HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 PYSÄKÖINTITAKSOJEN SEKÄ ASUKASPYSÄKÖINTITUNNUKSEN LUNASTUSHINNAN TARKISTAMINEN Kslk hankenro 0902 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, - että pysäköintimaksuiksi vahvistettaisiin alkaen 1. maksuvyöhykkeellä 4,00 euroa, 2. maksuvyöhykkeellä 2,00 euroa ja 3.maksuvyöhykkeellä 1,00 euroa tunnilta, - että autokohtaisen pysäköintimaksulaitteen käyttäjille annettaisiin edelleen 10 % taksa-alennus ja - että asukaspysäköintitunnuksen lunastusmaksuksi vahvistettaisiin alkaen 100 euroa. Kirje kaupunginhallitukselle ja pöytäkirjanote poliisilaitokselle sekä rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle. Lisätiedot: Poutanen Olli-Pekka, liikennesuunnittelupäällikkö, puhelin Tikkanen Jari, insinööri, puhelin ESITTELIJÄ Tiivistelmä Pysäköintimaksuiksi esitetään alkaen 1. maksuvyöhykkeellä 4,00 euroa, 2. maksuvyöhykkeellä 2,00 euroa ja 3. maksuvyöhykkeellä 1,00 euroa tunnilta. Autokohtaisella pysäköintimaksulaitteella maksettaessa esitetään säilytettäväksi 10 % taksa-alennus. Asukaspysäköintitunnuksen lunastusmaksuksi esitetään alkaen 100 euroa vuodessa. Edellisen kerran tunnusmaksua korotettiin vuoden 2002 alussa. Pysäköintimaksujen perusteet

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 2 a Yleisten pysäköintipaikkojen pysäköintimaksujen perusteet ovat olleet ensisijaisesti liikenteellisiä. Maksujen tärkeimpänä perusteena on ollut asiointipysäköintimahdollisuuksien turvaaminen tilanteessa, jossa asiointipysäköinnin kysyntä ylittää tarjonnan. Maksut toisaalta vähentävät kysyntää ja toisaalta lyhentävät pysäköintien kestoja, jolloin vapaa paikka lyhytaikaista pysäköintiä varten löytyy paremmin ja useampi käyttäjä voi käyttää yhtä paikkaa päivän aikana. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana pysäköintimaksujen perusteena on ollut myös asukas- ja yrityspysäköinnin turvaaminen, kun nämä paikat ovat olleet ulkopuolisille maksullisia. Käsitellessään kadunvarsipysäköinnin periaatteita vuonna 1979 lautakunta päätti, että pysäköintitaksat määritellään siten, että paikkojen käyttöaste on määrättyjen raja-arvojen välillä eli käytännössä %. Jos paikkojen käyttöaste on alhaisempi, ovat taksat liian korkeita. Jos taas käyttöaste nousee yli 85 %:n, on vapaan asiointipaikan löytäminen liian hankalaa eli taksat ovat liian alhaisia. Pysäköintimaksuja on 1980-luvun lopulle saakka korotettu harvoin, mutta merkittävästi kerrallaan ( %). Näin on haluttu mahdollisimman suuri vaikutus paikkojen kysyntään ja pysäköintien kestoihin. Viime ja tällä vuosikymmenellä on maksuja korotettu noin %:n luokkaa, ensin pysäköintimaksujen arvonlisäverolliseksi määräämisen vuoksi 1994, sitten euron käyttöönoton 2002 yhteydessä sekä viimeksi alkaen. Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmä Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmä on käytössä kantakaupungin alueella. Tunnuksen lunastusoikeus on kaikilla asukkailla ja yrityksillä, jotka täyttävät tunnuksen saamiseksi määrätyt ehdot. Tunnus ei takaa pysäköintipaikan saantia. Se antaa oikeuden poiketa liikennemerkillä määrätyistä ulkopuolisia koskevista pysäköintimaksuista ja -rajoituksista omalla vyöhykkeellä. Asukaspysäköintitunnuksen lunastushinta on nykyisin 36 euroa vuodessa ja yrityspysäköintitunnuksen lunastushinta on 360 euroa vuodessa. Jokainen asukas, joka täyttää ehdot, voi lunastaa yhden asukaspysäköintitunnuksen omalle asukaspysäköintivyöhykkeelleen. Jokainen yrityksen toimipiste, joka täyttää ehdot, on voinut lunastaa enintään kolme yrityspysäköintitunnusta omalle vyöhykkeelleen. Kantakaupungin asukkaiden pysäköinti on viime vuosina vaikeutunut

