JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Sivu 15 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Aika klo 18:00-21:30 Paikka Kaupungintalon valtuustosali, Rantakatu 20, Joensuu Käsitellyt asiat Sivu 15 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 16 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 17 Telitien asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 6 18 Vanamokatu 1, 3 ja 5 asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 9 19 Yläkoulujen yhdistäminen Eno-Uimaharju alueella Vuosikatsaus Joensuun kaupungin varainhankinnan periaatteet Kotouttamisohjelman päivitys Valtuustokysymyksen valmistelun tilanne tiedoksi kaupunginvaltuustolle 24 Vastaus SDP:n Joensuun valtuustoryhmän valtuustokysymykseen katuverkoston talvikunnossapidosta 25 Valtuutettu Jussi Wihosen ynnä muiden valtuustoaloite Suomen kielen opettamisesta kiintiöpakolaisille sekä kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneille Joensuussa vastuullisesti 26 SDP:n Joensuun valtuustoryhmän valtuustoaloite liukuesteistä yli 70-vuotiaille joensuulaisille ehkäisemään kaatumista

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Läsnä Autti Hannele Bogdanoff Eero Dannenberg Alia Eloranta Satu-Sisko Eskelinen Seppo Eteläpää Päivi Haakana Marko Hattunen Jenna Heinonen Eila Heinonen Sanna Hirvonen Eero Hirvonen Jukka Hjälm Heli Holopainen Hannu Huikuri Teemu vara Hulmi Helena Juntunen Martti Järvinen Anni Kainulainen Antti Kauppinen Markku Keskisalo Pentti Ketonen Matti Kinnunen Asseri Kokko Osmo Korhonen Oskari Koskinen Sari Kukkonen Pekka Kähkönen Paavo Kärkäs Joakim Martikainen Hanna Meriläinen Juhani Miettinen Asko Mikkola Anne (Kikkis) Mikkonen Krista Mustonen Juha puheenjohtaja Mäkisalo-Ropponen Merja 1. varapuheenjohtaja Poistui kokouksesta klo 20:32 Nuutinen Jere Ojalammi Mari Parikka Tuula Pesonen Matti Piironen Mika Pippuri Arto 2. varapuheenjohtaja Porokka Jouni Puhakka Paula Rauma Simo Roivas Maria Rossi Hannes Poistui kokouksesta klo 20:36 Räty Heino Räty Marjatta Saarelainen Antti Savolainen Kari

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Surakka Martti Susitaival Hanna vara Tielinen Ari varavaltuutettu Saapui kokoukseen klo 20:33 Tahvanainen Petteri Törmälä Anssi Varis Milena Wihonen Jussi Vuojärvi Petja Väistö Matti Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Kärkkäinen Mikko kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Horttanainen Jari kansliapäällikkö Himanka Riitta hallintopäällikkö Huikuri Satu talousjohtaja Huurinainen Riitta hyvinvointijohtaja Impivaara Pauli palvelupäällikkö, tekninen avustaja Kauppinen Olli koulutusjohtaja Knuuti Reeta viestintäpäällikkö Korhonen Timo tilakeskuksen johtaja Näätänen Anu kaupunkiympäristöjohtaja Poissa Hölttä Harri Laakkonen Mira Allekirjoitukset Juha Mustonen puheenjohtaja Mikko Kärkkäinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Hanna Susitaival pöytäkirjan tarkastaja Jenna Hattunen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Mikko Kärkkäinen

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KV Hallintosäännön määräämällä tavalla olivat seuraavat valtuutetut ja va ra val tuute tut ilmoittaneet, etteivät esteen vuoksi voi osallistua tähän kokoukseen: Harri Hölttä Mira Laakkonen henkilökohtainen este henkilökohtainen este Puheenjohtaja totesi, että hän oli hallintosäännön 120 :n nojalla kutsunut tähän ko kouk seen seuraavat varavaltuutetut: Valtuutettu Harri Höltän tilalle Vihreän valtuustoryhmän 1. varavaltuutetun Teemu Huikurin. Valtuutettu Mira Laakkosen tilalle Vihreän valtuustoryhmän 2. varavaltuutetun Hanna Susitaipaleen. Valtuustosalin teknistä laitteistoa käyttäen tapahtuneen läsnäolijoiden to tea misen tultua toimitetuksi puheenjohtaja totesi, että paikalla oli 59 valtuutettua. Lisäksi puheenjohtaja totesi, että paikalla oli kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, ja että kokouksessa olivat läsnä myös seuraavat viranhaltijat: Kansliapäällikkö Jari Horttanainen Hallintopäällikkö Riitta Himanka Talousjohtaja Satu Huikuri Hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen Koulutusjohtaja Olli Kauppinen Viestintäpäällikkö Reeta Knuuti Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen Kaupunkiympäristöjohtaja Anu Näätänen Pöytäkirjanpitäjänä oli kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen ja teknisenä avusta ja na palveluvastaava Pauli Impivaara. Puheenjohtaja totesi, että kutsu tähän kaupunginvaltuuston kokoukseen ja esitys lis ta liitteineen oli julkaistu yleisessä tietoverkossa ja luottamushenkilöiden verk ko pal ve lus sa sekä lähetetty tieto esityslistan julkaisusta sähköpostitse valtuu te tuil le Ilmoitus kokouksesta oli julkaistu yleisessä tie tover kos sa Joensuun kaupungin verkkosivuilla, julkisten kuulutusten il moi tus taulul la ja sanomalehti Karjalan Heilissä sekä sanomalehdissä Karjalainen ja Viikko Pohjois-Karjala Koska kutsu valtuuston kokoukseen oli toimitettu kuntalaissa säädetyllä ja hallin to sään nös sä määrätyllä tavalla sekä paikalla oli enemmän kuin kaksi kol masosaa valtuutetuista, puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjan tarkastajien valinta KV Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa klo Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Hanna Susitaival ja Jenna Hattunen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Hanna Susitaival ja Jenna Hattunen.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Telitien asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen KRAKLK KRAKLK Esittelijän pyynnöstä lautakunta palautti asian yksimielisesti uudelleen val mistel ta vak si. Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Raatekankaan (21) kau pungin osan korttelia 2128 ja korttelin 2114 tonttia 7, sekä erityis- ja vir kis tys aluei ta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Joensuun kaupungin Raatekankaan (21) kau pun gin osan kortteli 2128 ja korttelin 2114 tontti 9, sekä eritys- ja vi heralu eet. Tonttijaolla muodostuvat korttelin 2128 tontit 12, 13, 14 ja 15 sekä korttelin 2114 tont ti 9. Kyseessä on kaavoitusohjelman työnumero Suunnittelualue sijaitsee Joensuun kaupungin Raatekankaan teollisuusalueella Te li tien ja Rahtikadun välissä. Suunnittelualueelta on matkaa Joensuun kes kustaan noin 5 kilometriä. Kaavamuutos koskee korttelin 2128 ja korttelin 2114 tontin 9 laa jen ta mis ta puisto alu eel le. Laajennuksella mahdollistetaan tonttien li sä ra ken ta mi nen ja yri tystoi min nan laajentaminen. Suunnittelualueen läpi kulkeva oja jou du taan siir tämään keskelle puistoaluetta laajennuksen vuoksi. Asemakaavan muutos on käynnistynyt Katsastus Kovalainen Oy:n ha ke muk sesta tammikuussa Keväällä 2017 Telitien alueelle tehdyn kyselyn perusteella ase ma kaa van muutokseen otettiin mukaan Pertti Immosen hakemuksen pe rusteel la osa korttelista Atlaspoint Oy ha ki asemakaavan muuttamista myös kort te lis sa 2129, mutta tähän ei voitu suos tua, koska korttelia ei ole mahdollista laa jen taa viereisen täyttömäen alu eel le. Ojan siirron kustannusten jaosta laaditaan sopimus kaavamuutoksen ha ki joi den ja kaupungin kesken ennen kaavaehdotuksen viemistä valtuuston päätettäväksi. Valmistelija: maankäytön suunnittelija Kimmo Kymäläinen / JPV Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun Telitie asemakaavan muutosehdotuksen ja tonttijaon muu tos eh do tuk sen maankäyttö- ja ra ken nus ase tuk sen 27 :n mukaisesti jul kises ti nähtäville, pyytää lausunnon Caruna Espoo Oy:ltä,

