MIKKELIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2018 Kirkkoneuvosto

Transkriptio

1 Aika Tiistai klo Paikka Seurakuntakeskus, Aulakahvio, Savilahdenkatu 20 Läsnä Juha Palm, tuomiorovasti, puheenjohtaja Marjukka Tikka, varapuheenjohtaja Juha Hasanen, jäsen, poissa, varajäsenenä Anneli Rantalainen Heikki Huttunen, jäsen Juha Kontinen, jäsen Seija Kuikka, jäsen, poissa, varajäsenenä Keijo Siitari Timo Leskinen, jäsen Pauli Nieminen, jäsen Vuokko Pietarila, jäsen Pekka Siikavirta, jäsen Kirsi Töyrynen, jäsen Monica Valjakka, jäsen, poissa, myös varajäsenellä este Heikki Väätäinen, jäsen Läsnäolo- ja puheoikeudella Petri Pekonen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja, saapui klo ennen 30 käsittelyä Eeva-Riitta Hahtola, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Viranhaltijat Markku Salmi, hallintojohtaja Tiina Snicker, talouspäällikkö Anne Hytönen, vs. tiedottaja Riitta Niemi, hallinnon sihteeri Poissa Juha Hasanen, jäsen, varajäsenenä Anneli Rantalainen Seija Kuikka, jäsen, varajäsenenä Keijo Siitari Monica Valjakka, jäsen, myös varajäsenellä este Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjanpitäjä Juha Palm Markku Salmi Riitta Niemi

2 20 23 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 24 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkolain 7 luvun 4 :n mukaan seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 11 jäsentä, joten päätösvaltaisuuteen tarvitaan heistä vähintään seitsemän henkilön läsnäolo. Kirkkojärjestyksen 9 luvun 1 :n mukaan Kirkkoneuvosto päättää kokoontumisensa ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto kokoontuu myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Samalla on kokouksesta ilmoitettava myös kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan päättänyt, että kokouskutsut toimitetaan postin kuljetettavaksi viisi päivää ennen kokousta (postitettu ). Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 25 Pöytäkirjan tarkastajat Kirkkoneuvoston ohjesäännön 2 luvun 8 :n mukaan Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Väätäinen ja Marjukka Tikka. 26 Työjärjestys Ehdotus: Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään osanottajille lähetetty esityslista täydennettynä lisäasialla 46 Eija Juuman virkamatka Viroon. 27 Käyttötalouden sitovuustasojen ylitykset vuonna 2017 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vuoden 2017 talousarviossa määriteltyjen sitovuustasojen mukaan kirkkoneuvosto vastaa kirkkovaltuustolle talousarvion toteutu-

3 21 misesta kunkin käyttötalousosan pääluokan (yleishallinto, seurakuntatyö, hautaustoimi ja kiinteistötoimi) nettomenojen tasolla sekä rahoitusosan toteutumisesta. Kirkkoneuvostolle sitovuustasoista vastataan tehtäväaluetasolla lukuun ottamatta kiinteistötoimea, jonka sitovuustaso on alaosastotaso. Vuoden 2017 talousarvion ylitykset käyttötalouden osalta olivat varsin vähämerkityksisiä. Pääluokkatasoisia ylityksiä eikä rahoitusosan ylityksiä ole. Kahdella käyttötalouden tehtäväalueella ja kolmella kiinteistötoimen alaosastotasolla on toteutunut talousarviomäärärahojen ylitys tai tulojen alitus. Nämä tehtäväalueet tai alaosastotasot ovat seuraavat: TA 2017 Toteuma 2017 Yli-ali T-% Kirkkoherranvirasto TOIMINTAKATE , , ,19 102,5 % Palvelujen ostot ylittyvät. Päiväkerho TOIMINTAKATE , , ,45 105,1 % Henkilöstökulut ylittyvät. Seurakuntatalot TOIMINTAKATE , , ,34 100,7 % Srk-keskus: rakennuksen rakentamis- ja kunnossapitopalvelut ylittyvät. Asuinkiinteistöt ja -huoneistot TOIMINTAKATE , , ,58 61,5 % Slk 18: lainanlyhennysten rahoitusvastikkeita kirjattu käyttötalouteen , Suomenniemen pappilan myyntitappio , muita pieniä ylityksiä. Muut rakennukset , ,31-907,31 104,1 % Haukivuoren toimistorakennuksen kasvaneet kulut. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto päättää selvitysosassa esitettyjen vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosan sitovuustasojen ylitysten hyväksymisestä. 28 Investointiosan ylitys vuonna 2017 Vuoden 2017 talousarviossa määriteltyjen sitovuustasojen mukaan kirkkoneuvosto vastaa kirkkovaltuustolle investointiosan hankkeiden määrärahojen toteutumisesta hankekohtaisesti. Vuoden 2017 investointiosassa määrärahan ylitys toteutui investointihankkeessa, joka koski seurakuntakeskuksen julkisivukorjausta. Hankkeen alkuperäinen määrärahavaraus oli euroa hyväksytyssä lisätalousarviossa määrärahaa laskettiin eurolla euroon, koska hankkeen kustannukset näyttivät olevan alkuperäistä määrärahavarausta merkittävästi pienemmät. Hanke kuitenkin ylitti siihen varatun määrärahan 4 637,36 eurolla, kun sen kustannukset olivat yhteensä ,36 euroa.

4 22 Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää selvitysosassa esitetyn vuoden 2017 Seurakuntakeskuksen julkisivukorjauksen investointihankkeen määrärahan sitovuustason ylityksen hyväksymisestä. Toimenpiteet Esitys kirkkovaltuustolle 29 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tilinpäätös 2017 Kirkkojärjestyksen 15 luvun 5 :n mukaan talousarviovuodelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja toimenpiteistä talouden tasapainottamiseksi. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Konsernitase liitteineen on laadittava ja sisällytettävä tilinpäätökseen, jos seurakunnalla, seurakuntayhtymällä tai kirkolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta jossakin kirjanpitovelvollisessa. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot toiminnasta, tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto ja taloudesta vastaava viranhaltija. Allekirjoitettu tilinpäätös on annettava viipymättä tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastuksen jälkeen se saatetaan kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Kirkkovaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen viimeistään tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 6 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys hallinnosta, toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista toimintaan ja talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei tehdä selkoa tuloslaskelmassa, taseessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toimintakertomuksessa selostetaan oleelliset asiat konsernin toiminnasta ja taloudesta sekä niiden kehityksestä tilikauden aikana. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan toimintaja taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Toimintakertomuksessa on myös annettava luettelo tehdyistä aloitteista ja toimenpiteistä niiden johdosta. Vuoden 2017 tilinpäätös on lähetetty esityslistan mukana.

