ETELÄ-SAVON KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 15/10582 Maaoikeus Raatihuoneenkatu MIKKELI M 15/5176

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 15/10582 Maaoikeus Raatihuoneenkatu MIKKELI M 15/ Valittajat Kaarlo Kalevi Teitto (Harjula ) Niilo Tapio Teiton oikeudenomistajat Raija Teitto ja Jorma Teitto (Syvämaa ) Jouko Olavi Pöyhönen (Etappi ) Tervapaunu Oy (Huoltola ) Läänin Kuljetus Oy (Kivimäki , Kujansuu , sopimus maa-aineksesta) Rudus Oy (Pataonsi , Mäntylä , Sorala ( ) Asiaan osalliset Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Erkki Inkilä (Kujansuu ) Toimitus, josta on kysymys Maantietoimitus nro Lappeenrannan kaupungissa. Asian käsittely toimituksessa

2 Toimitus on tullut vireille Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen hakemuksesta. Toimitus oli aloitettu pidetyllä toimituskokouksella. 2 Kokouksessa toimitusinsinööri oli todennut, että hakemuksen taustalla on 5. ja tehdyt "Tiesuunnitelmien hyväksymispäätökset". Toimitusinsinööri oli selostanut toimitusmenettelyä ja toimituksen etenemistä ja ilmoittanut, että toimitus suoritetaan ns. kaksivaiheisena toimituksena, jolloin ennen tien rakentamista korvataan maapohjat ja selvät muutkin korvauserät kuten esim. puuston ennenaikaisen hakkuun aiheuttamat vahingot. Myös selvät tilusjärjestelyt voidaan tehdä jo nyt kyseessä olevassa toimituksen I-vaiheessa. Tietyön valmistuttua aloitetaan ns. II-vaiheen toimitus, jossa käsitellään pääosa vahingon- ja haitankorvauksista sekä tehdään pääosa tilus- ja yksityistiejärjestelyistä. Toimitusinsinööri oli ilmoittanut, että haltuunottokatselmukset suoritetaan ja haltuunoton jälkeen kohdealueet ovat tienpitäjän hallinnassa. Toimitusinsinööri oli antanut määräajan korvausvaatimuksien esittämiselle ja ELY-keskukselle vastineen antamista varten. Toimitusinsinööri oli vielä ilmoittanut, että toimitusmiehet antavat päätöksen asiassa Toimituksen loppukokous oli pidetty edellä mainittuna aikana. Tällöin toimitusinsinööri oli selostanut yleistä kiinteistömarkkinatilannetta ja paikallista kiinteistömarkkinatilannetta. Toimituspöytäkirjan mukaan toimituskohteen ympäristössä noin 5 km:n säteellä oli kaupattu vuoden 2009 jälkeen asemakaavoittamattomalla alueella rakentamattomia: -peltoja 13 kpl hintaan e/ha keskiarvo- ja mediaanihintojen ollessa ja e/ha. Pinta-alan vaihteluväli ja keskiarvo olivat 0,7-14,7 ha ja 4,5 ha, -kuivanmaan asuinrakennuspaikkoja asemakaava-alueen ulkopuolella 13 kpl hintaan 0,16-3,5 e/m2, keskiarvo- ja mediaanihintojen ollessa 2,1 ja 2,3 e/m2. Pinta-alan vaihteluväli oli 0,2-1,9 ha ja keskiarvo 0,7 ha, -erityismaakauppoja: --raakamaata kaksi kauppaa, ostajana Lemin kunta, 0,8 e/m2 (2 ha) ja 1,3 e/m2 (5 ha), --virkistysaluetta yksi kauppa: 0,57 e/m2 (1,8 ha), ostajana Lemin kunta ja myyjänä Lappeenrannan Kuormausmiehet Oy --sora-alueita kaksi kauppaa, ostajana Lappeenrannan Kuormausmiehet Oy, 0,15 e/m2 (2 ha) ja 0,85 e/m2 (1,77 ha), --muita alueita 7 kpl hintaan 0,13-2,50 e/m2, keskiarvo- ja mediaanihintojen ollessa 1,6 ja 2,0 e/m2. Pinta-alan vaihteluväli ja keskiarvo: 0,1-0,8 ha ja 0,5 ha, -kuivanmaan lomarakennuspaikkoja kaksi kauppaa hintaan 0,62 e/m2 (0,64 ha) ja 0,62 e/m2 (0,8 ha).

3 3 -metsää 24 kauppaa hintaan e/ha keskiarvo- ja mediaanihintojen ollessa ja e/ha. Koko Lappeenrannan alueella on vastaavasti vuoden 2009 jälkeen kaupattu asemakaavoittamattomalla alueella rakentamattomia: -peltoja 42 kpl hintaan e/ha keskiarvo- ja mediaanihintojen ollessa ja e/ha. Pinta-alojen vaihteluväli ja keskiarvo olivat 1-21 ha ja 5,7 ha, -kuivanmaan asuinrakennuspaikkoja 54 kpl hintaan 0,3-53,9 e/m2, keskiarvo- ja mediaanihintojen ollessa 3,3 ja 2,2 e/m2. Pinta-alojen vaihteluväli ja keskiarvo olivat: 0,2-5,0 ha ja 0,7 ha. -erityismaakauppoja: --raakamaata 10 kpl hintaan 0,7-3,7 e/m2, keskiarvo- ja mediaanihintojen ollessa 1,6 ja 1,7 e/m2. Pinta-alojen vaihteluväli ja keskiarvo olivat: 0,4-7,4 ha ja 2,6 ha, --maa-ainesten ottoalueita tai sora-alueita 4 kpl hintaan 0,2-4,8 e/m2, keskiarvo- ja mediaanihintojen ollessa 2,4 ja 2,2 e/m2. Pinta-alojen vaihteluväli ja keskiarvo olivat 1,5-3,6 ha ja 2,2 ha, --muita rakennuspaikkoja 9 kpl hintaan 0,8-15,5 e/m2, keskiarvo- ja mediaanihintojen ollessa 3,4 ja 2,0 e/m2. Pinta-alojen vaihteluväli ja keskiarvo olivat 0,2-3,9 ha ja 0,6 ha, -kuivanmaan lomarakennuspaikkoja kaksi kauppaa hintaan 0,62 e/m2 (0,64 ha) ja 0,62 e/m2 (0,8 ha), -metsää 28 kauppaa hintaan e/ha, keskiarvo- ja mediaanihintojen ollessa ja e/ha. Pinta-alojen vaihteluväli ja keskiarvo olivat 0,9-49,3 ha ja 5,7 ha. Lunastustoimikunta oli lausunut, että ensisijaisena arviointimenetelmänä on kauppa-arvomenetelmä, jossa arvioinnin kohdetta verrataan sellaisiin vapailla markkinoilla tehtyjen kauppojen kohteisiin, joista on tiedossa kauppahintatietoja esim. Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisterissä. Mikäli arvioinnin kohde on sellainen, että sitä ei voi määrittää kauppa-arvomenetelmällä, käytetään tuottoarvomenetelmää, jossa arvo määritetään esim. pääomittamalla kohteen arvioituja tuottoja tai kustannusarvomenetelmällä, jossa arvo määritetään kohteeseen sijoitettujen kustannusten perusteella. On mahdollista, että eri menetelmiä myös yhdistellään. Korvauksia koskevassa ratkaisussaan lunastustoimikunta oli lausunut nyt maaoikeudessa kysymyksessä olevilta osiltaan muun ohella seuraavaa. Maantielain 44 :n mukainen suoja-alue on maantielain 61 :n mukaisesti merkitty toimituskartalle tiesuunnitelman mukaisena, mutta maastoon sitä ei ole merkitty. Suoja-alue merkitään kiinteistörekisteriin rasitteen tyyppisenä käyttöoikeusyksikkönä niiden kiinteistöjen kohdalle,

