Yläkoulujen yhdistäminen Eno-Uimaharju alueella 1628/ /2017

Transkriptio

1 Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Yläkoulujen yhdistäminen Eno-Uimaharju alueella 1628/ /2017 HYVOLK 151 Nykyisellään Enon ja Uimaharjun yläkoulujen oppilasmäärät ovat liian pieniä ope tuk sen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Lisäksi oppilasmäärien en nuste taan alueella laskevan siten, että viiden vuoden kuluttua koko alueen op pi laat mahtuvat yhteen 2-sarjaiseen yhtenäiskouluun. Yhdistämällä Enon ja Ui ma harjun ylä kou lut saadaan riittävän iso yksikkö, jossa opetus voidaan järjestää opetus suun ni tel man tavoitteiden mukaisesti. Enon yhtenäiskoulussa on tällä hetkellä 115 yläkoulun oppilasta ja Uimaharjun yh te näis kou lun yläkoulussa 56 oppilasta. Yläkoulujen yhdistämistä käsiteltiin kaupunginhallituksen ja hy vin voin ti lau takun nan iltakoulussa Iltakoulussa linjattiin, että yläkoulut on tar koi tuksen mu kais ta yhdistää. Yhdistämisestä on tehty vaihtoehdot siten, että ylä kou lun oppilaat keskitetään Uimaharjuun ja toisena vaihtoehtona, että yläkoulun op pilaat keskitetään Enoon. Hyvinvointilautakunta järjesti Enon ja Uimaharjun yläkoulujen yh dis tä mi ses tä alu een asukkaille keskustelu- ja kuulemistilaisuuden Keskustelu- ja kuu le mis ti lai suu den muistio sekä asiasta jätetyt kannanotot ovat nähtävänä luot ta mus hen ki löi den verkkopalvelussa. Mikäli yläkouluratkaisu toteutetaan siten, että koulun sijoituspaikkana on Ui mahar ju, tarvitaan Uimaharjuun lisää opetustilaa neljän luokkahuoneen verran sekä ti lat kirjastolle ja nuorisopalveluille. Vaihtoehtoina on esim. moduulitilojen hankki mi nen, läheisen Pölösen salin tilojen hyödyntäminen ja terveysaseman tilojen re mon toi mi nen. Oppilasmäärän kehityksestä riippuu, kuinka kauan ylimääräisiä ti lo ja tarvitaan. Jos yläkoulu sijoittuisi Enoon, jäisi Uimaharjun koulu alikäytölle, mikäli tilalle ei löy dy muuta käyttöä. Asian valmistelun yhteydessä on selvitetty mahdollisuutta si joit taa Uimaharjun päiväkoti koululta mahdollisesti vapautuviin tiloihin. Sa malla kuitenkin tyhjenisivät nykyiset kaupunkikonsernin omistuksessa olevat päi väko din tilat, joille ei ole muuta käyttöä. Enoon sijoittuva yläkouluratkaisu edellyttäisi uuden koulurakennuksen hank kimis ta Enoon, koska tällä hetkellä Enossa toimitaan siirtotiloissa eikä Enossa ole so vel tu via tai riittäviä tiloja kaikille taito- ja taideaineille. Uuden kou lu ra ken nuksen toteuttaminen tarkoittaisi kaupunkikonsernin investoinnin/vuokravastuun kas va mis ta yli 4,5 miljoonalla eurolla. Jos Uimaharjun koulun tyhjäksi jäävään

2 osi oon vielä remontoitaisiin päiväkoti, nousisi konsernin kokonaisvastuu yli 5 miljoo nan euron, samalla kun kaupungin pitkäaikaiset vastuut kasvavat jo mui denkin välttämättömien hankkeiden vuoksi merkittävästi. Pelkästään kou lu tus pal velui den käyttötalouteen kohdistuvien vuokramenojen osalta vaihtoehtojen vä lil lä ei ole merkittävää eroa, mutta kaupungin kokonaisvastuiden kannalta on. Kuljetuskustannukset ovat Uimaharjun vaihtoehdossa noin euroa suurem mat kuin Enon vaihtoehdossa, koska julkista liikennettä voidaan hyödyntää Enon suuntaan tehokkaammin. Toiminnalliset säästöt ovat samat molemmissa vaih to eh dois sa. Enon vaihtoehdossa liikuntatilat sijaitsevat aivan koulun välittömässä lä hei syydes sä, kun Uimaharjun vaihtoehdossa osa liikuntamahdollisuuksista (ur hei lukent tä ja kuntosali) ovat hieman kauempana koululta. Kun taajamien koulujen yh teis työ tiivistyy ja hioutuu edelleen, ei ole pois suljettua etteikö Enon lii kun ta tilo ja voisi joissakin tilanteissa hyödyntää myös yläkoulupalveluissa. Valmistelija: hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen. Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kau pungin val tuus tol le, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu sijaitsee Uimaharjussa. Keskustelun aikana Kauko Salo esitti, että asia palautetaan uudelleen val mis telta vak si. Jaana Minkkinen kannatti Kauko Salon esitystä. HYVOLK 6 Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli jäseniltä, voidaanko Kauko Salon esitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan jäsenistä ei vastustanut pu heen joh tajan esitystä, joten puheenjohtaja totesi hyvinvointilautakunnan hyväksyneen Kau ko Salon esityksen. Eno-Uimaharju alueen yläkouluratkaisua käsiteltiin kaupunginhallituksen ja hyvin voin ti lau ta kun nan yhteisessä iltakoulussa Valmistelija: hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kau pungin val tuus tol le, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu sijaitsee Uimaharjussa. Keskustelun aikana Hannes Rossi esitti, että Eno-Uimaharju alueella ylä kou lu järjes te ly toteutetaan siten, että yläkoulu sijaitsee Enossa. Jere Nuutinen kannatti Han nes Rossin esitystä.

3 Asiasta käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hannes Ros sin esitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan jäsenistä ei vastustanut pu heen johta jan esitystä, joten puheenjohtaja totesi hyvinvointilautakunnan hy väk sy neen Hannes Rossin esityksen. Näin ollen hyvinvointilautakunta päätti esittää kau pungin hal li tuk sel le ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Eno-Uimaharju alu eel la yläkoulujärjestely toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu si jait see Enossa. KH Hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Hyvinvointilautakunta päätti kokouksessaan , esittää kau pun gin halli tuk sel le ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Eno-Uimaharju alueella ylä koulu jär jes te ly toteutetaan alkaen siten, että yläkoulu sijaitsee Enossa. Hyvinvointilautakunta on tehnyt asiassa perusteellista pedagogista arviointia, mut ta ei ole tarkemmin ottanut kantaa esittämänsä ratkaisun kustannuksiin, eikä siihen missä tiloissa opetus Enossa tullaan järjestämään. Näistä syistä on katsot tu tarpeelliseksi jatkaa ja täydentää asian valmistelua. Vaihtoehtoinen rat kaisu on sijoittaa yläkoulu Uimaharjuun. Asian käsittely on aiheuttanut runsasta keskustelua ja kuntalaispalautetta on tullut runsaasti yläkoulujen yhdistämisestä sekä Enon että Uimaharjun puolesta. Ala kou lu lai sia Enon ja Uimaharjun alakouluissa on tällä hetkellä yhtä paljon ja myös tulevaisuudessa. Päätöksen tekeminen asiassa siten, että kaikki tulisivat ole maan tyytyväisiä, on mahdoton. Kyseessä on kaksi Joensuun varsin itsellistä taa ja maa, joissa kuntalaisten pääasiallinen asiointisuunta on monessa suhteessa Joen suun keskusta. Ratkaisussa ollaan päätymässä yhden yläkoulun malliin, koska Enon ja Ui