5 23 Käyttötalous Käyttötalousosan toimintatuotot olivat vuonna euroa, mikä on budjetoitua enemmän. Ylityksen merkittävimpinä syinä olivat käyttötalouteen kirjatut omaisuuden myyntivoitot, euroa, sekä Anja Honkasen rahaston sijoitusten purkamiseen liittyvä kirjaus euroa, joka on samansuuruisena myös käyttötalouden kuluissa. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotot kasvoivat eurolla. Tämä selittyy edellä mainituilla kertaerillä. Nämä erät eliminoituna toimintatuotot olivat vuoden 2016 tasolla. Tiliryhmien välillä oli muutoksia. Korvaukset ja myyntituotot laskivat Maksutuotot ja vuokratuotot kasvoivat hiukan. Metsätalouden tuotot kasvoivat eurolla, mikä osin johtui suojelualueen perustamiskorvauksesta. Keräysvaroja karttui euroa edellistä vuotta vähemmän. Muut toimintatuotot kasvoivat eurolla, mikä selittyy myyntivoiton ja rahastojen sijoitusten kirjauksella. Toimintatuottoja kertyi talousarvioon verrattuna 112 prosenttia. Käyttötalousosan toimintakulut toteutuivat talousarvioon verrattuna 94,4 prosenttisesti. Kulut olivat yhteensä euroa, mikä oli euroa budjetoitua vähemmän. Suurin kuluerä, henkilöstökulut olivat euroa, mikä oli euroa budjetoitua vähemmän. Henkilöstökuluista maksetut palkat ja palkkiot alenivat edelliseen vuoteen verrattuna eurolla. Lasku selittyy pääosin lomarahojen leikkaamisella, jonka vaikutus oli palkkasummaan ilman sivukuluja noin euroa. Muissa tiliryhmissä palvelujen ostot olivat euroa. Ne vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna eurolla. Budjettiin verrattuna palvelujen ostot alittuivat eurolla. Vuokrakulut olivat budjetoidulla tasolla siitä huolimatta, että As Oy Savilahdenkatu 18, Mikkelin rahoitusvastikkeita kirjattiin budjetoidusta poiketen käyttötalouteen noin euroa. Aineisiin ja tarvikkeisiin käytettiin euroa, mikä on euroa vuotta 2016 vähemmän. Näihin budjetoiduista määrärahoista käytettiin 88,8 prosenttia. Annetut avustukset laskivat eurolla. Muut toimintakulut kasvoivat ollen euroa. Näihin kirjattiin muun muassa Suomenniemen pappilan myyntitappio, euroa, sekä euroa rahastojen sijoituksen purkamiseen liittyviä vastakirjauksia. Ulkoiset, osastotasoiset toimintakatteet toteutuivat talousarvioon verrattuna seuraavasti: hallinto 90,9 % (alitus ), seurakunnallinen toiminta 89,4 % (alitus ), hautaustoimi 93,1 % (alitus ) ja kiinteistötoimi 92,1 % (alitus ). Käyttötalousosan toimintakate oli vuonna euroa. Kate oli euroa budjetoitua parempi. Verrattuna vuoteen 2016 kate parani eurolla. Jos muutoksesta eliminoidaan kertaluontoisten erin vaikutus sekä lomarahojen leikkaaminen, toimintakate parani eurolla. Näin ollen käyttötalouden säästöjä pystyttiin saavuttamaan. Investoinnit Vuoden 2017 investointisuunnitelman mukaisten investointihankkeiden yhteissumma oli euroa. Kirkkovaltuusto hyväksyi lisätalousarvion, jonka perusteella investointinen määrä laski eurolla yhteensä euroon. Suurin investointi oli seurakuntakeskuksen julkisivukorjaus, jonka kustannukset olivat

6 euroa. Maalausurakoista toteutettiin Pitäjänkirkon vesikaton maalaus, euroa, sekä Himalansaaren kyläkirkon julkisivumaalaus, euroa. Kirkkolailla suojeltuun kirkkoon asennettava ilmalämpöpumppujärjestelmä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä kokonaan uusi lämmityksen toteutustapa. Tällainen hanke toteutettiin Suomenniemen kirkkoon. Hankkeessa toteutettiin Museoviraston esittämät ehdot järjestelmän ulkoyksiköiden ulkonäön ja putkitusten osalta. Järjestelmä laajennettiin käyttäjien toiveen mukaisesti myös sakastiin. Hankkeen aikana päädyttiin uusimaan kaikki kirkon seinille aiemmin asennetut sähköiset lämpöpatterit turvallisuus-, käyttövarmuus- ja ulkonäöllisistä syistä. Lopputulosta voidaan pitää erinomaisena, kun lähtökohtana on suojeltuun kirkkoon tehty olennainen muutos, jonka yhtenä tavoitteena on tehtyjen muutosten mahdollisimman vähäinen näkyminen käyttäjille. Hankkeen kustannukset vuosina 2016 ja 2017 olivat yhteensä euroa. Edellä mainittujen investointihankkeiden lisäksi toteutettiin Tuomiokirkon aikakellon sekä kellonsoittoautomatiikan uusiminen, maksettiin As Oy Savilahdenkatu 18, Mikkelin rahoitusvastikkeita sekä uusittiin hautausmaiden jäteastioita. Haukivuoren kirkon katon sekä Tuomiokirkon urkujen korjaustöiden suunnittelu aloitettiin. Vuoden 2017 investointien kokonaiskustannukset olivat euroa. Summa alitti investointibudjetin noin eurolla. Verotulot Verotuloja ja valtionrahoitusta kertyi vuoden 2017 aikana euroa. Kokonaiskertymä laski vuodesta 2016 noin eurolla ja alitti talousarvion eurolla. Talousarvion alitus johtui kirkollisveron määrän alittumisesta. Sitä kertyi euroa edellisvuotta vähemmän. Valtionrahoituksen määrä oli euroa ja yhteisöveroa perittiin takaisin euroa. Yhteisöveron tilitykset päätyivät vuoteen Vuosikate ja tulos Vuoden 2017 vuosikate oli euroa, mikä on euroa vuotta 2016 parempi. Jos vuosikatteesta eliminoidaan aiemmin mainittujen kertaerien sekä määräaikaisen lomarahaleikkauksen vaikutus, vuosikate on vuoden 2016 tasolla. Vuoden 2017 poistot olivat euroa. Matalan poistotason vaikutuksesta tilikauden tulos oli euroa. Poistoerokirjauksen jälkeen tilikauden ylijäämä oli euroa. Rahoitus Rahoituslaskelma osoittaa varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirran olleen euroa positiivinen. Lainakanta väheni eurolla. Rahavarojen muutos oli euroa ja taseen loppusumma euroa. Tilinpäätöksen tunnusluvut ovat edelleen hieman kohentuneet tasapainoisesta tuloksesta, kohtuullisesta investointitasosta ja vieraan pääoman laskusta johtuen. Merkittävin viime vuosien muutos tunnusluvuissa on tapahtunut rahavarojen määrässä. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ensimmäisinä vuosina rahavarat olivat hyvin vähäiset. Tilanne on parantunut, kun talouden tasapainottamistyössä on edetty myönteisesti ja investointitaso on säilytetty kohtuullisena.