4 joiden alueeseen se kohdistuu. 4 Maantielain mukaan suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien lähimmän ajoradan keskilinjasta, ellei tiesuunnitelmassa sitä ole osoitettu max. 50 metriksi. Suoja-alueella ei saa pitää rakennusta ja tienpitäjällä on oikeus liikenneturvallisuuden niin vaatiessa poistaa suoja-alueelta kasvillisuutta. Tässä yhteydessä ei suoja-alueelta suoriteta korvauksia. Mikäli tienpitäjä myöhemmin esim. poistattaa puustoa suoja-alueelta, asia tulee sopia tai käsitellä korvausasiana maantielain 74 :n mukaisessa toimituksessa. Lunastuksen laajentaminen (MTL 67 ) koskee tiealueen ulkopuolelle jääviä kiinteistönosia, joille aiheutuu huomattavaa haittaa esim. tilusten pirstoutumisen seurauksena ja omistaja tai tienpitäjä vaatii lunastamista. MTL 67 :n ja sen perustelujen mukaan kiinteistönomistaja voi vaatia lunastuksen laajentamista, ellei haittaa voida olennaisesti vähentää tilusjärjestelyllä eikä hän halua haitankorvausta. Lunastaminen voisi lain perustelujen mukaan tulla kyseeseen, kun kiinteistö tai sen osa tulisi tiehankkeen johdosta käyttökelvottomaksi nykyiseen tarkoitukseensa. Toimitusmiehet olivat katsoneet, että lunastuksiin tiealueen ulkopuolelta voidaan mennä tässä ennen rakentamista olevassa toimituksen I-vaiheessa ainoastaan sovituissa tapauksissa. Sellaisia ei kuitenkaan ollut ilmennyt. Läjitysalueet ja mahdolliset työnaikaiset tieoikeudet korvataan II-vaiheen toimituksen yhteydessä kun niiden lopullinen käyttö ja laajuus ovat selvillä. Alueet pysyvät tienpitäjälle haltuunotettuina, mikä huomioidaan myös korvauksia määrättäessä. Korvausperusteista lunastustoimikunta oli nyt kysymyksessä olevilta osiltaan lausunut muun ohella seuraavaa. Tonttialueet: Tonttina korvattavien alueiden korvausarvo määritetään kauppaarvomenetelmällä, koska hintatietoja on saatavilla. Taajamien ulkopuolella vertailukaupat ovat varmimmin ns. raakatonttien kauppoja, ja jos arviointikohteena on alueita, joita on hoidettu tonttimaisina, järjestetty tieyhteyksiä ja ojituksia sekä uhrattu kustannuksia alueiden kehittämiseen raakatontista asuntotontiksi, käytetään korvaustasona toimituskäytännössä ns. hoitolisällä ryyditettyä hintaa (esim. nurmikkolisä n. 1-5 e/m2) Aiemmin esitetyn aineiston perusteella korvausten lähtötasoksi katsotaan asuin- ja lomarakennuspaikoilla 2,5 e / m2. Teollisuus- ja liiketonteilla hinnat vaihtelevat käytännössä 1,5 e /m2 ympärillä riippuen tontin sijainnista, koosta, käyttötarkoituksesta ym. laadusta.

5 Rakennusmaan odotusarvoalueet, puistot, liikennealueet: 5 Taajama-alueilla maalle muodostuu rakennusmaan odotusarvoa, joka on korkeampi kuin maa- ja metsätalousarvo. Asemakaavan voimaan tullessa tonttien arvo nousisi, mutta vaille rakennusoikeutta jäävien alueiden (puistot, liikennealueet) arvo ei laske kaavaa edeltäneestä odotusarvosta vaan noudattaa jatkossa vastaavanlaisten rakennusoikeudettomien alueiden yleistä hintakehitystä. Tämän kohteen ympäristössä oli tehty 2009 jälkeen vain kolme raakamaakauppaa pääosin Lemin puolella Iitiästä: -Tuomelanpellontien laidalta kunta on ostanut 1,8 ha hintaan 0,57 e/m2, -Mikonkujan laidalta 2 ha hintaan 0,80 e/m2 ja -Tuomelanpellontien eteläpuolelta 5 ha hintaan 1,30 e/m2. -Lisäksi Lappeenrannan kaupunki osti v ,3 ha Mikkelintien ja Selkäharjuntien risteyksen luota raakamaata tiloista ja hintaan 3 e/m2. Toimitusinsinööri oli toimituspöytäkirjassa myös selostanut aiemmissa valtatietä 6 koskeneissa maantietoimituksissa noudatettua korvauskäytäntöä. Toimitusmiehet olivat katsoneet, että tässä kohteessa ns. raakamaan odotusarvoa on lähinnä Kären kylän kohdalla ja siitä itään Lappeenrantaan päin olevalla alueella. Hinnaksi näissä kohteissa on arvioitu 1-2 e/m2. Muut alueet korvataan pääasiassa nykykäytön mukaisesti, koska taajamatoimintojen, asutuksen, rakentamisen, asemakaavan tai yleiskaavan ei katsota tukevan muunlaista korvaustasoa. Maa-ainesten ottoalueet: Koska lunastavan hankkeen vaikutusta ei lain mukaan huomioida korvausperusteena, ei esim. maaleikkauksesta saatava sora tai muu maa-aines ole automaattisesti korvattava menetys, vaikka tienpitäjä sen käyttäisikin tienrakentamiseen. Maa-aineksella pitää olla markkinakysyntää ilman lunastavaa rakentamishanketta. Lisäksi maa-aineksen ottamiseen myyntiä varten tarvitaan ottolupa tai ainakin pitää olla todennäköistä, että luvan voisi saada. Korkein odotusarvo maa-ainesten tulevaan ottoon katsotaan olevan alueilla, joilla ammattimaiset maa-ainesyrittäjät ovat hankkineet omistukseensa ottoalueita tai ovat muulla tavoin pysyväisluontoisesti sitoutuneet ottotoimintaan. Tällöin on todennäköistä, että toiminta voi tulevaisuudessa laajeta lähiympäristöönkin, jos muut olosuhteet eivät ole esteenä. Matalampi odotusarvo katsotaan olevan alueilla, joilla maanomistajalla on ottolupa ja tämä myy maa-ainesta, mutta toiminta ei ole säännöllistä ja ammattimaista.

6 Matalin odotusarvo on alueilla, joilla on vain kotitarvetoimintaa. Nyt kyseessä olevassa kohteessa tai sen läheisyydessä avattuja sorakuoppia on: -Rännikorven eteläpuolella, -Kären kylän kahden puolen, -Metsästysmajan kahden puolen V. Anosen kaupan takana, -Hurtanmaan itäpuolella, -ent. Pohjosen tasoristeyksen ja kuutostien välillä sekä -Kartiopuuta vastapäätä kuutostien eteläpuolella. Kauppahintarekisterin mukaan ko. alueista on tehty kauppaa euroaikana seuraavasti: -Kirkkomäentien laidalta Lappeenrannan Kuormausmiehet Oy oli v ostanut 2 ha:n tilan rno sora-alueena hintaan 0,15 e/m2, -Etelä-Karjalan KTK Oy oli v myynyt V. Anosen kaupan takaa maa- ja metsätalousmaana 3 ha tilasta hintaan 0,15 e/m2, -Sotkurannantien itäpuolelta oli v myyty Rudus Oy:lle 5,2 ha:n sora-alue tilasta hintaan 2,4 e/m2, -Sotkurannantien länsipuolelta Rudus Oy osti v ,2 ha:n maa-ainesten ottoalueen tiloista ja hintaan 1,7 e/m2, -Väärämäestä Lohja Rudus Oy osti v ,3 ha:n sora-alueen tilasta hintaan 2,2 e/m2 ja Rudus Oy 3,6 ha kiviainesten ottoaluetta hintaan 2,0 e/m2 samasta tilasta, -Kartiopuuta lähes vastapäätä oli v myyty 47 ha alue tiloista ja maa- ja metsätalousalueena hintaan 0,15 e/m2. Sora-aluekauppoja Lappeenrannassa ei kauppahintatilaston mukaan ollut tehty vuoden 2009 jälkeen kuin em. yksi Kirkkomäentien laidalta tilalla ja euron aikanakin vain kahdeksan. Niistä aiemmin mainitut kolme on tehty keskustan länsipuolella, kaksi Joutsenossa kuutostien laidalla hintaan 4 ja 0,4 e/m2 ja kooltaan 3,6 ja 1,8 ha ja loput kolme Rapattilassa, Ravattilassa ja Puralassa hintaan 2,3, 1,1 ja 6,3 e/m2. Kivi-/maa-aineskauppoja Lappeenrannassa on tehty euron aikana 14 kpl, joista vain em. Ruduksen 9,2 ha:n maa-aineskauppa on tehty Lappeenrannan keskustan länsipuolella. Useimmat on tehty Joutsenon Jänhiälässä hintaan 4,8 e/m2 (3,6 ha), 4,0 e/m2 (1,5 ha), 0,7 e/m2 (5,7 ha), 0,5 e/m2 (3 ha), 2 e/m2 (13,4 ha) ja 4,2 e (3,6 ha). Kiviaineskaupat on tehty Ylämaalla hintaan 3,0 e/m2 (2,2 ha), 2,5 e/m2 (0,2 ha), 0,7 e/m2 (16.3 ha) ja 0,8 e/m2 (2 ha). Kuutostien maantietoimituksessa Joutsenossa v korvattiin Jänhiälässä sora-alueita seuraavasti: -paikallisten kauppojen perusteella ammattimaisten sora-alueiden arvoksi katsottiin silloin 5 e/m2, josta ottoalueen viereiset ja potentiaaliset tulevat sora-alueet diskontattiin 15 vuoden päähän ja korvattiin 2,4 e:lla/m2, 6

