Tutkimusraportti. Raution koulu, Kalajoen kaupunki Rakennetekninen kuntotutkimus. Projekti

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Raution koulu, Kalajoen kaupunki Projekti

2 Sisältö 1. Tutkimuksen kohde ja lähtötiedot Yleistiedot Lähtötilanne ja tehtävä Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimustulokset Rakenteisiin kohdistuva ulkoinen kosteusrasitus Havainnot Kellarin alapohja- ja seinärakenteet Rakenneavauskohta 1 ja 2. Ulkoseinän ja lattiarakenteen liittymä Kantavat väliseinät sekä pilarit Lattiarakenne sekä lattian pintakosteusmittaukset Muut havainnot kellaritiloista Ensimmäisen ja toisen kerroksen ulkoseinä-, alapohja- ja yläpohjarakenteet Yleistä käytetyistä rakenteista Rakenneavauskohta 3. Lattia- ja seinärakenne 1. krs Rakenneavauskohta 4. Lattia- ja seinärakenne, WC-tilat laajennus Rakenneavauskohta 5. Lattiarakenne,terveydenhoitotila Rakenneavauskohta 6. Lattia- ja seinärakenne 1.krs Rakenneavauskohta 7 ja 8. Välipohja- ja ulkoseinänrakenne 2. krs Rakenneavauskohta 9. Välipohjarakenne, 1. krs-kellari Rakenneavauskohta 10. Välipohjarakenne, 1. krs-kellari Rakenneavauskohta 11. Välipohjarakenne krs Rakenneavauskohta 12 ja 13. Yläpohjarakenne Rakenneavauskohta 14. Alapohjarakenne, liikuntasalin varasto Rakenneavauskohta 15. Alapohjarakenne, liikuntasali Yhteenveto mikrobitutkimuksista Haitta-aineet rakenneavauskohdilla Tutkitut materiaalit ja tehdyt analyysit Asbestianalyysin tulokset Asbestipitoiset materiaalit Asbestityön turvallisuus PAH- analyysin tulokset Purkutöiden suorittaminen Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset ja kustannusarvio Ulkopuolinen kosteusrasitus Kellarin rakenteet Ensimmäisen ja toisen kerroksen rakenteet Yhteenveto Suositeltavat lisätutkimukset LIITTEET 1. tutkimuskartat 2. mikrobianalyysi materiaalinäytteistä 3. asbestianalyysi materiaalinäytteistä 4. PAH-analyysi materiaalinäytteistä 2/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

3 1. Tutkimuksen kohde ja lähtötiedot 1.1. Yleistiedot Työn tilaaja: Kalajoen kaupunki Tekniset palvelut Talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo Kohde: Raution koulu Rautiontie Rautio Rakennusvuosi 1954 Tutkimuksen kohteena on Raution entinen koulu. Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta sekä osan rakennusta kattava kellari. Rakennukseen on tehty pieni laajennus 80-luvulla sekä muutamia tilamuutoksia, peruskorjauksia ei ole tehty. Rakennuksen alapohjarakenteet ovat maanvastaisia. Kantavana runkona on täysitiili sekä betonipilarit rakennuksen keskiosilla. Väli- ja yläpohjarakenteissa kantavana rakenteena on paikalla valettu betonilaattapalkisto. Vesikaton kantavat rakenteet ovat puurakenteiset. Kattomuotona on harjakatto, vesikate on betonitiiltä Lähtötilanne ja tehtävä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen rakenteellinen kunto mahdollista tilojen korjausta sekä uusiokäyttöä varten. Lähtötietomateriaalina oli tilaajalta saadut seuraavat asiakirjat: - Julkisivu- ja pohjapiirrokset 80-luvulta - Peruskuntoarvioraportti vuodelta 2013 Kohteella tehtyjen tutkimusten yhteydessä haastattelussa saatujen tietojen pääkohdat ovat: - Rakennuksen tilojen remontointia on aloitettu ja osa pinnoista on purettu. Purkutöiden yhteydessä työhön osallistuneella henkilöstöllä on havaittu sisäilmaongelmiin ja/tai mikrobivaurioihin viittaavaa oireilua - Vesikatteessa on havaittu vuotoja, joita on tarpeen mukaan korjattu - Liikuntasalissa havaittu pitkään tunkkaista hajua, lattian rakenteet uusittu (tarkka ajankohta ei tiedossa) - Kellaritiloissa on ollut vapaata vettä - Rakennuksen yksittäiselle sivulle on asennettu salaojitus - Rakennuksen etusivun 80-luvulla rakennettu laajennusosa routii Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin joulukuussa 2015 sekä tammikuussa Tutkimuksen suorittivat insinöörit Janne Meriläinen ja Juho Karinen WSP Finland Oy:stä Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimusten yhteydessä tarkastettiin tutkittavia tiloja silmämääräisesti sekä aistinvaraisesti. Lisäksi tehtiin seuraavat mittaukset sekä materiaalinäytteen otot: Pintakosteusmittaukset maanvaraisiin alapohjarakenteisiin, maapinnan alapuolisiin seinärakenteisiin sekä pistokoemaisesti muihin tiloihin. mm. vesipisteelliset tilat Aistinvaraisten tarkastelujen sekä pintakosteusmittausten perusteella rakenteisiin tehtiin yhteensä 20 kpl rakenneavauksia, sekä muutamia pienempiä avauksia/ porauksia rakenteiden selvittämiseksi. Useilta avauskohdilta tarkistettiin samanaikaisesti lattian ja seinän rakenne. 3/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

4 Rakenneavauskohdilta kerättiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten yhteensä 18 kpl Rakenneavauskodilta kerättiin näytteitä haitta-aineanalyysiä varten yhteensä 9 kpl lämpökamerakuvauksia suoritettiin pistokoeluontoisesti rakennuksen ensimmäisen ja toisen kerroksen osalle Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi tutkitaan viljelymenetelmällä käyttäen kolmea kasvatusalustaa (THG, DG-18 ja Mallasuuteagar). Mikrobinäytteiden tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja ohjearvoja. Tuloksista voidaan saada viitteitä rakennuksessa olevasta kosteusvauriosta. Kosteusvaurioon viittaavana sieni-itiöpitoisuutena pidetään yli pmy/g, aktinomykeettipitoisuutena yli 500 pmy/g ja bakteeripitoisuutena yli pmy/g. Lisäksi tietyt sienilajistot indikoivat rakenteen pitkäaikaista kosteusvauriota. Rakenteiden toimintaa on tarkasteltu laboratoriotutkimusten sekä kenttätutkimusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: Rakenneavaukset, näytteenotto ja kosteusmittaukset rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin Rakennekosteus saattaa vaihdella vuodenajan, sademäärän tai pohjavedentason vaihteluiden mukaan. Mittaukset edustavat mittaushetken tasoa. Mittaukset suoritettiin talvikaudella, jolloin rakenteet ovat kuivimmillaan. Kosteusmittauslaitteiden mittaepätarkkuus on ±1,5 2 % (RH). Kosteusmittauksen epätarkkuuteen vaikuttaa ympäristön ja mitattavan rakenteen välinen lämpötilaero, joka vaikuttaa suhteellisen kosteuden suuruuteen, kun anturi johtaa hyvin lämpöä. Mittausmenetelmät voivat aiheuttaa noin ±1 3 % (RH) epätarkkuuden tuloksiin. Kosteusmittauksen kokonaismittausepätarkkuus on noin ±5 % (RH) Tutkimus sisältää tulosten tulkinnan ja johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset tutkimusten perusteella. Rakenneavauskohdilta on tehtyjen havaintojen perusteella laadittu leikkauspiirrokset. Piirrokset ovat suuntaa antavia ja havainnollistavat rakenteen kosteusteknistä toimivuutta sekä eri rakennekerroksia. 4/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

5 2. Tutkimustulokset 2.1. Rakenteisiin kohdistuva ulkoinen kosteusrasitus Rakennuksen vierustat tarkastettiin silmämääräisesti. Pihamaan kaadot ovat yleisesti tasaiset tai rakennusta kohden. Salaojia ei tiettävästi ole, pois lukien myöhemmin asennettu salaojitus rakennuksen takasivulla. Tarkistuskaivoja ei ollut näkyvillä. Takasivulle sokkelia vasten on asennettu patolevy maapinnan alapuoliselle osalle. Muilta osin perusmuuri- tai patolevyä ei tiettävästi ole. Syöksytorvien alla on rännikaivot sekä paikoin loiskekivet, joilla katolta johtuvat vedet on pyritty ohjaamaan pois rakennuksen viereltä. Rännikaivojen toiminta on paikoin kyseenalainen, loiskekivien viettokaltevuudet ovat yleisesti heikot Havainnot Kuva 1. Maanpinta viettää loivasti rakennusta kohde. Perustuksiin kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta pintavesistä. Kuva 2. Myös etusivulla pihamaan kaadot ovat rakennusta kohden. Kuva 3. Takasivulla sokkelin maapinnan alapuoliselle osalle on asennettu patolevy. Kuva 4. Syöksytorvilta johtuvat vedet jäävät rakennuksen vierelle. Perustuksiin sekä alapohjarakenteisiin kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta. 5/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

