ELINKAARIAJATTELU JA KUSTANNUKSET AMMATTIKEITTIÖLAITEHANKINNOISSA. Merja Salminen Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design Lime Oy

Transkriptio

1 ELINKAARIAJATTELU JA KUSTANNUKSET AMMATTIKEITTIÖLAITEHANKINNOISSA Merja Salminen Ammattikeittiöiden Suunnittelutoimisto Design Lime Oy

2 Energian kulutus Keskeinen ammattikeittiön hiilikuormaan vaikuttava tekijä on energian kulutus. Tärkeätä on energiatehokkuuden jatkuva tarkastelu keittiöissä Työtehoseuran tutkimus v Suurimmat säästöt energiatehokkuudessa saavutetaan hyvällä prosessien hallinnalla ja etukäteissuunnittelulla Energiansäästöön ja energiatehokkuuteen ohjaavat kansainväliset ja kotimaiset sopimukset Merja Salminen

3 Julkiset hankinnat Energiapalveludirektiivi velvoittaa julkista sektoria huomioimaan energiatehokkuuden julkisissa hankinnoissa. Energiamerkintädirektiivi edellyttää, että hankintaviranomaiset pyrkivät hankkimaan energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden osalta vain parasta energiatehokkuusluokkaa olevia tuotteita. Ecodesign-direktiivin myötä energiaan liittyvien tuotteiden suunnittelulle ja tuotekehitykselle asetetaan energian käytön vähimmäisvaatimuksia. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edistää uudisrakentamisen ja olemassa olevan rakennus Hankittavat koneet, laitteet ja rakennukset mitoitetaan tarkoituksenmukaisesti ja tarvelähtöisesti. Koneiden ja laitteiden asennusten, käytön, huollon ja ylläpidon tulee olla tarkoituksenmukaista ja edistää energiatehokkuuden säilymistä tai paranemista. Energiatehokkuuden edistämisessä otetaan kuitenkin aina huomioon turvallisuus ja terveellisyys, eikä valintoja saa tehdä sisäilmaoloja (esim. lämpö, valaistus, äänitaso) vaarantaen. Yksittäisten laitteiden, koneiden tai palveluiden optimoinnin sijaan tulisi huomio kiinnittää kokonaisuuteen Merja Salminen/Design Lime Oy 3

4 Keittiö rakennuksessa Julkisen rakennuksen kokonaissähkönkulutuksesta keittiön osuus on n. 10 %. Keittiön vedenkulutuksen osuus on huomattavasti suurempi, n. 50 %. Keittiöhenkilökunnan toimintatavoilla on suuri vaikutus keittiön sähkön ja veden kulutukseen. Keittiöprosessien energiasyöpöimmät prosessit ovat kypsennys ja astianpesu, joiden molempien osuus keittiön energiankulutuksesta on noin 40 %. Kylmäsäilytyksen osuus on 20 %. Usein energiaa kuluttavien prosessien tarkastelusta jätetään pois jakelu, joka kuitenkin vie n. 15 % keittiön kokonaisenergiankulutuksesta. Kun jakelu otetaan mukaan tarkasteluun nousee ruuanvalmistus energiasyöpöimmäksi prosessiksi. Merja Salminen

5 Sähkön kulutuksen jakauma ammattikeittiössä Valmistus kylmäsäilytys, astianpesu 641 GWh Lämmitysenergia 1600 GWh IVpuhaltimet 150 GWh Valaistus 40 GWh Merja Salminen

6 Energiataloudellisuuden huomiointi keittiösuunnittelussa Rakennus valittu laatutaso Lämmitys/jäähdytys Mittaaminen IV-suunnittelu Valaistus Energiatehokkaat laitteet Prosessisuunnittelu Tuotantotavan valinta Rohkeasti mietittävä uusia mahdollisuuksia erikoissuunnittelijoiden kanssa Tilojen puhdistaminen Käyttökoulutus

7 Energiatehokkaat laitteet Energialuokitus Laitteen energiatehokkuusluokka ilmoitetaan aakkosin A:sta G:hen. Vihreällä nuolella merkityt A-luokan laitteet edustavat parhaimmistoa. Kylmäsäilytyslaitteista löytyy vuoden 2005 alusta pakollisena myös A+- ja A++ - luokat, jotka sijoittuvat A-energialuokan tehokkaimpaan kärkeen. Ei ammattikeittiölaitteille, tulossa kylmäsäilytyslaitteille. Mittausstandardi on ollut lausuntokierroksilla Energy Star EU:ssa toimistolaitteille USA:ssa kattava kriteeristö ammattikeittiölaitteille 7

