Tutkimusraportti. Lankilantien opetusyksikkö Rakennetekninen kuntotutkimus ja haittaainetutkimus. Projekti

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Lankilantien opetusyksikkö Rakennetekninen kuntotutkimus ja haittaainetutkimus Projekti

2 Sisältö 1. Tutkimuksen kohde ja lähtötiedot Yleistiedot Lähtötilanne ja tehtävä Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimustulokset Rakennuksen vierustat Vesikatto ja yläpohjarakenne Alapohja- ja seinärakenteet Alapohjarakenne rakennuksen keskivaiheilla Ulkoseinä- ja seinän alaosan rakenne Rakennekosteusmittaukset Rakenteiden mikrobitutkimuksien yhteenveto Pintakosteusmittaukset Haitta-ainetutkimus Tutkitut materiaalit ja tehdyt analyysit Asbestianalyysin tulokset PAH- analyysin tulokset PCB- analyysin tulokset Raskasmetallianalyysin tulokset Purkutöiden suorittaminen Yhteenveto LIITTEET Liite 1 tutkimuskartta Liite 2 mikrobianalyysi materiaalinäytteistä Liite 3 asbestianalyysi Liite 4 PAH- analyysi Liite 5 PCB- analyysi Liite 6 raskasmetallianalyysi 2/ Lankilantien opetusyksikkö

3 1. Tutkimuksen kohde ja lähtötiedot 1.1. Yleistiedot Työn tilaaja: Kalajoen kaupunki, tekniset palvelut Kalajoentie 5, Kalajoki Talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo puh Kohde: Lankilantien opetusyksikkö Lankilantie Kalajoki Tutkimuskohteena on Kalajoen Lankilantie 19:ssa sijaitseva opetusyksikkö. Rakennus on 1-kerroksinen, matalaperustainen. Kantavat seinärakenteet ja vesikattorakenteet ovat puuta. Vesikatteena on konesaumapelti. Rakennuksen sisäpintoja on uusittu. Muita suurempia korjaustöitä ei ole tehty Lähtötilanne ja tehtävä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rakennuksen rakenteellinen kunto ja korjaustarve rakennuksen tulevaisuuden käyttöä varten. Lähtötietomateriaalina käytettävissä oli seuraavat asiakirjat: - Rakennuspiirustuksia. - Sisäilman mikrobitutkimuksia , , , - Sisäilman hiilidioksidimittaus Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin Kenttätutkimukset suoritti insinööri Janne Meriläinen WSP Finland Oy:stä. 3/ Lankilantien opetusyksikkö

4 1.3. Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimusten yhteydessä tarkastettiin tutkittavia tiloja aistinvaraisesti. Näytteenotto ja mittaukset suoritettiin seuraavasti: Pintakosteusmittaukset: o Pesu ja wc-tilat Rakenteisiin tehtiin rakenneavauksia seuraavasti o Alapohja- ja ulkoseinärakenteen liittymään 2kpl o Alapohjaan 1kpl o Kantavan väliseinän ja alapohjan liittymään 1kpl o Yläpohjaan 3kpl Rakenneavauskohdilta mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin näytteitä mikrobianalyysiin. Näytteitä otettiin yhteensä 6kpl. Ulkovaipan tiiveyttä tarkasteltiin aistinvaraisesti. Materiaalinäytteet mikrobianalyysiin tutkitaan viljelymenetelmällä käyttäen kolmea kasvatusalustaa (THG, DG-18 ja Mallasuuteagar). Mikrobinäytteiden tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa ja Asumisterveysopas 2007:ssa annettuja viitearvoja sekä asumisterveysasetuksen 545/2015 ja Valviran ohjetta 8/2016. Tuloksista voidaan saada viitteitä rakennuksessa olevasta kosteusvauriosta. Kosteusvaurioon viittaavana sieni-itiöpitoisuutena pidetään yli pmy/g, aktinomykeettipitoisuutena yli 3000 pmy/g ja bakteeripitoisuutena yli pmy/g. Lisäksi tietyt sienilajistot indikoivat rakenteen pitkäaikaista kosteusvauriota. Rakenteiden toimintaa on tarkasteltu laboratoriotutkimusten sekä kenttätutkimusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: Rakenneavaukset, näytteenotto ja kosteusmittaukset rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä aiheuttaa epätarkkuutta tuloksiin. Rakennekosteus saattaa vaihdella vuodenajan, sademäärän tai pohjavedentason vaihteluiden mukaan. Mittaukset edustavat mittaushetken tasoa. Kosteusmittauslaitteiden mittaepätarkkuus on ±1,5 2 % (RH). Kosteusmittauksen epätarkkuuteen vaikuttaa ympäristön ja mitattavan rakenteen välinen lämpötilaero, joka vaikuttaa suhteellisen kosteuden suuruuteen, kun anturi johtaa hyvin lämpöä. Mittausmenetelmät voivat aiheuttaa noin ±1 3 % (RH) epätarkkuuden tuloksiin. Kosteusmittauksen kokonaismittausepätarkkuus on noin ±5 % (RH) Tutkimus sisältää tulosten tulkinnan ja johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset tutkimusten perusteella. 4/ Lankilantien opetusyksikkö

5 2. Tutkimustulokset 2.1. Rakennuksen vierustat Rakennuksen vierustat tarkastettiin silmämääräisesti. Rakennuksen korkeusasema ympäröivään maastoon nähden on alhainen. Pihamaan kaadot ovat pääasiassa loivasti rakennusta kohden. Kattovedet on johdettu syöksyputkilla sokkelin vierelle. Syöksytorvien alla on loiskekivet. Loiskekivien kaadot ja toimivuus on yleisesti puutteellista. Kattovedet jäävät pääosin seinän vierustalle. Seinärakenteiden alaosaan sekä lattiarakenteisiin kohdistuu kosteusrasitusta pintavesistä sekä syöksytorvilta johtuvista vesistä. Sokkelipinnoilla on paikoin viitteitä kosteuden liikkeistä rakenteessa (kalkkihärmää). Kuva 1. Rakennus on matalaperustainen. Lattioiden pinta on maapinnan tasalla. Kuva 2. Sisäpihalla pihamaan kaadot ovat loivasti rakennusta kohden. Kuva 3. Loiskekivien toimivuus on heikko. Seinän vierustalla on painanteita. Kuva 4. Kattovedet jäävät seinän vierustalle. Sokkelipinnan maalihilseily viittaa kosteuden liikkeisiin rakenteessa. 5/ Lankilantien opetusyksikkö

