Tikkasenharjun III asemakaavan muuttaminen kortteleissa KAAVASELOSTUS. Kaavaehdotus Suunnittelualueen rajaus

Transkriptio

1 Tikkasenharjun III asemakaavan muuttaminen kortteleissa KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Suunnittelualueen rajaus

2 2

3 Sisällys TIIVISTELMÄ PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Suunnittelualue Nykytilanne LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueen nykytilanne Strategiat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen käynnistäminen Tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Esillä olleet vaihtoehdot ja kaavaratkaisun perustelut Aluevaraukset Vaikutusten arviointi Suhde muihin tavoitteisiin ja suunnitelmiin ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet: Liite 1. Asemakaavan seurantalomake 3

4 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksessa tarkastellaan Tikkasenharjussa sijaitsevan Elokujan alueen kaavamerkintöjä ja - määräyksiä. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen. Iin kunnan omistuksessa oleva suunnittelualue on aiemmassa asemakaavan muutoksessa kaavoitettu Vihreäksi kortteliksi. Alueen rakentaminen on toteutunut vain pieneltä osin, ja kaavamuutoksessa pyritään edistämään alueen toteutumista. Alueella sijaitsevat korttelit 250, 251, 252 ja 253 sekä puisto- ja katualuetta. Kaavaratkaisussa kortteli 250 osoitetaan erillispientalojen korttelialueena (AO). Korttelin 251 kaavaratkaisuja ei muuteta muuten kuin korttelikohtaisten asemakaavamääräysten ja kerrosluvun osalta. Kaavamuutoksen myötä kortteli osoitetaan merkinnällä AO. Korttelin 252 voimassa olevan kaavan mukainen kaavamerkintä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR-1) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kortteli 253 osoitetaan erillispientalojen korttelialueena ja lähipalvelurakennusten korttelialueena. Kesätien ja Elokujan risteyksen läheisyydessä oleva ohjeellinen myymälävaraus säilytetään. Kortteliin on mahdollista sijoittaa alle 350m2 myymälä. Lähipalvelurakennusten korttelialueen kerrosluvuksi osoitetaan II. Muiden korttelialueiden osalta kerroskorkeudeksi osoitetaan Iu3/4. Kaavamuutoksessa kortteleiden rakennustehokkuudet eivät muutu. Voimassa olevan kaavan mukaiset korttelikohtaiset asemakaavamääräykset poistuvat. Tonttijako osoitetaan ohjeellisena. Alueen liikennejärjestelyt säilyvät ennallaan. Kaava-alueen keskiosa osoitetaan voimassaolevan kaavan mukaisesti lähivirkistysalueena (VL). 4

5 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee noin kaksi kilometriä Iin keskustasta kaakkoon. Alue käsittää Tikkasenharjun eteläosassa sijaitsevan Elokujan alueen. Suunnittelualueeseen kuuluu myös kortteleihin 252 ja 253 rajautuva puistoalue. Alue rajautuu pohjois- ja itäosastaan lähivirkistysalueeseen ja etelä- ja länsireunaltaan Kesätiehen. Alueen pinta-ala on noin 4,85 hehtaaria. 1.2 Nykytilanne Suunnittelualue on aiemmassa asemakaavan muutoksessa kaavoitettu Vihreäksi kortteliksi. Vihreä kortteli oli ekologisen rakentamisen pioneerihanke Tikkasenharjun omakotitaloalueelle. Alueen yleissuunnitelma tehtiin osana Oulun yliopiston Puustudion moderni puukaupunki -hanketta. Alueelle osoitetuista asuinrakentamisen korttelista yksi on suurimmilta osin toteutunut. Alueella sijaitsee myös päiväkoti. Muilta osin alueen rakentaminen ei ole toteutunut. Alue on Iin kunnan omistuksessa. 5

