RAUMAN JA SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIEN KOULUTUSSELVITYS 2011

Transkriptio

1 RAUMAN JA SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIEN KOULUTUSSELVITYS 2011 Tommi Salonen Harri Sjöholm Sampo Viding

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TIIVISTELMÄ... 4 KOULUTUSKYSELYN KESKEISET TULOKSET... 4 TÄRKEIMMÄT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET... 5 KOULUTUKSEN NYKYTILA JA HAASTEET... 7 KOULUTUSKYSELYN TULOKSET AMMATILLISET OPPILAITOKSET AMMATTIKORKEAKOULUT YLIOPISTOT JA TIEDEKORKEAKOULUT AMMATILLINEN LISÄ- JA TÄYDENNYSKOULUTUS TULEVIEN VUOSIEN LISÄOSAAMISEN TARVE JA TARPEEN TÄYTTÄMINEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET YHTEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET AMMATILLISILLE OPPILAITOKSILLE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUILLE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET YLIOPISTOILLE JA TIEDEKORKEAKOULUILLE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET AMMATILLISELLE LISÄ- JA TÄYDENNYSKOULUTUKSELLE TOIMIALAKOHTAISET AINEISTOT ASIANTUNTIJAPALVELUT ELINTARVIKETEOLLISUUS KAUPPA, MATKAILU JA MAJOITUS KIINTEISTÖ-, YMPÄRISTÖ- JA JÄTEHUOLTOPALVELUT PROSESSITEOLLISUUS JA AUTOMAATIO RAKENNUS- JA RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS TEKNOLOGIATEOLLISUUS LIITE 1: KOULUTUSKYSELYN TULOKSET TOIMIALOITTAIN ASIANTUNTIJAPALVELUT ELINTARVIKETEOLLISUUS KAUPPA, MATKAILU JA MAJOITUS KIINTEISTÖ-, YMPÄRISTÖ- JA JÄTEHUOLTOPALVELUT PROSESSITEOLLISUUS JA AUTOMAATIO RAKENNUS- JA RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS TEKNOLOGIATEOLLISUUS Oy Swot Consulting Finland Ltd 2 (76)

3 JOHDANTO Talous- ja elinkeinoelämän muutosnopeus on kenties suurempi kuin koskaan aiemmin. Muutokset ovat luonteeltaan entistä globaalimpia ja vaikuttavat varsin nopeasti myös toimialojen rakenteisiin, resurssi- ja osaamistarpeisiin ja sitä kautta myös koulutustarpeisiin. Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ovat toteuttaneet syksyn 2011 aikana koulutusselvityksen, jossa on koottu yhteen laajasti satakuntalaisen elinkeinoelämän näkemyksiä tulevaisuuden osaamis- ja resurssitarpeista sekä koulutuksen keskeisistä sisällöistä. Tämä selvitystyö on vuonna 2006 toteutetun koulutusselvityksen päivitys. Selvitystyön kohteina olivat satakuntalaisen elinkeinoelämän tarvitsema ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus sekä yliopisto- ja korkeakoulukoulutus valituissa toimialaryhmissä ja -klustereissa. Mahdollisimman laajan näkemyksen kokoamiseksi, selvityksen aluksi toteutettiin verkkopohjainen kysely alueen yritysten edustajille. Kyselyyn vastasi noin 200 yritysedustajaa. Kyselyn jälkeen selvitystyötä jatkettiin seitsemällä toimialakohtaisella työkokouksella. Työkokouksissa tunnistettiin kutakin toimialaa koskevat merkittävimmät liiketoimintaympäristön muutokset vuoden 2006 jälkeen, täsmennettiin verkkokyselyn tuloksia sekä muodostettiin toimialan yritysten keskeiset ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi Satakunnassa. Työryhmätyöskentely toteutettiin seuraavilla seitsemällä toimialalla: asiantuntijapalvelut elintarviketeollisuus kauppa, matkailu ja majoitus kiinteistö-, ympäristö- ja jätehuoltopalvelut prosessiteollisuus ja automaatio rakennus- ja rakennustuoteteollisuus ja teknologiateollisuus. Koulutusselvityksen toteutukseen osallistui kyselyyn vastanneiden lähes 200 vastaajan lisäksi yli 50 alueen yrityksen edustajaa toimialakohtaisissa työryhmissä. Selvityksen toteutuksesta ja tämän raportin laatimisesta on vastannut Oy Swot Consulting Finland Ltd. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita aktiivisuudesta sekä toimialaryhmien jäseniä ja puheenjohtajia osallistumisesta ja arvokkaiden näkemysten tuomisesta selvitystyöhön. Jaakko Hirvonsalo Toimitusjohtaja Rauman kauppakamari Juhani Saarikoski Toimitusjohtaja Satakunnan kauppakamari Oy Swot Consulting Finland Ltd 3 (76)