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KRAKLK sekä, jos asemakaavan muutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja mikäli lau sunnois sa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, et tä kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Telitie asema kaa va muu tok sen ja tonttijaon. Jatkokäsittely: Asemakaavan muutosehdotus ja tonttijakoehdotus olivat maankäyttö- ja ra kennus ase tuk sen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Lausunto saatiin Caruna Espoo Oy:ltä. Lausunnossa ei ollut huomautettavaa kaa va eh do tuk ses ta. Yhtään muistutusta ei saapunut. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotusta on täydennetty li säämäl lä johtoa varten varattu alueen osa merkintä kortteleihin 2114 ja 2128 sekä muut ta mal la ohjeellisen avo-ojan sijainti merkintää suojaviheralueella. Muu tokset johtuvat korttelissa 2114 ja suojaviheralueella kaavamuutoksen hakijoiden esi tyk ses tä luopua avo-ojan siirrosta. He eivät olleet halukkaita sitoutumaan ojan siirrosta aiheutuviin kustannuksiin vaikka aikaisemmassa vaiheessa niin oli so vit tu. Korttelissa 2128 johtoa varten varatulla alueen osa merkinnällä va rau dutaan tontin 15 teknisten johtojen sijoittamiseen. Kortteliin 2114 lisättiin avo-oja yh teyt tä varten rasite merkintä. Samalla muutettiin ohjeellisen avo-ojan si jain ti mer kin tää suojaviheralueella. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten kaa va eh do tus ta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville (maankäyttö- ja rakennusasetus 895/ ). Muutokset koskevat vain johtorasitteita eikä niillä ole olennaisia kus tan nus- tai muita vaikutuksia. Valmistelija: maankäytönsuunnittelija Kimmo Kymäläinen / JPV Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä kaavaselostukseen ja kaavakarttaan tehdyt muutokset, todeta, että tehdyt muutokset eivät edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudel leen nähtäville, ja

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Telitien ase ma kaa van muu tok sen sekä tonttijaon. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Telitien ase ma kaa van muu tok sen sekä tonttijaon. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Telitien asemakaavanmuutoksen sekä tonttijaon. Hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti. Liitteet Telitie asemakaavan muutos kaavaselostus Telitie asemakaavan muutos kaavakartta

