JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Sivu 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-16:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 50 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 51 Yläkoulujen yhdistäminen Eno-Uimaharju alueella 5 52 Niittylahden biolämpölaitoksen hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 53 Kaupunkihistorian valmistelu ja historiatyöryhmän täydentäminen / muutos historiatyöryhmän jäsenten nimeämiseen Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 16

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Läsnä Eskelinen Seppo puheenjohtaja Autti Hannele jäsen Hattunen Jenna jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Kauppinen Markku jäsen Kokko Osmo jäsen Koskinen Sari jäsen Puhakka Paula jäsen Rauma Simo jäsen Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Riitta Himanka hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Horttanainen Jari kansliapäällikkö Huurinainen Riitta hyvinvointijohtaja Paikalla 51 klo 15:05-15:14 Puumalainen Janna strategiajohtaja Paikalla 51 klo 15:05-15:58 Korhonen Timo tilakeskuksen johtaja Paikalla 51 klo 15:05-15:14 Ketonen Matti varajäsen Poissa Törmälä Anssi jäsen Mustonen Juha kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Seppo Eskelinen puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Simo Rauma pöytäkirjan tarkastaja Sari Koskinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Simo Rauman ja Sari Koskisen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Yläkoulujen yhdistäminen Eno-Uimaharju alueella 1628/ /2017 HYVOLK 151 Nykyisellään Enon ja Uimaharjun yläkoulujen oppilasmäärät ovat liian pieniä ope tuk sen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Lisäksi oppilasmäärien ennus te taan alueella laskevan siten, että viiden vuoden kuluttua koko alueen op pilaat mahtuvat yhteen 2-sarjaiseen yhtenäiskouluun. Yhdistämällä Enon ja Uima har jun ylä kou lut saadaan riittävän iso yksikkö, jossa opetus voidaan järjestää ope tus suun ni tel man tavoitteiden mukaisesti. Enon yhtenäiskoulussa on tällä hetkellä 115 yläkoulun oppilasta ja Uimaharjun yh te näis kou lun yläkoulussa 56 oppilasta. Yläkoulujen yhdistämistä käsiteltiin kaupunginhallituksen ja hy vin voin ti lau takun nan iltakoulussa Iltakoulussa linjattiin, että yläkoulut on tar koi tuksen mu kais ta yhdistää. Yhdistämisestä on tehty vaihtoehdot siten, että ylä koulun oppilaat keskitetään Uimaharjuun ja toisena vaihtoehtona, että yläkoulun op pi laat keskitetään Enoon. Hyvinvointilautakunta järjesti Enon ja Uimaharjun yläkoulujen yh dis tä mi ses tä alu een asukkaille keskustelu- ja kuulemistilaisuuden Keskustelu- ja kuu le mis ti lai suu den muistio sekä asiasta jätetyt kannanotot ovat nähtävänä luot ta mus hen ki löi den verkkopalvelussa. Mikäli yläkouluratkaisu toteutetaan siten, että koulun sijoituspaikkana on Ui mahar ju, tarvitaan Uimaharjuun lisää opetustilaa neljän luokkahuoneen verran sekä ti lat kirjastolle ja nuorisopalveluille. Vaihtoehtoina on esim. moduulitilojen hankki mi nen, läheisen Pölösen salin tilojen hyödyntäminen ja terveysaseman tilojen re mon toi mi nen. Oppilasmäärän kehityksestä riippuu, kuinka kauan ylimääräisiä ti lo ja tarvitaan. Jos yläkoulu sijoittuisi Enoon, jäisi Uimaharjun koulu alikäytölle, mikäli tilalle ei löy dy muuta käyttöä. Asian valmistelun yhteydessä on selvitetty mahdollisuutta si joit taa Uimaharjun päiväkoti koululta mahdollisesti vapautuviin tiloihin. Sa malla kuitenkin tyhjenisivät nykyiset kaupunkikonsernin omistuksessa olevat päi väko din tilat, joille ei ole muuta käyttöä. Enoon sijoittuva yläkouluratkaisu edellyttäisi uuden