o JÄRJESTÄMISESTÄ ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOI MAHAN KE YM PÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA OSALLISTUMISEN SELVITYS RAM BdLL Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy

Transkriptio

1 Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asi aki jatyyppi Raportti Päivämäärä ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOI MAHAN KE SELVITYS YM PÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA OSALLISTUMISEN o JÄRJESTÄMISESTÄ RAM BdLL

2 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE SELVITYS YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ Päivämäärä Laatija hyväksyjä Kuvaus Niina Onttonen, Annu Tulonen Joonas Hokkanen Ahtärin Sappion tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusselvitys 0 Viite Ramboll Ylistönmäentie JYVÄSKYLÄ P F

3 Selvitys ympristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä SISÄLTÖ 1. Johdanto Selvityksen lähtökohdat Selvityksen laatiminen 2 2. Hankkeen kuvaus Alueen yleiskuvaus Hankkeen kuvaus 4 3. Ympäristön nykytila Maankäyttö Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Muut vireillä olevat hankkeet ja suunnitelmat Ähtärin ja lähikuntien tuulivoimahankkeet Yhdyskuntarakenne Taajamat Suojelualueet Virkistysalueet Liikenneyhteydet Sähköverkko Tuulivoimala-alueet Luonnonympäristö 1$ Kallio- ja maaperä Pohjavesialueet Luonnonympäristö ja lajisto Natura-alueetja muut luonnonsuojelualueet Maisema ja kulttuuriympäristö Maisema Kulttuuriympäristö ja arkeologinen perintö Hankkeen vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset asutukseen, virkistykseen ja elinoloihin Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Liittyminen muihin hankkeisiin, ohjelmiin ja suunnitelmiin Ohjelmat ja suunnitelmat Maa-ainestenottoja louhinta Muut tuulivoima-alueet Yhteenveto 28 6 Vuorovaikutuksen järjestäminen Hankkeen keskeiset osalliset: 30

4 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisesta 6.2 Lausuntopyyntö st-ratkaisun edellytyksistä ja YVA tarveharkintapyyntö Suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta kuuleminen (MRL ) Lähteet 31 LIITTE ET Liite 1 Luontoselvitys Liite 2 Näkyvyysanalyysi Liite 3 Melumallinnus Liite 4 Petolintujen pesätietoselvitys Liite 5 Latukartta Liite 6 Puolustusvoimien lausunto vain viranomaiskäyttöön 0 0

5 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 1 / JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat Selvityksen tavoitteena on tarkastella tuulivoimaloiden sijoittamismahdollisuuksia Ähtärin kunnan Sappion alueella ja antaa esitys Ähtäriin sijoitettavan neljän tuulivoimalaitoksen luvitusprosessista. Tämä selvitys on laadittu Pohjanmaan Tuuli Oy:n toimeksiannosta. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet Ramboll Finland Oy:sta, insinööri (AMK) Janne Ristolainen, insinööri (AMK) Tuomas Pelkonen, insinööri (AMK) Mika Väätäjä, FM Niina Onttonen, DI Veli-Pekka Alkula, arkkitehti Annu Tulonen ja FT Joonas Hokkanen. Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi neljä kappaletta yksikköteholtaan 2,5 MW tuulivoimaloita. Voimaloiden napakorkeus on 135 m ja lapojen kanssa korkeimmillaan 185 metriä. Tässä selvityksessä on kuvattu suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä ja kuvattu voimaloiden sijoittamisesta aiheutuvia keskeisiä vaikutuksia. Selvitys kattaa alustavat voimaloiden sijoituspaikat, niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat voimaloiden kokoamisalueet ja suunnittelualueen sisäisen tieverkoston. Ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa voimaloiden rakentaminen suunnittelutarveratkaisumenettelyllä ja sen perusteella haettavilla rakennusluvilla. Selvityksen perusteella on arvioitavissa täyttääkö hanke ja suunniteltu vuorovaikutus MRL:n mukaiset suunnittelutarveratkaisun edellytykset. Selvitys antaa myös lähtötiedot harkinnalle erillisen ympäristövaikutusten arvioinnin (WA) tarpeesta. Tämän selvityksen on tarkoitus olla suunnittelutarvehakemuksen liitteenä. MRL 16 : Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 :ssä. MRL 137 : Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jäjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. MRL 173 ( /1589) Poikkeamismenettely Ennen 171 :ssä säädettyä poikkeamista koskevan asian ratkaisemista on naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, varattava tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Hakemuksesta on kunnan toimesta,

6 Selvitys ympristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 2 / 31 hakijan kustannuksella tiedotettava naapureille ja muille edellä mainituille tahoille. Tarkemmat säännökset kuulemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Ennen poikkeamista koskevan asian ratkaisemista on tarvittaessa pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, muun valtion viranomaisen tai maakunnan liiton lausunto, jos poikkeaminen koskee merkittävästi niiden toimialaa. Jos poikkeaminen vaikuttaa merkittävästi naapurikunnan maankäyttöön, on pyydettävä myös naapurikunnan lausunto. YVA-asetus 6: YyA-menettely tuuivoimaha nkkeissa Hankeluettelossa määrätään hankkeet, joille sovelletaan ympäristävaikutusten arviointimenettelyä. Hankeluettelon kohdassa e) mainitaan tuulivoimahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. YVA-asetus 7: Harkinnanvaraisen YVA:n tarve Hanke on kooltaan selvästi alle YVA-asetuksen hankeluettelon kokorajan, joka on vähintään 10 tuulivoimalaa tai 30 megawatin kokonaisteho. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä ja YVA-menettelyn tarvetta arvioidaan 7 5:n mukaisesti tarkastelemalla hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta. (j 1.2 Selvityksen laatiminen Lähtökohtana alueen suunnittelulle on ollut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Vaihekaava 1 - Tuulivoima ehdotus ( ), jossa alue on esitetty tuulivoimantuotantoon soveltuvana alueena. Alueen sähköverkkoon liittymistä on selvitetty, ja todettu että sen, sekä muiden vaikutusten kannalta alueelle voitaisiin sijoittaa alustavasti neljä voimalaa. Selvitys perustuu olemassa olevaan julkaistuun tietoon alueen nykytilasta, jota täydennettiin tarvittavin selvityksin. Selvitys toteutettiin kokoamalla olemassa oleva aineisto, jota tarkasteltiin muun muassa paikkatietomenetelmin. Suunniteltua tuulivoimatuotantoa koskien tarkasteltiin seuraavia ympäristövaikutuksia: O O Alueen kaavoitus Asutus ja asuinrakennusten käyttötarkoitus (kiinteistörekisteri) O Luonnonsuojeluohjelmiin ja strategioihin liittyvät alueet (esim. Natura 2000) O Luonnonsuojelulain 29 5:n mukaiset kohteet O Metsälain 10 5:n mukaiset kohteet O Laissa suojeltujen eliölajien elinympäristöt O Arvokkaat kallioalueet O Pohjavesialueet O Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt O Perinnemaisemat O Kiinteät muinaisjäännökset O Yhteisvaikutukset alueen muiden hankkeiden kanssa Lisäksi alueelle on laadittu seuraavat selvitykset: O luontoselvitys O näkyvyysanalyysi O tiesuunnitelma O liittyminen sähköverkkoon O selvitys lentoliikenteen rajoitusalueista O tuotantoanalyysi ja sijoituspaikkasuunnitelma Hanketta koskien on järjestetty seuraavat tilaisuudet: O neuvottelu Ähtärin kunnan edustajien kanssa ( ) O työneuvottelu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa ( )

