Tietoa eteisvärinästä.

Transkriptio

1 Tietoa eteisvärinästä 1

2 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä sydämen eteisten sähköinen toiminta on epäsäännöllistä ja niin nopeaa, ettei pumppaavaa ja eteenpäin vievää liikettä sydämen kammioihin ehdi syntyä. Eteiset kirjaimellisesti värisevät rytmisen liikkeen sijaan. Eteisvärinässä sydämen pumppausteho pienenee jopa kolmanneksella. Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää Eteisvärinässä sydämen eteisten sähköinen toiminta on epäsäännöllistä ja liian nopeaa. Eteiset "VÄRISEVÄT". Vasempaan eteiseen muodostuu herkästi VERIHYYTYMÄ epänormaalin supistumisen vuoksi. Hyytymä saattaa irrota ja LÄHTEÄ LIIKKEELLE. Hyytymät ovat hengenvaarallisia, sillä ne kulkeutuvat herkästi aivoihin. Jos verihyytymä PÄÄTYY AIVOIHIN, on seurauksena aivoverisuonitukos eli AIVOINFARKTI. 2 3

3 Aivoinfarktin syy voi piillä eteisvärinässä ETEISVÄRINÄ voi lisätä riskiä sairastua aivoinfarktiin, sillä eteisvärinän vuoksi sydämen vasempaan eteiseen muodostuu herkästi verihyytymä. Hyytymä johtuu siitä, että veren virtaus vähenee värisevässä eteisessä. Hyytymän kasvaessa osa siitä voi irrota ja lähteä liikkeelle. Liikkeelle lähtiessään hyytymät ovat hengenvaarallisia, sillä ne kulkeutuvat herkästi aivovaltimoihin. Valtimon tukkinut verihyytymä aiheuttaa aivo- infarktin, sillä aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea ja voi aiheuttaa pysyvän kuolion alueella. Eteisvärinästä johtuvat aivoinfarktit ovat muita aivoinfarkteja vaikeampia. Eteisvärinäpotilailla on 2 7-kertainen riski saada aivoinfarkti terveisiin verrattuna. Jopa 60 % aivoinfarktin saaneista vammautuu ja 20 % kuolee aivoinfarktin seurauksena. Huolehdi hyvinvoinnistasi ja ota eteisvärinäoireet puheeksi lääkärilläsi. 4 5

4 Eteisvärinän oireet ETEISVÄRINÄ saattaa aiheuttaa monia epämiellyttäviä oireita. Yleisimpiä oireita ovat muun muassa sydämentykytys, muljahtelutuntemukset ja pulssin epäsäännöllisyys. Sydämen pumppausteho vähenee eteisvärinässä noin neljänneksellä, mikä voi aiheuttaa tavallista herkempää väsymistä liikkuessa ja suorituskyvyn heikkenemistä. Epänormaalin tiheä syke huonontaa entisestään sydämen toimintaa. Lisäksi eteisvärinää sairastavat saattavat kokea huimauksen tunnetta ja ahdistavaa oloa. Selkeitä oireita ei kuitenkaan esiinny kaikilla. Monet piilevää eteisvärinää sairastavat eivät välttämättä edes tiedä asiaa, kunnes sairaus todetaan sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksessa. Erityisesti niillä, jotka eivät liiku säännöllisesti tai runsaasti, voi eteisvärinädiagnoosi tulla täytenä yllätyksenä. Aivoinfarktiriskin vuoksi kaikkien yli 60-vuotiaiden suositellaan tunnustelevan pulssiaan omatoimisesti ja säännöllisesti. Omatoiminen ja säännöllinen pulssin tunnustelu onkin siksi erittäin tärkeää. Oman pulssin tunnustelu ei ole vaikeaa, vaan hyödyllinen ja helppo tapa ylläpitää omaa terveyttä kotioloissa! 6 7

5 Terveelliset elämäntavat ja sydänystävällinen ruokavalio kannattavat myös eteisvärinän ehkäisyssä. Eteisvärinälle altistavat tekijät ETEISVÄRINÄÄ sairastaa yli suomalaista. Eteisvärinäriskiä lisää korkea ikä: peräti 70 prosenttia eteisvärinää sairastavista on yli 65-vuotiaita ja joka kymmenes sairastunut on noin 75-vuotias. Riskiä sairastua eteisvärinään lisää korkean iän lisäksi ylipaino ja diabetes. Liikakilot ovat aina terveyshaitta ja kuormittavat koko elimistöä, mutta lisäksi ylipaino altistaa rytmihäiriöihin liittyviin sairauksiin, kuten korkeaan verenpaineeseen ja diabetekseen. Jopa 80 prosenttia kaikista aivoverenkiertohäiriötapauksista voitaisiin estää kiinnittämällä huomiota etukäteen riskitekijöihin ja niiden hoitoon. Ikäänsä ja sukupuoleensa ei kukaan voi vaikuttaa, mutta esimerkiksi oikea ruokavalio, alkoholinkäytön ja tupakoinnin vähentäminen, riittävä liikunta, painonpudotus sekä verenpaineen alentaminen auttavat ehkäisemään aivoverenkiertohäiriöitä. Eteisvärinäriski vähenee elintavoilla Normaalit hyvän elämän säännöt ja kohtuullisuus pätevät myös eteisvärinän ehkäisyssä. Lisäksi sydänystävällisen ravitsemuksen periaatteet ovat eteisvärinäpotilaalle hyvä ohjenuora. 8 9