7 7 -muilla ottolupa-alueilla hinta asettui välille 1-2,5 e/m2 ja -kotitarveottoalueilla 1,0 e/m2 ja niiden potentiaalisilla laajennusalueilla 0,5 e/m2. Toimitusmiehet olivat katsoneet, että maa-ainesarvon korvaamisen edellytykset täyttyvät pääsääntöisesti seuraavissa kohteissa: -Kären kylän kohdalla, -Metsästysmajan kahden puolen V. Anosen kaupan länsipuolella, -Hurtanmaan itäpuolella (Rudus) sekä -ent. Pohjosen tasoristeyksen ja kuutostien välillä. Kohteet korvataan tehtyjen maa-aineskauppojen perusteella lähtöhinnaltaan 2,5 e/m2 -hintaan. Osalla alueista on katsottu olevan tässä vaiheessa lähinnä odotusta, jolloin arvo on diskontattu esim. 10 vuoden päähän. Jos alueen odotus on arvioitu epävarmaksi on korkokantana saatettu käyttää esim. 10 %:a, jolloin 2,5 e hinta on kerrottu diskonttaustaulukosta saatavalla 0,39:llä ja näin saatu alueen päivän hinta. Maantien suoja-alue ei välttämättä aiheuta maa-ainesten oton suhteen korvattavaa menetystä. Ottoluvat annetaan yleensä suoja-alueen reunaan saakka tai kuten tämänkin toimituksen korvausvaatimusten liitteissä olevien maa-aineslupien perusteella on todettavissa, 30 m:n päähän tien reunasta, 40 m:n päähän tien keskilinjasta tai 130 m:n päähän asuinrakennuksesta. Kun vanhaa maantietä levennetään, siirtyy suoja-alue maanomistajan maalle päin. Korvattavaa menetystä ei tällöin synny, kun uuden maantiealueen syrjäyttämä vanhan suoja-alueen maapohja korvataan toimituksessa sora-/odotusarvon perusteella. Joissain tapauksissa, kun kuutostien laidan tila jää em. rajoitusten sisään, on katsottu ettei maa-aineslupaa olisi voinut edes saada vaikka nyt kyseessä olevaa kuutostiehanketta ei olisi vireilläkään. Maksettaville korvauksille lasketaan 6 %:n vuotuinen korko haltuunottohetken sijaan hakijan suostumuksella sitä aiemmasta alkukokouksen ajankohdasta lukien (MTL 79 ), edunvalvontakustannuksia lukuunottamatta, joille korkoa ei lain mukaan makseta (LunL 95 ). Lunastustoimikunta oli lausunut tilakohtaisista korvauksista seuraavaa siltä osin kuin niistä maaoikeudessa on kyse. Harjula ja Syvämaa Harjulan tilan tienlaitakaistaleen lunastusvaatimuksesta on Ely-keskus todennut vastineessaan "Tienpitoviranomainen ei lunasta tiealueen ulkopuolisia tilanosia, vaan esittää tarpeen vaatiessa tehtäväksi mahdollisia tilusjärjestelyitä. Selkeät tilusjärjestelyt, jotka ovat ratkaistavissa jo nyt ennen tien rakentamista, voidaan tehdä tässä I-vaiheen toimituksessa. Muutoin tilusjärjestelyt jäävät II-vaiheen toimitukseen, joka tehdään tien valmistumisen jälkeen."

8 -toimitusmiehet katsovat oikeaksi palata asiaan toimituksen II-vaiheessa, joko tilusjärjestelyn, korvaamisen tai lunastuksen merkeissä, -maapohjan osalta kaistaleen naapurissa on Rudus Oy v ostanut 6,9 ha sora- ja kiviainesten ottoaluetta tilasta päivän hintana noin 0,4 e/m2-hintaan ja Saimaan Trukkityö Oy ,2 ha:n sora-alueen tilasta päivän hintana noin 3,6 e/m2-hintaan, -nyt lunastettava kaistale katsottiin oikeaksi hinnoitella pääosin metsätalousalueena toimitusmiesten katsoessa, ettei Väärämäenkorven länsipuolelle olisi mahdollista saada maa-aineslupaa nykyisen maantien läheisyyden takia, -Väärämäenkorven kohdalla sekä kuutostien pohjoispuolen palstalla katsotaan olevan pienin osin kotitarvesoramahdollisuutta, jonka takia metsätalousmaan hintaa on korotettu noin kolmanneksella, mutta korven itäpuolella arvon katsotaan muodostuvan pelkästä metsätalousmaasta, -alle 0,5 ha:n erillispalsta tilan Uusitalo 5-2 naapurissa. Tilusjärjestely voidaan suorittaa kun osapuolet sopivat ehdoista. Tässä vaiheessa asia jää II-vaiheen toimitukseen, -Törön tilan 1-7 viereisen yksityistien siirtoon rajalle ei toimitusmiehillä ole toimivaltaa, vaan asian on ratkaistu tiesuunnitelmassa. -Syvämaa tilan osalta em. tilan naapurissa olevat tilukset katsottiin oikeaksi hinnoitella samoin kuin tilalla 1-13 eli pienin osin odotusarvoisina maina ja muut metsätalousmaana ns. Tapion taulukkohinnoilla, koska alueiden katsottiin olevan niin lähellä, alle 40 m, nykyisen valtatien keskilinjaa, ettei sinne olisi saanut maa-aineslupaa, -metsäalueen pirstoutumisen mahdollisiin haittoihin ja vahinkoihin palataan toimituksen II-vaiheessa, -työnaikainen tieoikeus korvataan II-vaiheessa, mutta laskuoja jo nyt. 8 Etappi kiinteistö on v vaihtanut omistajaa maa- ja metsätalousmaana päivän hintana noin 0,30 e/m2-hintaan, -edellisen kerran kiinteistö vaihtoi omistajaa v.1985 muuna rakennuspaikkana päivän hintana noin 6,4 e/m2-hintaan, -nyt sen arvon katsotaan muodostuvan metsätalousmaasta. Sorala , Korpi , Pataonsi ja Mäntylä , 1-25:ssä vuokramies 2021 loppuun asti -Soralan tilan Rudus Oy on v ostanut kiviainesten ottoalueena päivän hintana noin 2,5 e/m2-hintaan, edellisen kerran tilukset vaihtoivat