6 2. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Suunnittelualueen nykytilanne Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osa Tikkasenharjun asuinaluetta. Asuinalue tukeutuu suurelta osin kunnan keskustan ja Pentinkankaan alueen palveluihin. Luonnonympäristö ja maisema Tikkasenharju on moreeniharju, jonka lähettyvillä on paikoin hienojakoisia aineksia. Alueet metsät ovat vähälajisia eikä alueella ole vesistöjä tai soita. Suunnittelualue on enimmäkseen mäntyvaltaista metsää. Suunnittelualueella ei ole uhanalaisia kasvilajeja tai ympäristötyyppejä, joilta niitä olisi odotettavissa. Alueella ei ole myöskään metsä-, vesi- tai luonnonsuojelulain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Rakennettu ympäristö ja muinaismuistokohteet Alueella sijaitsee päiväkoti ja kolme 2010-luvun alussa rakennettua asuinrakennusta. Muilta osin alue on rakentamatta. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole yhtään suojeltua tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Alueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Palvelut Asemakaavan muutosalueella on lähipalvelurakennusten korttelialue, jossa toimii yksityinen päiväkoti. Muilta osin alue tukeutuu Iin keskustan ja Pentinkankaan alueen palveluihin. Liikenne Suunnittelualueen läpi kulkeva Elokuja muodostaa lenkin, joka alku- ja päätepisteenä on Kesätie. Kesätie on Talvitien ohella toinen Tikkasenharjun kokoojakaduista. Elokujaa ei toistaiseksi ole päällystetty. Välittömässä läheisyydessä kaava-alueen itäpuolella kulkee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu polku. Kesätien varteen on suunnitteilla kevyen liikenteen väylä. 6

7 Tekninen huolto Alueen kunnallistekniikka on pitkälti rakennettu. Alueen energiahuollosta vastaa Iin Energia Oy. Vesi- ja viemärihuolto on Iin vesiliikelaitoksen vastuulla. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Maanomistus Alue on Iin kunnan omistuksessa. 2.2 Strategiat Iin kuntastrategia 2025 Iin kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian Strategia koostuu kolmesta päämäärästä, joille jokaiselle on määritelty tavoitteet, mittarit ja keinot päämäärän saavuttamiseksi. Näitä ovat mahdollistava ja rohkea Ii, viihtyisä koti sekä vahva kunta. Strategiassa on kolme läpileikkaavaa teemaa: kestävä kehitys, digitalisaatio ja elinkeinoelämä edellä. Viihtyisä koti päämäärästä todetaan muun muassa seuraavaa: Iissä on monipuolisesti erilaista asuintarjontaa elämän kaikkiin vaiheisiin. Terveellinen elinympäristö kannustaa omaehtoiseen toimintaan koko kunnan kattavine pyöräilybaanoineen ja monipuolisine liikuntamahdollisuuksineen. Liikuntatilojen käyttöä tuetaan monipuolisin käytäntein ja jokaisella asuinalueella on lähiliikuntatarjotin. Luonto on kaikkien saavutettavissa ja ympäristöarvot näkyvät taajamien siistityssä ilmeessä. Laajat vesistöalueet näkyvät kuntalaisten arjessa ranta-asumisen ja virkistäytymisen alueina. Mahdollistava ja rohkea päämäärän saavuttamiksi Iin tulee varmistaa nopeat yhteydet (mukana lukien Iin rautatieaseman avaaminen lähiliikenteelle). Rohkaisevasta maankäytöstä todetaan muun muassa seuraava: Iissä kaavoitetaan reippaasti ja ennakoivasti hyödyntäen kaavoituksen profilointia. Maankäytön suunnittelu ja maanhankinta tukevat kasvavia asumisen ja palvelujen keskuksia. 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteitänsä aluerakenteen ja alueidenkäytön kannalta. Valtioneuvosto päätti uudistetuista tavoitteista Uudistetut tavoitteet astuivat voimaan Kaavamuutokseen liittyvät etenkin seuraavat tavoitteet: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. 7

