Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi, puh

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa eläinsuojan muutokselle, Huttunen Kaisa, Kiuruvesi 381/ /2013 Ymplk 124 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu van muutoksesta. Hakemus koskee eläinsuojaa Kiuruveden kaupungin Kalliokylässä tilal la Aittomäki RN:o 12: LUVAN HAKIJA Kaisa Huttunen Aittolammentie AITTOJÄRVI Tilatunnus: Liike- ja yhteisötunnus: Luvanhakijan yhteyshenkilö: Kaisa Huttunen, puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Nykyisessä eläinsuojassa on paikat 20 lehmälle, 5 hieholle ja 8 va sikal le (<6kk). Kaisa Huttusen eläinsuojan laajennukselle on myön netty ympäristölupa (eläinmäärä 49 lehmää, 39 hie hoa ja 32 vasikkaa). Uuden eläinsuojan tuli sijoittua Korpijoentien varteen (Korpijoentie 114, Aittojärvi), noin 1 kilometrin etäi syydel le nykyisestä tilakeskuksesta. Laajennus ei ole toteutunut. Nyt lupaa haetaan eläinsuojan ympäristöluvan muutokselle. Uuden suun ni tel man mukaan eläinsuoja tulee sijoittumaan tilakeskuksen yh tey teen Aittolammentielle (Aittolammentie 24, Aittojärvi) Kor pi joen tien sijaan. Laajentamisen jälkeen eläinsuojassa on paikat 46 lehmälle ja 15 vasikalle (<6kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden Kalliokylässä tilalla Aittomäki RN:o 12:77 ( ), osoitteessa Aittolammentie 24, AIT- TO JÄR VI. Kiinteistön omistaa Sanna Kaisa Tellervo Huttunen.

2 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennai seen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen uuden rakennettavan eläinsuojan sijoituspaikan vaihtuminen takaisin tila kes kuk sen yhteyteen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ym pä ris tö lu pa vel vol li nen. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym pä ris tö lu van, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lyp sy lehmäl le. Kiuruveden kaupungissa kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omaise na toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta on myöntänyt toi min nal le ympäristöluvan Laakasiilon/latokuivurin muuttamiselle ja laajentamiselle pi hattonave tak si on myönnetty rakennuslupa ( ). Vanhan navetan muutokselle ja rakennuksen päätyyn ra ken net ta valle lehmien kokoomakatokselle on myönnetty rakennuslupa ( ). Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä n. 62 ha, jois ta on omia 38,7 ha ja 23,4 ha vuokrattua. Vuokrapeltojen so pimuk set ovat hakemuksen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle , jatkokausi on haettu keväällä Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta peltoviljelystä, jolle on haettu jat ko kaut ta keväällä Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava 2030, jossa eläinsuojan sijaintipaikalla ei

3 ole kaavamerkintöjä. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Tilalla on harjoitettu maa ta lout ta 1950-luvulta lähtien. Uuden pihattonavetan koordinaatit P: ja I: Uusi pihattonavetta tulee sijaitsemaan Aittolammentiellä, ti la kes kuksen yhteydessä, vanhojen laakasiilojen ja latokuivurin paikalla. Vanha eläinsuoja sijaitsee noin 25 metrin etäisyydellä maatilan asuin raken nuk ses ta ja uusi pihattonavetta noin 55 metrin etäisyydellä asuin ra ken nuk ses ta. Lähin asuinrakennus (maatila) sijaitsee tilakeskuksen eläinsuojista noin 120 metriä luoteeseen. Lähin vapaa-ajanasunto sijaitsee n. 400 met rin etäisyydellä tilakeskuksen eläinsuojista länteen. Uusi ja vanha eläinsuoja eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lä hin vesistö (Aittojärvi) sijaitsee n. 160 metrin etäisyydellä nykyistä eläin suo jas ta länteen. Tilakeskus sijaitsee valuma-alueella (Vaaks jo en valuma-alue). Lannan levityspellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Osa lan nan levityspelloista rajoittuu Aittojärveen ja Ylännepuroon. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Lypsykarjatilalla tuotetaan pääasiassa maitoa ( litraa/vuosi). Li haa tuotetaan vain poistettavina eläiminä. Tilalla on nyt n. 568 m2:n suuruinen lypsykarjanavetta. Navetta on alun perin rakennettu vuon na 1952 ja sitä on peruskorjattu 1981 (muutos lie te lan ta jär jestel mäl le, 300 m 3 lietesäiliö) sekä pienimuotoisesti laajennettu 1993 ja Uudempi lietesäiliö (500 m 3 ) on rakennettu Katetut re hu sii lot (394 m 2 ) on rakennettu Uudessa tilanteessa vanha eläinsuoja jää edelleen käyttöön ja eläinsuo jaa muutetaan siten, että sinne tulee paikat 12 vasikalle, 3 ter nille sekä sairas- ja hoitokarsinat 4 kpl. Lisäksi vanhaan na vet taan tulee 8 lypsypaikkaa. Vanhan eläinsuojan päätyyn rakennetaan katet tu kokoomakatos. Tilakeskuksen vanhat lietesäiliöt sekä re hu sii lot jäävät edelleen myös käyttöön. Uuden pihaton (n. 534 m 2 ) rakennustyöt aloitetaan vuoden 2013 syk syl lä ja eläinsuoja otetaan käyttöön keväällä Uusi pihatto