7 25 Vuosien ajan jatkunut henkilöstörakenteen kehittäminen, kiinteistöstrategioiden täytäntöönpano sekä toiminnan kehittäminen ovat vaikuttaneet viime vuosien myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Näin toimenpiteiden ansiosta on pystytty vastaamaan verotulokertymän laskuun. Ei ole kuitenkaan näköpiirissä verotulojen laskun päättymistä. Talouden ja toiminnan tasapainossa pitämiseen on vuosi toisensa jälkeen kiinnitettävä huomiota ja valittava harkittuja sopeuttamistoimenpiteitä. Tavoitteena on, että talouden tasapaino säilyy. Se turvaa osaltaan seurakuntatyön tekemisen edellytyksiä. Hautainhoitorahasto Hautainhoitorahaston toimintatuotot olivat vuonna euroa ja toimintakulut euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen, euroa, jälkeen tilikausi oli euroa ylijäämäinen. Rahavarojen muutos oli euroa. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto 1) esittää kirkkovaltuustolle, että vuoden 2017 tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelman tuloksi kirjataan poistoeron vähennys ,65 ; 2) hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen sekä jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi; 3) esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää kirjata vuoden 2017 ylijäämän ,76 tilikauden yli/alijäämätilille (209000); 4) esittää kirkkovaltuustolle, että se, saatuaan tilintarkastajien lausunnon, päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. 1) 2) 3) 4) Toimenpiteet Esitys kirkkovaltuustolle (kohdat 1, 3 ja 4) 30 Henkilöstötilinpäätös 2017 Valmistelija: henkilöstösihteeri Jenni Paajanen Henkilöstötilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa henkilöstön tilasta ja sen kehityksestä. Sitä varten seurakunnan henkilöstöstä kootaan vuosittain tilastollista tietoa ja eri tunnuslukuja. Nyt esiteltävä henkilöstötilinpäätös kuvaa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan viidennettä toimintavuotta. Henkilöstötilinpäätös koostuu henkilöstön tilaa kuvaavasta sanallisesta kerronnasta sekä taulukoiden ja kuvioiden muodossa olevasta numeerisista tiedoista ja tunnusluvuista. Henkilöstötilinpäätöksessä tarkastellaan vuotta 2017, mutta vertailutietona on käytetty vuoden 2016 tietoja. Tunnuslukujen yhteydessä suluissa oleva luku kertoo edelli-

8 26 sen vuoden tilanteen. Tiedot ja tunnusluvut on kerätty pääosin taloushallinnon järjestelmästä (Kipan Akkuna), palkanlaskentajärjestelmästä (Populus) sekä Etelä-Savon Työterveys Oy:n toimittamista tilastoista. Henkilöstötilinpäätöksessä käytetyt tunnusluvut ovat Kirkon työmarkkinalaitoksen antaman ohjeistuksen mukaisia, joten ne ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Ellei toisin ole mainittu, henkilöstötilinpäätöksessä esitetyissä lukumäärissä ovat mukana kaikki ne henkilöt, joilla on ollut voimassaoleva palvelussuhde Näin ollen lukumääriin sisältyy myös kaikki virka- ja työvapaalla olevat henkilöt sekä sellaiset henkilöt, joiden palvelussuhde on päättynyt kyseisenä päivänä. Henkilöstötilinpäätös antaa tietoa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan henkilöstörakenteesta ja sen kehityksestä, henkilöstökustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä. Henkilöstötilinpäätös on henkilöstöä koskevien tietojen tiivistelmä, jota voidaan hyödyntää muun muassa henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaan. Tavoitteena on antaa seurakunnan johdolle, luottamushenkilöille sekä henkilöstölle hyödyllistä tietoa päätöksenteon ja henkilöstön kehittämisen tueksi. Henkilöstötilinpäätös käsitellään yhteistyötoimikunnassa, kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa. Lisäksi se annetaan henkilöstölle tiedoksi. Henkilöstötilinpäätös lähetetään neuvoston jäsenille esityslistan mukana. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto hyväksyy Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2017 ja saattaa sen tiedoksi kirkkovaltuustolle. Toimenpiteet: Tiedoksi kirkkovaltuusto ja henkilökunta 31 Haukivuoren kirkon vesikatto- sekä korjaus- ja maalausurakat Tuomiokirkkoseurakunnan investointisuunnitelmassa ja vuoden 2018 talousarviossa on varaus Haukivuoren kirkon vesikaton korjaukseen. Urakasta pyydettiin tarjoukset HILMA-ilmoituksella klo 12 mennessä. Korjauksen suunnittelun yhteydessä oli todettu, että katon lisäksi jossain vaiheessa korjaustarvetta tulee olemaan myös sadevesijärjestelmässä, ikkunoiden ulko-osissa, ulko-ovissa, sokkelissa (vähäisessä määrin) ja ulkoportaiden inva-luiskassa. Näistä pyydettiin antamaan erillishinnat, koska niiden kaikkien toteuttamisen oletettiin aiheuttavan budjettivarauksen ylityksen. Korjaus- ja maalaustyöseloste lähetetään neuvoston jäsenille sähköpostitse.