7 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 3 / 31 Hanketta koskien pyydetään seuraavat lausunnot: O tv-lähetysten näkyminen, Digita O lentoestelupa, Ei navia vaikutukset maanpuolustukseen, Puolustusvoimien pääesikunta (lausunto , Liite 6

8 Selvitys ymparistovaikutuksista ja osallistumisen jarjestamisesta 4 / HANKKEEN KUVAUS 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ähtärin kunnassa, Ähtärin keskustataajaman luoteispuolella (Kuva 2-1). Lähimpiin Riihimäen ja Villelän asuinalueisiin on etäisyyttä kaksi kilometriä. Tuulivoimalat suunnitellaan sijoitettavan Talvinevan ja Heinäsuon ojitettujen suoalueiden väliselle kivennäismaakaistaleelle.. t - E 1. 1 ;. -?.- L - LOJ - k afl.. L / I.,.s. TQVSA j -2_ 2.,. td Jii. - - i z- :- - \ a km LJ Suunnttelualue - Kuva 2-1 Suunnittelualueen sijainti 2.2 Hankkeen kuvaus Hankkeesta vastaavana on Pohjanmaan Tuuli Oy, jonka tavoitteena on tämän ja mahdollisten muiden hankkeiden myötä kehittää uusiutuvia, käytössä päästöttömiä energiamuotoja ja saavuttaa asetutut kansalliset tuulivoiman tuotantotavoitteet. Sappion alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi neljä kappaletta putkirakenteisia, yksikköteholtaan 2,5 MW voimaloita, joiden napakorkeus on 135 m ja kokonaiskorkeus 185 m (Kuva 2-2). Suunnitellun hankkeen kokonaisteho olisi tällöin 10 MW.

9 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 5 / 31 7 / N / / (1 \ \ \ \ 1 / N 7 / / Kuva 2-2 Tuulivoimalaitoksen periaatepiirros Tuulivoimalan takennuspaikan pituus on noin 80 metriä, leveys noin 40 metriä ja perustuksen halkaisija 10 tai 20 metriä perustamistavasta riippuen. Tuulivoimalat sijoitetaan noin 500 metrin päähän toisistaan. Voimaloille on laadittu alustava sijoitussuunnitelma (Kuva 2-3). Tuulivoimaloille vievät rakentamis- ja huoltotiet on esitetty alustavan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma päivittyy lopullisen tiesuunnittelun yhteydessä. Olemassa olevia teitä parannetaan tarvittaessa. Suunnitellut uudet, parannettavat ja olemassa olevat tiet on esitetty kuvassa 2-3.

10 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 6 / 31 0 Kuva 2-3 Voimapuiston alustava suunnitelma

11 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen jarjestämisestä / YMPÄRISTÖN NYKYTILA 3.1 Maankäyttö Suunnittelualue on metsätalousmaata. Seutu on haja-asutusaluetta, eikä suunnittelualueella sijaitse rakennuksia. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 1,2 kilometrin päässä voimaloista ja lähin loma-asunto noin 1,3 kilometrin päässä Alainen-Sappion rannassa, missä lähin loma-asutusalue sijaitsee. Suunnittelualueen lähin asutuskeskus on Ähtärin keskustataajama. Kirkolta tai Törön alueelta etäisyys lähimmälle voimalalle on 3,5 kilometriä. Suunnittelualue sijaitsee yli kilometrin päässä maanteistä. Suunnittelualueelle vie hiekkatie, joka muuttuu alueella polkuverkostoksi. Polut ovat pääasiassa vanhoja metsäkoneuria ja monin paikoin jo kasvaneet umpeen. Etäisyys suunnittelualueen eteläpuolella kulkevaan suurjännitelinjaan on huomioitu suunnittelussa, ja voimalat sijaitsevat yli 300 metrin suojavyöhykkeen ulkopuolella. Alueella on talvisin aktiivisessa käytössä oleva hiihtolatu, Kellomäen lenkki, Latu-ura on virallisesti haltuun otettu. Kesäkäyttö uralla on vähäistä, mutta alueella suunnistetaan, rasteja ei kuitenkaan ole. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava (Kuva 3-1), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Suunnittelualueen poikki kulkee kaavassa ohjeellinen ulkoilureitti. Pohjoispuolella sijaitsee maisema-alue ja eteläpuolella ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti sekä voimajohto. Maakuntakaavassa Sappion alueella ei ole päämaankäyttövarausta. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan Vaihekaava 1 - Tuulivoima on ehdotusvaiheessa ( ). Kyseisessä kaavassa Sappion alue on merkitty tuulivoiman tuotantoalueeksi tv-3 (Kuva 3-2). Vaihekaavassa tuulivoima-alueet on luokiteltu ympäristön arvojen tai herkkyyden perusteella eri luokkiin (tv-1, tv-2, tv-3) tarkennettuine suunnittelumääräyksineen. Sappion tuulivoima alueeseen (tv-3) ei kohdistu yleismääräyksen lisäksi tarkennettuja suunnittelumääräyksiä. Kuva 3-1 Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta

12 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 8/ 31 0 Kuva 3-2 Ote kaavaehdotuksesta Etelä-Pohjanmaan vaihekaava 1 tuulivoimalat on kohdistettu kartalle. Tuulivoima. Suunnitellut 0

13 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen jarjestämisestä 9 / Yleiskaavat Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Ähtärin keskustaajaman osayleiskaava-alueen raja on noin 1 kilometrin etäisyydellä eteläisimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Osayleiskaavan pohjoisosa on maa- ja metsätalousaluetta (M). Lehtimäentien varrella Riihimäen aluella on jo toteutunutta pientaloasutusta (AP), joka saattaa tulevaisuudessa jonkin verran täydentyä. Ähtärin kunnan keskustan asemakaava-alueella on rakentamatta noin 215 pientalotonttia. Väliveden Ähtärinsalmen rantaosayleiskaava-alue sijaitsee itäpuolella noin 3,5 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Osayleiskaava-alueen rantarakennuspaikoista on rakentamatta 10 kpl. :\\ Kuva 3-3 Ähtärin keskustaajaman osayleiskaavojen tarkistusja laajennus

14 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 10/ Asemakaavat Sappionmetsän ranta-asemakaavasta vuodelta 1991 osa sijoittuu hankealueen länsipuolelle Alaisen-Sappion itärannalle. Sappionmetsän rantakaavan muutos on luonnosvaiheessa ja tarkoitus on muuttaa eteläosan VL- alue M- alueeksi. (Kuvat 3-4 ja 3-5). Suunniteltujen tuulivoimaloiden etäisyys Alaisen-Sappion rannasta on noin 1,4 km ja asemakaava-alueen reunasta noin 1 km. Ranta-asemakaava-alueella on yksi rakentamaton tontti. 0 Kuva 3-4 Ote Sappionmetsän ranta-asemakaavasta Alaisen Sappion rannalla, kaavamuutosalueen alustava rajaus

15 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 11 / 31 SAPPION METSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, KOSKIEN TILAA SAPPIONRANTA RN:Q J;37 c sj I SAPPIONMETS. Na 03 r -i - U 512 Kuva 3-5 Ote Sappionmetsän ranta-asemakaavasta Alaisen Sappion rannalla, ranta-asemakaavan muutosluonnos

16 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 12 / Muut vireillä olevat hankkeet ja suunnitelmat ELY-keskus valmistelee Sappionmetsän luonnonsuojelualueella sijaitsevien vesialueiden suojelua. Suojelun yhteydessä suojelualueen ulkorajat eivät muutu. Ähtärin kaupungissa on laadittu osayleiskaava liittyen VT18 kehittämiseen osana North East Cargo Link hanketta (NECL). Suunniteltu linjauksen muutos sijoittuu Ähtärin ja Multian rajalle suunnitellun tuulivoimahankkeen itäpuolelle Ähtärin ja lähikuntien tuulivoimahankkeet Etelä-Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavassa on meneillään ehdotusvaiheen kuuleminen ja se on ollut nähtävillä Siinä on esitetty Ähtärin kuntaan kolme tuulivoimatuotantoaluetta Leppäkangas (nro 12), Linnanneva (nro 13) ja sekä tämän hankkeen Sappion alue (nro 16). Kimpilamminkangas (nro 8) sijoittuu eteläosaltaan Ähtärin kaupungin puolelle. Leppäkankaan ja Linnannevan alueilla ei ole hankesuunnittelua meneillään. Muiden tuulivoima-alueiden etäisyydet Sappioon ovat noin 15 km. Ähtärin naapurikunnista Soinin kunnassa on Ähtärin puoleiselle osalle kuntaa esitetty tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet 7 Kallioniemi, 8 Kimpilamminkangas ja 10 Konttisuo. Kauempana kunnan pohjoisosissa sijaitsevat alueet 9 Korkeamaa ja 11 Savonneva, joka on osittain Alajärven kunnan puolella. Näistä alueista alueelle 9 on käynnistetty hankesuunnittelu Pesola-Korkeamaan tuulivoimahankkeen muodossa. Hankkeen YyA-selostus on valmistunut syksyllä Alueelle 10 Konttisuo on aloitettu osayleiskaavan laatiminen. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama) naapurikunnista ainoastaan Multialle on esitetty tuulivoimantuotantoalue, Vehkoo (nro 6), jonka pinta-ala on 7,2 km2. Alueelle ei kuitenkaan ole tiedossa suunniteltua hanketta.

17 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen jarjestamisestä 13 / 31 Tuulivoimapuistojen alueet Etelä-Pohjanmaalla Å Tuulivolmapuiston alue ) Tuulivoimapuiston kohdenumero neeo Syke MML I22C13 Kuva 3-6 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoima (tv)alueet. Sappion alue on esitetty numerolla 16. Ähtärin kunnan eteläpuolella sijaitsee Virrat. Pirkanmaan suunnitteilla olevassa maakuntakaavassa 2040 on alustavasti selvitett:y tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita.

18 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen jarjestämisestä 14 / 31 0 \ L Kuva 3-7 Pirkanmaan maakunnan pohjoisosissa sijaitsevat tuulivoiman selvitysalueet ( ) Keski-Suomen maakuntakaavassa on esitetty yhteensä viisi tuulivoima-aluetta, joista Ähtärin Sappion hanketta lähin on Multian Vehkoon alue (nro 4).