ma harjun yläkoulujen oppilasmäärän ennustetaan edelleen laskevan. Näin ollen opetuk sen järjestäminen kahdella koululla ei ole tarkoituksenmukaista eikä ta lou dellis ta. Yhdistämällä Enon ja Uimaharjun yläkoulut saadaan riittävän iso yk sik kö, jossa opetus voidaan järjestää opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kou lu jen yhdistämisellä saadaan kaksi-sarjainen yläkoulu, jossa opetus voidaan kaik kien aineiden osalta järjestää sujuvasti ja valinnaisuudet huomioiden. Myös kaik kien opettajien läsnäolo samassa koulussa on tärkeää koulun toimintojen suju vuu den kannalta. Yhden koulun mallissa myös oppilashuollon palvelut ovat parem min saavutettavissa ja resurssien käyttö on tehokkaampaa. Lisäksi koulun nor maa li arki helpottuu ja henkilöstön kuormitus vähenee. Jo tällä hetkellä yläkou lu jen opettajat ovat yhteisiä ja joutuvat siirtymään kahden koulun välillä. Tämä aiheuttaa sekä kuormitusta että ylimääräisiä kustannuksia. Yläkouluopetus on jatkossa mahdollista toteuttaa laadukkaasti niin Ui ma har jussa kuin Enossakin. Toiminnallisissa kustannuksissa vaihtoehtojen välillä ei ole suu ria eroja. Kuljetuskustannukset ovat Uimaharju-ratkaisussa noin euroa suuremmat kuin Eno-ratkaisussa. Kuljetusoppilaita yläkoululaisista on alu eella tällä hetkellä 69, Eno-ratkaisussa 99 ja Uimaharju-ratkaisussa 134. Pisin kul jetus mat ka Eno-ratkaisussa on 32 km ja Uimaharju-ratkaisussa 29 km. Kul je tus oppi lai den määrä ja kustannukset vaihtelevat oppilaiden asuinpaikkojen mu kaan.

4 Yläkoulun oppilaat vaihtuvat kokonaan kolmen vuoden välein. Kum mas sa kaan ratkaisussa kuljetusmatkat eivät ole yläkoululaisille kohtuuttomia. Kaiken kaikkiaan toiminnallisuudesta aiheutuvien kustannusten perusteella molem mat sijoituspaikkakunnat ovat mahdollisia, eikä niiden välillä ole ratkaisevan suu ria eroja. Kuntalaisnäkemyksissä on hyvin laajasti tuotu esiin molempien taaja mien erilaisia vahvoja puolia. Esimerkiksi Enossa liikuntasali on isompi ja kou lukes kuk sen läheisyydessä on jäähalli. Toisaalta on tuotu esiin Uimaharjun koulun mo ni puo li set piharatkaisut ja modernit tilat. Kaikki saapuneet kun ta lais pa lautteet on kirjattu kaupungin diaariin ja ovat päättäjien nähtävissä luot ta mus hen kilöi den verkkopalvelussa. Nyt tehtävällä ratkaisuilla on suuri merkitys konsernin investointien nä kö kul masta. Joensuun kaupungin investointipaine on erittäin suuri ja kaupunki vel kaan tuu raskaasti. Vaihtoehtona Uimaharju: Uimaharjussa otettiin käyttöön vuonna 2014 uusi noin 3000 m2 laajuinen yh tenäis kou lu. Kyseessä oli 8,4 miljoonan euron suuruinen investointi sisältäen kaikki ylä kou lun erikoisluokat, vuonna 1974 valmistuneen liikuntasalin perusteellisen pe rus kor jauk sen sekä hyvin varustellut piha-alueet. Enon yläkoululaiset käyt tävät jo tällä hetkellä Uimaharjun teknisten töiden luokkia. Uimaharjun koulun tase ar vo on tällä hetkellä 7,1 miljoonaa euroa. Jos alueen yläkoulu sijoitettaisiin Uimaharjuun, tarvittaisiin lisätilaa kirjastolle ja nuo ri so ta lol le sekä neljälle luokalle. Neljän luokkatilan tarve vähennee vähitellen op pi las mää rän muutosten myötä. Välittömässä Uimaharjun koulun lä hei syy dessä sijaitsee Uimaharjun terveysasema ja lähistöllä on myös ns. Pölösen sali oheisti loi neen. Lisätilat on