6 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Rakennusta kohden olevat maapinnan kallistukset sekä puutteellinen rännivesien pois ohjaaminen lisäävät huomattavasti rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Sokkelin maapinnan alapuolisella osalla ei ole patolevyä tai muuta vedeneristystä, kosteus pääsee esteettä imeytymään sokkelirakenteisiin. Salaojien olemassaolosta ei ole tietoa, tarkistuskaivojen kansia tai purkuputkien päitä ei ole näkyvillä. Salaojia ei todennäköisesti ole. Toimenpide-ehdotukset - Rakennusta ympäröivän maapinnan madaltaminen. Maapinnan muotoilu rakennuksesta pois päin viettäväksi. - Salaojien, sadevesiputkistojen ja rännikaivojen sekä patolevytyksen asentaminen. 6/ Lankilantien opetusyksikkö

7 2.2. Vesikatto ja yläpohjarakenne Rakennuksen vesikatto on tiettävästi rakennusaikainen, kattomuotona on murrettu harjakatto. Vesikatteena on konesaumapelti. Aluskatetta ei ole. Katteen alustana on harvalaudoitus. Kuva 5. Vesikatteen maali on kulunut/hilseillyt. Kuva 6. Pelleissä on pieniä pintaruostealueita. Muilta osin katteessa ei havaittu vaurioita. Kuva 7. Hormien pellityksissä ei havaittu puutteita. Kuva 8. Viemärintuuletusputken tiivistystä on parannettu. Liitoksen tiiveydestä ei saatu täyttä varmuutta. Kuva 9. Räystään pellityksissä tai rännikouruissa ei havaittu merkittäviä puutteita. Kuva 10. Kouruissa on jonkin verran roskaa. 7/ Lankilantien opetusyksikkö

8 Kuva 11. Kattorakenteessa huomattava painuma pyörätien puoleisen luokan kohdalla. Kuva 12. Painuma arviolta n.100mm. Kuva 13. RA8. Rakenneavaus painuman kohdalle. Kuva 14. RA8. Kattokannattimina on pulttiliitoksin rakennetut palkit. Painuminen johtuu todennäköisesti palkiston elämisestä. Kuva 15. RA8. Yläpohjassa kohdalla paljon ampiaisen pesiä. Rakenteen eristyskyky on heikko. Kuva 16. RA8. Seinän ja yläpohjan liitoksen rakenteet epämääräisiä. Rakenteissa on kosteusjälkiä. 8/ Lankilantien opetusyksikkö

9 Kuva 17. RA9. Rakenneavaus parkkipaikan puoleisen päädyn kohdalle. Ulkoverhouslaudat ovat pahoin ravistuneet. Kuva 18. RA9.Tuuletustilan korkeus on riittävä. Ilman vaihtuvuus on kuitenkin heikko. Nuolen kohdalla kosteusjälki, todennäköisesti rakenteeseen tiivistynyttä kosteutta. Kuva 19. RA10. Rakenneavaus yläpohjaan rakennuksen keskivaiheille. Kohdalla ei tuuletusreikiä lappeen alaosassa. Kohdalla ei silmämääräisesti vaurioita. Tuuletus on heikko. 9/ Lankilantien opetusyksikkö

10 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Vesikatteessa ei yleisesti havaittu merkittäviä puutteita. Katepeltien maalipinta on hilseillyt/ kulunut, merkittävää ruostumista ei toistaiseksi havaittu. Pinnoitevauriot ovat tällä hetkellä lähinnä esteettinen haitta. Pellin ruostuminen nopeutuu tulevaisuudessa, jolloin myös vaadittavat korjaus/ pohjatyöt tulevat olemaan laajemmat. Kate on suositeltavaa puhdistaa ja maalata lähivuosina. Hormiryhmien ja piippujen pellitykset ovat asianmukaiset. Hormiryhmillä ja piipuilla on sadehatut. Viemärintuuletusputken läpivienti on eristämätön mikä on rakennusajankohdalle tyypillistä. Eristämätön putki voi jäätyä tukkoon talviaikana jolloin haittana voi olla hetkellinen viemärinhaju huoneistoissa/ hajulukkojen tyhjentyminen. Eristämättömän putken ulkopintaan voi myös kondensoitua kosteutta. Tuuletusputken juurta on tiivistetty kemiallisella metallilla. Liitoksen tiiveydestä ei saatu varmuutta. Huonetilassa putken koteloinnin alaosa on tummunut kosteudesta. Kosteus on todennäköisesti liitoksen läpi vuotanutta vettä tai putken kylkeen tiivistynyttä kosteutta. Läpiviennin tiiveys on syytä tarkistaa sekä putki eristää. Räystäillä ei ole lumiesteitä. Lunta voi valua etenkin katteen uudelleen pinnoituksen jälkeen. Lumiesteet suositellaan asentaa ainakin kulkuväylien kohdalle. Yläpohjan tuuletustilan korkeus on riittävä. Ilman vaihtuvuus on kuitenkin heikkoa. Ulkoverhouslaudoitukseen on tehty reikiä tuuletuksen tehostamiseksi. Alemman lappeen yläosassa tuuletusta ei ole, kattopelti on taitettu tiiviisti ikkunoiden alle. Tuuletusta on suositeltavaa tehostaa esim. lappeen yläosaan asennettavilla alipainehatuilla. Yläpohja- ja ulkoseinärakenteen liitoksen rakenne on epämääräinen. Rakenteessa on puukuitulevykerroksia, 50mm eristevillaa sekä useita puukoolauksia. Rakenteessa oli avauskohdalla kosteusjälkiä. Jäljet ovat todennäköisesti muodostuneet rakenteeseen talviaikaan tiivistyneestä sisäilmankosteudesta (kuuraa), merkittäviä vaurioita ei kuitenkaan havaittu. Rakenteen eristyskyky on heikko. Rakennetta ja sen toimivuutta suositellaan parantaa suurempien peruskorjausten yhteydessä. Pyörätien puoleisessa päädyssä olevan luokkahuoneen kattokannattimet ovat notkolla. Taipuma on suurimmillaan n. 100mm, kohta on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Todennäköisesti painuminen on tapahtunut jo jonkin aikaa sitten eikä enää juuri suurene. Painumisen mahdollista suurentumista on kuitenkin hyvä tarkkailla ajoittain. Toimenpide-ehdotukset - Vesikatteen puhdistus ja huoltomaalaus. - Viemärintuuletusputken tiivistysmassausten uusiminen vesikaton läpiviennin juureen. Putken eristäminen sisätiloissa sekä yläpohjatilassa. - Yläpohjan tuuletuksen tehostaminen esim. lyhentämällä verhouslaudoituksia yläreunasta. Matalan osan yläpohjan tuuletusta voi tehostaa asentamalla lappeen yläosaan alipaineventtiileitä tai muuttamalla pellitystä. - Lumiesteiden asennus. - Kattorakenteen painumisen tarkkailu (esim. vuosittain). 10/ Lankilantien opetusyksikkö

