustannuksista ei vi lla enempää kuin 110 prsenttia hankespimuksessa tai sen muutksissa ilmitetusta absluuttisesta määrästä. MATKA- JA OLESKELUKUSTANNUKSET Mahdllisesti suritettavia talusarviinteja ja/tai tilintarkastuksia varten edunsaajien n kyettävä perustelemaan seuraavat asiat ja esittämään niistä tsitteet: että matkat liittyvät suraan tiettyihin ja selvästi tdennettaviin, hankkeeseen liittyviin timintihin. että matkat tdella tehtiin (esimerkiksi lennn tarkastuskrtti, htellilaskut ja läsnälluettel). Tdellisia matkaja leskelukustannuksia ei tarvitse sittaa. Talusraprtintivaiheessa hankkeen tilinpäätökseen n liitettävä kustakin matkasta liikkuvuusraprtti (Individual Mbility Reprt), jka krdinaattrin n säilytettävä tsitteena. Kuhunkin liikkuvuusraprttiin n liitettävä tsitteet sen sittamiseksi, että matka tdella tehtiin (esimerkiksi matkaliput, lentjen tarkastuskrtit, laskut, kuitit ja läsnälluettelt). Matkan tdellisia kustannuksia ei tarvitse tdistaa. Tsitteita ei pidä lähettää yhdessä talusraprtin kanssa hankkeen päättyessä. Liikkuvuusraprtit n kuitenkin säilytettävä tilinpäätöksen liitteinä. Tässä vaiheessa timeenpanvirast tdentaa tteutettujen timintjen tukikelpisuuden krdinaattrin timittaman raprtin perusteella (kats hankespimuksen liite Lppuraprtti (Final Reprt)). Js jstakin seikasta ilmenee epäselvyyksiä, timeenpanvirast saattaa pyytää timittamaan kaikki tsitteet. EU:n tdellinen tukisuus lasketaan kk hankkeelle uudelleen yksikkökustannusten perusteella ttaen humin tsiasiassa liikkuneiden henkilöiden määrä. EU:n suus matka- ja leskelukuluista ei vi lla enempää kuin 110 prsenttia hankespimuksessa tai sen muutksissa ilmitetusta absluuttisesta määrästä. LAITTEET Mahdllisesti suritettavia talusarviinteja ja/tai tilintarkastuksia varten edunsaajien n kyettävä perustelemaan seuraavat asiat ja esittämään niistä tsitteet: Ilmitetut kulut vat tdettavissa ja tdennettavissa ja erityisesti n varmistettava, että ne n kirjattu edunsaajan kirjanpitn. Laitteet n asianmukaisesti merkitty asianmaisen rganisaatin tavaraluetteln. Tsitteita ei pidä lähettää talusselvityksen liitteinä. Seuraavat asiakirjat n kuitenkin säilytettävä hankkeen tilinpäätöksen liitteinä: Lasku(t) kaikista hankituista laitteista (hum. tilauksia, prfrmalaskuja, tarjuksia tai arviita ei pidetä tsitteina kustannuksista). Js eurn kynnys ylittyy, tarjusmenettelyä kskevat asiakirjat. Tällaisessa tapauksessa edunsaaja ei saa jakaa laitehankintja pienempiin yksittäisiin summiin jaettuihin spimuksiin. 311

312 Ohjelmapas Talusraprtintivaiheessa timeenpanvirast tteaa kustannukset krdinaattrin timittamien talusselvitysten (kululuetteliden) perusteella (kats hankespimuksen liite Lppuraprtti (Final Reprt)). Timeenpanvirastn henkilöstö perehtyy näihin luettelihin hulellisesti varmistaakseen kustannusten tukikelpisuuden. Js jstakin seikasta ilmenee epäselvyyksiä, timeenpanvirast saattaa pyytää timittamaan kaikki tsitteet. On kuitenkin syytä humata, että js laskun kknaismäärä n enemmän kuin eura, talusselvityksen liitteinä n timitettava tsitteina jäljennökset laskusta ja muista tarjuksista (ei alkuperäisiä asiakirjja). Tässä vaiheessa tukikelpiset laitekustannukset eivät vi lla enempää kuin 110 prsenttia hankespimuksessa tai sen muutksissa ilmitetusta absluuttisesta määrästä. ALIHANKINTA Mahdllisesti suritettavia talusarviinteja ja/tai tilintarkastuksia varten edunsaajien n kyettävä perustelemaan seuraavat asiat ja esittämään niistä tsitteet: virallisen spimuksen lemassal, tdettavissa ja tdennettavissa levat ilmitetut kustannukset ja etenkin niiden kirjaaminen edunsaajan kirjanpitn. Tsitteita ei pidä lähettää talusselvityksen liitteinä. Seuraavat asiakirjat n kuitenkin säilytettävä hankkeen tilinpäätöksen liitteinä: Laskut, alihankintaspimukset ja tilitteet. Js alihankkija n tehnyt matkja, matkaraprtit (liite) ja jäljennökset niihin liittyvistä matkalipuista, lennn tarkastuskrteista, laskuista ja kuiteista, tai js matka n tehty malla autlla, jäljennös kilmetrikrvausta kskevista sisäisistä määräyksistä. Tsitteiden tarkituksena n sittaa, mitkä vat matkan tdelliset kustannukset ja että matka tdella tehtiin. Js eurn kynnys ylittyy, tarjusmenettelyä kskevat asiakirjat. Tällaisessa tapauksessa edunsaaja ei saa jakaa alihankintakustannuksia pienempiin yksittäisiin summiin jaettuihin spimuksiin. Talusraprtintivaiheessa timeenpanvirast tteaa kustannukset krdinaattrin timittamien talusselvitysten (kululuetteliden) perusteella. Timeenpanvirastn henkilöstö perehtyy näihin luettelihin hulellisesti varmistaakseen kustannusten tukikelpisuuden. Js jstakin seikasta ilmenee epäselvyyksiä, timeenpanvirast saattaa pyytää timittamaan kaikki tsitteet. On kuitenkin syytä humata, että js alihankinnan arv n enemmän kuin eura, talusselvityksen liitteinä n timitettava tsitteina jäljennökset alihankintaspimuksesta ja muista tarjuksista (ei alkuperäisiä asiakirjja). Tässä vaiheessa tukikelpiset alihankintakustannukset eivät vi lla enempää kuin 110 prsenttia hankespimuksessa tai sen muutksissa ilmitetusta absluuttisesta määrästä. LOPULLISEN TUKIMÄÄRÄN LASKEMINEN Raprtintivaiheessa, kun hanke päättyy, EU:n tdellinen tukisuus lasketaan kk hankkeelle uudelleen yksikkökustannusten (palkat, matkat ja leskelukustannukset) ja tdellisten kustannusten (laitteet ja alihankinta) perusteella ttaen humin tsiasiassa tteutuneet timinnt. EU:n suus eri budjettikhdista ei vi lla enempää kuin 110 prsenttia hankespimuksessa tai sen muutksissa ilmitetusta absluuttisesta määrästä. 312

313 Liite I Kapasiteetin vahvistaminen krkeakulutuksen alalla MUITA TÄRKEITÄ SÄÄNTÖJÄ JA SUOSITUKSIA KUMPPANISOPIMUS Kumppanien n svittava hankkeen täytäntöönpana kskevista yksityiskhtaisista säännöistä, jtka n kirjattava hankkeen alkaessa allekirjitettavaan viralliseen kumppanispimukseen. Timeenpanvirastlle n timitettava jäljennös kumppanispimuksesta kuuden kuukauden kuluessa hankespimuksen allekirjittamisesta. Kumppanispimuksen n katettava hankkeen täytäntöönpann liittyvät rahitukselliset, tekniset ja ikeudelliset seikat, mukaan lukien kumppanien rlit ja tehtävät, budjettikysymykset (esimerkiksi yhteisrahitus, budjettierittely timinnittain ja kumppaneittain ja varjen siirta kskevat yksityiskhtaiset säännöt), henkilöstön palkkausplitiikka, matka- ja leskelukustannusten krvaussäännöt, raprtintimekanismit, ristiriitjen ratkaisumekanismit. OSALLISTUJAORGANISAATIOIDEN KOOSTUMUS JA MUUTOKSET Muutkset hankkeen edunsaajiin n ilmitettava timeenpanvirastlle, jlta n saatava etukäteishyväksyntä. Hankekumppaniryhmän muutksiin svelletaan seuraavia vaatimuksia: Js kumppaniryhmään liittyy uusi tuen edunsaaja, tarvitaan valtakirja, jnka vat allekirjittaneet krdinaattri ja uusi edunsaaja, sekä laillisten edustajien allekirjittamat hyväksyntäkirjeet kaikilta muilta edunsaajilta. Krdinaattrin n timitettava nämä asiakirjat timeenpanvirastlle pyynnön liitteenä. Js jku edunsaaja pistuu, tarvitaan krdinaattrin kirjallinen selvitys sekä pistuvan edunsaajan laillisen edustajan allekirjittama lupumiskirje. Js kumppaniryhmän vähimmäisvaatimukset eivät enää täyty, EACEA varaa ikeuden päättää spimuksen jatkamisesta. Js krdinaattrin yhteyshenkilö vaihtuu, tarvitaan kirjallinen vahvistus, jnka vat allekirjittaneet uusi yhteyshenkilö, krdinaattrin laillinen edustaja ja krdinaattrin aiempi yhteyshenkilö. TUKEEN OIKEUTTAMATTOMAT KUSTANNUKSET Tämän ppaan C-sassa lueteltujen tukeen ikeuttamattmien kulujen lisäksi seuraavat kustannukset eivät le tukikelpisia kapasiteetinvahvistamishankkeissa: seuraavankaltaiset laitteet ja tarvikkeet: hunekalut, kaikenlaiset mttriajneuvt, laitteet tutkimus- ja kehittämistarkituksia varten, puhelimet, matkapuhelimet, hälytysjärjestelmät ja varkaudenestjärjestelmät, tilista aiheutuvat kustannukset (esimerkiksi hankinta, lämmitys, hult, krjaukset), kiinteistön hankintaan liittyvät kustannukset, pistkustannukset. PAKOLLINEN ULKOINEN TILINTARKASTUS (TARKASTUSTODISTUS) Lppuraprtin ja sen pakllisten liitteiden mukana n lähetettävä ulkinen tilintarkastusraprtti (tarkastusmenettely II) talusselvityksestä ja sen taustalla levista tileistä. Tarkastuksen tarkituksena n antaa timeenpanvirastlle riittävät takeet sitä, että ment ja tult n ilmitettu lpullisessa talusraprtissa hankespimuksen asiaa kskevien ikeudellisten ja rahituksellisten määräysten mukaisesti. Edunsaajat vivat itse valita pätevän ulkisen tilintarkastajan, jka vi lla niiden lakisääteinen ulkinen tilintarkastaja, kunhan seuraavat kumulatiiviset vaatimukset täyttyvät: ulkisen tilintarkastajan n ltava edunsaajasta riippumatn, ulkisen tilintarkastajan n ltava pätevä surittamaan tilinpäätösten lakisääteisiä tilintarkastuksia sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jlla n pantu täytäntöön tilinpäätösten ja knsliditujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta annettu direktiivi tai muu tämän direktiivin krvaava Eurpan uninin säädös. 313

314 Ohjelmapas Klmannessa maassa sijaitsevan edunsaajan n nudatettava vastaavia tilintarkastusta kskevia kansallisia määräyksiä. TOSITTEET Timeenpanvirastlle n lähetettävä luettavat jäljennökset vaadituista tsitteista (ei alkuperäisiä tsitteita). Js jstakin seikasta ilmenee epäselvyyksiä, timeenpanvirast saattaa pyytää timittamaan kaikki tsitteet. Vaadittujen tdistusten timittaminen n lennainen sa spimusvelvitteita, ja yhden tai useamman asiakirjan timittamatta jättäminen vi jhtaa pyyntöön palauttaa vastaavat varat. Lppuraprtin liitteenä n lähetettävä jäljennökset kaikista alihankintaspimuksista ja laskuista, jiden lppusumma ylittää eura. Vähintään klmelta timittajalta n pyydettävä tarjus aina, kun laite- tai palveluhankinnan arv n yli eura, budjettikhdasta riippumatta. 314

315 Liite II Liite II Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen LIITE II: TULOSTEN LEVITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN Käytännön hjeita edunsaajille JOHDANTO Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen vat kein esitellä Erasmus+ -hankkeessa tehtyä työtä. Kun tulksista, kkemuksista, tutksista ja havainnista tiedtetaan sallistujarganisaatiiden ulkpulelle, EU:n sarahittamasta työstä vi hyötyä myös laajempi yhteisö ja samalla vidaan sittaa rganisaatiiden pyrkineen timillaan saavuttamaan Erasmus+ -hjelman tavitteet. Erasmus+ -hjelmassa pidetään erittäin tärkeänä hjelman ja kulutus- ja nurisplitiikan välistä yhteyttä. Jkainen hjelmasta tukea saava hanke auttaakin saltaan saavuttamaan hjelmassa määritellyt yleiset päämäärät kulutus- ja nurisjärjestelmien parantamiseksi ja uudistamiseksi. Tulsten levittäminen vaihtelee hankkeittain, ja siksi rganisaatiiden n tärkeää miettiä, millaiset levitystiminnt spivat juuri niille parhaiten. Pienissä hankkeissa tulsten levittäminen ja hyödyntäminen lisi suhteutettava timintjen laajuuteen. Liikkuvuushankkeessa n erilaiset tulstenlevitysvaatimukset kuin kumppanuushankkeessa. Tulsten levittämisja hyödyntämistiminnt lisääntyvät hankkeen kn ja strategisen merkityksen kasvaessa. Hakuvaiheessa hakijita pyydetään kertmaan tulsten levittämistä ja hyödyntämistä kskevat aikmuksensa tai suunnitelmansa, ja mikäli rahitusta myönnetään, kyseiset timinnt n myös tteutettava. Luvussa 1 määritellään jitakin keskeisiä termejä ja kerrtaan, mitä tulsten levittämisellä ja hyödyntämisellä vidaan saada aikaan ja miten ne auttavat saavuttamaan hankkeen yleiset tavitteet. Luvussa 2 kerrtaan lyhyesti Erasmus+ -edunsaajia kskevista tulsten levittämis- ja hyödyntämisvaatimuksista. 315

316 Ohjelmapas HANKETULOSTEN LEVITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN: MITÄ, MIKSI, KUKA, MILLOIN, MISSÄ JA MITEN? MITÄ LEVITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN TARKOITTAVAT? Levittämisellä tarkitetaan suunniteltua timintaa, jssa jaetaan tieta hjelmien ja hankkeiden tulksista tärkeimmille sidsryhmille. Sitä tehdään kun hjelmien ja hankkeiden tulkset tulevat saataville. Erasmus+ -hjelmassa siihen sisältyy hankkeen ansiista ja tulksista kertminen mahdllisimman laajasti. Hankkeesta tiedttaminen vaikuttaa jatkssa muihin rganisaatiihin ja parantaa saltaan hankkeen tteuttaneen rganisaatin julkisuuskuvaa. J hankkeen alussa n suunniteltava prsessi, jnka avulla hanketulksia vidaan levittää tehkkaasti. Siinä n ratkaistava, miksi, mitä, miten, millin, kenelle ja missä tulksia levitetään rahituskauden aikana ja sen jälkeen. Hyödyntämisellä tarkitetaan a) suunniteltua timintaa, jssa hjelmista ja alitteista saadut menestyksekkäät tulkset timitetaan asiaankuuluville päättäjille säännellyissä paikallisissa, alueellisissa, kansallisissa tai eurppalaisissa järjestelmissä, ja tisaalta b) suunniteltua timintaa, jssa yksittäiset lppukäyttäjät saadaan vakuuttuneiksi siitä, että niiden kannattaa ttaa hjelmista ja alitteista saadut tulkset käyttöön ja/tai sveltaa niitä. Erasmus+ -hjelmassa sillä tarkitetaan rahitettujen timintjen tarjaman ptentiaalin maksimintia siten, että tulksia käytetään hankkeen päättymisen jälkeenkin. On tettava humin, että hanketta tteutetaan sana kansainvälistä hjelmaa, jnka tavitteena n edistää elinikäistä ppimista ja tukea EU:n kulutus-, nuris- ja urheiluplitiikkaa. Tulksia lisi vitava mukata myös muiden tarpeisiin ja siirtää muille sa-alueille. Niiden pitäisi jatkua myös rahituskauden päättymisen jälkeen, ja niillä n vitava vaikuttaa tulevaan plitiikkaan ja käytäntöön. Levittäminen ja hyödyntäminen vat siis eri asiita mutta liittyvät tiiviisti tisiinsa. MITÄ OVAT TOIMINNON TULOKSET? Tulkset vat EU-rahitusta saaneen hankkeen saavutuksia. Tulstyypit vaihtelevat hanketyyppien mukaan. Tuls n tietyn hankkeen tuttama tute tai tuts, jka vidaan ilmaista määrällisesti. Ks. luettel khdasta Mitä vidaan levittää ja hyödyntää? nähdäksesi hankkeiden tulsten lukitukset. Jitakin hankkeiden tutksia vi lla vaikeaa ilmaista määrällisesti. Lisääntynyt tietisuus n esimerkki tällaisesta saavutuksesta. Tällaisia tulksia tulisi mitata mielipide- ja tyytyväisyyskyselyillä. MITÄ TARKOITETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA JATKUVUUDELLA? Vaikuttavuudella tarkitetaan tteutetun timinnn ja sen tulsten vaikutusta ihmisiin, käytäntöihin, rganisaatiihin ja järjestelmiin. Tulksia levittämällä ja hyödyntämällä vidaan maksimida kehitettyjen timintjen vaikutus siten, että ne vaikuttavat välittömiin sallistujiin ja kumppaneihin vielä vusienkin jälkeen. Myös muiden sidsryhmien saama hyöty n tettava humin, jtta seurausvaikutukset lisivat suuremmat ja hankkeesta saataisiin irti mahdllisimman paljn. Jatkuvuudella tarkitetaan, että hanke vi jatkua ja sen tulksia vidaan käyttää rahituskauden jälkeenkin. Hanketulksia vidaan tällöin hyödyntää pidemmällä aikavälillä esimerkiksi kaupallistamisen, akkreditinnin tai valtavirtaistamisen avulla. Kaikkia hankkeen sia tai tulksia ei ehkä vida hyödyntää jatkssa, mutta n tärkeää, että tulsten levittämistä ja hyödyntämistä pidetään etenevänä prsessina, jka ulttuu hankkeen kestn jälkeiseen aikaan ja tulevaisuuteen. MITKÄ OVAT TULOSTEN LEVITTÄMISEN JA HYÖDYNTÄMISEN TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT? Tulsten levitys- ja hyödyntämistiminnan tärkeimpänä päämääränä n hankkeiden tulsten leviäminen. Tisena päämääränä n vaikuttaa kulutus-, nuris- ja urheilualan plitiikan ja järjestelmien tteutukseen ja muvaamiseen jäsenvaltiissa ja EU:ssa. Edunsaajien n löydettävä ma tapansa saavuttaa tämä päämäärä. Tulsten levittämis- ja hyödyntämisideiden kehittäminen n tärkeää kaikissa Erasmus+ -hjelmalla rahitetuissa hankkeissa. Levitys- ja hyödyntämistimintjen lunne ja intensiivisyys riippuvat kuitenkin hankkeen lunteesta, ja ne n räätälöitävä hankkeen erityisiin tarpeisiin. On tettava humin esimerkiksi se, nk hanke prsessipaintteinen vai nk sen tavitteena tuttaa knkreettisia tutksia, nk hanke itsenäinen vai sa laajempaa alitetta, tai vatk hankkeen sallistujat suuria vai pieniä rganisaatiita. Osallistujarganisaatiiden n keskusteltava timintjen/suunnitelman päämääristä ja tavitteista ja valittava parhaimmat timinnt ja timintatavat sekä jaettava tehtävät kumppanien kesken ttamalla humin hankkeen erityisminaisuudet. 316

317 Liite II Liite II Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen Strategisissa kumppanuushankkeissa, tietyhteenliittymissä, urheilualan hankkeissa, yhteistyökumppanuuksissa, kapasiteetin vahvistamishankkeissa ja muissa prsessinmaisissa yhteistyöhankkeissa laadukas tulsten levitys- ja hyödyntämissuunnitelma sisältää mitattavissa levat ja realistiset tavitteet, yksityiskhtaisen aikataulun ja tteutettavia timintja kskevan resurssisuunnitelman. Khderyhmien ttaminen mukaan timintihin auttaa myös maksimimaan hanketulsten käyttöä. On tärkeää laatia j aluksi ikeanlainen strategia, sillä se n pääasiallisin apukein khdeyleisölle viestimisessä. Liikkuvuushankkeissa tällaista vaatimusta ei le. Hankkeen rganisijia kehtetaan kuitenkin tiedttamaan liikkuvuustimintjen sallistujien ppimistulksista. Niiden n myös hyvä kannustaa sallistujia kertmaan muille, miten ne vat hyötyneet sallistumisestaan liikkuvuustimintn. Tulsten levittämistä kskevan hjelmasin letetaan myös parantavan hjelman laatua kannustamalla kehittämään innvatiivisia hankkeita ja levittämään hyviä käytäntöjä. Viestintä n laajempi käsite. Siihen sisältyy hanketulsten levittämisen ja hyödyntämisen lisäksi tiedtus- ja markkinintitimintja, jilla lisätään hanketimintjen tunnettuutta ja näkyvyyttä. Nämä sa-alueet n kuitenkin usein vaikea erttaa tisistaan. Siksi kannattaakin ehkä laatia yleiset strategiapuitteet, jihin mlemmat sa-alueet sisältyvät. Näin käytettävissä levat resurssit vidaan hyödyntää mahdllisimman tehkkaasti. Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen n tettava keskeiseksi saksi hankkeen aikana tteutettavia viestintätimintja. MIKSI HANKKEEN TULOKSET ON TÄRKEÄÄ JAKAA MUIDEN KANSSA? MITKÄ OVAT LAAJEMMAT HYÖDYT? On sekä edunsaajan että sen kumppanien kannalta hyödyllistä varata aikaa tulsten kattavan levitys- ja hyödyntämissuunnitelman laadintaan. Sen lisäksi, että tulsten levittäminen ja hyödyntäminen parantavat rganisaatin julkisuuskuvaa, ne vivat usein luda uusia mahdllisuuksia hankkeen ja sen tulsten laajentamiseen tai uusien kumppanuuksien mudstamiseen tulevaisuudessa. Tulsten menestyksekäs levittäminen ja hyödyntäminen vivat myös jhtaa siihen, että suritettu työ saa ulkpulista tunnustusta, mikä lisää sen arva. Tulsten jakaminen mahdllistaa sen, että muutkin vivat hyötyä Erasmus+ -hjelman timinnista ja kkemuksista. Hanketulksia vidaan käyttää esimerkkeinä, ja kska ne sittavat, mitä hjelmassa n mahdllista saada aikaan, ne vivat timia myös muiden innittajina. Hanketulsten levittäminen ja hyödyntäminen vivat vaikuttaa tulevaan plitiikkaan ja käytäntöihin. Edunsaajien tteuttamat tulsten levitys- ja hyödyntämistiminnt tukevat laajempaa tavitetta Eurpan uninin järjestelmien parantamisesta. Erasmus+ -hjelman vaikuttavuutta ei mitata ainastaan hanketulsten laadulla vaan myös sillä, missä määrin tulkset tunnetaan ja miten paljn niitä käytetään hankekumppanuuden ulkpulella. Tehkas tulsten levittäminen, jlla tavitellaan mahdllisimman mnia ptentiaalisia käyttäjiä, auttaa saamaan investinnille tutta. Hanketulsten levittäminen ja hyödyntäminen lisäävät myös tietisuutta hjelman tarjamista mahdllisuuksista ja krstavat Erasmus+ -hjelmalla tuettujen timintjen tuttamaa eurppalaista lisäarva. Tämä vi edistää yleisön myönteistä suhtautumista tähän EU:n uuteen hjelmaan ja lisätä siihen lähetettyjen hakemusten määrää. Tulsten levitysja hyödyntämissuunnitelman tavitteet ja päämäärät n harkittava tarkkaan. Niiden n ltava yhteydessä hankkeen tavitteisiin. Näin varmistetaan, että suunnitelman tteutuksessa käytetyt menetelmät ja timintatavat vat niin Erasmus+ -hankkeen ja sen tulsten kuin määritellyn khdeyleisön kannalta tarkituksenmukaiset. Tulsten levittämisellä ja hyödyntämisellä vi lla esimerkiksi seuraavat tavitteet: tiedn lisääminen vaikuttavuuden laajentaminen sids- ja khderyhmien situttaminen ratkaisujen ja saamisen jakaminen muiden kanssa vaikuttaminen plitiikkaan ja käytäntöön uusien kumppanuuksien luminen. MITÄ VOIDAAN LEVITTÄÄ JA HYÖDYNTÄÄ? Seuraavaksi n määritettävä, mitä tulksia levitetään ja hyödynnetään. Hankkeen tulkset saattavat lla hyvinkin erilaisia: knkreettisia (aineellisia) tai aineettmia eli saamista ja henkilökhtaisia kkemuksia, jita sekä hankkeen rganisijat että timintihin sallistuvat vat hankkineet. Aineellisia tulksia vat esimerkiksi seuraavat: ngelmanratkaisutavat ja -mallit käytännön työvälineet tai tutteet, kuten käsikirjat, petussuunnitelmat tai verkk-ppimisen välineet tutkimusraprtit tai tutkimukset hyvien käytäntöjen ppaat tai tapaustutkimukset arviintiraprtit 317

318 Ohjelmapas tutkintjen tunnustamistdistukset uutiskirjeet tai tiedtuslehtiset. Kkemukset, strategiat, prsessit ja muut tulkset n hyvä dkumentida niiden levittämistä varten. Aineettmia tulksia vat esimerkiksi seuraavat: sallistujien, piskelijiden tai henkilöstön saamat tiedt ja kkemukset uudet taidt tai saavutukset parempi kulttuuritietisuus parempi kielitait. Aineettmia tulksia n usein vaikeampi mitata. Niiden kirjaamista vidaan helpttaa haastattelujen, kyselyjen, kkeiden, havaintjen tai itsearviinnin avulla. KENELLE TULOKSIA LEVITETÄÄN? Khderyhmien määrittely n ensiarvisen tärkeää. Ne n määriteltävä sekä maantieteellisellä taslla (paikallinen, alueellinen, kansallinen, eurppalainen) että edunsaajan man alan taslla (esimerkiksi kllegat, vertaisryhmä, paikallisviranmaiset, muut samanlaisen timinnn tteuttavat rganisaatit tai verkstt). Timinnt ja tiedtteet n räätälöitävä khdeyleisön ja -ryhmien perusteella. Niitä vivat lla esimerkiksi seuraavat: hankkeen timintjen ja tutsten lppukäyttäjät sidsryhmät, asiantuntijat tai alan timinnanharjittajat ja muut asiasta kiinnstuneet paikallisen, alueellisen, kansallisen ja eurppalaisen tasn päättäjät lehdistö ja mediat suuri yleisö. Hankesuunnitelmien n ltava riittävän justavat, jtta khderyhmät ja muut sidsryhmät vivat sallistua hankkeeseen sen eri vaiheissa. Näin vidaan varmistaa, että niiden tarpeet tetaan hankkeessa jatkuvasti humin. Khderyhmien sallistuminen hankkeeseen krstaa myös sen ptentiaalista arva ja auttaa levittämään viestiä muille asiasta kiinnstuneille eri pulilla Eurppaa. MITEN TULOKSIA LEVITETÄÄN JA HYÖDYNNETÄÄN? Jtta tulkset saataisiin mahdllisimman mnen ihmisen tietn, mahdllisimman suuri sa viestintämateriaalista ja hankkeen tutksista n hyvä kääntää niin mnelle kielelle kuin mahdllista. Ne n susiteltavaa kääntää kaikille kumppaniryhmässä käytettäville kielille sekä englanniksi. Käännöskustannukset vidaan tarvittaessa sisällyttää hankehakemukseen. Tulksia vidaan levittää ja hyödyntää mnin eri tavin. Luvuus ja uudet ideat, jilla Erasmus+ -hanke ja sen tulkset saavat erityistä näkyvyyttä, katstaan eduksi. Tulksia vidaan levittää ja hyödyntää seuraavin keinin: Erasmus+ -hankeprtaali (ks. alla) hankkeen tai rganisaatin verkksivut keskeisille sidsryhmille järjestetyt kkukset ja vierailut keskustelua varten järjestetyt tilaisuudet, kuten tiedtustilaisuudet, työpajat, (verkk)seminaarit, kurssit, näyttelyt, esittelytilaisuudet tai vertaisarviinnit khdennettu kirjallinen materiaali, kuten raprtit, artikkelit erikislehdissä, uutiskirjeet, lehdistötiedtteet, esittelylehtiset tai esitteet audivisuaaliset viestintävälineet ja -tutteet, kuten radi, televisi, YuTube, Flickr, lyhyet videt, pdcasttallenteet tai svellukset ( appsit ) ssiaalinen media yleisötilaisuudet hankkeen brändit ja lgt kntaktit ja verkstt. Tulsten hyödyntämisessä n tärkeää miettiä, mitä psitiivista vaikutusta tulksilla n hankkeeseen, lppukäyttäjiin, vertaisryhmään tai päättäjiin. Hyödyntämismekanismien tavitteet: sallistujarganisaatiiden mainetta parantavat vaikutukset 318

319 Liite II Liite II Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen tiedn lisääminen tietystä aiheesta, khteesta tai työskentelyalasta muiden tuen- tai avunantajien antaman taludellisen tuen lisääminen parempi mahdllisuus vaikuttaa plitiikkaan ja käytäntöön. MILLOIN TULOKSIA LEVITETÄÄN JA HYÖDYNNETÄÄN? Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen vat lennainen sa Erasmus+ -hanketta kk sen tteuttamisen ajan: edunsaajan alkuperäisestä ideasta hankkeen tteutukseen ja vielä EU- rahituksen päättymisen jälkeenkin. Yhteistyökumppanien n laadittava levitys- ja hyödyntämistiminnille aikataulu ja varattava niihin riittävästi rahitusta ja resursseja. Suunnitelmissa n svittava kumppanien kanssa realistiset tavitteet ja määräajat seurantaa varten, ajitettava levitys- ja hyödyntämistiminnt hankkeen tärkeimpiin vaiheisiin, ltava riittävästi justa khderyhmän tarpeiden sekä plitiikan ja käytännön kehittymisen humiimiseksi. Hankkeen elinkaaren eri vaiheissa vidaan esimerkiksi tteuttaa seuraavanlaisia timintja: ENNEN hankkeen alkua laaditaan tulsten levitys- ja hyödyntämissuunnitelma, määritellään dtettu vaikutus ja dtetut tutkset, mietitään, miten ja kenelle tulsten levitys- ja hyödyntämistiminnt khdennetaan. Hankkeen AIKANA tetaan yhteyttä mediaan, kuten paikallisiin ja alueellisiin tiedtusvälineisiin, järjestetään säännöllisesti esimerkiksi tiedtustilaisuuksia, kulutusta, esittelytilaisuuksia ja vertaisarviinteja, arviidaan vaikutus khderyhmiin, tetaan mukaan muita sidsryhmiä, jtta tulkset vidaan siirtää lppukäyttäjille / uusille sa- alueille / eri aljen timintaplitiikkihin. lisätään hankkeen verkksivuille linkki Erasmus+ -hankeprtaalissa levaan hankekrttiin. LOPPURAPORTOINTIVAIHEESSA tallennetaan hankkeen tureimmat tiedt ja hanketulkset Erasmus+ -hankeprtaaliin. Hankkeen JÄLKEEN jatketaan muita tulstenlevitystimia (edellä kuvatulla tavalla), kehitetään ideita tulevasta yhteistyöstä, arviidaan saavutukset ja vaikutus, tetaan yhteyttä mediaan, tetaan tarvittaessa yhteyttä päättäjiin, tehdään yhteistyötä Eurpan kmissin kanssa tarjamalla hyödyllistä aineista sen tteuttamiin tulsten levittämis- ja hyödyntämistimiin. MITEN MENESTYSTÄ ARVIOIDAAN? Vaikutusten arviinti n lennainen sa prsessia. Siinä arviidaan hankkeen saavutuksia, ja se tuttaa parannussusituksia tulevaisuutta varten. Edistymistä tavitteiden saavuttamisessa vidaan mitata indikaattreilla. Ne vat mittareita, jiden avulla vidaan mitata tulksia ja jtka vivat lla sekä määrällisiä että laadullisia. Määrälliset indikaattrit liittyvät numertietihin ja prsenttisuuksiin ja laadulliset sallistumisen ja kkemuksen laatuun. Vaikutusta vidaan arviida myös kyselyjen, haastattelujen, havaintjen ja arviintien avulla. Hankkeen sana tteutettuihin eri timintihin liittyvät indikaattrit n määriteltävä j hankkeen alussa, ja ne n sisällytettävä tulsten levittämistä kskevaan yleissuunnitelmaan. Esimerkkejä: 319

320 Ohjelmapas perus- ja numertiedt, jtka kskevat hankkeen rganisijien verkksivusta (päivitykset, sivustlla käynnit, tiednhaku, viittaukset) keskeisten sidsryhmien kanssa järjestettävien kkusten lukumäärä keskusteluihin ja tiedtustilaisuuksiin (työpajihin, seminaareihin, vertaisarviinteihin) sallistuvien lukumäärä jatktimet tutteiden valmistus ja jakelu näkyvyys tiedtusvälineissä (esimerkiksi artikkelit erikisaljen uutiskirjeissä, lehdistötiedtteet ja haastattelut) näkyvyys ssiaalisessa mediassa ja verkksivustn hukuttavuus sallistuminen yleisötilaisuuksiin yhteydet lemassa leviin verkstihin ja kansainvälisiin kumppaneihin sekä tiedn ja saamisen siirt vaikutus alueellisiin, kansallisiin ja EU:n timenpiteisiin lppukäyttäjiltä, muilta sidsryhmiltä, vertaisryhmiltä ja päättäjiltä saatu palaute. TULOSTEN LEVITTÄMISTÄ JA HYÖDYNTÄMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET YLEISET LAATUVAATIMUKSET Riippuen siitä, mistä Erasmus+ -timesta rahitusta haetaan, hakijiden n tettava tulsten levittäminen ja hyödyntäminen humin hakuvaiheessa, timinnn aikana ja sen päätyttyä. Tässä khdassa esitetään lyhyesti Erasmus+ - hjelman virallisissa asiakirjissa asetetut perusvaatimukset. Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen n yksi tuen myöntämisperusteista, jiden mukaan hakemus arviidaan. Sen pain hakemuksen arviinnissa vaihtelee hanketyypin mukaan. Liikkuvuushankkeet: hakulmakkeessa n lueteltava suunnitellut tulstenlevitystiminnt ja nimettävä ptentiaaliset khderyhmät. Yhteistyöhankkeissa n esitettävä yksityiskhtainen ja kattava suunnitelma, jka sisältää tavitteet, keint ja tulkset ja jka arviidaan. Vaikka kk hankkeen tulsten levitys- ja hyödyntämistimintja krdini tavallisesti vain yksi kumppani, vastuu niiden tteuttamisesta n hyvä jakaa kaikkien kumppanien kesken. Jkainen kumppani sallistuu näihin timintihin hankkeen tarpeiden ja man hanketehtävänsä mukaisesti. Olipa hanketyyppi mikä tahansa, tteutetuista timinnista n raprtitava lppuvaiheessa, jtta tulksia vidaan hyödyntää sallistujarganisaatiiden sisällä ja niiden ulkpulella. EUROOPAN UNIONIN JA ERASMUS+ -OHJELMAN NÄKYVYYS Edunsaajien n aina käytettävä Erasmus+ -hjelman virallista lga ( EU-lippu ) sekä Eurpan uninin nimeä kknaan kirjitettuna kaikessa viestinnässään ja esitemateriaalissaan. Susiteltavin vaihteht kerta Erasmus+ -hjelman kautta saadusta EU-rahituksesta n mainita materiaalissa EU-lgn vieressä, että se n Eurpan uninin Erasmus+ -hjelman sarahittama. Esimerkkejä maininnista EU-tuen saamisesta sekä erikielisiä käännöksiä löytyy sitteesta Tutenimeä Erasmus+ ei käännetä. Ositteessa n edunsaajille hjeita EU-lgn käyttämisestä EU-hjelmien yhteydessä. ERASMUS+ -HANKEPORTAALIN KÄYTTÄMINEN Erasmus+ -hankeprtaali perustettiin, jtta vitaisiin tarjta kattavat tiedt hjelmasta rahitetuista hankkeista ja antaa esimerkkejä hyvistä käytännöistä sekä menestystarinista. Prtaalissa n myös saatavana rahitetuilla hankkeilla aikaansaatuja tutteita, tulksia ja immateriaalisia tutksia. Kukin kansallinen timist sekä timeenpanvirast valitsevat vusittain esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Menestystarinita valitaan hyviä käytäntöjä kskevien esimerkkitapausten juksta kulutuksen ja kulttuurin pääsastn kautta keskitetysti. 320

321 Liite II Liite II Tulsten levittäminen ja hyödyntäminen Erasmus+ -hankeprtaalilla n useita käyttötarkituksia: Avimuus: se tarjaa kattavat tiedt hjelmasta rahitetuista hankkeista (esim. hanketiivistelmiä, rahitustietja ja linkkejä). Vastuullisuus: se antaa lppukäyttäjille ja alan ammattilaisille mahdllisuuden tutustua hankkeiden tulksiin. Inspirinti: se esittelee Erasmus+ -hjelman edunsaajien hyviä käytäntöjä ja menestystarinita, jtka valitaan vusittain kansallisella ja EU:n taslla. Useimmissa Erasmus+ -hankkeissa edunsaajien n timitettava hakuvaiheessa hankkeestaan englanninkielinen tiivistelmä. Hanketiivistelmä n erityisen tärkeä siksi, että siinä kuvaillaan hanketta suurelle yleisölle. Tiivistelmä nkin laadittava selkeällä kielellä ja tyylillä, jtta myös ulkpuliset saavat npeasti käsityksen hankkeen varsinaisesta sisällöstä. Tiivistelmässä n ltava seuraavat sat: hankkeen asiayhteys/tausta ja tavitteet, sallistujien määrä ja prfiili, timintjen kuvaus, hankkeen tteuttamismenetelmä, lyhyt kuvaus dtetuista tulksista ja vaikutuksista sekä mahdlliset pidemmän aikavälin hyödyt. Erasmus+ -hankeprtaaliin vi tutustua sitteessa 321

322 Ohjelmapas LIITE III: SANASTO (Hakemusten) viimeinen jättöpäivä (Ohjelma)timi Aikuiskulutus Aikuiskulutusrganisaati Aikuispiskelija Akkreditinti Alin krkea-aste, ns. shrt cycle -tutkinnt Ammatillinen kulutus Ammattiprfiili Arkippiminen (infrmaali ppiminen) Avaintaidt Avimet ppimisresurssit Avimuutta ja tunnustamista lisäävät uninin välineet Määräaika, jhn mennessä hakulmake n timitettava kansalliselle timistlle tai timeenpanvirastlle, jtta se vidaan ttaa humin. Erasmus+ -hjelman sa-alue tai timenpide. Jitain esimerkkejä timista: strategiset kumppanuudet kulutus- ja nurisalalla, Erasmus Mundus yhteiset maisterihjelmat sekä alakhtaiset saamisyhteenliittymät. Jean Mnnet -hjelman yhteydessä tästä käytetään sanaa timint. Kaikki muut kuin ammatillisen aikuiskulutuksen mudt, jtka vivat kuulua virallisen kulutuksen taikka epävirallisen tai arkippimisen piiriin (ammatillinen jatkkulutus, ks. ammatillinen kulutus ). Muun kuin ammatillisen aikuiskulutuksen alalla timiva julkinen tai yksityinen rganisaati. Henkilö, jka n surittanut peruskulutuksen tai ei enää sallistu siihen ja palaa jnkin tyyppisen jatkuvan ppimisen (virallisen, epävirallisen tai arkippimisen) pariin. Aikuispiskelijita eivät le kulujen pettajat eivätkä ammatillisen kulutuksen pettajat/kuluttajat. Prsessi sen varmistamiseksi, että jstakin Erasmus+ -hjelman timesta rahitusta tavittelevat järjestöt täyttävät ne laadulliset vaatimukset ja ennakkedellytykset, jtka Eurpan kmissi n määrittänyt kyseistä tinta varten. Akkreditinnin surittaa timeenpanvirast tai kansallinen timist sen mukaan, minkä tyyppisestä timesta n kyse tai missä maassa tukea hakeva rganisaati sijaitsee. Akkreditintiprsessi n tarkitettu niitä rganisaatiita varten, jtka haluavat sallistua krkeakulutusalan hankkeisiin (liikkuvuus mukaan lukien). Useimmissa maissa alimman krkea-asteen (lyhyen syklin) pinnt sisältyvät eurppalaisen tutkintjen viitekehyksen ensimmäiseen sykliin (ISCED 5). Kansallisissa järjestelmissä ne vastaavat yleisimmin 120 ECTS-pintpistettä ja jhtavat alempaa krkeakulututkinta alemmantasisena tunnustettuun tutkintn. Jidenkin tällaisten hjelmien kest n yli klme vutta, mutta niistä saa enintään 180 ECTS-pintpistettä. Useimmissa maissa piskelijat vivat hyväksilukea suurimman san hjelmassa ansaitsemistaan pintpisteistä krkeakulututkinnn surittamiseksi. Lyhyen syklin kuvaus vastaa EQF-tasn 5 ppimistulksia. Ammatillisen kulutuksen tavitteena n tarjta piskelijille ne tiedt, taidt ja/tai saaminen, jita tietyissä ammateissa tai laajemmin työmarkkinilla tarvitaan. Erasmus+ - hjelmassa ammatillisen perus- tai jatkkulutusalan hankkeet vat tukikelpisia ammatillista kulutusta kskevien timien mukaisesti. Tiettyyn ammattiin yleensä tarvittavat taidt, saaminen ja tutkinnt. Oppiminen työhön, perhe-elämään tai vapaa-aikaan liittyvissä arkipäivän timissa; ppiminen ei le tavitteidensa, ajankäytön tai ppimisen tuen salta rganisitua tai jäsenneltyä eikä välttämättä ppijan näkökulmasta tarkituksellista. Eurpan parlamentin ja neuvstn susituksessa 2006/962/EY määritellyt perustiedt, taidt ja asenteet, jita kaikki yksilöt tarvitsevat itsensä tteuttamista ja henkilökhtaista kehitystä, aktiivista kansalaisuutta, ssiaalista sallisuutta ja työtä varten. Kaikenlaiset petusaineistt (esim. ppikirjat, tehtäväpaperit, ppituntisuunnitelmat, petusvidet, kknaiset verkkkurssit ja petuspelit), jita vi käyttää, mukata ja jakaa vapaasti. Avimet ppimisresurssit julkaistaan usein avimella lisenssillä, tai ne vat tekijänikeuksista vapaita (eli niiden tekijänikeussuja ei le enää vimassa). Maksuttmat aineistt, jita yleisö ei vi mukata tai jakaa, eivät le avimia ppimisresursseja. Välineet, jilla sidsryhmiä autetaan ymmärtämään, arvstamaan ja tarvittaessa tunnustamaan ppimistulksia ja tutkintja kaikkialla uninissa. 322

323 Liite III Sanast Avin krdinintimenetelmä Avin lisenssi Avin saatavuus Avustaja/tukihenkilö ECHE (krkea-asteen kulutusta kskeva Erasmus-peruskirja) (Erasmus Charter fr Higher Educatin) ECTS (eurppalainen pint-suritusten ja arvsanjensiirtjärjestelmä) (Eurpean Credit Transfer and Accumulatin System) ECVET (ammatillisenkulutuksen pintsuritusten eurppalainen siirtjärjestelmä) (Eurpean Credit System fr Vcatinal Educatin and Training) Edunsaaja EU:n jäsenvaltiiden väliselle yhteistyölle puitteet tarjava hallitustenvälinen menetelmä, jnka avulla kansallisia plitiikkja vidaan suunnata tiettyjen yhteisten tavitteiden saavuttamiseen. Tämän hjelman yhteydessä avinta krdinintimenetelmää svelletaan kulutuksen ja nuristiminnan alilla. Avimella lisenssillä tekijänikeuden haltija (tekijä tai muu ikeudenhaltija) myöntää suurelle yleisölle laillisen luvan käyttää testaan vapaasti. Erasmus+ hjelmaan liittyvä avimen saatavuuden vaatimus edellyttää, että avimella lisenssillä myönnetään ikeus vähintään käyttää, mukata ja jakaa aineistja. Avin lisenssi n ilmitettava kyseisessä teksessa itsessään tai siellä, missä tes n saatavilla. Avimella lisenssillä julkaistuja petusaineistja kutsutaan avimiksi ppimisresursseiksi. Avin saatavuus n yleinen käsite, jlla tarkitetaan tietynlaisten materiaalien julkaisemista avimesti, eli niin, että ne vat mahdllisimman suuren käyttäjäryhmän saatavissa ja käytettävissä mahdllisimman mnenlaisiin tarkituksiin. Erasmus+ - hjelmassa ppimisresursseja kskee avimen saatavuuden vaatimus ja tutkimustulkset ja -tiedt kehtetaan julkaisemaan avimesti. Avustaja määritellään yleisesti kk kulutus- ja nurisalalla henkilöksi, jka n erityistarpeisen (ts. vammaisen) sallistujan ppijan, henkilöstöön kuuluvan tai nuristyöntekijän mukana liikkuvuustiminnssa ja jnka tehtävänä n sujella, tukea ja avustaa sallistujaa. Tämän lisäksi avaintimella 1 tuettavissa ammattipiskelijiden liikkuvuustiminnissa avaintimella 2 tuettavissa ppilaiden lyhyt- ja pitkäkestisissa liikkuvuusjaksissa ja ppijiden mnimutliikkuvuudessa nurisasiita kskevassa vurpuhelussa avustaja vi lla myös aikuinen, jka seuraa yhtä tai useampaa ammattipiskelijaa taikka kulun ppilasta tai nurta (etenkin js kyseessä vat alaikäiset sallistujat tai nuret, jilla ei juuri le kkemusta ulkmailla lsta) ja jka hulehtii heidän sujelustaan, turvallisuudestaan ja ppimisestaan. Eurpan kmissin myöntämä akkreditinti, jka antaa hjelmamaiden krkeakuluille kelpisuuden hakea ja sallistua Erasmus+ -hjelman mukaisiin ppimis- ja yhteistyötimintihin. Peruskirjassa esitetään pääpiirteittäin perusperiaatteet, jita ppilaitksen n nudatettava järjestäessään ja tteuttaessaan krkealaatuista liikkuvuutta ja yhteistyötä, ja siinä mainitaan vaatimukset, jtka ppilaits situtuu täyttämään vidakseen varmistaa krkealaatuiset palvelut ja menettelyt sekä lutettavan ja avimen tiedttamisen. Oppijakeskeinen pintpisteiden keruu- ja siirtjärjestelmä, jka perustuu ppimis-, petus- ja arviintimenettelyjen avimuuteen. ECTS-järjestelmän avulla tunnustetaan pintsurituksia ja ppimisjaksja, mikä helpttaa kulutushjelmien ja ppimiseen liittyvän liikkuvuuden suunnittelua, tteutusta ja arviintia. Siitä n apua kulutushjelmien suunnittelussa, kuvaamisessa ja tarjamisessa sekä krkeakulututkinttdistusten myöntämisessä. ECTS ja tulsphjaiset tutkintjen viitekehykset lisäävät kulutushjelmien ja tutkintjen avimuutta ja helpttavat tutkintjen tunnustamista. Järjestelmä tisessa maassa suritetun leskelun aikana tai eri tilanteissa hankitun ammatillisen pätevyyden ja saamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja keräämisen helpttamiseksi. ECVET:n tavitteena n edistää eri pulilla Eurppaa käytössä levien ammattikulutusjärjestelmien ja niiden tutkintjen yhdenmukaisuutta. Sen n tarkitus mudstaa käytännön puitteet tutkintjen kuvaukselle ppimistulsyksiköittäin, ja se sisältää arviinti-, siirt-, keräämis- ja tunnustamismenettelyt. Js hanke valitaan, hakijasta tulee Erasmus+ -tuen edunsaaja. Edunsaaja allekirjittaa hankespimuksen kyseisen hankkeen valinneen kansallisen timistn tai timeenpanvirastn kanssa tai saa siltä tiedksi päätöksen hanketuesta. Js hakemus n tehty muiden hankkeeseen sallistuvien rganisaatiiden nimissä, näistä kumppaneista vi tulla tuen muita edunsaajia. 323

324 Ohjelmapas Ehdtuspyyntö Elinikäinen ppiminen Epävirallinen ppiminen (nnfrmaali ppiminen) Epävirallisen tai arkippimisen tunnustaminen (validatin) EQAVET (ammatillisenkulutuksen laadunvarmistuksen eurppalainen viitekehys) (Eurpean Quality Assurance Reference Framewrk fr Vcatinal Educatin and Training) EQF (eurppalainen tutkintjen viitekehys) (Eurpean Qualificatins Framewrk) Erityistarpeiset henkilöt ESCO (mnikielinen taitjen/saamisen, pätevyyksien ja ammattien eurppalainen lukitus) (Multilingual classificatin f Eurpean Skills, Cmpetences, Qualificatins and Occupatins) Eurppalainen kehittämissuunnitelma (Eurpean Develpment Plan) Kmissin julkaisema tai sen pulesta julkaistu pyyntö esittää tiettyyn määräaikaan mennessä hakemus sellaisten timintjen tteuttamiseksi, jtka vastaavat asetettuja tavitteita ja täyttävät vaaditut ehdt. Ehdtuspyynnöt julkaistaan Eurpan uninin virallisessa lehdessä (C-sarja) ja/tai kmissin, kansallisen timistn tai timeenpanvirastn asiaa kskevilla verkksivuilla. Kaikki sellainen ihmisen kk elinikänsä aikana hankkima kulutus, virallisen kulutusjärjestelmän ulkpulella tapahtuva epävirallinen ppiminen ja arkippiminen, jnka tulksena henkilökhtaiset, kansalaisuuteen ja kulttuuriin liittyvät, ssiaaliset ja/tai työhön liittyvät tiedt, taidt ja saaminen tai yhteiskunnallinen sallistuminen paranevat, neuvnta- ja hjauspalvelut mukaan luettuina. Oppiminen, jka tapahtuu (ppimistavitteiden ja ppimiseen käytettävän ajan salta) suunniteltujen timintjen avulla ja jhn sisältyy jnkin tyyppistä ppimisen tukea mutta jka ei le sa virallista kulutusjärjestelmää. Tunnustamisella tarkitetaan prsessia, jnka aikana valtuutettu elin vahvistaa, että henkilö n saavuttanut asiaankuuluvat vaatimukset täyttävät ppimistulkset, ja jka kstuu seuraavasta neljästä erillisestä vaiheesta: 1. henkilön kkemusten kartittaminen vurpuhelun kautta; 2. henkilön kkemusten dkumentinti; 3. kkemusten virallinen arviinti ja 4. arviinnin tulsten merkitseminen tdistusasiakirjaan, mikä vi jhtaa kk tutkinnn tai tutkinnn san suritusmerkintään. Päättäjille tarkitettu, nelivaiheiseen laatusykliin perustuva viitekehys, jka käsittää tavitteenasettelun ja suunnittelun sekä tteutuksen, arviinnin ja tarkistamisen. Tällä vapaaehtisella järjestelmällä ei puututa jäsenvaltiiden itsemääräämisikeuteen, ja viranmaisten ja muiden elinten n tarkitus hyödyntää sitä laadunvarmistuksessa. Yhteinen eurppalainen viitekehys, jnka avulla eri kulutusjärjestelmiä ja niiden tutkinttasja vidaan verrata tisiinsa. Sillä lisätään eurppalaisten tutkintjen avimuutta, vertailukelpisuutta ja siirrettävyyttä sekä edistetään työntekijöiden ja ppijiden liikkuvuutta maiden välillä ja helptetaan heidän elinikäistä ppimistaan, kuten Eurpan parlamentin ja neuvstn susituksessa 2008/C 111/01 määritellään. Erityistarpeisella henkilöllä tarkitetaan sallistujaa, jka fyysisen, henkisen tai terveystilanteensa vuksi ei visi sallistua hankkeeseen tai liikkuvuustimeen ilman taludellista lisätukea. ESCO-järjestelmä tunnistaa ja lukittelee EU:n työmarkkiniden sekä kulutuksen kannalta keskeisiä taitja ja saamista sekä pätevyyksiä ja ammatteja 25 eurppalaisella kielellä. Se sisältää ammattiprfiileja, jtka selventävät ammattien, taitjen, saamisen ja pätevyyksien välisiä suhteita. ESCO n laadittu avimena tiedstmutna, ja se n kaikkien käytettävissä maksutta. Ammatillisia ppilaitksia ja aikuiskulutusrganisaatiita varten laadittu asiakirja, jssa esitellään pääpiirteittäin ppilaitksen tai rganisaatin tarpeet laadunkehittämisessä ja kansainvälistymisessä ja se, kuinka näihin tarpeisiin vastataan suunnitelluilla eurppalaisilla timilla. Eurppalainen kehittämissuunnitelma n sa hakulmaketta sillin, kun kulujen ja aikuiskulutusrganisaatiiden hakemus kskee avaintimella 1 tuettavaa ppimiseen liittyvää henkilöstöliikkuvuutta. 324

325 Liite III Sanast Eurppalainen nurisalan kansalaisjärjestö Eurpass Glbaali Hakija Hanke Harjittelu (työssäppiminen) Henkilöstö Jatktutkint Kaksistutkint tai usean tutkinnn yhdistelmä Kaksisura Kansainvälinen Kirjitus- tai laskuvirhe Knsrti Krdinaattri tai krdiniva rganisaati Krkeakulu Kansalaisjärjestö, 1) jka timii sellaisen virallisesti hyväksytyn rakenteen kautta, jka mudstuu a) hakemuksen jättämisen määräpäivänä vähintään vuden ajan jssakin hjelmamaassa laillisesti rekisteröitynä lleesta eurppalaisesta elimestä/sihteeristöstä (hakija) ja b) kansallisista rganisaatiista/sastista, jtka timivat vähintään kahdessatista hjelmamaassa ja jilla n lakisääteinen yhteys eurppalaiseen elimeen/sihteeristöön, 2) jka timii nurisalalla ja tukee timillaan EU:n nurisstrategian timinta-aljen täytäntöönpana ja 3) jnka jhtamiseen ja hallinnintiin sallistuu nuria. Eurpass n viiden asiakirjan kknaisuus ja sähköinen kansi, jnka tarkituksena n käsittää kaikki ppimissaavutukset, viralliset tutkinnt, työkkemus, taidt ja saaminen, jtka henkilö n ajan mittaan hankkinut. Nämä viisi asiakirjaa vat Eurpass-CV, krkeakulututkinttdistuksen liite, ammattitutkinttdistuksen liite, Eurpassliikkuvuustdistus ja kielipassi. Eurpassiin kuuluu myös eurppalainen saamispassi, helppkäyttöinen sähköinen kansi, jnka avulla käyttäjä pystyy kkamaan kattavat perustiedt saamisestaan ja pätevyydestään. Tavitteena n helpttaa liikkuvuutta ja parantaa työskentely- ja ppimismahdllisuuksia Eurpassa. Erasmus+ -hjelman yhteydessä timet vat glbaaleja, js niihin sallistuu ainakin yksi hjelmamaa ja vähintään yksi kumppanimaa. Osallistujarganisaati tai nurten vapaa ryhmä, jka jättää hankehakemuksen. Rahitusta vi hakea jk yksin tai muiden hankkeeseen sallistuvien rganisaatiiden nimissä. Jälkimmäisessä tapauksessa hakija määritellään myös krdinaattriksi. Määriteltyjen tavitteiden ja tulsten saavuttamiseksi järjestettyjen timintjen yhtenäinen kknaisuus. Tisessa jäsenvaltissa sijaitsevassa yrityksessä tai rganisaatissa vietetty ajanjaks tarkituksena hankkia työmarkkinilla vaadittavia taitja, kartuttaa työkkemusta ja parantaa kyseisen maan taludellisen ja ssiaalisen kulttuurin tuntemusta. Henkilöt, jtka jk ammatin tai vapaaehtistiminnan vuksi sallistuvat kulutukseen tai nurten epäviralliseen ppimiseen liittyvään timintaan ja jilla vidaan tarkittaa krkeakulujen ja muiden ppilaitsten pettajia, kuluttajia, kulunjhtajia, nuristyöntekijöitä ja muuta kuin petushenkilöstöä. Osana Blgnan prsessia Bergenissä tukkuussa 2005 kkntuneiden krkea-asteen kulutuksesta vastaavien ministerien hyväksymän eurppalaisen krkeakulutusalueen tutkintjen viitekehyksen klmas sykli. Klmannen syklin kuvaus vastaa EQF-tasn 8 ppimistulksia. Kulutushjelma, jka suritetaan kahdessa (kaksistutkint) tai useammassa (usean tutkinnn yhdistelmä) krkeakulussa ja jnka surittaja saa erillisen tutkinttdistuksen kustakin sallistuvasta krkeakulusta. Huippu-urheilutasn valmentautumisen yhdistäminen tavanmaiseen kulutukseen tai työskentelyyn. Timi, jhn sallistuu vähintään kaksi hjelmamaata, n kansainvälinen, ellei tisin mainita. Asiakirjassa vahingssa tehty pikkuvirhe tai epähumi, jka muuttaa sen merkityksen: esim. kirjitusvirhe tai sanan, lauseen tai numern lisääminen tai unhtaminen vahingssa. Vähintään kaksi sallistujarganisaatita, jtka yhdistävät vimansa hankkeen tai siihen sisältyvän timinnn valmistelua, tteutusta ja seurantaa varten. Knsrti vi lla kansallinen (rganisaatit vat sijittautuneet samaan maahan) tai glbaali (sallistujarganisaatit vat eri maista). Osallistujarganisaati, jka hakee tukea Erasmus-+ -hjelmasta kumppanirganisaatiryhmän nimissä. Mikä tahansa krkeakulu, jka kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti tarjaa tunnustettuja tutkintja tai muita tunnustettuja krkea-asteen ppiarvja, riippumatta siitä, mitä nimitystä tällaisesta ppilaitksesta käytetään, tai kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukainen ppilaits, jka tarjaa krkea-asteen ammatillista kulutusta. 325

326 Ohjelmapas Krkeakulutuksen nykyaikaistamissuunnitelma Kulu Kumppani (rganisaati) Kumppanimaat Kumppanuus/ kumppaniryhmä Kuukausi Lähettävä rganisaati Liikkuvuusspimus (Mbility Agreement) tai pintspimus (Learning Agreement) Mnialaiset (pehmeät) taidt MOOC-kurssi Eurpan kmissin strategia, jnka tarkituksena n tukea jäsenvaltiiden uudistuksia ja edistää Eurppa 2020 strategian krkeakulutusalan tavitteiden saavuttamista. Uudessa suunnitelmassa n määritelty seuraavat pääasialliset uudistamisalueet: lisätään krkea-asteen tutkinnn surittajien määrää; parannetaan petuksen ja tutkijakulutuksen laatua ja tarkituksenmukaisuutta, jtta tutkinnn surittajat saisivat ne tiedt ja keskeiset siirrettävissä levat taidt, jita tarvitaan krkeaa ammattitaita edellyttävissä ammateissa; tarjtaan piskelijille enemmän mahdllisuuksia hankkia lisää taitja ulkmailla piskelun tai harjittelun kautta ja edistetään rajat ylittävää yhteistyötä krkeakulutuksen tulksellisuuden lisäämiseksi; vahvistetaan kulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinelämän välistä saamisklmita ja ludaan timivia hallint- ja rahitusjärjestelmiä tukemaan huippusaamista. Yleissivistävää, ammatillista tai teknistä petusta tarjava ppilaits, jka edustaa mitä hyvänsä astetta esiasteen kulutuksesta tisen asteen kulutukseen. Kats luettel kussakin maassa kuluiksi lukiteltavista ppilaitksista. Lisätietja saa kyseisen maan kansallisesta timiststa. Osallistujarganisaati, jka n mukana hankkeessa, mutta ei hakijan asemassa. Maat, jtka eivät sallistu Erasmus+ -hjelmaan täysimääräisesti, mutta vivat lla mukana jissain hjelman timissa (kumppaneina tai hakijina). Erasmus+ -hjelman kumppanimaat luetellaan tämän hjelmappaan A-san luvussa Ketkä vivat sallistua Erasmus+ -hjelmaan. Eri hjelmamaissa sijaitsevien sallistujarganisaatiiden ryhmän tekemä spimus, jnka tarkituksena n eurppalaisten timintjen tteuttaminen kulutuksen, nuristiminnan tai urheilun alalla tai virallisen tai epävirallisen verkstn perustaminen jllakin asiaan liittyvällä alalla, kuten ppilaiden ja heidän pettajiensa yhteiset ppimishankkeet, jtka tteutetaan lukkien vaiht-hjelmina ja henkilöiden pitkäkestisena liikkuvuutena, krkeakulujen intensiivikurssit ja alueellisten ja paikallisten viranmaisten välinen yhteistyö, jnka tarkituksena n edistää alueiden välistä yhteistyötä, mukaan luettuna rajat ylittävä alueellinen yhteistyö; se vidaan laajentaa kumppanimaiden ppilaitksiin ja/tai rganisaatiihin tarkituksena vahvistaa kumppanuuden laatua. Laskettaessa tukien määrää Erasmus+ -hjelman yhteydessä kuukaudessa katstaan levan 30 päivää. Jissain Erasmus+ -hjelman timissa (erityisesti liikkuvuustimissa) lähettävä rganisaati n se sallistujarganisaati, jka lähettää yhden tai useampia sallistujia jhnkin Erasmus+ hankkeen timintn. Lähettävän ja vastaanttavan rganisaatin sekä sallistuvien henkilöiden välinen spimus, jssa määritellään liikkuvuusjaksn tavitteet ja sisältö sen tarkituksenmukaisuuden ja laadun varmistamiseksi. Vastaanttava rganisaati vi spimuksen perusteella myös tunnustaa ulkmailla suritetun jaksn. Mnialaisia taitja vat uteliaisuus, luvuus, alitteellisuus ja ngelmanratkaisutait sekä kyky ajatella kriittisesti, tehdä yhteistyötä, viestiä tehkkaasti mnikulttuurisessa ja tieteidenvälisessä ympäristössä, mukautua erilaisiin tilanteisiin ja sietää stressiä ja epävarmuutta. Mnialaiset taidt vat myös avaintaitja. MOOC (Massive Open Online Curse) n kknaisuudessaan verkssa tteutettava kurssi, jka n kaikille avin ja maksutn. Osallistuminen ei edellytä aiempia pintja, eikä sille le muitakaan rajituksia. Kurssien sallistujamäärät vatkin usein suuria. Kursseihin vi liittyä knkreettisia tapaamisia sallistujia vidaan esimerkiksi kannustaa järjestämään paikallisia kkntumisia ja virallinen arviinti. Enimmäkseen käytetään kuitenkin vertais-, itse- ja autmaattista arviintia. MOOC-kursseja n mnenlaisia: ne vivat esimerkiksi keskittyä tiettyihin alihin, khderyhmiin (kuten ammattikulutus tai pettajat) tai petusmenetelmiin. Erasmus+ -hjelmasta rahitettujen MOOC-kurssien n ltava kaikille avimia, ja sekä sallistumisen että kurssin surittamisesta annettavan tdistuksen n ltava maksuttmia. Humaa, että ppimisresurssien avimen saatavuuden vaatimus kskee myös MOOC-kursseja ja muita kknaisia kursseja. 326

327 Liite III Sanast Muita heikmmassa asemassa levat henkilöt Nuret Nuristiminta Nuristyöntekijä Nurten ryhmät, jtka timivat nuristyössä, mutta eivät välttämättä nurisjärjestön yhteydessä (myös nurten vapaat ryhmät) Nurten vapaat ryhmät Ohjelmamaat Opintpiste Opintpisteitä kerryttävä liikkuvuus Oppimiseen liittyvä liikkuvuus Oppimistulkset Oppispimuskulutus (ppispimuspiskelija) Osallistujarganisaati Henkilöt, jtka tiettyjen esteiden takia eivät vi hyödyntää tehkkaasti kulutuksen ja nuristyön tarjamia mahdllisuuksia. Muita heikmmassa asemassa levat henkilöt määritellään tarkemmin tämän hjelmappaan A-san khdassa Tasapulisuus ja sallistaminen. Erasmus+ -hjelman yhteydessä nurilla tarkitetaan vutiaita henkilöitä. Kulun ulkpulinen timinta (esimerkiksi nurisvaihdt, vapaaehtistiminta tai kulutus), jhn nuri sallistuu jk yksin tai ryhmässä, erityisesti nurisjärjestöjen kautta, ja jlle n minaista epävirallinen ppiminen. Henkilö, jka ammattinsa tai vapaaehtistiminnan kautta n mukana epävirallisessa ppimisessa ja tukee nurten ssipedaggista ja ammatillista kehitystä. Vähintään neljän nuren mudstama ryhmä, jlla ei le asiaan svellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista ikeushenkilöllisyyttä, edellyttäen, että ryhmän edustajilla n kelpisuus tehdä ikeudellisia situmuksia sen pulesta. Tällaiset nurten ryhmät vivat timia hakijina ja kumppaneina jissain Erasmus+ hjelman mukaisissa timissa. Tässä hjelmappaassa nämä ryhmät rinnastetaan yksinkertaisuuden vuksi ikeushenkilöihin (kuten järjestöihin tai ppilaitksiin), ja ne kuuluvat Erasmus+ hjelman sallistujarganisaatiiden määritelmän piiriin siinä hjelmatimessa, jhn ne saavat sallistua. Ryhmään n kuuluttava ainakin neljä nurta, jtka vat iältään hjelmassa nuriksi määriteltyjä (13 30 vutta). Pikkeustapauksissa ja js kaikki ryhmän nuret vat alaikäisiä, ryhmää vi edustaa aikuinen. Tällä tavalla myös (alaikäisten) nurten ryhmä vi jättää hakemuksen nuristyöntekijän/hjaajan avulla. Kats yllä leva määritelmä nurten ryhmät, jtka timivat nuristyössä, mutta eivät välttämättä nurisjärjestön yhteydessä. Kansallisen timistn perustaneet EU-maat ja EU:n ulkpuliset maat, jtka sallistuvat täysimääräisesti Erasmus+ -hjelmaan. Erasmus+ -hjelman kumppanimaat luetellaan tämän hjelmappaan A-san luvussa Ketkä vivat sallistua Erasmus+ -hjelmaan. Henkilön ppimistulkset, jtka n arviitu ja jita vidaan kerätä tutkinta varten tai siirtää tiseen pint-hjelmaan tai tutkintn. Ktikrkeakulussa käynnissä levien pintjen puitteissa pintpisteiden hankkimiseksi suritettava rajallinen piskelu- tai harjittelujaks ulkmailla. Liikkuvuusjaksn jälkeen piskelijat palaavat ktikrkeakuluunsa surittamaan pintnsa lppuun. Siirtyminen jhnkin maahan man asuinmaan ulkpulelle tarkituksena surittaa pintja, harjitteluja tai epävirallista tai arkippimista; tällainen liikkuvuus vi lla harjittelua, ppispimuskulutusta, nurisvaihta, petuksen antamista tai täydennyskulutusta, ja siihen vi sisältyä valmistelevia timintja, kuten kulutusta isäntämaan kielessä, sekä lähettämiseen, vastaanttamiseen ja jatktimiin liittyviä timintja. Tteamus siitä, mitä piskelija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään ppimisprsessin päätteeksi; ppimistulkset määritellään tietina, taitina ja saamisena. Eri tyyppisillä ppispimuskulutuksilla tarkitetaan sellaisia ammatillisen peruskulutuksen (IVET initial vcatinal educatin and training) mutja, jissa virallisesti yhdistyvät ja vurttelevat yrityksissä tapahtuva kulutus (käytännön työkkemuksesta kstuvat jakst työpaikalla) ja kulupetus (ppilaitksessa tai kulutuskeskuksessa seurattavat tereettiset ja/tai käytännölliset kulutusjakst), jiden menestyksellinen lppuun saattaminen jhtaa kansallisesti tunnustettuun ammatillisen peruskulutuksen tutkintn. Kaikki rganisaatit tai vapaat nurten ryhmät, jtka sallistuvat Erasmus+ -hankkeen tteuttamiseen. Sen mukaan, mikä asema sallistujarganisaatiilla n hankkeessa, ne vivat lla hakijita tai kumppaneita (jtka vidaan myös määritellä muiksi hakijiksi, js ne n nimetty hankehakemusta jätettäessä). Js hanke hyväksytään, hakijista tulee edunsaajia ja kumppaneista vi tulla muita edunsaajia, js hanke rahitetaan usean edunsaajan tuesta. 327

328 Ohjelmapas Osallistujat Perustaidt Pk-yritykset (pienet ja keskisuuret yritykset) Ruhnjuuritasn urheilu Ryhmänvetäjä Sidsyhteisö Sijainti/sijaintimaa Sulautuva ppiminen Tdistus Timint Tutkint Tutkintn liittyvä liikkuvuus Tutkinttdistuksen liite (Diplma Supplement) Erasmus+ -hjelman yhteydessä sallistujina pidetään henkilöitä, jtka sallistuvat hankkeeseen täysimääräisesti ja jissain tapauksissa saavat Eurpan uninin tuesta san, jnka n tarkitus kattaa heidän sallistumiskustannuksensa (erityisesti matka- ja leskelukustannukset). Ohjelman tiettyjen timien (strategisten kumppanuushankkeiden) khdalla tehdään siis er tällaisten (surien) sallistujien ja muiden, hankkeeseen välillisesti sallistuvien henkilöiden (esimerkiksi khderyhmien) välillä. Luku- ja kirjitustait sekä matematiikan, lunnntieteiden ja tekniikan saaminen, jtka kuuluvat avaintaitihin. Yritykset (kats määritelmä jäljempänä), jiden palveluksessa n vähemmän kuin 250 työntekijää ja jiden vusiliikevaiht n enintään 50 miljnaa eura tai taseen lppusumma enintään 43 miljnaa eura. Järjestettyä paikallistasn amatööriurheilua ja harrastusliikuntaa. Nurisalan liikkuvuushankkeissa ryhmänvetäjä n nurisvaihtn sallistuvien nurten mukana matkustava aikuinen, jka hulehtii heidän ppimisestaan (Yuthpass), sujelustaan ja turvallisuudestaan. Seuraavia vidaan pitää sidsyhteisöinä (varainhitasetuksen 187 artiklan mukaisesti): yhteisöt, jilla n tuensaajaan ikeudellinen yhteys tai päämayhteys; tämä yhteys ei liity ainastaan kyseiseen timintaan eikä le lutu ainastaan sen tteuttamista varten; useat yhteisöt, jtka täyttävät avustuksen myöntämisen perusteet ja mudstavat yhdessä yhden yhteisön, jka vidaan katsa ainaksi tuensaajaksi myös sillin, kun yhteisö n nimenmaisesti perustettu tuella rahitettavan timinnan tteuttamista varten. Sidsyhteisöjen n täytettävä tukikelpisuusperusteet, eivätkä hylkäämisperusteet saa kskea niitä. Niiden n sveltuvin sin myös täytettävä hakijita kskevat valintaperusteet. Organisaatin tai elimen katstaan sijaitsevan jssakin maassa, js se täyttää ne kansalliset edellytykset (esimerkiksi rekisteröinti, ilmitus tai julkaisu), jiden perusteella kyseisen maan viranmainen vi tunnustaa sen virallisesti. Vapaan nurten ryhmän laillisen edustajan laillisella asuinpaikalla katstaan levan vastaavat vaikutukset, kun arviidaan ryhmän kelpisuutta Erasmus+ -hjelman mukaiseen tukeen. Sulautuvalla ppimisella (blended learning) tarkitetaan piskelutapaa, jssa yhdistyvät erilaiset ppimisen mudt. Termillä viitataan usein etenkin kursseihin, jilla perinteinen lukkahuneessa tai seminaarissa tapahtuva lähipetus yhdistetään erilaisiin verkkpiskelutekniikihin (esim. internet, televisi ja neuvttelupuhelut). Erasmus+ -hjelman yhteydessä tdistuksella tarkitetaan asiakirjaa, jka annetaan kulutuksen tai nuristiminnan alalla piskelutiminnn lppuun surittaneelle henkilölle. Asiakirja n tdiste sallistumisesta ja sveltuvissa tapauksissa ppimistulksista. Hankkeen sana tteutettu tehtäväkknaisuus. Timintja vi lla mnentyyppisiä, kuten liikkuvuustiminnt ja yhteistyötiminnt. Jean Mnnet hjelman yhteydessä tästä käytetään sanaa timinta. Arviinti- ja saamisen tunnustamisprsessin virallinen tuls, jka saadaan, kun timivaltainen elin vahvistaa, että henkilö n saavuttanut tietyt vaatimukset täyttävät ppimistulkset. Opiskelujaks ulkmailla kk tutkinnn surittamiseksi tai tdistuksen saamiseksi yhdessä tai useammassa vastaanttavassa maassa. Virallisten tutkintasiakirjjen liite, jnka tarkituksena n antaa tarkempia tietja suritetuista pinnista yhteisesti svitussa mudssa ja jka tunnustetaan kansainvälisesti. Se n krkeakulututkinttdistukseen liitettävä asiakirja, jka sisältää vakimutisen kuvauksen tdistuksen haltijan surittamien pintjen lunteesta, tassta, asiayhteydestä, sisällöstä ja asemasta. Krkeakulut laativat sen Eurpan kmissin, Eurpan neuvstn ja Unescn spimien periaatteiden mukaisesti. Tutkinttdistuksen liite n sa Eurpassia (ks. edellä). Glbaalin yhteisen kulutushjelman yhteydessä n susiteltavaa myöntää nk. yhteinen tutkinttdistuksen liite, jka kattaa kk kulutushjelman ja jnka kaikki kyseisen tutkinnn myöntävät ylipistt vahvistavat. 328