19 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 15 / 31 t,. UUReNEN : / Kuva 3-8 Keski-Suomen vahvistetussa maakuntakaavassa Ähtärin lähikunnissa sijaitsee vain yksi tv-aluevaraus Multialla

20 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 16 / Yhdyskuntarakenne Taajamat Ähtärin keskustataajamaan hankealueelta on noin kolme kilometriä. Keskustan taajama-alueella suunnittelualuetta lähimmät osat ovat Riihimäki ja Villelä, joihin etäisyys lähimmältä voimalalta on noin kaksi kilometriä Suojelualueet Lähin luonnonsuojelualue on yksityisellä maalla olevat Sappionjärvet 1 ja 4 suojelualueet (YSA ja YSA205461). Nämä toteuttavat osaltaan Sappionjärvien (F ) Natura ja rantojensuojeluohjelman (RSA100065) alueen suojelua. Lisäksi kaakkoispuolella, Väliveden rannan läheisyydessä sijaitsee Miilun vanhojen metsien suojelualue (VMA100080), joka kuuluu myös Natura 2000 verkostoon CR ). Suunnittelualueen lähin arvokas kallioalue on Sappionjärvien länsipuolella sijaitseva Ahvenvuoren-Tulivuoren kalliomaasto (KA , arvoluokka 4). Alueet on käsitelty tarkemmin tämän selvityksen kohdassa Virkistysalueet Yläinen-Sappion ja Keskinen-Sappion länsipuolelta tulee latu, joka on järvien alueella merkitty vapaan tyylin laduksi. Latu päättyy noin kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista Ahvenvuoren kohdalla, jossa se yhtyy tiehen. Suunnittelualueelta on kunnalta saadun tiedon mukaan kuitenkin Kellokosken lenkin latu-uria (Liite 5). Maakuntakaavan mukaista ulkoilureittiyhteyttä ei ole toteutettu Liikenneyhteydet Ähtärin taajaman pohjoislaidalla kulkee Myllymäentie numero 18, joka muuttuu taajaman länsipuolella Töysäntieksi. Suunnittelualueen itäpuolella on Lehtimäentie numero 68. Maaainesten ottoalueelle johtaa raskaalle liikenteelle soveltuva liittymä ja tie, jota jatketaan pohjoisen suuntaan suunnittelualueelle. Tieliittymän mahdolliseen laajentamiseen tarvittava lupa haetaan rakentamisvaiheessa. Tuulivoimakomponenttien kuljetusreitti on valtatie 18. Kuljetukset voivat saapua hankealueelle kummasta suunnasta tahansa riippuen siitä mihin satamaan ne on tuotu Sähköverkko Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee 110 kv:n jännitelinja. Alajärven ja Ähtärin välisellä alueella on vireillä myös muita tuulipuistohankkeita. 110 kv verkon siirtokyky on rajallinen ja mahdollistaa vain osan hankkeista toteutumisen. Lähin sähköasema on Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n asema Ähtärin keskustassa, noin 6 kilometrin päässä suunnittelualueesta, mikä on mahdollinen liityntäpiste paikalliseen sähköverkkoon. Toinen vaihtoehto on rakentaa uusi sähköasema Sähkö-Virkeät Oy:n omistaman 110 kv linjan läheisyyteen noin 350 metrin etäisyydelle alueen eteläpuolella Tuulivoimala-alueet Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavaehdotuksen mukaisella tuulivoimantuotantoon soveltuvalla alueella Sappio (nro 16, ehdotettu voimalamäärä 9 kpl). Ähtärin kunnan alueelle on ko. kaavassa esitetty neljää tuulivoima-aluetta: Konttisuo, Sappio, Kimpilamminkangas ja Linnanneva. Kunnassa ei ole muita tuulivoima-alueita tai vireillään olevia tuulivoiman tuotantohankkeita.

21 Selvitys ympäristövsikutuksists js ossilistumisen järjestämisestä 17 / 31

22 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 18 / Luonnonympäristö Kallio- ja maaperä Suunnittelualueen kallioperä on porfyyrista granhittia. ( Kuva 3-9 Suunnittelualueen kalloperäkartta Suunnittelualueen maaperä on voimaloiden rakentamisalueihla kalliomaata (Ka) sekä hiekka- ja soramoreenia (Mr/SrMr).

23 (0 Di 3 0 Di: 10 0: (0 (0 10 Di Di 0 (0 Di DI (0 3 DI Di 0 Di. (0 Di Di: 3 Di tl UI 1-0 0

24 - Selvitys ympäristövaikutuksiste ja osallistumisen järjestämisestä 20 / Pohjavesialueet Lähin pohjavesialue on luoteispuolella seitsemän kilometrin päässä sijaitseva Nääsinsalmen pohjavesialue ( ), joka on vedenhankintaan soveltuva. Pohjavesialueelle on laadittu suoje 1 usu u n n ite 1 ma. 0 t Tuulivoimala.. j Pohjavesialue Kuva 3-10 Suunnittelualuetta lähin pohjavesialue Luonnonympäristö ja lajisto Suunnittelualue on metsätalousvaltaista kangasmaata ja ojitettua turvekangasta. Alueen metsäalasta noin puolet on metsänuudistusalaa ja taimikkoa ja loput enintään keski-ikäistä metsää. Alueella ei esiinny uhanalaisia luontotyyppejä, metsälain 10 mukaisia arvokkaita elinympäristöjä, luonnonsuojelulain 29 mukaisia luontotyyppejä tai vesilain 2 luvun 11 mukaisia suojeltuja pienvesiä. Suomessa uhanalaisiksi luokitelluista lintulajeista havaittiin hiirihaukka (VU) sekä kaksi silmälläpidettävää (NT) lajia teen ja metso. EU:n lintudirektiivin lajeista alueella on tavattu teen, metso, pyy ja palokärki. Suomen erityisvastuulajeista tavattiin leppälintu. Suunnittelualueelta ei ole rekisterihavaintoja huomionarvoisista lajeista (rekisteripoiminta toukokuu 2014). EU:n luontodirektiivin lajeista on selvitetty liito-oravan, viitasammakon ja lepakoiden esiintymistä. Näistä lajeista tai niille erityisesti sopivista lisääntymis- ja levähdyspaikoista ei tehty havaintoja alueelta. Alueen luontoselvityksestä on laadittu enillisraportti (Liite 1).

