2. Jätetyt korvausvaatimukset Lunastustoimikunnalle on jätetty seuraavat korvausvaatimukset:

Transkriptio

1 Toimitusnumero (9) Maantietoimitus Kohde: Vt12 Lahden eteläinen kehätie; LAHTI 398 Aika: kello 9.00 Paikka: Maanmittauslaitos, Lahden palvelupiste, I krs:n kokoushuone, Kirkkokatu 12 B Lahti Toimitusinsinööri: Teppo Rantanen Uskotut miehet: Jukka Ruuth ja Mette-Leena Christensen 1. Lunastustoimikunnan neuvottelukokous Lunastustoimikunta, puheenjohtajana allekirjoittanut toimitusinsinööri Teppo Rantanen sekä uskotut miehet, kokoontuivat käsittelemään toimitusmiesten päätettäviä asioita korvauksista ja korvausten hinnoittelun pääperiaatteista. 2. Jätetyt korvausvaatimukset Lunastustoimikunnalle on jätetty seuraavat korvausvaatimukset: - Maanomistajien Arviointikeskus Oy:stä Matti Äijälä asiamiehenä kiinteistöjen Konttila 9:61, Ali-Äijälä 6:139 ja tonttien 91:5 ja 147:2 osalta - kiinteistöt Rantala 4:47, tontit 145:2, 144:2 ja 144:3 (sama omistaja), Helylä 7:289, Huovilankallio 8:95 ja Reunala 6:37 3. Korvausperusteet ja korvauspäätös Toimituksen haltuunottokokouksessa on päätetty, että tässä ensimmäisen vaiheen (Ivaihe) toimituksessa käsitellään kohteiden korvauksiin (kohteen korvaus, maapohjakorvaus) liittyvät asiat. Haitan- ja vahingonkorvausasiat käsitellään myöhemmässä toisen vaiheen toimituksessa (II-vaihe). Yksityisteiden, sijoitusalueiden ja laskuojarasitteiden (yksityistie, sijoitusalue käyttöoikeudella) osalta maapohja korvataan myöhemmässä II-vaiheen toimituksessa, koska niiden sijainti ja ulottuvuus maastossa tarkentuu rakentamisen yhteydessä. Tässä vaiheessa korvauskohdeluettelosta ilmenee tarkemmat pinta-alat. Koska maanomistaja voi poistaa puuston itse (puusto jää maanomistaja omaan käyttöön) tai jättää puuston poistamisen ja myymisen tienpitäjän hoidettavaksi, puuston nykyarvoa ei tässä toimituksessa korvata. Tarvittaessa puustoon liittyvät korvausasiat käsitellään IIvaiheen toimituksessa. Korvauskohdeluettelosta ilmenee varmuuden vuoksi puuston kuutiomäärät. Kiinteistöille määrättävät yksityiskohtaiset kohteenkorvaukset ovat näkyvissä toimituskirjassa. Korvaukset on määrätty haltuunottopäivän mukaisina. Korvausten määräämisessä on käytetty seuraavia perusteita: 3.1 Yleistä, alueen kuvaus ja yleinen markkinatilanne Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuuteen kuuluu mm. valtatien 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen. Valtatie 12 on valtakunnallinen itä-länsisuuntainen päätieyhteys. Nykyisin tie kulkee Lahden keskustan ja Hollolan kunnan tiiviisti rakennetun kaupunkimaisen alueen läpi. Lahden eteläinen kehätie -hankkeessa valtatie parannetaan uudessa maastokäytävässä Soramäen ja Okeroisten välillä kaksikaistaiseksi sekä Okeroisten ja Kujalan välillä nelikaistaiseksi valtatieksi. Tielle rakennetaan tunnelit Patomäen ja Liipolan asuinalueiden

