Take Care 24/7 alkukartoitus: epäsäännöllistä työaikaa tekevien työntekijöiden kokemuksia työstä, vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista

Transkriptio

1 Take Care 24/7 alkukartoitus: epäsäännöllistä työaikaa tekevien työntekijöiden kokemuksia työstä, vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista Rönkä Anna, Sihvonen Sanna, Punna Mari, Teppo Ulla Työntekijänä ja esimiehenä 24h taloudessa ratkaisumalleja ja (itsensä) johtamisen välineitä eli Take Care 24/7 -tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkastellaan epätyypillisinä työaikoina tapahtuvaa työtä erityisesti työntekijöiden ja esimiesten sekä laajemmin koko työyhteisön näkökulmista. Tavoitteena on selvittää erityisesti työn ja perhe-elämän/vapaa-ajan yhteensovittamisen mahdollisuuksia ja haasteita, työstä palautumista sekä esimiestyön mahdollisuuksia ja haasteita 24/7-työrytmissä. Tutkimushanke toteutetaan vuosina ja sen alkukartoitus toteutettiin keväällä Alkukartoitukseen osallistui yhteensä 38 työntekijää ja 20 esimiestä kolmen alueosuuskaupan alueelta. He työskentelivät ABC-liikenneasemilla, Sale-vähittäismyymälöissä tai ravintoloissa tai ravintola-hotelleissa. Tässä yhteenvedossa raportoimme työntekijöiltä kerätyn aineiston tuloksia. Taustatiedot tutkittavista Työntekijöille (n=38) toteutettiin viikon mittainen kännykkäpäiväkirjatutkimus. Päiväkirjatutkimukseen liittyvään taustakyselyyn heistä vastasi 29 tutkittavaa. Alla olevaan taulukkoon on koottu taustatiedot tutkittavaa. Sukupuolijakauma naisia 90% Ikä keskiarvo 35v. Siviilisääty avo- tai avioliitossa 72% Koulutustausta ylioppilas- tai ammatillinen perustutkinto 73% erikoistumisammattiopinnot 10% Perhetilanne ei lapsia 59%:lla, kaksi lasta 35%:lla Tutkittavat edustivat eri perhevaiheita. Mukana oli lapsuuden perheessä asuvia, yksin asuvia sekä parisuhteessa eläviä, joista osalla oli lapsia ja osalla ei ollut. Tutkittavilla oli myös perheitä, joiden aikuiset lapset olivat muuttaneet pois kotoa. Joukossa oli myös uusperheitä. 1

2 1. Työajat ja työolosuhteet Työvuorot olivat hyvin monenlaisia, joiden alkamis- tai päättymisajankohdat vaihtelivat yksilöja työpaikkakohtaisesti. Työntekijöiden ilmoittamien työvuorojen perusteella vain päiväaikaan työskenteli 28%, sekä päivä- että yöaikaan 62% ja vain yötyötä teki 10% tutkittavista. Omiin työaikoihin ei pystynyt lainkaan tai pystyi vaikuttamaan vain vähän noin puolet vastaajista, jonkin verran 40% ja melko paljon tai täysin 10% vastaajista. Työhöntulo- ja lähtöaikoihin vaikuttaminen onnistui vain harvoilla (14%). Omat työajat sopivat yhteen perheen ja/tai yksityiselämän kanssa melko hyvin 52%:n mielestä ja 21%:n mielestä melko huonosti. Usein on kiva olla töissä, kun muut ovat vapaalla, koska asiakkaat ovat vapaalla ollessaan hyväntuulisia ja jää aikaa hoitaa asioita kun on viikolla päivisin vapaalla ja saa ihan omaa, rauhallista aikaa. Pyhä- ja vuorolisät ovat suuri motivaattori. Jos työni olisi täysin säännöllistä, kyllästyisin siihen nopeasti. Toisaalta se on mahtavaa, ei juurru tekemään töitä samana aikana, työssä piristyy kun eri vuoroissa tehdään eri asioita, ei aina tarvitse tehdä yhtä ja samaa.en varmaan osaisikaan tehdä säännöllistä päivätyötä :) on ihanaa kun on myös arkivapaita Ne tutkittavat, joilla omien työaikojen ja yksityiselämän yhteensovittaminen ei onnistunut hyvin, kertoivat sille seuraavia syitä. Yleisimmät syyt Muita ilmoitettuja syitä Erirytmisyys läheisten kanssa harmittaa Yhteisen ajan puute perheen kanssa Ystävien kanssa yhteydenpito vaikeaa Lastenhoito-ongelmia, koululaisten yksinolo Vaikeus tehdä suunnitelmia Kotitöihin osallistuminen hankaloituu Suunnitelmia joutuu välillä muuttamaan lyhyellä aikavälillä, kun en voi jättää työkavereita pulaan. Tai en edes halua sopia mitään vapaa-ajalle, varsinkaan kesällä, etten joudu muuttamaan/perumaan. Koska työt painottuvat viikonlopuille, jolloin muu perhe on vapaalla. Iltavuorot aiheuttavat järjestelyjä Aikainen aamuvuoro (6-14) rasittaa, koska olen illalla kovin väsynyt, enkä kuitenkaan voi mennä ennen lapsia nukkumaan. Hirvittää myös jättää lapset keskenään nukkumaan yövuoron ajaksi. Sopii kyllä jokseenkin mutta toki vuorot, esimerkiksi kello välinen aika, onhan se haastavaa nähdä ystäviä ja viettää perheen kanssa aikaa. Ja kun pyhät töitä kun muilla ns. normaali aikoihin töissä olevilla on silloin aina vapaata niin yhteisiä reissuja paljon aikaisemmin on haastavaa sopia. Mutta minun kyllä onnistuu yleensä hyvin saamaan vapaata kun sitä toivon, kiitos siitä. 2