4 TIIVISTELMÄ Rauman ja Satakunnan kauppakamarien koulutusselvityksen päätavoitteena oli selvittää alueen elinkeinoelämän ja yritysten näkemykset valittujen toimialojen konkreettisista koulutuksellisista ja rekrytointeihin liittyvistä liiketoimintalähtöisistä tarpeista tulevaisuuden koulutusrakenteista, huomioiden myös aikuiskoulutustarpeet koulutuksen sisällön ja osaamisen tavoitteista teknologian tasosta tulevaisuudessa sekä sen vaikutuksista osaamis- ja koulutustarpeisiin. Selvitystyön perusteella on laadittu tämä kannanotto Satakunnan tulevaisuuden koulutustoiminnan kehittämiseksi ja alueen tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Selvitystyön taustalla on Swot Consultingin vuonna 2006 Rauman ja Satakunnan kauppakamareille laatima koulutusselvitys, joka on osoittautunut hyväksi työkaluksi koulutustoiminnan kehittämisessä Satakunnan alueella. Kauppakamarit ovat jälleen vuonna 2011 tunnistaneet tarpeen arvioida uudelleen Satakunnan alueen nykyistä koulutusrakennetta ja sitä, miten se vastaa alueen elinkeinoelämän ja yritysten tarpeita. Selvitystyön kohteina olivat elinkeinoelämän tarvitsema ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus sekä yliopisto- ja korkeakoulukoulutus valituissa toimialaryhmissä ja -klustereissa. Koulutuskyselyn keskeiset tulokset Selvityksen pohjatietona käytettiin alueen yritysten edustajille suunnattua kyselyä, johon vastasi noin 200 yritysedustajaa. Rauman ja Satakunnan kauppakamarit toteuttivat kyselyn omana työnään syksyn 2011 aikana. Kyselyn tulosten perusteella tehdyt tärkeimmät huomiot olivat seuraavat: 2/3 vastaajista oli suhteellisen tyytyväinen ammattioppilaitoksista valmistuneiden tietoihin ja taitoihin. Pahimmiksi puutteiksi ammattioppilaitoksista valmistuneilla arvioitiin ammatilliset taidot, asennoituminen työntekoon ja oma-aloitteisuus, joissa kaikissa noin kolmasosa (33 %) vastaajista piti niitä yrityksen tarpeisiin riittämättöminä. Verrattuna vuoden 2006 kyselyyn ammatillisiin taitoihin oltiin nyt hieman tyytyväisempiä, mutta toisaalta asennoituminen työntekoon koettiin hieman useammin puutteelliseksi yrityksen tarpeisiin nähden kuin vuonna Esimiestaidot arvioitiin riittämättömiksi niin ammattikorkeakouluista (48 %) kuin yliopistoistakin (39 %) valmistuneiden kohdalla. Arviot olivat tosin parantuneet vuoden 2006 kyselystä ammattikorkeakoulujen osalta, jossa vastaava luku oli 60 %. Yliopistojen kohdalla merkittävää muutosta ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Tietoteknisen osaamisen arvioi hyväksi tai yrityksen tarpeisiin riittäväksi vähintään 2/3 vastaajista riippumatta siitä, mistä koulusta työntekijä oli valmistunut. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin vuoden 2006 kyselyssä. Oy Swot Consulting Finland Ltd 4 (76)