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vanamokatu 1, 3 ja 5 asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 7478/ /2016 KRAKLK Asemakaavamuutos koskee Kanervalan (7) kaupunginosan kortteleita 702 ja 710, korttelin 703 osaa sekä Vuokonpuistoa, katu- ja pysäköintialuetta. Asemakaavamuutoksella muodostuu Kanervalan (7) kaupunginosan korttelin 702 tontit 6-8, korttelin 710 tontti 2, korttelin 703 tontti 11 sekä virkistys- ja ka tualuei ta. Kyseessä on kaavoitusohjelman työ numero Asemakaavan muutos on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta. Joensuun tilakeskus on luopunut Vanamokatu 5 A osoitteessa sijaitsevasta sosiaali- ja ter veys pal ve lui den käytössä olleesta rakennuksesta. Kaavaa on tarkoitus muuttaa mahdollistamalla asuminen kyseisellä kiinteistöllä. Samassa yh tey des sä on tar koi tus luopua nykyisessä kaavassa osoitetusta rakentamattomasta ylei ses tä py sä köin ti alu ees ta. Kaavan laadinnan yhteydessä kaava-aluetta on laa jen net tu esiin tulleiden yksityisten maanomistajien tarpeiden huo mioi mi sek si kortteleissa 702 ja 703. Korttelissa 702 ollut autopaikkojen korttelialue (LPA) liitetään pääosin korttelin mui hin tontteihin. Osa LPA-alueesta liitetään katualueeseen riittävän lumitilan jär jes tä mi sek si. Korttelissa osoitteessa Vanamokatu 1 oleva asuin-, liike- ja toimis to ra ken ta mi sen tontti (AL) muutetaan asumiseen (AK) ja siihen liitetään auto paik ko jen korttelialue kohdaltaan. Samassa korttelissa oleva Joen Kilta ry:n omis ta ma yleisten rakennusten korttelialue (Y) muutetaan lä hi pal ve lu ra ken nusten korttelialueeksi (PL). Myös se laajenee kohdallaan poistuvalle autopaikkojen kort te li alu eel le. Korttelissa oleva rakentamaton asuin-, liike- ja toi mis to ra ken tami sen tontti (AL) muutetaan pientalotontiksi, AP. Korttelien 702 ja 703 välillä ollut kapea lähivirkistysalue liitetään viereisiin asunto tont tei hin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön osoitettu kortteli 710 muutetaan kaavas sa asuinkerros- ja rivitalojen korttelialueeksi. Vuokonpuistossa on ollut ky seiseen kortteliin kulkevan ajoyhteyden kohdalla rakentamaton pysäköintialue. Se muu te taan lähivirkistysalueeksi. Ajoyhteys säilyy kaavassa virkistysalueella nykyi ses sä sijainnissaan. Korttelialueiden kerroslukuna säilytetään nykyinen kaksi. Tonttien ra ken nus oikeut ta nostetaan hieman. Tämä on suhteessa tonttien kasvavaan pinta-alaan. Kaavassa annetaan myös määräyksiä uudisrakentamisen sopeuttamisesta ympä röi vään rakentamiseen.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KRAKLK Valmistelija: maankäyttöinsinööri Kalle Sivén / JPV Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun asemakaavan muutoksen ja tonttijaon maankäyttö- ja ra ken nus ase tuk sen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, ja jos asemakaavan muutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja jos lausunnoissa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupun gin val tuus to päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Va na mo katu 1, 3 ja 5 asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Asemakaavan muutosehdotus ja tonttijako olivat julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutus ja esitys vas ti neek si muis tu tuk seen on lisätty kaavaselostukseen liitteeksi 6. Muis tu tuk sen pe rus teella ei esitetä tehtäväksi muutoksia kaavaehdotukseen. Kaa va se los tuk seen on täy den net ty maininnat kaavaehdotuksen aiemmasta lau ta kun ta kä sit te lys tä ja näh tä vil lä pitämisestä. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä vastineen kaavaehdotuksesta tehtyyn muistutukseen ja täydennykset kaa va se los tuk seen, ja esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Va na mo katu 1, 3 ja 5 asemakaavan muutoksen ja tonttijaon.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Va na mo katu 1, 3 ja 5 asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Vanamokatu 1, 3 ja 5 asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti. Liitteet 3 Vanamokatu 1, 3 ja 5 asemakaavan muutos, kaavaselostus 4 Vanamokatu 1,3 ja 5 asemakaavan muutos, kaavakartta

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Yläkoulujen yhdistäminen Eno-Uimaharju alueella 1628/ /2017 HYVOLK 151 Nykyisellään Enon ja Uimaharjun yläkoulujen oppilasmäärät ovat liian pieniä ope tuk sen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Lisäksi oppilasmäärien ennus te taan alueella laskevan siten, että viiden vuoden kuluttua koko alueen op pilaat mahtuvat yhteen 2-sarjaiseen yhtenäiskouluun. Yhdistämällä Enon ja Uima har jun ylä kou lut saadaan riittävän iso yksikkö, jossa opetus voidaan järjestää ope tus suun ni tel man tavoitteiden mukaisesti. Enon yhtenäiskoulussa on tällä hetkellä 115 yläkoulun oppilasta ja Uimaharjun yh te näis kou lun yläkoulussa 56 oppilasta. Yläkoulujen yhdistämistä käsiteltiin kaupunginhallituksen ja hy vin voin ti lau takun nan iltakoulussa Iltakoulussa linjattiin, että yläkoulut on tar koi tuksen mu kais ta yhdistää. Yhdistämisestä on tehty vaihtoehdot siten, että ylä koulun oppilaat keskitetään Uimaharjuun ja toisena vaihtoehtona, että yläkoulun op pi laat keskitetään Enoon. Hyvinvointilautakunta järjesti Enon ja Uimaharjun yläkoulujen yh dis tä mi ses tä alu een asukkaille keskustelu- ja kuulemistilaisuuden Keskustelu- ja kuu le mis ti lai suu den muistio sekä asiasta jätetyt kannanotot ovat nähtävänä luot ta mus hen ki löi den verkkopalvelussa. Mikäli yläkouluratkaisu toteutetaan siten, että koulun sijoituspaikkana on Ui mahar ju, tarvitaan Uimaharjuun lisää opetustilaa neljän luokkahuoneen verran sekä ti lat kirjastolle ja nuorisopalveluille. Vaihtoehtoina on esim. moduulitilojen hankki mi nen, läheisen Pölösen salin tilojen hyödyntäminen ja terveysaseman tilojen re mon toi mi nen. Oppilasmäärän kehityksestä riippuu, kuinka kauan ylimääräisiä ti lo ja tarvitaan. Jos yläkoulu sijoittuisi Enoon, jäisi Uimaharjun koulu alikäytölle, mikäli tilalle ei löy dy muuta käyttöä. Asian valmistelun yhteydessä on selvitetty mahdollisuutta si joit taa Uimaharjun päiväkoti koululta mahdollisesti vapautuviin tiloihin. Sa malla kuitenkin tyhjenisivät nykyiset kaupunkikonsernin omistuksessa olevat päi väko din tilat, joille ei ole muuta käyttöä. Enoon sijoittuva yläkouluratkaisu edellyttäisi uuden koulurakennuksen hank kimis ta Enoon, koska tällä hetkellä Enossa toimitaan siirtotiloissa eikä Enossa ole so vel tu via tai riittäviä tiloja kaikille taito- ja taideaineille. Uuden kou lu ra ken nuksen toteuttaminen tarkoittaisi kaupunkikonsernin investoinnin/vuokravastuun kas va mis ta yli 4,5 miljoonalla eurolla. Jos Uimaharjun koulun tyhjäksi jäävään osi oon vielä remontoitaisiin päiväkoti, nousisi konsernin kokonaisvastuu yli 5 mil joo nan euron, samalla kun kaupungin pitkäaikaiset vastuut kasvavat jo muiden kin välttämättömien hankkeiden vuoksi merkittävästi. Pelkästään kou lu tuspal ve lui den käyttötalouteen kohdistuvien vuokramenojen osalta vaihtoehtojen