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 3 a katujen varsilla. Syitä vaikeutumiseen ovat sekä asukkaiden että ulkopuolisten autojen pysäköinnin lisääntyminen asukaspysäköintipaikoilla. Vapaan paikan löytäminen on vaikeutunut sekä päivällä että illalla. Vaikeimmilla alueilla on kysymys ennen kaikkea pysäköintipaikkojen kokonaismäärän riittämättömyydestä. Uusien paikkojen rakentaminen katualueiden ulkopuolelle, joko tonteille tai maan alle, on niin kallista, että arviolta vain pieni osa asukkaista olisi valmis maksamaan paikoista sekä investoinnit että käyttökulut kattavaa kuukausihintaa. Pysäköintitaksojen korottaminen Nykyiset kaupunginvaltuuston hyväksymät pysäköintitaksat otettiin käyttöön Taksat ovat 1. maksuvyöhykkeellä 3,00 euroa, 2. maksuvyöhykkeellä 1,60 euroa ja 3. maksuvyöhykkeellä 80 senttiä tunnilta. Pysäköintitaksojen korotukset olivat tuolloin 1. maksuvyöhykkeellä 25 % ja muiden noin 33 %. Maksullisten kadunvarsipaikkojen käyttöaste suppean tutkimuksen perusteella elokuussa 2009 ydinkeskustan vilkkaimmilla kadunvarsipaikoilla päiväaikaan kello 9-19 oli 85 %. Käyttöasteen perusteella paikkojen katsotaan olevan täynnä. Vastaava tutkimus tehtiin toukokuussa 2004, jolloin käyttöaste oli pääosin alle 85 %. Käyttöasteen perusteella pysäköintitaksojen korottaminen on perusteltua. Helsingin sisäisen joukkoliikenteen aikuisten kertalipun hinta oli 2,00 euroa vuonna Tämän hetken hinta on 2,50 euroa. Kertalipun hinta on noussut 25 % neljän vuoden aikana. 30 päivän kausilipun hinta on noussut vastaavana aikana Helsingin sisäisessä liikenteessä 4,0 % ja seutuliikenteessä 11,5 % ja vuosilipun vastaavasti 2,6 % ja 11,5 %.

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 4 a Pysäköintimaksuvyöhykkeet Pysäköintimaksujen korottaminen olisi liikennepoliittisesti perusteltua joukkoliikenteen kilpailuaseman turvaamiseksi. Kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaohjelmaan vuosiksi sisältyy muun muassa seuraavat periaatteet ja tavoitteet: - Helsingin keskustan elinvoimaa vahvistetaan - Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteenlasketun kulkutapaosuuden lisääminen siten, että helsinkiläisten jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa kolme prosenttiyksikköä vuoden 2012 loppuun mennessä. Pysäköintimaksujen korottamista ei strategiaohjelmassa ole mainittu tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävänä toimenpiteenä. Maksujen korottamisella on kuitenkin joukkoliikenne-, pyöräily- ja jalankulkumatkoja lisäävä vaikutus. Korotettujen pysäköintimaksujen vaikutus keskustan elinvoimaan on pieni, koska keskustan