5 Tulevien vuosien merkittävimmät lisäosaamistarpeet kohdistuvat myyntityöhön ja tuotannon ammattityöntekijöihin sekä tietotekniikkaan. Vaikka myyntityö oli merkittävä myös vuoden 2006 kyselyssä, on sen merkitys nyt huomattavasti suurempi. Pääasialliseksi keinoksi osaamistarpeiden täyttämisessä arvioitiin henkilöstön rekrytointi sekä nykyisen henkilöstön kouluttaminen. Vastaajien näkemyksen mukaan yritysten täytyy olla toteuttamassa toimialansa koulutusta tarjoamalla opiskelijoille tutustumis- ja harjoittelupaikkoja sekä osallistua aktiivisemmin koulutuksen suunnitteluun yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Nämä väittämät keräsivät vastauksia myös vuoden 2006 kyselyssä. Lisäksi merkittävä osa vastaajista (80 %) oli täysin tai samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan yritysten pitää tukea henkilöstönsä kouluttautumista. Tärkeimmät toimenpide-ehdotukset ja suositukset Kyselyn tulosten ja toimialakohtaisten työryhmätyöskentelyn (7 toimialaryhmää) tulosten perusteella tärkeimmiksi toimenpide-ehdotuksiksi ja suosituksiksi on määritetty seuraavat: Yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä on lisättävä sekä koulutuksen suunnittelussa että toteuttamisessa. Tämän varmistamiseksi tulee kehittää uusia yhteistoiminnan muotoja, jollaisia voivat olla esimerkiksi kumppanuussopimukset. Lisäksi yritysten on oltava itse aktiivisia tarjoamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä vierailuluennoitsijoita oppilaitoksille. Tutkintojen suoritusaikoja on pyrittävä lyhentämään esimerkiksi tutkintorakenteita kehittämällä sekä opintojen joustavuutta lisäämällä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi parantamalla mahdollisuuksia opiskella kesäisin tai iltaisin työn ohessa. Satakunnassa on valittava selkeämmin alueelle tulevaisuudessa tärkeät toimialat, joihin alueen omaa koulutustoimintaa ja -resursseja suunnataan kaikilla tasoilla. Ammattikorkeakoulujen markkinoinnissa sekä opetuksessa on korostettava sitä, että koulutus ei automaattisesti valmista esimiestehtäviin. Näin voidaan varmistaa, että valmistuneilla on realistisempi kuva ensimmäisestä työpaikastaan ja he tulevat töihin paremmin motivoituneina. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskinäistä työnjakoa ja valmistuvien opiskelijoiden osaamisprofiileja pitää täsmentää. Ammattikorkeakoulusta valmistuneen pitäisi olla ennen kaikkea ammattinsa käytännön osaaja. Yritysten on tehtävä nykyistä enemmän yhteistyötä koulujen henkilökunnan kanssa esimerkiksi tarjoamalla opinto-ohjaajille mahdollisuuksia tutustua paikallisiin yrityksiin sekä auttamalla heitä tunnistamaan näistä löytyviä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Kaikessa koulutuksessa on korostettava nykyistä enemmän työelämään valmentavaa asennekasvatusta, työelämän perussääntöjä, yritystalouden perustietojen ja -taitojen opetusta sekä riittävää työharjoittelua opintojen alkuvaiheesta lähtien. Oy Swot Consulting Finland Ltd 5 (76)

6 Opiskelijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet on otettava koulutuksessa paremmin huomioon. Tämä on toteutettavissa esimerkiksi osittain eriyttämällä esimies- ja asiantuntijakoulutus sekä ottamalla käyttöön haastattelut opiskelijavalinnassa. Koulutustoiminnan haasteita: Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden asennoituminen työntekoon sekä oma-aloitteisuus ovat tulevaisuudessa keskeisiä tekijöitä tämän koulutustason henkilöstöä rekrytoitaessa. Ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneet tarvitsevat usein pitkän perehdytyksen sekä mahdollisesti täydennyskoulutusta voidakseen aloittaa työskentelyn yrityksessä. Yrityksillä on halua lisätä yhteistyötä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa ja yritykset tunnistavat myös oman vastuunsa tämän yhteistyön kehittämisessä. Keskeisimpiin ongelma-alueisiin, heikkoon työmotivaatioon sekä sosiaalisten taitojen puutteeseen, on vaikea puuttua koulutuksessa, jos lähtötilanne on jo valmiiksi heikko. Koulutukseen olisi saatava riittävä tekemisen meininki, koska nykyinen malli laiskistaa opiskelijoita eivätkä he ole tottuneet normaaliin työelämärytmiin. Alueen vetovoimaa ja houkuttelevuutta pitää kaikin keinoin parantaa, jotta myös muualla opiskelleet kiinnostuvat Satakunnasta. Rekrytointivaikeuksia on edelleen runsaasti. Kehitysehdotuksia: Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä on tiivistettävä sekä koulutuksen suunnittelussa että toteuttamisessa. Koulutuksen painopisteet on keskitettävä alueen kannalta merkityksellisille toimialoille. Opiskelijoiden valmistumista on nopeutettava ja työuria pidennettävä alkupäästä. Opinto-ohjausta on kehitettävä opiskelijoita paremmin tukevaksi. Harjoittelun merkitystä opinnoissa on korostettava. Ammatillisten taitojen ohella koulutuksessa on painotettava myös asennekasvatusta sekä työelämän perussääntöjä. Ammattikorkeakouluista sekä yliopistoista valmistuneiden esimiestaitoja on edelleen kehitettävä. Oy Swot Consulting Finland Ltd 6 (76)