6 Kuva 5. Rännikaivojen toiminnasta ei ole varmuutta. Kaivot ovat heinittyneet. Kuva 6. Loiskekivien viettokaltevuus on heikko. Vedet jäävät rakennuksen vierille. 6/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

7 2.2. Kellarin alapohja- ja seinärakenteet Alapohja- seinärakenteita tutkittiin silmämääräisten tarkastusten lisäksi rakenneavauksin, kosteusmittauksin sekä rakennusmateriaaleista otetuilla mikrobinäytteillä. Rakenneavaushetkellä ulkoilman suhteellinen kosteus, absoluuttinen kosteus ja lämpötila olivat: 62,3 RH%/ 2,0g/m 3 / -6,0 o C Rakenneavauskohta 1 ja 2. Ulkoseinän ja lattiarakenteen liittymä Rakenneavauksia alapohja- ja seinärakenteen liittymään tehtiin yhteensä 2 kpl. Lattian ja seinän rakenteet olivat näkyvillä myös lattian keskivaiheilla olevien tarkistusluukkujen sekä seinäpinnoilla olevien reikien kautta. Seinän ja lattian liittymä on havaintojen perusteella alla olevan piirroksen mukainen. Kellarin rakenteet on tehty rakennusajankohdalle tyypillisesti suoraan ohuen hiekka ja/tai sorakerroksen päälle eikä salaojia tai kunnollisia salaojittavia kerroksia tavallisesti ole. Rakenteet ovat näin ollen alttiina maaperästä kapillaarisesti johtuvalle kosteusrasitukselle. Kosteuden määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja on suurin todennäköisesti keväisin ja syksyisin. Rakenneavaushetkellä sisäilman suhteellinen kosteus, absoluuttinen kosteus ja lämpötila olivat varastohuoneessa 33,4RH%/2,6g/m 3 / 7,5 o C ja veistosalissa 30,4RH%/ 2,6g/m3/ 10,0 o C. Ilmankosteus on ko. kellaritiloille tavanomainen, sisälämpötila on säädetty tavanomaista pienemmälle. Vedeneristeenä rakenteessa on käytetty bitumisivelyä, joka jatkuu yhtenäisenä lattialta seinäpinnoille. Vedeneristeen eheyttä ei voida varmistaa rakenteita kokonaan purkamatta. Etenkin lattian ja seinän liitoskohta ratkeaa herkästi rakenteiden pienistä liikkeistä. Keskialueilla sively voi irtoilla kosteuden pyrkiessä läpi rakenteesta. Verhomuurauksen ja sokkelin välissä lämmöneristeenä oleva paperipintainen mineraalivilla on erittäin vaurioaltis etenkin seinän alaosassa, jossa rakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus on suuri. Rakenneavauskohdilta RA1 ja RA2 eristevilloista otettiin materiaalinäytteet (M1 ja M2). Näytteissä havaittiin kosteusvaurioon viittaavia homesienilajeja, pitoisuudet ovat lähellä ohjearvoja näytteen M1 osalta. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). 7/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

8 Seinän yläosassa sisäilmankosteudella on mahdollista tiivistyä talvikaan kuuraksi kylmään sokkelipintaan, verhomuurauksen taakse. Ulkoilman taas lämmetessä kuura sulaa ja valuu vetenä eristevilloihin. Tästä ei kuitenkaan havaittu selkeitä viitteitä. Kuva 7. Kellarin ulkoseinillä on sisäpuolinen verhomuuraus. Muuraus on betonitiiltä sekä savitiiltä. Kuva 8. Verhousmuurauksen ja välipohjalaatan alapinnan välissä on yleisesti rako. Liitos ei ole tiivis. Kuva 9. RA1 Alapohjan ja seinärakenteen liittymä. Alemman betonilaatan alla on märkää täyttöhiekkaa. Alemman betonilaatan yläpinta sekä sokkelin sisäpinta on bitumisivelty (nuolet). Kuva 10. Verhousmuurauksessa on reikä seinän yläosassa. Bitumisively ja villaeriste ulottuvat seinän yläosaan. Eristevillan paperipinta on näkyvillä. 8/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

9 Kantavat väliseinät sekä pilarit Rakennuksen keskivaiheilla olevat kantavat väliseinät sekä pilarit ovat havaintojen perusteella alla olevan piirroksen mukaiset: Kantavat seinät, pilarit sekä piiput ulottuvat todennäköisesti ulkoseinälinjoja vastaavaan perustamissyvyyteen. Rakenteisiin ei ole tehty kapillaarikatkoja, jolloin rakenteet nostavat kapillaarisesti kosteutta maaperästä. Lattiarakenteessa oleva vedeneristekerros lisää kosteuden nousemisen painetta ko. kohtiin. Pilareiden, kantavien seinälinjojen ja piippujen alaosien sekä niitä ympäröivien lattiapintojen pintakosteudet olivat monin paikoin koholla. Pinnoilla on myös maalihilseilyä sekä kalkkihärmää. Sisäpintoihin muodostuva härmä on viite kosteuden liikkeistä rakenteessa. Kuva 11. Maalipinnan hilseilyä lattiapinnalla. Kuva 12. Seinien alaosassa ylimaalattuja kosteusjälkiä. 9/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

10 Kuva 13. Pinnoitevaurioita seinien alaosissa. Kuva 14. Kalkkihärmää seinälinjan vierellä lattiapinnalla Lattiarakenne sekä lattian pintakosteusmittaukset Lattiarakenne on kellaritiloissa alla olevan piirustuksen mukainen. Lattiarakenteesta noin 80 % käytiin läpi pintakosteusmittauksella. Lattiarakenteena on kaksinkertainen betonivalu, joiden välissä on vedeneristeenä bitumisively. Betonivalujen paksuus on vaihteleva. Lämmöneristettä ei ole. Alempi betonivalu on valettu suoraan hiekka- /soratäytön päälle. Pintakosteusmittausten perusteella lattiapinnoilla ei yleisesti havaittu kohollaan olevia lukemia, pois lukien kantavien väliseinien, pilareiden sekä piippujen vierustat. Vedeneristekerroksen voidaan näin ollen olettaa olevan toimiva. Alempi betonilaatta on todennäköisesti kuitenkin aina kostea johtuen maaperän kosteusrasituksesta. Perusmaassa suhteellinen kosteus on lähtökohtaisesti aina 100 %. Pintakosteusmittauslukemat on kirjattu tutkimuskarttoihin (Liite 1). Pesuhuoneen kohdalla lattian pintakosteuslukemat olivat korkeat kauttaaltaan koko tilassa. Pesutila on peruskorjattu. Todennäköistä on että uusien pintojen alle on asennettu vedeneristyskerros. Vedeneriste estää pintalaatan kuivumisen sisätiloihin, jolloin kosteus kertyy rakenteeseen. Rakennuksen putkistojen ikä huomioiden myöskään mahdollisen putkivuodon mahdollisuutta ei voida pois sulkea. 10/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

11 Kuva 15. Lattiarakenteessa on tarkistusluukkuja keskikäytävällä. Vedeneriste bitumisively on näkyvillä nuolen kohdalla. Kuva 16. Kuvaa lattiarakenteen alta. Maaperä on kostea. Maa on paikoin painunut rakenteen alta. 11/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

12 Muut havainnot kellaritiloista Kellaritiloihin johtavan portaikon alta löydettiin tutkimusten yhteydessä pieni reikä, josta havainnoiden kellarittoman rakennuksen osan alla on suurehko putkikanaali. Putkikanaalin pohjalle on vedetty mm. lämmitys- sekä viemäriputkia. Putkikanaalin tarkastelu oli haastavaa, koska kunnollista kulku- tai näköyhteyttä tilaan ei ollut. Tilassa vaikutti kuitenkin olevan orgaanista materiaalia, muottilautoja, rakennusjätettä, pahvi/asbesti putkieristeitä sekä puisia rakenteita. Puisten rakenteiden sekä eristepahvien vaurioituminen tilassa on erittäin todennäköistä. Vaurioista muodostuvat mikrobit voivat kulkeutua epätiiveyskohtien kautta myös muualle rakennukseen. Myös putkikanaalin suuaukolla olevien valettujen rakenteiden alla on toja-levyjä sekä rakennusjätettä. Kuva 18. Näkymää putkikanaalista. Tilassa on mm. puisia rakenteita. Kuva 17. Putkikanaalin suuaukko on portaikon alla olevassa tilassa. Nuolen kohdalla on pieni reikä, josta on näköyhteys kanaaliin. Kuva 19. Putkikanaalin suuaukolla on toja-levyä sekä rakennusjätettä. 12/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