25 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 21 / Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet Lähin Natura- ja luonnonsuojelualue on noin yhden kilometrin päässä suunnittelualueesta sijaitseva Sappionjärvet ( ), joka kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan CR ). Alueen rajalle on noin kilometri lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Suojeltuja vanhojen metsien suojeluohjelman alue Miilu (AM ) sijaitsee 1,5 km etäisyydellä kaakossa. Arvokkaaksi kallioalueeksi on luokiteltu Ahvenvuoren-Tulivuoren kalliomaasto (KA ), jonka arvoluokka on 4. Sappionjärvien Natura 2000 alue on suojeltu luontodirektiivin perusteella (SCI). Alueen suojeluperusteena olevat luontotyypit ovat: O Humuspitoiset järvet ja lammet 27 01o O Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo aibi-verinicion dillendii) 2 % O Boreaaliset luonnonmetsät * 7 % *=priorisoitu luontotyyppi

26 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestamisestä 22 / 31 Kuva 3-11 Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat ohjelma- ja suojelualueet 3.5 Maisema ja kulttuuriympäristö Maisema Voimaloiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ( Kuva 3-12). Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ähtärin reitin kulttuurimaiset, sijaitsee noin 7 kilometrin päässä voimalasta Ti etelään. Valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi ei tule merkittävästi muuttamaan tämän maisema-alueen rajausta. Uusia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita suunnittelualueen lähelle ei muodostu. (Kuoppala ym. 2013) Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee useampia. Ähtärin keskustan alueelle näistä sijoittuu kolme. Näiden lisäksi alueita sijoittuu suunnittelualueen pohjoispuolelle Kelloniemeen ja lännenpuolelle Väliveden rannalle. Lähimmät näistä maisema-alueista ovat Keskusta ja Kirkonseutu noin 1,7 kilometriä voimalasta Ti etelään ja Kelloniemi noin 1,8 kilometriä voimalasta T4 pohjoiseen Kulttuuriympäristö ja arkeologinen perintö Lähin valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on keskustassa sijaitseva Ähtärin kirkonseutu, matkaa alueelle on voimalasta Ti noin 3,5 kilometriä. Tämän lisäksi suunnittelualueen ympäristöön sijoittuu Vääräkosken kartonkitehdas (noin 6 km etelään), Tuomarniemen metsäopisto (noin 6 km kaakkoon), metsäopiston miilumaja (noin 4 km länteen) ja Inhan rautatieasema (noin 6 km kaakkoon).

27 valtakunnallisesti Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 23 / 31 Valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisema suunnittelualueen ympäristössä ei sijaitse. Lähin maakunnallisesti arvokas perinnemaisema Sijaitsee Kellomäessä alle kahden kilometrin päässä voima lasta T4 pohjoiseen. Suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähin kiinteä muinaisjäännös on historiallinen tervahauta Villelä, se sijoittuu voimalan Ti eteläpuolelle noin kahden kilometrin päähän. Tämän lännen puollella, noin kilometrin päässä, sijaitsee kiinteä muinaisjäännösalue Törönmäki. SI. 1. :: TT N [ - X Voimalat Etäisyys voimaloista Kiinteä muinaisjaännös arvokas maisema-alue EJ Maakunnallisesä arvokas maisema-alue valtakunnalhsesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue Perinnemaisema Kiinteä muinaisjäännösalue Kuva 3-12 Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet sekä muinaisjäännökset

28 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 24 / HANKKEEN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön Suunniteltu tuulivoima-alue sijaitsee Ähtärin taajaman ulkopuolelle, joten kaavalla ei ole välitöntä vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Aluetta tai sen lähiympäristöä ei ole maakuntakaavassa tai yleiskaavassa esitetty taajaman kasvusuunnaksi, joten hankkeella ei ole vaikutusta Ähtärin taajaman kehittymiseen. Kaupungilla on hyvä asuntotonttivaranto ja tulevaisuuden asemakaavoitettavat asuinalueet sijaitsevat taajaman eteläpuolella. Tuulivoimalat varaavat Ähtärin kaupungin alasta vähäisen osan eivätkä sinällään estä alueen maa- ja metsätalous- tai virkistyskäyttöä. Alueen ympäristössä on myös muita rakentamisesta vapaita alueita, joita voidaan käyttää virkistykseen. Maakuntakaavan mukainen virkistysreitistö ja käytössä oleva latuverkosto on sovitettavissa yhteen voimaloiden kanssa ja voimaloiden rakentaminen ei siten vaikeuta alueen virkistystarpeiden turvaamista. Tuulivoimalat tukeutuvat olemassa olevaan liikenneverkostoon ja alueen sijainti liikenteen ja sähköverkon kannalta yhdyskuntarakenteessa on hyvä. Suunnitellut tuulivoimalat eivät estä voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista. Hanke toteuttaa ehdotusvaiheessa olevan vaihemaakuntakaavan tavoitetta alueen käytöstä tuulivoima-alueena. Maakuntakaavaa tarkemman tarkastelun ja suunnittelun perusteella alueelle on tarkoitus toteuttaa neljä tuulivoimalaa. Sappion tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikeuta maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjen Ähtärin tai naapurikuntien tuulivoima-alueiden toteuttamista. Sähköverkon tämänhetkinen rajallinen kapasiteetti saattaa vaikuttaa muiden alueiden totuttamiskelpoisuuteen tai - ajankohtaan. Hankkeella ei ole vaikutusta voimassa oleviin yleis-, asema- tai ranta-asemakaavoihin, rantojen rakentamiseen tai muuhun suunniteltuun maankäyttöön. Maanomistajasopimukset on solmittu tuulivoimaloiden sijoittamisalueille. 4.2 Vaikutukset liikenteeseen Sappion tuulivoima-alue sijaitsee valtatien 18 ja kantatien 68 kulmassa kantatien länsipuolella. Alueelle tulevat kuljetukset lähestyvät todennäköisimmin lännestä valtatietä 18 tai etelästä kantatietä 68. Kantatiellä 68 on Ähtärin keskustan itäpuolella matala silta (korkeus 4,55 m), joka estää korkeat kuljetukset. Sillalle on kuitenkin olemassa katuverkon kautta kaksikin kiertovaihtoehtoa. Todennäköisimmin voimalan komponentit kuljetetaan länsirannikon satamasta hankealueelle läntistä reittiä, jolloin matala silta voidaan välttää. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa rakentamisesta aiheutuvat liikennemäärät on arvioitu puiston rakentamiseen tarvittavien massojen kuljetustarpeista (mm. voimalan komponentit, perustukset, nostoalueet, tiet). Seuraavaan listaan on arvioitu rakentamisen aikaiset liikenne määrät. O Voimalan komponentit: kpl O Nosturin osat: kpl O Betoni ja teräs voimalan perustuksiin: 300 kpl O Nostoalue: 160 kpl O Kunnostettava tie: 40 kpl O Uusi tie: 600 kpl Rakentamisessa voidaan hyödyntää alueen eteläpuolella noin 0,5 kilometrin etäisyydellä olevaa louhealueen kiviainesta, mikä vähentää pitkiä kuljetusmatkoja. Alueella on raskaalle liikenteelle soveltuvaa tiestöä jo entuudestaan.