koulurakennuksen hank kimis ta Enoon, koska tällä hetkellä Enossa toimitaan siirtotiloissa eikä Enossa ole so vel tu via tai riittäviä tiloja kaikille taito- ja taideaineille. Uuden kou lu ra ken nuksen toteuttaminen tarkoittaisi kaupunkikonsernin investoinnin/vuokravastuun kas va mis ta yli 4,5 miljoonalla eurolla. Jos Uimaharjun koulun tyhjäksi jäävään osi oon vielä remontoitaisiin päiväkoti, nousisi konsernin kokonaisvastuu yli 5 mil joo nan euron, samalla kun kaupungin pitkäaikaiset vastuut kasvavat jo muiden kin välttämättömien hankkeiden vuoksi merkittävästi. Pelkästään kou lu tuspal ve lui den käyttötalouteen kohdistuvien vuokramenojen osalta vaihtoehtojen vä lil lä ei ole merkittävää eroa, mutta kaupungin kokonaisvastuiden kannalta on.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kuljetuskustannukset ovat Uimaharjun vaihtoehdossa noin euroa suurem mat kuin Enon vaihtoehdossa, koska julkista liikennettä voidaan hyödyntää Enon suuntaan tehokkaammin. Toiminnalliset säästöt ovat samat molemmissa vaih to eh dois sa. Enon vaihtoehdossa liikuntatilat sijaitsevat aivan koulun välittömässä lä hei syydes sä, kun Uimaharjun vaihtoehdossa osa liikuntamahdollisuuksista (ur hei lukent tä ja kuntosali) ovat hieman kauempana koululta. Kun taajamien koulujen yh teis työ tiivistyy ja hioutuu edelleen, ei ole pois suljettua etteikö Enon lii kun tati lo ja voisi joissakin tilanteissa hyödyntää myös yläkoulupalveluissa. Valmistelija: hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen. Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupun gin val tuus tol le, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu sijaitsee Uimaharjussa. Keskustelun aikana Kauko Salo esitti, että asia palautetaan uudelleen val mis telta vak si. Jaana Minkkinen kannatti Kauko Salon esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli jäseniltä, voidaanko Kauko Sa lon esitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan jäsenistä ei vastustanut pu heen johta jan esitystä, joten puheenjohtaja totesi hyvinvointilautakunnan hyväksyneen Kau ko Salon esityksen. HYVOLK 6 Eno-Uimaharju alueen yläkouluratkaisua käsiteltiin kaupunginhallituksen ja hyvin voin ti lau ta kun nan yhteisessä iltakoulussa Valmistelija: hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupun gin val tuus tol le, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu sijaitsee Uimaharjussa. Keskustelun aikana Hannes Rossi esitti, että Eno-Uimaharju alueella ylä kou lu järjes te ly toteutetaan siten, että yläkoulu sijaitsee Enossa. Jere Nuutinen kannatti Han nes Rossin esitystä. Asiasta käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hannes Ros sin esitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan jäsenistä ei vastustanut pu heenjoh ta jan esitystä, joten puheenjohtaja totesi hyvinvointilautakunnan hy väk syneen Hannes Rossin esityksen. Näin ollen hyvinvointilautakunta päätti esittää kau pun gin hal li tuk sel le ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Eno-Uimaharju

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus alu eel la yläkoulujärjestely toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu si jaitsee Enossa. Hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. KH Hyvinvointilautakunta päätti kokouksessaan , esittää kau pun ginhal li tuk sel le ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Eno-Uimaharju alueella yläkou lu jär jes te ly toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu sijaitsee Enossa. Hyvinvointilautakunta on tehnyt asiassa perusteellista pedagogista arviointia, mut ta ei ole tarkemmin ottanut kantaa esittämänsä ratkaisun kustannuksiin, eikä siihen