13 2.3. Ensimmäisen ja toisen kerroksen ulkoseinä-, alapohja- ja yläpohjarakenteet Ulkoseinä- alapohja sekä yläpohjarakenteisiin tehtiin aistinvaraisten tarkastusten lisäksi rakenneavauksia, otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin sekä suoritettiin pintakosteusmittauksia. Rakenteita tarkasteltiin pistokoemaisesti myös lämpökameralla. Rakenneavauskohdat, havainnot sekä pintakosteusmittauslukemat on merkitty tutkimuskarttoihin, jotka ovat liitteenä (Liite 1). Rakenneavaushetkellä ulkoilman suhteellinen kosteus, absoluuttinen kosteus ja lämpötila olivat: 62,3RH%/ 2,0g/m 3 / -6,0 o C. Sisäilmankosteus vaihteli tiloittain välillä 19,2-22,3RH%/2,0-2,7g/m 3, lämpötila 13,5-14,6 o C. Rakennuksessa ei ole toimintaa, joten lämpötila on säädetty tavanomaista alhaisemmalle. Myös ilmankosteus on tästä johtuen tavanomaista alhaisempi Yleistä käytetyistä rakenteista Rakennuksen maanpäällisissä kerroksissa sekä osittain maapinnan alapuolella olevissa rakenteissa käytetyt rakenteet ovat vaihtelevat. Alapohjarakenteina on yleisesti maanvarainen betonilaatta, laatan yläpuolisella lämmöneristeellä. Etusivulle tehdyn laajennuksen osalla on kaksoisbetonilaatta. Eristeenä on mm. olkia, kutterin lastua, sahanpurua, palavillaa, toja-levyä, puhallusvillaa, kovavillaa, hiekkaa sekä laajennuksen osalla styrox. Kaikki tutkitut alapohjarakenteet ovat riskirakenteita. Ulkoseinät ovat täystiiltä. Osassa ulkoseiniä on villaeriste, osa on eristeettömiä. Etenkin eristeettömät seinät olivat tarkastushetkellä sisäpinnoiltaan kylmiä. Välipohjarakenteina on paikalla valettu betonilaattapalkisto. Välipohjassa eristeenä havaittiin mm. olkia, sahanpurua, kutterin lastuja, hiekkaa sekä villaa. Toisen kerroksen ja ensimmäisen kerroksen välipohjassa betonivalujen välissä on myös valupaperia sekä villaa. Yläpohjarakenteet on tehty betonilaattapalkistolla. Eristeenä havaittiin olevan sahanpuru sekä kutterin lastu. Yläpohjan palkisto muodostaa rakenteeseen kylmäsiltoja. Eristekerroksen päälle valettu tiivis pinta mahdollistaa kosteuden kertymiseen rakenteeseen talviaikaan. Yläpohjarakenteet ovat riskirakenteita. Ala-, väli- ja yläpohjarakenteissa pintavalujen sekä osittain laattapalkiston valujen muottilaudat ovat paikoillaan. Tämä lisää rakenteen vaurioitumisen riskiä oleellisesti etenkin ala- ja yläpohjarakenteissa. Lattiarakenteiden pintalaatat on yleisesti valettu eristekerrosten, laudoituksen tai eristekerrosten päällä olevan hiekkakerroksen päälle. Valun alle on asennettu tervapaperi. Eristeet ovat ajan mittaan painuneet ja pintalaatan alle on jäänyt ilmaväli. Ilmavälissä ilma pääsee kiertämään, mikä kylmettää rakenteita talviaikaan. Myös mahdollisten vaurioiden epäpuhdas ilma pääsee kiertämään esteettä eri tiloihin. Havaintojen perusteella pintalaatat ovat osittain tyhjän päällä, näiltä osin pintalaatoilla on painumisen riski. 13/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

14 Rakenneavauskohta 3. Lattia- ja seinärakenne 1. krs Lattiarakenne on tehty maanvaraisella betonilaatalla n. 1 m syvyydelle maapinnasta, eristeenä on käytetty olkisilppua. Rakenteen vaurioitumisen riski kapillaarisesti johtuvasta maakosteudesta on suuri. Maakosteuden nousu on pyritty estämään maanvastaisen laatan yläpinnan bitumisivelyllä. Ulkoseinän vierustalla olevalla rakenneavauskohdalla olkisilppu oli huomattavasti tummempaa eristetilan pohjalla. Eristekerroksen päällä asennettu tervapaperi hidastaa eristeessä olevan kosteuden haihtumista ja lisää näin ollen vaurioitumisen riskiä. Seinän- ja lattian eristeistä otettiin materiaalinäytteet (M3 ja M4). Lattiarakenteen näytteessä M4 havaittiin kosteusvaurioon viittaava yksittäinen homelaji, ohjearvot eivät kuitenkaan ylity. Seinän eristeessä M3 ei havaittu viitteitä vaurioista. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). Kuva 20. RA3. Eristeenä on olkisilppua. Eriste on tummaa seinän ja pohjalaatan liitoksessa. Eristekerroksen pinnassa on tervapaperi. Kuva 21. RA3. Lattian eristekerros on painunut ja lattian pintavalu on jäänyt roikkumaan ilmaan. 14/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

15 Rakenneavauskohta 4. Lattia- ja seinärakenne, WC-tilat laajennus Laajennuksen ulkoseinät on vanhoista piirustuksista poiketen tehty kivirakenteisena. Sisäpuolelle on tehty muuraus kalkkihiekkatiilistä, seinän eristeenä on kova mineraalivilla. Rakenteen kantavasta osasta ei saatu tutkimuksen yhteydessä varmuutta. Sisäseinäpinnoilla on useita suurehkoja rakenteiden elämisestä johtuvia halkeamia. Haastattelujen perusteella laajennuksen osa routii. On myös mahdollista että sisäkuori on tehty kantavaksi. Käytetyssä rakentamistavassa on useita kosteustekniseen toimivuuteen oleellisesti vaikuttavia epäkohtia. Rakenne on vaurioaltis. Seinän eristeet ovat alttiina betonin kautta kapillaarisesti johtuville maakosteudelle sekä pintavesille. Huopakaistaa tai muuta vedeneristettä ei ole. Rakenteessa ei ole tuuletusvälejä tai höyrynsulkua. Lämmin sisäilma voi tiivistyä kosteudeksi rakenteeseen talviaikaan. Lattiarakenteen kaksoislaattalattian eristetilaan voi kertyä kosteutta maaperästä, etenkin, mikäli pintalaatan pinnoite on tiivis eikä kuivumista sisätilaan pääse tapahtumaan. Seinän villaeristeestä otettiin materiaalinäyte (M5). Näytteessä havaittiin ohjearvon ylittävä pitoisuus sädesientä. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). Kuva 22. RA4. Eristevilla on kiinni paljaassa betonipinnassa. Kuva 23.RA4 Lattiarakenne on ns. kaksoislaattalattia.eristeenä on styrox. 15/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

16 Rakenneavauskohta 5. Lattiarakenne, terveydenhoitotila Lattiarakenne on tehty maanvaraisella betonilaatalla. Yläpuolisena eristeenä on käytetty olkisilppua. Rakenteen vaurioitumisen riski kapillaarisesti johtuvasta maakosteudesta on suuri. Maakosteuden nousu on pyritty estämään betonilaatan yläpinnan bitumisivelyllä. Rakenneavauskohdalla olkisilppu oli huomattavasti tummempaa eristetilan pohjalla, tämä viittaa eristeen jonkin asteiseen vaurioitumiseen. Pinnan betonilaatan alle asennetut muottilaudat ovat lahovaurioituneet ja tippuneet osittain eristetilaan. Laudat ovat todennäköisesti lahonneet tuulettumattomaan ilmatilaan nousseesta maakosteudesta. Eristekerroksen päällä asennettu tervapaperi hidastaa eristeessä olevan kosteuden haihtumista ja lisää näin ollen vaurioitumisen riskiä. Lattian eristeistä sekä lattiarakenteen puuosista otettiin materiaalinäytteet (M6 ja M7). Näytteissä ei havaittu ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia, silmin nähtävistä lahovaurioista huolimatta. Todennäköistä on että rakenne on päässyt ajoittain kuivumaan niin että kasvustoja ei ole ehtinyt muodostua. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). Kuva 24. RA5. Paikoilleen jätetyt muottilaudat ovat lahovaurioituneet. Kuva 25.RA5 Eristeenä mm. olkia. Eristekerros on pohjalta tummaa. 16/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