mahdollista sijoittaa näihin kaupungin omistamiin tiloihin, eril li siä moduulitiloja ei tarvita. Terveyskeskukseen on tehty kuntotutkimus vuon na Kuntotutkimuksen mukaan perusrakenteet ovat kunnossa eikä tilois sa ole ollut ongelmia. Muutoskustannuksiksi on arvioitu vajaa miljoona eu roa. Li säk si tässä ratkaisussa Enoon tarvitaan alakoululaisten käyttöön teknisen työn ti lat. Yhteensä ratkaisun kustannusarvio on 1,25 miljoonaa euroa. Alas kir ja uk sia ja purkukustannuksia syntyy noin 0,5 miljoonaa euroa. Muutostyöt on mah dol lista ajoittaa niin, että yläkoulu voitaisi keskittää Uimaharjuun syksyllä Vaihtoehtona Eno: Enossa joudutaan sisäilmasyistä joka tapauksessa luopumaan vanhasta ala kou lura ken nuk ses ta ja ns. B-rakennuksesta. Samalla luovutaan alueella olevista vanhois ta puurakennuksista ja nuorisotilat suunnitellaan koulun tiloihin. Käyt töön jäävät ns. C-rakennus eli vuonna 2006 valmistunut entinen lukion tila sekä A-raken nus. A-rakennus on valmistunut vuonna 1961 ja peruskorjattu Enon kun nan toimesta Jäljelle jääviin tiloihin alueen keskitetty yläkoulu ei mah du, vaan tarvittaisiin uusinvestointi ja aikanaan A-rakennuksen korvaava in ves toin ti ko. ajankohtaa vastaavalle oppilasmäärälle. Pienimillään ratkaisun in ves toin tikus tan nuk set ovat 5,1 miljoonaa euroa. Investointi olisi mahdollista to teut taa niin, että yläkoulu aloittaisi Enossa vuonna Investoinnin to teu tuk sen aikana Enon yläkoululaiset joutuisivat olemaan evakossa Uimaharjussa tai Enoon olisi järjestettävä väliaikaiset tilat.

5 Jos yläkoulu keskitettäisi Enoon, Uimaharjun uusi koulu jäisi huomattavalle vajaa käy töl le. Oppilaskohtainen normaali tilamitoitus on m2, tältä pohjalta pel käl le Uimaharjun alakoululle riittäisi alle puolet nykyisestä rakennuksesta. Kou lul le on ehdotettu siirrettäväksi päiväkotia. Uimaharjun päiväkoti on laa jennet tu nykytiloihinsa vuonna 2012, tilat ovat Joensuun kaupunkikonsernin omistuk ses sa. Päiväkodin vuokra on vuodessa. Koululla päiväkotia varten tar vit ta vat muutostyöt nostaisivat koulun nykyistä euron vuokraa vielä eurolla lisää. Lisäksi nykytilat jäisivät tyhjilleen. Päiväkodin siirtäminen toi si kaupungille vuotuisen euron kustannuslisäyksen. Lisäksi päiväkodin ny kyi set 233 m2 eivät koulun vajaakäytölle jääviä yli 1500 m2:iä täyttäisi. Riskiarvio: Vaihtoehdoille on laskettu myös erilaisia riskiskenaarioita. Sisäilmariskin ar vioidaan olevan pienempi Uimaharjussa kuin Enon A-rakennuksessa. Uimaharjun kou lu on teknisen käyttöikänsä alkupuolella, Enon A-rakennuksessa teknistä käyt tö ikää arvioidaan olevan vuotta. Jos Uimaharjun koulun pe rus kor ja tusta osasta jouduttaisiin siirtämään opettajanhuone ja kotitalousluokat ter veys keskuk seen, muutoskustannuksia syntyisi noin 0,4 miljoonaa euroa. Kokonaan uu si liikuntasali kustantaisi noin 1,5 miljoonaa euroa. Enossa A-rakennuksen kor vaa va investointi olisi 9-11,5 miljoonaa euroa riippuen siitä kuinka suureksi ala kou lun osuus mitoitetaan. Alaskirjauksia ja purkukustannuksia syntyisi 1,39 mil joo naa euroa. Jos yläkoulua jatkettaisi kahdessa taajamassa, jouduttaisiin Enoon tekemään uus in ves toin ti, koska jäljelle jäävät tilat eivät tule riittämään kaikille oppilaille. Inves toin nin suuruusluokkaa arvioidaan parhaillaan. Kahden taajaman