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto vä lil lä ei ole merkittävää eroa, mutta kaupungin kokonaisvastuiden kannalta on. Kuljetuskustannukset ovat Uimaharjun vaihtoehdossa noin euroa suurem mat kuin Enon vaihtoehdossa, koska julkista liikennettä voidaan hyödyntää Enon suuntaan tehokkaammin. Toiminnalliset säästöt ovat samat molemmissa vaih to eh dois sa. Enon vaihtoehdossa liikuntatilat sijaitsevat aivan koulun välittömässä lä hei syydes sä, kun Uimaharjun vaihtoehdossa osa liikuntamahdollisuuksista (ur hei lukent tä ja kuntosali) ovat hieman kauempana koululta. Kun taajamien koulujen yh teis työ tiivistyy ja hioutuu edelleen, ei ole pois suljettua etteikö Enon lii kun tati lo ja voisi joissakin tilanteissa hyödyntää myös yläkoulupalveluissa. Valmistelija: hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen. Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupun gin val tuus tol le, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu sijaitsee Uimaharjussa. Keskustelun aikana Kauko Salo esitti, että asia palautetaan uudelleen val mis telta vak si. Jaana Minkkinen kannatti Kauko Salon esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli iltä, voidaanko Kauko Sa lon esitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan istä ei vastustanut pu heen johta jan esitystä, joten puheenjohtaja totesi hyvinvointilautakunnan hyväksyneen Kau ko Salon esityksen. HYVOLK 6 Eno-Uimaharju alueen yläkouluratkaisua käsiteltiin kaupunginhallituksen ja hyvin voin ti lau ta kun nan yhteisessä iltakoulussa Valmistelija: hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupun gin val tuus tol le, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu sijaitsee Uimaharjussa. Keskustelun aikana Hannes Rossi esitti, että Eno-Uimaharju alueella ylä kou lu järjes te ly toteutetaan siten, että yläkoulu sijaitsee Enossa. Jere Nuutinen kannatti Han nes Rossin esitystä. Asiasta käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hannes

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH Ros sin esitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan istä ei vastustanut pu heenjoh ta jan esitystä, joten puheenjohtaja totesi hyvinvointilautakunnan hy väk syneen Hannes Rossin esityksen. Näin ollen hyvinvointilautakunta päätti esittää kau pun gin hal li tuk sel le ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Eno-Uimaharju alu eel la yläkoulujärjestely toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu si jaitsee Enossa. Hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Hyvinvointilautakunta päätti kokouksessaan , esittää kau pun ginhal li tuk sel le ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Eno-Uimaharju alueella yläkou lu jär jes te ly toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu sijaitsee Enossa. Hyvinvointilautakunta on tehnyt asiassa perusteellista pedagogista arviointia, mut ta ei ole tarkemmin ottanut kantaa esittämänsä ratkaisun kustannuksiin, eikä siihen missä tiloissa opetus Enossa tullaan järjestämään. Näistä syistä on katsot tu tarpeelliseksi jatkaa ja täydentää asian valmistelua. Vaihtoehtoinen rat kaisu on sijoittaa yläkoulu Uimaharjuun. Asian käsittely on aiheuttanut runsasta keskustelua ja kuntalaispalautetta on tul lut runsaasti yläkoulujen yhdistämisestä sekä Enon että Uimaharjun puolesta. Ala kou lu lai sia Enon ja Uimaharjun alakouluissa on tällä hetkellä yhtä paljon ja myös tulevaisuudessa. Päätöksen tekeminen asiassa siten, että kaikki tulisivat ole maan tyytyväisiä, on mahdoton. Kyseessä on kaksi Joensuun varsin itsellistä taa ja maa, joissa kuntalaisten pääasiallinen asiointisuunta on monessa suhteessa Joen suun keskusta. Ratkaisussa ollaan päätymässä yhden yläkoulun malliin, koska Enon ja Ui ma harjun yläkoulujen oppilasmäärän ennustetaan edelleen laskevan. Näin ollen opetuk sen järjestäminen kahdella koululla ei ole tarkoituksenmukaista eikä ta loudel lis ta. Yhdistämällä Enon ja Uimaharjun yläkoulut saadaan riittävän iso yk sikkö, jossa opetus voidaan järjestää opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kou lu jen yhdistämisellä saadaan kaksi-sarjainen yläkoulu, jossa opetus voidaan kaik kien aineiden osalta järjestää sujuvasti ja valinnaisuudet huomioiden. Myös kaik kien opettajien läsnäolo samassa koulussa on tärkeää koulun toimintojen suju vuu den kannalta. Yhden koulun mallissa myös oppilashuollon palvelut ovat parem min saavutettavissa ja resurssien käyttö on tehokkaampaa. Lisäksi koulun nor maa li arki helpottuu ja henkilöstön kuormitus vähenee. Jo tällä hetkellä yläkou lu jen opettajat ovat yhteisiä ja joutuvat siirtymään kahden koulun välillä. Tämä aiheuttaa sekä kuormitusta että ylimääräisiä kustannuksia. Yläkouluopetus on jatkossa mahdollista toteuttaa laadukkaasti niin Ui ma har jussa kuin Enossakin. Toiminnallisissa kustannuksissa vaihtoehtojen välillä ei ole suu ria eroja. Kuljetuskustannukset ovat Uimaharju-ratkaisussa noin euroa suuremmat kuin Eno-ratkaisussa. Kuljetusoppilaita yläkoululaisista on alueel la tällä hetkellä 69, Eno-ratkaisussa 99 ja Uimaharju-ratkaisussa 134. Pisin kul-

