Sydän- ja verisuonisairauksien hoitopolku Hyvinkään sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutusylilääkäri Susanna Satuli-Autere,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydän- ja verisuonisairauksien hoitopolku Hyvinkään sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutusylilääkäri Susanna Satuli-Autere,"

Transkriptio

1 Sydän- ja verisuonisairauksien hoitopolku Hyvinkään sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutusylilääkäri Susanna Satuli-Autere, terveyskeskuslääkäri Arto Laaksonen

2 Kohonnut verenpaine Sepelvaltimotauti MCC, Iskeeminen AVH, perifeerinen ASO Eteisvärinä Sydämen vajaatoiminta Hoitokaaviot DG Hoidon seuranta Tunnista valtimotautipotilas Diagnostiikka Hoidon Dg ja hoidon MCC ASO seuranta seuranta DG Hoidon seuranta Tutkimukset Laboratorioseuranta KLF-tutkimukset Potilaan rooli Omahoitokaavio Elintavat Omaseuranta Hoitajan tehtävät Lääkärin tehtävät Alkuohjaus Ensimmäinen käynti Seurantakäynti Seurantakäynti Lääkärin konsultaation aiheet AK-hoito Sydämen vajaatoiminnan hoidon ohjaus Hoidon suunnittelu Hoidon tavoitteet Hoitosuunnitelma Hoidon porrastus Päivystyslähete Ei kiireellinen lähete Lomakkeet, Oheismateriaalit Verenpaineen seurantalomake Jaettava potilasohjausmateriaali Tukos- ja vuotovaaran arviointi Diureetin omasäätö

3 Ravinnotta 10 h: fb-gluc ja trigly, fc-peptidi, Pt-gluc-R Ravinnotta olo suositeltavaa: Lipidit LABORATORIOLÄHETTEET, JOTKA HOITAJA VOI TEHDÄ Alkututkimukset Valtimotautien alkupaketti, joka sisältää Pvk, fb-gluc, Hba1c, Kol, HDL, LDL, trigly, uraatti, alat, K, Na, Krea, u-kemseu, TSH, EKG Käytetään Sairautta epäiltäessä tai diagnosoitaessa Potilas ei ole käynyt seurannassa useisiin vuosiin Uusi potilas Hyvinkään terveyskeskuksessa Seurantatutkimukset Pvk, K, Krea, alat, fp-gluc Lisäksi Lipidit 1-3 vuoden välein. Jos lääkehoito käytössä tutkitaan vain LDL Hba1c Diabetes, IGT/IFG: kerran vuodessa Ei diabetesta/igt/ifg: 3 vuoden välein Nu-albkrea Kerran vuodessa diabeetikoilla TSH Jos Thyroxin käytössä Na Vain, jos diureetti käytössä EKG Oireinen potilas, epäsäännöllinen syke Muut tutkimukset lääkärin harkinnan mukaan

4 DIABETEKSEN JA VALTIMOTAUTIEN SEURANTA On hoitosuunnitelma Toimi suunnitelman mukaan Aika lääk 30 min/sh min tai puh, jos ei hoito-ongelmia Tarkista/ tee laboratoriolähete Varmista, että omaseuranta toteutuu Muistuta lääkelistasta Potilas varaa aikaa LUE HOITOSUUNNITELMA Ei hoitosuunnitelmaa/ uusi potilas Varaa aika sh:lle min, paitsi: OIREISET LÄÄKÄRILLE Pyydä alkututkimukset - laboratoriopaketti Muistuta lääkelistasta ja mahdollisen omaseurannan mukaan ottamisesta DM2, IGT,IFG, verenpaine, sepelvaltimotauti, ASO-taudin kaikki muodot TAVOITTEESSA oireettomuus Hb a1c < mmol/mol LDL <2,6, jos mcc <1,8 paino hallinnassa RR tavoitteessa TTR yli 80 NYKYHOITO JATKUU 2 vuoden reseptit lääkelistan päivitys tavoitetason päivitys SEURANTA LÄÄKÄRI SH, DH 2 v. 1-2 vuoden välein Vastaanotolla lääkäri/sairaanhoitaja tee hoitosuunnitelma (tavoitteet, keinot ja seuranta) Päivitä lääkelista ja uusi reseptit, hoitajan vo:lla laita HOKOlääkärille em. tekemiseksi HYÖDYNNÄ Fysioterapia Ryhmät Itsehoitosivut- ja pisteet Rav.terapeutti Jalkaterapeutti Diabeteshoitaja diabeteslääkäri tavoitteessa EI TAVOITTEESSA oireita Hb a1c > 54 LDL > 2.5 (>1.7 MCC) paino nousussa nu-albkrea nousussa RR ei tavoitteessa TTR alle 70 TEHOSTA HOITOA huomioi muutoshalukkuus omahoidon tehostus Ohjaus yksiköllisen tarpeen mukaan lääkitysmuutokset aseta hoitotavoite, keinot, kirjaa hosuun SEURANTA KÄYNTI/ PUH/SÄHKÖINEN ASIOINTI SH / LÄÄK 1-6 KK Ei tavoitteessa