9 9 omistajaa v sora-alueena päivän hintana noin 3,6 e/m2-hintaan, -Ruduksella on kymmenen vuoden maa-aineslupa tilalla vuodesta 2013 lähtien, --paikallinen hintataso huomioiden noin 400 m2:n lunastusalueen käyväksi arvoksi katsottiin em. 2,5 e/m2. --Soralan tilan haitat ja vahingot, myös sisäisten liikennejärjestelyjen osalta katsotaan rakentamisen jälkeisessä toimituksen II-vaiheessa. -osin vuokramaana olevan Korpi tilan osalta: -korvaus määrätään metsäkorvauksena tilan omistajalle. -Pataonsi tilalta --tilukset ovat vaihtaneet omistajaa v maa-ainesten ottoalueena päivän hintana noin 2 e/m2-hintaan, --Ruduksella on kymmenen vuoden maa-aineslupa tilalla vuodesta 2006 lähtien, --noin 8 ha:n palstasta on ilmakuvan perusteella soranottoaluetta noin 0,8 ha noin 70 m:n päässä tulevan tiealueen reunasta, --maantien suoja-alueen pinta-ala tilan kohdalla on lisäksi noin 0,37 ha, joka tilalla tosin on jo arviolta puoliksi ennestäänkin nykyisen kuutostien laidalla. Korvattavaa menetystä ei tällöin uudesta suoja-alueesta katsota syntyvän, kun uuden maantiealueen syrjäyttämä vanhan suoja-alueen maapohja korvataan toimituksessa sora-arvon perusteella, --paikallinen hintataso huomioiden noin 1 ha:n lunastusalueen käyväksi arvoksi katsottiin em. 2,5 e/m2. -Mäntylä tilalta --tilukset ovat viimeksi vaihtaneet omistajaa v sora-alueena päivän hintana noin 2,7 e/m2-hintaan, --Ruduksella on kymmenen vuoden maa-aineslupa tilalla vuodesta 2008 lähtien, --noin 5 ha:n tilasta on soranottoaluetta noin 0,1 ha noin 50 m:n päässä tulevan tiealueen reunasta, --maantien suoja-alueen pinta-ala on lisäksi n. 0,14 ha, joka tilalla on tosin jo ennestään nykyisen kuutostien laidalla, eikä siten anna aihetta erilliseen korvaamiseen sen vain siirtyessä lunastusalueen verran lähemmäksi tilan takarajaa, --paikallinen hintataso huomioiden noin 0,9 ha:n lunastusalueen käyväksi arvoksi katsottiin em. 2,5 e/m2 kuten edellä Pataonsi -tilankin kohdalla. -Liiketoiminnalle mahdollisesti aiheutuviin tappioihin palataan tarvittaessa toimituksen II-vaiheessa. Kivimäki tilan 1,2 ha:n alasta noin 0,26 ha on jäämässä maantiehen ja yksityistiehen, -tilalla on sorakuoppa, jonka etelä- ja länsireunaa lunastus koskee, -tilukset ovat vaihtaneet omistajaa v sora-alueena hintaan 11,33 mk/m2 eli päivän hintana noin hintaan 2,6 e/m2,

10 10 -tilalle on myönnetty maa-aineslupa v kymmeneksi vuodeksi keskimääräisellä ottomäärällä k-m3/v eli nyt kyseessä olevan tilan osalta noin k-m3 ja maaneliötä kohden laskettuna noin 7 m3:lla maa-ainesta/m2. Hakijan mukaan tiehankkeen takia maa-aineksesta jää hyödyntämättä m3 ktr (kiintoteoreettinen kuutiometri) eli noin 1,7 % alkuperäisestä, -kun lunastettava ala korvataan metsämaana sekä lisäksi hyödyntämättä jäävä sora, joka vastaa noin 210 m2:n iskemätöntä 7 m:n sora-aluetta ja se hinnoitellaan paikalliseen käypään hintaan 2,5 e/m2, päästään toimitusmiesten näkemyksen mukaan menetykset kattavaan korvaukseen, Kujansuu tilan noin 11,7 ha:n palstasta on jäämässä tiehen noin 1,5 ha, -tilalla on sorakuoppa noin 0,77 ha:n osalla lunastettavaa aluetta, -maanomistajan mukaan ottoalueen haltijana on Läänin Kuljetus Oy, -tilusten läheisyydessä muutaman sadan metrin säteellä on muutama asuinrakennuspaikka, -alueen arvoksi ilman maa-ainesluvan haltijalleen suomia oikeuksia toimitusmiehet katsovat lupa-alueen ulkopuolisin osin muodostuvan osin lupa-alueen läheisyyden takia metsätalousmaasta ja osin odotuksesta maa- ja metsätalousmaata arvokkaammasta käytöstä. Odotusarvoalue hinnoitellaan vajaaseen puoleen tontin hinnasta eli 1 e/m2, -lupa-alue katsotaan oikeaksi hinnoitella metsätalousmaana kun sora korvataan luvan haltijalle. -tilan omistaja on vaatinut oikeutta liittymään Y26A ja erinäisiä järjestelyjä kulkuoikeuden saamiseksi tilalta Harjula rno pohjoiseen em. liittymän kautta uudelle maantielle M1. Toimitusmiehillä ei ole toimivaltaa vahvistettuun tiesuunnitelmaan. Kujansuu rno / M1, vuokramies: -tilan noin 11,7 ha:n palstasta on jäämässä tiehen noin 1,5 ha, -tilalla on sorakuoppa noin 0,77 ha:n osalla lunastettavaa aluetta, -maanomistajan mukaan ottoalueen haltijana on Läänin Kuljetus Oy, -haltijan massalaskennan mukaan hankkeen johdosta jää hyödyntämättä m3 ktr hiekkaa, -toimitusmiesten näkemyksen mukaan, kuten aiemminkin Kivimäen tilan kohdalla, määrä vastaa 7 m:n keskisyvyyden mukaan noin m2:n iskemätöntä hiekka-aluetta, -kun se hinnoitellaan paikalliseen käypään sora-alueen hintaan 2,5 e/m2, tulevat haltijan menetykset korvatuiksi, Huoltola tilasta lunastetaan maantiealueeksi 355 m2 ja lopulle tilan jakeluaseman sisältävää 0,98 ha:n palstaa on suunnitelmassa merkitty läjitysalue rakentamisen ajaksi. Koko kyseinen palsta on otettu

11 11 tienpitäjän haltuun helmikuussa 2015, -pääsäännön mukaisesti haitat ja vahingot sekä myös läjitysalueiden korvaukset käsitellään vasta rakentamisen jälkeisessä II-vaiheen toimituksessa tilanteen selkiydyttyä, korkoineen, jos toisinkaan osapuolet eivät sovi. Niin siis myös tässä tapauksessa kun toisinkaan ei ole sovittu, -omistusoikeudella lunastettavalle noin kolmen aarin alueelle toimitusmiehet määräävät korvauksen kuten kohdetta viimeksikin v korvattaessa määrättiin: 5 e/m2. Huomioiden maaliskuussa Taavetissa Rantsilanmäelle huoltoasemille määrätyt maapohjakorvaukset 4,5 ja 5 e/m2 nyt korvattavan alueen hintaan ei lasketa aiemman toimituksen vuoden 2012 indeksikorjausta, mutta kylläkin käytetyn asfaltin hinta 5 e/m2 (260 m2) vuokramiehelle. Hinta perustuu Arviointi ja korvaukset tietovaraston mukaiselle uuden, raskaan liikenteen kestävän ja routimattoman pohjamaan päälle rakennettuun arvonlisäverolliseen yksikköhintaan 26 e/m2 sitä iän perusteella kuolettamalla, VAATIMUKSET JA ASIAN KÄSITTELY MAAOIKEUDESSA Valitukset Kaarlo Kalevi Teitto (Harjula ) Vaatimukset 1. Valtatien suoja-alueen leveydeksi on määrättävä 20 metriä. 2. Suoja-alueesta aiheutuva haitta on korvattava hiekkamaalla sen käypään hintaan 5 euroa neliömetriltä ja muilla alueilla metsämaan osalta 80 prosentilla metsän ja taimikon hinnasta. 3. Lunastettujen alueiden pinta-ala on laskettava siten, että tien pientareiden leveytenä pidetään yhtä metriä. 4. Toimituksessa yksityistien käyttöoikeuden saaneiden kiinteistöjen on lunastettava tieosuus ja suoritettava korvaus käyttöoikeudesta. 5. Hiekka-alueen neliömetrihinnaksi on määrättävä viisi euroa ja kalliopohja on korvattava käyvän hinnan mukaan kahdella eurolla neliömetriltä, jolloin korvaukseksi muodostuu seitsemän euroa neliömetriltä. 6. Valtatien eteläpuoleisen hiekkakuopan viereisen maakaistaleen korvaus on käsiteltävä tässä yhteydessä. 7. Taimikot puustoineen, puuston odotusarvoineen ja maapohjineen on korvattava yksikköhinnalla kaksi euroa neliömetriltä (0,2 euroa/m2 + maapohja laskelmien mukaan). 8. ELY-keskus on velvoitettava korvaamaan muutoksenhakijan