6 Miten eteisvärinää hoidetaan ETEISVÄRINÄ todetaan lääkärin tekemän haastattelun ja tutkimuksen perusteella. Lisäksi otetaan sydänkäyrä eli EKG. Myös laboratoriokokeet ovat mahdollisia. Eteisvärinässä on kaksi hoitolinjaa: Rytminhallinta eli rytmi käännetään normaaliksi, jolloin sen oireetkin loppuvat, tai sitten Sykkeenhallinta eli pulssi säädetään sellaiseksi, että eteisvärinän kanssa voi vaivatta elää. Useimmissa tapauksissa tarvitaan antikoagulaatioeli verenohennushoito, jotta aivoinfarkti saataisiin ehkäistyä. Oireisiin vaikuttavat hoidot Rytmin kääntäminen: Jos eteisvärinä on tuore tai se aiheuttaa paljon oireita, pyritään rytminsiirtoon. Sydämen rytmi palautetaan tällöin normaaliksi rytmihäiriölääkkeillä tai sähköisesti. Rytminsiirron jälkeen voi joutua käyttämään rytmihäiriölääkitystä pysyvästi. Jos riskipisteiden mukaan potilas on korkean riskin potilas, pitää potilaan jatkaa verenohennushoitoa, vaikka rytmi kääntyykin. Lääkkeellinen rytminsiirto: Potilas saa rytmihäiriölääkettä, joka joidenkin tuntien kuluessa normalisoi rytmin. Rytmihäiriölääkettä tai -lääkkeitä jatketaan yleensä pysyvästi. Sähköinen rytminsiirto: Sähköisessä rytminsiirrossa potilaalle tehdään rytminsiirto lyhyellä sähköimpulssilla. Potilas on tällöin kevyesti rauhoitettu/nukutettu. Sähköisen rytminsiirron jälkeen potilas saa yleensä rytmihäiriölääkityksen. Sydämen ablaatiohoito: Jos rytminsiirto ei onnistu tai oireet ovat tavanomaista haitallisempia, voidaan tehdä katetriablaatio. Ablaatiossa erikoislääkäri sulkee sydämeen ohjattavan katetrin avulla sydämen eteisen ylivilkkaita sähköisiä johtoratoja. Tavoitteena on, että sydämen sähköinen aktiivisuus pysyisi järjestyneenä. Pulssin tasaaminen: Usein eteisvärinää ei pyritä kääntämään rytminsiirrolla, etenkään jos se on vähäoireinen tai kestänyt kauan. Tällöin pidetään huolta siitä, että sydämen syke on sopivalla tasolla eli ei lyö liian tiheään tai harvaan. Kummassakin tapauksessa sydämen teho kärsii. Tässäkin tapauksessa arvioidaan aivoverenkierron häiriön riski riskipisteillä, ja useimmiten päädytään pysyvään verenohennushoitoon. HYVÄ MUISTAA: Ennen ja jälkeen rytminsiirron on oltava verenohennushoidossa vähintään neljä viikkoa. Jos potilaalla on jo käytössä jokin verenohennuslääke, sitä voi todennäköisesti jatkaa. Varfariinin kohdalla on erityisen tärkeää, että arvot pysyvät hoitoalueella (INR 2-3). Jos potilaalla ei ole ole vielä käytössä verenohennushoitoa eli antikoagulanttia, ovat suorat antikoagulantit rivaroksabaani (Xarelto ), dabigatraani (Pradaxa ), edoksabaani (Lixiana ) tai apiksabaani (Eliquis ) todennäköinen valinta, koska niiden avulla rytminsiirto voidaan useimmiten tehdä suunnitellussa aikataulussa. Lääkkeettömät hoidot: Kun eteisvärinän on saanut, ei sen estämiseksi ole enää mitään tehtävissä. Silti samat asiat, jotka ovat tärkeitä eteisvärinän eston kannalta, ovat potilaan voinnin kannalta olennaisia: terveellinen ruokavalio (ei kovia rasvoja), painonhallinta, liikunta, tupakoinnin välttäminen ja alkoholin vähäinen käyttö