5 Kohonneen verenpaineen diagnostiikka ja hoidon aloitus Hyvinkään terveyskeskuksessa Satunnaisesti mitattu korkea verenpaine / RR-tason selvitys 2 kk:n aikana / RR-tason selvitys 1-2 vk:n aikana Yli 200/130 Oireita päivystys Ei oireita konsultoi omalääkäriä KÄYNTI SAIRAANHOITAJALLA Kirjalliset elintapaohjeet ja ohjaus eomahoitokirjastoon Itsemittaukseen ohjaus: itsehoitopiste/ mittarin lainaus/ oma mittari (neljänä päivänä parimittaukset aamuin ja illoin) Paino, pituus ja BMI Pegasokseen Pyydä alkututkimuspaketti. Varaa aika lääkärille Puhelinaika sairaanhoitajalle Yli 135/85 KM Yli 140/90 SH Alle 135/85 KM Alle 140/90 SH Lääkärin vastaanotto - Tee diagnoosi - Muistuta lääkkeettömästä hoidosta - Tee hoitosuunnitelma (tavoite, keinot, seurantaväli) - Tulosta lääkelista Ei toimenpiteitä Ei tavoitteessa: Tehosta hoitoa Lääkärin tai hoitaja 1-6 kk kontrolliverenpainemittaus ITE /KM/SH - PUH/ sähköinen asiointi/kanta - tarvittaessa ohjauskäynti sairaanhoitajalla Tavoitteessa: Seuranta valtimotautien hoitopolun mukaisesti

6 Sepelvaltimotaudin diagnostiikka ja hoidon aloitus Akuutit oireet päivystykseen Rintakipuoireinen ajanvarauksessa Ei akuutit oireet Varaa aika lääkärille Tee laboratoriolähete alkututkimuspaketti Äkillisesti alkanut kova rintakipu, joka ei ole helpottunut Akuutti rintakipu, joka ei helpotu yhdellä Nitrolla Jos kipu tai hengenahdistus ilmaantuu hyvin kevyessä rasituksessa esim. sisällä liikkuessa Jos potilaalle on tehty vuoden sisällä esim. pallolaajennus ja oireisto on nopeasti pahentunut Infektio-oireet ja rintakipu/hengenahdistus ( jos ei meille samalle päivälle aikaa) Äkillisesti alkanut/pahentunut hengenahdistus Epäselvät, tuoreet vatsakivut Sepelvaltimotautia sairastava siirtyy esh:sta omalääkärille jatkohoitoon Ajanvarauksessa tarkista hoitosuunnitelma Kantasta tai Navitaksesta Lääkärin vastaanotto Lääkärin vo/puh Sairaanhoitaja/ lääkäri 1-3 kk Jatkotutkimukset anamneesin perusteella Epäily sepelvaltimotaudista: - laboratoriokokeet, lähete rasituskokeeseen (KLF), thorax Tulosten läpikäyminen Diagnoosi Hoitosuunnitelma: keinot, tavoite, seuranta ESH-konsultaatio tarvittaessa Oireet Omaseurannan tarkistus Ohjaus yksilöllisen tarpeen mukaan eomahoitokirjasto Hoitosuunnitelma Lääkäri/SH 1-3 kk Puh/hoko/vast/sähköinen asiointi Hoidossa tehostettavaa/ oireinen potilas Lääkäri vast/puh/hoko Tehosta hoitoa Lähete kardiologille, jos konservatiivinen hoito ei riitä Tavoitteet saavutettu/oireettomuus Seuranta valtimotautihoitopolun mukaisesti (6)-12 kk:n kuluttua

7 Sydämen vajaatoiminnan diagnostiikka ja hoidon aloitus Ajanvarauksessa Ei akuutit oireet Varaa aika lääkärille Tee laboratoriolähete alkututkimuspaketti Akuutit oireet päivystykseen Äkillisesti alkanut/pahentunut rintakipu, hengenahdistus tai rytmihäiriö Jos em. oireet ilmaantuu hyvin kevyessä rasituksessa esim. sisällä liikkuessa Infektio-oireet ja rintakipu/hengenahdistus ( jos ei meille samalle päivälle aikaa) Turvotukset painon nousu Lääkärin vastaanotto Jatkotutkimukset anamneesin perusteella Epäily sydämen vajaatoiminnasta - laboratoriokokeet, EKG, sydämen UÄ (KLF), thorax Lääkärin vo/puh Tulosten läpikäyminen Diagnoosi Hoitosuunnitelma: keinot, tavoite, seuranta ESH-konsultaatio tarvittaessa, jos hoito ei auta, etiologia tai diagnosti on epäselvä Sairaanhoitaja/ lääkäri 1-3 kk Katso seurantaohje

