Turun nopeat kokeilut:

Transkriptio

1 Turun nopeat kokeilut: Yrityksille suunnatut haasteet Haaste 1: Liikuntateknologia varhaiskasvatuksessa Haaste 2: Koulun ja päiväkodin lähiympäristön hyödyntäminen lisätyn todellisuuden oppimisympäristönä Haaste 3: Lisätty todellisuus apuna historiallisen kaupunkirakenteen havainnollistamisessa, case: Pennisilta Haaste 4: Perehdyttäminen monikulttuurisella työpaikalla: Välineistö/ohjelmisto, jolla suulliset ohjeet käännetään reaaliajassa kunkin työntekijän äidinkielelle työpisteessä/työmaalla. Haaste 5: Koulutuksen ja osaamisen lisääminen: Rakennusten vaipan tiiveys rakentamisen aikana ja valmiissa kiinteistössä. Yhteystiedot: Projektikoordinaattori Niina Salonen niina.salonen (a) turku.fi

2 Haaste 1: Liikuntateknologia varhaiskasvatuksessa Uusien lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Aika muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Osa liikunnasta toteutuisi varhaiskasvatuksessa, osa kotona. Varhaiskasvatustoiminta on lapsilähtöistä ja toiminnassa hyödynnetään lasten luontaista tapaa oppia leikin kautta. Asioita opetellaan ja opitaan monipuolisten toimintatapojen avulla toiminnallisesti. Turun strategiaohjelman Hyvinvointi ja aktiivisuus mukaisesti tavoitteena on liikkumaan aktivoiminen läpi elämän ja terve ja hyvinvoiva kuntalainen. Lähtökohta: Varhaiskasvatuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa. Lapsia kannustetaan ulkoiluun ja liikunnallisiin leikkeihin kaikkina vuodenaikoina. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on riittävästi mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikuntaan. Riittävä fyysinen aktiivisuus on tärkeää lapsen terveelle kasvulle, kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Ryhmässä liikkuminen kehittää lasten sosiaalisia taitoja, kuten vuorovaikutus- ja itsesäätelytaitoja. Fyysisen aktiivisuuden tulee olla luonteva osa lapsen päivää. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja. Liikkumisessa hyödynnetään eri aisteja sekä erilaisista materiaaleista valmistettuja, liikkumaan innostavia välineitä. Lasten liikkumisen tulee vaihdella luontevasti kestoltaan, intensiteetiltään ja nopeudeltaan. Lasten tulee saada kokemuksia yksin, parin ja ryhmän kanssa liikkumisesta. Varhaiskasvatuksessa lapset saavat kokemuksia erilaisista liikuntaleikeistä, kuten perinteisistä pihaleikeistä sekä satu- tai musiikkiliikunnasta. Miten liikuntateknologiaa voitaisiin hyödyntää alle kouluikäisten lasten kanssa toimiessa varhaiskasvatuksessa?

3 Haaste 2: Koulun ja päiväkodin lähiympäristön hyödyntäminen lisätyn todellisuuden oppimisympäristönä Yli-Maarian koulu (luokat 1-9) ja Moision päiväkoti sijaitsevat pohjoisessa Turussa luonnon keskellä. Alueella on oiva mahdollisuus hyödyntää turvallista lähiympäristöä oppimiseen. Päiväkoti ja koulu käyttävät läheistä kuntorataa ja metsää säännöllisesti oppimisympäristönään. Metsässä suunnistetaan ja kuntoillaan, sitä käytetään virkistäytymiseen ja esim. ympäristöopin kokemukselliseen oppimiseen. Teknologiaa käytetään enenevässä määrin oppimisen apuna varsinkin sisätiloissa. Sillä on huomattu olevan parhaimmillaan oppimista motivoiva vaikutus. Olemme kiinnostuneita kartoittamaan tieto- ja viestintäteknologian uudenlaisia pedagogisia mahdollisuuksia ja niiden yhdistämistä koulun ja päiväkodin lähiympäristössä. Lähtökohta: Uusimpien opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaan koulun ja päiväkodin sisä- ja ulkotilojen lisäksi opetuksessa hyödynnetään aiempaa enemmän luontoa ja rakennettua ympäristöä. Lähiympäristön hyödyntäminen tukee ilmiöpohjaista oppimista ja aitoja, oppilaalle merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Lähiympäristön ja kotiseudun tuntemus on osa lapsen ja nuoren omaa identiteettiä ja auttaa ymmärtämään globalisaatiota. Oppimisympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä ja niitä on suunniteltava yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Sen tulee tukea luontaista uteliaisuutta ja oppimisen intoa. Lapsi tai nuori on itse aktiivinen toimija, joka oppii vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppimista tapahtuu mm. havainnoidessa ja tarkkaillessa ympäristöä. Lapset ja nuoret oppivat leikkien, liikkuen, tutkien, ja itseään ilmaisten. Siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu. Alueella on oiva paikka luoda AR/VR- oppimisympäristö, joka hyödyntää erilaisia oppisisältöjä ja lähiseudun tuntemusta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