2 Toimitusnumero (9) kohdille sekä eritasoliittymät mm. Soramäkeen, Nostavalle, Okeroisiin, Launeelle ja Kujalaan. Hankkeeseen sisältyy myös siltatöitä eli uusien siltojen rakentamista ja olemassa olevien korjaus- ja levennystöitä. Lahden eteläinen kehätie on ollut vireillä olevana hankkeena ainakin jo 1970-luvulta lähtien Lahden kaupungin eri kaavarungoissa. Lisäksi hanke sijoittuu Lahden kaupungin kannalta tärkeälle maankäytölliselle alueelle. Lahden kaupunki on ilmoittanut toimituksen kestäessä, että kaupunki luovuttaa omistamansa maa-alueet korvauksetta maantietarkoituksiin. Todetaan lisäksi, että Lahden kaupunki ja Liikennevirasto ovat ko. asiasta sopineet keskinäisellä sopimuksella. 3.2 Alueen kaavoitustilanne Lahden läntisten alueiden osien yleiskaava, joka on voimassa myös toimituksen kohdealueilla, on tullut voimaan Valmistelutyö on ollut käynnissä useita vuosia. Haltuunotto on tässä toimituksessa tapahtunut loppuvuodesta Tällöin mm. uuden yleiskaavan valmistelu on ollut jo pitkällä. Lainvoimaisessa yleiskaavassa tiehankeen läheisyydessä olevat alueet on kaavoitettu mm. A-alueiksi, M-alueiksi sekä VL- ja VRalueiksi. Kaavamääräysten mukaan A tarkoittaa asuinalueita, M maa- ja metsätalousalueita sekä VL ja VR lähivirkistysalueita. Vaikka osa kaavamerkinnöistä ovat pitkälti maaja metsätalous- sekä virkistysalueita, lunastettavat alueet sijaitsevat kuitenkin Lahden kaupungin keskusta-alueen läheisyydessä. 3.3 Arvioinnin teoreettisetarvioinnin teoreettisena perusteena todetaan, että korvaustoimituksessa lähtökohtana perusteet korvauksia määrättäessä pidetään haltuunottohetken yleistä hinta- ja kustannustasoa. Jos yleinen hintataso on kohonnut haltuunottohetken jälkeen, korjataan korvaus kohonnutta hintatasoa vastaavaksi (LunL 30.3 ). Lunastuslain 29 :n mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus (lunastuskorvaus) lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Täysi korvaus tarkoittaa käyvän hinnan mukaista korvausta. Lunastuskorvaus muodostuu tässä tapauksessa kohteen korvauksesta. (LunL 29 ja 30 ). Korvausta koskevat kysymykset on tutkittava ja ratkaistava viran puolesta (LunL 41 ). Lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (kohteenkorvaus). Mikäli käypä hinta ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, arvioiminen on perustettava omaisuuden tuottoon tai siihen pantuihin kustannuksiin. Edelleen teoreettisena perusteena todetaan, että hankkeen vaikutusta ei saa ottaa huomioon maan arvoa määrättäessä eli, siltä osin kuin tien rakentaminen on korottanut tai laskenut maan arvoa, ei tällaista arvon muutosta tule ottaa huomioon korvauksia määrättäessä (LunL 31 ). Tässä tapauksessa lunastus toimeenpannaan uuden tiehankkeen rakentamisen vuoksi. Lunastuslain 31.1 :ssä tarkoittama yritys on tässä tapauksessa tiesuunnitelma ja sen toteuttaminen. Vallitsevan oikeus- ja toimituskäytännön mm. KKO:1994:15 mukaan tämä tarkoittaa sitä, että omaisuus on arvioitava sen käytön tai käyttömahdollisuuden mukaan, mitä alueella oli ennen lunastusperusteen syntyä. Maantielain 76.1 :n mukaan korvaus lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä siis haltuunoton ajankohdan (arvohetki) arvon perusteella. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon alueen tosiasiallisen maankäytön mukainen arvo haltuunoton ajankohtana sekä sen tulevaan käyttömahdollisuuteen perustuva korkeampi arvo (odotusarvo), jos sen todetaan vaikuttaneen korottavasti alueen arvoon haltuunottohetkellä. Jos yleinen hintataso on arvohetken jälkeen kohonnut, on lopullinen korvaus tai, jos ennakkokorvausta on