9 27 Urakoita tarjosi ainoastaan IKJ Rakennus Oy. Vesikaton korjaustarjous oli hinnaltaan ,00 euroa, alv. 24 %, sekä korjaus- ja maalausurakka ,20 euroa. IKJ Rakennus Oy;n referenssit ovat erinomaiset, joista mainittakoon Savitaipaleen kirkon julkisivun kivityöt, Kallion kirkon ovat ja ikkunat, Helsingin tuomiokirkon portaat, patiot ja muut kivisaneeraukset, Hietaniemen kappelin kellotornin rappaus, ristin ja katon kunnostustyöt, Ainolan savitiilikaton uusiminen, Kansallismuseon tornin peruskorjaus ja kivityöt, Kansallisteatterin julkisivu- ja koristefiguurityöt ja Helsingin rautatieaseman kellotornin korjaus. Kuten referenssit osoittavat, yritys on erikoistunut tekemään kivirakentamista sen kaikissa muodoissa sekä ja arvorakennusten korjauksia ja saneerauksia monipuolisesti. Referenssien perusteella, ja koska katon korjaus pysyy kustannusarvion sisällä, tarjous on hyväksyttävissä. Kirkkoneuvostolle esitetään harkittavaksi, että samassa yhteydessä katon korjauksen kanssa toteutetaan myös tarjouksessa erikseen hinnoitellut korjaus- ja maalaustyöt, joiden teettäminen erillisinä tulevina vuosina todennäköisesti lisäisi niiden kokonaiskustannuksia. Työt, jotka katon korjauksen yhteydessä voitaisiin toteuttaa, ovat: Sadevesijärjestelmän työt ,16 euroa alv. 24 % Ikkunoiden korjaus ja huoltomaalaus ,88 euroa alv. 24 % Ulko-ovien korjauskäsittely 7.688,00 euroa alv. 24 % Sokkelikorjaukset 5.084,00 euroa alv. 24 % Portaiden korjaus ja invaluiska ,00 euroa alv. 24 % Portaiden sulanapitolämmitys 4.755,40 euroa alv. 24 % Jos myös korjaus- ja maalaustyöt toteutetaan, tarjousten mukaisten urakoiden verolliseksi kokonaishinnaksi muodostuisi ,20 euroa. Tämä edellyttäisi lisätalousarvion esittämistä kirkkovaltuustolle. Kun urakkahintojen lisäksi on varauduttava rakennusaikaisiin rakennuttamiskuluihin sekä lisä- ja muutostöihin ja näistä aiheutuviin suunnittelukuluihin, tarvittavan lisätalousarvion suuruus olisi euroa. Tällä hetkellä tiedossa olevia muiden investointien budjettialituksia on tulossa yhteensä noin euroa, joten investointien rahoituksen kokonaisuuden kannalta lisätalousarvion esittäminen Haukivuoren kirkon investointeihin on mahdollista. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto 1) valitsee Haukivuoren kirkon katto- sekä korjaus- ja maalausurakoitsijaksi IKJ Rakennus Oy:n, jonka kanssa käydään urakkaneuvottelut; sekä 2) esittää kirkkovaltuustolle erikseen lisätalousarvion hyväksymistä Haukivuoren kirkon vesikaton korjaus- sekä selvitysosassa eriteltyihin korjaus- ja maalaustöihin. 1) 2) Toimenpiteet Ote IKJ Rakennus Oy, tiedoksi Suomen Controlteam Oy

10 28 32 Lisätalousarvio vuodelle 2018 Taloussäännön 5 :n mukaan kirkkovaltuuston päättämän sitovuustason ylittävistä määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksista ja muutoksista talousarviossa päättää kirkkovaltuusto. Määrärahan ja tuloarvion muutosesityksissä selvitetään myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä selvitetään muutoksen vaikutus määrärahoihin ja tuloarvioihin. Muutettaessa talousarviota hyväksytään kaikki ne talousarvion osat, joihin muutos vaikuttaa. Talousarvion muutokset on esitettävä kirkkovaltuustolle tilikauden aikana. Seurakunnan vuoden 2018 investointisuunnitelman investointikulut ovat yhteensä euroa. Yksi investointihankkeista on Haukivuoren kirkon vesikaton korjaus, johon on varattu euroa. Korjauksen suunnittelun yhteydessä on todettu, että katon lisäksi jossain vaiheessa korjaustarvetta tulee olemaan myös sadevesijärjestelmässä, ikkunoiden ulko-osissa, ulko-ovissa, sokkelissa (vähäisessä määrin) ja ulkoportaiden inva-luiskassa. Nämä korjaustyöt on järkevää toteuttaa samassa yhteydessä katon korjauksen kanssa, koska niiden toteuttaminen erillishankkeina todennäköisesti lisäisi niiden kokonaiskustannuksia. Lisämäärärahatarve on euroa. Tällä hetkellä arvioituna muiden investointien budjettialituksia on tulossa yhteensä noin euroa, joten investointien rahoituksen kokonaisuuden kannalta lisätalousarvion esittäminen Haukivuoren kirkon investointeihin on mahdollista. Tässä vaiheessa varovaisuuden periaatteen näkökulman nojalla investointien budjettialituksia ei kuitenkaan esitetä. Investointiosan muutosesitys, joka koskee vain Haukivuoren kirkon korjaustöitä, on seuraava: TA 2018 LISÄTA 2018 YHTEENSÄ Pitäjänkirkon kellotapulin katon maalaus Haukivuoren kirkon vesikaton korjaus Tuomiokirkon urkujen korjaus As Oy Savilahdenkatu 18, rah.vast Hautausmaiden jäteastiat Kirkkojen kameravalvonta Lähemäen srk-talon iv-laitteet ja automaatio Pianot / Ristimäen alueseurakunta Srk-keskuksen AV-laitteet Srk-keskuksen sokkeli ja sadevesikallistukset Suomenniemen kirkon vesikaton maalaus Yhteensä Investointiosaan esitetyn muutoksen vaikutuksesta investointikulut kasvavat eurolla. Muutos rahoituslaskelmaan on seuraava:

11 29 TA 2018 LISÄTA 2018 YHTEENSÄ Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Pysyvien vastaavien myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat vähenevät rahoituslaskelman mukaan lisätalousarvion jälkeen noin eurolla. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy selvitysosan mukaisen lisätalousarvion investointiosaan vuodelle Toimenpiteet Esitys kirkkovaltuustolle 33 Katsaus varainhoitoon Seurakunnan sijoitussuunnitelman mukaan pitkäaikaisten sijoitusten seurannasta ja raportoinnista vastaa valittu yhteistyökumppani. Sijoitustoiminnan seurannasta ja sisäisestä raportoinnista vastaa talouspäällikkö, joka puolestaan säännöllisesti raportoi sijoitustoiminnasta kirkkoneuvostolle. Keväästä 2017 seurakunnan varainhoitajana on toiminut OP Varainhoito Oy. Ehdotus, talouspäällikkö: Talouspäällikkö antaa kirkkoneuvostolle katsauksen sijoitustoiminnasta vuodelta Merkittiin tiedoksi.