8 Sydämen vajaatoimintapotilaan seuranta diagnoosin jälkeen Tavoite: kaikki sydämen vajaatoimintaa sairastavat ovat saaneet hoitajan ohjauksen Sydämen vajaatoiminta diagnosoitu terveyskeskuksessa Sairaanhoitaja 1-3 kk Potilas kotiutuu sairaalasta katso avosiirtoportaalin hosu Oireet, omaseurannan läpikäyminen Kysy ja kirjaa potilaan käyttämä lääkitys Mittaa ja kirjaa paino, RR, syke, (saturaatio) Katso, onko turvotuksia Laboratoriokokeiden tarkistus Ohjaus yksilöllisen tarpeen mukaan erityishuomio suolan käyttöön, nesterajoitukseen ja liikuntaan Tarkista laboratoriokokeet Konsultoi tarvittaessa lääkäriä Sairaanhoitaja/ lääkäri 1-3 kk Oireiden ja omaseurannan läpikäyminen, status Lääkehoidon ja lääkelistan tarkistus Päivitä diureettien säätöohje Tee hoitosuunnitelma (tavoite, keinot, seuranta) Oireinen potilas, hoidossa tehostettavaa Tehosta lääkkeetöntä hoitoa Tehosta lääkehoitoa Hyödynnä puh/ sähkas Konsultoi lääkäriä: Tavoitteet saavutettu/ Oireet hallinnassa jos hengenahdistusta, turvotusta tai painon nousua >2 kg kolmen päivän aikana, eikä selkeitä toimintaohjeita tai toimintaohjeilla ei ole selkeää vastetta jos laboratorioarvot viitearvojen ulkopuolella ja menossa epäedullisempaan suuntaan jos täysin uusia sydänoireita jos pitkittynyt tulehdustauti jos syke uutena löydöksenä pysyvästi >90/min tai epätasainen jos systolinen RR toistuvasti <100 mmhg ja siihen liittyvää huimausta tms jos diastolinen RR toistuvasti >90 mmhg Jatkoseuranta valtimotautien seurannan mukaisesti 6-12 kk:n kuluttua

9 Alaraajojen ateroskeloorisin diagnostiikka Epäile, jos Potilaalla on klaudikaatio-oire alaraajoissa Potilaalla on epäiltävissä valtimoahtauma peräinen haava Diagnostiikka ja hoito Kokonaisriskin kartoitus Laboratoriokokeet harkinnan mukaan: Pvk, fb-gluc, Hba1c, Kol, HDL, LDL, trigly, uraatti, alat, K, Na, Krea, u-kemseu, TSH, EKG Muun diagnostiikan porrastus: 1. Huonosti paraneva haava jalassa tai epäily vaikeasta aso-taudista lähete plastikkakirurgille (HYSA) tai verisuonikirurgille (HYKS) 2. Klaudikaatio-oireinen, diabetesta sairastava potilas. Kliininen kuva mediaskleroosiin viittaava Lähete Pegasoksen laboratoriovalikkoon Hyvinkään sairaalan KLF-yksikköön. Valitse sekä 2912 Pt-Vp-dop ja 2910 Pt-Vp- Ple. KLF-yksikkö ilmoittaa ajan potilaalle. Vastaus tulee Pegasokseen laboratoriovalikkoon. 3. Muut ABI-mittaukset oma sairaanhoitaja tekee terveyskeskuksessa. Varaa DOPP-aika sairaanhoitajalle (30 min). Vastaus tulee KLF-näkymälle Pegasokseen. Erikoissairaanhoitoon lähettämisindikaatiot Päivystys Ei kiireellinen hoito

10 Tunnista sydän- ja verisuonisairauksien riskissä olevat potilaat Riskitekijöitä: Tupakointi Kohonnut verenpaine Kohonnut kolesteroli ja LDLkolesterolitaso Kohonnut verensokeri Lähisuvussa CV-sairauksia alle vuotiaan Keskivartalolihavuus Alkoholin riskikulutus Vähäinen liikunta Munuaisten vajaatoiminta METABOLINEN OIREYHTYMÄ 3 kriteeriä 5:stä täytyttävä suurentunut vyötärönympärys maakohtaisten ja etnisten raja-arvojen mukaan (M >100, N >90 cm) triglyseridit 1.7 mmol/l tai tähän suunnattu lääkehoito HDL-kolesteroli < 1.0 mmol/l miehillä ja < 1.3 mmol/l naisilla tai tähän suunnattu lääkehoito verenpaine 130/ 85 mmhg tai tähän suunnattu lääkehoito paastoglukoosi 5.6 mmol/l tai tähän suunnattu lääkehoito Finriski-laskuri SCORE-laskuri

11 Kliinisen fysiologian tutkimukset Terveyskeskuksessa tehtävät Ambulatorinen verenpaineen seuranta Varaa sairaanhoitajalle AMBA-aika Vastaus tulee paperitulosteena, josta lääkäri kirjaa Pegasokseen KLF-näkymälle keskeiset löydökset ABI-indeksit, jos ei epäilyä mediaskleroosista Varaa sairaanhoitajalle DOPP-aika (30min) Hoitaja kirjaa tuloksen KLF-näkymälle Pegasokseen HUS-KLF-yksikössä tehtävät Rasitusergometria, Pt-KIR-tje Rasitusspiroergometria, Pt-KIR-spi Sydämen ultraääni, Pt-sydänUÄ Kaulavaltimoiden UÄ, Pt-KauVd-UÄ Sydämen rytmin holterointi, Pt-EKG-Pa Tee lähete Pegasokseen laboratoriolehdelle. Ohjeista mahdolliset lääkitystauot ja kirjaa lähetteeseen mahdollinen tulkin tarve Sairaala ilmoittaa ajan potilaalle Vastaus tulee Pegasoksen tulospostiin laboratoriolehdelle

