Takon Soutajat ry Toimintasuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Takn Sutajat ry Timintasuunnitelma Takn Sutajat ry Timintasuunnitelma YLEISTÄ SEURAN JOHTO VALMENNUSTOIMINTA JUNIORI- JA NUORISOTOIMINTA HARRASTETOIMINTA KALUSTOTOIMINTA SISÄTARVIKKEET OLYMPIALUOKAT PUUVENEET KILPAILUTOIMINTA OLYMPIALUOKAT JA SISÄSOUTU PUUVENEET (KISATOIMINTA + HARJOITUKSET) TAPAHTUMAT KAUKAJÄRVI REGATTA JA KAUKAJÄRVEN SM-KILPAILUT VIKING SOUTU PIRKAN SOUTU PIENPUUVENEIDEN KESKIMATKAN SM- KISAT TALOUS- JA MARKKINOINTITOIMINTA TIEDOTUSTOIMINTA MUUTA... 17

2 1. Yleistä Viime vusien timintasuunnitelmissa kehittämisen painpiste n llut seuran talustilanteen vakiinnuttamisessa. Tinen keskeinen tavite n llut juniri- ja nurissudun kasvattaminen määrällisesti. Lisäksi viime vusina puuvenesudun merkitys n kasvanut. Taludellisiin tavitteisiin n päästy määrätietisen varainhankinnan kautta. Vusi 2015 n llut isjen investintien aikaa uuden kirkkveneen ja kuntsalin perusparannuksen kautta. Taludenpidn n ltava jatkssa tarkkaa. Vunna 2016 seuran timistssa työskentelee pulipäiväisesti seurasihteeri. Sututimintaa vidaan myös laadullisesti kehittää ilman suuria taludellisia panstuksia. Ohjaaja-/valmentajatimintaa kehitetään edelleen tulevalla kaudella. Seuraan Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratuen avulla palkatut valmentajat jatkavat erityisesti juniritiminnan kehittämistä. Juniri- ja nuristiminnan laatu pidetään edelleen Sumen sutuyhteisön parhaalla taslla. Hyvin herännyttä piskelijasutu timintaa jatketaan. Seuran kalusttilanne n melk hyvä. Olympialukan veneissä n tarvetta sekä yksikkö että kaksikk veneille. Kaupungin rakentaman yhteiskäyttöisen Kaukajärven kalstsujan hyödyt n kiistattmasti sitettu ja tarve tilan laajentamiseen n lemassa. Tavitteena lisi kknaisvaltaisen valmennustilan rakentaminen eri vesiurheilulajien tarpeisiin. Valtakunnallisen vesiurheilukeskuksen ajatusta ajetaan Olympiakmitean, Melnta- ja sutuliitn, Tampereen kaupungin, alueiden ppilaitsten, entisen Hämeen piirin muiden sutu- ja melntaseurjen sekä muiden sidsryhmien kautta eteenpäin. Hatanpään Sutukeskuksen kehittämistä jatketaan edelleen. Se n erinmainen sisäsudun ja isjen sututapahtumien järjestelypaikkana sekä avvesikauden pidentäjänä, kska Ratinan suvant pysyy pitkään jäättömänä. Sutukeskuksella järjestetään myös kirkkvenesutua kululaisille, piskelijille sekä erilaisille TYKYryhmille. Tulevaisuudessa tulee panstaa myös kansainvälisen retkisututiminnan kehittämiseen. Sutukeskuksen tnttivukra n Tampereen Sutukeskuksen Tukisäätiön ja Tampereen Kaupungin välillä svittu jatkuvan vuden 2020 lppuun. Sen jälkeen tilanne n vielä auki. Timintasektrit vat juniri-/ nuristiminta, kilpailutiminta lympialukat/puuveneet, valmennustiminta, sisäsutu, kalust sekä talus ja hallint. Naistimikuntaa ei sanan varsinaisessa merkityksessä le, ja sen käynnistäminen n uusien junirisutajien vanhempien harkintavallassa.

3 2. Seuran jht Seuran timinnasta vastaa hallitus, jnka jäsenet situtuvat yhteisesti valittujen sektreiden hitamiseen. Kukin hallituksen jäsen kkaa tarpeelliseksi katsmansa tiimin avukseen. Seuran päätavitteet ja tehtävät päätetään hallituksen työkkuksessa kk vudeksi kerrallaan, ja tulksia seurataan hallituksen säännöllisissä kkuksissa. Hallitus kkntuu 8-12 kertaa vuden aikana. Kukin hallituksen jäsen vastaa myös timintansa budjetinnista.