12 12 oikeudenkäyntikulut maaoikeudessa yhteensä eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen sekä vielä Kalevi Teiton asianosaiskulut 80 eurolla (2 x päiväraha). Perusteet 2. Käytännössä tienpitäjä hallitsee suoja-aluetta. Tienpitäjällä on oikeus päättää puuston ja kasvillisuuden poistosta. Suoja-alue rajoittaa omistajan oikeutta, esimerkiksi hiekkaa alueelta ei voida myydä. Suoja-alueesta aiheutuvat haitat vaikuttavat tulevaisuudessa metsän myyntihintaan alentavasti. Ennen nykyisen valtatien rakentamista kiinteistön Harjula metsä- ja hiekka-alue oli 30 hehtaaria. Nykyistä tietä varten pakkolunastettiin 10 hehtaaria, ja jos tie- ja suoja-alueeseen menee taas 10 hehtaaria, jää metsä- ja hiekkamaata vain kolmannes jäljelle. 5. Lunastustoimikunta on määrännyt hiekka-alueiden korvauksen neliöhinnan eikä kuutiometrihinnan mukaan. Maastotutkimuksessa selviäisi hiekkakerrosten paksuuden erilaisuudet. Lappeenrannan kuormausmestareiden sora-alueen neliöhinta on 0,85 euroa. Aikoinaan muutoksenhakijan omistaman ja sen viereisen alueen yksikköhinnat olivat 0,4 ja 3,6 euroa. Neliöhinnoista on nähtävissä, että hiekkakerroksen paksuus on ratkaiseva tekijä, jonka perusteella neliömetrihinta määräytyy. Maa-ainesten ottoon olisi saatavissa maa-aineslupa, jonka vuoksi korvauksen tulisi olla 5 euroa neliömetriltä. Joka tapauksessa alueen maa-aineksia voitaisiin käyttää kotitarveottoon. 7. Taimikoiden osalta menetykset tulee korvata täysimääräisesti maapohjan lisäksi. Metsänhoidolliset kustannukset, kuten äestys, taimet, istutus ja raivaus ovat kustannuksia, joille ei saada tuottoja. Metsän uudistuskustannukset ovat noin euroa hehtaarilta ilman arvonlisäveroa. Taimiston kustannuksille, puuston odotusarvolle ja maapohjalle on määrättävä täysi korvaus. 8. Muutoksenhakija on muun ohella ikänsä vuoksi joutunut käyttämään avustajaa valituksen laadinnassa. Tämä on edellyttänyt avustajan käymistä Lappeenrannassa. Niilo Tapio Teiton oikeudenomistajat Raija Teitto ja Jorma Teitto (Syvämaa ) Vaatimukset 2. Suoja-alueesta aiheutuva haitta on korvattava hiekkamaalla sen käypään hintaan 5 /m2 ja muilla alueilla metsämaan käypään hintaan. 4. ja 5. Kiinteistöstä valtatien pohjoispuolella oleva osa on käsiteltävä hiekkamaana ja määrättävä korvaus sen arvon mukaisesti. Tällöin hiekka-alueen neliömetrihinnaksi on määrättävä viisi euroa ja kalliopohja

13 13 on korvattava käyvän hinnan mukaan, joka on kaksi euroa neliömetriltä. 7. Mikäli korvausta ei määrätä hiekka-alueena, on taimikot puustoineen, puuston odotusarvoineen korvattava yksikköhinnalla 0,20 euroa neliömetriltä. Maapohja on korvattava kuten toimituksessa. 8. Määrättävälle korotukselle indeksikorjauksineen on maksettava maantielain mukainen 6 prosentin vuotuiskorko lukien maksupäivään asti. 9. ELY-keskus on velvoitettava korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut maaoikeudessa 5.013,48 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen. Perusteet Perusteet kuten edellä kiinteistön Harjula kohdalla. Ensisijaisesti korvaus lunastettavasta alueesta on määrättävä hiekka-/sora-alueena, koska alueelle olisi ollut saatavissa maa-aineslupa. Toissijaisesti korvaus on määrättävä maa-ainesten kotitarveottoon soveltuvana alueena ja viimesijaisesti metsämaana. Jouko Olavi Pöyhönen (Etappi ) Vaatimukset 1. Ensisijaisesti maapohjakorvaus on korotettava yksikköhintaan 2,50 euroa neliömetriltä eli euroon. 2. Toissijaisesti maapohjakorvaus on korotettava yksikköhintaan 1,50 euroa neliömetriltä eli euroon. 3. Määrättävää korotusta on tarkistettava yleisen hintatason nousua vastaavasti maantielain mukaisesti haltuunottohetkestä lukien. 4. Määrättävälle korotukselle kohdan 3 mukaisine indeksikorjauksineen on maksettava maantielain mukainen 6 prosentin vuotuiskorko haltuunotosta lukien maksupäivään asti. 5. Lunastaja on velvoitettava korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut maaoikeudessa täysimääräisesti 632,40 eurolla. Perusteet 1. Kyseessä on rakennuspaikaksi muodostettu ja hankittu alue. Muutoksenhakija on hankkinut sen öljy-yhtiöltä tarkoituksenaan itsekin rakentaa tontille polttoaineiden jakeluasema tai vaihtoehtoisesti teollisuus-/varastorakennus. Jo vuonna 1985 kohteesta on maksettu yli 6 euroa neliömetriltä huoltoaseman tonttina. Maanomistaja ei asu eikä omista enempää metsäalueita paikkakunnalla,

14 joten puheena olevan suuruisen kohteen hankkiminen metsätalouskäyttöön ei olisi ollut tarkoituksenmukaista. 14 Ennen nyt puheena olevaa toimitusta tontille on ollut kulkuyhteys valtatieltä vanhaa päällystettyä tiepohjaa pitkin. Tontille olisi voitu rakentaa asuinrakennus, minkä mukaisen toimituksessa noudatetun hinnoittelun mukaan ensisijainen vaatimus on esitetty. 2. Vaihtoehtoisesti kohdetta olisi voitu käyttää teollisuus- tai varastotonttina, minkä mukaisen toimituksessa noudatetun hinnoittelun mukaan toissijainen vaatimus on esitetty. Vähintään kohteen arvoksi on katsottava sen arvo odotusarvomaana, jonka arvo toimitusratkaisun mukaan on 1-2 euroa neliömetriltä. Tervapaunu Oy (Huoltola ) Vaatimukset 1. Kiinteistö Huoltola on lunastettava kokonaisuudessaan, jolloin korvaukseksi on määrättävä euroa, joka vastaa maapohjan arvoa 6 /m2. 2. Vuokratulon menetys ajalta on korvattava eurolla. 3. Vuokratulon menetys seuraavilta viideltä vuodelta on korvattava eurolla (= /v). 4. kiinteistöllä sijaitseva parakki on korvattava eurolla. 5. ELY-keskuksen on korvattava muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut maaoikeudessa eurolla. Perusteet Kiinteistön Huoltola omistaa Tervapaunu Oy ja huoltoasematontti on vuokrattu Neste Markkinointi Oy:lle jakeluasemakäyttöön. Tontilla on ollut keskeytymätöntä huoltamo- ja jakeluasematoimintaa lähtien päivätyssä ja asti voimassa olevassa vuokrasopimuksessa tontin vuosivuokraksi sovittiin euroa. Vuokra on sidottu indeksiin ja vuokra on ollut vuonna 2015 noin euroa. Neste Markkinointi Oy ei ole sanonut vuokrasopimusta irti vuokrasopimuksessa mainitulla tavalla. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on myöntänyt toistaiseksi voimassaolevan ympäristöluvan jakeluasemalle. Neste Markkinointi Oy:n ilmaisema tahto jatkaa jakeluaseman toimintaa niin pitkään kuin se on tiehankkeesta johtuen mahdollista, ja tontin vuokrahinnan positiivinen kehitys puoltavat sitä, että aseman toiminta on ollut liiketaloudellisesti kannattavaa ja jakeluasematoiminta jatkuisi edelleen ilman tiehankkeesta suoraan aiheutuvia muutoksia. Yhtiö on jo irtisanonut vuokrasopimuksen.