4 Haaste 3: Lisätty todellisuus apuna historiallisen kaupunkirakenteen havainnollistamisessa, case: Pennisilta Pennisilta oli Turun ensimmäinen silta, joka ylitti joen Vanhan Suurtorin kohdalla. Se rakennettiin keskiajan lopulla 1400-luvulla. Pennisilta tuhoutui Turun palossa v Pennisilta halutaan tuoda näkyviin osana Turun keskustan historiallista kaupunkirakennetta. Se tuodaan näkyviin Turun lukioiden ja AMK:n suunnitteilla olevaan Lisätyn todellisuuden ARriver - kokonaisuuteen, jossa ideana on luoda Aurajokirantaan uudenlainen oppimisympäristö lisättyä todellisuutta hyödyntäen. ARriver -oppimisympäristö tulee sisältämään useita kohteita, joista Pennisilta edustaa yhtä. Kohteita ARriver -alustalle tuotetaan yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Pennisillan tapauksessa TSYKin lukio ja Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitos tekevät yhteistyötä. Lähtökohta: Opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPS2016): Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukio-opinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa.. Yritys tuottaa ja koordinoi, oppilaitosyhteistyössä TSYKin lukion ja TY:n Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen kanssa Pennisillan kiinnittämisen alustalle ja näkyviin mobiilisovelluksella sen historialliseen sijainnissa.

5 Haaste 4: Perehdyttäminen monikulttuurisella työpaikalla: Välineistö/ohjelmisto, jolla suulliset ohjeet käännetään reaaliajassa kunkin työntekijän äidinkielelle työpisteessä/työmaalla Kohde: Yli-Maariaan rakennetaan kaikkiaan 10 kpl omakotitaloja Turun ammatti-instituutin oppilaiden toimesta. Näistä taloista muodostuu ns. älykortteli. Korttelin rakentamisessa pyritään huomioimaan mm. tulevaisuuden rakentamisen tekniset vaatimukset, asumisviihtyvyys, energiatehokkuus ja terveydelliset aspektit. Haaste pohjautuu: Rakennustyömaiden uusien työntekijöiden työturvallisuusajattelun parantamiseen ja työohjeiden ymmärtämiseen. Suomalainen työelämä monikulttuuristuu. Jotta työnjohtajat ja opettajat pystyvät varmistamaan työntekijän/opiskelijan ohjeiden ymmärtämisen, on löydettävä yhteinen kieli. Tämä ei monestikaan ole mahdollista. Jos työntekijän saamien ohjeiden ymmärtäminen on puutteellista, voi tämä johtaa pahimmillaan työtapaturmaan tai virheelliseen laadulliseen lopputulokseen. Työpaikalla tulisi olla perehdytysmateriaalia ja -käytäntöjä, joissa on otettu huomioon maahanmuuttajien mahdolliset erityistarpeet esimerkiksi kielen osalta. Ammatilliset opettajat ja työnjohtajat työpaikoilla tarvitsevat välineistöä, jolla varmistetaan monikulttuurisen opiskelijan/työntekijän ohjeiden ymmärtäminen. Ohjeet työmailla käytännössä annetaan tilannekohtaisesti ja suullisesti, jolloin suullisen viestin ymmärtäminen on elintärkeää. Samalla työmaalla työskentelee samanaikaisesti useita eri kieliä puhuvia henkilöitä, joista jokaiselle puhuttu ohje pitäisi kääntää kielelle, jota ymmärtää riittävästi. Jolloin varmistetaan viestin perillemeno ja ymmärtäminen.