3 Toimitusnumero (9) määrätty, lopullisen lunastuskorvauksen ja toimituksessa määrätyn ennakkokorvauksen välinen erotus sovitettava kohonnutta hintatasoa vastaavaksi (MTL 76.2 ). 3.4 Korvausten saajat Ellei toisin ole sovittu, korvaukset määrätään sille, joka omistaa kiinteistön toimitusta lopetettaessa maantielain 78 :n mukaisesti. 3.5 Vertailukaupat Kauppa-arvomenetelmää on pidettävä ensisijaisena menetelmänä ja vasta, mikäli sitä ei voida soveltaa tai se ei johtaisi täyteen korvaukseen, on käytettävä joko tuotto- tai kustan nusarvomenetelmää (Lunastuslainsäädäntö ja korvausjärjestelmä, Kuusiniemi & Peltomaa 2000, s. 154). Lähtökohtana korvaushintojen määrittämiseen on siis lain perusteella kauppa-arvomenetelmä, jota sovelletaan kauppahintaselvitysten nojalla lunastettavien alueiden korvaushinnan selvittämiseksi Metsämaakaupat Todetaan, että metsämaapohjan osalta puhtaita maapohjakauppoja ei alueella ilmeisesti ole tehty. Pääsääntöisesti lunastus- ja korvaustoimituksissa on yleisesti käytetty ja hyväksytty, että hinnoittelu perustuu tuottoarvomenetelmän käyttöön. Puhtaan metsämaapohjan arvo mm. uusimpien Tapion summa-arvomenetelmän aputaulukoiden mukaan Häme - Uusimaa alueella on lehtomaisen kankaan yksikköhinnan osalta 680 /ha ja vastaavasti tuoreen kankaan osalta 520 /ha, kuivahkon kankaan osalta 260 /ha ja kuivan kankaan osalta 160 /ha. Maanmittauslaitoksessa tehdyn tutkimuksen Virkistyskäytön arviointi 2003 hintaselvityksessä on todettu, että metsäkiinteistöjen kauppahintoihin sisältyy useimmiten myös virkistysarvoa, joka kuuluu maapohjaan metsätalousarvon lisäksi Odotusarvo- ja raakamaa Odotusarvo on maa- ja metsätalousmaan arvon ylittävä arvo taloudellisesti tuottavamman käytön vuoksi. Odotusarvo on kuitenkin huomattavasti rakennusmaan arvoa alempi, koska kunta on käytännössä tällaisen ns. raakamaa-alueen ainoa ostaja, yksityinen omistaja ei yleensä saa maataan kaavoitettua rakennusmaaksi, ja koska detaljikaavassa raakamaasta voidaan muodostaa varsinaista rakennusmaata yleensä n %, loppuosa jää kokonaan kaavoittamatta tai kaavoitetaan tie- ja viheralueiksi. Lisäksi kaavan laatimisesta ym. alueen toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia, jotka alentavat raakamaan arvoa valmiiseen rakennuspaikkaan verrattuna. Odotusarvoa alentaa vielä se seikka, että rakentaminen tapahtuu vasta tulevaisuudessa ja arvo on laskettava diskonttaamalla odotettavissa oleva maan hinta nykyhetkeen. Raakamaalla tarkoitetaan puolestaan kaupunkimaata, joka hankitaan tai on käytettävissä asemakaavan mukaiseen rakentamiseen. Raakamaalle on odotettavissa nykyistä, tavallisesti maa- ja metsätalouskäyttöä taloudellisesti tuottavampaa käyttöä. (Kiinteistöjen Arviointikäsikirja 1991, s. 178). Lisäksi raakamaalla tarkoitetaan sellaista maa- ja metsätalouskäytössä olevaa maata, jolla ei ole merkittäviä välittömiä rakentamismahdollisuuksia, mutta jonka odotetaan sijaintinsa tai maankäytön suunnittelutilanteen perusteella tulevan lähitulevaisuudessa yhdyskuntarakentamisen piiriin ja jolle tästä aiheutuvien rakentamismahdollisuuksien odotusten vuoksi on muodostunut maa- ja metsätalousmaan arvon ylittävää odotusarvoa. Raakamaata on alue, jolla on mm: - odotusarvoa, joka perustuu käyttötarkoituksen muutokseen - asemakaava puuttuu - asemakaavan laatiminen todennäköistä lähitulevaisuudessa. (Raakamaan arviointiohje, Maanmittauslaitos 2002, Raaka-projektin loppuraportti).