missä tiloissa opetus Enossa tullaan järjestämään. Näistä syistä on katsot tu tarpeelliseksi jatkaa ja täydentää asian valmistelua. Vaihtoehtoinen rat kaisu on sijoittaa yläkoulu Uimaharjuun. Asian käsittely on aiheuttanut runsasta keskustelua ja kuntalaispalautetta on tul lut runsaasti yläkoulujen yhdistämisestä sekä Enon että Uimaharjun puolesta. Ala kou lu lai sia Enon ja Uimaharjun alakouluissa on tällä hetkellä yhtä paljon ja myös tulevaisuudessa. Päätöksen tekeminen asiassa siten, että kaikki tulisivat ole maan tyytyväisiä, on mahdoton. Kyseessä on kaksi Joensuun varsin itsellistä taa ja maa, joissa kuntalaisten pääasiallinen asiointisuunta on monessa suhteessa Joen suun keskusta. Ratkaisussa ollaan päätymässä yhden yläkoulun malliin, koska Enon ja Ui ma harjun yläkoulujen oppilasmäärän ennustetaan edelleen laskevan. Näin ollen opetuk sen järjestäminen kahdella koululla ei ole tarkoituksenmukaista eikä ta loudel lis ta. Yhdistämällä Enon ja Uimaharjun yläkoulut saadaan riittävän iso yk sikkö, jossa opetus voidaan järjestää opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kou lu jen yhdistämisellä saadaan kaksi-sarjainen yläkoulu, jossa opetus voidaan kaik kien aineiden osalta järjestää sujuvasti ja valinnaisuudet huomioiden. Myös kaik kien opettajien läsnäolo samassa koulussa on tärkeää koulun toimintojen suju vuu den kannalta. Yhden koulun mallissa myös oppilashuollon palvelut ovat parem min saavutettavissa ja resurssien käyttö on tehokkaampaa. Lisäksi koulun nor maa li arki helpottuu ja henkilöstön kuormitus vähenee. Jo tällä hetkellä yläkou lu jen opettajat ovat yhteisiä ja joutuvat siirtymään kahden koulun välillä. Tämä aiheuttaa sekä kuormitusta että ylimääräisiä kustannuksia. Yläkouluopetus on jatkossa mahdollista toteuttaa laadukkaasti niin Ui ma har jussa kuin Enossakin. Toiminnallisissa kustannuksissa vaihtoehtojen välillä ei ole suu ria eroja. Kuljetuskustannukset ovat Uimaharju-ratkaisussa noin euroa suuremmat kuin Eno-ratkaisussa. Kuljetusoppilaita yläkoululaisista on alueel la tällä hetkellä 69, Eno-ratkaisussa 99 ja Uimaharju-ratkaisussa 134. Pisin kulje tus mat ka Eno-ratkaisussa on 32 km ja Uimaharju-ratkaisussa 29 km. Kul je tusop pi lai den määrä ja kustannukset vaihtelevat oppilaiden asuinpaikkojen mukaan. Yläkoulun oppilaat vaihtuvat kokonaan kolmen vuoden välein. Kum massa kaan ratkaisussa kuljetusmatkat eivät ole yläkoululaisille kohtuuttomia. Kaiken kaikkiaan toiminnallisuudesta aiheutuvien kustannusten perusteella molem mat sijoituspaikkakunnat ovat mahdollisia, eikä niiden välillä ole ratkaisevan

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus suu ria eroja. Kuntalaisnäkemyksissä on hyvin laajasti tuotu esiin molempien taaja mien erilaisia vahvoja puolia. Esimerkiksi Enossa liikuntasali on isompi ja kou lukes kuk sen läheisyydessä on jäähalli. Toisaalta on tuotu esiin Uimaharjun koulun mo ni puo li set piharatkaisut ja modernit tilat. Kaikki saapuneet kun ta lais pa lautteet on kirjattu kaupungin diaariin ja ovat päättäjien nähtävissä luot ta mus hen kilöi den verkkopalvelussa. Nyt tehtävällä ratkaisuilla on suuri merkitys konsernin investointien nä kö kulmas ta. Joensuun kaupungin investointipaine on erittäin suuri ja kaupunki velkaan tuu raskaasti. Vaihtoehtona Uimaharju: Uimaharjussa otettiin käyttöön vuonna 2014 uusi noin 3000 m2 laajuinen yh tenäis kou lu. Kyseessä oli 8,4 miljoonan euron suuruinen investointi sisältäen kaikki ylä kou lun erikoisluokat, vuonna 1974 valmistuneen liikuntasalin perusteellisen pe rus kor jauk sen sekä hyvin varustellut piha-alueet. Enon yläkoululaiset käyt tävät jo tällä hetkellä Uimaharjun teknisten töiden