Inklusiivinen toimintakulttuuri lapsen koulutuspolun tukena. Päivi Pihlaja Erityisopettaja, psykoterapeutti Dosentti, yliopistotutkija

Transkriptio

1 Inklusiivinen toimintakulttuuri lapsen koulutuspolun tukena Päivi Pihlaja Erityisopettaja, psykoterapeutti Dosentti, yliopistotutkija

2 Tuetaan yhdessä! Hankkeessa kehitetään erityisesti erityisopettajakoulusta ja sen sisältöjä yliopistojen, asiantuntijaverkoston ja koulujen yhteistyönä. Mukana ovat yliopistot: Oulu (koordinoija), Åbo Akademi, Itä-Suomi, Lappi, Helsinki ja Turku sekä asiantuntijoida Valtterista ja Niilo Mäki Instituutista Yhteisopettajuuden, erityisopettajien pedagogisen konsultaation ja vahvuusperustaisen pedagogiikan sekä vuorovaikutuksen kehittäminen Digitaalisen vuorovaikutteisen oppimateriaalin tuottaminen Fokus koulukulttuurin kehittämisessä inklusiivisempaan suuntaan Hankeen sivut:

3 Yhteiskunnan tasosta kertoo ehkä parhaiten se, miten heikompiosaiset voivat ja miten erityiset tarpeet on otettu huomioon

4 Inklusiivisen kasvatuksen ideologia ja kansainvälinen poliittinen agenda Voidaan määritellä kapeasti tai laveasti: vastauksena erityisiin tuen tarpeisiin tai lupauksena laadukkaasta kasvatuksesta ja koulutuksesta kaikille Globaali tasa-arvon, hyväksymisen ja kestävän kehityksen prosessi (es. Booth 2011; Messiou 2017) Toisaalta inkluusiolla tarkoitetaan Bartonin mukaan asennetta erilaisten ihmisten hyväksymiseen, tasa-arvoon ja syrjinnän estämiseen, ei vain sitä, mihin yksittäinen oppilas sijoitetaan koulussa (Barton 1999). Kansainvälinen poliittinen agenda ja kansainväliset toimijat taustalla YK, UNESCO etc. inklusiivinen koulutusreformi tukee ja toivottaa tervetulleeksi kaikkien oppijoiden erilaisuuden (UNESCO 2001, 15)

5 Arvot inkluusion taustalla Tasa-arvo, oikeudet, osallisuus, yhteisöllisyys, erilaisuuden arvostaminen, kestävä kehitys, väkivallattomuus, luottamus, myötätunto, rehellisyys, rohkeus, ilo, rakkaus, toivo/optimismi ja kauneus (Booth 2011). Viisi edellä mainistuista myötävaikuttaa enemmän kun luodaan inklusiivista päiväkotia/koulua, sen rakennetta, prosesseja, menettelyjä ja toimintaa TASA-ARVO, OSALLISUUS, YHTEISÖLLISYYS, ERILAISUUDEN ARVOSTAMINEN, PYSYVYYS tai KESTÄVÄ KEHITYS Inkluusio on näiden arvojen toimeenpanemista, toteutumista käytännössä

6 Inkluusion elementit: konkretiaa Yhteiset palvelut ja kaikilla pääsy niihin Osallisuus: yksikkö, oppilaat, vanhemmat, lapset Emotionaaliset asenteet ja suvaitsevaisuus Ammatilliset tiedot ja taidot Yhteinen opetussuunnitelma ja kontekstin rakenne Resurssit ja erityinen tuki (mm. Bricker 2000; Jones 2004, Pihlaja 2009). Ks Turun yliopiston alkava hanke:

7 Miksi muutosta! Taustalta löytyy Syrjinnän, vihamielisyyden, kiusaamisen, poissulkemisen, vallan puutteen ja epätoivon kokemuksia. tiedekunta/laitos

8 Erityisopetuksen reformi: kolmiportainen tuen järjestelmä Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki (Perusopetuslaki pykälät 6, 16 ja 17)

9 Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, mitä kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli. Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.