4 Toimitusnumero (9) 3.6 Lahden kaupungin ja Kotikumpu Liikenneviraston tekemät kiinteistökaupat Liikennevirasto ostanut kiinteistön Metsänranta Lahden kaupunki ostanut kiinteistön Puistonsivu Lahden kaupunki ostanut kiinteistön Kuusela Lahden kaupunki ostanut kiinteistön Lisäksi Lahden kaupunki on ostanut määräalan kiinteistöstä Helylä ja kiinteistön Uusi-Rajala yksikköhintaan ~ 2,00 /m Rakennukset ja rakenteet Lainkohdat Tässä toimituksessa tiealueelle jääviä rakennuksia tai rakenteita ei ole ollut. Maantielaki 5. luku alueiden hankkiminen ja korvaukset 4. Korvauspäätös 4.1 Korvausvaatimukset Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n näkemyksen mukaan edustetut tilat sijaitsevat kaikki Lahden kaupungin Yleiskaava 2025 alueella. Luovuttajat lähtevät siitä, että tilojen alueella on vastaisesta rakentamisesta johtuvaa odotusarvoa, jos tila/tontti ei ole vielä rakennuskäytössä. Lahden maankäytön luontainen kehityssuunta on keskustasta etelään ja radan varteen keskittyen, esimerkiksi Hennalan aluetta kehitetään, mikä on lähellä nyt kyseessä olevia vielä detaljikaavoittamattomia tiloja Konttila ja Ali-Äijälä. Maanomistajien Arviointikeskus Oy yleisperusteluissaan on tutkinut Lahden kaupungin tekemät yli hehtaarin suuruiset raakamaakaupat vuosilta Elinkustannusindeksillä korjattujen hintojen keskiarvohinta on ollut 4,54 /m2 ja mediaanihinta 4,36 / m2. Erikseen on tutkittu myös lunastettavan alueen läheisyydessä kaupungin tekemien y- li hehtaarin suuruisten raakamaakohteiden kauppoja. Elinkustannusindeksillä korjattujen hintojen keskiarvohinta on ollut vastaavasti 5,59 /m2 ja mediaani 4,61 /m2. Nykyisen VT12 ja Lahden keskustan eteläpuoleisella alueella tehtyjen kauppojen indeksikorjattu yksikköhinta on ollut 3,23 /m2-13,29 /m2. Indeksikorjattu keskiarvohinta on ollut 5,59 /m2 ja mediaanihinta 4,61 /m2. Vertailukauppojen perusteella Arviointikeskuksen edustamien detaljikaava-alueen ulkopuolella sijaitsevien tilojen maapohjan yksikköhinnaksi arvioidaan noin 5 /m2. Lisäksi Lahdessa on tehty 2010-luvulla kaksi edustavaa (karsittu 2 Nastolassa tehtyä kauppaa) teollisuustontin kauppaa, joissa myyjänä on ollut muu kuin kunta. Kunnan määrittelemä teollisuustonttien yksikköhinta omille myytäville tonteille on alueella (ollut voimassa ) 18 /m2. Edellä olevien perusteella tontin yksikköhinnaksi teollisuustonttina arvioidaan 21 /m2.