7 KOULUTUKSEN NYKYTILA JA HAASTEET Tämän koulutusselvityksen taustalla ovat koulutukseen liittyvät tulevaisuuden haasteet. Työmarkkinoilta siirtyy lähitulevaisuudessa eläkkeelle laaja joukko suuriin ikäluokkiin kuuluvia työntekijöitä ja tällä väestön ikärakenteessa tapahtuvalla muutoksella on merkitystä myös tulevaisuudessa vaadittavien palveluiden ja elinkeinorakenteen näkökulmasta. Lisäksi nykyinen taloudellinen tilanne tekee tulevaisuuden ennakoinnista erittäin vaikeaa, erityisesti lähitulevaisuuden osalta. Opetushallituksen arvioin mukaan nuoret ikäluokat pystyisivät täyttämään työpaikkojen lisäyksestä ja poistumaa korvaavista työpaikoista johtuvan työvoimatarpeen melko hyvin. Jos tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuudelle asetettu tavoite saavutetaan, on tämä tarve mahdollista täyttää jopa kokonaan. Haasteena ovat kuitenkin työvoiman osaamisvaatimusten ja elinkeino- ja ammattirakenteiden muutoksista aiheutuvat osaavan työvoiman saatavuusongelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö on huolissaan osaavan työvoiman saatavuusongelman osaamisvetoiselle kilpailustrategialle mahdollisesti synnyttämistä ongelmista, joiden seurauksena yhä enemmän myös suunnittelutoimintaa saatetaan siirtää ulkomaille. Eniten työpaikkoja ennakoidaan avautuvan palvelutyöhön, sosiaali- ja terveysalalle sekä teolliseen työhön, joista viimeksi mainitussa poistuman osuus avautuvista työpaikoista on huomattava. Ammattiryhmittäin tarkasteltaessa työpaikkoja odotetaan avautuvan vuoteen 2025 mennessä eniten sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien, opettajien ja opetusalan muiden asiantuntijoiden, kauppiaiden ja myyjien sekä sairaanhoitajien ja muun terveydenhuollon asiantuntijoiden ammattiryhmissä. Ennakoidut aloittajatarpeet poikkeavat nykyisistä aloittajamääristä neljällä alalla, joita ovat Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala. Näistä kahteen viimeksi mainittuun kohdistuu vähennystarpeita ja kahden ensimmäisen kohdalla olisi lisäystarvetta. Muilla aloilla nykyinen tarjonta ja ennakoitu tarve kohtaavat melko hyvin. Oy Swot Consulting Finland Ltd 7 (76)

8 Lähde: Opetushallitus Lähde: Opetushallitus Oy Swot Consulting Finland Ltd 8 (76)

9 Satakunnan alueen työllisten ikärakenteen kuvaaja on vinoutunut ja toisaalta työmarkkinoilta poistuvien määrä pysyttelee pidemmälläkin aikavälillä työmarkkinoille tulevien määrää selvästi korkeammalla tasolla. Oy Swot Consulting Finland Ltd 9 (76)

10 Satakunnan alueen ammattikohtaisessa tarkastelussa työpaikkojen muutoskehitys on negatiivista kolmen ryhmän kohdalla, joita ovat metallityöntekijät, koneasentajat sekä taloushallinnon toimistotyöntekijät. Eniten työpaikkojen lisäystä on puolestaan odotettavissa kaupan alalla, sairaanhoidossa ja muussa terveydenhuollossa sekä sosiaalialalla. Kahdessa jälkimmäisessä kuvaajassa sekä poistumaa että työpaikkojen lisäystä on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin ammattiryhmittäin. Oy Swot Consulting Finland Ltd 10 (76)

11 Oy Swot Consulting Finland Ltd 11 (76)

12 Haasteita ja muutospaineita aiheuttavat edellisten lisäksi ainakin seuraavat asiat: Hallitusohjelmassa todetaan, että oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Samalla kuitenkin todetaan, että jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu. Hallitusohjelmassa halutaan uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitus, jolla tavoitellaan esimerkiksi koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Myös ammattikorkeakoulutuksen rahoitusta halutaan uudistaa ja ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee siirtymään kunnilta valtiolle tavalla, joka arvioidaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla uudistuksia korkeakoulujen haku- ja valintamenettelyihin, joilla pyritään parantamaan uusien ylioppilaiden ja muiden ilman opiskelupaikkaa olevien asemaa. EK:n jäsenyritysten mukaan niiden havaitsemat rekrytointivaikeudet liittyvät työnhakijoiden ammattiosaamiseen, työntekijän henkilöön sekä työpaikkaan liittyviin tekijöihin. Työnhakijoiden puutteellisen ammattiosaamisen taustalla ovat yleensä riittämätön koulutus, tarvittavan erikoisosaamisen puuttuminen tai liian vähäinen työkokemus. Tämän selvityksen piiriin kuuluvaa koulutusta antavat Satakunnassa ainakin seuraavat oppilaitokset: Ammatillinen ja aikuiskoulutus Korkeakoulutus Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä WinNova Länsirannikon koulutus Oy Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Kankaanpään opisto Palmgren-konservatorio Suomen ilmailuopisto Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK Diakonia-ammattikorkeakoulu, Länsi-Porin toimipaikka Porin yliopistokeskus - Tampereen teknillinen yliopisto - Turun yliopisto - Tampereen yliopisto - Aalto-yliopisto Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö Oy Swot Consulting Finland Ltd 12 (76)