12 Elintavat Keskeiset asiat, joilla voimme vaikuttaa valtimotautien ehkäisyyn ja etenemiseen yhdessä potilaan kanssa Ruokavalio (rasva, sokeri, suola) Liikunta Tupakoimattomuus Alkoholin ja muiden päihteiden välttäminen Omaseuranta Riittävä lepo, uni Lääkehoidon asianmukainen toteutus

13 Omaseuranta Verenpaineen ja painon itsemittauspisteet Paavolassa ja pääterveysasemalla (A- ja B- rakennus) Lainamittari (2-4 vrk:ksi omahoitajalta), oman mittarin hankinta (olkavarresta mittaava, laadukas mittari) Diagnostiikka- ja hoidon tehostamisvaiheessa 2-4 vrk:n seuranta 2-4 parimittausta/vrk Taso arvioidaan laskemalla 4 eri päivinä mitatun lukeman keskiarvo Jatkoseurannan frekvenssi yksilöllisen tarpeen mukaisesti Suositus hankkia oma vaaka Itsemittauspisteet Paavolassa ja pääterveysasemalla (A- ja B-rakennus) Painon seuranta 1-2 kertaa viikossa. Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla päivittäin. Diabetesta sairastavilla hoitomuodon mukaisesti Tablettilääkitys: Aamuarvo ja ennen ateriaa ja 2 h aterian jälkeen arvo 1-2 vk:n välein Perusinsuliini: Aamu- ja nukkumaanmenoarvo ja ennen ja jälkeen pääaterian 2-4päivänä/vk Monipistoshoito: Ennen ateriaa ja 2h aterian jälkeen, nukkumaan mennessä päivittäin Jalkojen omahoito-ohje Suun terveys: Käypä hoito-potilas versio, Duodecim eomahoito: Suun terveyden omahoitokurssi

14 Hoitajan ensimmäinen käynti 60 min Etene positiivisen kautta, hyödyntäen motivoivaa haastattelua ja soveltaen potilaan tarpeisiin Mittaukset ja lääkehoito Mittaa paino, pituus, vyötärö ja BMI, kirjaa rakenteisesti Kysy ja kirjaa (LÄÄ-otsikko) potilaan käyttämä lääkehoito Jos potilas on täyttänyt esitietolomakkeen, käy se läpi Elintavat ja elinympäristö Kartoita Tupakka (Fagerströmin testi) Alkoholi (AUDIT) ja muut päihteet Liikuntatottumukset Nukkuminen, yleinen jaksaminen Sukurasitus CV-tautien suhteen Sosiaalinen tilanne (töissä, työtön, eläke, yksin asuva ym.) Ravitsemus ateriarytmi Kasvikset, hedelmät Kuidun määrä Rasvojen käyttö, rasvatesti Suolan ja lakritsin käyttö, suolatesti Mahdolliset AK-hoitoon vaikuttavat asiat Energian tarpeen laskuri Omaseurannan opetus ja hoitosuunnitelma Anna ohjausmateriaali, ohjaa eomahoitokirjastoon ja omahoitosivuille soveltuvin osin Liikuntaneuvonta (pyydä Pinjalta yksi pp-sivu) Ohjaa omaseuranta (RR, paino, tarv. VS) Sovi potilaan kanssa realistiset tavoitteet Pyydä valtimotautien tutkimuspaketti, jos verikokeita ei ole otettu ja varaa tarv. Lääkäriaika tai konsultoi Sovi kontrollin ajankohta ja toteuttaja

15 Hoitajan seurantakäynti min Omaseuranta ja hoidon arvio Käy läpi omaseurannan ja muiden tavoitteiden toteutuminen (liikunta ym.) Mittaukset, lääkehoito Mittaa ja kirjaa verenpaine, syke, paino, vyötärö mittauksettaulukkoon Kysy ja kirjaa potilaan käyttämä lääkehoito, jos se poikkeaa lääkelistasta Tarvittaessa tarkista jalkojen ja pistospaikkojen kunto Huomioi TTR-taso, jos varfariinihoito käytössä (tavoite yli 80%) Ohjaus ja hoitosuunnitelma Kirjaa HOI-näkymälle Vointi/ potilaan oireet Hoidon tarve /potilaan ongelmat Lääkitys(insuliiniannos aina, muut lääkkeet, jos poikkeavat lääkelistasta) Omaseuranta: paastot ja aterian jälkeiset keskimäärin, onko mittauksia ylipäänsä, hyperglykemiat, hypoglykemiat (DM), verenpaine Jalkojen iho: onko ehjä, kovettumat, haavat, varpaan välit Pistospaikkojen kunto (INS.HOITO) Mitä ohjausta annettu (huomioi potilaan tarve) Hoitosuunnitelma: tavoitteet, keinot, aikataulu ja toteuttaja