4 3. Valmennustiminta Takn Sutajille myönnettiin edelleen kaudelle 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea päätimisen valmentajan palkkakustannuksiin. OKM:n tukijaks n klmivutinen, jsta nyt n käynnistymässä viimeinen vusi. Valitettavan lyhyistä valmentajan pesteistä hulimatta ammattimaisesta valmennuksesta saavutetut hyödyt katstaan niin suuriksi että vunna 2016 Takn Sutajat ja Tampereen Sutukeskuksen tukisäätiö panstavat vimavarihinsa suhteutettuna merkittävästä valmentajien palkkakustannuksiin. Nurten hukuttelemiseksi seuran timintaan panstetaan edelleen seuran valmentajien että nykyisten jäsenten timesta. Osa vuden 2015 mittavista kuntsalipanstuksista tähtää myös nurten mukaansaamiseen lajin pariin. Valmennustiminnan kehittämisestä vastaa Takn Sutajien hallituksen nimeämä valmennusvalikunta. Valmennusvalikunnan tulee krdinida urheilijiden valmistautumista ja harjittelua yhteistyössä henkilökhtaisten valmentajien kanssa sekä luda avin ja vurvaikutteinen ilmapiiri valmennustiminnassa levien ihmisten välille. Tällä pyritään lumaan seurallemme valmennusjärjestelmä, jlla saadaan aikaan jatkuvuutta ja kehittymistä valmennustiminnassa. Vuden 2016 tavitteena n edelleen lisätä yhteistyötä seuran sisällä puuvene- ja lympialukan valmennustiminnassa. Seuran palkattuina valmentajina timivat Laila Finska-Linna (1 viiknlppuleiri kerran kuukaudessa) ja Juh-Pekka Petäjäniemi (3-4 päivää viikssa). Heidän jhdllaan valmennusvalikunta tekee selkeät timintahjeet urheilijiden valmentautumisesta kilpailukaudelle. Seuraavat asiat edellytetään kaikilta, jtka edustavat seuraa tulevalla kilpailukaudella arvkisissa: urheilijiden tulee kaikkien lla virallisesti seuran jäseniä urheilijiden tulee nudattaa säännöllistä harjitushjelmaa urheilijiden tulee sallistua mahdllisiin ennalta ilmitettuihin testeihin ja karsintihin urheilijilla tulee lla kilpailullinen tavite urheilijiden tulee edustaa täydellä panksella seuraa Sutuliigassa ja SMkilpailuissa, ellei kansainvälinen merkittävä kilpailu (lympialaiset, MM- tai EM kisa, maailmancup, piskelijiden MM-kisat tai universiadit) tahi siihen valmistautuminen sitä estä. Kilpailu- ja harjituskaluststa ja sen käytöstä valmennusvalikunta tekee esityksen talven aikana seuran hallitukselle hyväksyttäväksi. Valmentautuminen suritetaan talviaikaan Sutukeskuksella sekä muissa erikseen järjestettävissä harjittelupaikissa. Avvesikaudella harjittelu tapahtuu Kaukajärvellä ja Pyhäjärvellä. Harjitusajat järjestetään yhteistuumin siten, että aktiiveille ja muille seuran jäsenille varataan riittävästi harjitteluaikaa. Kalustn käytön salta pyritään mahdllisimman tehkkaaseen yhteiskäyttöön etenkin jukkueveneiden salta. Valmennusvalikunta nimeää ne veneet, jtka vat tarkitettu vain tiettyjen urheilijiden käyttöön. Uusille sutajille - sekä juniri- että piskelijasutajille - järjestetään sutukulu talviaikaan vähintään kerran viikssa sekä kesällä erikseen svittavana aikana. Melnta- ja sutuliitn painpiste vunna 2016 n valmennustiminnan ja kansallisen kilpailutiminnan kehittämisessä. Valmennusryhmätimintaa lisätään ja ktaan huipulle tähtäävän sutajan uraplku -materiaali valmennuksen työkaluksi. Arvkilpailuihin liitt tukee 3-5 urheilijaa, jiden näytöt riittävät kisavalintaan. Valintakriteerit kilpailuihin n

5 julkaistu liitn internet -sivuilla. Takn Sutajat panstaa siihen, että seuran edustajia n liitn valmennusryhmien (maajukkueet, kehitysryhmä) kaikilla tasilla.