8 Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1.momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Ote voimassaolevien maakuntakaavojen ja 3.vaihemaakuntakaavan luonnoksen yhdistelmäkartasta (ei mittakaavassa). Lähde: Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa ollaan parhaillaan uudistamassa kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisen vaiheen (1.vaihemaakuntakaava) on ympäristöministeriö vahvistanut vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen läheisyyteen on osoitettu erikoiskaupan suuryksikkö (km-1). Länsipuolella kulkee uutena moottoritienä tai moottoriliikennetienä osoitettu Iin ohitustien linjaus. Maakuntavaltuuston hyväksymässä 2.vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Iijokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueeseen 8

9 (mk-1). Muilta osin on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt 3. vaihemaakuntakaavan vireilletulosta. Kaavan pääteemat koskevat kiviaines- ja pohjavesialueita, uusia kaivoksia ja muita tarvittavia päivityksiä. 3. vaihemaakuntakaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä Luonnoksessa suunnittelualueelle ei osoitettu uusia kaavamerkintöjä. Kaavaehdotus on nähtävillä keväällä Yleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n 1.momentin yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Ote voimassaolevien yleiskaavojen yhdistelmästä (ei mittakaavassa). Suunnittelualueella on voimassa Iin kunnanvaltuuston hyväksymä Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennus (Asemakylän osayleiskaava). Alue on osoitettu asuntoalueeksi (A-1). Kaavamääräyksen mukaan alueelle tulee laatia asemakaava. Alueelle on osoitettu myös olevien rakennuspaikkojen ohjeellisia sijainteja. Kaavassa on huomioitu myös suunnittelualueen lounaispuolella kulkeva Kesätie. Alueen lounaispuolelle on osoitettu myös lähivirkistysalue. 9

10 Asemakaava Ote voimassaolevien asemakaavojen yhdistelmästä (ei mittakaavassa). Kaava-alueen rajaus sinisellä. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Tikkasenharjun III asemakaava. Asemakaavassa alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueita (AO-1), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR-1) sekä lähipalvelurakennusten korttelialue (PL). Korttelialueet rajoittuvat lähivirkistysalueisiin (VL). Erillispientalojen korttelialueille sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueille on annettu asemakaavassa määräyksiä muun muassa rakennusten julkisivuihin liittyen. Rakennusjärjestys Iin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestys uusitaan vuoden 2018 aikana. Rakennuskiellot Suunnittelualue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta Alueen pohjakartta vastaa olosuhteita

11 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset - Asemakylän alueen luonto- ja maisemaselvitys, Hannu Kemiläinen ja Saara-Kaisa Kannisto FCG Planeko Oy, Rakentamistapaohje, Janne Tolppanen, Tikkasenharju II rakennustapaohje, Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy - Luonto- ja maisemaselvitys, Lasse Kalleinen Ympit ja Ympäristö-it, ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan muutoksen käynnistäminen Asemakaavan muutos on käynnistetty kunnan aloitteesta. Kunnanhallitus päätti asemakaavan muutoksen käynnistämisestä Tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on parantaa alueen rakentamisen toteutumisen edellytyksiä tarkistamalla kaavamääräyksiä sekä tutkia mahdollisuutta muuttaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue omakotiasumiseen. Suunnittelun tavoitteena on myös samalla toteuttaa Iin kuntastrategiassa esitettyjä tavoitteita. 3.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon, virkistykseen tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaavanmuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat, loma-asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. Muita osallisia ovat muun muassa Iin kunnanvaltuusto ja hallitus, tekninen lautakunta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan museo, pelastuslaitos ja Iin Energia Oy. Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Kaava vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta päätettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä Iin kunnan internetsivuilla ja kunnanviraston yhteispalvelupisteessä. Kuntalaisilla ja osallisilla oli mahdollisuus jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta mielipide. Kaavaehdotus Kaavaehdotus on nähtävillä välisen ajan Iin kunnan internetsivuilla ja kunnanviraston yhteispalvelupisteessä. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta muistutus. Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotettiin kirjeellä ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja haltijoille. Viranomaisyhteistyö 11