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 5 a asiointipysäköintipaikat sijaitsevat pääosin pysäköintilaitoksissa. Kadunvarsipaikkojen osuus on suhteellisen pieni. Korotetut maksut parantavat kuitenkin - kuten edellä on todettu - vapaan asiointipysäköintipaikan löytymistä. Jotta korotus vaikuttaisi vapaan pysäköintipaikan löytämistä helpottavasti, tulisi korotuksen olla vähintään 25 %. Sopivia taksoja kolikoiden (20 senttiä pienin kolikko) käyttö huomioon ottaen olisivat siten maksuvyöhykkeillä I-III 4,00 euroa, 2,00 euroa ja 1,00 euroa tunnilta, jolloin kalleimman vyöhykkeen korotus olisi noin 33 % ja muiden 25 %. Liikekeskustan pysäköintilaitosten taksat ovat arkipäivisin yleensä 5 euroa/tunti. Pysäköintitaksojen korotukset alentaisivat jossain määrin paikkojen käyttöastetta. Esitetyt korotukset merkitsisivät arviolta noin 15 %:n kasvua pysäköintimaksutuloihin, jotka vuonna 2008 olivat noin 9,7 M. Asukaspysäköintitunnuksen lunastusmaksun korottaminen Asukaspysäköintitunnuksen lunastusmaksu on ollut vuoden 2002 alusta lähtien 36 euroa. Tunnuksen hinta asukkaalle vastaa 1. maksuvyöhykkeellä yhden tunnin taksaa kuukaudessa. Asukaspysäköintijärjestelmä perustettiin vuonna 1980 kokeiluna. Tunnuksen hinta oli aluksi 8 mk (noin 1,35 ), minkä laskettiin vastaavan tunnuksen myöntämisestä aiheutuvia kuluja kaupungille. Asukaspysäköintijärjestelmä vakinaistettiin vuonna 1982 ja lunastusmaksu nostettiin 50 markkaan (8,40 ). Lunastusmaksu nostettiin 100 markkaan (16,80 ) ja 150 markkaan (25,20 ) maksun arvonlisäverolliseksi tulon yhteydessä. Euron käyttöön oton myötä vuoden 2002 alussa tunnuksen lunastusmaksu nostettiin 36 euroon (214 mk). Asukaspysäköintipaikkoja on tällä hetkellä vähän yli Asukaspysäköintitunnuksia on lunastettu noin ja yrityspysäköintitunnuksia noin

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 6 a Asukaspysäköintivyöhykkeet Asukaspysäköintitunnuksia on monella vyöhykkeellä lunastettu huomattavasi enemmän kuin pysäköintipaikkoja on tarjolla. Tunnusten alhainen lunastushinta houkuttelee pitämään autoa kadunvarressa, vaikka autoa ei käytettäisi pitkiin aikoihin, esimerkiksi talviaikaan. Toisaalta tunnuksen pienestä lunastushinnasta johtuen tunnuksen ovat hankkineet monet sellaisetkin, joilla on tonttipysäköintipaikka. Autoa saatetaan siten pitää usein kadulla tontin sijasta. Kadunvarsipaikat olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista saada aktiiviseen ja vain tarvitsevien

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 7 a käyttöön, koska paikoista on puutetta. Asukaspysäköintitunnuksen lunastushinnan tuntuvalla korotuksella olisi ainakin jossain määrin varastoluonteista ja muutakin pysäköintiä vähentävä vaikutus. Asukaspysäköintipaikat ja tunnusten määrä paikkaa kohti vyöhykkeittäin Asukaspysäköintitunnuksen nykyinen lunastushinta on Helsingissä edullinen verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin. Alhaisimmillaankin lunastushinta on muissa kaupungeissa 50 euroa vuodessa ja esimerkiksi Oulussa 120 euroa vuodessa ja Lahdessa 96 euroa