6 4. Juniri- ja nuristiminta Seuran juniritiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen panstetaan aikaisempien vusien tapaan. Päätavitteet vat sekä määrälliset (uusia sutajia) että kilpailu- ja menestyspaintteiset (Sutuliitn paras lympialukan juniriseura myös v. 2016). Junirit ja nuret sallistuvat aktiivisesti ergsudun sekä lympialukan ja puuveneiden liiga- ja SM -kisihin kilpailukaudella Ktimaisten kilpailujen lisäksi pyritään tukemaan nurten sallistumista kansainvälisiin kisihin mm. phjismaiden mestaruuskilpailut ja tätä kautta hankkimaan arvkisakkemusta ja menestystä myös kansainvälisemmällä taslla. Suunnitelmassa n tarjta tukea seuran huipulle tähtääville junireille kevään 2015 avvesileirin kustannuksiin sekä mahdllisiin kisamatkihin PM-kisihin, Baltic Cup:iin sekä mahdllisesti alle 23 vutiaiden MM -kilpailuihin, mikäli junireiden ja nurten kehittyminen antaa hyvät edellytykset sallistua kansainvälisiin kilpailuihin. Kilpailutiminnan hella panstetaan uusien junirien saamiseen mukaan sutuharrastuksen pariin. Kesän 2015 sutukulussa li uusia sutuun tutustujia ja vuden 2016 aikana tavitteena n edelleen saada lisää erityisesti C- ja B-juniri-ikäisiä nuria kasvamaan lajin pariin. Myös puuvenesudun kautta n seuraan liittynyt uusia SMtaslla kisaavia nuria sutajia. Markkinintitimintaa täytyy edelleen kehittää myös muille tavin kuin ktiratasutujen mudssa. Valmentajien ja kulujen välinen yhteistyöllä usktaan saavutettavan entistä paremmin nuria tutustumaan lajiin. Lisäksi tulee panstaa perinteiseen mainntaan ja lajin näkyvyyteen mediassa paikallisesti. Valmennuksen resursinnin ja sen vakiinnuttamisen myötä n saatu myös lupaavia tulksia ja kehittymistä nurten ja nurien aikuisten salta. Tämän jhdsta seuran jäsenistä yhä useampi kilpailee ja haluaa kilpailla myös kansainvälisellä taslla. Ajanmukaisen ja kilpailukykyisen kalustn hankkiminen sekä entistä pidempien kilpailumatkjen tukeminen asettaa haasteita erityisesti varainhankinnan suhteen vudelle Päätavitteena saavan valmennuksen kautta auttaa nuria kilpauralle ja samalla pitää nurten sutuharrastus matalan kynnyksen lajina, jllin harrastuskustannukset pysyvät khtuullisina. Yhtenä tavitteena n saada nurisa myös puuvenesudun pulelle. Puuvenesudun harrastajamäärät vat viime vusina kasvaneet junireissa.

7 5. Harrastetiminta Seuran harrastesutajien määrä vaihtelee kauden eri aikina. Kesällä harrastetiminta n aktiivisinta ja treeneissä käydään vähintään kaksi kertaa viikssa, tiistaisin ja trstaisin kk jukkueen vimin. Harrastesutajat vivat sallistua myös kisaprukan pitkään treeniin sunnuntaisin. Seuran yhteiseen tarkitukseen käytetyt puuveneyksiköt ja kaksikt vat käytössä kaikille seuralaisille. Yhteisten veneiden varauskirjat löytyvät venevajasta. Talvikautena harrastesutajat treenihjelmaan kuuluu maanantain peruskestävyysharjitus. Tiistaisin harrastesutajat vivat sallistua kisaprukan punttitreeniin tai vetää matimisen sisäsututreenin. Myös trstaisin vedetään yhteiset harjitukset kisasutajien kanssa ergilla. Seuran tilat vat harrastesutajien käytettävissä, ellei salissa le hjattua spinnituntia. Tulevana kesänä n tarkitus saada lisää uusia sutajia harrastejukkueeseen ja tarjta mnipulisemmin sutuharjituksia tavitteellisemmin harrastaville ja elämystyyppistä kuntilua harrastaville jäsenille. Kirkkvenespinning järjestetään tarpeen mukaan 1-2 kertaa viikssa.