12 30 34 Anttolassa sijaitsevan Pappilansalmen ranta-asemakaavan mukaisten tonttien vähittäinen myyntiin asettaminen Anttolan Pappila 5:82 tilan lainvoiman saaneella ranta-asemakaavaalueella on 11 lomarakennustonttia, joista yhdestä on voimassa päättyvä maanvuokrasopimus. Lisäksi kaavassa on RM/RA merkinnällä oleva alue, jossa on seurakunnan Anttolan rantasauna. Rantakaava-alueen läheisyydessä sijaitsevassa Kaijatsaaressa on lisäksi 12 yleiskaavan mukaista rakennuspaikkaa, joista yhdestä on voimassa oleva maanvuokrasopimus, joka päättyy Rantakaavaalueelle on rakennettu tiet ja saaressa olevia tontteja varten auton- ja veneenpitopaikat. Rantakaavan mukaiset tontit ja venevalkama on merkattu pyykeillä maastoon. Rakentamattomia tontteja alueella on 21 kappaletta. Yleiskaavan mukaisia tontteja ei ole merkitty maastoon. Ranta-asemakaavan mukaiset tontit on esitetty liitteessä nro 1/34. Kirkkovaltuuston vahvistamassa kiinteistöstrategiassa todetaan, että kaavoitettujen rantatonttien vähittäinen myyntiin asettaminen on tarkoituksenmukaista. Perusteluna myymiselle on se, että seurakunta pystyy näin vaikuttamaan myönteisesti alueen kehitykseen ja tukemaan yritystoimintaa. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto päättää, että kolme Pappilansalmen ranta-asemakaavan mukaista tonttia asetetaan myyntiin. Myyntiin asetetaan yksi tontti kortteleista 2, 3 ja 4. Kiinteistönvälittäjän hintanäkemykset tonteille esitetään kokouksessa. Käsittely: Timo Leskinen esitti, että myytäväksi asetetaan vain yksi tontti yhdestä korttelista. Esitystä ei kannatettu. 35 Suomenniemen kirkon katon maalaus- ja korjausurakoitsijan valinta Tuomiokirkkoseurakunnan investointisuunnitelmassa ja vuoden 2018 talousarviossa on varaus Suomenniemen kirkon vesikaton maalaukseen. Urakasta pyydettiin tarjoukset HILMA-ilmoituksella klo 12 mennessä. Korjauksen suunnittelun yhteydessä oli todettu, että katon lisäksi korjaustarvetta on myös kirkon tornilanterniinin puuosissa ja ikkunoissa, joiden korjaaminen voi olla tarkoituksenmukaista toteuttaa katon maalausurakan yhteydessä. Urakkahinta pyydettiin erittelemään ja myös lanterniinin vaatimista töistä pyydettiin antamaan erillishinnat, koska niiden toteuttamisen oletettiin saattavan aiheuttaa budjettivarauksen ylityksen. Maalaus- ja korjaustyöseloste lähetetään neuvoston jäsenille sähköpostitse.

13 31 Määräaikaan mennessä saatiin seuraavat tarjoukset: Enersense Painting Oy - vesikaton huoltomaalaus euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus euroa alv 0 % (sis. huoltomaalaushintaan) - lanterniinin ikkunoiden kunnostus euroa alv 0 % (sis. huoltomaalaushintaan) Yhteensä euroa alv 0 % Lanterniinin työt näyttävät sisältyvän annettuun huoltomaalaushintaan Hämeen Kattopinta Oy - vesikaton huoltomaalaus euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus euroa alv 0 % - lanterniinin ikkunoiden kunnostus euroa alv 0 % Yhteensä euroa alv 0 % Katon huoltomaalauksen kokonaishinta eroaa sen erittelyn yhteenlasketusta hinnasta, joka on euroa Jokeritrakennuspalvelu Oy - vesikaton huoltomaalaus euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus euroa alv 0 % (sis. huoltomaalaushintaan) - lanterniinin ikkunoiden kunnostus euroa alv 0 % (sis. huoltomaalaushintaan) Yhteensä euroa alv 0 % Lanterniinin työt näyttävät sisältyvän annettuun huoltomaalaushintaan Maalausliike Pöntinen Oy - vesikaton huoltomaalaus ,39 euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus ,00 euroa alv 0 % - lanterniinin ikkunoiden kunnostus ,00 euroa alv 0 % Yhteensä ,39 euroa alv 0 % Huoltomaalauksen kokonaishinta eroaa sen erittelyn yhteenlasketusta hinnasta, joka on euroa Maalaus Tikka Oy - vesikaton huoltomaalaus euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus euroa alv 0 % - lanterniinin ikkunoiden kunnostus euroa alv 0 % Yhteensä euroa alv 0 % Saneeraus K2-Group Oy - vesikaton huoltomaalaus euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus euroa alv 0 %

14 32 - lanterniinin ikkunoiden kunnostus euroa alv 0 % Yhteensä euroa alv 0 % Tarjottujen urakkahintojen vaihtelu on suuri. Hämeen Kattopinta Oy:n ja Maalausliike Pöntinen Oy:n katon huoltomaalauksen erittelyn yhteenlasketut hinnat eroavat tarjotusta maalausurakan kokonaishinnasta, Hämeen Kattopinta Oy:lla huomattavasti ylöspäin ja Maalausliike Pöntisellä jonkin verran alaspäin. Muilla tarjoajilla erillishinnat vastaavat kokonaishintaa. Tarjoajilta ei ole kuitenkaan syytä pyytää täsmennyksiä hintoihin, koska tarjouksissa esitetyt hinnat eivät vaikuta vertailussa edullisimpien tarjousten kanssa. Enersense Painting Oy:lla ja Jokeritrakennuspalvelu Oy:llä erikseen pyydetyt lanterniinitöiden hinnat näyttävät sisältyvän myös katon huoltomaalausurakan hintaan. Enersense Painting Oy:n tarjouksessa on virhe joko arvonlisäverottomassa tai arvonlisäverollisessa urakkahinnassa, mutta tarjoajalta ei ole syytä pyytää täsmennystä hintoihin, koska kumpikaan hinta ei vaikuta vertailussa edullisimpien tarjousten kanssa. Myöskään Jokeritrakennuspalvelu Oy:n hinnat eivät pysty kilpailemaan kahden edullisimmat tarjoukset tehneiden Maalaus Tikka Oy:n ja Saneeraus 2K-Group Oy:n kanssa. Hinnaltaan edullisimmat tarjoukset eivät aiheuta myöskään hankkeen budjetin ylitystä yhteenlasketun huoltomaalausurakan ja lanterniinitöiden osalta. Siten kaikki suunnitellut työt ovat toteutettavissa, jolloin kokonaishinnaltaan edullisimman tarjouksen teki Maalaus Tikka Oy. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto valitsee Suomenniemen kirkon katon maalaus- ja korjausurakoitsijaksi Maalaus Tikka Oy:n, jonka kanssa käydään urakkaneuvottelut. Toimenpiteet Ote tarjouksen tehneet yritykset, tiedoksi Suomen Controlteam Oy 36 Paikallinen sopimus hengellisen työn viranhaltijoiden leirityöaikahyvityksestä / Kirkon alan unioni r.y.:n allekirjoitus ja sopimuksen soveltamisalan laajentaminen Kirkkoneuvosto vahvisti kokouksessaan paikallisen sopimuksen hengellisen työn viranhaltijoiden leirityöaikahyvityksestä. Sopimuksen olivat tuolloin allekirjoittaneet JUKO ry:n Kirkon alat ry:n pääluottamusmiehet. Sopimus on voimassa määräaikaisesti ajalla Sopimuksessa sovittiin Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen143 :n 2 momentin mukaisen leirityöaikahyvityksen alimman leirin keston muuttamisesta 2 vuorokautta 12 tuntia kestävästä leiristä 1 vuorokausi 12 tuntia kestäväksi leiriksi. Myös Kirkon alan unioni r.y.:n edustamien järjestöjen pääluottamusmies Eeva-Liisa Tiilikka on ilmoittanut olevansa halukas allekirjoittamaan sopimuksen. Sopimus vaikuttaa KirVESTES 164 :n kohdan 3 mukaiseen työsopimussuhteisen hengellisen