29 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 25 / 31 Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa ELY-keskukselta tulee hakea liittymalupaa. Liittymälupa sisältää työluvan ja ohjeet tuulivoimapuiston liittymän rakentamisesta. Tuulivoimalan valmistaja määrittelee voimalalle toiminnan aikaisen huolto-ohjelman, jonka mukaisia ennakoivaan kunnossapitoon liittyviä huoltoja tehdään kullekin tuulivoimalalle 2 4 vuodessa. Yksi huolto voi kestää useamman päivän. Lisäksi jokaista voimalaa kohti voidaan olettaa noin 1 5 ennakoimatonta huoltokäyntiä vuosittain. 4.3 Vaikutukset asutukseen, virkistykseen ja elinoloihin Tuulivoimapuiston ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja ovat mm. voimaloiden rakentamisen ja käytön aikaiset meluhaitat, rakentamisen vaikutukset maisemaan ja käytön aikainen välkkyminen/varjostaminen. Maisemavaikutukset on käsitelty kohdassa 4.5. Melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana, koostuen liikenteen lisäyksen aiheuttamasta melusta sekä teiden parantamisen ja rakentamisen, maakaapeleiden ja voimalinjan rakentamisen sekä tuulivoimaloiden perustusten maanrakennuksen aiheuttamasta melusta. Tuulivoimapuiston käytön aikana melua syntyy tuulivoimalan roottorin koneiston aiheuttamasta melusta sekä lapojen aikaansaamasta aerodynaamisesta melusta. Melumallinnus on tehty SoundPlan 7.3 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO melulaskentamallia käyttäen. Mallinnuksessa käytettiin ns. referenssituulennopeutta 11 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Tuulivoimalaitosten melupäästönä käytettiin hankevastaavan määrittelemää arvoa LWA 106 dbja napakorkeutena 135 metriä. Mallinnuksen mukaan vakituisia tai loma-asuntoja ei sijoitu 35 db meluvyöhykkeen sisäpuolelle. Tarkemmin voimaloiden aiheuttama melu vaikutusarvioineen on esitetty liitteessä 3. Melu vaikuttaa virkistäytymisen kokemukseen tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä. Luonnon hiljaisuuden kokeminen melualueella vähenee. Maisemaltaan luonnonympäristö kuitenkin säilyy metsäisenä ja tieverkoston rakentaminen voi parantaa alueen virkistäytymismahdollisuuksia muun muassa marjastuksen ja sienestyksen osalta. Maakuntakaavassa esitettyä ulkoilureittiyhteyttä ei ole toteutettu. Suunniteltu tuulivoiman tuotantoalue on sovitettavissa yhteen ulkoilureitin kanssa. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät vaikutusalueella asuville ihmisille aiheutuviin elinympäristön muutoksiin. Hankkeen yhteydessä järjestettävän vuorovaikutuksen perusteella arvioidaan hankkeesta aiheutuvat sosiaaliset vaikutukset. 4.4 Vaikutukset luonnonympäristöön Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai Natura-verkostoon kuuluvia alueita. Kyseiset alueet ja niiden sijoittuminen on käsitelty kohdassa Lähimmän Natura-alueen (Sappionjärvet, F ) niihin luontoarvoihin, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon, ei arvioida muodostuvan vaikutuksia. Alue sijaitsee noin kilometrin päässä tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikaiset maanrakennustyöt voivat aiheuttaa normaalia maanrakennustyömaata vastaavia vaikutuksia ilman- ja vesistöjen laatuun hiukkas- ja kiintoainepäästöjen muodossa. Vaikutukset ovat kuitenkin hyvin paikallisia. Sappionjärvien Natura-alueen osalta ei ole myöskään esitetty Natura alueen suojeluperusteisi in muodostuvia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinnassa (Etelä-Pohjanmaan liitto 2014). Suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä ei tiedetä uhanalaisten eliölajien tai luontodirektiivin liitteiden IV ja IV(a) lajien (mm. liito-oravat, lepakot) lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai lajeille soveltuvia ei inympä ristöjä ei havaittu luontoselvityksen yhteydessä. Luontoselvityksen perusteella alue ei ole potentiaalista merkittävien lepakkoesiintymien tai huomionarvoisten lajien (viiksisiipat, korvayökkö, ripsisiippa, pikkulepakko) osalta. Alueen uudistettujen metsäkuvioiden laitamat sopivat pohjanlepakoiden saalistusalueeksi, josta alueelta