17 Kuva 26. RA5. Ulkoseinän vierustalla muottilaudat lahoneet ja tippuneet osittain ilmatilaan (nuoli). Kuva 27.RA5 Muottilautoina käyteytty mm. vanhoja purkulautoja. Laudan pinnassa on punamultamaali. 17/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

18 Rakenneavauskohta 6. Lattia- ja seinärakenne 1. krs Rakenne vastaa kohdan 5. rakennetta poikkeuksena että eristeenä on kutterin lastua, jota on yli 1 metrin paksuisesti. Hiekkakerroksia tai tervapapereita ei ole. Muottilaudat ovat paikoillaan, mutta laudoissa ei havaittu lahovaurioita. Ulkoseinää vasten on asennettu toja-levy. Rakenneavauskohdalta lattian alla, keskemmällä rakennusta vaikutti olevan betoniseinämä, joka on myös eristetty toja-levyllä. Kohdalla voi olla putkikanaali tai vastaavaa. Lisäksi lattian alla havaittiin vanhoja lämmitysputkistoja, joiden eristeenä on asbestia sisältävä pahvikääre. Mahdollinen putkikanaalin olemassaolo on hyvä selvittää. Ulkoseinää vasten olevasta toja-levystä otettiin materiaalinäyte (M8). Näytteessä ei havaittu viitteitä vaurioista. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). Kuva 28. RA6. Eristeenä kutterin lastua. Muottilaudoissa ei lahovaurioita. Rakennuksen keskivaiheilla on betoniseinänmä (nuoli). Kuva 29.RA6. Tilassa on lämmitysputkia, joiden eristeissä on asbestia. 18/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

19 Rakenneavauskohta 7 ja 8. Välipohja- ja ulkoseinänrakenne 2. krs Välipohjan betonilaattapalkistossa on erillinen pintavalu. Pintavalujen välissä on rakennuspaperi. Rakenneavauksen perusteella ulkoseinän vierustalle on lisäksi asennettu tervapaperipintainen villakaista. Rakennuksen keskivaiheilla villakaistaa ei ollut. Rakenneavausten kohdalla laatan yläpinnassa on linoleum-laatta, musta kiinnitysliima sekä tasoitekerros. Musta kiinnitysliima sisältää asbestia, analyysi on liitteenä (Liite 3). Eristevillasta sekä rakennuspaperista otettiin materiaalinäytteet (M9 ja M10). Eristevillassa havaittiin ohjearvon ylittävä pitoisuus sädesieni-itiöitä. Rakennuspaperissa ei havaittu viitteitä vaurioista. Mikrobianalyysi on liitteenä (Liite 2). Ulkoseinässä ei rakenneavauskohdalla ollut eristettä. Seinä on massiivitiiltä. Ulkokuoren ja kantavan osan välissä on ainakin osittain tuulettuva ilmaväli. Seinien pintalämpötila oli alhainen. Rakenne on toimiva mutta seinän energiatehokkuus on nykyisellä vaatimustasolla heikko. Kuva 30. RA7. Välipohjan betonivalujen välissä on villaa sekä paperia. Musta liima sisältää asbestia (nuoli) Kuva 31.RA7 Seinässä ei eristeitä (nuolen kohdalla ulkokuoren sisäpinta). 19/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

20 Rakenneavauskohta 9. Välipohjarakenne, 1. krs-kellari Eristeenä välipohjassa on käytetty olkisilpun, sahanpurun sekä kutterinlastun sekoitusta. Eristekerroksen päällä on tervapaperi ja paperin päällä hiekkakerros. Ulkoseinärakenteessa ei ko. kohdalla havaittu eristeitä. Sokkelin lämpökatkaisusta ei ole varmuutta, todennäköisesti sitä ei ole, jolloin rakenteessa on jonkin asteinen kylmäsilta. Sisäilmankosteudella on mahdollista tiivistyä kuuraksi kylmiin betoni/- ja tiilipintoihin talviaikaan. Eristepurut olivat tummentuneet ulkoseinän ja välipohjalaatan taitteessa, tämä on viite kylmäsillasta. Lattian eristeistä otettiin materiaalinäyte (M11). Näytteessä havaittiin kosteusvaurioon viittaava, toksiineja tuottava homesienisuku. Ohjearvot eivät kuitenkaan ylity. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). Kuva 31.RA9. Eriste on vaihtelevaa. Eristekerroksen pinnassa on tervapaperi. Kuva 32.RA9 Eristepurut ovat huomattavasti tummenpia pohjalta. Kasan päällä pohjalta kaivettua purua. 20/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

21 Rakenneavauskohta 10. Välipohjarakenne, 1. krs-kellari Rakenne vastaa kohdan 9 rakennetta poikkeuksena, että muottilaudat on jätetty pintalaatan alle. Avauskohdalla muottilaudoissa ei havaittu silmämääräisiä vaurioita. Eristepuru oli hieman tummunut, avauskohdan 9 tavoin, eristekerroksen pohjalla. Eristepurusta otettiin materiaalinäyte (M12). Näytteessä ei havaittu viitteitä vaurioista eikä poikkeavia mikrobipitoisuuksia. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). Kuva 33.RA10. Eriste on vaihtelevaa.muottilaudat paikoillaan (nuoli). Kuva 34.RA10 Eristepurut hieman tummuneet pohjalta/ ulkoseinän vierustalta. 21/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

22 Rakenneavauskohta 11. Välipohjarakenne krs Myös välipohjarakenteessa on paikoillaan ylemmän betonilaatan alla olevat muottilaudoitukset. Välipohjan eristeenä on olkia. Rakenteessa ei aistinvaraisesti havaittu vaurioita. Eristeistä otettiin materiaalinäyte (M13). Näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoja. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). Rakenteeseen ei muodostu kosteuden tiivistymisen riskiä molempien kerrosten ollessa samassa lämpötilassa. Ulkoseinän vierustalla kosteuden tiivistymisen riski on olemassa. Kuva 35.RA11 Väipohjarakenteen tarkistus. Pinnassa kaksi mattoa päällekkäin. Kuva 36.RA11 Muottilaudat on jätetty paikoilleen, ääneneristeenä on olkia. 22/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

23 Rakenneavauskohta 12 ja 13. Yläpohjarakenne Yläpohjarakenne on tehty paikalla valetulla betonilaattapalkistolla. Eristeenä rakenteessa on käytetty sahapurun sekä kutterinlastun sekoitusta. Eristekerroksen päällys on umpilaudoitettu. Rakenneavauskohdalla 12. laudoituksen päällä oli myös tervapaperi. Talviaikaan rakenteen läpi vuotava lämmin sisäilma tiivistyy kuuraksi/kosteudeksi kylmään betonin alapintaan. Avauskohdilla muottilaudat ovat täysin lahonneet ja eristepuru on tummaa. Myös betonilaatan alapinnassa on havaittavissa toistuvasta kastumisesta ja jäätymisestä johtuvaa rapautumaa sekä teräskorroosiota. Rakenneavauskohdat eivät osuneet palkistojen kohdalle. Todennäköisesti tilanne on pahempi palkiston kohdalla, jossa rakenteessa on tehokkaampi kylmäsilta. Rakenneavauskohtien eristeistä otettiin materiaalinäytteet (M14 ja M15). Näytteessä 14 ei havaittu ohjearvoja ylittäviä mikrobipitoisuuksia silminnähtävistä lahovaurioista huolimatta. Näytteessä 15 havaittiin ohjearvoja ylittävä bakteeripitoisuus sekä kosteusvaurioon viittaava homesienisuku. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). Kuva 37.RA12 Ylemmän valun alla olevat laudat ovat lahovaurioituneet. Kuva 38.RA13 Kuvaa pintalaatan alle. Eristepuru on tummaa. Muottilaudat ovat täysin lahonneet. 23/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