15 Tienpitäjä on velvollinen korvaamaan tiehankkeesta aiheutuvat erityismaan menetykset. Läjitysalue olisi ollut toteutettavissa esimerkiksi valtatien eteläpuolella olevaa rakentamatonta muutoksenhakijan tonttia käyttäen. Jakeluasema olisi voinut jatkaa toimintaansa keskeytymättä ainakin tiehankkeen ajan. Tiehankkeeseen liittyvä läjitysaluekäyttö ja työmaan valmistumisen jälkeinen tontin liittymien poistaminen estävät jakeluaseman toiminnan jatkamisen tiehankkeen valmistuttua. Maaoikeuden tuomiossa 07/1879 kysymyksessä olevat maa-alueet on luokiteltu erityismaiksi. Aiemmin lunastettujen alueiden lisäksi nyt käynnissä olevassa lunastusvaiheessa lunastetaan kolme palstaa ja kaksi palstaa läjitysalueeksi ja lopullisessa toimituksessa neljä palstaa ja muodostetaan neljä läjitysaluetta. Lunastuksilla katkaistaan kokonaan liittymät valtatieltä tontille, jonka vuoksi jakeluaseman toiminta on pakko lopettaa. Korvausvaatimus tulee käsitellä nyt, ja korvaukset suorittaa jo käsittelyn tässä vaiheessa, sillä muutoksenhakijan toimintaedellytykset ovat riippuvaisia jakeluasematontin vuokratuloista. Yhtiön vuoden 2014 tuloslaskelman mukaan 70 % yhtiön tuloista perustui em. vuokratuottoihin. Yhtiö menettää pääosan tuotoistaan, mutta yhtiön taloudelliset velvoitteet eivät kuitenkaan pääty. Mikäli vuokratuottojen menetykset korvataan vasta lunastusmenettelyn toisessa vaiheessa, yhtiön toimintaedellytykset ehtivät pahimmassa tapauksessa päättyä kokonaan. Kiinteistöllä ei muuttuneessa tilanteessa ole edes vakuusarvoa. Huoltoasema tuli purkaa mennessä. 15 Läänin Kuljetus Oy (Kivimäki , Kujansuu , sopimus maa-aineksesta) Vaatimukset 1. Hiekasta määrätty korvaus on korotettava ,40 euroon. 2. ELY-keskuksen on korvattava muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut maaoikeudessa eurolla. Perusteet Yhtiö on ostanut viereisen tilan Kivimäki vuonna 1996 hiekan myyntiä varten. Toiminnan jatkamiseksi yhtiö on tehnyt vuonna 2007 maa-aineksen myyntisopimuksen Erkki ja Raini Inkilän kanssa tilasta Kujansuu, jolloin maa-aineslupa on siirtynyt muutoksenhakijalle kaikkine velvoitteineen. Sopimuksen mukaan sitä allekirjoitettaessa on maksettu hiekkatonnia vastaava rahasumma. Vuosittain on maksettu vähintään hiekkatonnia vastaava määrä. Tällä hetkellä maksettava määrä on 0,66 euroa tonnilta. Maantiealueelle jää massalaskennan perusteella m3ktr hyödyntämätöntä hiekkaa. Yksi kuutio penkassa vastaa noin 1,85 tonnia hiekkaa. Pelkästään Erkki Inkilälle muutoksenhakija maksaa euroa korvausta hiekasta. Hiekan myyntihinta on 2 euroa tonnilta.

16 16 Korvausvaatimus on: m3ktr x 1,85 tn/m3ktr x 2 /tn = ,40. Alueen suurimman hiekan myyjän Rudus Oy:n hinta läheisellä sorakuopalla on 3,30 euroa tonnilta pienasiakkaille. Rudus Oy (Pataonsi , Mäntylä , Sorala ) Vaatimukset 1. Ensisijaisesti maapohjakorvaus on korotettava maa-ainesalueiden osalta yksikköhintaan 6,00 euroa neliömetriltä eli tiloittain Pataonsi 9915 m2 x 6 /m2 = ,00 Mäntylä 8710 m2 x 6 /m2 = ,00 Sorala 385 m2 x 6 /m2 = 2.310,00 2. Toissijaisesti maapohjakorvaus on korotettava maa-ainesalueiden osalta yksikköhintaan 4,70 euroa neliömetriltä eli tiloittain Pataonsi 9915 m2 x 4,70 /m2 = ,50 Mäntylä 8710 m2 x 4,70 /m2 = ,00 Sorala 385 m2 x 4,70 /m2 = 1.809,50 3. Vaihtoehtoisesti määrätyn kohteenkorvauksen on katsottava koskevan yksinomaan maapohjaa, ja maa-aineksen myyntimahdollisuuksien estymisestä aiheutuvat haitat ja vahingot korvataan rakentamisen jälkeen pidettävässä 2-vaiheen toimituksessa. 4. Määrättävää korotusta on tarkistettava yleisen hintatason nousua vastaavasti maantielain mukaisesti lukien. 5. Määrättävälle korotukselle kohdan 4 mukaisine indeksikorjauksineen on maksettava maantielain mukainen 6 prosentin vuotuiskorko lukien maksupäivään asti. 6. ELY-keskus on velvoitettava korvaamaan muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut maaoikeudessa täysimääräisesti 2.930,44 (ei sis. alv) eurolla. Perusteet 1. Kuten muutoksenhakija jo korvausvaatimuksessaan esitti, arvioitiin samaa tiehanketta koskevassa maantietoimituksessa nro Joutsenossa ammattimaisten kiviainesliiketoimintaa harjoittavien yritysten sora-alueiden arvoksi 5 /m2. Maanrakennuskustannusindeksi on noussut yli 20 prosenttia, joten on perusteltua korottaa yllä olevaa hinnoittelua vähintään 20 prosentilla.

17 Päinvastoin kuin toimituksessa nro , jossa tarkasteltiin ottoalueisiin rajoittuvia potentiaalisia kohteita, nyt puheena olevilla tiloilla on haltuunottohetkellä ollut asianmukaiset ottoluvat, jolloin nyt tarkasteltavassa toimituksessa tehty pääomitus ei ole ollut perusteltua. 2. Mikäli katsotaan, että pääomitus on perusteltua, on se tehtävä maanmittaustoimituksissa vakiintuneen 5 prosentin korkokannan ja tilojen Pataonsi, Mäntylä ja Sorala haltuunottohetkellä (ja edelleen) voimassa olleiden maa-aineslupien 10 vuoden keston mukaisesti. Voidaan arvioida, että maa-ainesta otetaan tasaisesti kokonaisuudessaan koko luvan voimassaoloajan. Tällöin pääomitus on perusteltua tehdä jakson puoliväliin eli 5 vuoden päähän. Tätä vastaava 5 prosentin laskentakorkokannan mukainen pääomituskerroin on 0,7835. Näin pääomitetuksi yksikköhinnaksi saadaan 4,70 /m2. 3. Toimituspöytäkirjan sivulla 12 olevan otsikon Maapohjakorvaukset mukaisesti muutoksenhakija katsoo, että toimituksessa määrätty korvaus koskee vain maapohjaa, ja että kaikki muut korvaukset käsitellään rakentamisen jälkeen pidettävässä toimituksessa. 17 Vastaus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vaatimukset 1. Valitukset on hylättävä. Toimitusratkaisut tulee pysyttää voimassa. 2. Valituksen tehneet kiinteistönomistajat on velvoitettava korvaamaan ELY-keskuksen oikeudenkäyntikulut maaoikeudessa kukin erikseen 300 eurolla. Perusteet Maantietoimituksissa on vuosien aikana syntynyt vakiokäytäntö mm. maapohjakorvausten arvioinnissa. Maapohja arvioidaan pääsääntöisesti haltuunottohetken mukaisen käyttömuodon perusteella: metsämaata, viljeltyä maata, tonttia, jne. Niillä alueilla, joilla voi tulevaisuudessa olla muuta käyttömuotoa, esim. taajamien laajentuminen, on se otettu huomioon maapohjan arvoa kohottavana tekijänä eli ns. odotusarvona. Näin on tehty myös nyt kyseessä olevassa maantietoimituksessa. Lunastustoimikunta on tehnyt varsin kattavan selvityksen maapohjan hinnoittelussa selvittämällä yleistä ja paikallista markkinatilannetta sekä tutkimalla myös valtakunnallista kiinteistöjen kauppahintatilastoja ja kaavoituksen. Toimituksessa on kyse I-vaiheen maantietoimituksesta, jossa käsitellään omaisuuden korvaukset. Mahdolliset haitan-, vahingon- tms. korvaukset käsitellään maantien parantamisen jälkeen pidettävässä II-vaiheen toimituksessa, jolloin nämä asiat ovat vasta todettavissa.