5 Toimitusnumero (9) Muutamien kiinteistöjen omistajat ovat tehneet omat korvausvaatimuksensa. Niiden tarkempi yksilöinti on esitetty kohdassa Kiinteistökohtaiset päätökset ja perustelut. 4.2 Tienpitäjän vastine Tienpitäjä vastineessaan jättää kohteenkorvauksen arvioimisen lunastustoimikunnan tehtäväksi. Kasvillisuuden osalta korvauksen tulee perustua MML:n Arviointi ja Korvaukset-ohjeeseen. Muualla kuin piha-alueella kasvillisuuden katsotaan sisältyvän maapohjan arvoon, mikäli maapohja korvataan metsämaata korkeammalla hinnalla. Tienpitäjä on antanut myös kiinteistökohtaiset vastineet. 4.3 Hinnoittelun perusteet Samaan maantiehankkeeseen kuuluu myös Hollolan kunnan alueella kulkeva osuus, josta on vireillä maantietoimitus. Lunastustoimikunta ao. toimituksessa on päättänyt, että koko Hollolan kunnan osuus on odotusarvomaata (raakamaata), jonka yksikköhinta vaihtelee välillä 1,7 /m2-2,3 /m2. Lunastustoimikunta totesi Lahden osalta, että maantiehankkeen välittömässä läheisyydessä olevilla kiinteistöillä on jo sijaintinsa puolesta raakamaastatus. Näin ollen maantiealueeksi lunastettavat alueet arvioidaan haltuunottohetkellä odotusarvomaana (raakamaana), jonka yksikköhinta on 1,85 /m2; 1,95 /m2 ja 3,8 /m2 kiinteistön sijainnista riippuen. Lahden kaupungin osalta maantiehankkeen alkupäässä olevien kiinteistöjen Konttila 9:61, Ali-Äijälä 6:139 ja Reunala 6:37 luovuttamat maa-alueet arvioidaan raakamaana yksikköhintaan 3,8 /m2. Kiinteistö Rantala 4:47 arvioidaan raakamaana yksikköhintaan 1,85 /m2 Tontin luovuttama maa-alue on käytännössä ollut saman omistajan toisen tontin suoja-aluetta; arvioidaan raakamaana yksikköhintaan 1,85 /m2. Samoin tontti arvioidaan raakamaana yksikköhintaan 1,85 /m2. Huovilankallio , jonka pinta-ala on yli 2 ha, arvioidaan kaavan mukaisena kaupallisten palveluiden alueena ja rinnastaen ko. kiinteistö muuksi rakennuspaikaksi, ja jonka luovuttama maa-alue arvioidaan yksikköhintaan 9,0 /m2. Yksikköhintaa korottaa kiinteistön keskeinen sijainti ja toisaalta alentaa kiinteistön suurehko pinta-ala. Tonttien , , , , , osalta maanpäällinen omistus ei muutu millään tavalla, joten korvattavaa maapohjaa eli kohteenkorvausta ei ole. Mahdolliset hankkeesta aiheutuvat haitankorvaukset käsitellään hankkeen II-vaiheen toimituksessa Kun kohteet korvataan raakamaana, puuston odotusarvolisät sisältyvät yksikköhintaan. Arvoja määrättäessä on otettu huomioon mm. kauppahintatilastot, hinnoittelun yleisperiaatteet sekä erityisesti maantiealueeksi otettujen alueiden sijainnilliset ja laadulliset seikat. Lainkohdat Maantielaki 5. luku alueiden hankkiminen ja korvaukset 5. Kiinteistökohtaiset päätökset ja perustelut Päätös Tienpitäjä vastineessaan toteaa yleisesti, että toimituksessa on korvattava ennenaikaisesta hakkuusta aiheutunut puuston odotusarvon menetys tai taimikon menetys, jos haltuun otetulta alueelta poistettu puusto ei ole ollut hakkuukypsää. Mikäli maapohja

6 Toimitusnumero (9) korvataan odotusarvoisena, ei puuston odotusarvoa tule korvata. Kohteenkorvaukset (maapohja) jätetään lunastustoimikunnan arvioitavaksi. Korvausvaatimuksen tehneet kiinteistöt: Konttila 9:61 Maanomistajien Arviointikeskus Oy omistajan asiamiehenä vaatii maantiealuetta korvattavaksi yksikköhintaan 5,0 /m2, joka sisältää menetetyn puuston odotusarvon. Kiinteistöstä jää pieni kolmio tiealueen koillispuolelle, esitetään ensisijaisesti tilusjärjestelyä ja toissijaisesti lunastuksen laajentamista. Maapohjan osalta korvaus yleisperusteluiden mukaisesti. Korvataan maapohja