15 33 työn tekijän leirityöaikakorvaukseen. Tällaisia työntekijöitä ovat esimerkiksi lastenohjaajat. Jos kaikkien kirkon pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet ovat paikallisen sopimuksen sopijaosapuolina, sopimusta sovelletaan kaikkiin seurakuntatyönantajan viranhaltijoihin ja työntekijöihin, ellei sopimukseen ole otettu sen soveltamispiiriä koskevia rajoituksia. Siinä tapauksessa sopimus koskee myös järjestäytymättömiä työntekijöitä, vaikka he eivät olekaan minkään pääsopijajärjestön jäseniä. Kirkon alan unioni r.y.:n allekirjoituksen jälkeen paikallista sopimusta sovelletaan seurakunnan kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Sopimus on liitteenä 1/36. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto toteaa, että liitteenä 1/36 olevaa paikallista sopimusta sovelletaan Kirkon alan unioni r.y.:n pääluottamusmiehen allekirjoituksen jälkeen seurakunnan kaikkiin sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Sopimus on voimassa määräaikaisesti ajalla Toimenpiteet Ote pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehille, tiedoksi asianosainen henkilöstö ja Kirkon työmarkkinalaitos 37 Jussi Reinilän opintovapaa-anomus Suntio Jussi Reinilä anoo virkavapaata opintovapaata varten ajalle filosofian maisterivaiheen opintoja ja opettajan pedagogisia opintoja varten Jyväskylän yliopistossa. Opintovapaalain 4 :n mukaan työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä vähintään vuoden, on jäljempänä säädetyin rajoituksin oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Lain 5 :n mukaan opintovapaa voidaan myöntää opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Työnantajalla on opintovapaan myöntämiseen nähden rajoitettu harkintavalta. Lain 8 :n mukaan, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle, on työnantajalla oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.

16 34 Opintovapaa-asetuksen 2 :n mukaan Opintovapaalain 5 :n 1 momentin mukaisella julkisen valvonnan alaisella koulutuksella tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta ja valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella tuettua koulutusta ja opetusministeriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta. Opintovapaalain ja -asetuksen mukaiset edellytykset täyttyvät Jussi Reinilän ja hänen anomansa vapaajakson osalta. Tiedossa ei myöskään ole sellaista toiminnallista estettä, joka edellyttäisi vapaan alkamisajankohdan siirtämistä. Ylivahtimestari Kimmo Hällback puoltaa vapaan myöntämistä. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto myöntää Jussi Reinilälle virkavapaata opintovapaata varten ajalle filosofian maisterivaiheen opintoja ja opettajan pedagogisia opintoja varten Jyväskylän yliopistossa. Toimenpiteet Ote Jussi Reinilälle, tiedoksi ylivahtimestari Kimmo Hällback, kiinteistöpäällikkö Arto Vartiainen, palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Anne-Marie Hyytiä, IT-aluekeskus/Petri Pulkkinen, puhelinvaihde/susanna Häkkinen, tiedotus/katja Valtanen 38 Vaalilautakunnan asettaminen vuoden 2018 seurakuntavaaleihin Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Kirkkolain 23 luvun 19 :n mukaan kirkkovaltuusto asettaa seurakuntavaalien toimittamista varten vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä sekä vähintään yhtä monta varajäsentä. Koska myös puheenjohtaja on vaalilautakunnan jäsen, tulee varajäseniä olla vähintään viisi. Varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, vaan heidät on asetettava siihen järjestykseen, jonka mukaan he tulevat jäsenten sijaan. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä. Kirkon vaalijärjestyksen 4 :n mukaisesti kirkkovaltuusto nimeää vaalilautakunnan puheenjohtajan. Ensimmäisessä kokouksessaan vaalilautakunta valitsee varapuheenjohtajan ja nimeää itselleen sihteerin. Vaalilautakuntaan voidaan valita kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen (KL 23:2,1). Vaalilautakunnan kokoonpanossa on huomioitava Kirkkolain 23 luvun 8, jonka mukaan, jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia

17 35 Vaalilautakunnan kokoonpanossa voidaan myös huomioida kuuden alueseurakunnan sekä valtuustoryhmien edustus. Vaalilautakuntaan kannattaa valita enemmän jäseniä kuin laissa edellytetään sekä riittävästi varajäseniä, jotta vaalikelpoisuuden menetys tai muut yllättävät tilanteet eivät vaikuta lautakunnan päätösvaltaisuuteen. Lisäksi kokemus aikaisemmista vaaleista on osoittanut, että vaalien toimittamista sekä ennakkoäänten käsittelyä ja laskemista varten vaalilautakunnan koko on oltava riittävän suuri. Edellisissä vaaleissa on vaalilautakuntaan kuulunut puheenjohtaja mukaan lukien 10 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, mikä on todettu riittäväksi jäsenmääräksi. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto 1) esittää kirkkovaltuustolle, että se asettaa vaalilautakunnan vuoden 2018 seurakuntavaalien järjestämistä varten. Vaalilautakunnan jäsenmäärä on kymmenen henkilöä ja saman verran varajäseniä 2) esittää kirkkovaltuustolle, että se nimeää puheenjohtajan vaalilautakunnan jäsenistä 3) määrää vaalien viestintäkoordinaattoriksi vaalilautakunnan käyttöön vs. tiedottaja Anne Hytösen. 1) 2) 3) Toimenpiteet Esitys kirkkovaltuustolle, ote Anne Hytöselle 39 VIII Seurakuntapastorin virka Valmistelija: hallintopastori Eija Juuma Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan lakkauttaa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VI kappalaisen viran lukien sekä perustaa seurakuntaan VIII seurakuntapastorin viran lukien. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvosto esitti Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille pidetyssä kokouksessa, että se julistaisi haettavaksi ilmoittautumismenettelyllä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VIII seurakuntapastorin viran. Kirkkoneuvosto nimesi seuraavat henkilöt haastattelutyöryhmään: tuomiorovasti Juha Palm (työryhmän puheenjohtaja), kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Marjukka Tikka, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Petri Pekonen ja kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Eeva-Riitta Hahtola ja hallintopastori Eija Juuma, joka toimi myös työryhmän sihteerinä.