11 2.3. Alapohja- ja seinärakenteet Alapohjarakenne rakennuksen keskivaiheilla Rakennuksen alapohjarakenteisiin tehtiin rakenneavauksia ulkoseinän vierustalle sekä kantavan väliseinälinjan vierustalle rakennuksen keskivaiheilla. Rakenneavauskohdat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite1). Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, laatan yläpuolisella lämmöneristeellä. Betonilaatan yläpinnassa on bitumisively kapillaarisen kosteuden nousun katkaisemiseksi. Laatan päällä on 50x100mm puukolaus, välissä on mineraalivilla 100mm. Koolauksen päällä on lattialaudoitus. Paikoin laudoituksen päälle on asennettu kipsilevytys sekä muovimatto. Betonilaatan päällä on paljon rakennusjätettä (puunpaloja, lastuja, purua jne.). Betonilaatta on n. 10cm rakennusta ympäröivää maanpintaa alempana, lattialaudoitus on noin maapinnan tasalla. Kantavan väliseinän kohdalla lattian betonilaatta sekä kantavan seinän anturan yläreuna ovat samalla tasalla. Pinnan bitumisively on viety betonisaumojen yli. Seinärungon ja anturan välissä on kapillaarikatkona huopakaista. Lattiavalua alempana olevassa anturassa kapillaarisen kosteuden nousemisen riski on lattian betonilaattaa suurempi. Kuva 20. RA2. Betonilaatan päällä on paljon rakennusjätettä. Näyte M2 (nuoli) Kuva 21. RA2. Eristevillassa ei silmämääräisesti vaurioita. 11/ Lankilantien opetusyksikkö

12 Kuva 22. RA2. Kantavan väliseinän alaohjauspuun alla on huopakaista. Kuva 23. RA2. Anturan ja betonilaatan pinta ovat samalla korkeudella. anturan ja laatan sauma viivan kohdalla. Yhteenveto sekä toimenpide-ehdotukset Rakennuksen alapohjarakenteena on maanvarainen alapuolelta eristämätön betonilaatta. Laatan päällä on puukoolaus sekä lankkulattia. Betonilaatta on 10-15cm maapinnan alapuolella. Rakenne luokitellaan yleisesti riskirakenteeksi. Rakenne voi altistua maaperästä kapillaarisesti johtuvalle kosteusrasitukselle. Myös sisäilman kosteus voi tiivistyä betonilaatan yläpintaan talviaikaan etenkin rakennuksen reuna-alueilla ja ulkonurkissa. Betonilaatan pinnassa olevan bitumisivelyn hilseily viittaa kosteuden liikkeisiin rakenteessa. Tutkimushetkellä betoni ja alla oleva täyttöhiekka olivat kuitenkin aistinvaraisesti kuivia. Osaan tiloja lankkulattian päälle on asennettu kipsilevytys sekä muovimatto. Näiltä osin rakenteen kuivuminen sisätiloihin on heikentynyt huomattavasti ja vaurioitumisen riski on tavanomaista suurempi. Betonivalun päälle, rakenteen sisään on jätetty paljon rakentamisaikaista roskaa, puulastuja, purua jne. Orgaaninen jäte vaurioituu erittäin herkästi kosteusrasituksessa. Rakennusjätteistä kerättiin näytteitä mikrobianalyysiin (M1, M2, M3, M5). Lisäksi kerättiin yksi vertailunäyte alapohjarakenteen eristevillasta (M6). Näytteiden perusteella rakenteissa ei ole mikrobikasvustoja. Rakenteen pintakerroksissa ei ole tiiviitä kerroksia joten kosteus on todennäköisesti kuivunut rakenteesta eikä vaurioita ole ehtinyt muodostua. Rakenteen yleinen vaurioherkkyys huomioiden vaurioiden olemassaoloa ei voida pois sulkea muilla kuin tutkituilla kohdilla. Toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteen vaurioherkkyyden vuoksi rakenne suositellaan uusia kokonaisuudessaan. (Edellyttää käytännössä LVI-putkistojen uusimisen). Samassa yhteydessä toja- levyjen poistaminen sokkelin sisäpinnasta. 12/ Lankilantien opetusyksikkö

13 Ulkoseinä- ja seinän alaosan rakenne Ulkoseinien ja lattiarakenteen liittymään tehtiin yhteensä 3kpl rakenneavauksia. Rakenneavauskohdat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite1). Rakenteena on käytetty rakennusajankohdalle tyypillistä valesokkelirakennetta. Seinän puurakenteet ja eristeet ovat 10-15cm rakennusta ympäröivää maanpintaa alempana. Valesokkelinoston sisäpintaan on asennettu huopakaista joka on käännetty alaohjauspuun alle. Huopakaista estää kosteuden kapillaarisen johtumisen puurakenteisiin tai eristeisiin. Valesokkelinoston ja seinän eristeiden ja puurakenteiden välissä on 10-20mm tuuletusväli, tuulensuojaa ei ole valesokkelin kohdalla. Sokkelin sisäpintaan on asennettu puukuitusementtilevy (toja-levy). Levy on lattian täyttöhiekassa alapohjarakenteen alla. Valesokkelinoston sisäpinnan huopakaista on viety n mm. päähän sokkelin sisäreunasta, jossa se on yhdistetty lattian betonivalun ja toja-levyn yläosan päälle levitettyyn bitumisivelyyn. Bitumisively on yleisesti hilseillyt liitoskohdalta. Rakenteessa on myös jonkin asteinen kylmäsilta lämmöneristelevyn ollessa sokkelin sisäpinnalla. Ulkoseinät ovat puurankarakenteisia, eristeenä on lasivilla. Rakenteessa ei ole höyrynsulkua. Ulkoverhouksen takana ei ole nykyvaatimusten mukaista tuuletusväliä, rakenne tuulettuu kuitenkin riittävästi lomalaudoituksen väleistä. Ulkoseinärakenne sisältä lukien: - Kipsoniittilevy 10mm - Umpilaudoitus 22mm - Puukuitulevy 12mm - Kantava pystyrunko, välissä lasivilla 100mm - Bitumikyllästeinen puukuitulevy 12mm (ei valesokkelin kohdalla) - Vaakakoolaus - Ulkoverhouslauta (lomalauta) 13/ Lankilantien opetusyksikkö