12 Viranomaisten kanssa järjestetään neuvotteluja tarvittaessa (MRL 66, MRA 18 ). Esitetyt mielipiteet ja muistutukset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Kaavaehdotuksesta jätettiin x kpl muistutuksia. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Esillä olleet vaihtoehdot ja kaavaratkaisun perustelut Kaavamuutosprosessissa vaihtoehtoisina ratkaisuina on tarkasteltu yksittäisten korttelien merkintöjä ja määräyksiä. Alueen liikenne- ja virkistysalueratkaisujen muuttamisen osalta tarkastelua ei nähty tarpeellisena. Korttelin 252 osalta vaihtoehtoisena ratkaisuna on ollut esillä korttelin säilyttäminen rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueena. Kortteli päätettiin kuitenkin osoittaa erillispientalojen korttelialueena, sillä erillispientaloille on Tikkasenharjun alueella enemmän kysyntää. Ratkaisu on myös taajamakuvallisesti luonteva. Voimassa olevat Vihreä kortteli -suunnitelman mukaiset kaavaratkaisut on jätetty suurimmilta osin ennalleen korttelin 251 osalta. Korttelissa ainoastaan yksi tontti on rakentamatta, ja jo rakentuneiden tonttien periaatteiden jatkaminen rakentumattoman tontin osalta todettiin luontevaksi ja taajamakuvan kannalta hyväksi ratkaisuksi. Ohjeellinen myymälävaraus on säilytetty kaavamuutoksessa, sillä merkintä tukee hyvin alueen palvelujen kehittymistä. Korttelien 250 ja 253 asumiseen osoitetut alueet on säilytetty erillispientalojen korttelialueina. Kaavamääräyksiä on tarkistettu, jotta alueen toteuttamismahdollisuudet monipuolistuvat kaavamuutoksen tavoitteiden mukaisesti. 4.2 Aluevaraukset Asemakaavan muutoksessa tarkistetaan kaavamerkintöjä ja -määräyksiä kortteleissa 250, 251, 252 ja 253. Kaavaratkaisussa kortteli 250 osoitetaan erillispientalojen korttelialueena (AO). Korttelin 251 kaavaratkaisuja ei muuteta muuten kuin korttelikohtaisten asemakaavamääräysten ja kerrosluvun osalta. Kaavamuutoksen myötä kortteli osoitetaan merkinnällä AO. Korttelin 252 voimassa olevan kaavan mukainen kaavamerkintä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR-1) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kortteli 253 osoitetaan erillispientalojen korttelialueena ja lähipalvelurakennusten korttelialueena. Kesätien ja Elokujan risteyksen läheisyydessä oleva ohjeellinen myymälävaraus säilytetään. Kortteliin on mahdollista sijoittaa alle 350m2 myymälä. Lähipalvelurakennusten korttelialueen kerrosluvuksi osoitetaan II. Muiden korttelialueiden osalta kerroskorkeudeksi osoitetaan Iu3/4. Kaavamuutoksessa kortteleiden rakennustehokkuudet eivät muutu. Voimassa olevan kaavan mukaiset korttelikohtaiset asemakaavamääräykset poistuvat. Tonttijako osoitetaan ohjeellisena. Alueen liikennejärjestelyt säilyvät ennallaan. Kaava-alueen keskiosa osoitetaan voimassaolevan kaavan mukaisesti lähivirkistysalueena (VL). 12