8 6. Kalusttiminta 6.1 Sisätarvikkeet Hyvin timivan sutualtaan käyttöä pyritään kasvattamaan. Vimaharjittelua varten painnnstvälineitä ja salia uudistettiin vunna 2015 hankkimalla käsipainja, jalkaprässi, mnisainen räkki ja muita pienempiä harjitusvälineitä. Harjittelusalissa n kaksi WattBike pyörää erityisharjituksiin sekä yksi Cncept 2 Dyn vimalaite lajinmaiseen lihasharjitteluun. Vuden 2013 alussa saliin hankittiin yksi uusi Cncept SkiErg mnipulistamaan harjittelua. Sisäsutua varten vunna 2013 hankittiin 24 kpl Cncept 2 D-mallin sutulaitetta ja 12kpl uusia Cncept 2 E-mallin sutulaittetta PM4-mallin näytöillä. Pienimutisempia täydennyshankintja vidaan tehdä tarpeen mukaan. 6.2 Olympialukat Vudelle 2016 hankitaan vukraamalla käyttöön sekä kaksikk, että yksikkö vene. Niiden hankinta miksi n mahdllista ensimmäisen vukravuden jälkeen. Lisäksi junireille lisi tarve saada käyttöön käytetty perämiehellinen pariairnelnen (4x+) -vene. Tällaisen krjaamista ja hyödyntämistä tutkitaan man vanhan kalustn salta. Krjaus- ja päivitystimenpiteitä tehdään tarvittaessa, jtta nykyinen kalust säilyisi käyttökuntisena mahdllisimman pitkään. Myös veneiden hulta käytön jälkeen paintetaan käyttäjille. Veneet n puhdistettava jkaisen käyttökerran jälkeen. Veneiden virittämisestä ja hultamisesta pidetään myös vunna 2016 erilliset kulutustilaisuudet junireille, heidän vanhemmilleen sekä muille kiinnstuneille. 6.3 Puuveneet Kaikki seuran veneet veneet kaipaavat vutuista hintaa ja lakkausta. Osa kirkkveneistä n hullettu j syksyn 2015 aikana. Keväällä 2016 talktyöt jatkuvat kaikkien seuraveneiden salta. Hulttimet n vudelle 2016 svittu jaettavaksi niin, että seuran pienpuuvenevastaava järjestää talkt pienveneiden hultamiseksi, kisajukkueiden vetäjät vastaavat Sisukkain- ja Taktar-veneiden hullsta, ja kirkkvenevastaavat järjestävät talkt harrastepulen ja vukrauskäytössä levien kirkkveneiden hultamiseksi. Seuran puuveneyksikkö ja mlemmat kaksikt vat lleet aktiivisessa käytössä niin treeneissä kuin kisissakin. Vuden 2015 lpussa hankittiin seuralle klmas parisutuvene suuren kysynnän ja pienpuuvenesudun susin vuksi. Tulevan kauden aikana seura harkitseen tisen puuveneyksikön hankkimista. Kirkkvenepulella vunna 2015 hankittiin seuralle uusi kisavene, Taktar, naisten kisakäyttöön. Vudelle 2016 ei le suunnitteilla suurempia hankintja kisaveneiden airjen uusintaaja harrasteveneiden pressujen uusimista lukuunttamatta. Pienvenevajan paikat vat aktiivisessa käytössä. Pienvenesudun susin kasvun myötä lähes kaikki syksyllä 2014 rakennetut lisäpaikat tettiin kesän 2015 aikana käyttöön. Vajan venepaikkjen käyttöperusteita tarkennettiin, ja tilanpuutteen vuksi käyttöä seurataan vuna 2016 hyvin tarkasti. Venepaikat n jaettu käyttö ja seura-aktiivisuuden sekä

9 kisamenestyksen perusteella.

10 7. Kilpailutiminta 7.1 Olympialukat ja sisäsutu Seuran lympialukkien kilpailulliset tavitteet vat vunna 2016 sekä ktimaan (erityisesti SM -kisat) että kansainvälisillä vesillä. Kansainvälisistä kilpailuista liitt panstaa erityisesti FOQR -kisaan (Final Olympic Qualificatin Regatta), missä jaetaan viimeiset lympiapaikat. Se n myös Takn Sutajien maajukkueisiin kuuluvien kesän 2016 päätavite. Seuran tuki hjataan paitsi liitn valmennusryhmäläisille myös junirien PM -kilpailuihin varmistaen näin junirien ja nurten kansainväliselle taslle tähtäävien ja siellä levien nurten kehittymisen. Melnta- ja sutuliitn tuki n edelleen lematn - lähes kaikki kulut n urheilijiden itse maksettava. Tästä syystä seuran tulee suunnata tukeaan erityisesti kansainväliselle taslle tähtääviin urheilijihin. Melnta- ja sutuliitn hyväksymän kilpailukalenterin mukaan kaudella 2016 kilpailtaisiin seuraavasti: Sisäsutukilpailut Finnish Open 2000m - Helsinki/Sumi Alfa m, Tallinna/Vir SM-500m - Imatra/Sumi SM-10km/5km - Imatra/Sumi SM -Ergmaratn 42195m - Kerava/Sumi Olympialukan kansalliset kilpailut (?) Kansallinen kilpailu, Lappeenrannan kanavasutu [PM katsastus] Tampereen kansainvälinen regatta [samalla SM -kisa] SM -kisat vudelle 2016: Senirien pienvene -SM ja kansainvälinen regatta, Tampere (?) Junirien ja alle 23-vutiaiden pienvene -SM ja kansallinen regatta senirit, Slvalla/Esp Isvene -SM (junirit, senirit) Valkeakski SM-sprintti, Nesteen Sutajat Prv Muut ktimaan kisat syyskuu: Ylipistregatta, Turku Kansainväliset kilpailut 2016 maaliskuu, maajukkueen testikilpailu, Gavirate Kansainvälinen regatta, Piediluc Maailmancup 1, Varese EM-kilpailut, Brandenburg Eurpan ja viimeinen lympiakarsintaregatta, Luzern Maailmancup 2, Luzern junirien PM-kilpailut ja Nrdic Open, Mölndal Maailmancup 3, Pznan