14 Kuva 24. RA1. Sokkelin ulkopinnassa ei vedeneristystä maapinnan alapuolella. Sokkelin vierustäyttö on hiekkaa. Kuva 25. RA1. Rakenteessa paljon puuroskaa. Näyte M1 (nuoli). Kuva 26. RA1. Kohdalla lämmitysputki. Putken eristeenä asbestia sisältävä pahvikääre (nuoli). Kuva 27. RA1. Eristeet tummuneet ilmanliikkeiden seurauksena. Eristeissä ei aistinvaraisesti havaittu vaurioita. Kuva 28. RA1. Sokkelin sisäpinnassa on toja-levy (nuoli). Sokkelin sisäreunan yläosassa on runsaasti kalkkihärmää. Kuva 29. RA1. Kalkkihärmää nuolen kohdalla. Lattian alla oleva täyttöhiekka oli kuivaa. Hiekkaa imuroitu pois kohdalta. 14/ Lankilantien opetusyksikkö

15 Kuva 30. RA4. Seinän eristevillat asennettu huolimattomasti. Kuva 31. RA4. Eristevillassa huomattavaa tummumaa ilmanliikkeistä johtuen. Kuva 32. RA4. Kosteusjälkiä sisälevyn pinnassa. Kuva 33. RA4. Valesokkelinoston sisäpintaan asennettu huopa. Kuva 34. RA3. Rakenteessa huomattavasti roskaa lattian betonivalun päällä. Lattianiskoissa kosteusjälkiä Näyte M3 (nuoli). Kuva 35. RA3. Sokkelin sisäpinnassa toja-levy (nuoli). 15/ Lankilantien opetusyksikkö

16 Kuva 36. Avauskohta ulkoa RA5 ja RA6 Kuva 37. RA5. Eristeet sullottu rakenteeseen. Eristystävyys on heikko. Kuva 38. RA5. Eristeiden alla puuroskaa ja huomattavan paljon kalkkihärmää. Näyte M5 (nuoli). Kuva 39. RA5 Lattianiskoissa kosteusjälkiä (nuoli). Kuva 40. RA5. Huopakaistan alle jäänyt yksittäinen orgaaninen materiaali homeessa. (todennäköisesti pahvia). Kuva 41. RA5. Sokkelin sisäreunassa runsaasti kalkkihärmää. Sokkelin sisäpinnassa toja-levy. 16/ Lankilantien opetusyksikkö

17 Kuva 42. RA6. Seinän eristevillat asennettu huolimattomasti. Kuva 43. RA6. Eristevillassa huomattavaa tummumaa ilmanliikkeistä johtuen. Kuva 44. RA5/RA6. Valesokkelin sisäpinnassa huopa. Huopa ulottuu 2-5cm etäisyydelle sokkelin sisäreunasta (nuoli). 17/ Lankilantien opetusyksikkö

18 Yhteenveto sekä toimenpide-ehdotukset Seinän alaosan puurakenteet ja eristeet on asennettu alapohjarakenteen betonilaatan tasalle, 10-15cm maapinnan alapuolelle. Rakenne luokitellaan korkeusaseman perusteella riskirakenteeksi. Sokkelirakenteisiin kohdistuva maaperän kapillaarinen-, sekä pinta- ja rännivesien aiheuttama kosteusrasitus on suuri. Valesokkelinoston sisäpintaan on asennettu huopakaista joka on estänyt kosteuden siirtymisen puuranteisiin tai eristeisiin. Huopakaistan paikallaan pysyminen ja tiiveys ovat rakenteen säilymisen kannalta eritäin tärkeää. Huopakaistan kuntoa ei voida kuitenkaan tarkistaa rakennetta täysin purkamatta. Rakenneavauskohdilla seinän eristeissä oli huomattavaa ilmavuodoista johtuvaa tummumaa. Eristeet on aseteltu seinään huolimattomasti eikä höyrynsulkua ole. Rakenteiden epätiiveyskohdista pääsee vuotoilmaa ulkoilmasta huonetiloihin. Seinäpinnoilla, seinän liitoksissa lattia- katto- ja väliseinärakenteisiin havaittiin ilmavuotojen aiheuttamia tummumia. Seinän alaosan eristeiden mahdollisia mikrobikasvustoja tutkittiin yhdellä materiaalinäytteellä (M4). Näytteen perusteella rakenteessa ei ole haitallisia kasvustoja. Vaurioherkkyys huomioiden vaurioita muilla kuin tutkitulla kohdalla ei voida pois sulkea. Ulkoverhouslaudat ovat pahoin ravistuneet etenkin auringon puoleisilla julkisivuilla. Laudoitusta ei ole järkevää huoltomaalta tai paikka- korjata. Verhous on suositeltavaa uusia kokonaisuudessaan, samassa yhteydessä seiniin on järkevää asentaa ulkopuolinen lisälämmöneriste. Paikoin rakenteiden liitoskohdilla havaittiin kosteusjälkiä jotka ovat todennäköisesti muodostuneet sisäilmankosteuden tiivistymisestä kylmiin rakenteiden liitoskohtiin. Seinäpinnoilla on myös monin paikoin tummuneita kiinnitysnaulojen kantoja. Tummentuneet naulojen kannat ovat viite rakenteen heikosta eristyskyvystä. Sokkelin sisäpintaan on asennettu puukuitusementtilevy (toja-levy). Levy on kiinni lattian täyttöhiekassa. Levyt ovat osittain orgaanista materiaalia ja vaurioituvat herkästi kosteusrasituksessa. Maaperässä kosteus on lähtökohtaisesti aina 100%RH, joten levyjen vaurioitumisen riski on erittäin suuri. Tojalevyjen yläreunaan on sivelty bitumikerros joka on ollut yhtenevä sokkelin sisäpintaan taitettuun huopakaistaan sekä lattian betonilaattaan. Bitumisively on hilseillyt pääosin irti, eikä liitos ole tiivis. Mahdollisista toja-levyjen vaurioista muodostuvat epäpuhtaudet pääsevät ilmavuotojen mukana huonetiloihin. Toja-levyn kuntoa ei voida tutkia materiaaleista otettavilla mikrobinäytteillä levyjen ollessa kiinni maaperässä. Sokkelirakenteessa on havaintojen perusteella kylmäsilta lämmöneristeen ollessa sokkelin sisäpinnassa. Rakenneavauskohdilla ulkoseinän vierustan alapohjarakenteissa oli kosteusjälkiä jotka voivat johtua sokkelirakenteen kautta kapillaarisesti johtuneesta kosteudesta mutta myös rakenteeseen talviaikaan tiivistyneestä kosteudesta, tai molempien yhteisvaikutuksesta. Etenkin rakennuksen ulkonurkkaan tehdyllä rakenneavauskohdalla sokkelin sisäpinnassa oli huomattavan paljon kalkkihärmää. Kalkkihärmää oli myös toja-levyjen yläosassa, joten myös toja-levyjen vaurioituminen edellä mainituista kosteusrasitteista on mahdollista. Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteen alaosan kengityskorjaus vaurioriskin poistamiseksi. Toja-levyjen poisto sokkelin sisäpinnasta, (mainittu myös kohdassa alapohjarakenteet). Ulkoverhouksen uusiminen kokonaisuudessaan ja samassa yhteydessä ulkoseinien lisäeristys ulkopuolelta. Kohdassa rakennuksen vierustat mainitut toimenpiteet sokkeli- ja alapohjarakenteen kosteusrasituksen vähentämiseksi. 18/ Lankilantien opetusyksikkö