8 Kylmäsäilytyslaitteet Ammattikäyttöön tarkoitettu soveltuu parhaiten takuun, kestävyyden kuin elinkaarikustannusten näkökulmasta Kylmälaitteet ulkoisilla koneikoilla, lämmön siirto pois keittiötiloista. Lämmöntalteenotto, saadaan energia talteen Varastojen läpimenoajat -> kylmävarastojen tilamitoitus, oikea koneikkojen mitoitus Varmista esteetön ilmankierto laitteen ulkopuolella ja sisällä Eristepaksuus Kylmäainemuutokset (F-kaasuasetus) Koska kylmälaitteet aina päällä, kuluttavat vuodessa paljon energiaa Voidaan laskea LCC

9 Käyttäjän vaikutus Liian kylmä säilytyslämpötila lisää energiankulutusta 1 ºC = 3 % Kuvan tapauksessa n. 100 /vuosi Tukkoinen suodatin lisää energiankulutusta Kuvan tapauksessa n. 100 /vuosi

10 Kypsennyslaitteet Laitteen hyötysuhde Ominaisuudet, jotka vähentävät käyttäjän virhemahdollisuuksia Kypsennyslaitteiden mitoitus ja lukumäärä Erikokoisia laitteita Valmistuksen aikataulutus Padat: Sekoittavat padat, lämpöeristetyt, tarkka elektroninen lämpötilansäätö, pesu Yhdistelmäuunit Valmiit kypsennysprosessit, ohjelma päättyy automaattisesti Automaattiset pesuohjelmat, höyrynkehittimen kalkinpoisto Induktioliedet Laitteen hyötysuhde 90 % Käyttäjä ei voi aiheuttaa hukkakulutusta Kuluttaa sähköä 80 % vähemmän kuin valurautaliesi Nopea, ei jälkisäteilyä-> ei siirrä lämpöä työympäristöön

11 Astianpesu Keittiössä käytetystä vedestä kulutetaan astianpesussa noin 80 % ja sähköstä noin 40 % Elinkaaren aikana käyttökustannukset ovat noin 80 % ja hankintahinta noin 20 % Astianpesukoneen mitoitus Pestävät astiamäärät (kuljetusastiat, ruokailuastiat) Kuljetuslaatikot Aikaohjattu astioiden palautusyksikön huuhtelu Esipesukoneeseen koneen kierrätettyä vettä Vedenpaineen tasaus Merja Salminen

12 Astianpesukoneet Kupukone Puhdistusautomatiikka -> astiat tulevat kerralla puhtaiksi Vian ilmoitusnäyttö -> mahdolliset tiivistevuodot tulevat ilmi Äänieristys-> usein samassa suhteessa lämmöneristykseen Tunnelikone, korikuljetinkone ja tappimattokone Pesuajan säätömahdollisuus -> tarpeen mukaiset nopeuden säädöt Käytönohjausjärjestelmä pysäyttää kuljettimen, mikäli pesulohkossa ei ole koreja -> vähentää veden-, sähkön- ja pesuaineen kulutusta lämmöntalteenottojärjestelmä Patapesukone Käsinpesuun verrattuna säästää vettä ja työaikaa Esipesua ei tarvita Kapasiteetti lasketaan pestävien astioiden (1/1 GN-astiaa) perusteella.

13 Astianpesukoneiden kehitys Korikuljetinkoneet 70-luvulla 1200 l/h vedenkulutus (LV), 70 kw 90-luvulla 600 l/h vedenkulutus (KV), 35 kw V l/h vedenkulutus (KV), 20 kw Merja Salminen/Design Lime Oy 13

14 Elinkaarilaskelmat Käyttöikä vuotta Käyttöaika/ vrk (tavoiteltava pesuaika) Toimintapäivät vuodessa DIN normi, kontaktiaika 120 s Pestävien korien määrä tai mattometri Hintatiedot: Sähkö, kylmä, kuuma vesi (sis. jäteveden) Pesuaine, huuhteluaine (annostelu) Merja Salminen/Design Lime Oy 14

15 Hankinnassa lisäksi huomioitava Henkilöstön koulutus Energiansäästötavoitteiden asettaminen Sähkö- ja vesimittarit Tilojen ja laitteiden oikea käyttö ja puhdistus Laitteiden huoltotarve Huollon merkitys laitteen energiankulutukselle Laitteiden etävalvonta Hälytykset Määräaikaishuollot