24 Rakenneavauskohta 14. Alapohjarakenne, liikuntasalin varasto Lattiarakenne on tehty maanvaraisella betonilaatalla. Betonilaatta on n. 1.5 m rakennusta ympäröivää maanpintaa alempana. Betonilaatan pinta on suojattu maaperästä nousevalta kosteudelta yläpinnan bitumisivelyllä. Rakenne on uusittu (ajankohta ei ole tiedossa). Vanhat olki-/ sahanpurueristeet ovat poistettu. Lattiarakenne on nostettu pohjalaatan päältä kestopuusta rakennetulla koolauksella. Eristeeksi koolausväleihin on asennettu kovavilla. Eristekerroksen ja maanvaraisen betonilaatan väliin on jätetty tuulettumaton ilmatila. Betonilaatan päällä on runsaasti roskaa sekä muuta rakennusjätettä. Rakenne ja etenkin laatan päällä oleva rakennusjäte on erittäin herkkä vaurioitumaan maaperästä mahdollisesti kapillaarisesti johtuvan kosteusrasituksen seurauksena. Lattian eristeistä sekä betonilaatan päällä olevasta rakennusjätteestä otettiin materiaalinäytteet (M16 ja M17). Eristeen osalla havaittiin kosteusvaurioon viittaava homesienisuku, ohjearvot eivät kuitenkaan ylity. Rakennusjätteen osalta bakteeri- ja sieni-itiöpitoisuudet ylittävät ohjearvot moninkertaisesti, homelajit viittaavat kosteusvaurioon. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). Kuva 39.RA14 Lattian rakenne on uusittu. Eristeenä on kovavilla. Kuva 40.RA14.Kuva eristekeroksen alla olevasta ilmatilasta. Betonilaatan päällä on roskaa/ rakennusjätettä. 24/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

25 Rakenneavauskohta 15. Alapohjarakenne, liikuntasali Lattiarakenne on tehty todennäköisesti maanvaraisella betonilaatalla. Rakennetta ei voitu täysin varmistaa n. metrin paksuisen eristekerroksen vuoksi. Oletettu betonilaatta on n. 2 m rakennusta ympäröivää maanpintaa alempana. Sokkelin pinnassa on bitumisively maaperästä johtuvan kosteusrasituksen katkaisemiseksi. Todennäköisesti myös alapohjalaatan yläpinnassa on bitumisively. Sokkelin ulkopuolelle on asennettu patolevytys (ajankohta ei tiedossa). Rakenne on uusittu (ajankohta ei ole tiedossa). Vanhat olki-/ sahanpurueristeet on poistettu. Lattiarakenne on nostettu pohjalaatan päältä kestopuusta rakennetulla koolauksella. Osittain koolaukset on upotettu/tuettu sokkeliin. Eristeeksi on asennettu puhallusvilla. Oletetun betonilaatan päällä, sekä sokkelin ulkopintaa vasten on asennettu lisäksi xps-eristelevy (finnfoam). Eristetilassa on myös lämmitysputkia. Putkien ympärillä on asbestia sisältävä pahvikääre. Puhallusvillaeristeestä otettiin materiaalinäyte eristetilan alaosasta. Näytteessä havaittiin kosteusvaurioon viittaava homesienisuku. Ohjearvot eivät ylity. Mikrobianalyysi on raportin liitteenä (Liite 2). Rakenne on herkkä vaurioitumaan johtuen ulkopuolisesta rakenteisiin kohdistuvasta maaperän kosteusrasituksesta. Betonilaatan ja finnfoam-levyn väliin on voi olla jäänyt rakennusjätettä/ jäämiä vanhoista eristeistä, jotka ovat alkaneet reagoida maaperästä betonin kautta johtuneesta kosteusrastisuksesta. Tätä on kuitenkaan mahdoton varmistaa ilman rakenteen laajamittaista purkamista. Lattianiskat on asennettu sokkeliin tehtyihin syvennyksiin. Niskojen pituutta sokkelin sisään ei tarkistettu. Niskojen päät ovat voivat olla alttiina kapillaarikosteudelle riippuen bitumisivelyn eheydestä. 25/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

26 Kuva 41.RA15 Lattian rakenne on uusittu. Eristeenä on puhallusvilla. Sokkelia vasten sekä betonilaatan päällä on xps-eriste. Eristetilassa asebestipitoisia putkieristeitä (nuoli) Kuva 42.RA15 Sokkelin pinnassa on bitumisively. Sivelyä on korjattu xps-levyjen asennuksen yhteydessä. 26/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

27 2.4. Yhteenveto mikrobitutkimuksista Materiaalinäytteet otettiin seuraavasti: Näyte M1 otettiin ulkoseinän villaeristeen alaosasta, verhomuurauksen ja sokkelin välistä. Näytteessä todettiin lähellä ohjearvoa oleva aktinomykeettipitoisuus sekä kosteusvaurioon viittaavaa Aspergillus Versicolor homesientä. Näyte M2 otettiin ulkoseinän villaeristeen alaosasta, verhomuurauksen ja sokkelin välistä. Näytteessä todettiin vähäinen määrä kosteusvaurioon viittaavaa Aspergillus Versicolor - homesientä. Näyte M3 otettiin ulkoseinän villaeristeestä, seinän keskivaiheilta, kuorimuurauksen ja kantavan osan välistä. Näytteessä ei ole viitettä vaurioista, sieni-itiöpitoisuus, bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvon. Näyte M4 otettiin alapohjan eristekerroksen alaosasta. Näytteen bakteeripitoisuus on koholla mutta on alle ohjearvon. Näytteessä on pieni pitoisuus kosteusvaurioon viittaavaa Eurotiumhomesientä. Näyte M5 otettiin ulkoseinän villaeristeen alaosasta. Näytteen kosteusvaurioon viittaava aktinomykeettipitoisuus ylittää ohjearvon 6-kertaisesti. Näyte M6 otettiin lattian eristekerroksen alaosasta, rakennuksen keskivaiheilta. Näytteen sieni-itiöpitoisuus, bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvojen. Näyte M7 otettiin lattian puurakenteista, rakennuksen keskivaiheilta. Näytteen sieni-itiöpitoisuus, bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvojen. Näyte M8 otettiin lattian alta, sokkelin sisäpinnan eristeestä (toja-levy) Näytteen sieni-itiöpitoisuus, bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvojen. Näyte M9 otettiin välipohjan betonilaattojen välisestä villaeristeestä, ulkonurkasta. Näytteen sieni-itiöpitoisuus ylittää ohjearvon 3.5-kertaisesti, näytteessä todettiin kosteusvaurioon viittaava aktinomykeettiä. Näyte M10 otettiin välipohjan betonilaattojen välisestä rakennuspaperista, rakennuksen keskivaiheilta. Näytteen sieni-itiöpitoisuus, bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvojen. Näyte M11 otettiin alapohjan eristekerroksen alaosasta, ulkonurkasta. Näytteen sieni-itiöpitoisuus, bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvojen. Näytteessä havaittiin kosteusvaurioon viittaavaa Paecilomyces-homesientä. Näyte M12 otettiin alapohjan eristekerroksen alaosasta, ulkonurkasta. Näytteen sieni-itiöpitoisuus bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvojen. Näyte M13 otettiin välipohjan eristekerroksen yläosasta, rakennuksen keskivaiheilta. Näytteen sieni-itiöpitoisuus bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvojen. Näyte M14 otettiin yläpohjan eristekerroksen puolivälistä, ullakkotilasta. Näytteen sieni-itiöpitoisuus bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvojen. Näyte M15 otettiin yläpohjan eristekerroksen puolivälistä, rakennuksen keskivaiheilta, OT3 yläpuolelta. 27/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

28 Näytteen bakteeripitoisuus ylittää ohjearvon 5.5-kertaisesti. Näytteessä havaittiin kosteusvaurioon viittaavaa Ulocladium-homesientä. Näyte M16 otettiin alapohjan eristeen alaosasta, rakennuksen keskivaiheilta. Näytteen sieni-itiöpitoisuus, bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvojen. näytteessä havaittiin kosteusvaurioon viittaavaa Aspergillus versicolor-homesientä. Näyte M17 otettiin alapohjan betonilaatan päältä, rakennusjätteestä, rakennuksen keskivaiheilta. Näytteen bakteeripitoisuus ylittää ohjearvon 5.2- kertaisesti, sieni-itiöpitoisuus ylittää ohjearvon 150- kertaisesti. Näytteessä havaittiin kosteusvaurioon viittaavia Aspergillus versicolor sekä Scopulariopsis -homesieniä. Näyte M18 otettiin alapohjan eristekerroksen alaosasta, ulkoseinän viereltä. Näytteen sieni-itiöpitoisuus, bakteeripitoisuus ja aktinomykeettipitoisuus on alle ohjearvojen. näytteessä havaittiin kosteusvaurioon viittaavaa Aspergillus versicolor-homesientä. Tulokset materiaalinäytteistä ovat kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 2), näytteenottokohdat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Tulokset ja tulkinta Näytteissä M5, M9 M15 ja M17 on selkeä viite vaurioista. Myös muutamissa muissa näytteissä esiintyy vähäisiä määriä kosteusvauriota indikoivaa lajistoa. Vähäinen määrä on kuitenkin vain heikko viite vauriosta. Rakenneavauskohdilta tehdyissä havainnoissa puurakenteissa ja eristeissä on silmin nähtävää lahoa sekä eristeiden tummumaa ja paakkuuntumista. Näiltä kohdilta otetuissa materiaalinäytteissä ei kuitenkaan ole ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia. Näitä näytteitä ovat M4, M6, M7, M11, M12, M14. Rakenne on kastunut ja kuivunut niin että kasvustoja ei ole päässyt syntymään. Ottaen huomioon rakenteiden vaurioherkkyys on myös kasvuston syntyminen muualla kuin rakenneavauskohdilla erittäin todennäköistä. 28/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