19 Rakennekosteusmittaukset Alapohjarakenteen puukoolauksen ja seinärakenteen alaosan kosteutta tarkasteltiin rakennekosteuden mittauksilla. Mittaustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Kohollaan oleva lukema on lihavoitu. Puurakenteiden kosteus mitattiin piikkimittauksella jossa raja-arvona on 20p%, pienimuotoisia vaurioita voi muodostua pitkällä aikavälillä jo 15p%:ssa. Tutkimushetkellä sisätilojen ilmankosteus ja lämpötila oli välillä 44,3RH% - 49,2 RH% / 25,7 o C 28,6 o C. Ulkoilman olosuhteet olivat 48RH% / 21,2 o C. p% RA1 Lattianiskan yläpinta 5,3 Lattianiskan keskiosa 8,5 Lattianiskan keskiosa 7,9 RA2 Lattianiskan keskiosa 6,7 Lattianiskan alla oleva puukiila 7,2 Väliseinän alaohjauspuun alaosa 7,4 RA3 Lattianiskan alaosa 7,1 Lattianiskan keskiosa 6,8 RA4 Alaohjauspuun yläpinta 7,6 Alaohjauspuun alareuna 8,1 RA5 Lattianiskan yläosa 9,1 Lattianiskan alaosa 10,1 RA6 Alaohjauspuun yläpinta 9,2 Alaohjauspuun alaosa 11,0 Tulokset ja tulkinta Rakenteissa on silmämääräisesti havaittavia kosteusjälkiä. Rakenteiden kosteus ei ollut kuitenkaan mittaushetkellä koholla. Mittaustulokset ovat rakennustapa huomioiden alhaisia. Rakenteissa olevat kosteusjäljet ovat voineet muodostua rakenteeseen talviaikaan tiivistyneestä kosteudesta ja/tai sokkelirakenteesta kapillaarisesti johtuneesta kosteudesta. Kosteus on kuivunut rakenteista aiheuttamatta vaurioita. 19/ Lankilantien opetusyksikkö

20 Rakenteiden mikrobitutkimuksien yhteenveto Rakenneavauskohdilta kerättiin näytteitä mikrobianalyysiin. Näytteillä pyrittiin varmistamaan rakenteen/ materiaalin kunto. Näytteitä otettiin yhteensä 6kpl. Materiaalinäytteet otettiin seuraavasti: - Näyte M1 otettiin rakenneavauskohdalta RA1, alapohjarakenteen betonivalun (roskavalun) päällä olevasta rakennusjätteestä. - Näyte M2 otettiin rakenneavauskohdalta RA2, alapohjarakenteen betonivalun (roskavalun) päällä olevasta rakennusjätteestä. - Näyte M3 otettiin rakenneavauskohdalta RA3, alapohjarakenteen betonivalun (roskavalun) päällä olevasta rakennusjätteestä. - Näyte M4 otettiin rakenneavauskohdalta RA4, ulkoseinän eristevillasta, seinän alaosasta. - Näyte M5 otettiin rakenneavauskohdalta RA5, alapohjarakenteen betonivalun (roskavalun) päällä olevasta rakennusjätteestä. - Näyte M6 otettiin rakenneavauskohdalta RA7, alapohjarakenteen villaeristeestä. Tulokset materiaalinäytteistä ovat kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 2). Näytteenottokohdat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Tulokset ja tulkinta Kaikkien otettujen näytteiden osalla pitoisuudet jäävät alle ohjearvojen. Näytteiden M1 ja M5 osalla havaittiin kosteusvaurioita indikoivia sienilajeja. Pitoisuudet ovat kuitenkin alhaisia. Aktinomykeetti (sädesieni) pitoisuudet ovat kaikkien näytteiden osalla alle määritysrajan. Näytteiden perusteella rakenteisiin ei ole muodostunut mikrobikasvustoja. Rakenneavauskohdilla rakenteissa on silmämääräisesti havaittavia kosteusjälkiä, kosteus on kuivunut rakenteesta aiheuttamatta vaurioita. 20/ Lankilantien opetusyksikkö

21 2.4. Pintakosteusmittaukset Rakennuksen wc- ja pesutilat kartoitettiin pintakosteusmittauksella. Mittauslukemat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite1). Tulokset ja tulkinta Wc-tilojen pinnat ovat käyttöikänsä lopussa. Lattiapinnoilla on alueita joissa laatoitukset ovat irti, paikoin laattoja on myös haljennut. Pesutilassa seinälaattoja on halki koko ulkoseinän leveydeltä. Halkeama on muodostunut rakenteiden elämisestä. Kohollaan olevia pintakosteuslukemia ei havaittu. Todennäköisesti pintojen kosteusrasitus/ tilojen käyttö on ollut vähäistä. Toimenpide-ehdotukset Pesu- ja wc-tilojen peruskorjaus muiden suurempien korjaustöiden yhteydessä Haitta-ainetutkimus Tutkimus käsittää rakennuksen kokonaisuudessaan. Rakenteiden sisällä olevista haitta-aine epäillyistä materiaaleista otettiin näytteitä rakenneavausten yhteydessä. Muut tilat ja pinnat tarkistettiin silmämääräisesti. Tutkimuksen tekemisessä on noudatettu soveltuvin osin RT Haittaainetutkimus ohjekorttia. Tilojen pintamateriaaleja on uusittu ja uudelleen pinnoitettu. Tehdyissä pintaremonteissa on voinut uuden materiaalin alle jäädä vanhoja haitta-ainepitoisia materiaaleja. Jos tiloista löytyy myöhemmin materiaaleja, joita ei tässä raportissa ole havaittu, on niiden haitta-ainepitoisuus selvitettävä Tutkitut materiaalit ja tehdyt analyysit Seuraavassa taulukossa on yhteenveto otetuista materiaalinäytteistä ja niille tehdyistä analyyseistä. Taulukko 1. Tutkimuksessa otetut materiaalinäytteet ja niille tehdyt analyysit. Taulukossa käytetyt analyysien lyhenteet: Asb = asbestianalyysi, PAH = Pah- analyysi, PCB = PCb- analyysi, RM = raskasmetallianalyysi, Liuk. = betonin liukoisuustutkimus, Öljy = öljyhiilivetyanalyysi Näyte Tehdyt analyysit A1, Julkisivupintojen maali, keltainen Asb, PCB, RM A2, Julkisivupintojen maali, ikkunapielet, räystäspohjat, valkea Asb, PCB, RM A3, Sokkelipinnan maali, ruskea Asb, PCB, RM A4, Bitumisively, alapohjarakenne Asb, PAH A5, Huopakaista, alajuoksujen alla, ulkoseinät väliseinät Asb, PAH A6, Tervapaperi, ulkoseinissä, väliseinissä PAH 21/ Lankilantien opetusyksikkö