vaih to eh to ei ole järkevää laadukkaan opetussuunnitelman toteutumisen kannalta. Li säk si yksikkökustannukset nousevat jatkuvasti ryhmien pienentyessä, hen ki lö kun nan arki hajaantuu kahden koulun välillä ja valinnaisaineiden tarjonta tulisi ole maan hyvin rajallinen. Yläkoulun sijoittuessa Uimaharjuun investointikustannukset kau pun ki kon ser nil le ovat huomattavasti Eno-ratkaisua pienemmät. Lisäksi in ves toin ti kus tan nuk siin liittyvät riskit ovat huomattavasti pienemmät. Pedagogisista ja muista ar vioi duista näkökulmista katsoen vaihtoehdoilla ei ole suuria eroja. Kukin perhe, jo ta asia koskee, korostaa omia näkökulmiaan. Uimaharju ei ole Enosta katsoen luon tainen asiointisuunta. Toisaalta taajamien välinen etäisyys on noin 16 km ja mat ka on yhtä pitkä kumpaankin suuntaan. Asian jatkovalmistelussa on selvitetty molempia kouluvaihtoehtoja ja näihin liitty viä kustannuksia sekä tiloihin mahdollisesti liittyviä sisäilmariskejä. Selvitysten pää koh dat on esitelty liitteenä olevassa aineistossa. Aineisto esitellään myös kau pun gin val tuus tol le kaupunginvaltuuston iltakoulussa Valmistelija: konsernipalvelut Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

6 edellä kirjoitettujen lisäselvitysten perusteella, että Eno-Uimaharju alueella yläkou lu jär jes te ly toteutetaan siten, että yläkoulu sijoitetaan Uimaharjuun. Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle. KH Hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen, strategiajohtaja Janna Puumalainen ja tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana. Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen on liitteenä olevaan selvitykseen yläkoulujen yhdistäminen Eno ja Uimaharju tehty seuraavat tarkennukset: - lisätty uudet diat 10 ja 11 liittyen valinnaisainetarjontaan, - lisätty uusi dia 13 yläkoulujen oppilaat , - tarkennettu dioissa 14 ja 15 olevia tietoja oppilaskohtaisista kustannuksista ja yläkoulujen vuokrista, - täydennetty diaa 28 kahden yläkoulun ratkaisulla ja - korjattu dian 30 taulukon halvin/kallein lukuja ja tarkennettu taulukon sisältökuvauksia. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää edellä kirjoitettujen lisäselvitysten perusteella, että Eno-Uimaharju alueella yläkou lu jär jes te ly toteutetaan siten, että yläkoulu sijoitetaan Uimaharjuun. Ehdotus hyväksyttiin. Keskustelun aikana Antero Puhakka ehdotti kaupunginjohtajan pohjaehdotuksesta poiketen, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely toteutetaan kahden yläkoulun ratkaisulla. Puheenjohtaja totesi ehdotuksen rauenneen kannattamattomana. Keskustelun aikana Paula Puhakka ehdotti kaupunginjohtajan pohjaehdotuksesta poiketen, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely toteutetaan siten, että yläkoulu sijoitetaan Enoon. Sari Koskinen ja Markku Kauppinen kannattivat Paula Puhakan tekemää ehdotusta. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Paula Puhakan tekemää kannatettua päätösehdotusta äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA -ääntä (Seppo Eskelinen, Eila Heinonen, Simo Rauma, Osmo Kokko, Antero Puhakka, Jenna Hattunen, Anssi Törmälä ja Hannele Autti) ja 3 EI -ääntä (Sari Koskinen, Paula Puhakka, Markku Kauppinen). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tulokseksi tulleen 8-3.