13 KOULUTUSKYSELYN TULOKSET Koulutusselvityksen ensimmäisenä vaiheena toteutettiin satakuntalaisten yritysten edustajille suunnattu verkkokysely, johon vastasi yhteensä 197 vastaajaa. Kyselyyn vastaajat jakautuivat taustamuuttujien suhteessa seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla: Vastaajien määrä Vastaajat 2006 Yrityksen pääasiallinen toimiala Asiantuntijapalvelut* Elintarviketeollisuus** 4 Kauppa, majoitus tai matkailu Kiinteistö- ja ympäristöpalvelut, jätehuolto 4 6 Prosessiteollisuus ja automaatio 9 23 Rakennus- ja rakennustuoteteollisuus Teknologiateollisuus Muu Yrityksen henkilöstön määrä alle 10 henkeä henkeä henkeä henkeä yli 250 henkeä Yrityksen liikevaihto alle 1 M /v M /v M /v M /v yli 20 M /v * Asiantuntijapalveluiden ryhmää vastasi 2006 toteutetussa kyselyssä KIBS, tietointensiiviset asiantuntijapalvelut tai tietotekniikka. ** Elintarvikeryhmää ei ollut vuoden 2006 kyselyssä. Vastaajien taustat osoittavat, että kyselyn vastaajista huomattava osa oli Satakunnan suurten yritysten edustajia, koska pienistä yrityksistä tulleiden vastausten määrä on selkeästi pieni verrattuna näiden yritysten osuuteen koko alueen yritysmäärästä. Toimialakohtaisen käsittelyn ulkopuolelle jäi 25 % kaikista vastauksista, kun 49 vastaajaa on valinnut yrityksen toimialaksi kohdan muu. Nämä vastaukset sisältyvät kuitenkin seuraavassa esitettäviin koko kyselyn yleisiin tuloksiin. Seuraavassa on käsitelty koko kyselyn tuloksia kaikkien vastaajien osalta. Toimialakohtaisesti tuloksia on esitelty liitteessä 1. Lisäksi toimialakohtaisia tuloksia on käsitelty erikseen toimialojen työryhmien erillisissä yhteenvedoissa. Oy Swot Consulting Finland Ltd 13 (76)

14 Ammatilliset oppilaitokset Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden osalta vastaajista: Lähes 60 % piti valmistuneiden ammatillisia tietoja ja taitoja niin hyvinä, että henkilöt pystyvät aloittamaan työskentelyn yrityksessä heti tai lyhyen perehdyttämisen jälkeen. Tulos on selvästi parempi verrattuna vuoden 2006 kyselyyn, jossa lyhyen perehdyttämisen todettiin riittävän ainoastaan 33 % valmistuneista. Yli 60 % arvioi yrityksen tarpeiden kannalta hyviksi tai riittäviksi tiimi- ja yhteistyötaidot, tietotekniset taidot sekä kielitaidot. Tältä osin tulokset ovat hyvin samankaltaisia kuin vuonna Yli kolmannes arvioi yrityksen tarpeiden kannalta puutteellisiksi valmistuneiden ammatilliset taidot, asennoitumisen työntekoon ja oma-aloitteisuuden. Kyselyyn vastanneiden kommentteja ammatillisiin oppilaitoksiin liittyen: Useita eri kehitystarpeita (täsmällisyys ja asiallinen käytös, englannin kielen taidot yms.) Työssä oppimisen määrä on maksimissa. Prosessinhoitajakoulutuksen markkinointia. Aktiivista yhteistyötä tehtävä yritysten kanssa että tarpeet tulee Turvallisuuteen ja asenteeseen liittyvää opetusta pitäisi petrata. Opettajien yritysvierailuja. Olkaa ajoissa hereillä ja pyrkikää vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin Mahdollisuus suorittaa ammatillinen oppilaitos iltakouluna. Sopisi monelle uudelleen kouluttautuvalle tai nykynuorisolle. Lisää ammattikoulutusta Oy Swot Consulting Finland Ltd 14 (76)