22 Asbestianalyysin tulokset Asbestianalyysia varten otettiin 5 kpl näytteitä materiaaleista joiden asbestipitoisuutta ei silmämääräisesti voitu todeta. Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Asbestitutkimusten laboratorioanalyysi on kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 3). Tutkittujen materiaalinäytteiden osalla ei havaittu asbestia. Silmämääräisesti asbestia havaittiin seuraavissa materiaaleissa. Asbestipitoiset materiaalit Kuva 45. Lattiarakenteessa olevien putkistojen eristeenä on asbestia sisältävä pahvikääre. Asbestipitoisten materiaalien määräarviot Rakennuksesta ei ollut käytettävissä LVI-piirustuksia joista putkien/käytetyn eristeen määrää olisi voitu arvioida. Myös käyttövesiputkistojen eristeinä on todennäköisesti käytetty vastaavaa eristystä. Asbestityön turvallisuus Valtion asetuksen (798/2015) 7 mukaan rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestityötä on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä ja luovutettava asbestikartoitusraportti asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan käyttöön. Valtion asetuksen (798/2015) 8 :n mukaan asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on tehtävä asbestipurkutyötä varten 7 :n mukaisen asbestikartoituksen ja työturvallisuuslain 10 :n 1 momentissa tarkoitetun työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin perusteella kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Asbestityön toteuttamista varten on työnantajan nimettävä työnjohtaja, jonka tehtävänä on seurata työn toteutumista turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston päätöksessä asbestityöstä (798/2015) annettuja määräyksiä sekä käytettävä samaisessa päätöksessä esitettyjä hyväksyttäviä asbestityön työmenetelmiä. Asbestipurkutyöstä on toimitettava kirjallinen ilmoitus vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista työpaikkaa tarkastavalle työsuojeluviranomaiselle Asbestipurkutyöalueen puhtauden varmistamisen ja tilojen jatkokäytön turvallisuuden vuoksi on purkutyön jälkeen ennen osastoinnin purkamista ilmapitoisuusmittauksella todettava, ettei puhtaan ilman raja-arvo 0,01 k/cm³ asbestin osalta ylity. 22/ Lankilantien opetusyksikkö

23 PAH- analyysin tulokset PAH- pitoisuuksia tutkittiin yhteensä kolmesta materiaalinäytteestä. Näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). PAH- tutkimusten laboratorioanalyysi on kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 4). PAH- pitoisia materiaaleja ei havaittu PCB- analyysin tulokset PCB- pitoisuuksia tutkittiin yhteensä kolmesta materiaalinäytteestä. Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). PCB- tutkimusten laboratorioanalyysi on kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 5). PCB- pitoisuuksien ohjearvo ei ylity. 23/ Lankilantien opetusyksikkö

24 Raskasmetallianalyysin tulokset Rakennusmateriaalien raskasmetallipitoisuutta tutkittiin yhteensä kolmesta materiaalinäytteestä. Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Raskasmetallianalyysi on kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 6). Ympäristöhallinnon sinkkipitoisuuden ohjearvot ylittyvät kaikkien tutkittujen näytteiden osalta (A1, A2, A3). Lisäksi näytteessä A1 havaittiin ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä. Kuva 46. Julkisivupintojen keltainen, valkea ja ruskea maali sisältävät raskasmetallipitoisuuksia. Raskametallipitoisten materiaalien määräarvio Keltainen maali, näyte A1, (ulkoverhouslaudat) 250m 2 Valkea maali, näyte A2, (räystäspohjat, pielilaudat) 100m 2 Ruskea maali, näyte A3, (sokkelipinnat) 50m Purkutöiden suorittaminen Ohjeet, lait ja määräykset RT- kortissa RT Haitta-ainetutkimus, Rakennustuotteet ja rakenteet on esitetty haittaaineita sisältävien rakenteiden ja järjestelmien purku- ja korjaustöissä huomioitavat lait, asetukset, määräykset ja ohjeet. Noudatettavat purkutyöohjeet - Asbestia sisältävien materiaalien/rakenteiden purku tulee tehdä Ratu-kortin Ratu , RatuTT 9.7 Asbestia sisältävien rakenteiden purku mukaisesti. Lisäksi tule huomioida ainakin seuraavat asiakirjat: - Työterveyslaitoksen ja VTT:n tekemät Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa Puhdas ja turvallinen saneeraus (PUTUSA) -tutkimushankkeen julkaisut - Pölyntorjunta rakennustyössä, Ratu 1225-S - Ratu Tavanomaiset purkutyöt. Vaaralliset aineet käsittely ja suojaus. Menetelmät Vaihtoehtoisissa purku-/korjaustavoissa huomioitavaa Jos joitakin haitta-aineita kapseloidaan rakenteisiin purku- ja saneeraustöiden yhteydessä, tulee kapseloidut rakenteet ja niiden sisältämät haitta-ainepitoiset materiaalit merkitä selkeästi myöhempiä purku-/korjaustoimenpiteitä varten. Kapseloiduista haitta-aineista on syytä viedä merkintä myös rakennuksen käyttö-/huoltokirjaan tai huoltokirjajärjestelmään. 24/ Lankilantien opetusyksikkö