13 4.3 Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Puusto ja kasvillisuus muuttuvat etenkin erillispientalojen korttelialueella. Kaava-alueen keskiosa osoitetaan lähivirkistysalueena, mikä mahdollistaa luonnonympäristön säilymisen alueella. Vaikutusten määrän muutos verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan ei ole merkittävä. Vaikutukset taajamakuvaan Kaavamuutos mahdollistaa osaltaan alueen rakentumisen valmiiksi olemassa olevaa asuinaluetta täydentäen. Voimassaolevaan asemakaavan verrattuna kaavamuutoksen mukainen rakentamisen ohjaus on väljempää. Alueelle aiemmin suunniteltuja rakentamisperiaatteita on mahdollista edelleen toteuttaa uuden kaavaratkaisun puitteissa. Toisaalta kaavamuutos parantaa ja monipuolistaa alueen toteuttamismahdollisuuksia, mikä edistää alueen rakentumista asuinalueena. Kaava mahdollistaa vaihtelevan mutta tasapainoisen taajamakuvan muodostumisen. Lähipalvelurakennusten korttelialue ohjeellisine myymälävarauksineen ja lähivirkistysalue säilytetään kaavamuutoksessa. Myöskään korttelin 251 kaavamerkintöihin ei ole osoitettu merkittäviä muutoksia suhteessa voimassa olevaan kaavaan. Korttelikohtainen kaavamääräys poistuu myös tämän korttelin osalta. Kortteli on suurimmilta osin jo rakennettu. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia suhteessa voimassa olevaan kaavaan. Alueen rakentumisen myötä liikenne alueella lisääntyy jonkin verran. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen parantaa toteutuessaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä alueen asukasmäärää ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. Alueen jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet tulevat paranemaan lähitulevaisuudessa, kun kesätien varteen suunniteltu kevyen liikenteen väylä toteutuu. Kaavassa lähipalvelurakennusten korttelialueelle voimassa olevan kaavan mukaisesti osoitettu ohjeellinen myymälävaraus mahdollistaa kaavaalueen palvelujen kehittymisen ja vähentää täten toteutuessaan liikkumisen tarvetta. Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Kaava-alueen rakentuminen täydentää Tikkasenharjun asuinalueen rakennetta ja tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyviä tavoitteita. Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos tukee alueen kehittymistä eläväksi asuinalueeksi, sillä alueen rakentuminen lisää asuinalueen asukkaiden määrää. Kaavamuutos muuttaa aiemman Vihreä kortteli suunnitelman ratkaisuja, mutta jättää edelleen toteuttamiselle monia mahdollisuuksia eikä estä esimerkiksi yhteisöllisten asuinratkaisujen kehittämistä. Kaavamuutoksessa ei tehdä muuteta alueen viheralueratkaisuja. Ohjeellinen myymälävaraus mahdollistaa esimerkiksi kioskin tai pienen myymälän kaltaisen kohtaamispaikan syntymisen alueelle. 13

14 4.4 Suhde muihin tavoitteisiin ja suunnitelmiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavaratkaisu tukee osaltaan alueidenkäyttötavoitetta riittävästä virkistysalueiden määrästä. Kaavaratkaisu tukee myös tavoitetta merkittävien uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden sijoittamisesta siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. Lisäksi kaavaratkaisu tukee myös tavoitetta yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä suurilla kaupunkiseuduilla. Suhde maakuntakaavaan Suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi 1.vaihemaakuntakaavassa. Kaava-alue sijoittuu yhdyskuntarakenteellisesti hyvä paikalle maakuntakaavassa osoitetun Iin ohitustien näkökulmasta. Kaavamuutos on alueella voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. Suhde yleiskaavaan Kaavamuutos toteuttaa yleiskaavaa, jossa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Suhde Iin kuntastrategiaan Kaavamuutos tukee Iin kunnan strategian 2020 tavoitteita muun muassa lapsiystävälliseen tonttitarjontaan, luonnon arvostamiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvien tavoitteiden osalta. Kaavamuutos tukee Iin kuntastrategian 2025 tavoitteita kasvavien asumisen ja palveluiden keskuksien kehittymisestä. Kaavamuutos tukee tavoitetta Iin rautatieaseman avaamisesta, sillä alueen rakentuminen lisää aseman läheisyydessä asuvien ihmisten määrää. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Tonttien rakentaminen tapahtuu tontinomistajien toimesta. Kaavan toteuttamista valvoo kunnan rakennusvalvonta. Iissä Jaakko Raunio Maankäytön suunnittelija 14

15 Yhteystiedot: Asemakaavan valmistelusta saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä: Iin kunta, Tekninen osasto Jokisuuntie 2, Ii Maankäytön suunnittelija Jaakko Raunio puh , jaakko.raunio(a)ii.fi 15

16 Liite 1. 16

17 17