3 2. Voimavaroja lisäävät ja koettua palautumista edistävät tekijät Työn aiheuttamasta kuormittuneisuudesta palauduttiin työvuoron jälkeen yleensä vaihtelevasti (66%). Kolmannes tutkittavista kertoi palautuvansa hyvin. Työn aiheuttamasta kuormittuneisuudesta palautui vapaapäivien aikana hyvin puolet (52%) vastaajista ja kolmannes (31%) palautui vaihtelevasti. Molemmissa menetelmissä tutkittavia pyydettiin myös kuvaamaan keinoja ja tapoja, joiden avulla he palautuvat työn kuormituksesta ja voivat huolehtia omasta jaksamisestaan. Yleisimmät omasta jaksamisesta huolehtimisen keinot päiväkirjassa Riittävä uni ja lepo Perheen, läheisten ja ystävien kanssa ajan viettäminen Liikunta ja pihatyöt Ruokailu Vapaapäivästä ja kiireettömyydestä nauttiminen Yleisimmät omasta jaksamisesta huolehtimisen keinot taustakyselyssä Liikunta ja ulkoilu Perheen, läheisten tai ystävien kanssa ajan viettäminen Harrastukset Kotona oleminen, kotitöiden tekeminen Lukeminen ja TV:n katselu Nukkuminen ja lepo Tavallisia kotitöitä, talvella ulkoilua ja lumitöitä, kesällä puutarhatöitä ja lepoakin toki tarvitaan, iän myötä paljon enemmän. Pyrin harrastamaan mahdollisimman paljon liikuntaa niin vapaapäivinäni kuin työputken aikana. Vapaillani näen minulle tärkeitä ihmisiä sekä puuhastelen kotona tavallisia arkiaskareita. Yritin nukkua tarpeeksi pitkät yöunet nyt, kun olen vapailla. Terveellinen aamupala, koiran kanssa lenkki ja pihalla raittiissa keväisessä kelissä puutarhatöitä tehden. Sopivasti leväten ja yrittäen ottaa rennosti. Ruoka perheelle ja loppuillasta vielä lenkki koiran kanssa ennen töllöilyä ja nukkumaan menoa. Heti työyön jälkeen näin minulle tärkeää ihmistä pari tuntia. Rentouduin hänen seurassaan 3