11 Junirien EM-kilpailut, Trakai Eurpean Universities Games, Zagreb-Rijeka [18-30 v. piskelijat] Olympialaiset, Ri de Janeir Junirien, U23 ja senirien ei-lympialukkien MM-kilpailut, Rtterdam Opiskelijiden MM-kilpailut, Pznan [18-28 v. piskelijat] Masters MM-kilpailut, Kööpenhamina Baltic cup (15-17-vutiaat), Hampuri Tart Emäjgi -regatta, Tart/EST Kansainvälisenä tavitteena n saada Takn edustajia maajukkuetehtäviin kahteen venekuntaan EM -kisihin neljään venekuntaan PM -kisihin klmeen venekuntaan MM -kisihin tai Opiskelijiden MM -kisihin kahteen venekuntaan Baltic Cupiin Liitt järjestää 2016 myös Italian Gaviratessa useita avvesileirejä ajalla , jille sallistutaan mahdllisuuksien mukaan. Leirin salta n humiitava, että traileri lähtee Sumesta Gavirateen ja n siellä asti. Lisäksi n avin valmennusleiri, jlla valmentajana Laila Finska-Linna Osallistujat maksavat etukäteen leirin valmennusmaksun Osallistujat varaavat majituksen itse ja vivat näin llen lla haluamansa ajanjaksn Viimeinen ilmittautumispäivä Lailan valmennukseen n Ilmittautumiset sähköpstilla: ilna.hiltunen@melntajasutuliitt.fi Italian leirin kustannukset vat venekuljetus /hlö Lailan valmennus /hlö Gaviraten vajamaksu 8 /vrk lennt majitus /vrk lentkenttäkuljetukset (juna 20, taksi ) rukailut n hidettava itse Vakuutukset: matkavakuutus ja kalustvakuutus ulkmalle! Lisäksi kesällä leireillään Turussa ja Tampereella kesäkuussa nurisleiri Hämeenlinnassa Lka-marraskuussa syysleiri, jnka yhteydessä seuraavan kauden suunnitteluleiri SM -kisjen päätavite n saada tusina täyteen eli lla kahdentenatista vutena peräkkäin Sumen paras lympialukan sutuseura. Erg SM -sisäsutukilpailuun tammikuun 23. päivä pyritään sallistumaan mahdllisimman suurella jukkueella. Tavitteena erglla n 7 SM -kultaa sekä 1-2 Sumen ennätystä. Masters lukkien ikäiset sutajat eli yli 27-vutiaat kisaavat tänä vunna missa MMkisissaan Kööpenhaminassa. Edelleen seuramme kasi sallistuu Eestin Tartssa lkakuussa järjestettävään jkisutuun miesten ja naisten 8+-jukkueella.