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto je tus mat ka Eno-ratkaisussa on 32 km ja Uimaharju-ratkaisussa 29 km. Kul je tusop pi lai den määrä ja kustannukset vaihtelevat oppilaiden asuinpaikkojen mukaan. Yläkoulun oppilaat vaihtuvat kokonaan kolmen vuoden välein. Kum massa kaan ratkaisussa kuljetusmatkat eivät ole yläkoululaisille kohtuuttomia. Kaiken kaikkiaan toiminnallisuudesta aiheutuvien kustannusten perusteella molem mat sijoituspaikkakunnat ovat mahdollisia, eikä niiden välillä ole ratkaisevan suu ria eroja. Kuntalaisnäkemyksissä on hyvin laajasti tuotu esiin molempien taaja mien erilaisia vahvoja puolia. Esimerkiksi Enossa liikuntasali on isompi ja kou lukes kuk sen läheisyydessä on jäähalli. Toisaalta on tuotu esiin Uimaharjun koulun mo ni puo li set piharatkaisut ja modernit tilat. Kaikki saapuneet kun ta lais pa lautteet on kirjattu kaupungin diaariin ja ovat päättäjien nähtävissä luot ta mus hen kilöi den verkkopalvelussa. Nyt tehtävällä ratkaisuilla on suuri merkitys konsernin investointien nä kö kulmas ta. Joensuun kaupungin investointipaine on erittäin suuri ja kaupunki velkaan tuu raskaasti. Vaihtoehtona Uimaharju: Uimaharjussa otettiin käyttöön vuonna 2014 uusi noin 3000 m2 laajuinen yh tenäis kou lu. Kyseessä oli 8,4 miljoonan euron suuruinen investointi sisältäen kaikki ylä kou lun erikoisluokat, vuonna 1974 valmistuneen liikuntasalin perusteellisen pe rus kor jauk sen sekä hyvin varustellut piha-alueet. Enon yläkoululaiset käyt tävät jo tällä hetkellä Uimaharjun teknisten töiden luokkia. Uimaharjun koulun tase ar vo on tällä hetkellä 7,1 miljoonaa euroa. Jos alueen yläkoulu sijoitettaisiin Uimaharjuun, tarvittaisiin lisätilaa kirjastolle ja nuo ri so ta lol le sekä neljälle luokalle. Neljän luokkatilan tarve vähennee vähitellen op pi las mää rän muutosten myötä. Välittömässä Uimaharjun koulun lä hei syy dessä sijaitsee Uimaharjun terveysasema ja lähistöllä on myös ns. Pölösen sali oheisti loi neen. Lisätilat on mahdollista sijoittaa näihin kaupungin omistamiin tiloihin, eril li siä moduulitiloja ei tarvita. Terveyskeskukseen on tehty kuntotutkimus vuon na Kuntotutkimuksen mukaan perusrakenteet ovat kunnossa eikä tilois sa ole ollut ongelmia. Muutoskustannuksiksi on arvioitu vajaa miljoona euroa. Li säk si tässä ratkaisussa Enoon tarvitaan alakoululaisten käyttöön teknisen työn ti lat. Yhteensä ratkaisun kustannusarvio on 1,25 miljoonaa euroa. Alas kir jauk sia ja purkukustannuksia syntyy noin 0,5 miljoonaa euroa. Muutostyöt on mah dol lis ta ajoittaa niin, että yläkoulu voitaisi keskittää Uimaharjuun syksyllä Vaihtoehtona Eno: Enossa joudutaan sisäilmasyistä joka tapauksessa luopumaan vanhasta ala koulu ra ken nuk ses ta ja ns. B-rakennuksesta. Samalla luovutaan alueella olevista van hois ta puurakennuksista ja nuorisotilat suunnitellaan koulun tiloihin. Käyttöön jäävät ns. C-rakennus eli vuonna 2006 valmistunut entinen lukion tila sekä A-ra ken nus. A-rakennus on valmistunut vuonna 1961 ja peruskorjattu Enon kunnan toimesta Jäljelle jääviin tiloihin alueen keskitetty yläkoulu ei mah du, vaan tarvittaisiin uusinvestointi ja aikanaan A-rakennuksen korvaava in-

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ves toin ti ko. ajankohtaa vastaavalle oppilasmäärälle. Pienimillään ratkaisun inves toin ti kus tan nuk set ovat 5,1 miljoonaa euroa. Investointi olisi mahdollista toteut taa niin, että yläkoulu aloittaisi Enossa vuonna Investoinnin to teu tuksen aikana Enon yläkoululaiset joutuisivat olemaan evakossa Uimaharjussa tai Enoon olisi järjestettävä väliaikaiset tilat. Jos yläkoulu keskitettäisi Enoon, Uimaharjun uusi koulu jäisi huomattavalle vajaa käy töl le. Oppilaskohtainen normaali tilamitoitus on m2, tältä pohjalta pel käl le Uimaharjun alakoululle riittäisi alle puolet nykyisestä rakennuksesta. Kou lul le on ehdotettu siirrettäväksi päiväkotia. Uimaharjun päiväkoti on laa jennet tu nykytiloihinsa vuonna 2012, tilat ovat Joensuun kaupunkikonsernin omistuk ses sa. Päiväkodin vuokra on vuodessa. Koululla päiväkotia varten tar vit ta vat muutostyöt nostaisivat koulun nykyistä euron vuokraa vielä eurolla lisää. Lisäksi nykytilat jäisivät tyhjilleen. Päiväkodin siirtäminen toi si kaupungille vuotuisen euron kustannuslisäyksen. Lisäksi päiväkodin ny kyi set 233 m2 eivät koulun vajaakäytölle jääviä yli 1500 m2:iä täyttäisi. Riskiarvio: Vaihtoehdoille on laskettu myös erilaisia riskiskenaarioita. Sisäilmariskin ar vioidaan olevan pienempi Uimaharjussa kuin Enon A-rakennuksessa. Uimaharjun kou lu on teknisen käyttöikänsä alkupuolella, Enon A-rakennuksessa teknistä käyt tö ikää arvioidaan olevan vuotta. Jos Uimaharjun koulun pe rus kor jatus ta osasta jouduttaisiin siirtämään opettajanhuone ja kotitalousluokat ter veyskes kuk seen, muutoskustannuksia syntyisi noin 0,4 miljoonaa euroa. Kokonaan uu si liikuntasali kustantaisi noin 1,5 miljoonaa euroa. Enossa A-rakennuksen korvaa va investointi olisi 9-11,5 miljoonaa euroa riippuen siitä kuinka suureksi alakou lun osuus mitoitetaan. Alaskirjauksia ja purkukustannuksia syntyisi 1,39 miljoo naa euroa. Jos yläkoulua jatkettaisi kahdessa taajamassa, jouduttaisiin Enoon tekemään uus in ves toin ti, koska jäljelle jäävät tilat eivät tule riittämään kaikille oppilaille. In ves toin nin suuruusluokkaa arvioidaan parhaillaan. Kahden taajaman vaih to ehto ei ole järkevää laadukkaan opetussuunnitelman toteutumisen kannalta. Lisäk si yksikkökustannukset nousevat jatkuvasti ryhmien pienentyessä, hen ki lökun nan arki hajaantuu kahden koulun välillä ja valinnaisaineiden tarjonta tulisi ole maan hyvin rajallinen. Yläkoulun sijoittuessa Uimaharjuun investointikustannukset kau pun ki kon ser nille ovat huomattavasti Eno-ratkaisua pienemmät. Lisäksi in ves toin ti kus tan nuksiin liittyvät riskit ovat huomattavasti pienemmät. Pedagogisista ja muista arvioi duis ta näkökulmista katsoen vaihtoehdoilla ei ole suuria eroja. Kukin perhe, jo ta asia koskee, korostaa omia näkökulmiaan. Uimaharju ei ole Enosta katsoen luon tai nen asiointisuunta. Toisaalta taajamien välinen etäisyys on noin 16 km ja mat ka on yhtä pitkä kumpaankin suuntaan. Asian jatkovalmistelussa on selvitetty molempia kouluvaihtoehtoja ja näihin liitty viä kustannuksia sekä tiloihin mahdollisesti liittyviä sisäilmariskejä. Selvitysten pää koh dat on esitelty liitteenä olevassa aineistossa. Aineisto esitellään myös