7 Kaupunginhallitus päätti siten hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. KV Hyvinvointijohtaja Riitta Huurinainen ja strategiajohtaja Janna Puumalainen olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana. Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää edellä kirjoitettujen lisäselvitysten perusteella, että Eno-Uimaharju alueella yläkou lu jär jes te ly toteutetaan siten, että yläkoulu sijoitetaan Uimaharjuun. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa 32 valtuutettua käytti puheenvuoroja. Li säk si puheenvuoron käyttivät tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen ja kau pun gin johta ja Kari Karjalainen. Keskustelussa valtuutettu Petteri Tahvanainen esitti, että Uimaharjussa ja Enossa jatkaa molemmissa yläkoulut ja Enoon rakennetaan tarvittavat koulutilat. Valtuutetut Anni Järvinen ja Alia Dannenberg kannattivat ensimmäisinä Petteri Tahvanaisen te ke mää muutosesitystä. Valtuutettu Jere Nuutinen esitti, että Eno-Uimaharju alueella yläkoulujärjestely to teu te taan siten, että yläkoulu sijaitsee Enossa. Valtuutetut Oskari Korhonen ja Paula Puhakka kannattivat ensimmäisinä Jere Nuutisen te ke mää muutosesitystä. Valtuutettu Marjatta Räty esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Valtuutettu Alia Dannenberg teki ponsiesityksen, että kaupunkia velvoitetaan huo leh ti maan siitä, että niin alueen oppilaat kuin opettajatkin saavat työs ken nellä terveissa tiloissa, oppilaiden kuljetusajat jäävät inhimillisen lyhyiksi, kul je tukset tapahtuvat lämpimissä autoissa ja jokaiselle kuljetusoppilaalle löytyy au tos ta istumapaikka. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että Marjatta Rädyn palautusesitystä ei ole kannatettu, joten se raukesi. Edelleen puheenjohtaja totesi, että keskustelussa on tehty kaksi kau pun gin hal lituk sen päätösehdotuksesta poikkeavaa muutosehdotusta, joten asiasta on äänes tet tä vä teknisellä kokouslaitteistolla. Puheenjohtaja totesi, että ensimmäisessä äänestyksessä ovat vastakkain Petteri Tah va nai sen ja Jere Nuutisen tekemät muutosesitykset. Toisessa äänestyksessä ovat vastakkain ensimmäisen äänestyksen voittanut muutosesitys ja kau pun ginhal li tuk sen päätösehdotus. Puheenjohtaja totesi, että ensimmäinen äänestys suoritetaan siten, että niiden,

8 jotka kannattavat Jere Nuu ti sen tekemää muutosesitystä, tulee äänestää JAA, ja niiden, jotka kan nat ta vat Petteri Tahvanaisen tekemää muutosesitystä, tulee äänestää EI. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 39 JAA-ääntä, 15 EI-ääntä, 5 tyhjää, yhteen sä 59 ääntä. Puheenjohtaja totesi, että toisessa äänestyksessä niiden, jotka kannattavat kaupunginhallituksen pää tös eh do tus ta, tulee äänestää JAA, ja niiden, jotka kannattavat edellisen äänestyksen voit ta nut ta Jere Nuutisen tekemää muutosesitystä, tulee äänestää EI. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 30 JAA-ääntä, 28 EI-ääntä, 1 tyhjä, yhteen sä 59 ääntä. Lopuksi puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Alia Dannenbergin ponsiesitystä ei ole kannatettu, joten se on rauennut kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kau pun gin hal li tuksen päätösehdotuksen. Merkittiin, että valtuutettu Marjatta Räty esitti päätökseen eriävän mielipiteensä. Eriävän mielipiteen perustelut liitetään pöytäkirjaan. Merkittiin, että valtuutettu Merja Mäkisalo-Ropponen poistui kokouksesta asian kä sit te lyn jälkeen kello työesteen perusteella. Paikalle tuli varavaltuutettu Ari Tielinen klo 20.33, joten paikalla oli tämän jälkeen edelleen 59 valtuutettua.