12 7.2 Puuveneet (kisatiminta + harjitukset) Takn Sutajat vitti vuden 2015 Puuvenesutuliigan ja li näin Sumen paras puuvenesutuseura. Tavite vudelle n 2016 n uudistaa seuraliigan vitt ja entisestään kasvattaa niin puuvenesudun susita kuin seuralaisten kisamenestystä kauden 2016 SM-kisissa. Talviajan harjittelu n svittu vudelle 2016 seuraavasti: - Naisten kisajukkue nudattaa seuran valmentajien tekemään aikuisten harjitushjelmaa ja sallistuu valmentajan vetämiin harjituksiin kullisenkin viikkhjelman mukaisesti. Yhteiset harjitusajat vat (ajat viikk-hjelman mukaan): Maanantaina kl vimaharjittelu (sutukeskus) Keskiviikkna sutu/tekniikkatreeni kl (sutukeskus) Trstaina sutu/tekniikkatreeni kl (sutukeskus) Sunnuntaisin kl 9.00 naiset vivat halutessaan sallisua miesten kisajukkueen pitkään treeniin, jka tteutetaan su- tai hiihttreeninä. Paikka vaihtelee. - Miesten kisajukkue harjittelee man harjitushjelmansa mukaisesti. Yhteiset harjitukset vat: Tiistaina kl 18:30 vimaharjittelu/kuntpiiri (sutukeskus) Trstaina kl 18:30 sututtreeni (sutukeskus) Sunnuntaisin kl 9.00 pitkään PK-treeni, jka tteutetaan su- tai hiihttreeninä. Paikka vaihtelee. - Harrastajasutajilla yhteiset sutuharjitukset sutukeskuksella tiistaisin ja trstaisin kl 18:30 Kesällä kirkkvenesutajien harjituspäivät vat maanantaina, tiistaina, keskiviikkna ja trstaina kl 18:00, sekä sunnuntaisin kl 17:00. Eri jukkueet harjittelevat seuraavasti: - Maanantai kl 18: Naisten kisajukkueen kirkkveneharjitukset, Harrastajien kirkkveneharjitus - Tiistai kl 18: Miesten kisajukkueen kirkkveneharjitukset - Keskiviikk kl 18: Harrastajien kirkkveneharjitukset - Trstai kl 18: Miesten ja naisten kisajukkueiden kirkkveneharjitukset - Sunnuntaina kl 17: Mienten ja naisten yhteinen kirkkveneharjitus Viiklla sutuharjitus kestää keskimäärin 1,5 tuntia sisältäen sekä tekniikkasutua että peruskestävyys- ja vauhtikestävyysharjittelua. Sunnuntaisin tehdään yleensä pitkä peruskestävyysharjitus järvellä. Jukkue pyrkii harjittelussaan erityisesti vauhtikestävyydenkehittämiseen eri pituisilla kilpailumatkilla. Tulevan kesän tavitteena n jälleen saada uusia aktiivisia kirkkvenesutajia mukaan harjituksiin niin, että harjituspäivinä saataisiin ainakin klme tai neljä kirkkvenettä samaan aikaan järvelle sutuseuran rannasta. Vuden 2015 aikana naisten kirkkvenetiminta jatki hyvää kehitystään ja SM-kilpailuista saavutettiin kaksi hpeamitallia. Miesten menesyts vuden 2015 kilpailuissa li myös hyvää tasa, jskaan aivan edellisten vusien tasn ei ylletty. Sekajukkuiessa Takn Sutajien 1-jukkue vitti kaikki SM-lähdöt jihin jukkue sallistui. Tästä n hyvä jatkaa vuteen Vuden 2016 tavitteena n edelleen kehittää timintaa ja parantaa kirkkvenejukkueen menestystä kaikissa kesän SM-kilpailuissa.

13 Kirkkvenejukkueiden lisäksi seuran jäsenet harjittelevat aktiivisesti myös pienveneillä. Pienvenesudun susi n kasvussa, ja tavitteena nkin kasvattaa niin kilpailuihin sallistuvien sutajien määrää kuin menestystä kilpailuissa. Erityisesti Sulkavan Suursuduissa, pitkänmatkan SM-lähtöön ja Pirkansuduissa keskimatkan SM-lähtöön n tavitteena saada edellisiä vusia enemmän pienevenekuntia. Lyhyiden matkjen SMkisissa tavitteena n pitää yllä kahden edellisvuden hyvää tasa. Harrasteprukka pyrkii khttamaan prfiiliaan kunturheilijiden jukkueeksi. Tähän jukkn liittyminen pidetään helppna ja se n selkeä jatkum esimerkiksi sutuspinniä aktiivisempaa treenaamista tavitteleville. Harrasteprukan treenit tähtäävät pitkiin retkisutuihin. Puuvenesutajien tavitteena n saada uusia sutajia mukaan timintaan sekä kehittyä lajissaan yhä paremmaksi ja vahvemmaksi sutuseuraksi. Parhaan puuveneseuran tittelin pulustamiseksi tavitteena n sallistua islla ja hyvine menestyvällä jukkueella kaikkiin kesän 2016 SM-kisihin. Puuvenesutajien tärkeimmät kilpailut kesällä 2016 vat Harrasteprukka: Tukkuussa 2016 Viking Sutu Sulkavan Suursudut Pirkan Sutu Miehet/Naiset/Seka kirkkvenejukkue: KV SM keskimatka: Sulkavan Urheilijat, Sulkava KV SM pitkämatka: Sulkavan Suursudut KV SM lyhyet matkat, 2km: Vihtavuren Pamaus, Jyväskylä KV SM lyhyet matkat, 10km: Vihtavuren Pamaus, Jyväskylä Sulkavan Suursuduissa alustava suunnitelma n panstaa pienvenelähtöihin, mikä tarkittaa sitä, että kirkkvenelähdöissä ei välttämättä nähdä vuden 2015 tapaan kahta SM-kisajukkuetta Takn Sutajilta. Päätös siitä sallistuuk pitkänmatkan kirkkveneiden SM-lähtöön Takn Sutajista sekä miesten että naisten jukkue tai mahdllisesti sekajukkue, tehdään huhtikuussa Pienpuuvenesutajat: PV SM pitkämatka: Sulkavan Suursudut PV SM keskimatka: Pirkan Sutu, Tampere PV SM lyhyet matkat, 1km: Keravan Urheilijat, Tuusulanjärvi PV SM lyhyet matkat, 10km: Keravan Urheilijat, Tuusulanjärvi

