Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Transkriptio

1 Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi Tampere

2 Uhkat (=kustannukset, kielteiset seuraukset) ja mahdollisuudet (=työpaikat, säästö) ilmastonmuutos otetaan annettuna, kuntien strategioissa ei juurikaan käsitellä sen enempää uhkia kuin sen tarjoamia mahdollisuuksiakaan. uhkina tuodaan jonkin verran esille kielteisiä säätilan muutoksia. mahdollisuudet loistavat poissaolollaan: uudet liiketoimintamahdollisuudet, työpaikat ja energiansäästöstä saatavat taloudelliset säästöt

3 Lähtötiedoista (Riitta Savikon selvitys) 2/3 aktiivista ilmastokunnista on hyödyntänyt Kasvenerpäästölaskentamallia. kunnat hyödyntävät päästölaskennassa myös VAHTI- ja Lipasto-tietokantoja, kunnan omien toimintojen päästölaskentaa, kunnan polttolaitoksissa käytetyn polttoaineen laatua ja määrää, voimalaitosten velvoitetarkkailuja ja kunnan omia laskentamalleja. päästölaskelmat on tehnyt kunta itse, maakunnan liitto, energiatoimisto, SYKE, YTV, naapurikunta, opiskelija tai konsultti

4 Päästövähennykset päästöjä 20/30/39/40/50/80 % vähemmän vuoteen 2012/2020/2025/2030/2050 mennessä vuoden 1990/2002/2007/2010 tasosta tuotantoperustainen/kulutusperustainen asukasta kohti/absoluuttisesti/ kunnan oma toiminta/koko kunnan alue

5 Kuntien päästövähennystavoitteita

6 Muita päästöjen vähennystavoitteita 4,3 t CO2-ekv asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä. kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun. tavoitteena "hiilineutraali kunta" kahdenkymmenen vuoden kuluessa. olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. päästöt kääntyvät laskuun, sektorikohtaiset luvut tarkentuvat strategian toteutumisen myötä. kaupunki vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoden 2010 alusta viisi prosenttia vuodessa. hiilineutraali / hiilivapaa

7 Energiansäästötavoitteita 9 % vähennys vuoteen 2016 vuodesta 2005/2007/2008. kaupungin omat toiminnot KETS:n mukainen tavoite energiatehokkuuden parantaminen / energiankulutuksen vähentäminen 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta 4 % vähennys vuoteen 2010 vuodesta 2005 energiankulutuksen vähennys 41 % vuoteen 2020 vuodesta

8 Sanallisia energiansäästötavoitteita oma uudisrakentaminen energiatehokkaasti ja pääosin matalaenergiarakentamisena, perusparannuksissa pyritään parantamaan energiatehokkuutta energiatehokasta rakentamista tukevaa neuvontaa lisätään rakennusten energiatehokkuuden parantaminen julkisen sektorin sähkönkulutus kääntyy laskuun kotitalouksien energiankulutus kääntyy laskuun parannetaan energiatehokkuutta

9 Uusiutuvan energian tavoitteita 20 % lisää vuonna 2020 vuoteen 1990 verrattuna 80 % lisää vuonna 2016 vuoteen 2007 verrattuna vähintään 50 % kaukolämmöstä uusiutuvilla 2020 mennessä 8,5 % osuus sähkölaitoksen polttoaineista puulla vuoteen % kaupungin ostamasta sähköstä tuotetaan uusiutuvilla 2013 mennessä uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään kunnan kaukolämmön tuotannossa. Maalämmön ja ilmalämpöpumppujen käyttöä lisätään kiinteistöjen lämmityksessä. kaatopaikkajätteen määrän 50 % vähentäminen. Kaatopaikkajätteen metaanin talteenotto 50%. Teollisuuden polttoöljyn korvaaminen bioenergialla. edistää uusiutuvilla tuotettua energiaa. suositaan uusiutuvaa ja vähän hiilipäästöjä aiheuttavaa sähköä. bioenergialaitos

10 Strategioiden tavoitteiden aihealueet prosenteissa ohjelmista energiansäästö ja/tai energiatehokkuus yhdyskuntarakenne, kaavoitus joukkoliikenne valistus ja tiedotus kuntalaisille uusiutuva energia kevyt liikenne julkiset hankinnat rakentaminen valistus ja tiedotus kunnan työntekijöille valistus ja tiedotus koululaisille varautumnen/sopeutuminen uusiutuva energia sähkön hankinnassa muu

11 Millainen on hyvä ilmastostrategia Ilmastotoimet eivät ole pelkkä kustannuserä vaan myös työpaikkoja ja työllisyyttä. Lähtötilanne päästöissä täytyy tietää, jotta voi seurata tavoitteiden toteutumista. Päästövähennysten tavoitteet vuosille 2012, 2020 ja Vertailuvuodeksi edelleen 1990? Päästövähennystavoitteiden tulisi olla kunnianhimoisia. Tavoitteiden tulisi koskea koko kuntayhteisöä. Kulutusperustainen tavoite asukasta kohti on hyvä perusta kuntien väliselle vertailulle. Tavoitteita tulee asettaa myös energiansäästölle ja uusiutuvalle energialle