15 Lisää tiedottamista Hienojen tietokoneavusteisten opetusvälineiden välissä kiinnittäkää opetuksessa (ja kasvatuksessa) huomio olennaiseen eli asenteeseen. Turha työntää tuutista läpi (vaikka siitä saattekin rahat) oppilasta joka ei vaivaudu noudattamaan edes alkeellisia aikatauluja. Työpaikalla tehdään yleensä töitä jollain tiimillä joka aloittaa työt tietyllä kellonlyömällä ja lopettaa toisella, se väli on työaikaa. Opiskelua tähdättävä ammattiin, ei vain koulutusta koulutuksen vuoksi. Vaatimustaso on nostettava suorituksissa ja tuotava lähemmäs todellista työelämää. Vastattava työelämän haasteita. Hyvä että koulussa tuetaan itsetuntoa mutta varsin monilta nuorilta puuttuu realistinen käsitys siitä miten työuralla noustaan tyvestä puuhun. Toiset toki nopeammin kuin toiset mutta ei sinne latvaan heti ponkaista. Pitäkää opiskelijoiden motivaatio korkealla järjestämällä joka päivä täysipainoista ohjelmaa ja oppitunteja Pitäkää opiskelijoiden motivaatiosta huolta järjestämällä opiskelu niin, että päivät noudattavat jo valmiiksi normaalia työelämää. Joka päivä koulua ja mielellään useampi tunti. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluista valmistuneiden osalta vastaajista: yli 80 % piti valmistuneiden teoreettisia taitoja hyvinä tai riittävinä yrityksen tarpeisiin, mutta tietojen soveltamistaitojen osalta tyytyväisten vastaajien osuus pieneni hieman yli 60 %:iin. Molempien osalta tulokset ovat hieman parempia verrattuna vuoden 2006 kyselyn tuloksiin. Selkeä enemmistö (80 %) oli sitä mieltä, että valmistuneiden tiimi- ja yhteistyötaidot ovat hyvät tai riittävät yrityksen tarpeisiin. Tulos vastaa 2006 tulosta. Lähes puolet (48 %) arvioi valmistuneiden esimiestaidot puutteellisiksi yrityksen tarpeisiin, mutta tulos on kuitenkin parempi kuin vuonna 2006 (62 %). Selkeän enemmistön mielestä valmistuneiden tietotekninen osaaminen ja kielitaito ovat vähintäänkin riittäviä yrityksen tarpeisiin. Lähes 75 % piti valmistuneiden ammatillisia tietoja ja taitoja niin hyvinä, että henkilöt pystyvät aloittamaan työskentelyn yrityksessä heti tai lyhyen perehdyttämisen jälkeen. Tulos on selvästi parempi verrattuna vuoden 2006 kyselyyn, jossa lyhyellä perehdyttämisellä selvisi 43 % valmistuneista. Oy Swot Consulting Finland Ltd 15 (76)

16 Kyselyyn vastanneiden kommentteja ammattikorkeakouluihin liittyen: Yhteistyötä oppilaitosten ja liike-elämän välillä on lisättävä. Täytyy muistaa, että Olkiluoto asiassa on saatava pilkku kohdalleen. Jos ja kun hanke starttaa, on koulutuksen aloitus myöhässä. Esimiehen rooli työyhteisössä on muuttunut. Jatkossa he tulevat olemaan enemmän valmentajia kuin työnjohtajia. Käytännön työn ja tekniikan ymmärtäminen on toisaalta tärkeää. Teknikkokoulutus takaisin Työnjohdollista täydennyskoulutusta kaivataan Teknikkokoulutus takaisin!!!! Työn ohessa opiskelevalle on vaadittava samoja tukia, kuin kokoaikaisesti opiskelevalle, jos opinnot etenevät suunnitellussa normiajassa. Päiväopiskelu ilman työtä opettaa ihmisistä laiskoja, koska jos työskentelet ja saat palkkaa tuet menevät tai iltaopiskelija ei saa mitään tukia ei edes opiskelijakorttia. Mikä on suorastaan naurettavaa. Puhumattakaan verovähennyksiä koulumatkoilta esim. Pori-Rauma- Pori. Tradenomeja näyttäisi olevan jo valmiina muutaman kymmenen vuoden tarpeisiin... Emme valitettavasti pysty tarjoamaan kaikille koulutusta vastaavaa asiantuntijatyötä. Yliopistot ja tiedekorkeakoulut Yliopistoista ja tiedekorkeakouluista valmistuneiden osalta vastaajista: Selkeä enemmistö (71 %) piti valmistuneiden teoreettisia taitoja hyvinä tai riittävinä yrityksen tarpeisiin, mutta tietojen soveltamistaitojen osalta tyytyväisten vastaajien osuus pieneni Oy Swot Consulting Finland Ltd 16 (76)