18 36 Viran hakuilmoitus julkaistiin ja -nettisivuilla tuomiokapitulin julistettua viran haettavaksi ilmoittautumismenettelyllä. SEURAKUNTAPASTORIN VIRKA Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on julistettu haettavaksi VIII seurakuntapastorin virka. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on vireä jäsenen seurakunta luonnonkauniissa Etelä-Savossa, jota palvelee 130 päätoimista työntekijää. Seurakunta muodostuu kuudesta alueseurakunnasta. Haemme työyhteisöömme laaja-alaisesta seurakuntatyöstä kiinnostunutta pappia. Muiden seurakunnan pappien tavoin hän osallistuu jumalanpalvelusten, kirkollisten toimitusten ja yleisen seurakuntatyön tehtäviin. Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Oman auton käyttö on välttämätön. Virassa on kuuden kuukauden koeaika. Viran palkkaus on vaativuusryhmän 601 mukainen. Peruspalkan lisäksi maksetaan viranhaltijan työkokemukseen perustuvaa vuosisidonnaista henkilökohtaista palkanosaa (enintään 15 % peruspalkasta). Seurakunnassa on käytössä myös harkinnanvarainen palkanosa. Valitun on ennen työn vastaanottamista esitettävä tuomiokirkkoseurakunnan työterveyslääkärin antama hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Työ alkaa alkaen. Määräyksen virkaan antaa Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli. Ilmoittautumiset pyydetään toimittamaan sähköisesti Kirkon HR osoitteessa sakasti.evl.fi/tyopaikat viimeistään kello 15 mennessä. Lisätietoja antavat tuomiorovasti Juha Palm, tai juha.palm(at)evl.fi ja hallintopastori Eija Juuma, tai eija.juuma(at)evl.fi. Virkaa tuli asetetun määräajan kuluessa 25 hakemusta. Haastatteluun kutsuttiin kolme hakijaa: pastori Aija Aurén, pastori Ruut Hanhikorpi ja pastori Hanne Keijonen. Haastattelut pidettiin Petri Pekonen oli estynyt osallistumaan haastattelutyöryhmän työskentelyyn. Pastori Aija Aurén on vihitty papiksi lokakuussa Tällä hetkellä hän työskentelee Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa vs. seurakuntapastorina ja työkokemusta hänellä on papin työstä neljä kuukautta. Aurén on työskennellyt Kankaanpään seurakunnassa lastenohjaajana viisi kuukautta sekä Haminan ja Hamina-Vehkalahden seurakunnissa lapsityönohjaajana yhteensä 12 vuotta. Tämän lisäksi hän on työskennellyt leikkitoiminnan ohjaajana ja opettajana vuosina , , päiväkodin johtajana Helsingin kaupungilla ja Jämijärven kunnassa yhteensä kaksi vuotta sekä Haminan kristillisen kasvatuksen tuki ry:n päiväkodissa päiväkodinjohtajana. Aija Aurénilla on teologian maisterin tutkinnon lisäksi lastentarhanopettajan tutkinto, ammattikasvatushallinnon tutkinto, lapsityönohjaajan erikoistutkinto, kasvatustieteen maisterin tutkinto ja psykoterapeutin tutkinto (Msc psychotherapist). Pastori Ruut Hanhikorpi on vihitty papiksi kesäkuussa Tällä hetkellä hän työskentelee Pieksämäen seurakunnassa vs. kappalaisena vastuualueenaan aikuistyö ja

19 37 ympäristö. Työkokemusta papin työstä hänellä on yhdeksän kuukautta. Muuta työkokemusta hänellä on kesä- ja kausityöntekijän tehtävistä Langinkosken, Haminan ja Siuntion suomenkielisestä seurakunnasta. Tämän lisäksi hän on työskennellyt kaupan alalla neljä ja puoli vuotta. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Itä-Suomen Yliopistosta Pastori Hanne Keijonen on vihitty papiksi toukokuussa Tällä hetkellä hän työskentelee vs. kappalaisena Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa. Hänellä on työkokemusta papin työstä yhdeksän kuukautta. Keijosella on työkokemusta lastenohjaajan tehtävistä Ristiinan, Ruokolahden ja Puumalan seurakunnista yhteensä vajaa yhdeksän vuotta, lähetyssihteerin tehtävistä neljä vuotta ja diakonian tehtävistä viisi ja puoli vuotta. Tämän lisäksi hänellä on työkokemusta koulunkäyntiavustajan tehtävistä vuoden verran. Keijosella on teologian maisterin tutkinnon lisäksi lapsi- ja perhetyön perustutkinto, sosionomi AMK tutkinto sekä diakoniantutkinto. Yhteenveto hakijoista on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille esityslistan mukana. Henkilöarvio jaetaan neuvostolle kokouksessa. Henkilöarviointi on salassa pidettävä Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 29 kohdan nojalla. Haastattelutyöryhmä päätti haastattelujen perusteella esittää yksimielisesti, että kirkkoneuvosto pyytää Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulia antamaan pastori Hanne Keijoselle viranhoitomääräyksen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VIII seurakuntapastorin virkaan. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto esittää lausuntonaan Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille, että se antaa pastori Hanne Keijoselle viranhoitomääräyksen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VIII seurakuntapastorin virkaan alkaen. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä tuomiokirkkoseurakunnan työterveyslääkärin antama hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Toimenpiteet Lausunto Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille 40 Tiina Korhosen virkavapaa Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Nuorisotyönohjaaja Tiina Korhonen on anonut virkavapaata nuorisotyönohjaajan virasta ajalle toimiakseen lastensuojelulaitoksessa ohjaajana. Kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen on puoltanut anomusta. Kirkkoherra on kirkkoneuvoston ohjesäännön 4 luvun 11 :n kohdan 2 nojalla myöntänyt Korhoselle viranhaltijapäätöksellä virkavapaan ajalle Kirkko-

20 38 herran päätösoikeuden yli menevästä virkavapaan osuudesta päättää kirkkoneuvosto. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto myöntää nuorisotyönohjaaja Tiina Korhoselle palkatonta virkavapaata toisen tehtävän hoitamista varten ajalle Toimenpiteet Ote Tiina Korhoselle, tiedoksi kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, hallintopastori Eija Juuma, henkilöstösihteeri Anne-Marie Hyytiä, palkanlaskenta/tiina Aalto, IT-aluekeskus/Petri Pulkkinen, puhelinvaihde/susanna Häkkinen, tiedotus/katja Valtanen 41 Kellojen soitto Ristiinan hautausmaalla Ristiinan alueneuvosto on kokouksessaan tehnyt kirkkoneuvostolle aloitteen kellojen soitosta Ristiinan hautausmaalla. Ristiinan kirkon kelloja on soitettu hautaussoittona (hautaus- ja saattosoitto) seuraavasti: - kutsusoitto 20 min ennen siunausta, soittoaika 20 min - hautaussoitto siunauksen jälkeen, soittoaika 20 min. Ristiinan alueneuvosto päätti ehdottaa kokouksessaan , että näitä soittoaikoja lyhennetään kymmeneen minuuttiin. Syynä lyhennykseen on se, että ensiksikin kellojen soitto ei kuulu kuin sopivalla tuulella hautausmaalle ja toiseksi pitkät soitot ovat häirinneet lähellä asuvia viikonloppuisin. Kaupungin alueella vastaavat soitot ovat viisi minuuttia. Kirkkoherran päätöksellä soittoaikojen lyhentäminen kymmeneen minuuttiin vahvistettiin. Alueneuvosto esittää myös, että kirkonkellojen soiton sijaan saataisiin hautausmaan kappelille oma kello, jota soitettaisiin kutsu- ja saattosoittona. Sähköisen äänentoistolaitteen ja siihen liitettävien kovaäänisten myötä kellonsoitto on toteutettavissa. Siunauskappeleiden osalla tämä järjestely onkin laajasti käytössä. Ristiinan alueneuvosto ehdottaa, että Ristiinan kappelille hankitaan sähköiset äänentoistolaitteet sekä kovaääniset, ja että hautaussoitot siirretään kirkolta kappelille. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto antaa kiinteistöpäällikkö Arto Vartiaiselle tehtäväksi tutkia mahdollisuutta toteuttaa kellojen soitto sähköisen äänentoistolaitteen kautta Ristiinan kappelissa.