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 8 a vuodessa. Tukholmassa vuoden asukaspysäköintitunnus maksaa noin 720 euroa. Päiväkohtainen asukaspysäköintimaksu on noin 4 euroa. Asukas- ja yrityspysäköintitunnuksista aiheutuu nykyisin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle noin euron vuosittaiset kustannukset. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitokustannukset ovat noin 4 euroa katuneliöltä eli noin 50 euroa autopaikkaa kohti vuodessa. Valvontatekniikkaa ollaan kehittämässä ja se aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Jatkossa asukas- ja yrityspysäköintitunnus tulee olemaan luottokortin kokoinen ja sitä voi lukea etäältä. Uusi tekniikka mahdollistaa tunnuksen päivittämisen sähköisesti. Asukaspysäköintitunnuksen lunastusmaksua tulisi korottaa. Liikennesuunnitteluosasto esittää, että asukaspysäköintitunnuksen lunastushinnaksi vahvistettaisiin 100 euroa vuodessa. Tämä vastaisi 1. maksuvyöhykkeellä 4 euron taksalla noin 2 tunnin, 2. maksuvyöhykkeellä 2 euron taksalla noin 4 tunnin ja 3. maksuvyöhykkeellä 1 euron taksalla noin 8 tunnin pysäköintimaksua kuukaudessa. Asukaspysäköintitunnusten lunastusmaksujen korottaminen vähentäisi jonkin verran lunastettavia tunnuksia. Esitetty korotus merkitsi arviolta noin 1,7 miljoonan euron lisäystä asukastunnuksista saataviin vuosituloihin, jotka nykyisellä tunnuksen hinnalla ovat noin 1 milj. euroa. Asukas- ja yrityspysäköintitunnusten hinnoittelu jatkossa Vähän yli 90 %:ssa tunnuksen haltijoiden huoneistoista on lunastettu yksi tunnus ja vähän yli 9 %:ssa huoneistoista kaksi tunnusta. Kolmen ja useamman tunnuksen huoneistoja on noin 0,5 %. Koska asukaspysäköintitunnusten määrä on noin puolitoistakertainen paikkojen määrään verrattuna, olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä rajoittamaan erityisesti kahden tai useamman tunnuksen lunastamista samaan huoneistoon. Tähän voitaisiin pyrkiä asettamalla toisen tunnuksen hinta esimerkiksi kaksinkertaiseksi ja kolmannen tai useamman tunnuksen hinta esimerkiksi kolminkertaiseksi ensimmäisen tunnuksen hintaan verrattuna. Yrityspysäköintitunnuksia voi lunastaa enintään kolme yrityksen toimipistettä kohti. Yhtä tunnusta voi käyttää yrityksen kolmessa autossa, vain yhdessä kerrallaan. Näin enintään yhdeksän toimipisteen autoa voi käyttää yrityspysäköintietuutta, kuitenkin vain kolme autoa

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 9 a kerrallaan. Arviolta noin % yritysten toimipisteistä on lunastanut vain yhden tunnuksen. Asukastunnusten hintaporrastuksen tapaan olisi perusteltua porrastaa myös yrityksen samaan toimipisteeseen hankittavien yrityspysäköintitunnusten hinnat. Toisen tunnuksen hinta voisi olla kaksinkertainen ja kolmannen tunnuksen hinta kolminkertainen ensimmäisen tunnuksen hintaan verrattuna. Liikennesuunnitteluosasto selvittää hintaporrastuksen toteuttamista tarkemmin erikseen ja tuo asian myöhemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. Asukas- ja yrityspysäköintitunnusten myöntämisperusteiden tarkistaminen Vuosien kuluessa on ilmennyt tarvetta tarkistaa tunnusten myöntämisperusteita eräiltä osin. Esimerkiksi useampi asukas saattaa käyttää samaa autoa vuorotellen ja asukkaat asuvat eri vyöhykkeillä. Näiden ns. kimppa-autojen käyttö on sinänsä kannatettavaa. Tunnuksen myöntäminen samalle ajoneuvolle usealle vyöhykkeelle ei kuitenkaan saa johtaa väärinkäytöksiin esimerkiksi siten, että ajoneuvoa käytetään päivittäin vyöhykkeiden väliseen työmatkaan. Liikennesuunnitteluosasto valmistelee myöntämisperusteiden tarkistamista yhdessä rakennusviraston pysäköinninvalvonnan kanssa ja tuo asian erikseen lautakunnan käsittelyyn. Asukaspysäköintipaikkojen lisääminen Liikennesuunnitteluosastolla on selvitetty mahdollisuuksia lisätä asukaspysäköintipaikkoja nykyiseen katuverkkoon. Asiaa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Asukaspysäköintipaikkojen lisääminen katualueelle on mahdollista ainoastaan siten, että kadun toinen reuna muutetaan vinopysäköintiin ja toisella reunalla säilyy kadunsuuntainen pysäköinti. Asukaspaikkoja on lisätty kahden vuoden aikana tällä tavalla kaksisuuntaiseen katuverkkoon noin 200 kpl katuosuuksilla, joiden leveys on sen mahdollistanut. Pysäköintipaikkoja olisi mahdollista lisätä rakenteellisin toimenpitein kaventamalla kaksisuuntaisuus säilyttäen jalkakäytäviä, jotka toimenpiteen jälkeenkin olisivat riittävän leveitä. Lisäpaikkojen kustannusarvio vaihtelee noin /autopaikka. Asukaspaikkoja ei kuitenkaan voida lisätä niin paljoa että lisäyksillä olisi asukkaiden pysäköintimahdollisuuksiin kuin enintään paikallista