29 2.5. Haitta-aineet rakenneavauskohdilla Rakenneavausten yhteydessä otettiin materiaalinäytteet rakenteissa olevista materiaaleista, joissa epäiltiin olevan haitta-aineita. Näytteet kerättiin rakenneavauskohdilta, muilta osin rakennuksen haittaaineita ei selvitetty. Rakennus on tehty ajankohtana, jolloin haitta-ainepitoisten materiaalien käyttö on ollut hyvin yleistä. Ennen mahdollisia korjaus- tai muita töitä on suositeltavaa tehdä koko rakennuksen kattava haittaainekartoitus Tutkitut materiaalit ja tehdyt analyysit Seuraavassa taulukossa on yhteenveto otetuista materiaalinäytteistä ja niille tehdyistä analyyseistä. Taulukko 1. Tutkimuksessa otetut materiaalinäytteet ja niille tehdyt analyysit. Taulukossa käytetyt analyysien lyhenteet: Asb = asbestianalyysi, PAH = PAH-analyysi, PCB = PCB-analyysi, RM = raskasmetallianalyysi, Liuk. = betonin liukoisuustutkimus, Öljy = öljyhiilivetyanalyysi Näyte Tehdyt analyysit A1, Kellarin lattia- ja seinärakenteen vedeneristeenä käytetty bitumisively Asb, PAH A2, Kellarin ulkoseinärakenteen eristevilla Asb A3, Kellarin ulkoseinärakenteen eristevillan pinnassa oleva tervapaperi PAH A4, Tervapaperi, lattiarakenteessa eristekerroksen ja hiekan välissä PAH A5, Lattian Linoleum-laatan kiinnitysliima (musta liima) Asb A6, Lattian tasoitelaastikerros Asb A7, Tervapaperi, välipohjarakenteessa PAH A8, Tervapaperi, lattiarakenteessa eristekerroksen ja hiekan välissä PAH A9, Tervapaperi, yläpohjarakenteen pintavalun alla. PAH Asbestianalyysin tulokset Asbestianalyysia varten otettiin 4 kpl materiaalinäytteitä. Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttoihin (Liite 1). Asbestitutkimusten laboratorioanalyysit ovat kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 3). Asbestipitoisista materiaaleista on esitetty karkeat määräarviot tiloittain tai rakennusosittain. Arviot ovat suuntaa antavia. 29/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

30 Asbestipitoiset materiaalit Tutkimuksissa löydettiin asbestia seuraavista materiaaleista: Kuva 43. Luokkatilojen lattiassa olevien Linoleumlaattojen kiinnityksessä käytetty liima sisältää asbestia (näyte A5). Kuva 44. Liima on mustaa (näyte A5). Näytteet, jotka eivät sisältäneet asbestia, on lueteltu myös näyteanalyyseissa (liite 3). Asbestipitoisten materiaalien määräarviot: Asbestipitoisia materiaaleja rakennuksessa on arviolta: Asbestipitoista kiinnitysliimaa on arviolta noin 132 m Asbestityön turvallisuus Valtion asetuksen (798/2015) 7 mukaan rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta johon voi sisältyä asbestityötä on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä ja luovutettava asbestikartoitusraportti asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan käyttöön. Valtion asetuksen (798/2015) 8 :n mukaan asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on tehtävä asbestipurkutyötä varten 7 :n mukaisen asbestikartoituksen ja työturvallisuuslain 10 :n 1 momentissa tarkoitetun työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin perusteella kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Asbestityön toteuttamista varten on työnantajan nimettävä työnjohtaja, jonka tehtävänä on seurata työn toteutumista turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston päätöksessä asbestityöstä (798/2015) annettuja määräyksiä sekä käytettävä samaisessa päätöksessä esitettyjä hyväksyttäviä asbestityön työmenetelmiä. Asbestipurkutyöstä on toimitettava kirjallinen ilmoitus vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista työpaikkaa tarkastavalle työsuojeluviranomaiselle Asbestipurkutyöalueen puhtauden varmistamisen ja tilojen jatkokäytön turvallisuuden vuoksi on purkutyön jälkeen ennen osastoinnin purkamista ilmapitoisuusmittauksella todettava, ettei puhtaan ilman raja-arvo 0,01 k/cm³ asbestin osalta ylity. 30/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

31 PAH- analyysin tulokset Rakennuksen bitumisista vedeneristeistä ja tervapapereista otettiin 6 kpl näytteitä rakenneavauskohdilta PAH-analyysiin. Näytteissä ei esiintynyt haitallista PAH-pitoisuutta. Analyysiraportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 4). HUOM! Jos rakenteista löytyy mustia bitumisia materiaaleja tai muita vastaavia, joita ei ole tässä tutkimuksessa havaittu, on niiden PAH-pitoisuus selvitettävä. PAH-pitoisten rakennusmateriaalien purkajilla on oltava hengityssuojana ns. yhdistelmäsuodatin, jossa yhdistyy hiukkas- ja kaasusuodatin, muutoin suojaimet ovat samat kuin asbestityössä. Jäte ei saa olla ihokosketuksessa. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä ongelmajätteenä Purkutöiden suorittaminen Ohjeet, lait ja määräykset RT-kortissa RT Haitta-ainetutkimus, Rakennustuotteet ja rakenteet on esitetty haittaaineita sisältävien rakenteiden ja järjestelmien purku- ja korjaustöissä huomioitavat lait, asetukset, määräykset ja ohjeet. Noudatettavat purkutyöohjeet Asbestia sisältävien materiaalien/rakenteiden purku tulee tehdä Ratu-kortin Ratu , RatuTT 9.7 Asbestia sisältävien rakenteiden purku mukaisesti. Lisäksi tule huomioida ainakin seuraavat asiakirjat: Työterveyslaitoksen ja VTT:n tekemät Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa Puhdas ja turvallinen saneeraus (PUTUSA) -tutkimushankkeen julkaisut Pölyntorjunta rakennustyössä, Ratu 1225-S Ratu Tavanomaiset purkutyöt. Vaaralliset aineet käsittely ja suojaus. Menetelmät Ratu Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Vaihtoehtoisissa purku-/korjaustavoissa huomioitavaa Jos joitakin haitta-aineita kapseloidaan rakenteisiin purku- ja saneeraustöiden yhteydessä, tulee kapseloidut rakenteet ja niiden sisältämät haitta-ainepitoiset materiaalit merkitä selkeästi myöhempiä purku-/korjaustoimenpiteitä varten. Kapseloiduista haitta-aineista on syytä viedä merkintä myös rakennuksen käyttö-/huoltokirjaan tai huoltokirjajärjestelmään. 31/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