10 Erityisopetus ja luokittelun traditio Erityisopetuksen reformi: maamme kolmiportaista tukistruktuuria voidaan myös pohtia sen suhteen mistä näkökulmasta se lähestyy (erityis)opetusta. Millaisia lapsilähtöisiä tai taloudellisia näkökulmia tuen portaiden taustalta voi löytyä? (ks Norwich 2007)

11 Normalisaatio Inkluusio Yhteiskunnallinen integraatio Sosiaalinen integraatio Psyykkinen integraatio Toiminnallinen integraatio Fyysinen integraatio Segregaatio Segregoidusti Peruspalveluiden yhteydessä Erityiskasvatuksen ideologinen hierarkia ja suhde (erityis)palveluihin (Pihlaja 2003)

12 Palvelut lapsille ja työntekijöille?! Lapset ja koulu kun vanhemmilla tuen tarvetta?! Päihdehuolto Sosiaalipalvelut Mielenterveyspalvelut, psykologit Kasvatus/ koulutus Terveyspalvelut, mm. Nlat, esh, kuntoutus Vammaispalvelut

13 Kirjallisuutta Ainscow, M., T. Booth, and A. Dyson Improving Schools, Developing Inclusion. London: Routledge. Alexiadou, N:, Dovemark, M et al Managing inclsuion in competitive school systems: The cases of Sweden and England. Comparative & International Education Arnesen, A.-L International politics and national reforms: The dynamics between competence and the inclusive school in Norwegian education policies. Education Inquiry 2 (2), Booth. T The name of the rose: Inclusive values into action in teacher education. Prospects (2011) 41: Hardy, I. & Woodcock, S Inclusive education policies: discourses of difference, diversity and deficit. International Journal of Inclusive Education 19(2), Ketovuori, H. & Pihlaja, P. (2016). Inklusiivinen koulutuspolitiikka erityispedagogisin silmin. Teoksessa H. Silvennoinen, Kalalahti, M. & Varjo, s. (toim) Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset. Kasvatussosiologian vuosikirja Vol. I., Kivirauma,, J. & Kuorelahti, M Erityisopettajat empirian ja teorian läpivalaisussa: osaalueista sukupolviin. Teoksessa: M. Kuorelahti ja T. Saloviita. Erityiskasvatus ja integraatio. Jkl yo: Erityispedagogiikan laitos. Kivirauma,, J. (toim.) Vammaisten elämä & elämänkerta. Helsinki: Kynnys ry..

14 Messiou, K Research in the field of inclusive education: time for a rethink?international journal of inclusive education, 21(2), Mitchell, D paragidm shifts in and around Special Education in New Zealand. Cambridge Journal of Education 31(3), Oliver, M The politics of Diablement. London: Macmillian. Operetti, R., Walker, Z. & Zhang, Y Inclusive Education: From Targeting Groups and Schools to Achieving Quality Education as the core of EFA. In Florian, L. (ed.) The SAGE Handbook of Special Education: Two Volume Set, Volume 1 (second edition), Osberg, D. & Biesta, G The end/s of education: complexity and the conundrum of the inclusive educational curriculum, International Journal of Inclusive Education 14(6), Pihlaja, P Susta ei tuu koskaan mitään. Sosiaalisemotionaalisten vaikeuksien näyttämöllä. In H. Silvennoinen & P. Pihlaja (eds.), Rajankäyntejä. Tutkimuksia normaaliuden, erilaisuuden ja poikkeavuuden tulkinnoista ja määrittelyistä. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A: 214. (s ) Pihlaja, P. (2008). Behave Yourself! - examining meanings of children with socio-emotional difficulties. Disability & Society. 1/2008, Pihlaja, P Erityisen tuen käytännöt. Kasvatus lehti. Reindal, S.M Discussing disability an investigation int otheories of disability. Eur Journal of Special Needs education, 10(1), Sjöberg, L The constructing of the ideal pupil teacher training as a discoursive and governing practice. Education Inquiry 5 (4): Slee,R Driven to the Margins: disabled students, inclusive schooling and the politics of possibility. Cambridge Journal of Education, 31(3), Kasvatustieteiden laitos/erityispedagogiikka