17 vajaaseen kahteen kolmasosaan (60 %). Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia vuoden 2006 kyselyn tulosten kanssa. Enemmistö (64 %) oli sitä mieltä, että yliopistoista valmistuneiden tiimi- ja yhteistyötaidot ovat hyvät tai riittävät yrityksen tarpeisiin. Tässäkään ei ole juuri muutosta vuoteen % arvioi valmistuneiden esimiestaidot puutteellisiksi yrityksen tarpeisiin vuoden 2006 tapaan. Selkeän enemmistön mielestä taas valmistuneiden tietotekninen osaaminen ja kansainvälisyysosaaminen ovat vähintäänkin riittäviä yrityksen tarpeisiin. Yliopistoista ja tiedekorkeakouluista valmistuneiden ammatilliset tiedot ja taidot arvioitiin parhaimmiksi. Itsenäisen työskentelyn yrityksissä pystyy lyhyen perehdytyksen jälkeen aloittamaan kaksi kolmesta (66 %) ja lähes välittömästi työskentelyn pystyy aloittamaan noin 12 %. Täydennyskoulutusta yliopistoista tai tiedekorkeakouluista valmistuneet eivät arvioiden mukaan tarvitse. Kyselyyn vastanneiden kommentteja yliopistoihin ja tiedekorkeakouluihin liittyen: Lisäkoulutusta ammattikorkeakouluista valmistuville. Tällöin myös johtajakoulutusta opintoohjelmaan. Henkilöstöhallintoa tähän päivään. Erityisesti dokumentinhallintaan liittyvä osuus ydinvoimarakentamisesta voisi tulla yliopistokeskuksen harteille. Meidän tulee vielä erityisesti muistaa, että ellei näitä asioita kouluteta/opetella etukäteen, ne on tehtävä työn ohessa. Väitän, että suuri osa nykyisen laitoksen (OL 3) rakentamisen viiveistä, johtuu tästä osaamattomuudesta, jolloin asiat vain ovat kestäneet kauemmin Teillä on aika hyvä tarjonta, kun vain ehtisi mukaan. Oy Swot Consulting Finland Ltd 17 (76)

18 Emme yrittäjinä tunne mahdollisuuksia. "Kiitos, oppilaat tulevat hyvällä asenteella töihin." Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus Ammatillisesta lisä- ja täydennyskoulutuksesta valmistuneiden osalta vastaajista: Noin puolet (42 53 %) vastaajista arvioi osaamistason vähintään riittävän hyväksi yrityksen tarpeisiin. Yli 50 % arvioi tiimi- ja yhteistyötaidot sekä tietoteknisen osaamisen riittävän hyviksi yrityksen tarpeisiin. Noin viidennes vastaajista ei osannut arvioida lisä- ja täydennyskoulutuksesta valmistuneiden tietoja ja taitoja pyydetyillä osa-alueilla. Ammatillisesta lisä- ja täydennyskoulutuksesta valmistuneiden taidot jakautuivat melko samalla tavalla ammattikorkeakouluista valmistuneiden kanssa. Yllättävänä voidaan pitää sitä, lisä- ja täydennyskoulutuksesta valmistuneista 7 % vaatii pitkän perehdytyksen ja täydennyskoulutusta voidakseen aloittaa työskentelyn yrityksissä. Kyselyyn vastanneiden kommentteja ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen liittyen: Lisätkää yhteistyötä liike-elämän kanssa. Täydennyskoulutus paremmin esiin. Oy Swot Consulting Finland Ltd 18 (76)

19 Enemmän ammatillista iltaopiskelua, ei harrastekursseja vain iltaisin. Mahdollisuuksien markkinointi. Oppisopimuskoulutus tulee olemaan jatkossa isossa roolissa. Lähestykää enemmän yrityksiä. Myös turvallisuuteen ja asenteeseen liittyvää koulutusta. Älkää kouluttako väkisin henkilöitä, jotka eivät halua koulutusta --> monella huono motivaatio Tulevien vuosien lisäosaamisen tarve ja tarpeen täyttäminen Pyydettäessä vastaajia arvioimaan yritystensä tulevaa lisäosaamisen tarvetta muutaman seuraavan vuoden aikana, selkeästi merkittävimmiksi osa-alueiksi nousivat myyntityö sekä tuotannon ammattityöntekijät. Tarpeet tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa arvioitiin yksittäisistä osa-alueista vähämerkityksisimmiksi. Vuoden 2006 kyselyssä kysyttiin, mihin toimintoihin uudet työntekijät olivat tuolloin sijoittuneet. Tuolloin tuotannon/valmistuksen arvioitiin vieneen suurimman osan rekrytoiduista henkilöistä. Tässä kyselyssä keskitasoa oleva asiakaspalvelu oli tuolloin toiseksi eniten vastauksia kerännyt toiminto. Myyntiä ja markkinointia arvioitiin yhteisesti 2006 ja tämä osa-alue oli tuolloin kolmanneksi merkittävin. Tulevaisuuden lisäosaamistarpeen täyttämisessä eniten pääasiassa -arvioita keräsi uuden henkilöstön rekrytointi. Toinen suosittu vaihtoehto oli nykyisen henkilöstön kouluttaminen Oy Swot Consulting Finland Ltd 19 (76)