32 3. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset ja kustannusarvio Ohessa on esitetty rakenteiden oleelliset ongelmakohdat ja niiden korjaustavat pääpiirteittäin. Korjaustavat on valittu niin että rakenteille/ rakennukselle saadaan pisin mahdollinen käyttöikä. Jo syntyneiden vaurioiden laajuuden ja vauriotyypin vuoksi peittäviä tai kapseloivia korjauksia ei voida suositella. Korjausten kustannusarviot on arvioitu karkeasti. Lopullisiin korjaustöiden hintoihin etenkin sisätilojen korjaustöissä vaikuttavat oleellisesti mahdollinen haitta-ainepurkuna suoritettava työ. Ennen mahdollisia korjaustöitä tulee suorittaa koko rakennuksen kattava haitta-ainekartoitus, jolloin mahdollisesti korjattavien kohtien haitta-ainepitoisuus on selvillä. Korjausten kustannukset tarkentuvat korjaussuunnittelun jälkeen, jolloin uudet rakenteet ja käytettävät materiaalit on valittu Ulkopuolinen kosteusrasitus Rakennuksen vierustan viettokaltevuudet ovat heikot/olemattomat. Pintavedet rasittavat sokkelipintaa. Rakennus on matalaperusteinen sekä osittain kellarillinen, joten pinta- ja pohjavesien aiheuttama kosteusvaurioriski kohdistuu kellarin rakenteisiin, ulkoseinän alaosiin ja alapohjarakenteeseen. Puuttuvat patolevyt, salaojat ja salaojittavat maarakenteet sokkelin viereltä lisäävät omalta osaltaan kosteusrasitusta sokkeliin. Syöksytorvilta johtuvat vedet jäävät monin paikoin rakennuksen vierelle, syöksytorvien kohdilla sokkelipinnassa on monin paikoin sammalta, joka viittaa pitkään jatkuneeseen korkeaan kosteusrasitukseen. Toimenpide-ehdotukset ja kustannusarvio Rakennuksen vierusmaiden pintakaltevuuksia parannetaan niin, että pintavedet valuvat tehokkaammin pois rakennuksen vierustalta. Rakennuksen ympärille asennetaan koko rakennuksen ympärystän kattava salaojitus. Samassa yhteydessä sokkelin maapinnan alapuoliselle osalle asennetaan pato-levy puuttuvilta osin. Rännikaivot ja -putkisto asennetaan puuttuvilta osin ja olemassa oleva järjestelmä tarkistetaan ja tarpeen mukaan uusitaan. Sokkelin vierustäytöt vaihdetaan. Salaojasora rakennuksen vierelle, niin että vajovedet kulkeutuvat salaojajärjestelmään. Kustannusarvio edellä mainituille toimenpiteille on n alv 24 %. 32/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

33 3.2. Kellarin rakenteet Kellarin alapohjarakenteessa ei havaittu merkittäviä ongelmia tilojen käyttötarkoitus huomioiden. Pintakosteusmittauksissa ei yleisesti havaittu kohollaan olevia lukemia. Tämä viittaa siihen että betonilaattojen välissä oleva vedeneristekerros on toimiva. Lattiarakenne on kostea seinänlinjojen, pilareiden ja piipunjalkojen vierustoilla, joissa kosteus johtuu kapillaarisesti myös lattiarakenteeseen. Lattiarakenteessa ei ole materiaalia, joka voisi vaurioitua kosteuden vaikutuksesta. Lattialaatan päällä on muutamia puurakenteita esim. ovipuitteita, jotka ovat kiinni paljaassa betonissa. Näiltä osin vaurioiden muodostuminen on mahdollista. Lattiassa ei ole lämmöneristettä. Ratkaisu ei ole nykyvaatimustaso huomioiden energiatehokas. Maaperään johtuva lämpö lisää osaltaan kapillaarista kosteuden nousua sekä kosteuden siirtymistä diffuusion vaikutuksesta. Kellarin ulkoseinät ovat riskirakenteita eristeenä olevan paperipintaisen mineraalivillan johdosta. Villaeriste voi vaurioitua maaperästä kapillaarisesti johtuvasta kosteusrasituksesta ja/tai sisäilmankosteuden tiivistymisen seurauksena. Rakenneavauskohdilta otetuissa materiaalinäytteissä havaittiin kosteusvaurioon viittaavia homesienilajeja. Pitoisuudet jäävät kuitenkin hieman ohjearvojen alapuolelle. Rakenteen vaurioherkkyydestä johtuen eristeen kunto voi vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla, eikä vaurioiden olemassa oloa voida pois sulkea ilman rakenteen laajamittaista purkamista. Rakennuksen kellarittoman tilan alla kulkee putkikanaali. Kanaalissa havaittiin orgaanista materiaalia, joka vaurioituu herkästi kosteusrasituksesta. Kanaalin alla maakosteus pääsee siirtymään betonilaatan läpi kapillaarisesti ja/tai diffuusion vaikutuksesta. Kanaali on umpinainen tila, jossa kosteus ei pääse kunnolla kuivumaan. Sieni-itiöt ja kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet voivat päästä sisäilmaan vuotoilman mukana. Toimenpide-ehdotukset ja kustannusarvio Kellarin rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta vähennetään rakennuksen ulkopuolen salaojituksella sekä sokkelin patolevytyksellä Ulkoseinien sisäpuoliset verhomuuraukset puretaan ja villaeristeet poistetaan. Mahdollinen uusi eristys on suositeltavaa tehdä sokkelin ulkopuolelle. Lattiarakenteet puretaan ja lattiarakenteiden alle asennetaan kapillaarisen kosteuden nousun katkaiseva kerros. Samalla lattian lämmöneristäminen on suositeltavaa. Kantavien seinien, pilareiden sekä piippujen alaosien kosteusteknistä toimivuutta parannetaan esim. Sulin Freezteq käsittelyllä Putkikanaali tarkistetaan ja puhdistetaan orgaanisesta jätteestä/ tavarasta. Ensisijaisesti kanaali suositellaan poistaa käytöstä. Kustannusarvio edellä mainituille toimenpiteille on n alv 24 %. 33/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

34 3.3. Ensimmäisen ja toisen kerroksen rakenteet Ulkoseinät Ulkoseinärakenteessa ei tutkimusten perusteella todettu merkittäviä vaurioita pois lukien 80-luvulla rakennettu WC-tilojen laajennus. Ulkoseinät ovat pääosin umpitiiltä, jolloin niissä ei ole orgaanista materiaalia, joka voisi vaurioitua kosteusrasituksesta. Osaan seinistä on havaintojen perusteella asennettu villaeriste, villaeristeen paikantaminen kauttaaltaan on haastavaa ilman rakenteen laajamittaista purkamista. Eristeettömät, etenkin yläkerran osalla olevat seinärakenteet olivat tutkimushetkellä erittäin kylmiä. Ulkoseinien osalla ei ole välttämätöntä korjaustarvetta, sen energiatehokkuus on kuitenkin heikko nykyvaatimuksiin verraten. Alapohjarakenne Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, laatan yläpuolisella lämmöneristeellä. Eristeenä on käytetty herkästi vaurioituvaa orgaanista materiaalia mm. olkia, sahanpurua, kutterin lastua ja tojalevyä. Eristekerroksen päälle on ohuen hiekan/ tervapaperin päälle tai muottilaudoituksen päälle valettu betonilaatta. Muottilaudat ovat edelleen paikoillaan. Alemman betonin yläpintaan on asennettu bitumisively maakosteuden nousun estämiseksi. Bitumisively irtoilee ja ratkeilee ajan mittaan ja mahdollistaa maakosteuden nousun eristetilaan. Eristeet ovat tuulettumattomassa tilassa alttiina maakosteudelle, jolloin eristeiden vaurioituminen on todennäköistä. Eristekerroksen päälle yleisesti asennettu tervapaperi hidastaa/estää eristekerroksen kuivumista, joka osaltaan lisää vaurioitumisen riskiä. Kaikki tutkimuksen yhteydessä havaitut maanvaraiset alapohjarakenteet ovat riskirakenteita. Osa lattiarakenteista on huomattavasti rakennusta ympäröivää maanpintaa alempana, mikä lisää oleellisesti rakenteen vaurioitumisen riskiä. Silmämääräisesti alapohjien eristeissä on tummumaa ja kosteuden aiheuttamaa paakkuuntumista sekä rakenteisiin jätettyjen puurakenteiden lahovaurioita. Mikrobianalyysissä kaikkien rakenteiden osalla ei havaittu haitallista kasvustoa lahovaurioista huolimatta. Tämä viittaa siihen että rakenne käy ajoittain kosteana ja kuivuu sitten kuivempana aikana, jolloin haitallista kasvustoa ei ole muodostunut. Rakenteen kunto voi kuitenkin vaihdella huomattavasti lyhyelläkin matkalla vaurioherkkyydestä johtuen, eikä haitallisten kasvustojen olemassaoloa voida poissulkea. Liikuntasalin osalle alapohjarakenne on uusittu. Uudet rakenteet ovat tehty vastoin hyvää rakentamistapaa ja ovat edelleen riskirakenteita. Varaston osalla rakenteeseen on muodostunut merkittävä mikrobivaurio. Liikuntasalissa sekä salin varastossa oli tutkimushetkellä tunkkainen haju. Alapohjarakenteiden korjaaminen edellyttää vanhojen alapohjarakenteiden purkamisen kokonaisuudessaan. Laajennusosa Rakennuksen etusivulla olevan laajennuksen osalla seinän ja lattian rakenteissa on useita kosteustekniseen toimivuuteen vaikuttavia epäkohtia. Seinä- ja lattiarakenne ovat riskirakenteita. Mikrobitutkimusten mukaan seinärakenteen alaosa on mikrobivaurioitunut. Rakenteissa on lisäksi havaittavissa useita rakenteiden elämisestä johtuvia suurehkoja halkeamia/ muodonmuutoksia. Rakenteiden korjaaminen kosteus- ja rakenneteknisesti toimiviksi edellyttää toimenpiteitä, joiden kustannukset ovat yli uuden vastaan laajennuksen rakentamisen. Välipohjarakenteet Välipohjarakenteina on paikalla valettu betonilaattapalkisto. Välipohjassa eristeenä havaittiin mm. olkia, sahanpurua, kutterin lastuja, hiekkaa sekä villaa. Kellarin ja ensimmäisen kerroksen välisessä rakenteessa ulkoseinäpintaa vasten olevissa eristepuruissa havaittiin tummumista. Tämä johtuu todennäköisesti rakenteen kylmäsillasta. Sisäilmankosteus tiivistyy kuuraksi kylmiin pintoihin talviaikaan ja jää kosteudeksi eristeisiin ilman taas lämmetessä. Välipohjarakenteiden pintavalut on tehty pääosin muottilaudoitusten päälle, jotka ovat edelleen rakenteen sisässä. Luokkahuoneiden kohdalla välipohjan laattapalkiston päälle on valettu toinen betonikerros. Betonikerrosten välissä on villaa sekä paperia. Mikrobianalyysin perusteella eristevilla on mikrobivaurioitunut. Välipohjien vauriot kohdistuvat ulkoseinälinjoille, jossa sisäilmankosteuden tiivistyminen rakenteisiin on mahdollista. Käytetyt rakenteet ovat erittäin herkkiä vaurioille, jonka vuoksi esim. rakenteeseen 34/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