4 3. Kuormittuneisuutta aiheuttavat ja koettua palautumista heikentävät tekijät Taustakyselyssä yleisimmät ilmoitetut elämäntilannetta kuormittavat tekijät olivat Taloudellinen tilanne Työn kuormittavuus ja työtahdin kiireellisyys Epäsäännöllisestä työajasta tai vuorotyöstä johtuvat asiat Taloudellinen tilanne, epävarmuus tulevan palkan suuruudesta, työtuntien määrästä, etenkin ilman pyhätunteja ei tulotasoni ole riittävä. kova työ ja työmäärään verrattuna erittäin huono palkkaus Yövuorojen jälkeen,jos vähän vapaata rytmiin pääsy,kun nukkunut huonosti.yövuorojen välipäivien nukkuminen,jos perhe kotona. Mobiilipäiväkirjassa yleisimpiä kuormittumista lisääviä ja työstä palautumista heikentäviä tekijöitä olivat Ongelmat työn ja vapaa-ajan/perhe-elämän haasteiden yhteensovittamisessa Kiireisyys töissä ja vaikeus palautua kiireen tunnusta työn jälkeen Äkilliset muutokset työvuoroissa En koe suoranaisesti työstä tulevia,mutta työ-ja perhe-elämän yhteensovituksessa välillä haasteita esim.eilen illalla kun pääsin töistä klo 22, 3;s ilta peräkkäin,niin lapset kokeilleet rajojaan isäänsä,riitaa tuli sovituista pelisäännöistä.lapset yrittävät laistaa sääntöjä,kun toinen vanhempi vain kotona.riitaa tulee vanhempien välille. Meillä tällä hetkellä -- vajaamiehitystä töissä, kun ei sairaslomia paikata, vaan vuoroja venytetään ja se näkyy siinä, että iso määrä töistä jää päivävuoroilta tekemättä ja kun ne kuitenkin on tehtävä, koska omavalvonta vaatii, niin olen yövuorojeni jäljiltä todellakin selvää pässin lihaa, enkä näin ollen jaksa kotona touhuta normaalisti. Kiireisen päivän hektisyys jää päälle työpäivän jälkeenkin, tulee uniin. Jouduin jatkaa työvuoroani kiireen takia ja vapaa-ajan suunnitelmat meni siitä syystä uusiksi. Toisaalta vajaa puolet tutkittavista ilmoitti mobiilipäiväkirjassa, etteivät työasiat ole viimepäivinä kuormittaneet heitä vapaa-ajalla. Työt harvoin kuormittaa vapaa-aikaani. Harvoin töistä soitetaan, ja hyvin vähän keskityn työasioihin vapaapäivinä. 4

5 4. Päivittäiset mielialat ja terveyskäyttäytyminen Taustakyselyssä tutkittavat arvioivat sen hetkistä hyvinvointiaan seuraavilla osa-alueilla. Terveydentila Melko hyvä 52% Hyvä 35% Liikuntaaktiivisuus Unen laatu Fyysinen kunto: Hyvä 52%, Tyydyttävä 38%. Erinomainen kunto yhdellä vastaajalla. Tyypilliset vapaa-ajan fyysiset rasitustavat, kuten kävely, pyöräily tai muu liikkuminen 55%. Kuntoliikunnan harrastajia 24% Vapaa-aikana lukemista, tv:n katselua harrasti ja askareita suoritti 21 % Viimeisen kolmen kuukauden ajan oli nukkunut vaihtelevasti 59%, hyvin 34% ja erittäin hyvin 7%. Unettomuutta tai unen laadun heikkenemistä oli harvemmin kuin kerran viikossa 59%:lla, 1-2- päivänä viikossa 28%:lla ja ei kertaakaan tai harvemmin kuin kerran kuukaudessa 14%:lla. Mobiilipäiväkirjassa tutkittavat arvioivat päivittäin mielialojaan asteikolla 1-7, jolloin 1 kuvasi mielialan heikointa voimakuutta ja 7 suurinta voimakkuutta. Alla olevassa taulukossa on keskiarvot tutkittavien raportoimista mielialoista jokaiselta päivältä. Taulukossa on myös keskiarvot tutkittavien uni- ja liikuntamääristä. Muuttuja Keskiarvo Poikkeama keskiarvosta väsymys 3,2 0,88 tyytyväisyys 5,2 0,80 ärtymys 2,1 0,68 rasittuneisuus 2,6 0,83 energisyys 4,4 1,05 liikunta min 28 min 17 min uni tunteina 7,5 h 1,09 h Alustavat analyysit mielialoista kertovat mielialojen vaihtelevan suuresti päivästä toiseen, kuitenkin niin että myönteiset mielialat vallitsivat. Lisäksi eri mielialat korreloivat vahvasti keskenään, ts. jos henkilö kertoi olevansa ärtynyt, hän oli usein myös samanaikaisesti väsynyt ja rasittunut (ja vastaavasti, jos oli energinen, oli myös vähemmän ärtynyt ja enemmän tyytyväinen). Päivittäisellä liikunnalla ja unen määrällä oli selvä yhteys mielialojen laatuun: kun henkilö oli liikkunut ja unen määrä oli riittävä, olivat myös mielialat positiivisempia. Aamulla herätessäni minulla oli virkeä olo ja kerkesin rauhassa tekemään aamutoimet ennen töihin lähtöä. 5