7 Aivoinfarktiriski vähenee verenohennuslääkityksellä KUN eteisvärinä on todettu, on veren hyytymistä estävä lääkitys pysyvä, vaikka rytmihäiriötä ei jatkuvasti esiintyisikään. Verenohennuslääke estää aivoinfarktin ja muiden valtimotukosten syntymistä. Lääkkeen säännöllinen käyttö on erittäin tärkeää, sillä verenohennuslääke estää aivoinfarktia vain silloin, kun lääke otetaan. Verenohennuslääkkeen valinnassa huomioidaan aina lääkkeiden edut ja haitat sekä potilaan toiveet. Varfariinihoidoilla vähennetään veren hyytymistekijöitä, kun taas uudemmilla, niin sanotuilla suorilla verenohennuslääkkeillä estetään niiden toimintaa. Jotta verenohennuslääkehoidon hoitotulos olisi paras mahdollinen, lääkevalmisteiden eroihin ja annosteluun tulee kiinnittää huomiota, erityisesti aloittaessa tai vaihdettaessa lääkehoitoa. Lääkäri on Sinun terveytesi portinvartija ja parhaat hoitotulokset syntyvät aina yhteistyössä. POHDITTAVAKSI LÄÄKÄRILLÄ Varfariini ainoana verenohennuslääkkeenä vaatii jatkuvaa veriarvojen seurantaa ja annos määräytyy INR-arvojen (laboratoriokokeiden) perusteella. Annosväli eroaa lääkkeiden välillä ja osa lääkkeistä annostellaan kerran päivässä (varfariini/mare- VAN ), rivaroksabaani/xarel- TO, edoksabaani/lixiana ) ja osa kaksi kertaa päivässä (dabigatraani/pradaxa, apiksabaani/ ELIQUIS ). Oikean lääkeannoksen ottaminen päivittäin ja hoito-ohjeiden noudattaminen ovat aivoinfarktin eston kannalta olennaisin asia, josta potilaan tulee huolehtia. Uudet verenohennuslääkkeet ovat vakioannoksia eli joka päivä otetaan sama annos. Monelle tärkeä käytännön seikka on lääkeannostelijan eli dosetin käyttäminen, sillä osa lääkkeistä ei sovellu dosetissa käytettäväksi. Joillakin lääkkeillä esiintyy enemmän ylävatsavaivoja kuten närästystä. Lisätietoja annostelusta ja lääkevaihtoehtojen sopivuudesta itsellesi saat lääkäriltäsi ja hoitajalta

8 Varfariini sitouttaa lääkehoitojaksoihin Varfariinia on käytetty pitkään ja se on hyvin tunnettu ja tutkittu lääke. Varvariinihoito vaatii tavallista tarkemman seurannan. Varfariinia käytettäessä potilaan pitää käydä säännöllisesti laboratoriokokeissa, sillä hyvää hoitotasoa seurataan veren hyytymistaipumuksen mittauksilla, eli INR-arvolla. Varfariinihoito on tehokas ja turvallinen vain jos INR-arvo on vähintään 70 prosenttia hoitoajasta hoitoalueella. Kun varfariinihoito on tavoitellun hoitoalueen ulkopuolella, kasvaa riski aivoinfarktille tai kallonsisäisille verenvuodoille. Huonossa hoitotasapainossa olevan varfariinipotilaan hoitoon tulee puuttua. Varfariinilla on useita lääke- ja ruoka-aineyhteisvaikutuksia. Keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa miten yhteisvaikutukset voivat vaikuttaa hoidon tehoon ja turvallisuuteen. ONKO VARFARIINIHOITOSI HOITOALUEELLA (INR 2 3)? Taulukko mukailtu artikkelista: Fuster V et al. Eur Heart J 2006;27: Kerroinsuhde TAVOITELTU HOITOALUE Aivoinfarktit Kallonsisäiset vuodot INR-arvo Suorat verenohennuslääkkeet Suorat verenohennuslääkkeet ovat tehokas ja hyvin siedetty hoito eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin estoon, eivätkä ne vaadi jatkuvaa hoitotason seurantaa. Osa suorista verenohennuslääkkeistä on ollut käytössä vuodesta 2008 ja käyttökokemuksia on jo kymmeniltä miljoonilta potilailta. Suorien verenohennuslääkkeiden annos on joka päivä sama. Koska lääkehoitoa ei seurata kuukausittain INRarvojen avulla, on tärkeää, että lääke otetaan annosteluohjeen mukaan joko kerran tai kaksi kertaa päivässä. Annosteluohjeen noudattaminen on erityisen tärkeää jos lääkehoitosi vaihtuu esimerkiksi toimenpiteen takia. Suorien verenohennuslääkkeiden kanssa voit syödä monipuolisesti, sillä ruokavaliorajoituksia ei ole. Verenohennushoito eteisvärinäpotilaalla jatkuu yleensä läpi elämän, joten keskustele lääkärisi kanssa mikä vaihtoehto sopii sinulle. Verenohennuslääke tulee hoitosuositusten mukaan valita yhteistyössä potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä potilaan mielipide huomioiden. Lisätietoa eteisvärinästä:

9 Bayer Oy PL Espoo p Lue lisää eteisvärinästä sivulta 16 L.FI.COM