6 Haaste 5: Koulutuksen ja osaamisen lisääminen: Rakennusten vaipan tiiveys rakentamisen aikana ja valmiissa kiinteistössä Rakennuksen ilmatiiveydellä tarkoitetaan rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä. Rakennuksen vaipan ilmatiiveys vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, energiankulutukseen sekä ilman epäpuhtauksiin. Rakennuksissa, joissa on huono ilmanpitävyys saattaa esiintyä vetoisuutta, rakenteiden pintalämpötilojen laskua, kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, hometta sekä ilman epäpuhtauksia kuten radonia. Tämän takia pitää kiinnittää erityistä huomiota tiiviiseen vaippaan sekä oikein säädettyyn ilmanvaihtoon. Kohde: Yli-Maariaan rakennetaan kaikkiaan 10kpl omakotitaloja Turun ammatti-instituutin oppilaiden toimesta. Näistä taloista muodostuu ns. älykortteli. Korttelin rakentamisessa pyritään huomioimaan tulevaisuuden tekniset vaatimukset, asumisviihtyvyys, energiatehokkuus ja terveydelliset aspektit. Haaste pohjautuu: Rakentamisen laatu ja sisäilma puhuttavat paljon alan ammattilaisia. Kosteuden hallinta ja höyrysulun tiiveyden varmentaminen ovat tärkeitä osia paremman sisäilman takaamisessa. Kuinka lisätään ja siirretään informaatiota tiiveyden tärkeydestä? Millä toimenpiteillä ja työmenetelmillä oikea höyrysulkurakenne varmistetaan ja miten tätä koskeva uusin tieto siirretään oppilaille ja opettajille? Voidaanko tiiveyttä mitata ja varmistaa kosteuden hallinta jo rakentamisen aikana, eikä vasta valmiissa kiinteistössä? Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia/osaamista hallita ensimmäisten joukossa tulevaisuuden rakennusmääräykset ja oikeat työtavat.

7 JOKERI: Monitoimitalon 3D mallin hyödyntäminen oppimisympäristönä Kuvaus Ypsilonista: Turun Yli-Maarian kaupunginosaan valmistuu jouluksi 2019 Ypsilon monitoimitalo noin 700 peruskouluikäiselle ja reilulle sadalle varhaiskasvatusikäiselle lapselle. Rakennuksessa toimii lisäksi nuorisotoimi, terveyspalvelut, neuvola ja kirjasto. Neliöitä kolmikerroksisessa rakennuksessa on 8500, joista opetuskäytössä n Tavoitteena on ollut luoda tulevaisuuden kasvuympäristö kaikille sen käyttäjille, joka edistää vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Tiloista on pyritty luomaan turvalliset ja terveelliset ja ne ovat eri toimijoiden aktiivisessa käytössä aamusta iltaan. Tilat ovat myös helposti muunneltavia ja mahdollistavat arjessa monipuolisen, innovatiivisen ja erilaisia työtapoja hyödyntävän ympäristön. Yllä olevat tavoitteet on pyritty toteuttamaan uudenlaisilla tilaratkaisuilla, käyttäjien tarpeita vastaavilla kiinto- ja irtokalusteilla ja ajanmukaisilla tieto- ja viestintäteknisillä varustuksilla. Tarve ja tavoite: Koko rakennuksesta on luotu 3D -mallinnus. Kuinka mallia voisi hyödyntää opetuksellisissa ratkaisuissa, jotta se palvelisi sekä varhaiskasvatus- että perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria? Voisiko se hyödyttää myös talon muita toimijoita? Miten mallin avulla voitaisiin luoda innovatiivisempaa ja uudenaikaisempaa oppimista? Voisiko siitä suunnitella virtuaalista oppimisympäristöä? Voisiko se auttaa tilojen opastamiseen tai tilojen hallintaan liittyvissä asioissa? Voisiko se toimia pelillisenä alustana esimerkiksi pakopelityyppisesti? Tavoitteena on löytää uudenlaisia, innovatiivisia ja yllättäviäkin ratkaisuja haasteeseen. Malliin tutustuminen: Malli on ifc muodossa. Malli luovutetaan tarjouskilpailun voittavalle yritykselle sovittujen sopimusehtojen mukaisesti.