luokkia. Uimaharjun koulun tase ar vo on tällä hetkellä 7,1 miljoonaa euroa. Jos alueen yläkoulu sijoitettaisiin Uimaharjuun, tarvittaisiin lisätilaa kirjastolle ja nuo ri so ta lol le sekä neljälle luokalle. Neljän luokkatilan tarve vähennee vähitellen op pi las mää rän muutosten myötä. Välittömässä Uimaharjun koulun lä hei syy dessä sijaitsee Uimaharjun terveysasema ja lähistöllä on myös ns. Pölösen sali oheisti loi neen. Lisätilat on mahdollista sijoittaa näihin kaupungin omistamiin tiloihin, eril li siä moduulitiloja ei tarvita. Terveyskeskukseen on tehty kuntotutkimus vuon na Kuntotutkimuksen mukaan perusrakenteet ovat kunnossa eikä tilois sa ole ollut ongelmia. Muutoskustannuksiksi on arvioitu vajaa miljoona euroa. Li säk si tässä ratkaisussa Enoon tarvitaan alakoululaisten käyttöön teknisen työn ti lat. Yhteensä ratkaisun kustannusarvio on 1,25 miljoonaa euroa. Alas kir jauk sia ja purkukustannuksia syntyy noin 0,5 miljoonaa euroa. Muutostyöt on mah dol lis ta ajoittaa niin, että yläkoulu voitaisi keskittää Uimaharjuun syksyllä Vaihtoehtona Eno: Enossa joudutaan sisäilmasyistä joka tapauksessa luopumaan vanhasta ala koulu ra ken nuk ses ta ja ns. B-rakennuksesta. Samalla luovutaan alueella olevista van hois ta puurakennuksista ja nuorisotilat suunnitellaan koulun tiloihin. Käyttöön jäävät ns. C-rakennus eli vuonna 2006 valmistunut entinen lukion tila sekä A-ra ken nus. A-rakennus on valmistunut vuonna 1961 ja peruskorjattu Enon kunnan toimesta Jäljelle jääviin tiloihin alueen keskitetty yläkoulu ei mah du, vaan tarvittaisiin uusinvestointi ja aikanaan A-rakennuksen korvaava inves toin ti ko. ajankohtaa vastaavalle oppilasmäärälle. Pienimillään ratkaisun inves toin ti kus tan nuk set ovat 5,1 miljoonaa euroa. Investointi olisi mahdollista toteut taa niin, että yläkoulu aloittaisi Enossa vuonna Investoinnin to teu tuksen aikana Enon yläkoululaiset joutuisivat olemaan evakossa Uimaharjussa tai Enoon olisi järjestettävä väliaikaiset tilat. Jos yläkoulu keskitettäisi Enoon, Uimaharjun uusi koulu jäisi huomattavalle vajaa käy töl le. Oppilaskohtainen normaali tilamitoitus on m2, tältä pohjalta pel käl le Uimaharjun alakoululle riittäisi alle puolet nykyisestä rakennuksesta.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kou lul le on ehdotettu siirrettäväksi päiväkotia. Uimaharjun päiväkoti on laa jennet tu nykytiloihinsa vuonna 2012, tilat ovat Joensuun kaupunkikonsernin omistuk ses sa. Päiväkodin vuokra on vuodessa. Koululla päiväkotia varten tar vit ta vat muutostyöt nostaisivat koulun nykyistä euron vuokraa vielä eurolla lisää. Lisäksi nykytilat jäisivät tyhjilleen. Päiväkodin siirtäminen toi si kaupungille vuotuisen euron kustannuslisäyksen. Lisäksi päiväkodin ny kyi set 233 m2 eivät koulun vajaakäytölle jääviä yli 1500 m2:iä täyttäisi. Riskiarvio: Vaihtoehdoille on laskettu myös erilaisia riskiskenaarioita. Sisäilmariskin ar vioidaan olevan pienempi Uimaharjussa kuin Enon A-rakennuksessa. Uimaharjun kou lu on teknisen käyttöikänsä alkupuolella, Enon A-rakennuksessa teknistä käyt tö ikää arvioidaan olevan vuotta. Jos Uimaharjun koulun pe rus kor jatus ta osasta jouduttaisiin siirtämään opettajanhuone ja kotitalousluokat ter veyskes kuk seen, muutoskustannuksia syntyisi noin 0,4 miljoonaa euroa. Kokonaan uu si liikuntasali kustantaisi noin 1,5 miljoonaa euroa. Enossa A-rakennuksen korvaa va investointi olisi 9-11,5 miljoonaa euroa riippuen siitä kuinka suureksi alakou lun osuus mitoitetaan. Alaskirjauksia ja purkukustannuksia syntyisi 1,39 miljoo naa euroa. Jos yläkoulua jatkettaisi kahdessa taajamassa, jouduttaisiin Enoon tekemään uus in ves toin ti, koska jäljelle jäävät