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH kau pun gin val tuus tol le kaupunginvaltuuston iltakoulussa Valmistelija: konsernipalvelut Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää edellä kirjoitettujen lisäselvitysten perusteella, että Eno-Uimaharju alueella yläkou lu jär jes te ly toteutetaan siten, että yläkoulu sijoitetaan Uimaharjuun. Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle. Hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen, strategiajohtaja Janna Puumalainen ja tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana. Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen on liitteenä olevaan selvitykseen yläkoulujen yhdistäminen Eno ja Uimaharju tehty seuraavat tarkennukset: - lisätty uudet diat 10 ja 11 liittyen valinnaisainetarjontaan, - lisätty uusi dia 13 yläkoulujen oppilaat , - tarkennettu dioissa 14 ja 15 olevia tietoja oppilaskohtaisista kustannuksista ja yläkoulujen vuokrista, - täydennetty diaa 28 kahden yläkoulun ratkaisulla ja - korjattu dian 30 taulukon halvin/kallein lukuja ja tarkennettu taulukon sisältökuvauksia. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää edellä kirjoitettujen lisäselvitysten perusteella, että Eno-Uimaharju alueella yläkou lu jär jes te ly toteutetaan siten, että yläkoulu sijoitetaan Uimaharjuun. Ehdotus hyväksyttiin. Keskustelun aikana Antero Puhakka ehdotti kaupunginjohtajan pohjaehdotuksesta poiketen, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely toteutetaan kahden yläkoulun ratkaisulla. Puheenjohtaja totesi ehdotuksen rauenneen kannattamattomana. Keskustelun aikana Paula Puhakka ehdotti kaupunginjohtajan pohjaehdotuksesta poiketen, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely toteutetaan siten, että yläkoulu sijoitetaan Enoon. Sari Koskinen ja Markku Kauppinen kannattivat Paula Puhakan tekemää ehdotusta.

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Paula Puhakan tekemää kannatettua päätösehdotusta äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA -ääntä (Seppo Eskelinen, Eila Heinonen, Simo Rauma, Osmo Kokko, Antero Puhakka, Jenna Hattunen, Anssi Törmälä ja Hannele Autti) ja 3 EI -ääntä (Sari Koskinen, Paula Puhakka, Markku Kauppinen). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tulokseksi tulleen 8-3. Kaupunginhallitus päätti siten hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen ja strategiajohtaja Janna Puumalainen olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää edellä kirjoitettujen lisäselvitysten perusteella, että Eno-Uimaharju alueella yläkou lu jär jes te ly toteutetaan siten, että yläkoulu sijoitetaan Uimaharjuun. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa 32 valtuutettua käytti puheenvuoroja. Li säk si puheenvuoron käyttivät tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen ja kau pun gin johta ja Kari Karjalainen. Keskustelussa valtuutettu Petteri Tahvanainen esitti, että Uimaharjussa ja Enossa jatkaa molemmissa yläkoulut ja Enoon rakennetaan tarvittavat koulutilat. Valtuutetut Anni Järvinen ja Alia Dannenberg kannattivat ensimmäisinä Petteri Tahvanaisen te ke mää muutosesitystä. Valtuutettu Jere Nuutinen esitti, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely to teu te taan siten, että yläkoulu sijaitsee Enossa. Valtuutetut Oskari Korhonen ja Paula Puhakka kannattivat ensimmäisinä Jere Nuutisen te ke mää muutosesitystä. Valtuutettu Marjatta Räty esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Valtuutettu Alia Dannenberg teki ponsiesityksen, että kaupunkia velvoitetaan huo leh ti maan siitä, että niin alueen oppilaat kuin opettajatkin saavat työs kennel lä terveissa tiloissa, oppilaiden kuljetusajat jäävät inhimillisen lyhyiksi, kul jetuk set tapahtuvat lämpimissä autoissa ja jokaiselle kuljetusoppilaalle löytyy autos ta istumapaikka.