25 3. Yhteenveto Rakennuksessa käytetty rakentamisen laatu on yleisesti heikkoa ja rakennus on kauttaaltaan peruskorjauksen tarpeessa. Tutkimuksen perusteella rakennuksen merkittävimmät rakenteelliset ongelmat ja korjaustarpeet keskittyvät sokkelin sisäpintaan asennettuihin toja- levyihin. Toja-levyt ovat kiinni maaperässä jolloin vaurioitumisen riski on suuri/ todennäköinen. Mahdollisesti muodostuneita vaurioita on mahdoton paikantaa rakenteita täysin purkamatta. Rakennukseen tehdyissä sisäilman mikrobitutkimuksissa ei ole havaittu kohollaan olevia pitoisuuksia, joten vauriot ovat todennäköisesti toistaiseksi pieniä tai rakenteesta ei juuri pääse vuotoilmaa sisätiloihin. Ulkoseinän alaosan rakenteet ja alapohjarakenteet ovat herkästi vaurioituvia ja ne luokitellaan yleisesti riskirakenteiksi. Rakenneavauskohdilla rakenteissa oli kosteusjälkiä, rakennusjätettä sekä selkeitä ilmavuotoja. Mikrobitutkimuksissa rakenteissa ei kuitenkaan havaittu mikrobikasvustoja. Yleinen vaurioherkkyys huomioiden vaurioiden mahdollisuutta ei kuitenkaan voida täysin pois sulkea muilla kuin tutkituilla kohdilla. Rakennuksen ulkovaipan lämmöneristävyys on yleisesti heikko. Rakenteissa on kosteusjälkiä jotka johtuvat kosteuden tiivistymisestä rakenteisiin talvikaudella. Jälkiä havaittiin etenkin yläpohja- ja alapohjarakenteissa. Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäiset 2-lasiset jotka eivät myöskään lämmöneristävyydeltään vastaa nykypäivän tasoa. Yleisen heikon eristyksen vuoksi etenkin auringon puoleiset tilat ovat kesäisin erittäin kuumia. Rakennuksen ilmanvaihto on pääosin painovoimainen. Ilmanvaihtoa on tehostettu yksittäisellä poistokoneella sekä ikkunoihin asennetuilla tuloilmapuhaltimilla. Kesäaikaan ilmaa ei juurikaan vaihdu ja tuuletusta tehostetaan avaamalla ikkunoita sekä ovia. Rakennuksen lämmitys, käyttövesi, sekä viemäriputkisto on teknisen käyttöikänsä lopussa. Etenkin teräksisten käyttövesiputkien ja betoni-/valurautaisten viemäriputkistojen vuotoriski on suuri. Putket ovat rakenteiden sisässä joten mahdollinen putkivuoto voi aiheuttaa suuret vahingot. Tämän tutkimuksen ja aiemmin tehtyjen sisäilmatutkimusten perusteella rakennuksessa ei toistaiseksi havaittu vaurioita tai puutteita joilla olisi välitöntä merkitystä tilojen käytön kannalta. Rakennuksen täydellinen peruskorjaaminen LVISA- laitteistoineen nykyisen vaatimustason mukaisesti edellyttää toimenpiteet jotka tulevat olemaan kokonaiskustannuksiltaan lähellä uuden vastaavan kokoisen rakennuksen rakentamista. Rakennus on järkevää ns. käyttää loppuun ja korvata uudella. Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista Alla on esitetty lyhyesti tutkimuksen perusteella havaittujen merkittävimpien ongelmakohtien ja riskirakenteiden muutos/korjaustyöt. On hyvä huomioida että korjaustöihin ryhdyttäessä on järkevää peruskorjata myös rakennusosia joiden korjaaminen ei kuitenkaan olisi niin välttämätöntä (esim. ikkunat, ovet, vesikatto, LVISA- laitteet). Korjaustöiden kustannukset on esitetty karkealla tasolla, hinnat eivät sisällä alv:ia. Hinnoissa ei ole huomioitu mahdollisista suunnittelu-, valvonta- ja rakennuttamiskustannuksia. Hinnoissa ei ole huomioitu LVIS- laitteistojen uusimisia/ tason parannuksia. Ulkopuoliset työt - Rakennusta ympäröivän maapinnan madaltaminen. Maapinnan muotoilu rakennuksesta pois päin viettäväksi. Samassa yhteydessä salaojien, sadevesiputkistojen ja rännikaivojen sekä patolevytyksen asentaminen. Kustannusarvio / Lankilantien opetusyksikkö

26 Ulkoseinärakenteet - Seinän alaosan kengityskorjaus. - Ulkoverhouksen uusiminen kokonaisuudessaan ja samassa yhteydessä ulkoseinien lisäeristys ulkopuolelta. Sokkelirakenteen ulkopinnan lisäeristys kylmäsillan poistamiseksi. Kustannusarvio Alapohjarakenteet - Alapohjarakenteen uusiminen kokonaisuudessaan nykyisen rakentamistavan mukaiseksi. (Edellyttää käytännössä LVI-putkistojen uusimisen). Samassa yhteydessä toja-levyjen poistaminen sokkelin sisäpinnasta. Kustannusarvio Vesikatto - Vesikaton puhdistus ja huoltomaalaus. - Lumiesteiden asennus. - Viemärintuuletusputken tiivistysmassausten uusiminen vesikaton läpiviennin juureen. Putken eristäminen sisätiloissa sekä yläpohjatilassa. - Yläpohjan tuuletuksen tehostaminen esim. lyhentämällä verhouslaudoituksia yläreunasta. Matalan osan yläpohjan tuuletusta voi tehostaa asentamalla lappeen yläosaan alipaineventtiileitä tai muuttamalla pellitystä. Kustannusarvio Ennen korjauksia on suositeltavaa tehdä erillinen korjaussuunnitelma, jossa käytettävät korjaustavat ja materiaalit tarkentuvat. Oulussa WSP FINLAND OY Tekijä: Tarkastaja: Janne Meriläinen projektipäällikkö, Ins. (AMK) Markku Estola yksikönpäällikkö, Ins. (YAMK) 26/ Lankilantien opetusyksikkö