tilat eivät tule riittämään kaikille oppilaille. In ves toin nin suuruusluokkaa arvioidaan parhaillaan. Kahden taajaman vaih to ehto ei ole järkevää laadukkaan opetussuunnitelman toteutumisen kannalta. Lisäk si yksikkökustannukset nousevat jatkuvasti ryhmien pienentyessä, hen ki lökun nan arki hajaantuu kahden koulun välillä ja valinnaisaineiden tarjonta tulisi ole maan hyvin rajallinen. Yläkoulun sijoittuessa Uimaharjuun investointikustannukset kau pun ki kon ser nille ovat huomattavasti Eno-ratkaisua pienemmät. Lisäksi in ves toin ti kus tan nuksiin liittyvät riskit ovat huomattavasti pienemmät. Pedagogisista ja muista arvioi duis ta näkökulmista katsoen vaihtoehdoilla ei ole suuria eroja. Kukin perhe, jo ta asia koskee, korostaa omia näkökulmiaan. Uimaharju ei ole Enosta katsoen luon tai nen asiointisuunta. Toisaalta taajamien välinen etäisyys on noin 16 km ja mat ka on yhtä pitkä kumpaankin suuntaan. Asian jatkovalmistelussa on selvitetty molempia kouluvaihtoehtoja ja näihin liitty viä kustannuksia sekä tiloihin mahdollisesti liittyviä sisäilmariskejä. Selvitysten pää koh dat on esitelty liitteenä olevassa aineistossa. Aineisto esitellään myös kau pun gin val tuus tol le kaupunginvaltuuston iltakoulussa Valmistelija: konsernipalvelut Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää edellä kirjoitettujen lisäselvitysten perusteella, että Eno-Uimaharju alueella yläkou lu jär jes te ly toteutetaan siten, että yläkoulu sijoitetaan Uimaharjuun.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle. Hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen, strategiajohtaja Janna Puumalainen ja tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana. Liitteet 1 Selvitys yläkoulujen yhdistäminen Eno ja Uimaharju

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Niittylahden biolämpölaitoksen hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 259/ /2017 KH Niittylahden vanha biolämpölaitos sijaitsi osoitteessa Kummuntie 9, Niitty lah ti. Lämpölaitos tuotti lämpöenergian Niittylahden kouluun ja päiväkotiin. Vuonna 2002 valmistunut lämpölaitos vaurioitui syksyllä 2017 tulipalossa niin pahoin, että sen korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Tulipalo johtui il meises ti sähkölaiteviasta. Vahingon vakuutuskäsittely on kesken, eikä va kuu tus korvauk sen tarkkaa suuruutta tiedetä vielä. Tällä hetkellä tontilla on vuokrattu öljyä käyttävä lämpökontti, joka tuottaa koulun ja päiväkodin lämmön uuden lämpölaitoksen valmistumiseen saakka. Hankkeen sisältö Biolämpölaitoshanke käsittää uuden pellettiä polttoaineena käyttävän läm pö laitok sen ja pellettisiilon rakentamisen. Lämpölaitokseen rakennetaan va ra jär jestel mäk si öljylämmitysjärjestelmä. Hankkeen myötä voidaan koulun tiloista poistaa vanha öljypoltin ja läm min ve siva raa ja. Koulussa oleva öljylämmitysjärjestelmä on jo vuosien ajan asettanut omat riskinsä koulun sisäilmanlaadulle. Niittylahden koulu ja päiväkoti tulevat säilymään hyvinvointipalveluiden il moituk sen mukaan osana palveluverkkoa vielä pitkään, mutta tästä huolimatta biolämpölaitos rakennetaan siten, että se on tarvittaessa vähäisin muutoksin siir ret tä vis sä toiseen paikkaan. Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut raken nut ta jan lisäksi ulkopuolisia konsultteja. Rakennuskustannukset Hankkeesta laadittu rakennusosalaskelmaan perustuva kustannusarvio on (alv. 0%). Haahtela-indeksi on 84,0/ ja hintataso 89,0/ Kus tan nuk set jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannus B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt Varaukset Yhteensä Toteutus ja aikataulu Hanke tullaan toteuttamaan jaettuna urakkana ja rakennustyöt käynnistyvät van han lämpölaitoksen purkutöillä huhtikuussa Lämpölaitos on valmis kesä kuun loppuun 2018 mennessä.