30 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 26 / 31 tehtiinkin yksittäisiä havaintoja. Alue on maaston- ja luonnonpiirteitään tavanomaista, voimakkaasti metsätalousvaikutteista kivennäismaata ja ojitettua turvekangasta. Voimaloiden rakentamisalueilla tai niiden läheisyydessä ei maastokäynnin yhteydessä tehty havaintoja luonnonsuojelulain 29 : n mukaisista luontotyypeistä, metsälain 10 n tarkoittamista erityisen arvokkaista elinympäristöistä tai vesilain 11 :n tarkoittamista arvokkaista pienvesistä. Voimaloiden läheisyydessä ei myöskään ole tehty havaintoja uhanalaista eliölajeista (Suomen ympäristökeskus, eliölajit tietojärjestelmä, rekisteripoiminta toukokuu/2014) tai uhanalaisista luontotyypeistä. Alueen luontoselvitys on tämän raportin liitteenä 1. Alueen metsät ovat sekapuustoisia, hakkuin käsiteltyjä talousmetsiä ja niiden kasvilajisto on alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Tämän ja alueen yksipuolisen puustorakenteen vuoksi hankkeen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen jäävät vähäisiksi. Alueen linnusto on tavanomaista, eikä petolintujen pesiä sijaitse alueella luontoselvityksen tai rengastuskeskuksen tietojen perusteella (tietopyyntö ). Suunniteltu voimalamäärä on pieni, eikä näin ollen muodosta populaatiotason vaikutuksia lajistolle. Ainoa laji johon vaikutuksia voi muodostua, on kalasääksi, joka voi tehdä alueen poikki suuntautuvia ruokailulentoja. Suojelullisista syistä asia (3 on käsitelty vain viranomaiskäyttöön tarkoitetussa liitteessä 4. Lajin esiintymät sekä suunniteltujen voimaloiden vähäinen määrä alueella huomioiden ei vaikutuksia lajille tai muille petolinnuille arvioida muodostuvan. Tuulivoimalaitosten rakentamiseen kohdistetuilla alueilla rakentamiseen liittyvät toimet aiheuttavat nykyisen luonnonympäristön häviämistä. Hankkeen rakentamisen aikana alueella liikkuminen voi aiheuttaa pysyviä tai väliaikaisia muutoksia myös varsinaisia rakentamisalueita laajemmilla alueilla. Tällaisia muutoksia ovat mm. työkoneiden liikkumisesta aiheutuvat kasvillisuuden ja maaston kulumisvauriot sekä puuston kaataminen ahtailla alueilla voimaloiden komponenttien kuljettamisen ja kokoamisen yhteydessä. Valmiit voimalat muodostavat linnuille myös törmäysriskin. Voimaloiden äänellä ja vilkkumisefektillä voi olla myös häiriövaikutusta eläimille. Tuulivoimaloiden pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset jäävät metsämaastossa yleensä vähäisiksi ja lähellä pesivillä ja matalalla lentävillä pienillä lajeilla törmäysriski on pieni. Voimalaitokset eivät muodosta merkittävää riskiä muuttolinnuille, sillä tuulivoimalaitoksia on vain muutamia ja ne sijoittuvat lintujen käyttämän päämuuttoväylän ulkopuolelle usean kilometrin etäisyydelle. Suunnittelualueen läheisyydessä muuttosuuntaan nähden ei sijaitse sellaisia tekijöitä, jotka ohjaisivat muuttoa alueelle. Tuulivoimaloille johtavien teiden linjaukset pyritään toteuttamaan luonnonmuotoja myötäillen ja siihen sulautuen. Kuljetusten ja itse asennuksen helpottamiseksi tuulivoimalan rakenteet pyritään suunnittelemaan laajuudeltaan pieniin ja painoltaan kohtuullisiin kappaleisiin. Tämä mahdollistaa uusien tiepohjien rakentamisen ja vanhojen parantamisen järkevällä tavalla. Nykyistä tiestöä hyödynnetään silloin, kun se on mahdollista. Puustoa tien läheisyydessä ja mutkissa ei tarpeettomasti kaadeta ja vahingoiteta. Kallioleikkauksia pyritään välttämään tielinjausta suunniteltaessa. 4.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden vaikutuksista yksi merkittävimmistä on yleensä vaikutus maisemaan. Maisema ja estevaikutus muodostuu tuulivoimalan perustuksesta, rungosta ja lapojen pyyhkäisypinta alasta, voimajohtolinjoista. Tähän vaikuttaa muun muassa yksittäisten voimaloiden tyyppi, voimalaryhmän asettelu ja maaston muodot. Pimeällä maisemavaikutuksia aiheutuu lentoestevaloista. Tuulivoimalat muodostavat maisemassa erottuvat uudet rakenteet, joiden teoreettinen näkyvyysalue avoimessa maastossa suotuisissa sääolosuhteissa ulottuu jopa 20 km etäisyydelle.

31 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 27 / 31 Suomen olosuhteissa näkyvyyttä rajoittavat eniten maaston metsäisyys ja korkeusvaihtelut, jotka rajoittavat näköyhteyden säilymistä tuulivoimaloihin. Näkemäanalyysi on tämän selvityksen liitteenä 2. Ähtärin Sappion tuulivoimaloiden vaikutukset kohdistuvat avoimille alueille, kuten itäpuolisille järville Ähtärinjärvi ja Välivesi, erityisesti näiden itärannoille. Länsirannalle voimalat eivät näy puuston vuoksi. Vähäisiä vaikutuksia voi kohdistua pääasiassa kaukovaikutusalueelle ja pieniltä osin myös pohjoiseen noin 4 km etäisyydellä olevalle maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Lähimmille suunnittelualueen eteläpuoleisille maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille voimalat näkyvät vain osittain Pöyhösenlammen eteläosaan ja länsirannalle sekä keskustaan muun muassa sairaalan seutuville sekä jossain määrin ko. maisema-alueella sijaitsevalle Ähtärin kirkonseudun valtakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristöalueelle. Ko. maisema-alueen pohjoisosassa voimalat voivat näkyä osittain Lehtimäentielle rakennusten ympäröimällä alueella. Näkemäanalyysi ei huomioi rakennuksia, vaan käsittelee nämä taajama-alueet avoimena maastona. Todellisuudessa rakennukset peittävät näkemää ja voimaloiden alueille muodostuvat maisemavaikutukset ovat lievempiä. Pohjoispuolella sijaitsevalle Kellomäen alueelle näkemää muodostuu peltoaukeille, muttei perinneympäristöksi luokitellulle alueelle. Yli kuuden kilometrin päässä sijaitsevalle valtakunnallisesti arvokkaalle Ähtärin reitin maisemaalueelle Peränteen suurimpien selkävesien keskiosiin voimalat erottuvat kaukana horisontissa hyvin pienenä elementtinä. Tämä on kaukovaikutusaluetta. Uuden liityntävoimajohdon tarve on niin lyhyt, koska liittyminen tapahtuu välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevaan olemassa olevaan voimalinjaan, että maisemavaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joten vaikutuksia niihin ei arvioida syntyvän. Koska suunnittelualueen muinaisjäännöksiä ei ole tarkistettu ympäristöselvityksen yhteydessä, selvitetään ne ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. 4.6 Liittyminen muihin hankkeisiin, ohjelmiin ja suunnitelmiin Ohjelmat ja suunnitelmat EU:n ilmasto- ja energiapaketissa on sovittu kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energianlähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2008 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetään ehdotukset keskeisimmiksi toimenpiteiksi, joilla EU :n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa kokonaisteho nykyisestä 144 MW:stä noin 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Nyt tarkasteltava hanke edesauttaisi kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitaan muun muassa energianhuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden ja energiaomavaraisuuden lisääminen. Yhdeksi keskeiseksi keinoksi tavoitteen saavuttamisessa on esitetty tuulivoiman lisärakentaminen.