21 39 Toimenpiteet Tiedoksi kiinteistöpäällikkö Arto Vartiainen, aluekappalainen Pirjo Palm, Ristiinan alueneuvosto 42 Viestintätiimin kokoonpanon muutos Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Kirkkoneuvosto on asettanut viestintätiimin päättyvälle toimikaudelleen kirkkoneuvosto vapautti Aino Puhdon ja Milla Helaakosken viestintätiimin jäsenen luottamustoimesta ja nimesi jäseniksi päättyvälle toimikaudelle opiskelija Edvin Ehrnroothin ja psykologi Liina Kauppisen. Edvin Ehrnrooth on ilmoittanut vetäytyvänsä viestintätiimin jäsenyydestä. Vs. tiedottaja Anne Hytönen esittää, että viestintätiimiin nimetään Mikaela Wirenius ja Ella Sysmäläinen, molemmat Mikkelin lukiosta. Kahdella opiskelijajäsenellä varmistetaan se, että jokaisessa viestintätiimin kokouksessa on ainakin yksi nuorten näkökulmaa edustava tiimin jäsen paikalla. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto 1) vapauttaa Edvin Ehrnroothin viestintätiimin jäsenen luottamustoimesta 2) nimeää jäseniksi viestintätiimin päättyvälle toimikaudelle Mikaela Wireniuksen ja Ella Sysmäläisen. Toimenpiteet Ote jäseniksi nimetyille, tiedoksi tiedottaja Anne Hytönen, luottamushenkilörekisteri/anne-marie Hyytiä 43 Seurakuntatyön suunnittelutyöryhmän määräajan jatkaminen Kirkkoneuvosto päätti asettaa työryhmän kiinteistöstrategiaan liittyvien toiminnallisten näkökohtien huomioimiseksi. Työryhmän työskentelyn määräajaksi asetettiin Työryhmä ei ole kuitenkaan ehtinyt käsitellä esitykseensä sisältyviä laajempia toiminnallisia näkökohtia riittävästi ja pyytää siksi kirkkoneuvostolta lisäaikaa esityksensä valmistelemista varten. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto jatkaa työryhmän työskentelyn määräaikaa saakka.

22 40 44 Valtakunnallisten herättäjäjuhlien järjestäminen Mikkelissä Kirkkoneuvostolle tehtiin tammikuussa 2016 aloite valtakunnallisten herättäjäjuhlien järjestämisestä Mikkelissä. Herättäjäjuhlat on yksi suurimmista hengellisistä kesätapahtumista Suomessa. Sen suunnittelu ja toteutus edellyttävät mittavaa resursointia järjestävältä seurakunnalta. Niin juhlien valmistelu kuin toteuttaminenkin linjaavat toiminnan painopistettä useiksi vuosiksi. Juhlien järjestäminen heijastuu vahvasti myös toiminnan taloudellisten voimavarojen kohdentumiseen. Päätöksen tekeminen asiassa edellyttää tarkkaa harkintaa ja myös selkeitä neuvotteluja osapuolten kesken. Nykyinen valtuustokausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, ja siksi on tarkoituksenmukaista, että pitkälle ensi vuosikymmenen puolelle ulottuvat isot toimintaan ja talouteen liittyvät hankkeet ratkaistaan seuraavan valtuustokauden hallintoelimissä. Edellä hahmoteltu aikataulu olisi tarkoituksenmukainen myös siksi, että seuraava mahdollisuus juhlien toteuttamiselle Mikkelissä olisi aikaisintaan vuonna Asiasta on käyty alustavia keskusteluja Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Tuomiorovasti on ollut yhteydessä yhdistyksen toiminnanjohtajaan Simo Juntuseen. Hänen mukaansa järjestön näkökulmasta juhlien järjestämisen aikataulun kannalta sopii hyvin, että Mikkelissä päätös asiasta tehdään ensi valtuustokaudella. Juhlien ajankohtaan vaikuttavat myös alueelliset näkökohdat, koska näillä näkymin vuonna 2021 juhlat järjestetään Joensuussa ja vuonna 2022 Seinäjoella. Juntunen piti myös tärkeänä, että päätöksen tehneet luottamushenkilöt sitoutuvat järjestelyihin ja toteutukseen. Ehdotus, tuomiorovasti: Herättäjäjuhlien järjestämiseen liittyvät päätökset siirretään tehtäviksi seurakuntavaalien jälkeen vuoden 2019 aikana. 45 Tuomiokirkon pääurkujen peruskorjaushankinnan keskeyttäminen ja uuden kilpailutuksen käynnistäminen Tuomiokirkon pääurkujen peruskorjauksesta julkaistiin EUhankintailmoitus HILMA-kanavalla ja EU:n virallisen lehden verkkosivuilla klo 12 päättyneellä tarjousten jättöajalla. Määräaikaan mennessä ei saatu yhtään tarjousta. Kaksi yritystä kävi tutustumassa urkuihin ja kolmas yritys jätti määräaikaan mennessä ilmoituksen, ettei se voi tehdä tarjousta, koska ei katsonut täyttävänsä kaikkia tarjouspyynnön kelpoisuuskriteereitä. Koska yhtään tarjousta ei saatu, hankintaprosessin keskeyttämisestä on tehtävä päätös EU-hankinnan jälki-ilmoitusta varten. Urkutyöryhmä esittää, että kilpailutus kuitenkin käynnistetään uudelleen mahdollisimman pian, että hankkeen toteuttamisesta kiinnostuneilla yrityksillä on mahdollisuus halutessaan toteuttaa se kohtuullisen aikataulun puitteissa, mikäli tarjousten puuttuminen selittyisi osin sillä, että tarjouspyynnössä esitetty peruskorjauksen toteuttamisen määräaika oli liian lyhyt. Käytännössä tämä tarkoittaa uuden hankintaprosessin aloittamista heti kun se on mahdollista si-