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että Marjatta Rädyn palautusesitystä ei ole kannatettu, joten se raukesi. Edelleen puheenjohtaja totesi, että keskustelussa on tehty kaksi kau pun gin hal lituk sen päätösehdotuksesta poikkeavaa muutosehdotusta, joten asiasta on äänes tet tä vä teknisellä kokouslaitteistolla. Puheenjohtaja totesi, että ensimmäisessä äänestyksessä ovat vastakkain Petteri Tah va nai sen ja Jere Nuutisen tekemät muutosesitykset. Toisessa äänestyksessä ovat vastakkain ensimmäisen äänestyksen voittanut muutosesitys ja kau pun ginhal li tuk sen päätösehdotus. Puheenjohtaja totesi, että ensimmäinen äänestys suoritetaan siten, että niiden, jotka kannattavat Jere Nuu ti sen tekemää muutosesitystä, tulee äänestää JAA, ja niiden, jotka kan nat ta vat Petteri Tahvanaisen tekemää muutosesitystä, tulee äänestää EI. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 39 JAA-ääntä, 15 EI-ääntä, 5 tyhjää, yhteen sä 59 ääntä. Puheenjohtaja totesi, että toisessa äänestyksessä niiden, jotka kannattavat kaupunginhallituksen pää tös eh do tus ta, tulee äänestää JAA, ja niiden, jotka kannattavat edellisen äänestyksen voit ta nut ta Jere Nuutisen tekemää muutosesitystä, tulee äänestää EI. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 30 JAA-ääntä, 28 EI-ääntä, 1 tyhjä, yhteen sä 59 ääntä. Lopuksi puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Alia Dannenbergin ponsiesitystä ei ole kannatettu, joten se on rauennut kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kau pun gin hal lituk sen päätösehdotuksen. Merkittiin, että valtuutettu Marjatta Räty esitti päätökseen eriävän mielipiteensä. Eriävän mielipiteen perustelut liitetään pöytäkirjaan. Merkittiin, että valtuutettu Merja Mäkisalo-Ropponen poistui kokouksesta asian kä sit te lyn jälkeen kello työesteen perusteella. Paikalle tuli varavaltuutettu Ari Tielinen klo 20.33, joten paikalla oli tämän jälkeen edelleen 59 valtuutettua.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Liitteet 5 Selvitys yläkoulujen yhdistäminen Eno ja Uimaharju 6 Äänestysluettelo: Jere Nuutinen - Petteri Tahvanainen 7 Äänestysluettelo: Kaupunginhallitus - Jere Nuutinen 8 Marjatta Rädyn eriävä mielipide/yläkoulujen yhdistäminen Eno-Uimaharju alueella

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vuosikatsaus / /2017 KH Kaupungin väestömäärä oli Tilastokeskuksen julkaiseman vuoden 2017 väestön en nak ko tie to ja koskevan tilaston mukaan Kasvua vuodenvaihteeseen oli 248 henkilöä. Vuodenvaihteen virallinen väestömäärä jul kais taan maaliskuun lopussa. Tilastokeskuksen väestötietoja koskevien vii veiden joh dos ta vuoden 2017 osalta ei ennakkotietoja vuoden 2017 väes tö muu toksis ta (syn ty neet, kuolleet, muuttoliike) ole käytettävissä. Työttömyysaste oli joulukuussa 16,7 %, mikä oli 2,2 % -yksikköä pienempi kuin vuo den 2016 vastaavana ajankohtana. Työttömiä työnhakijoita oli ja avoimia työpaikkoja 497. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 770 henkilöä pie nempi kuin edellisenä vuonna. Myönteinen kehitys työttömien määrän muutoksessa edel lis vuo den vastaavaan ajankohtaan nähden kiihtyi loppuvuotta kohden mentäes sä. Koko vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi muodostui 17,2 %, kun kes kimää räi nen työttömyysaste vuonna 2016 oli 18,1 %. Työttömien määrässä mi tattu na muutos oli 287 henkilöä. Vuoden 2017 talousarvio on liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien 0,4 milj. euroa ylijäämäinen syyskuussa tehty talousarviomuutos huomioiden. Vuoden 2017 tu los on ennakoitua parempi erityisesti maankäyttökorvausten, myyn ti voit to jen ja verotulokehityksen johdosta. Käyttötalouden toteutuma on ko ko nai suu te na myös muilta osin positiivinen. Vuosi 2017 oli sijoitusmarkkinoilla myönteinen ja myös kaupungin rahastojen mark ki na-ar vot kehittyivät myönteisesti. Rahastojen markkina-arvo vuoden 2017 lopussa oli 94,7 milj. euroa, 4,2 milj. euroa (+4,6 %) edellisvuotta korkeampi. Lisäksi elinkeinorahastosta on annettu 4,2 milj. euron laina Joensuun Tie depuis to Oy:lle, josta on jäljellä 1,0 milj. euroa. Rakentaminen jatkui vuoden 2017 aikana vilkkaana. Vuoden 2017 aikana val mistui uutta kerrosalaa runsas m² ja rakennuslupia myönnettiin lähes m². Rakennuslupia myönnettiin laajennus- ja muutoshankkeet huomioiden 1018 asunnolle ja vuonna 2017 valmistui laajennus- ja muutoshankkeet sekä varas to- ja vapaa-ajanrakennukset huomioiden ennätykselliset 890 asuntoa. Henkilöstötyökuukausia kertyi joulukuussa 2104, kun vuoden 2016 joulukuussa henkilötyökuukausien määrä oli Koko vuonna henkilötyövuosia kertyi 2062, kun vuonna 2016 henkilötyövuosien määrä oli Valmistelija: talousjohtaja

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä vuosikatsauksen tiedoksi. Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä vuosikatsauksen tiedoksi. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa 7 valtuutettua käytti puheenvuoron. Keskustelussa ei tehty päätösehdotuksesta poikkeavia esityksiä. Merkittiin, että valtuutettu Hannes Rossi poistui kokouksesta kello asian käsittelyn aikana henkilökohtaisen esteen perusteella. Paikalle ei tullut varavaltuutettua, joten paikalla oli tämän jälkeen 58 valtuutettua. Liitteet 9 Vuosikatsaus