raakamaana yksikköhintaan 3,8 /m2, joka sisältää menetetyn puuston odotusarvon. Ali-Äijälä 6:139 Maanomistajien Arviointikeskus Oy omistajan asiamiehenä vaatii maantiealuetta korvattavaksi yksikköhintaan 5,0 /m2, joka sisältää menetetyn puuston odotusarvon. Maapohjan osalta korvaus yleisperusteluiden mukaisesti. Korvataan maapohja raakamaana yksikköhintaan 3,8 /m2, joka sisältää menetetyn puuston odotusarvon. Reunala 6:37 Kiinteistön omistaja vaatii maantiealuetta korvattavaksi yksikköhintaan 2,5 /m2. Korvattava myös puuston ennenaikainen hakkuu. Lisäksi vaaditaan maantien toiselle puolelle jäävän kolmionmuotoisen alueen lunastamista. Maapohjan ja puuston osalta korvaus yleisperusteluiden mukaisesti. Korvataan maapohja raakamaana yksikköhintaan 3,8 /m2, joka sisältää menetetyn puuston odotusarvon. Rantala 4:47 Kiinteistön omistaja vaatii korvausta lunastettavasta maantiealueesta ja yksityistiealueeksi jäävästä alueesta yksikköhinnoilla 2,5 /m2 ja 2,0 /m2. Maapohjasta ja yksityisalueesta korvaus yleisperusteluiden mukaisesti. Korvataan lunastettava maapohja raakamaana yksikköhintaan 1,85 /m2, joka sisältää menetetyn puuston odotusarvon. Yksityistien osalta maapohja korvataan myöhemmässä II-vaiheen toimituksessa.

7 Toimitusnumero (9) Tontti 91:5 Maanomistajien Arviointikeskus Oy omistajan asiamiehenä vaatii teollisuustontin korvaamista yksikköhintaan 21,0 /m2. Korvaukseen on otettu kantaa erillisessä rakennusten korvaustoimituksessa. Ko. toimituksen vastineessa tienpitäjä toteaa, että Lahden kaupungin teollisuustonttien vyöhykehinnaston mukaan tontin arvo kyseisellä alueella on 18 /m2. Hyväksytään tienpitäjän vastineessa esitetty yksikköhinta eli teollisuustontti korvataan yksikköhintaan 18 /m. Huovilankallio Kiinteistön omistaja vaatii korvausta lunastettavasta maasta haltuunottohetken hintatasossa. Maapohjan osalta korvaus yleisperusteluiden mukaisesti. Arvioidaan kaavan mukaisena kaupallisten palveluiden alueena ja rinnastetaan ko. kiinteistö muuksi rakennuspaikaksi, joten maa-alue arvioidaan yksikköhintaan 9,0 /m2 Helylä 7:289 Maanomistaja vaatii korvausta menetettävästä suojavyöhykkeestä 500. Kohteenkorvaus yleisperusteluiden mukaisesti. Mahdollinen haittakorvaus käsitellään IIvaiheen toimituksessa. Korvataan maapohja raakamaana yksikköhintaan 1,95 /m2, joka sisältää menetetyn puuston odotusarvon. Lahden kaupunki on kuitenkin ostanut kiinteistöstä määräalan, joka käsittää lunastettavat maa-alueet. Ko. kauppakirjassa on sovittu, että ostaja saa vireillä olevassa maantietoimituksessa mahdollisesti määrättävät korvaukset. Todetaan, että Lahden kaupunki luovuttaa omistamansa maa-alueet korvauksetta maantietarkoituksiin. Mahdollinen haitta käsitellään myöhemmässä II-vaiheen toimituksessa. Tontti 147:2 Maanomistajien Arviointikeskus Oy omistajan asiamiehenä vaatii maapohjan korvaamista siten, että korvaus määräytyisi 5 % kerrostalotontin keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tontti on asemakaavassa LT-1-aluetta, tiesuunnitelman mukaan tiealueen ulottuvuus on pystysuunnassa korkeustasolle +100m (N200). Käytännössä tämän katsotaan rajoittavan kiinteistön käyttöä jonkin verran, koska tontti sijaitsee maastokartan mukaan karkeasti arvioituna korkeustasolla m. Tämän vuoksi tontille ei voi rakentaa esimerkiksi maanalaista parkkihallia tai maalämpöputkistoa. Tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta noin 170 k-m2. Yhteensä tontilla on rakennusoikeutta 2650 k-m². Tontin pinta-ala on kiinteistörekisterin mukaan 4372 m2.

8 Toimitusnumero (9) Nyt kyseessä olevan kerrostalotontin arvoksi arvioidaan noin /k-m2 x 2650 k- m2 = => / 4372 m2= 137 /m2 x 5 % = 6,85 /m m2 x 6,85 /m2 = ,75 Tienpitäjä katsoo, että maalämmön käyttöönotto tontilla olisi ilman tiehankkeen vaikutusta epätodennäköistä, eikä korvattavaa menetystä ole syntynyt. Tarvittaessa asian käsittely siirrettäisiin II-vaiheen toimitukseen. Maanalaisen parkkihallin rakentamista ohjaa rakennusjärjestys. Asemakaavassa ei ole osoitettu maantietunnelin lisäksi muuta maanalaista rakentamista. Tienpitäjä katsoo, että on erittäin todennäköistä, että tontille olisi toteutettu maanalaista pysäköintiä tiehankkeesta huolimatta. Korvattavaa menetystä ei ole aiheutunut. Tarvittaessa asian käsittely siirrettäisiin II-vaiheen toimitukseen. Vaatimusten käsittely siirretään hankkeen II-vaiheen toimitukseen. Tontit 145:2, 144:2 ja 144:3 Kiinteistön omistaja vaatii, että Liipolan tunneli estää tontin liittymisen kaukolämpöverkkoon. Vaaditaan kaukolämmön kustannussäästö korvattavaksi 25 v ajalta eli / tontti. Tontilla kaavamerkintä ma-lt-1 koskee lähes koko pinta-alaa. Kiinteistön osalta kyseinen kaavamerkintä koskee vain pientä osaa ja kiinteistön osalta kaavamerkintä kattaa vain tontin eteläosan. Tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen mukaan kaavamerkinnän ma-lt-1 alueella tieoikeuden ulottuvuus on pystysuunnassa m (N2000). Tonttien maanpinta on tasolla m. Kaukolämpöputkisto kaivetaan yleensä 0,5-1 m syvyyteen ja Liipolan alue on jo entuudestaan Lahden Energian verkon piirissä. Kaukolämpöön liittyminen ei esty Liipolan tunnelin vuoksi, joten katsotaan, ettei korvattavaa haittaa ole syntynyt. Tarvittaessa asian käsittely siirrettäisiin II-vaiheen toimitukseen. Vaatimuksen käsittely siirretään hankkeen II-vaiheen toimitukseen. Kiinteistöt, jotka eivät ole tehneet erityistä korvausvaatimusta: Rajala 7:284 Korvataan maapohja raakamaana yksikköhintaan 1,95 /m2, joka sisältää menetetyn puuston odotusarvon. 6. Korvaussopimukset 7. Lisäkorvausasiat Päätös Toimituksen tässä vaiheessa huomioon otettavia sopimuksia ei ole tehty. Lunastustoimikunta katsoo, ettei muita lunastuslain 45 :ssä tarkoitettuja asioita ole tiedossa, joten lisäkorvausten määräämisestä aiheutuvan takuun asettaminen ei ole tarpeen.

9 Toimitusnumero (9) 8. Kokouksen päättäminen Päätös Lunastustoimikunnan puheenjohtaja päätti kokouksen. Kokouksen pöytäkirja käydään läpi loppukokouksessa.