16 Sydämen vajaatoiminnan ohjauskäynti sairaanhoitajalla Kysy oireet: turvotukset, hengenahdistus, rintakipu, painonkehitys Mittaukset ja laboratoriokokeet: paino, verenpaine, syke Tarkista laboratoriokokeet, konsultoi tarv. lääkäriä Ohjauksessa huomioitavat asiat: Punnitseminen päivittäin ravitsemus, ruokahalu Suolarajoitus Nesterajoitus (1,5-2l/vrk) erityisesti, jos Na matala ja/tai turvotuksia Liikunta Lääkehoito, miksi käytetään, mikä on tavoite, pyydä lääkäriä täyttämään kirjallinen diureetin omasäätöohje Toimintaohjeet oireiden pahentuessa, mihin otetaan yhteyttä Rokotukset (influenssa, pneumokokki) Nukkuminen, alkoholi, tupakka Sydanliitto.fi- sydämen vajaatoiminnan elintapa- ja omahoito Konsultoi lääkäriä: jos hengenahdistusta, turvotusta tai painon nousua >2 kg kolmen päivän aikana, eikä selkeitä toimintaohjeita tai toimintaohjeilla ei ole selkeää vastetta jos laboratorioarvot viitearvojen ulkopuolella ja menossa epäedullisempaan suuntaan jos täysin uusia sydänoireita jos pitkittynyt tulehdustauti jos syke uutena löydöksenä pysyvästi >90/min tai epätasainen jos systolinen RR toistuvasti <100 mmhg ja siihen liittyvää huimausta tms jos diastolinen RR toistuvasti >90 mmhg Hälytysrajat painon nousulle tehosta diureettilääkitystä - 0,5 kg/vrk - 2 kg/ 3 vrk - 5 kg/1 vk

17 Lääkärin konsultaation aiheet Verenpaine, rasva-arvot tai sokeri eivät ole tavoitteessa Poikkeavat/ huonompaan suuntaan menevät laboratoriolöydökset Epäsäännöllinen syke uutena löydöksenä Oireet pahentuneet Uusi rintakipu-/hengenahdistusoire, rintakipuja, ahdistusta enemmän Klaudikaatiokipu Sydämen vajaatoimintaa sairastavalla paino noussut yli 2 kg/ 3 vrk, turvotukset Ongelmia lääkityksen kanssa ACE-estäjästä kuivaa yskää Ca-salpaajasta turvotuksia, päänsärkyä Betasalpaajasta raajapalelua, hidas syke Lääkitysapu laihdutukseen/ tupakointiin, lihavuusleikkausarvio Ongelmia mielen hyvinvoinnissa Alaraajojen iho-ongelma

18 HOIDON ALOITUS LÄÄKÄRILLÄ Anamneesi ja status Sovi hoitolinjoista, motivoi lääkkeettömään hoitoon Jos päädyt aloittamaan lääkehoidon, huomioi potilaan ikä munuaisten ja maksan toiminta paino ammatti pystyykö potilas toteuttamaan lääkehoitoa (hinta, kognitio) Alkoholin käyttö Päivitä lääkelista ja tulosta se potilaalle Tee potilaan kanssa hoitosuunnitelma, josta löytyy hoidon tavoitteet (RR, paino, Hba1c) keinot tavoitteen saavuttamiseksi seurantavälit, tee laboratoriolähetteet valmiiksi Anna sydämen vajaatoimintapotilaalle diureetin omasäätöohje Anna potilaalle hoitosuunnitelma kirjallisena DM: Tee lähete silmänpohjakuvaukseen, jos sille ei vasta-aihetta Tee B-lausunto lääkkeiden erityiskorvattavuudesta

19 SEURANTAKÄYNTI LÄÄKÄRILLÄ Anamneesi ja status Tulkitse laboratoriokokeet ja potilaan omaseuranta Edellä olevien pohjalta tehosta tarvittaessa hoitoa Kannusta lääkkeettömään hoitoon Päivitä lääkelista ja tulosta se potilaalle FA: tarkista varfariinin käyttäjien TTR-taso Forsantesta ja jos se on alle 80 %, ohjaa ryhmiin tai keskustele vaihdosta suoriin antikoagulantteihin Sydämen vajaatoimintapotilaalla: päivitä diureetin omasäätöohje DM: Tee tarvittaessa lähete silmänpohjakuvaukseen, jalkaterapeutille tai ohjaa ryhmiin Tee potilaan kanssa hoitosuunnitelma, josta löytyvät hoidon tavoitteet (RR, paino, Hba1c) keinot tavoitteen saavuttamiseksi seurantavälit, tee laboratoriolähetteet valmiiksi

20 Päivystyslähetteen aiheet Kohonnut verenpaine ( HYSA) Verenpaine yli 200/ ja potilaalla oireita (päänsärky, rintakipu, huimaus, hengenahdistus) Eteisvärinä ( HYSA) Alle 48 h tuntia kestänyt tai oireinen rytmihäiriö Hengenahdistuksen, turvotusten tai rintakivun paheneminen Sepelvaltimotauti ( HYSA) Kevyessä rasituksessa tuleva rintakipu tai hengenahdistus Rytmihäiriön tunne, johon liittyy huonovointisuutta, rintakipua tai hengenahdistusta Sydämen vajaatoiminta ( HYSA) Levossa tai kevyessä rasituksessa tuleva hengenahdistus /rintakipu Muutamien päivien aikana ilmaantunut turvotus tai painonnousu (yli 3-4 kg) Aivoverenkiertohäiriö ( HYSA) Alle 2 viikon sisällä tullut uusi neurologinen oire, vaikka se olisi mennyt ohikin ( puolioire, puhe, näköhäiriö, huimaus) Alaraajan iskemia ( HYSA) Jo levossa ilmenevä kipu raajassa, kuolio tai infektion merkit