20 kyseisillä osa-alueilla. Vuokratyövoiman käyttöön osaamistarpeiden täyttämisessä vastaajat uskoivat turvauduttavan jonkin verran tai ei lainkaan. Koulutuksen järjestäminen tulevaisuudessa Yleisiin tulevaisuuden koulutuksen järjestämiseen liittymiin väittämiin vastaajat ottivat kantaa seuraavasti: Pääosa vastaajista (91 %) oli täysin tai pääosin samaan mieltä, että yritysten tulee olla toteuttamassa toimialan koulutusta tarjoamalla opiskelijoille tutustumis- ja harjoittelupaikkoja. Lisäksi 84 % vastaajista oli täysin tai pääosin samaa mieltä, että yritysten pitää osallistua enemmän koulutuksen suunnitteluun yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Vastaavat luvut olivat vuoden 2006 kysellyssä 94 % ja 90 %. Merkittävä osa jakoi näkemykset, joiden mukaan yritysten pitää osallistua oman toimialan yhteisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin sekä yritysten pitää sponsoroida henkilöstönsä kouluttautumista. Täysin tai vähän eri mieltä liittyen väitteeseen, jonka mukaan yritysten pitää osallistua oman toimialan koulutukseen rahoittamalla tai sponsoroimalla oppilaitoksia oli 69 % vastaajista. Vastaava luku 2006 oli 76 %. Oy Swot Consulting Finland Ltd 20 (76)

21 Yli 40 % vastaajista oli täysin tai vähän eri mieltä väitteen kanssa, jonka mukaan Satakunnan oppilaitoksista valmistuu yrityksen tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa. Ulkomaalaisista oppilaitoksista valmistuneiden määrän kasvuun rekrytoinneissa uskottiin vaihtelevasti. Oy Swot Consulting Finland Ltd 21 (76)

22 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET Koulutusselvityksen kyselyn tulosten ja toimialakohtaisten työryhmien työskentelyn tulosten perusteella on tehty seuraavat toimenpide-ehdotukset ja suositukset koulutustoiminnan kehittämiseksi Satakunnassa: Yhteiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset Kaikkia selvityksen piiriin kuuluneita koulutustoimintoja koskevat yhteiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset ovat: 1. Sekä kyselyn tuloksista että työryhmissä käydyistä keskusteluista selviää, että yrityksissä koetaan oppilaitosyhteistyön tiivistämisen erittäin tärkeäksi. Yritysten edustajat ilmoittavat olevansa käytettävissä koulutusasioissa ja toivovat aktiivisempaa yhteistyötä sekä opetuksen suunnittelussa että toteuttamisessa. Siksi tulevaisuudessa: On panostettava uusiin yhteistyömuotoihin, kuten kumppanuussopimuksiin Yritysten on aktiivisesti tarjottava omaa osaamistaan oppilaitosten käyttöön esimerkiksi vierailuluentojen muodossa Oppilaitosten henkilökunnalle on tarjottava mahdollisuuksia tutustua käytännön työelämään ja tätä kautta paikallisten yritysten tarpeisiin. 2. Opinnot kestävät nykyisin liian kauan eikä opiskelijoita saada riittävän nopeasti mukaan työelämään. Toisaalta opintonsa päättäneiden valmiudet siirtyä työelämään ovat usein liian heikot, sillä opiskelun aikana ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota työelämän käytäntöihin. Tulevaisuudessa: On lisättävä koulutuksen joustavuutta tarjoamalla paremmat mahdollisuudet suorittaa opintoja kesäisin ja iltaisin. On panostettava työelämään valmentavaan asennekasvatukseen ja työelämän perussääntöjen opettamiseen. On taattava opiskelijoille riittävät työharjoittelumahdollisuudet jokaisella koulutustasolla sekä tarjottava perusopinnot yritystaloudesta. 3. Satakunnassa on tunnistettava alueelle tärkeät toimialat ja/tai osaamisalueet, joihin koulutusresursseja suunnataan kaikilla tasoilla. Toimialaryhmissä tällaisiksi toimialoiksi ja/tai osaamisalueiksi tunnistettiin: Taloushallinto Meriteollisuus Koneenrakennus Ydinvoima-ala sekä Energia ja ympäristö. 4. Työryhmissä käydyissä keskusteluissa yritysten edustajat esittivät laajalti huolta siitä, että koulutuksen markkinoinnissa ja vielä koulutuksen aikanakin luodaan tulevista työtehtävistä sellaisia mielikuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta. Tämän seurauksena valmistuneilla työnhakijoilla on epärealistiset odotukset ensimmäisestä työpaikastaan ja koettu pettymys Oy Swot Consulting Finland Ltd 22 (76)