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Joensuun kaupungin varainhankinnan periaatteet 2179/ /2018 OMOHJ Kuntalain mukaan kaupunginvaltuusto päättää varallisuudenhoidon ja si joi tustoi min nan periaatteista. Edelleen hallintosäännön 53 :n mukaan kau pun gin valtuus to päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hy väk sy mi sen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muu tok sis ta. Kaupungin lainakanta on kasvanut korkean investointitason johdosta viime vuosi na voimakkaasti. Samanaikaisesti investointeja on rahoitettu kiin teis tö leasingra hoi tuk sel la, mikä on nostanut kaupungin vastuiden määrää. Korkotaso on viime vuosina ollut poikkeuksellisen matala, minkä johdosta kaupungin kor ko menot ovat säilyneet hallinnassa lainakannan kasvusta huolimatta. Lainakannan ja lea sing vas tui den kasvun myötä rahoitukseen liittyvät riskit ovat kuitenkin kas vaneet. Varainhankinnan periaatteiden tavoitteena on määrittää Joensuun kaupungin va rain han kin nan ja siihen liittyvien riskien hallinnan keskeisimmät periaatteet. Täs sä varainhankinnalla tarkoitetaan Joensuun kaupungin korollisen vieraan pää oman hankintaa eli lainarahoitusta. Varainhankinta pyritään toteuttamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti kui ten kin niin, että siihen liittyvät riskit tunnistetaan ja ne pyritään pitämään hyväk syt tä väl lä tasolla. Tavoitteena on turvata kaupungin maksuvalmius kaikissa mark ki na ti lan teis sa. Riskienhallinnan kannalta keskeistä on korkoriskin, saa tavuus ris kin ja jälleenrahoitusriskin hallinta. Hallintosäännön mukaisesti kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosittain ta lous arvion hyväksymisen yhteydessä antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Hal lin to sään nön 32 :n mukaan kaupunginjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat pit kä ai kai sen lainan ottamista tai antamista, uusimista tai muita lai na jär jes te lyjä. Edelleen hallintosäännön 36 :n mukaan talousjohtaja ratkaisee asiat, jotka kos ke vat lyhytaikaista rahoitusta. Esitys Joensuun kaupungin varainhankinnan periaatteista on pykälän liitteenä. Valmistelija: talousjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Omistajaohjausjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus saattaa liitteenä olevan Joen suun kaupungin varainhankinnan periaatteet kaupunginvaltuuston hy väksyt tä väk si.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Joensuun kaupungin varainhankinnan periaatteet. Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Anssi Törmälä saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Joensuun kaupungin varainhankinnan periaatteet. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa yksi valtuutettua käytti puheenvuoron. Keskustelussa ei tehty päätösehdotuksesta poikkeavia esityksiä. Liitteet 10 Joensuun kaupungin varainhankinnan periaatteet

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kotouttamisohjelman päivitys / /2018 HETYJ Kunnat ovat kotoutumislain mukaisesti oikeutettuja valtion maksamiin kor vauksiin kotoutumispalveluiden järjestämisestä. Korvaukset on tarkoitettu pa ko laisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun heidän kotoutumistaan tukevaan toi min taan. Korvausten edellytyksenä on kotoutumislain mukaisesti tehty kunnan kotouttamisohjelma ja ELY-keskuksen kanssa tehty sopimus kuntaan osoitta mi ses ta ja kotoutumisen edistämisestä. Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2014 Joensuun kaupungin ko tout ta mis oh jel man vuosille Laki kotouttamisen edistämisestä 32 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava ko tou tu misen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi ko tou tu mis oh jelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähin tään kerran neljässä vuodessa. Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen, työ-ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimi vien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osal ta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Pai kal liset maahanmuuttaja-, kansalais-, työntekijä-ja työnantajajärjestöt sekä us konnol li set yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laa din taan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan. Joensuun kaupungin kotouttamisohjelma käsittelee pääasiassa kuntien jär jes tämis vas tuul la olevia kotouttamislain mukaisia tehtäviä. Kyseessä on la ki sää teinen ohjelma erityisesti maahanmuuttajatyötä tekeville toimijoille sekä kunnan työn te ki jöil le. Ohjelma ei kata kaikkea sitä kotouttamisen kanssa tehtävää työtä mi tä Joensuun seudulla tehdään, vaan antaa siihen raamit. Ohjelmassa ei ole eritel ty erikseen jokaisen viranomaisen tai kunnan palveluksessa tehtävää työtä. Ko tout ta mis oh jel mas sa kuvataan kotouttamistyön sisältöperiaatteita, ko tou tumis lain mukaisien tehtävien vastuutahoja kaupungin organisaatiossa sekä kotout ta mi sen kehittämistoimenpiteitä. Joensuun seudulla toimii Joensuun kaupungin hen ki lös töpal ve lui den/ maahanmuuttajapalveluiden alle sijoitettu EU:n Turvapaikka- maahan muut to ja kotouttamisrahaston rahoittama Siltoja Rakentamassa-Joensuun maa han muut ta ja pal ve lui den kehittämis- ja käynnistämishanke. Osana hankkeen toimintaa tullaan kehittämään seudullinen kotouttamisohjelmamalli, jonka tar koi tuk se na on yhtenäistää Joensuun seudun kuntien kotouttamisohjelmat. Kotouttamisohjelman päivitys on tarkoituksenmukaista tehdä vasta hankkeessa valmisteltavan ohjelmamallin valmistuttua. Kaupungilla on kuitenkin oltava voimassaoleva kotouttamisohjelma, joten on perusteltua todeta, että aiemman ohjelman voimassaoloa ja soveltamista jatketaan kunnes ohjelman päivitys on laadittu ja hyväksytty. Kotouttamispäällikkö Mervi Kuiri esittelee kokouksessa.

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää soveltaa toistaiseksi nykyistä kotouttamisohjelmaa ja päättää suorittaa ohjelman päivityksen vuoden 2018 aikana ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kotouttamisohjelma on voimassa kunnes uusi kotouttamisohjelma tuodaan päätettäväksi vuoden 2018 aikana. Puheenjohtaja Anssi Törmälä saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo ja siirtyi kokouksen puheenjohtajaksi. Esitys Joensuun maahanmuuttajapalveluista on luettavissa sähköisen kokouksen oheismateriaalina. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää, että nykyinen voimassa oleva kotouttamisohjelma on edelleen voimassa kunnes uusi kotouttamisohjelma tuodaan päätettäväksi vuoden 2018 aikana. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää, että nykyinen voimassa oleva kotouttamisohjelma on edelleen voimassa kunnes uu si kotouttamisohjelma tuodaan päätettäväksi vuoden 2018 aikana. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa 7 valtuutettua käytti pu heen vuo ro ja. Lisäksi kansliapäällikkö Jari Horttanainen käytti puheenvuoron. Keskustelussa valtuutettu Jussi Wihonen esitti asian palauttamista uudelleen val mis tel ta vak si ja sen tuomista päätettäväksi kesäkuun valtuustoon. Valtuutettu Asseri Kinnunen kannatti Jussi Wihosen tekemää pa lau tus eh do tusta. Päätettyään keskustelun palauttamisen osalta, puheenjohtaja totesi, että kanna te tus ta palautusesityksestä on äänestettävä teknisellä kokouslaitteistolla, jolloin niiden, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, tulee äänestää JAA, ja nii den, jotka kannattavat palauttamista, tulee äänestää EI.