21 Ei kiireellisen lähetteen aiheet Kohonnut verenpaine (HYSA, nefrologia) nuori potilas (kaikki < 20 v, lääkityksen tarve < 30 v) äkkiä alkanut tai vaikeutunut hypertensio kolmoislääkityksellä RR ei hoitotasolla 6 kk kuluessa munuaissairaus tai sen epäily hypokalemia (ilman diureettihoitoa) Raskauden aikainen hypertensio Eteisvärinä (HYSA, kardiologia) Kardioversion harkinta Tuore eteisvärinä ja sivuääni Etiologian selvittäminen, jos se ei ole mahdollista pth:ssa Estolääkityksen harkinta Sykkeen hallinnan ongelmat Aivoverenkiertohäiriö (HYSA, neurologia) Yli 2 vk jatkunut uusi neurologinen oire, perusselvittelyt pth:ssa Alle 2 vk vanhat oireet päivystykseen Sepelvaltimotauti (HYSA, kardiologia) diagnostinen ongelma haittaava oireisto peruslääkityksestä huolimatta Pienellä kuormalla tuleva iskemia rasituskokeessa (N 80W, M100W) tai verenpaineen lasku komplisoiva sydänsairaus (läppäviat, rytmihäiriöt) sydämen vajaatoiminta tai alentunut EF Pallolaajennuksen jälkeen uusinut oire Vakava rytmihäiriö Sydämen vajaatoiminta (HYSA, kardiologia) Etiologian selvittelyt, jos pth:n selvittelyt eivät riitä Vaikeat rytmihäiriöt, uusi sivuääni, muun oireiston hankaloituminen Lääkitysongelmat Alaraajan iskemia (HUS, verisuonikururgia) Klaudikaatio-oire tai haava ja ABI alle 0.9 Jos DM, ABI ja haava/ klaudikaatio Konservatiivinen hoito ei auta

22 Jaettava potilasohjausmateriaali Valinnat kohdalleen Kolesteroli kohdalleen Verenpaine kohdalleen Testaa liikuntatottumuksesi Testaa rasvan laatu Testaa syömistottumuksesi Testaa suolan saantisi Valtimotautien kokonaisriskin arviointilomake Tunne Pulssisi

23 HOIDON TAVOITTEET: TUPAKOIMATTOMUUS, PAINONHALLINTA Yleiset tavoitteet Mittari Tavoite Huomioitavaa Hba1c Alle 53 mmol/mol Huomio yksilöllinen tavoite! paastosokeri Alle 7 mmol/l omamittauksissa 2 h aterian jälkeen sokeri Alle 10 mmol/l omamittauksissa Verenpaine Alle 140/80 Huomioi yksilölliset Tavoitearvot! LDL Alle 2,5 mmol/l Muut sairaudet Ikääntyneen tavoitteet Hba1c- ja verenpainetavoite Muuten terve Hba1c alle 53 mmol/mol Hypoglykemioiden välttäminen RR alle /70-80 Yksi elinajan ennusteeseen vaikuttava sairaus Hba1c alle mmol/mol Jos hypoja: mmol/mol RR alle 140/80 Valtimotauti tai dm-komplikaatioita LDL nu-albkrea Alle 1,8 mmol/l Alle 2,5 Mies Alle 3,5 Nainen Tai arvo kääntyy laskuun tai pysyy vakaana Useita kroonisia sairauksia Hyvä elämänlaatu ja oireettomuus Hba1c alle mmol/mol RR alle 150/85 edellyttäen, ettei huimausta Käypä hoito

24 Hoitosuunnitelma Kirjataan tällä hetkellä Pegasokseen käynnin suunnitelmaosuuteen: Potilaan kanssa yhdessä asetetut tavoitteet kansankielellä (esim. paino, tupakka, alko, Hba1c, LDL, PEF ) omaseuranta (RR, paino, sokeri, PEF) Keinot elintavat, lääkemuutokset, lääkesäätöohjeet Aikataulu kuka tekee ja milloin (vo, labrat, ryhmät, ym.) Päivitä lääkelista ja tulosta se potilaalle Anna potilaalle jatkohoitosuunnitelmalomake täytettynä ja/tai tulosta Pegasoksen suunnitelma osuus