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 10 a merkitystä. Toisaalta vinopysäköintiä on pidetty kaupunkikuvan kannalta ongelmallisempana kuin kadun suuntaista pysäköintiä. Yksisuuntaistamalla katuja olisi myös mahdollista lisätä asukaspaikkoja etenkin silloin, jos lainsäädäntö tulevaisuudessa mahdollistaisi polkupyörien ajon vastavirtaan. Tällaista lainsäädäntömuutosta ollaan valmistelemassa. Vapaita rajoittamattomia paikkoja on vielä jonkin verran lähinnä asukaspysäköintivyöhykkeiden reuna-alueilla. Nämä paikat tullaan esittämään muutettaviksi pääsääntöisesti asukaspaikoiksi. Liikennesuunnitteluosaston tarkoituksena on tuoda selvitys asukaspysäköintipaikkojen lisäämismahdollisuuksista kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn myöhemmin erikseen. Autokohtainen maksulaite Pysäköintimittarit Kaupunginhallitus päätti , ettei ajoneuvokohtaisen maksulaitteen 10 %:n taksa-alennuksesta luopuminen ole tarkoituksenmukaista. Päätöksen jälkeen ei ole tullut esille uusia perusteluita, jotka puoltaisivat taksa-alennuksen poistamista. Maksullisten pysäköintipaikkojen läheisyyteen on pääosin asennettu pysäköintilippuautomaatit. Muutamat paikat, joissa lippuautomaatin hankinta olisi muutaman paikan takia tullut kohtuuttoman kalliiksi, on varustettu paikkakohtaisin mittarein. Nykyisiin pysäköintimittareihin ei ole saatavissa uusia muistimoduuleita, jotka mahdollistaisivat nyt esitetyn taksankorotuksen. Mittaripaikkoja on nykyisin 84. Liikennesuunnitteluosasto ja rakennusviraston katu- ja puisto-osasto selvittävät mahdollisuuksia hankkia uusia pysäköintimittareita tai muita keinoja säilyttää tarvittavat maksulliset erityispaikat. Pysäköintivirhemaksusta Pysäköinninvalvonnan tarkoituksena on turvata liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta vähentämällä kieltojen ja rajoitusten vastaista pysäköintiä katujen varsilla. Lisäksi pysäköinninvalvonnan tarkoituksena on turvata asiointi-, asukas- ja yrityspysäköintiä. Pysäköintivirhemaksu on sisäasiainministeriön asetuksen mukaisesti

11 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 11 a Helsingissä 40 euroa, kuitenkin 1. maksuvyöhykkeellä 50 euroa. Pysäköintivirhemaksun tulisi olla Helsingissä vähintään kolminkertainen kahdeksan tunnin pysäköintiin verrattuna, jotta pysäköintikierto toimisi tehokkaasti ja pysäköintipaikkoja olisi riittävästi suunniteltuun käyttöön (nykyisin Helsingissä 3 x 3,0 x 8 h = 72 ). Pysäköintivirhemaksun korottaminen ei ole kuitenkaan mahdollista ennen pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uusimista. Kaupunginhallitus lähetti liikenne- ja viestintäministeriölle esityksen, että nykyisen pysäköintivirhemaksun toimivuudesta käynnistettäisiin selvitys, jonka pohjalta voisi arvioida uuden seuraamusjärjestelmän tarvetta ja tarvittaessa käynnistää mahdollisen lainvalmistelutyön. Kaupunginhallituksen esitys perustui valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin tutkittavaksi mahdollisuudet lukita väärin pysäköity auto rengaslukolla. Liikenne- ja viestintäministeriö siirsi asian käsittelyn oikeusministeriölle, jonka hallintoalaan pysäköintivirhemaksua koskeva lainsäädäntö kuuluu. Oikeusministeriö on perustanut työryhmän pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uusimiseksi. Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi helmikuun 2010 loppuun mennessä. Helsingin kaupunkia edustaa työryhmässä kunnallinen pysäköinninvalvoja.