14 8. Tapahtumat 7.1 Kaukajärvi regatta ja Kaukajärven SM-kilpailut Tulevana vutena järjestetään Sumen kansainvälisin ja julkisuusarvltaan merkittävin lympialukkien sutukilpailu Kaukajärvellä. Vunna 2016 Kansainvälinen Regatta järjestetään , jka pidetään myös samalla avimena SM-kilpailuna aikuisten lukkien yksiköiden ja kaksikiden salta. Kansainvälisyyden tas pyritään pitämään edelleen laajana. Pyrimme saamaan mukaan santtajia jälleen Venäjältä, muualta Baltiasta ja muista Phjismaista. Tulevana vunna tavittelemme paikalle erityisesti myös Keski-Eurpan kilpailukykyisiä piskelija jukkueita. Myös USAn ja Keski-Eurpan maiden sutajia kutsutaan mukaan listavan kilpailupaikan ja myös vuden 1995 maailmanmestaruus kisjen pitpaikan maineella. SM-kilpailut tuvat haastetta kisahjelman suunnitteluun. Tarkituksena n kuitenkin saada myös hyviä isjen veneiden kilpailuja viiklpun hjelmaan. 7.2 Viking sutu Vunna 2016 Viking Sudun päivämääriksi ehdtetaan tukkuun viimeistä viikka keskiviikk 25. trstai 26. ja lauantai 28. tukkuuta Tavitteena n nstaa sallistujamäärä 30 venekuntaan. Tapahtuman suunnittelu käynnistetään alkuvudesta. 7.3 Pirkan Sutu 38. Pirkan Sutu järjestetään lauantaina , jllin pienveneet, kajakit ja sa kirkkveneistä lähtee Viinikanlahdesta kl 10. Kirkkveneiden päämatka n 35km ja pienveneillä 25km. Tinen aalt n retkipaintteinen ja sen lähtö tapahtuu kl 16. Varsinainen Pirkan retkisutu järjestetään tista kertaa j keskiviikkna Pirkan Sutu n sa Pirkan Kierrsta, jka kierretään ensi vunna j 38. kerran. Sutu n järjestetty vudesta 1998 Takn Sutukeskuksen alueella. Takn Sutajat n llut yhtenä järjestäjätahna mukana Pirkan Sudun alusta saakka. Vunna 2005 Takn Sutajat tti kuitenkin kk tapahtuman järjestelyvastuun itselleen. Sutuun sallistuu yli 1000 sutajaa. Pirkan Sutu järjestetään yhteisenä talkpnnistuksena, jhn sallistuivat sekä seuran senirit että junirit. Pirkan sudun pj Kirsi-Maria Pänttönen ja Pirkan Kierrksen sihteeri kutsuu järjestelytimikunnan jäsenet klle keväällä, jssa päätetään vastuualueiden hidsta. Kisailmittautumiset vastaanttaa ja lisätiedt antaa Pirkan Kierrksen timist. Harjitusta tapahtumaan ja venevarauksia hitaa Takn sutajien timist. Tavitteena n nstaa vuden 2016 Pirkan sudun sallistujamäärä takaisin yli 1200 sekä lisätään yhteistyötä meljien kanssa.

15 7.4 Pienpuuveneiden keskimatkan SM- kisat Sumen melnta- ja sutuliitt myönsi pienpuuvenesudun SM kisat Takn sutajien järjestettäväksi vunna Takn sutajat ja Pirkan Kierrs yhteistyössä järjestävät puuveneiden SM-kisat , jka sudetaan Pirkan sudun yhteydessä. Kisjen järjestelytimikunta n sama kuin Pirkan Sudussa.