25 EHRAluokka Alkututkimuksena valtimotautipaketti PVK, fp-gluc, Hba1c, Kol, HDL, LDL, Trigly, Uraatti, ALAT, K, Na, Krea, U- Kemseu, TSH, EKG ANTIKOAGULAATIO CHA2DS2-VASc ja HAS-BLED Kriteerit 1 Ei oireita 2 Lieviä oireita, jotka eivät vaikuta päivittäiseen elämään 3 Vaikeita oireita, joiden takia päivittäinen elämä vaikeutuu 4 Sietämättömiä oireita, joiden takia päivittäistä elämää on pitänyt muuttaa Anamneesi ja status Oireet (kesto, vaikeusaste), muut riskitekijät, muu lääkitys EHRA-luokitus Kompensaatiossa? Sydämen auskultaatio, RR Usein tarvitaan myös UKG (iäkkäillä tarpeen?), rakenteellinen sydänsairaus Keuhkokuva (kompensaatio, sydämen koko) Lisätutkimukset tk:ssa tarvittaessa: rasituskoe, Holter Eteisvärinän diagnostiikka ja seuranta Sykkeenhallinta Tavoitteena syketaajuus < 100/min Beetasalpaajat ensisijaisia Puoltavia tekijöitä Ikä > 65v EHRA 1-2 Oireet hallinnassa Rytmihäiriön nopea uusiutuminen kesto > 6-12 kk Kookas vas. eteinen (yli 5 cm) Inaktiivinen potilas Epäily eteisvärinästä EKG Jos epäselvyyttä rytmistä, konsultoi lääkäriä Lääkärille pika-ajalle FA Kesto > 2 vrk Rytminhallinta < 48 tuntia Rytminsiirto mahdollinen Sisätautien päivystykseen > 48 tuntia Suora antikoagulantti hoitoannoksella yhtäjaksoisesti vähintään 3 vko Marevan hoitotasolla (INR> 2) vähintään 3 vko ajan Oireinen potilas kiireellisellä lähetteellä sisätaudeille kardioversioon Päivystykseen oireinen tai < 2 vrk kestänyt eteisvärinä Huonovointinen potilas EHRA 3-4 Sydämen vajaatoiminnan oireet Äskettäinen sydäntoimenpide Nopea kammiovaste Bradykardia syke < 50 /min Seuranta ja vuosikontrolli hoitajalla Vointi (EHRA-luokka) Ongelmat lääkityksessä? Antikoagulaatiohoidon toteutuminen, TTR? Verenvuotoja? Tarvetta muuttaa ak-hoitoa? Riskipisteet? Haittavaikutukset? PVK, EKG, Na, K, Krea, ALAT, Gluk, Lipidit, RR vuosittain Oheissairaudet, tupakointi, elintavat Lisätutkimusten / konsultaation tarve? Ohjaus lääkärille tarvittaessa Lääkärin konsultaatio Ongelmat rytmin kanssa Ongelmat antikoagulaation kanssa Vaihto NOAK:iin EHRA-luokka 3-4

26 NOAK Ensisijainen valinta erityisesti, jos Lyhytaikainen hoito Suurentunut kallonsisäisen verenvuodon vaara Useimmat uudet potilaat Lääkärille aloitusta varten B-lausunto tarvitaan Käytössä olevat valmisteet Apiksabaani, Eliquis Dabigatraani, Pradaxa (antidootti+) Edoksabaani, Lixiana Rivaroksabaani, Xarelto Ongelmat: hinta, vaikutuksen kumoaminen Etu: Ei vaadi INR seurantaa Seuranta Ensimmäinen kontrolli 1kk kohdalla Käynti tai puh.kontakti hoitajalla PVK+t, Krea, ALAT Seuraava kontrolli tilanteen mukaan Erityisryhmien seuranta GFR ml/min PVK ja Krea 3kk välein GFR ml/min PVK ja krea 6kk välein 6kk:n välein myös jos ikä >75v ja dabigatraani käytössä tai anemia tai sairaus joka vaikuttaa maksan tai munuaisten toimintaan Jatkoseuranta 12 kk välein: PVK, Krea, ALAT Antikoagulaatio eteisvärinässä Miksi potilas käyttää verenohennuslääkettä? AIVOINFARKTIN ESTO Potilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu antikoagulaatiohoito CHA2DS2-VASc ja HAS-BLED CHA2DS2-VASc 2 pysyvä ak hoito CHA2DS2-VASc = 1 pysyvä ak hoito, jos muita riskitekijöitä (Tupakointi, mun. vjt, dyslipidemia) CHA2DS2-VASc = 0 ei pysyvää ak hoitoa Kuitenkin vähintään 4 vko ajan kardioversiosta ASA, klopidogreeli eivät yksinään riitä Käyttö yhdessä ak-hoidon kanssa kardiologin ohjeen mukaan (mitraalitekoläppä, PCI, AMI) Marevan TTR tavoite > 80% Keinoläppäpotilaat (Klexane resepti valmiiksi ongelmatilanteita varten) Edullinen hinta Pitkä kokemus lääkkeestä Vaikutus helppo kumota Jos TTR tavoite ei täyty, selvitä syy Lääkkeenotto, komplianssi Ruokavalio & alkoholi Uudet lääkkeet Marevan ollut tauolla? Muistisairaus tai muu ongelma TTR <70% tehoseuranta? SH-vastaanotolle alkuselvitystä varten / AK-ryhmä Tehoseuranta 1kk ajan Lääkärille jos tehoseurannasta ei apua, kiireetön vastaanottoaika Potilas halukas vaihtamaan NOAK:iin? Lääkäriltä ohjeet vaihtoon TTR tavoitteessa Marevan jatkuu Annostelu Forsanten kautta Oma INRmittari mahdollinen