35 kohdistuva kosteusrasitus, esim. putkivuoto rakenteessa, voi aiheuttaa laajamittaiset vauriot. Rakennuksen putkistot ovat rakennusaikaiset. Putkistovuotojen mahdollisuutta ei tästä johtuen voida pois sulkea. Välipohjarakenteiden korjaaminen hyvän rakennustavan edellyttämällä laajuudella edellyttää välipohjarakenteiden purkamisen kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Yläpohjarakenteet Yläpohjarakenteet on tehty paikalla valetulla betonilaattapalkistolla. Eristeenä havaittiin olevan sahanpuru /kutterin lastu. Yläpohjan betonipalkisto muodostaa rakenteeseen kylmäsiltoja. Eristekerroksen päälle valettu tiivis betonipinta mahdollistaa rakenteen läpi vuotavan lämpimän sisäilman tiivistymisen rakenteeseen talviaikaan. Rakenteen vaurioitumisen riski pitkällä aikavälillä on erittäin todennäköinen. Rakenteissa havaittiin rakenneavauskohdilla paikoilleen jätettyjen muottilaudoituksien lahovaurioita sekä eristepurujen tummumista sekä paakkuuntumista. Mikrobianalyysin perusteella rakenne on mikrobivaurioitunut. Tämä on todennäköinen syy samalla kohdalla olevien luokkatilojen tunkkaiseen/imelään hajuun. Rakenteen korjaaminen edellyttää yläpohjarakenteiden purkamisen kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Toimenpide-ehdotukset ja kustannusarvio Maanpäällisissä ulkoseinissä ei todettu tutkimusten yhteydessä merkittäviä vaurioita, joten perusteellisia korjauksia ei tutkimusten perusteella suositella. Kaikki maanvaraiset alapohjarakenteet puretaan kokonaisuudessaan. Rakenteeseen lisätään kapillaarisen kosteuden nousun katkaiseva kerros. Lattiaan asennetaan uudet eristeet sekä uusi betonivalu. Samassa yhteydessä lattialämmitysputkiston asentaminen on järkevää. Etusivun laajennusosa puretaan kokonaisuudessaan ja tilalle rakennetaan tarvittaessa uusi. Välipohja- ja yläpohjarakenteet puretaan kokonaisuudessaan kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Jäävät rakenteet tarkistetaan ja desinfioidaan. Uudet rakenteet tehdään nykyisen, hyvän rakentamistavan mukaisesti. Tarvittaessa tehdään jäävien kantavien rakenteiden kantavuus- ja käyttöikä tarkastelu. Havaittujen mikrobivaurioituneiden rakenneosien purkaminen tulee suorittaa Ratu Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku ohjeiden mukaisesti. Kustannusarvio edellä mainituille toimenpiteille on n alv 24 % 35/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

36 4. Yhteenveto Merkittävimmät ongelmat rakennuksessa liittyvät maanvaraisiin alapohjarakenteisiin, yläpohjarakenteisiin, rakenteissa oleviin kylmäsiltoihin sekä etusivun laajennuksessa käytettyihin rakenneratkaisuihin. Ongelmat johtuvat kyseisen aikakauden rakentamistavoista, omaperäisistä rakenneratkaisuista sekä rakennusvirheistä. Havaittujen vaurioiden ja epäkohtien korjaukset edellyttävät laajat toimenpiteet, joiden kustannukset ovat lähellä uuden vastaan rakennuksen kustannuksia. Kustannuksiin vaikuttaa oleellisesti purkutöiden laajuus sekä mikrobi-/ asbestipurkutyön tarve. Korjauksien kannattavuutta arvioidessa on hyvä huomioida myös, että rakennuksen vesikatto, viemäri-, käyttövesi- ja suuri osa lämmitysputkistoista on käyttöikänsä lopussa, ja että laajamittainen korjaus/perusparannus edellyttää myös hallitun ilmanvaihdon asentamista. Vaurioiden laajuus ja käytetyt rakentamistavat huomioiden peittäviä tai kapseloivia korjauksia ei voida pitää järkevinä vaihtoehtoina. Ennen mahdollisia korjaustöitä tulee laatia korjaussuunnitelma, jossa määritetään tarkemmin käytettävät rakentamistavat ja materiaalit. Tällöin myös korjausten kustannukset tarkentuvat Suositeltavat lisätutkimukset Rakennukseen on suositeltavaa tehdä koko rakennuksen kattava haitta-ainekartoitus. Kartoitus tarvitaan rakennusta mahdollisesti korjattaessa ja/ tai purettaessa. Oulussa WSP FINLAND OY Tekijä: Tarkastaja: Janne Meriläinen projektipäällikkö, Ins. (AMK) Markku Estola yksikönpäällikkö, Ins. (YAMK) 36/ Raution koulu, Kalajoen kaupunki

37

38

39

40 Oulun kaupungin Testausseloste (7) elintarvike- ja ympäristölaboratorio Oy SISÄILMATUTKIMUS WSP Finland Oy Maksaja WSP Finland Oy Kiviharjunlenkki 1 D Heikkiläntie Oulu Helsinki Näytetiedot Näyte Materiaalinäyte Näyte otettu Näytteen ottaja Janne Meriläinen Saapunut Näytteenoton syy Tutkimuspyyntö Tutkimus alkoi Viite Raution koulu, Rautiontie 1519, Rautio Analyysi Menetelmä Yksikkö 99-1 Materiaalinäyt e M1.Ulkoseinäe risteserinän alaosa, kellari var.huone 99-2 Materiaalinäyt e M2.Ulkoseinä eriste, seinän alaosa kellari veistosali Bakteerit * Tryptoni-hiivauute-gl ukoosi -agar Aktinomykeetit * Tryptoni-hiivauute-gl ukoosi -agar Sieni-itiöpitoisuus * 99-3 Materiaalinäyt e M3.Ulkoseinä eriste, 1krs.varastohu one 99-4 Materiaalinäyt e M4.Alapohjae riste, 1krs.varastohu one pmy/g Arv Arv pmy/g Arv.300 <100 <100 <100 - Hiivat * 2% Mallasuuteagar pmy/g <100 <100 <100 <100 - Hiivat * Dikloran-glyseroli pmy/g (DG18) -agar <100 <100 <100 <100 - Homeet * 2% Mallasuuteagar pmy/g Arv.400 Arv.100 <100 <100 - Homeet * Dikloran-glyseroli pmy/g (DG18) -agar Arv.900 <100 <100 Arv.200 Homeen tunnist. * Valomikroskopointi Tunnistettu: Tunnistettu: Tunnistettu: Aspergillus versicolor Arv.200 Arv.100 Aureobasidium Cladosporium Arv.300 Eurotium Arv.100 Paecilomyces Penicillium Arv.400 Arv.100 Scopulariopsis Steriilejä Tunnistamaton (homelaji) Ulocladium Arv.100 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite: PL 19, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Tutkijantie 4F, Oulu