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Rahoitus Joensuun kaupungin talonrakennuksen investointiohjelmaan vuodelle 2018 esite tään hankkeelle rahoitusta nimettyihin hankkeisiin. Talousarvion muutos tullaan esittämään myöhemmin kuluvan vuoden aikana, kun pystytään arvioimaan tarkemmin toimintavuoden investointimäärärahan ko ko nais käyt tö. Vuokrasopimus Niittylahden biolämpölaitoksen investoinnit tullaan poistamaan 20 vuoden poisto ajal la. Käyttäjän kanssa tullaan tekemään uusi vuokrasopimus, jossa kiinteä vuok ra-ai ka 10 vuotta. Käyttäjä on osaltaan hyväksynyt hankesuunnitelman ja vuokrakustannukset. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Niittylahden biolämpölaitoksen ra ken ta mi sen hankesuunnitelman ja kus tan nus ar vion. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 2 Niittylahden biolämpölaitoksen hankesuunnitelma

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunkihistorian valmistelu ja historiatyöryhmän täydentäminen / muutos historiatyöryhmän jäsenten nimeämiseen 2144/13.01/2018 KH Kaikki valtuustoryhmät jättivät yhteisen valtuustoaloitteen val tuuston puheenjohtajalle kaupunkihistoriakirjojen jatko-osien laatimiseksi. Kau pungin hal li tus käsitteli aloitetta kokouksessaan ja totesi, että tut ki mustyön laajuuden selvittämiseksi ja suunnittelun laatimiseksi olisi paikallaan pe rustaa kaupungin viranhaltijoista koostuva historiatyöryhmä, joka voisi käyttää apu naan alan asiantuntijoita. Joensuun kaupunginvaltuusto on kokouksessaan saattanut aloitteen tiedokseen. Joensuun kaupungin talousarviossa vuodelle 2018 yleishallintoon on kirjattu, että vuonna 2018 käynnistetään Joensuun kaupungin historiakirjan jatko-osan valmis te lu. Kaupunkihistorian valmistelu on aloitettu. Historiatyöryhmän jäseniksi on kutsut tu professori emeritus Tapio Hämynen, kansliapäällikkö Jari Horttanainen, kau pun ki neu vos Juhani Meriläinen ja amanuenssi Erkki Matikainen Poh jois-karja lan museosta. Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Historiatyöryhmä pyytää Joensuun kaupunginhallitusta täydentämään työryhmää kolmella sellaisella luot ta mus hen ki löl lä, jotka ovat vaikuttaneet monipuolisesti ja useamman vuo sikym me nen ajan Joensuun kaupungin erilaisissa luottamustoimissa. Työryhmää täy den ne tään myös kutsumalla asiantuntijajäsen Itä-Suomen yliopiston his torian oppiaineesta. Työryhmä esittää, että Joensuun tuleva kaupunkihistoria on korkealaatuinen, tie teel li nen, alkuperäislähteisiin nojaava, kohteita ja lähteitä kriittisesti ana ly soiva historiateos. Teoksessa käsitellään mahdollisimman monipuolisesti Joensuun ja sen seutukunnan kehitystä ja pohditaan sen vaikutuksia yleisempään yh teiskun nal li seen, poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen. Julkaisun sisältö koostuu kolmesta neljästä aihepiiristä, jotka määritellään tarkem min vuoden 2018 aikana. Teoksen tarkasteluaika ulottuu 1950-luvulta vuoteen 2018, jolloin Joensuun kaupunki täyttää 170 vuotta. Jokaisella tee ma ko konai suu del la on oma kirjoittajansa. Vuoden 2018 aikana järjestetään julkaisun kirjoit ta mi ses ta kilpailutus, jossa valintakriteereinä ovat mm. kirjoittajan aiemmat re fe rens sit sekä hänen paikallistuntemus. Kirjoittajien kanssa tehdään kir joi tusso pi muk set vuoden 2018 aikana, ja valmiit artikkelit tulee olla valmiina vuoden 2021 lopussa. Julkaisun laajuudeksi on kaavailtu noin 400 sivua. Kirja julkaistaan Joen suun kaupungin 175-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna His to ria työ ryhmä seuraa aktiivisesti kirjoitusten etenemistä. Myös suurelle yleisölle ja kau pungin luottamushenkilöille järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään hankkeen etene mis tä. Historiatyöryhmässä sekä Pohjois-Karjalan museossa pohditaan tulevien vuosien aikana, kuinka Joensuun kaupungin historiaa voidaan jatkossa taltioida par-