27 SEPELVALTIMOTAUDIN, KOHONNEEN VERENPAINEEN JA TYYPIN 2 DIABETEKSEN SEURANTA HYVINKÄÄN TERVEYSKESKUKSESSA Soita ajanvaraukseen Käy sovituissa laboratoriokokeissa Tee verenpaineen 2 4 vrk:n seuranta Ota vastaanotolle mukaan Lääkelista Verenpainemittaukset Verensokerivihko, jos sellainen on Hoitajan tai lääkärin vastaanotolla Keskustelette voinnistasi Käytte läpi laboratoriotulokset ja omaseurannan Tarkistatte hoitosuunnitelman (tavoitteet, keinot, seurantaväli) Päivitätte lääkelistan ja huolehditte reseptien uusinnasta Tavoitteet saavutettu Oireet hallinnassa Verenpaine ja sokeri tavoitteessa Paino hallinnassa Lääkärikäynnit 2 vuoden välein Hoitajakäynnit tarpeesi mukaisesti Jatka säännöllistä omaseurantaa, jos huomaat muutoksia terveydentilassasi ota yhteys hoitopaikkaasi Hoidossa tehostettavaa Sinulla on oireita hoidosta huolimatta Verenpaineesi, sokerisi tai muut laboratorioarvot eivät ole tavoitteessa Painosi on nousussa Tarpeittesi ja voimavarojesi mukaan voit saada lisäneuvoja Sairaanhoitajalta tai diabeteshoitajalta Jalkaterapeutilta Fysioterapeutilta Ravitsemusterapeutilta Diabetes- ja painonhallintaryhmistä Tarvittaessa tehostetaan lääkitystä Kontakti hoitopaikkaan puhelimitse, sähköisellä asioinnilla tai käynnein yksilöllisen suunnitelman mukaan HYVINKÄÄN KAUPUNKI - TERVEYDENHUOLTO 2017

28 Tukos- ja vuotovaaran arviointi Lähde: Eteisvärinän käypä hoito-suositus

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje 13.6.2019 10:15, sh NN sairaanhoitajan vastaanotto Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma pvm läsnä olevat

Lisätiedot

HOITOPOLKU DIABETEKSEN HOITOPOLKU

HOITOPOLKU DIABETEKSEN HOITOPOLKU HOITOPOLKU DIABETEKSEN HOITOPOLKU POTILAS LÄÄKÄRI TUKITOIMET MATERIAALI HOITAJA Omahoito Verensokerin mittaaminen Hoitopolun potilasversio Ohjauskäynti IGT/IFG/tuore DM2 Seurantakäynti DM2 Seurantakäynti

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa Diabeetikon suunnitelmallinen hoito Loviisan terveyskeskuksessa Näe suuret linjat, tee pieniä muutoksia kiinalainen sananlasku Taustaa Hoitosuunnitelmien teko aloitettu v. 2004 lääkäri Raija Sihvosen toimesta

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän

Lisätiedot

Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa

Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa Johdanto Diabetes on eräs nopeimmin lisääntyvistä sairauksista Suomessa ja maailmassa Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista ja tauti vie 15 % terveydenhuollon

Lisätiedot

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka Lääkäripulassa palvelujen hallintaan Sakari Ritala ja Anu Mutka Mistä lähdettiin liikkeelle Ensimmäinen laatumittaus 2005 2006 aloitettiin hoitokäytäntöjen hiominen Tiedot vuodelta 2005 ja 2006. Standarditaso

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Diabeteksen hoidon kehittäminen Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet

Lisätiedot

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Diabeetikon hoitopolut. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Diabeetikon hoitopolut. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Diabeetikon hoitopolut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tyypin 1 diabeetikon hoitopolku Lähete jos ketoasidoosi Teho Nuortenpysäkki Ensiapu n. 1 kk kul. kotiutuksesta 1. käynti Osasto: hoidonohjaus (dh,

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon Satu Brinkmann, lääkäri Lahti 29.1.19 Sidonnaisuudet Terveyskeskuslääkäri, Heinolan kaupunki PHhyky, tehy, asiantuntijalääkäri (20%) Luentopalkkiot:

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki 19.5.2015

Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki 19.5.2015 Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki 19.5.2015 Taustaa Lahti n. 100 000 asukasta Lahden kaupunki: Pääterveysasema/ vaativa perusterveydenhoito, väestöpohja n. 10 000 sekä Itäinen lähiklinikka

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012 LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä.

Tietoa eteisvärinästä. Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio

Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito M-talon auditorio 30.11.2017 ESH:sta PTH:on, kun Astman hoitotasapaino on tyydyttävä Lääkityksestä on tehty B-lausunto Omahoito-ohjeet on annettu (nuoren)

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton. Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan

Lisätiedot

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS

VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Avosairaanhoito 5 / 2018 VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS Haluamme auttaa sinua kohonneen verenpaineesi hoidossa. Täyttämällä tämän lomakkeen valmistaudut

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

Lääkevaihtoprojekti Lahdessa

Lääkevaihtoprojekti Lahdessa Lääkevaihtoprojekti Lahdessa 1.1.14 31.10.17 Tausta Lahden Omalääkärisi-terveysasemien eteisvärinäpotilaiden hoidon arviointi tapahtui loppuvuodesta 17. Terveysasemilla hoidettuja potilaita oli yhteensä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT

TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1 Säkylän kunta 1.1.2018 Sosiaali- ja terveystoimi Työterveyshuolto Välskärinte 5 27800 Säkylä TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISMAKSU Yleismaksu/työntekijä 24 ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN

Lisätiedot

Vajaaravitsemuksen hoito

Vajaaravitsemuksen hoito Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja

Lisätiedot

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot