Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015"

Jaakko Mäki
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani

2 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen käytännössä Muuta

4 Motiva Oy 100 % valtion omistama Henkilöstö: 56 hlöä Asiantuntijapalveluita pääosin valtionhallinnolle (ministeriöt, virastot ja laitokset) suurin asiakas TEM/Energiaosasto LIIKEVAIHTO milj. Motiva Services Oy Motiva Oy:n tytäryhtiö (100 %) Henkilöstö: 18 hlöä Asiantuntijapalveluita yrityksille, järjestöille, liitoille, kunnille, vientihankkeisiin ym. 4

5 Motiva-konserni 5

6 VAPAAEHTOISET ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET ovat keskeinen ja toimiva keino edistää energiatehokkuutta Suomessa. Motiva seuraa ja vauhdittaa säästöjen toteutumista osallistuu sopimustoiminnan kehittämiseen vastaa raportointi- ja seurantajärjestelmien kehittämisestä kokoaa yhteen sopimusten vuosittaiset tulokset.

7 Energiatehokkuus vs. energian säästö Energiatehokkuus Enemmän lopputuotetta vähemmällä energiapanoksella Energian säästö Absoluuttisen energian kulutuksen vähentäminen

8 Energiatehokkuuden haasteet Liiketoimintaympäristö Resurssien puute Esimerkkien puute Informaation puute Motivaation puute Analysoinnin vaikeus Informaatiotekniikka Osaamisen puute Lait ja säädökset Tunnuslukujen puute Teknologia Risto Larmio, Motiva

9 Laaja-alaiset energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva

10 Energiatehokkuussopimukset Kuntien energiatehokkuussopimus = KETS Yli asukkaan ja energiankäytöltään MWh vuodessa kuluttavat kuntayhtymät Kuntien energiaohjelma = KEO Alle 5000 asukkaan kunnat tai kaupungit ja energian vuosikulutukseltaan alle MWh kuntayhtymät

11 Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino edistää energiatehokkuutta Suomessa ( )

12 Mikä on energiatehokkuussopimus? vapaaehtoinen sopimus on vaihtoehto ja täydentävä keino määräyksille ja veroille Keskeinen rooli kansallisten velvoitteiden toimeenpanossa (esim. EED ja ent. energiapalveludirektiivi) Säästö raportoidaan EU:n komissiolle sopimustoiminnan pohjalta joustava väline yrityksen tai yhteisön energiatehokkuuden kehittämiseen tavoitteena ominaiskulutusten pienentäminen energiatehokkuuden seuraaminen ja kehittäminen osaksi yritysten ja yhteisöjen arkea Energiatehokkuussopimuksen mukainen toiminta on jatkuva prosessi, joka ohjaa organisaatiota jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen Risto Larmio, Motiva

13 Sopimustoiminnan kulmakiviä Toiminnallisena tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuus kunnan johtamisjärjestelmiin Liittyessä kunta asettaa energiankäytön tehostamistavoitteen vuosille (9%) Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma (vuoden kuluessa liittymisestä) Energiakatselmukset ja kulutusseuranta (80% kunnan kiinteistöistä) Toimenpiteiden toteutus (silloin kun se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää) Sisällyttää energiatehokkuuden osaksi kunnan hankintaohjeita Kartoittamaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet uusiutuvan energian kuntakatselmuksella Vuosiraportointi energiankäytöstä ja toimenpiteistä Energiatuki investointeihin

14 Sopimusten vuotuiset vaikutukset Elinkeinoelämä Kunta-ala Kiinteistöala Säästöt lämmössä ja polttoaineissa 6,65 TWh Sähkon säästö 2,64 TWh Säästöt energiakustannuksissa 380 miljoonaa Hiilidioksidipäästöjen (CO 2 ) vähenemä noin 2,8 miljoonaa tonnia SÄÄSTÖT VASTAAVAT NOIN 2,3 % SUOMEN KOKONAISENERGIANKÄYTÖSTÄ (386 TWh VUONNA 2013).

15 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSTEN ANSIOSTA SUOMESSA säästyy joka vuosi energiaa 9,3 TWh CO 2 -päästöt vähenevät vuosittain 2,8 milj. tonnia on investoitu * energiatehokkuuteen 612 M * yrityksissä ja kunta-alalla vuosina

16 KETS/ KEO Kattavuus 10/2014: n. 75,9 % asukasmäärästä KETS yhteensä 77 liittyjää (KETS kattavuus 67,4 %) - 64 kaupunkia tai kuntaa - 13 kuntayhtymää KEO yhteensä 51 liittynyttä, (KEO kattavuus 8,5 %) - 48 kaupunkia tai kuntaa - 3 kuntayhtymää

18 Liittyminen käytännössä Liittymisasiakirjat pimukset.fi/fi/tietoa_sopimuksis ta/sopimukseen_liittyminen/liitt yminen_kaytannossa/ KETS asiakirja toimitetaan TEM:iin ja KEO asiakirja Motivaan Liittyä voi vaikka 2017 lähenee

19 Miten parantaa tehokkuutta käytännössä? Tyypillisiä säästökohteita raportoinnista

20 Energiatehokkuustoimepiteet

21 Lämmitys Lämmityksen perussäätö Maalämpö Patteriverkoston säätöohjelman päivitys Sisälämpötilan lasku Ilmanvaihto IV-koneet: käyntiaika, säätöjen tarkastus, jne. LTO lisääminen CO 2 ohjaus Muut Kulutusseuranta Kattilahyötysuhteen parantaminen säätötoimin Aikaohjelman muokkaus

22 Sopimusten tulevaisuus 2016 jälkeen EED asettaa kansallisia velvoitteita vuosille Kuntasopimusten valmistelu aloitettiin 2014 syksyllä Työpajat yhdyshenkilöpäivillä Mukana kuusi suurinta kuntaa, HSY ja pienenpien kuntien ryhmä, HUS sekä Kuntaliitto Uuden sopimuksen tekstiversio valmistelu syksyn 2015 aikana Uuden kauden sopimusten allekirjoitustilaisuus syksyllä 2016

23 Uuden sopimuksen sisällöstä Jatkossa vain yksi sopimus Sopimustoiminnalla oleellinen rooli EED:ä toimeenpantaessa. Suomen energiansäästö raportoidaan EU:lle sopimustoiminnan säästöjen pohjalta. Kuntien säästötavoite 1 % / vuosi. 4% vuosina (määrällinen tavoite viimeisestä kulutustiedosta) 9% vuosina Sopimuskausi (mahdollisuus irtautua sopimuksesta vuoden 2020 lopussa ilman sanktioita, jos on liittynyt ennen Sopimuskuntien säästötoimien raportointi on erittäin tärkeää (kuten nytkin) Toimenpiteenä nykyisen toimenpideohjelman päivitys tai uuden ohjelman valmistelu vuoden kuluessa liittymisestä

24 Miksi liittyä energiatehokkuussopimukseen? Askelmerkit ja verkostot energiatehokkuustyöhön ja sen tueksi Tavoite, vastuut, työkalut Energiainvestointituki Kansallisesti tärkeää (tulevien normien välttäminen?) Säästää euroja Ilmastoasiat eivät jätä ketään kylmäksi Kalevi Luoma, Kuntaliitto

Resurssiviisasta elinvoimaa Lopuksi muuta ajankohtaista: FISU-verkosto (Finnish Sustainable Communities) Jatkaa Sitran resurssiviisaus hankkeen 2013-2015 työtä Ensimmäiset jäsenkunnat ovat Jyväskylä,

25 Resurssiviisasta elinvoimaa Lopuksi muuta ajankohtaista: FISU-verkosto (Finnish Sustainable Communities) Jatkaa Sitran resurssiviisaus hankkeen työtä Ensimmäiset jäsenkunnat ovat Jyväskylä, Forssa, Lappeenranta ja Turku Sitoutuneet kestävän hyvinvoinnin lisäämiseen: Ei päästöjä, Ei jätettä, Ei ylikulutusta Palvelukeskus tukee kuntien työtä (SYKE ja Motiva) Lisätietoja: Jyri Seppälä, SYKE ja Päivi Laitila, Motiva Sivut avautuvat 4.9. TEM ohje energiatehokkaista julkisista hankinnoista päivityksessä valmis syksyllä Risto Larmio, Motiva

Samankaltaiset tiedostot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96