6 Seuraavissa mobiilipäiväkirjavastausten pohjalta tehdyissä kuvioissa on havainnollistettu tutkittavan viikkoa ilmoitettujen mielialojen, unen ja liikunnan määrän sekä työvuorojen osalta. 6

7 5. Työntekijöiden kuvaamat toimivat käytännöt ja kehittämisehdotukset Taustakyselyssä tutkittavat kertoivat työpaikan toimivista käytännöistä. Riittävästi palautetta työstään sai 50% ja 29% ei kokenut saavansa riittävästi palautetta. Tutkittavista 93% oli jokseenkin samaa mieltä tai samaa mieltä väittämästä, että heidän yksikössään on hyvä yhteishenki. Ainoastaan kaksi henkilöä (7%) oli jokseenkin eri mieltä siitä, että heidän yksikössään on hyvä yhteishenki. Tutkittavista 83% oli jokseenkin samaa mieltä tai samaa mieltä väittämästä, että heidän esimiehensä luotti alaisiinsa. Yhden mielestä esimies ei luottanut alaisiinsa. Tutkittavat saivat tarvittaessa tukea ja apua työtovereiltaan usein 62%, hyvin usein tai aina 21% ja joskus 17%. Siitä, pyrittiinkö heidän yksikössään jatkuvasti löytämään entistä parempia toimintatapoja, oli jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä 77%, jokseenkin eri mieltä 15% ja täysin eri mieltä 8%. Työpaikkojen toimintatapoja, joihin tutkittavat kertoivat olevansa eniten tyytyväisiä Työyhteisön ilmapiiriin Työtehtävien jakautuminen selkeästi työyksikön sisällä Työvuorotoiveiden toteutumiseen Työntekijät esittivät kehittämisehdotuksia epäsäännöllistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja työpaikan toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. Kehittämisehdotukset liittyivät yleisimmin seuraaviin asioihin Työvuorojen ja vapaiden rytmittyminen niin, että vapaapäiviä olisi peräkkäin enemmän kuin yksi, vapaapäiville päästäisiin aamuvuorosta ja vapailta tultaisiin iltavuoroon sekä niin, että vuorot vaihtelisivat vähemmän Yövuoron aikaisten työtehtävien karsimiseen, että yöllä tehtäisiin vain välttämättömät työt. Olisi mukavaa jos olisi edes jokin rytmi työssä, että olisi tasapuolisesti aamua, ja iltaa ja yötä. että saisi illoiksi järjestettyä useammin aikaa ystäville ja perheelle. Vapaat olisi mielestäni hyvä olla peräkkäin, useasti yksi vapaapäivä siellä täällä. Jonkinlainen säännöllisyys vuoroissa, esim aamuvuoroviikko/iltavuoroviikko. Ruokatauot iltavuoroissa ja viikonloppuisin on se meidän työpaikan akilleen kantapää, mitä on puitu vuosi vuoden perään, eikä loppua näy. Eli meillä ei yksinkertaisesti ole aikaa eikä mahdollisuutta syödä yo. aikoina kiireen takia, vaikka laki määrää. Riittävästi vapaata raskaiden työvuorojen jälkeen. Esim. yövuorojen jälkeen ja jos jokin kokee että haluaa aloittaa työt iltavuorolla yövuorojen jälkeen niin sitä pitäisi kuunnella ja tehdä niin eikä "pakottaa" aloittamaan aamuvuoroilla. Ihmiset palautuu yövuoroista eri tavalla. 7