32 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 28 / Maa-ainestenotto ja louhinta Suunnittelualueen etelapuolella Pirunvuoressa sijaitsee kaksi maa-ainesten ottoaluetta. Destia Oy:n alueen ympäristölupa on myönnetty Sora- ja murske Lamminaho Oy:n alueen lupa on myönnetty Toiminta on Lamminahon alueen osalta päättynyt ja alue maisemoidaan vuonna Suunnitellun tuulivoimapuiston rakentamisessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon tuulivoima-alueen rakentamisessa syntyviä maa- ja kiviainesmassoja tuulivoima-alueen vaatimiin maanrakennustöihin. Tarvittaessa maa-aineksia voidaan hankkia läheiseltä maa-ainesten ottoalueelta ja ylijäämämaita läjittää maankaatopaikalle Muut tuulivoima-alueet Ähtärin kunnassa ei ole toiminnassa tai vireillä olevia tuulivoimahankkeita. Suunnittelualue sijaitsee huomattavan kaukana muista Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoiman tuotantoon esitetyistä alueista. Suunnittelualuetta lähimmät vireillä olevat hankkeet ovat Soinin ja Alajärven kunnissa sijaitsevat Louhu-Möksyn hanke, Pesola-Korkeamaan hanke sekä Karstulan kunnassa sijaitseva Korkeakankaan (Vihisuon) hanke. Etäisyys sekä vireillä olevien hakkeiden että maakuntakaavassa varattujen alueiden välitlä on niin suuri, että yhteisvaikutuksia tulevien hankkeiden kanssa ei muodostu maisema- tai luonto-olosuhteiden osalta. 5. YHTEENVETO Ympäristövaikutusten selvittämisen perusteella on arvioitavissa, että hankkeen toteutuminen ei aiheuta haittaa yhdyskuntarakenteen kehittämiselle tai vaikeuta maankäytön muuta järjestämistä tai suunnittelua. Hankkeen toteutuminen ei myöskään aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. O O O O O O O O O Tuulivoimasuunnittelu ei ole ristiriidassa alueen muun maankäytön ja suunnitelmien kanssa. Hanke on vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukainen. Tuulivoimaloiden aiheuttamalla melulla ei ole merkittävää häiriövaikutusta asutukselle, koska lähimmät häiriytyvät kohteet sijaitsevat riittävällä etäisyydellä suunnitelluista voimaloista Hankkeella on positiivinen työllisyys- ja talousvaikutus Suunnittelualue on metsätaloustoimin ja ojituksin käsiteltyä, eikä hankkeen toteuttamisella ole vaikutuksia metsien monimuotoisuudelle Suunnittelualueella ei ole tiedossa uhanalisten eliölajien tai luontodirektiivin liitteiden lajien esiintymiä tai näille soveltuvia elinympäristöjä. Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain 29 5:n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilain 11 5:n tarkoittamia arvokkaita pienvesiä tai metsälain 10 5:n tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet sijaitsevat vähintään kilometrin päässä voimaloista. Alueiden suojeluperusteena ovat luontotyypit, joten hankkeen vaikutukset eivät ulotu kyseisille alueille. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein huoltoteitä seuraten ja sähköliityntä kantaverkkoon sijaitsee välittömästi puiston eteläpuolella, joten maisemavaikutukset jäävät paikallisesti vähäisiksi. Tuulivoimalat aiheuttavat vähäisiä maisemavaikutuksia Ähtärin taajamalle. Kaukomaisemassa vaikutukset ovat myös vähäisiä Selvityksen perusteella Sappion tuulivoimahanke voisi edetä suunnittelutarveratkaisumenettelynä.

33 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 29 / 31 Hankkeella ei näyttäisi olevan sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka edellyttäisivät WA-menettelyä. Suunnittelutarveratkaisumenettelyn mukainen vuorovaikutus on tarkoitus järjestää kappaleessa 6 esitetyllä tavalla.

34 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen järjestämisestä 30 / VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 6.1 Hankkeen keskeiset osalliset: O maanomistajat O vaikutusalueen asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat O ulkoilijat O viranomaistahot O naapurikunnat 6.2 Lausuntopyyntö st-ratkaisun edellytyksistä ja YVA tarveharkintapyyntö Hankkeen ympäristövaikutusselvitys toimitetaan kaupungille, joka pyytää siitä ja suunnittelutarveratkaisun edellytyksistä lausunnon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Lausunnon yhteydessä pyydetään myös YVA-tarveharkintapäätös. 6.3 Suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta kuuleminen (MRL ) O O O O kaupunki kuuluttaa suunnittelutarvehakemuksesta kunnan ilmoitustaululla ja lisäksi ainakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä naapurikiinteistöjä kuullaan kirjallisesti suunnittelutarvehakemuksesta järjestetään avoin yleisötilaisuus kaikille joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa varataan tilaisuus kirjallisen muistutuksen antamiseen. Lausunto suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta ja ympä ristövai kutusselvityksestä pyydetään seuraavilta viranomaisilta: O Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus O Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto O Museovirasto/maakuntamuseo O Finavia O Digita O Naapurikunnat Puolusutusvoimat on antanut hankkeesta lausunnon (Liite 6). Arvioitu käsittelyaika on kuusi kuukautta. Trafllta pyydetään lausunto suunnittelutarveratkaisupäätöksen jälkeen ennen rakennuslupavaihetta.

35 Selvitys ympäristövaikutuksista ja osallistumisen jarjestämisestä 31 / LÄHTEET Etelä-Pohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen selostus. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan 1 vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta. Etelä-Pohjanmaan liitto 2014 Julkaisu A:46 Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä- ja Keskis-Pohjanmaan tuulivoima- ja erikoiskuljetukset. Etelä-Pohjanmaan liitto 2013 Kuoppala A., Asunmaa R. ja Purola H Maaseudun kulttuurimaisemat ja nähtävyydet Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema alueiksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus, Raportteja 83/ s. Ähtärin Sappion tuulipuistoalueen luontoarvojen perusselvitys Suomen Luontotieto Oy, Jaakkola R Ähtärin kulttuuriympäristäohjelma, Vesiteitä kyliiin ja kirkolle. Keski-Suomen 3. vaihernaakuntakaava kaavaselostus. Keski-Suomen liitto 2012, 111 s. Ähtärin kaupunki Väliveden luonto- ja maisemaselvitys. Ähtärin kaupungin kaavoituskatsaus Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet Ehdotukset Pohjanmaan. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2013 Bird Life aineisto

36