18 18 Vastaus kiinteistöittäin 1. Harjula ja Syvämaa Maantien suoja-alue on hyväksytyn tiesuunnitelman mukaan 50 metriä. Suoja-alue jää edelleenkin kiinteistöön, jota kiinteistönomistaja voi hyödyntää haluamallaan tavalla. Tietenkin tulee huomioida muu lainsäädäntö. Vaikka maantielaki salliikin liikenneturvallisuuden niin vaatiessa, ei tienpitäjä tai tienpitoviranomainen todellakaan poista suoja-alueelta kasvillisuutta tai muuta omaisuutta ilman kiinteistönomistajan kuulemista. Mitään korvattavaa vahinkoa ei suoja-alueen osalta tässä toimituksessa ole syntynyt. Nykyinen tiealue on aiemmissa toimituksissa laillistunut ja merkitty myös maastoon. Tiealueen määrittämisessä on noudatettu aina voimassa olevaa lakia (Yleistielaki tai Maantielaki). Nyt voimassa olevan maantielain mukaan maantiealue ulottuu kahden metrin etäisyydelle ojan tai, missä ojaa ei ole, tieluiskan tai leikkauksen ulkosyrjästä. Sama mitta aiemmassa laissa oli yksi metri. Mitään korvaamatta jäänyttä aluetta ei jää, sillä lunastukset noudattavat olemassa olevia kiinteistöjen rajoja. Tiesuunnitelmassa osoitetut yksityistiet korvataan tienpitäjän kustannuksella. Näihin teihin tarvittavat käyttö- ja rasiteoikeudet ratkaistaan myöhemmässä II-vaiheen toimituksessa. Maantietoimituksissa maa-alueet korvataan pinta-alakorvauksina neliöhintoina. On mahdottomuus tiesuunnitelman mukaan saada tarkkoja leikattavien maa-ainesten kuutio- tai tonnimääriä. Tilusjärjestelyt on jätetty II-vaiheen toimitukseen. Varsinkin näin isossa hankkeessa tien rakentamisen aikana tulee aina esiin muutostarpeita, jolloin lopullinen tiealue on määritettävissä vasta tien valmistumisen jälkeen. Niin myös tässä tapauksessa tilusjärjestely on jätetty myöhempään II-vaiheen toimitukseen. Tienpitoviranomaisen näkemyksen mukaan maapohja ja kasvillisuus on korvattu oikein perustein. Samoin II-vaiheen toimitukseen on jätetty myös haitan- ja vahingonkorvaukset, koska ne voidaan todeta vasta rakentamisen jälkeen. 2. Etappi Maaoikeudelle tehdyssä vaatimuksessa on esitetty vaihtoehtoja maapohjakorvaukseen. Mitään selkeää yhtä vaadetta ei siis ole esitetty. Tienpitoviranomainen on toimituksessa hyväksynyt lunastustoimikunnan

19 tekemän päätöksen. 19 Toimituksen pöytäkirjassa sanotaan, että kiinteistö oli vaihtanut omistajaa vuonna 1985 muuna rakennuspaikkana ja että kiinteistö on vuonna 2000 vaihtanut omistajaa maa- ja metsätalousmaana päivän hintaan 0,30 /m2. Tienpitoviranomaisen näkemyksen mukaan lunastustoimikunta on määrännyt korvauksen oikein perustein. Korvaukset määrätään haltuunoton ajankohdan mukaisen maankäytön mukaan eikä sellaisena mitä se ehkä joskus tulevaisuudessa voisi olla. Tässä tapauksessa on ollut lähes 15 vuotta aikaa rakentaa vaatimuksissa esitettyjä rakennuksia. 3. Kujansuu Tienpitoviranomainen on hyväksynyt toimituksessa lunastustoimikunnan päätöksen. Korvaukset käsitellään maantietoimituksissa neliöhinnalla. 4. Huoltola Kiinteistöstä lunastettiin edellisen kerran tiealuetta maatietoimituksessa , jonka loppukokous oli ja johon päätökseen myös kiinteistönomistaja tyytyi. Nyt kyseessä olevassa toimituksessa korvaus tiealueesta on määrätty samalla neliöhinnalla. Mitään näyttöä ei ole osoitettu sille, että neliöhinta olisi noussut vaadittuun tasoon. Tässä I-vaiheen toimituksessa on korvattu vain tiealue. Sen sijaan maa-ainesten tien rakentamisaikaisen läjitysalueen korvaaminen on jätetty II-vaiheen maantietoimitukseen. Toimituksessa kaikki haitat ja vahingot on jätetty käsiteltäviksi vasta rakentamisen jälkeisessä II-vaiheen toimituksessa. Niin on päätetty myös tämän kiinteistön osalta. Erkki Inkilä (Kujansuu ) 4. Pataonsi , Mäntylä ja Sorala Maaoikeudelle tehdyssä vaatimuksessa on esitetty eri vaihtoehtoja maapohjakorvaukseen. Mitään selkeää yhtä vaadetta ei siis ole esitetty. Tienpitoviranomainen on toimituksessa hyväksynyt lunastustoimikunnan tekemät korvauspäätökset. Yleisen hintatason muutoksen huomioon ottamisesta on säädetty maantielain 76 :ssä. Maantielain 79 :ssä säädetään, että kuuden prosentin vuotuinen korko alkaa haltuunotosta. Erkki Inkilä on maaoikeuden istunnossa häntä kuultaessa yhtynyt asiassa Läänin Kuljetus Oy:n puolesta lausuttuun.

20 20 Todistelu Kirjalliset todisteet Kalevi Teitto ja Niilo Teiton oikeudenomistajat: 1) karttaote 2) jäljennös Itä-Suomen maaoikeuden ratkaisusta ) tarjous metsä- tai asiantuntijapalveluista (Stora Enso Metsä) 4) lasku (Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys) ) lasku (Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys) Tervapaunu Oy: 1) vuokrasopimus ) vuokrasopimuksen muutos ) vuokrasopimuksen muutos ) jäljennös tiliotteesta ) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan julkipanokuulutus sitä seuranneine asiakirjoineen 6) jäljennös Tervapaunu Oy:n tuloslaskelmasta ) Neste Oy:n vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitus Läänin Kuljetus Oy: 1) maa-aineksen myyntisopimus ) Rudus Oy:n tarjous ) maksu Erkki ja Raini Inkilälle sorasta 4) massalaskenta Muu selvitys Maaoikeuden katselmus MAAOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Lainsäädäntöä Maantielain (MTL) 53 :n 1 momentin mukaan tietarkoituksiin tarvittavien alueiden ja oikeuksien lunastaminen suoritetaan maantietoimituksessa ja lunastamisessa noudatetaan, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (lunastuslaki, LunL) säädetään, jollei maantielaista muuta johdu. Lunastuslain 29 :n mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus (lunastuskorvaus) lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Lunastuskorvaus muodostuu kohteenkorvauksesta ja haitankorvauksesta sekä