27

28

29

30 Tulkintaohje Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään cfu/g tai aktinomykeettien pitoisuus 3000 cfu/g. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Sienikasvusto materiaalissa viittaa materiaalissa olevaan kosteus- ja mikrobivaurioon. Mikäli materiaalissa havaitaan vain suuri bakteeripitoisuus, tämä voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Vaikka sienipitoisuus jää alle cfu/g voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessä havaitaan kosteus- ja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita ja sienten kokonaispitoisuus on cfu/g tai näytteen sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua) ja pitoisuus kuitenkin >5000 cfu/g. Usean indikaattorin esiintyminen pieninä pitoisuuksina saattaa viitata itiöiden kerääntymiseen näytemateriaalin ajan myötä tai vanhaan kuivuneeseen vaurioon. Suoraan maaperän tai ulkoilman kanssa kosketuksessa oleviin lämmöneristeisiin voi kertyä maaperästä tai ulkoilmasta peräisin olevia itiöitä, jotka eivät ole muodostaneet varsinaista kasvustoa lämmöneristeessä. Tutkimusten perusteella rakenteiden sisällä olevissa lämmöneristeissä havaittu mikrobikasvu liittyy kuitenkin usein todellisiin, rakennusteknisesti havaittuihin kosteusvaurioihin. Eristemateriaaleissa todettua mikrobikasvua pidetään toimenpiderajan ylityksenä vain, jos rakenteesta on varmistettu ilmayhteys sisätiloihin. Viitteet: Asumisterveysasetus 545/2015, Valviran ohje 8/2016.

31 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax WSP Finland Oy Janne Meriläinen ASBESTIANALYYSI 12190/ASB/16 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) Kohde Näytteenottopäivä Analyysimenetelmä Opetusyksikkö, Lankilantie 19, Kalajoki (Janne Meriläinen) Tilaajan toimittamat näytteet on analysoitu polarisaatiomikroskoopilla (merkintä VM) ja läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM). Näytteenotosta vastaa tilaaja. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte nro Ottopaikka / materiaali Menetelmä Asbestipitoisuus/-laatu A1 maali, julkisivupinnat, keltainen EM Ei sisällä asbestia. A2 maali, ikkunanpielet, räystäspohjat, valkea EM Ei sisällä asbestia. A3 maali, sokkelipinnat, ruskea EM Ei sisällä asbestia. A4 bitumisively, alapohjarakenne VM Ei sisällä asbestia. A5 huopakaista, alajuoksujen alla VM Ei sisällä asbestia. WSP FINLAND OY Miika Värttö tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

32 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh WSP Finland Oy Janne Meriläinen PAH-ANALYYSI 12190/PAH/16 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) Kohde Näytteenottopäivä Menetelmät Opetusyksikkö, Lankilantie 19, Kalajoki (Meriläinen) Tilaajan toimittamien materiaalinäytteiden PAH-analyysi on tehty GC- MS-menetelmällä. Menetelmä on sovellettu standardista SFS-ISO Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte nro Ottopaikka / materiaali Bentso(a)pyreenipitoisuus [mg/kg] PAH(16)- pitoisuus [mg/kg]* A4 Bitumisively, alapohjarakenne < 2,0 < 30 A5 Huopakaista, alajuoksujen alla < 2,0 < 30 A6 Tervapaperi, ulkoseinät, väliseinät < 2,0 < 30 * PAH(16)-yhdisteiden kokonaismäärä. Pysyvän jätteen kaatopaikan PAH(16)-pitoisuuden raja-arvo on 40 mg/kg. (Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013.) Vaarallisen jätteen PAH(16)-pitoisuuden raja-arvo on 200 mg/kg (Rakennustieto Oy, Ratu : Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku). Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen ollen keskimäärin 2,0 mg/kg ja mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) keskimäärin ± 16 %. Tulokset on ilmoitettu 2 merkitsevän numeron tarkkuudella. Näytteiden PAH(16)-pitoisuudet* eivät ylitä vaarallisen jätteen raja-arvoa (200 mg/kg). WSP FINLAND OY Piia Manninen tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

33 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh WSP Finland Oy Janne Meriläinen PCB-ANALYYSI 12190/PCB/16 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) Kohde Näytteenottopäivä Menetelmät Opetusyksikkö, Lankilantie 19, Kalajoki (Meriläinen) Tilaajan toimittamien materiaalinäytteiden PCB-analyysi on tehty GC- MS-menetelmällä. Menetelmä on sovellettu standardista SFS-ISO Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte nro Materiaali / ottopaikka PCB-pitoisuus* [mg/kg] A1 Maali, julkisivupinnat, keltainen < 3,5 A2 Maali, ikkunanpielet, räystäspohjat, valkea < 3,5 A3 Maali, sokkelipinnat, ruskea < 3,5 * Polyklooratut bifenyylit (PCB) kongeneerien 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180 kokonaismäärä. Pysyvän jätteen kaatopaikan PCB-pitoisuuden raja-arvo on 1 mg/kg. (Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013.) Vaarallisen jätteen PCB-pitoisuuden raja-arvo on 50 mg/kg (Valtioneuvoston päätös PCB:n ja PCT:n käytön rajoittamisesta 1071/1989). Menetelmän mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) keskimäärin ± 16 %. Tulokset on ilmoitettu 2 merkitsevän numeron tarkkuudella. Näytteiden PCB-pitoisuudet* eivät ylitä vaarallisen jätteen raja-arvoa (50 mg/kg). WSP FINLAND OY Piia Manninen tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

34 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU WSP Finland Oy Janne Meriläinen RASKASMETALLIANALYYSI b/RM/16 TUTKIMUSRAPORTTI 1(1) Kohde Näytteenottopäivä Menetelmät Tulokset Opetusyksikkö, Lankilantie 19, Kalajoki (Meriläinen) Raskasmetallipitoisuudet on määritetty XRF-tekniikalla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. 1 Maali, julkisivupinnat, keltainen 2 Maali, ikkunanpielet, räystäspohjat, valkea 3 Maali, sokkelipinnat, ruskea Raskasmetalli 1, maali [mg/kg] 2, maali [mg/kg] 3, maali [mg/kg] Ylempi ohjearvo [mg/kg]* Antimoni (Sb) < 50 < 50 < Arseeni (As) 130 < 100 < Kadmium (Cd) < 20 < 20 < Koboltti (Co) < 100 < 100 < Kromi (Cr) < 100 < 100 < Kupari (Cu) < 100 < 100 < Nikkeli (Ni) < 100 < 100 < Lyijy (Pb) / 1500** Vanadiini (V) < 100 < 100 < Sinkki (Zn) Elohopea (Hg) < 5 < 5 < 5 5 * Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014, Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007. ** Suositus saumausmassan vaarallisen purkujätteen Pb-pitoisuudelle on 1500 mg/kg (Rakennustieto Oy, Ratu : PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausmassojen purku). Näytteiden raskasmetallipitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon*. WSP FINLAND OY Piia Manninen tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Heikkiläntie 7 D HELSINKI Puhelin Y-tunnus