329 Liite III Sanast Työssäppiminen Työssäppimisjaks (käytännön ppimiskkemus, ns. jb-shadwing ) Valmistelutapaaminen (Advance Planning Visit APV) Vastaanttava rganisaati Virtuaaliliikkuvuus Vurpuhelumekanismit Yhteiset hjelmat Yhteiskunnallinen yritys Yhteisrahitus Yhteistutkint Yhtiö Opiskelutapa, jssa tietja, taitja ja saamista hankitaan surittamalla ja phtimalla tehtäviä ammatillisessa ympäristössä, jk työpaikalla (esim. lukkapetuksen ja työssäppimisen yhdistäminen) tai ammatillisessa ppilaitksessa. Lyhyt leskelu kumppanirganisaatissa tisessa maassa tarkituksena saada kulutusta seuraamalla alalla timivia päivittäisessä työssään vastaanttavassa rganisaatissa, vaihtaa hyviä käytäntöjä, hankkia taitja ja saamista ja/tai slmia pitkäkestisia kumppanuuksia sallistuvan havainninnin kautta. Nurisalan liikkuvuushankkeisiin kuuluvia nurisvaihtja tai ammattipiskelijiden liikkuvuushankkeisiin kuuluvia ErasmusPr-timintja edeltävä suunnittelukkus yhden tai useamman vastaanttavan rganisaatin maassa. Valmistelutapaamisen tarkituksena n varmistaa timintjen laadukkuus helpttamalla ja valmistelemalla hallinnllisia järjestelyjä, kehittämällä luttamusta ja yhteisymmärrystä ja lumalla vankka kumppanuus hankkeeseen sallistuvien rganisaatiiden välille. Nurisalan liikkuvuushankkeissa nuret sallistujat vivat lla mukana tapaamisessa, mikä auttaa heitä situtumaan hankkeen suunnitteluun. Jissain Erasmus+ -hjelman timissa (erityisesti liikkuvuustimissa) vastaanttava rganisaati n se sallistujarganisaati, jka ttaa vastaan yhden tai useamman sallistujan ja järjestää yhden tai useampia Erasmus+ hankkeen timinnista. Tiet- ja viestintätekniikalla tuetut erilaiset timinnt myös verkk-ppiminen jtka tteuttavat tai helpttavat glbaaleja, yhteistyöhön phjautuvia kkemuksia petuksessa, kulutuksessa tai ppimisessa. Nurten, nurisjärjestöjen ja päätöksentekijöiden kanssa käytävä vurpuhelu, jka timii yhtenä nurisalan eurppalaisen yhteistyön painpisteiden, tteuttamisen ja jatktimien jatkuvan phdinnan frumina. Krkea-asteen (kulutus- tai tutkimus)hjelmat, jtka vat kahden tai useamman krkeakulun yhdessä suunnittelemia, järjestämiä ja täysimääräisesti tunnustamia. Yhteisiä hjelmia vidaan tteuttaa krkeakulutuksen eri tasilla: kandidaatti-, maisteri- tai jatkpintjen yhteydessä. Yhteiset hjelmat vivat lla kansallisia (kaikki mukana levat krkeakulut sijaitsevat samassa maassa) taikka kansainvälisiä tai glbaaleja (mukana levat krkeakulut edustavat vähintään kahta maata). Oikeudellisesta mudstaan riippumatta yritys, jta ei le nteerattu direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 khdan 14 alakhdassa tarkitetuilla säännellyillä markkinilla ja 1) jka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun lakisääteisen perustamisasiakirjansa mukaan pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa levia myönteisiä ssiaalisia vaikutuksia eikä niinkään tuttamaan vitta mistajilleen, jäsenilleen ja sakkailleen ja jka a) tuttaa innvatiivisia palveluja tai tavarita, jtka saavat aikaan ssiaalista hyötyä ja/tai b) käyttää sellaista innvatiivista tutteiden tai palveluiden tutantmenetelmää, jka n sen ssiaaliseen tavitteeseen sveltuva; 2) jka sijittaa vittnsa uudelleen ensisijaisesti päätavitteensa saavuttamiseksi ja nudattaa mahdllisten vittjen jakamisessa sakkaille ja mistajille ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, jilla varmistetaan, ettei vittjen jakaminen vaaranna päätavitetta; 3) ja jta jhdetaan yrittäjähenkisesti, vastuullisesti ja avimesti ja erityisesti siten, että jhtamiseen sallistuvat työntekijät, asiakkaat ja/tai muut sidsryhmät, jihin yrityksen liiketiminta vaikuttaa. Yhteisrahitusperiaatteen mukaisesti edunsaajan n itse vastattava sasta EU:n tukeman hankkeen kustannuksia, tai ne n katettava muulla ulkpulisella rahituksella kuin hankkeeseen saadulla EU-tuella. Yksi tutkinttdistus, jka myönnetään piskelijalle yhteisen hjelman surittamisesta. Kahden tai useamman sallistuvan ppilaitksen timivaltaisten viranmaisten n myönnettävä yhteistutkint yhdessä, ja se n tunnustettava virallisesti maissa, jissa sallistuvat ppilaitkset sijaitsevat. Näitä vat siviili- tai kauppaikeudelliset ikeushenkilöt, suuskunnat sekä muut julkis- tai yksityisikeudelliset ikeushenkilöt, lukuun ttamatta niitä, jtka eivät tavittele vitta. 329

330 Ohjelmapas Yksijaksiset kulutushjelmat Ylivimainen este Yuthpass Yritykset Yritysten yhteiskuntavastuunalalla timiva vitta tavitteleva elin Integridut/pitkät kulutushjelmat, jtka jhtavat jk alempaan tai ylempään krkeakulututkintn ja jita jissakin maissa kuvaa edelleen paremmin vusina ilmaistu kest kuin pintpisteet. Useimmissa näistä maista tällaiset kulutushjelmat, jihin ei kuulu Blgnan mallin mukaista ensimmäistä sykliä, jhtavat lääkärin, hammaslääkärin, eläinlääkärin, sairaanhitajan tai kätilön tutkintn. Niissä piskelee yleensä 1 8 prsenttia piskelijista. Säänneltyyn ammattiin jhtavan integridun kulutushjelman laajuus n ammatista riippuen useimmiten pintpistettä / viisi kuusi vutta. Odttamatn ja pikkeuksellinen tilanne tai tapahtuma, jhn sallistuja ei le vinut vaikuttaa ja jka ei jhdu hänen virheestään tai hulimattmuudestaan. Eurppalainen väline, jnka tarkituksena n edistää Erasmus+ -hjelmalla tuettuihin hankkeisiin sallistuvien nurten ja nuristyöntekijöiden ppimistulsten tunnustamista. Yuthpass käsittää a) tdistukset, jita sallistujat vivat saada mnista hjelman timista, ja b) määritellyn prsessin, jlla nuria, nuristyöntekijöitä ja nurisjärjestöjä kannustetaan phtimaan nuristyön ja epävirallisen ppimisen alan Erasmus+ hankkeen ppimistulksia. Yuthpass kuuluu myös laajempaan Eurpan kmissin strategiaan, jlla pyritään edistämään epävirallisen ja arkippimisen sekä nuristyön tunnustamista niin Eurpassa kuin sen ulkpulella. Mikä hyvänsä taludellista timintaa harjittava yritys sen ksta, ikeudellisesta mudsta tai timialasta riippumatta. Yksityinen yritys, jka a) nudattaa liiketiminnassaan eettisiä sääntöjä ja/tai b) tteuttaa liiketimintansa lisäksi timia, jilla n yhteiskunnallista arva. 330

331 Liite IV Hyödyllisiä lähteitä ja yhteystietja{ut1} LIITE IV: HYÖDYLLISIÄ LÄHTEITÄ JA YHTEYSTIETOJA HYÖDYLLISIÄ LÄHTEITÄ Nimi Eurppa 2020 ja ET strategiiden viitearvt ja indikaattrit Kulutuksen analysinti (varhaiskasvatus, yleissivistävä ja ammatillinen kulutus, nuris, krkeakulutus sekä mnet kulutusalan erityissektrit) Kulutuksen analysinti (kaikki sa-alueet) Kulutuksen analysinti (kaikki sa-alueet) Digital Yuth Wrk Opas digitaalisen nuristyön kehittämiseen Tutkinttdistuksen liitteen malli ECTS-käyttöpas ECVET Yrittäjyyskasvatus: Kuluttajien pas Aikuiskulutuksen eurppalainen frumi (Eurpean Platfrm fr Adult Learning in Eurpe, EPALE) EQAVET Erasmus+ -hankeprtaali ESCO EU:n työmarkkiniden saamispanraama Eurpass-sivust Aikuiskulutushjelma ja sen viimeaikainen kehitys Opas Imprving yuth wrk yur guide t quality develpment Opas The cntributin f yuth wrk t preventing marginalisatin and vilent radicalisatin Indikaattreita ja vertailuarvja kulutuksen seurantakatsaus Indikaattreita ja vertailuarvja viralliset julkaisut Kkelma urheilua kskevia keskeisiä asiakirjja EU:n tärkeimmät nurispliittiset asiakirjat (sisältää myös nurisalan eurppalaisen yhteistyön uudistetut puitteet) Tärkeimmät kulutuspliittiset alitteet ja tulkset vudesta 2000 yleissivistävää kulutusta kskevan plitiikan kehittäminen Tärkeimmät kulutuspliittiset alitteet ja tulkset vudesta 2000 krkeakuluuudistus Linkki explained/index.php?title=eurpe_2020_indicatrs_- _educatin&ldid= ns/fi/renditins/native&usg=afqjcneazenuwg06uxidqr_ck8zmsk5lw&s ig2=kjtnbvqqoevnehnwebusrw&cad=rja

332 Ohjelmapas Avin kulutus: innvatiivisia petus- ja ppimismahdllisuuksia kaikille uuden teknlgian ja avinten ppimisresurssien avulla, COM(2013) 654 Kulutuksen uudelleenajattelu: ssieknmisten vaikutusten parantaminen investimalla taitihin Tukea kasvulle ja työllisyydelle Eurpan krkeakulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma Strateginen visi Eurppalaisille standardeille: lisätään ja npeutetaan Eurpan taluden kestävää kasvua vuteen 2020 mennessä Bruggen julkilausuma ammatillisen kulutuksen eurppalaisen yhteistyön tehstamisesta kaudella Raprtti Twards Greater Cperatin and Cherence in Entrepreneurship Educatin Nuret liikkeellä -lippulaivahanke Yuthpass-sivust 2bfT8dWYrdNQC! ?uri=CELEX:52012DC ns/en/renditins/native YHTEYSTIEDOT Eurpan kmissi Kulutus, nurisasiat, urheilu ja kulttuuri pääsast (PO EAC) Eurpan kmissi kulutuksen, audivisuaalialan ja kulttuurin timeenpanvirast (EACEA) Kansalliset timistt 332