16 9. Talus- ja markkinintitiminta Seuran varainhankintaa hidetaan lähinnä sututiminnan avulla, yhteistyöspimuksilla, jäsenmaksuilla ja timinta-avustuksilla. Merkittävimpinä varainkeruuaktiviteetteina vat edelleen sutuspinning ja kirkkveneiden vukraus eri ryhmille kesällä. Sutuspinning kävijöiden määrää pyritään lisäämään. Vetäjien riittävä määrä tullaan varmistamaan säännöllisellä kulutuksella, jita n järjestetty maanlaajuisina Hatanpään Sutukeskuksella. Tavitteena vudella 2016 n saada uusia, erityisesti nuria vetäjiä mukaan timintaan, tavitteena saada uusi sukuplvi aktiiviseksi spinning palveluiden käyttäjiksi. Sutuspinningtiminnan tehkkuutta pyritään lisäämään j alitetulla tavalla eli parantuneen tavitettavuuden tarjamien mahdllisuuksien puitteissa. Nettivarausjärjestelmän käyttöä jatketaan vunna Tätä kautta mm. Spinning tuntien laitevarausten tekeminen helpttuu ja seuran resursseja saadaan khdistettua enemmän markkinintitimenpiteisiin. Tabata spinning n saanut hyvän susin, jten sitä jatketaan. Tabatassa kvempikuntiset spinning kävijät vivat treenata maksimitehilla. Seuran markkininti khdistetaan lähinnä sellaisiin yhteisöihin, jtka vivat aidsti hyötyä tarjamistamme palveluista ja yhteistyömahdllisuuksista. Pyrimme myös tumaan esille huippusutajiemme mainsarvn. Markkinintitimenpiteiden erityisalueena vudelle 2016 n edelleen sutuspinning, Viking sutu sekä kirkkvenevukraus.

17 10.Tiedtustiminta Seuratiminnasta tiedttamiseen n käytettävissä useita eri kanavia, jista keskeisimpinä vat: - Seuran ilmitustaulu Sutukeskuksella - Seuran ktisivut internetissä - Sähköpsti - Seuran sivut Facebkissa - Paikallisen Aamulehden seuratimintapalsta - Tampereella ja lähialueilla timivat paikallislehdet Seuran virallinen ajankhtaisista asiista tiedttaminen hidetaan ensisijaisesti käyttäen Sutukeskuksen ilmitustaulua. Seuran Facebk sivujen merkitys tiedttamisessa kasvaa jatkuvasti ja tavittaa j nyt erityisesti nuremman jäsenistön ja asiakaskunnan. Npean ja laaja-alaisen tiedttamisen keskeisimmäksi välineeksi n nussut seuran ktisivut sekä sähköpsti, jnka merkitys valmiine pstituslistineen npeana kanavana n nykyisin merkittävä. Ktisivut pyritään pitämään mahdllisimman hyvin ajan tasalla. Vudesta 2013 lähtien n ktisivujen kautta llut käytössä myös sähköinen spinningvarausjärjestelmä. Ktisivuilta löytyy yhteystietjen lisäksi viimeisin infrmaati kilpailumatkista ja tulksista, seuratiminnasta sekä mm. sutuspinning - aikatauluista. Mahdllisista harjitussalin käyttöaikataulun muutksista tiedtetaan myös ktisivujen kautta. Kska seuran ktisivujen ulkasu n ajastaan jäljessä ja tiedn etsiminen sivuilta n tietmäärän kasvaessa hankalitunut, ktisivut pyritään uudistamaan vuden 2016 aikana. Tavitteena n tehdä sivuista selkeämmät ja helppkäyttöiset siten, että tarvittavaa tieta n helpmpi etsiä mien alatsikidensa alta. Seuran tiedtustimintaa kehittää ja krdini tiedtustimikunta, jnka hallitus nimeää vudeksi kerrallaan. Tiedtustimikunta kkntuu vuden aikana tarpeen mukaan. Tulstiedtusta ja sutuaiheisia valmiita tekstejä pyritään saamaan julkisten tiedtusvälineiden kautta esille. Erityisesti kisaraprttien julkaisemista Mr-lehden urheilupalstalla pyritään jatkamaan edellisten vusien tapaan.

18 10. Muuta Hallitus pyrkii vastaamaan siitä, että ainakin yksi seuran jäsen edustaa seuraa Sumen Melnta- ja Sutuliitn hallintelimissä. Seura pyrkii aktiivisesti pitämään yhteyttä sellaisiin henkilöihin Tampereen kaupungin rganisaatissa, jtka vivat vaikuttaa Takn Sutajien timinnan edellytyksiin. HLU:n, Melnta- ja Sutuliitn ja myös seuran itse järjestämiin kulutuksiin sallistutaan tarpeen mukaan. Tavitteena n myös tehdä ja ylläpitää junirisutajille kehitysplkua, jnka kaikki käyvät läpi vusien kuluessa. Tämä alkaa terveystarkastuksilla, siirtyy hjelmidun valmennuksen kautta valmennuskulutukseen ja tuttaa näin pitkällä aikavälillä sekä itsensä tuntevia urheilijita että myöhemmin myös valmentajia. Urheilijan kehitysplun apuna n mahdllista käyttää Tampereen Urheiluakatemian tarjamia mahdllisuuksia. Yhteistyötä Akatemian kanssa kehitetään vuden 2016 aikana.