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KH haim mal la mahdollisella tavalla. Työryhmä tulee kokoamaan myös esityksiä erilai ses ta oheisohjelmasta Joensuun kaupungin 175-vuotisjuhlavuoteen 2023 liittyen. Kaupunkihistorian arvioidut kokonaiskustannukset ovat 375 o00. Kustannukset koh dis tu vat pääosin vuosille , vuodelle 2018 kohdistuu ko kous palkkioi ta. Kaupunkihistorian alustava budjetti: - henkilöstökulut (kirjoittajien ja asiantuntijan palkkiot, kie len tarkas tus ja työryhmän kokouspalkkiot), - painatus- ja taitto ja - muut kulut (kirjoittajien matka- ja toimistokulut, kuvan jul kai sumak su ja yms). Budjetti tarkentuu vuoden 2018 aikana. Valmistelija: museojohtaja Tarja Raninen-Siiskonen Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää - nimetä historiatyöryhmään yllä olevan esityksen mukaisesti kolme luot tamus hen ki löä, - hyväksyä historiatyöryhmän esittämät valmistelua ja aikataulua koskevat lin jauk set ja - varautua syntyviin kustannuksiin tulevien vuosien talousarvioissa. Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää - nimetä historiatyöryhmään yllä olevan esityksen mukaisesti kolme luottamushenkilöä, - hyväksyä historiatyöryhmän esittämät valmistelua ja aikataulua koskevat linjaukset ja - varautua syntyviin kustannuksiin tulevien vuosien talousarvioissa. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi historiatyöryhmään Juha Hämäläisen, Ulla Mikkolan, Markku Kauppisen ja Marjo Hämäläisen. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että työryhmä kuulee prosessin aikana Joensuun kaupungin historiaan vaikuttaneita henkilöitä ja eri intressiryhmien edustajia.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KH Markku Kauppisen on ilmoittanut, että ei pysty aikataulusyistä osallistumaan his to ria työ ryh män työskentelyyn. Hänen sijaansa on nimettävä his to ria työ ryhmään uusi jäsen. Jäseneksi Kauppisen sijaan on ehdotettu nimettäväksi Hannu Hui ku ri. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä historiatyöryhmään uuden jäsenen Markku Kauppisen sijaan. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi historiatyöryhmän jäseneksi Markku Kauppisen sijaan Hannu Huikurin.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH Pöytäkirjat: Vanhusneuvosto Viranhaltijapäätökset: Henkilöstöjohtaja Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 92 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 49-51, 54 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätök siin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 52, 53 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU (klo ) Postiosoite: PL 59, JOENSUU Sähköposti: kirjaamo@jns.fi Pykälät 52, 53 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirjaon nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saan ti to dis tuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös säh kö pos ti vies ti nä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ranomai sen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöy tä kir ja ote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan ti to dis tuk seen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä.

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia kirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä hettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.