TALO. Erikoistutkija Petrus Kautto Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma, SYKE Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari

Transkriptio

1 TALO Erikoistutkija Petrus Kautto Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma, SYKE Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari

2 TALO = Taloudellisten ohjauskeinojen ja muiden kannusteiden käyttö vähähiilisen rakentamisen ohjauksessa Toteuttajat: SYKE & Benviroc Oy Petrus Kautto, Hanna-Liisa Kangas, David Lazarevic, Maija Mattinen-Yuryev, Ari Nissinen, Paula Sankelo Rahoitus: YM Ohjausryhmässä: YM, VM, Sitra, VTT, RAKLI, LeaseGreen Oy Loppuraportti valmis 08/2019 2

3 Tausta Energiatehokkuus: mittava määrä tutkimusta ja jo käytössä olevia taloudellisia ohjauskeinoja Energiantuotannon päästöjen vähentyessä rakennuksen elinkaaren muiden vaiheiden vaikutus kasvaa Rakennusten ilmastovaikutuksia tarkasteltaessa yhä tärkeämpää ottaa huomioon energiankulutuksen lisäksi koko rakennuksen elinkaaren päästöt Kiertotalouden näkökulma 3

4 Kartoitus rakentamisen vähähiilisyyteen vaikuttavista ohjauskeinoista Suomessa ja muissa Euroopan maissa Tehtävä 1 Tehtävä 2 Ohjauskeinojen valinta ja yhteiskehittäminen Keskeisten ohjauskeinojen arviointi Tehtävä 3 Tehtävä 4 Yhteenveto ja suositukset Raportointi ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

5 1. Vähähiilisen rakentamisen taloudellinen ohjaus Energiatehokkuuden parantaminen vähentää energiakustannuksia Saavutetaan energiakustannusten säästöjä Lisääntyneet kustannukset voidaan kattaa toteutuneilla säästöillä Rahoitusinstrumentit toimivat energiatehokkuuden edistämisessä Yritykset voivat suunnitella liiketoimintamalleja energiatehokkuuden ympärille Vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin ei liity vastaavia kustannussäästöjä Vähähiilisyyteen voidaan ohjata esimerkiksi raja-arvo-ohjauksella Taloudellisia ohjauskeinoja voidaan ottaa käyttöön erikseen tai niillä voidaan tukea raja-arvoohjausta Taloudellista ohjausta käytössä lähinnä maissa, joilla vankka tausta LCA-kehitystyössä (NL, DE, FR) 5

6 1. Vähähiilisen rakentamisen mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja Verot, veroluonteiset maksut, sanktiot, verohelpotukset Tuet, avustukset Rahoitusinstrumentit, kevyemmät rahoitusehdot, julkinen rahoitus, julkinen siemenrahoitus, julkinen takaus lainalle Vihreät sertifikaatit, valkoiset sertifikaatit, päästökauppa Julkiset investoinnit, julkisten hankintojen säännöt Tutkimuksen ja kehityksen tuen, pilottituet, kokeilutuet Tontinluovutusehdot, tontinvuokrausehdot, rakennusluvan ehdot Joukkovelkakirjat 6

7 2. Katsaus uudisrakentamisen nykytilanteeseen Rakennusmateriaalien sekä päälämmitysmuodon valinnalla suurin merkitys rakennuksen hiilijalanjälkeen Seuraavassa esimerkissä katsotaan Suomen vuoden 2017 uusien pientalojen ja kerrostalojen hiilijalanjälkeä Laskenta on tehty hyödyntäen SYKEn malleja ja tietokantoja sekä YM:n luonnosvaiheista hiilijalanjäljen arviointimenetelmää Rakennusmateriaaleista tarkastellaan erityisesti puuta ja betonia ja päälämmitysmuodoista erityisesti ä ja maalämpöä 7

8 Päälämmitysmuodot vuoden 2017 uudisrakennuksissa Kerrostalot Kaukolämpö Maalämpö Muut Pientalot Kaukolämpö Maalämpö Muut 2 % 3 % 15 % 37 % 95 % 48 % Pientaloissa osiossa muut sähkölämmitys yhdistettynä muihin lämpöpumppuihin merkittävin lämmönlähde 8

9 Päärakennusmateriaalit vuoden 2017 uudisrakennuksissa Kerrostalot Puu Betoni Muut 1 % 3 % Pientalot Puu Betoni Muut 2 % 11 % 96 % 87 % 9

10 kgco2e/m2 (lämmitetty nettoala) Uudisrakennusten keskimääräinen hiilijalanjälki neliötä kohden Energian käyttö Rakennusmateriaali Muut Kerrostalo, betoni, Kerrostalo, puu, Pientalo, puu, Pientalo, betoni, Pientalo, puu, maalämpö Pientalo, betoni, maalämpö 10

11 kgco2e/m2 (lämmitetty nettoala) Tyypillinen uusi kerrostalo ja pientalo Energian käyttö Rakennusmateriaali Muut Kerrostalo, betoni, Kerrostalo, puu, Pientalo, puu, Pientalo, betoni, Pientalo, puu, maalämpö Pientalo, betoni, maalämpö 11

12 3. Lupaavimpien ohjauskeinojen valinta ja yhteiskehittäminen Tehtävän 1 aikana tunnistetuista ohjauskeinoista valitaan jatkotarkasteluun kiinnostavimmat yhdessä ohjausryhmän kanssa Keinoja hiotaan ensin tutkimusryhmässä Suomeen sopiviksi Yhteiskehitetään työpajassa (04/19) rakennusalan toimijoiden kanssa sidosryhmäyhteistyössä 12

13 4. Keskeisten ohjauskeinojen arviointi Mahdollisia arviointikriteereitä: Energiankäyttö, päästövähennykset (pääpaino ilmastovaikutukset), kustannustehokkuus, muut ympäristövaikutukset (esim. materiaalien kulutus, ilmansaasteet), sääntelytaakka, innovaatio- ja vientipotentiaali, työllisyys ja muut sosiaalisten vaikutusten suhteen Arvioinnissa hyödynnetään SYKEn rakennuskannan skenaariointi ja - mallinnusympäristöä (mm. EKOREM-tok laskentajärjestelmä, POLIREMskenaariointimalli ), kaavoituksen ekolaskurin KEKOn laskentakehikkoa sekä Tilastokeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen tietoaineistoja rakennuskannasta ja väestöstä 13