21 vahingonkorvauksesta. 21 Saman lain 30 :n 1 momentin mukaan lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (kohteenkorvaus). Mikäli käypä hinta ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, arvioiminen on perustettava omaisuuden tuottoon tai siihen pantuihin kustannuksiin. MTL 76 :n 1 momentin mukaan korvaus lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä haltuunoton ajankohdan (arvohetki) arvon perusteella. Haitankorvauksesta säädetään lunastuslain 35 :ssä, että kun samalle henkilölle kuuluvasta omaisuudesta lunastetaan osa ja tästä tai siitä yrityksestä, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, aiheutuu pysyväisluontoista haittaa jäljelle jäävän omaisuuden käyttämiselle, haitta on korvattava (haitankorvaus). Vahingonkorvausta koskevat säännökset ovat lunastuslain 37 :n 1 momentissa, jonka mukaan kun lunastuksesta aiheutuu muuttamisen, liikkeen tai ammatin harjoittamisen keskeytymisen taikka muun syyn vuoksi tappiota, kustannuksia tai muuta vahinkoa lunastettavan omaisuuden omistajalle, vahinko on korvattava (vahingonkorvaus). MTL 44 :n 1 momentissa säädetään maantien suoja-alueesta, että suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien ajoradan tai, jos ajoratoja on useampia, lähimmän ajoradan keskilinjasta. Erityisestä syystä voidaan tiesuunnitelmassa määrätyllä tiellä tai tienosalla osoittaa etäisyys 20 metriä lyhyemmäksi taikka pidentää etäisyyttä enintään 50 metriksi. LunL 67 :ssä säädetään lunastuksen laajentamisesta, että jos maantien aiheuttaman tilusten pirstoutumisen, tilusalan vähenemisen tai 44 ja 45 :n mukaisen kiellon johdosta taikka muusta sellaisesta syystä aiheutuu huomattavaa haittaa kiinteistön tai sen osan käyttämiselle eikä haittaa voida poistaa tai olennaisesti vähentää tilusjärjestelyillä, kiinteistön omistajalla on oikeus vaatia, jos tämä ei halua saada korvausta haitastaan, että tienpitäjä lunastaa kiinteistön tai sen osan. MTL 79 :n 1 momentin mukaan tienpitoviranomaisen suoritettavaksi määrätyt ennakko- ja lopulliset korvaukset niille maksettavine kuuden prosentin vuotuisine korkoineen tulee suorittaa kolmen kuukauden kuluessa niiden määräämisestä. Korvauksen maksamisen viivästyessä sille maksetaan vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Säännöksen 3 momentin mukaan edellä 1 momentin mukainen kuuden prosentin vuotuinen korko lasketaan alkavaksi haltuunotosta lukien. LunL 16 :n 1 momentissa säädetään, että jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu, on tiedottamisesta ja menettelystä lunastustoimituksessa, lunastustoimituksessa havaitun virheen korjaamisesta, virheen oikaisemisesta ja toimituksen tai päätöksen purkamista koskevasta esityksestä soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislaissa kiinteistötoimituksesta säädetään.

22 Kiinteistönmuodostamislain (KML) 281 b :ssä säädetään, että jos tuomioistuin määrää suoritettavaksi korvauksen sellaisesta seikasta, jota koskeva korvausvaatimus on toimituksessa hylätty, korottaa korvausta tai määrää maksettavaksi uutta korvausta, sen tulee määrätä tällaisen korvauksen maksuaika. Maksuaika voi olla enintään kolme vuotta. Tuomioistuimen määräämälle korvaukselle on suoritettava kuuden prosentin vuotuinen korko, joka lasketaan siitä päivästä, kun kolme kuukautta on kulunut toimituksen lopettamispäivästä tai toimituksessa määrätyn maksuajan alkamispäivästä, jollei tuomioistuin asian laadun vuoksi toisin määrää. Jollei korvausta makseta tuomioistuimen määräämänä maksuaikana, maksamatta olevalle korvaukselle on suoritettava 203 :n 3 momentin mukainen viivästyskorko. 22 Asiaratkaisut 1. Kalevi Teiton valitus (Harjula ) Muutoksenhakija on maaoikeuden istunnossa luopunut valituksensa vaatimuskohdista 1, 3, 4 ja 6. Tämän vuoksi maaoikeus ei enemmälti lausu niissä esitetyistä vaatimuksista. Katselmushavainnot Maaoikeuden toimittamassa katselmuksessa todettiin Kalevi Teiton pyynnöstä hänen esittämänsä toimituksen II-vaiheessa käsiteltävät vaatimukset, jotka koskivat tilus- ja tiejärjestelyjen tekemistä ja tilusten lunastamista. Todettiin, että kiinteistöstä Harjula tiealueeksi lunastetuilla alueilla on soraa ja/tai hiekkaa nykyisen valtatien reunaan asti. Valituksen kohta 2 ELY-keskus on vastauksessaan lausunut, että suoja-alue jää edelleenkin kiinteistöön, jota kiinteistönomistaja voi hyödyntää haluamallaan tavalla muu lainsäädäntö huomioiden. Sen mukaan mitään korvattavaa vahinkoa ei suoja-alueen osalta tässä toimituksessa ole syntynyt. Vaatimus tarkoittaa suoja-alueella olevan maa-aineksen korvaamista. Maaoikeus toteaa, että lähtökohtaisesti maa-ainesten otto ei ole kielletty tien suoja-alueelta. Ainesten ottaminen, kotitarveottoa lukuun ottamatta, edellyttää kuitenkin kunnan myöntämää maa-aineslupaa. Kysymyksessä oleva kiinteistöön Harjula kuuluva kapea maakaistale sijaitsee kiinteistöllä Sorala olevan sora-alueen ja valtatien välissä. Maaoikeus hyväksyy lunastustoimikunnan perustelut, joiden mukaan nyt kysymyksessä olevalle kapealle alueelle ei olisi mahdollista saada

23 23 maa-aineslupaa nykyisen maantien läheisyyden vuoksi. Muilta osin suoja-alue ei estä alueen käyttöä metsätalouteen. Näin ollen maaoikeus päätyy siihen, että toimitusratkaisu tulee tältä osin hyväksyä, joten valitus on hylättävä. Valituksen kohta 5 Maaoikeus viittaa tältä osin edellä kohdassa 2. lausuttuun. Tämän vuoksi toimitusratkaisu tulee hyväksyä, koska kysymyksessä olevan alueen kapeuden takia maa-aineslupaa sille ei mitä ilmeisemmin olisi voinut saada. Näin ollen toimitusratkaisu tulee hyväksyä, joten valitus on hylättävä. Valituksen kohta 7 Lunastustoimikunta on ratkaisussaan lausunut, että metsätalousmaiden korvauksien määrääminen perustuu metsäkeskus Tapion summa-arvotaulukoiden arvoihin, jotka on laskettu tuottoarvoilla. Maaoikeus toteaa, että metsämaiden maapohjan sekä puuston korvausarviointi perustuu vakiintuneen toimituksissa noudatetun arviointikäytännön mukaan lunastustoimikunnan ratkaisussaan mainitsemiin taulukkoarvoihin. Muutoksenhakija ei ole näyttänyt edellä mainittuja taulukoita ja siten toimitusratkaisua virheelliseksi. Myöskään hänen kirjallisena todisteena esittämänsä tarjoukset metsänhoitotöiden kustannuksista eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin. Tämän vuoksi toimitusratkaisu on hyväksyttävä ja valitus on tältä osin hylättävä. 2. Niilo Teiton oikeudenomistajien valitus (Syvämaa ) Muutoksenhakija on maaoikeuden istunnossa luopunut valituksensa vaatimuskohdista 1, 3 ja 6. Tämän vuoksi maaoikeus ei enemmälti lausu niissä esitetyistä vaatimuksista. Katselmushavainnot Toimittamassaan katselmuksessa maaoikeus totesi, että kuviot 42 ja 235 käsittävät alueet ovat maaperältään hiekkaa/soraa, kuten myös valtatien eteläpuolella oleva kuvio 326, joka oli loivasti etelään viettävää rinnettä. Vaatimuksista ja vastauksista Muutoksenhakijan taholta on korostettu, että kiinteistöstä Syvämaa on lunastettu maata noin 4 hehtaaria, josta määrätty korvaus on noin euroa. On riidatonta, että alue on hiekka-/soramaata, jossa maa-aineksia on paksulti. Myös nykyiset kuopat ovat lähellä valtatietä.