4 ra ken ne taan vanhojen laakasiilojen ja latokuivurin tilalle. Pihattoon tu lee paikat 46 lypsylehmälle. Lisäksi rakennetaan laajennusosa, johon tulee ruokintapöytä ja lantakäytävä. Siirtyminen uudesta pi hatos ta lypsylle vanhaan navettaan tapahtuu aamulla ja illalla tii vis tetyn, salaojitetun sorapohjaisen kulkuväylän kautta. Vanhan navetan pää tyyn rakennettavassa katetussa kokoomatilassa lehmät odot tavat lypsyvuoroaan. Kokoomatila on katettu ja siinä on betonilattia, jos ta vedet johdetaan entiseen puristenestekaivoon. Vanhaan navettaan eikä uuteen rakennettavaan pihattoon tule lainkaan kasvavia (6-12 kk) eikä hiehoja (12-24 kk). Vasikat kasvavat eläin suo jas sa 6 kk ikään, minkä jälkeen vasikat siirtyvät kas va tukseen muualle. Hakemuksen mukainen uusi eläinmäärä tilalla tulee olemaan noin 322 eläinyksikköä. Tilan eläinmäärä nykyään ja laajennuksen jälkeen on esitetty tau lukos sa 1. Taulukko 1. Aittomäki tilan eläinmäärä nykyään ja laajennuksen jäl keen Eläimet Nykytilanne (kpl) Tuleva tilanne (kpl) Lypsylehmä Hieho 5 - vasikka (<6kk) 8 15 Uuden sekä vanhan eläinsuojan lypsylehmien ja vasikoiden lanta kä si tel lään lietelantana. Uuden eläinsuojan ilmanvaihto toimii neljän painovoimaisen il manvaih to hor min kautta. Lietteet johdetaan lietekuilujen kautta ko koo makui luun, jonka päähän tulee pumppukaivo, josta liete pumpataan 500 m 3 lietesäiliöön. Nykyisen vanhan navetan ja tulevan uuden pihaton, lietesäiliöiden ja katettujen rehusiilojen lisäksi tilakeskuksessa on hakijan asuin ra kennus, kalustovaja ja rantasauna. Tilakeskuksessa sijaitsevan asuinrakennuksen jätevedet johdetaan ny ky ään 1970-luvulla rakennettujen saostuskaivojen kautta imey tykseen. Asuinrakennuksen jätevesijärjestelmä vaatii kunnostamista täyt tääk seen ns. hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Jä te ve si jär jestel män uusiminen on tarkoituksena aloittaa eläinsuojan muu tos töiden valmistuttua. Jätevesijärjestelmän saostuskaivot tyhjennetään vuo sit tain ulkopuolisen urakoitsijan toimesta jä te ve den puh dis ta mol-

5 le. Tilan omille pelloille lietteitä ei ole suunnitelmissa levittää. Tilan eläimiä tullaan pitämään laitumella siten, että lehmät lai dun tavat osittain ja ummessa olevat kokoaikaisesti. Eläimet laiduntavat n. 5-6 kk vuodessa ja lehmät ovat öisin sisällä. Laidunala on noin 10,44 ha. Eläimet juovat laitumelle sijoitetuista juoma-altaista ja vaunuis ta. Laitumet rajoittuvat vesistöön, mutta eläinten pääsy veteen on estetty aitauksin. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. 8.2 Käytettävät raaka-aineet Tilalla käytetään eläinten rehuna esikuivattua säilörehua noin 900 ton nia/vuo si ja viljaa vaihtelevasti noin tonnia vuodessa. Juoma ve si tulee kaupungin vesijohtoverkostosta. Työkoneiden polt to ainee na käytetään moottoripolttoöljyä, jota kuluu vuodessa noin 3-4 m3. Säilöntäaineena on käytetty kelien salliessa biologista säi lön täai net ta. Muulloin käytetään AIV 2+ happoa. Lisäksi käytetään pieniä mää riä voiteluaineita ja muita kemikaaleja (mm. pesuaineet). Esikuivattu säilörehu varastoidaan katetuissa laakasiilossa, vuo sittain tehdään myös pyöröpaaleja noin 100 paalia vuodessa. Polttoaine varastoidaan tällä hetkellä yhdessä kaksivaippaisessa säi liös sä (2,5 m 3 ). Kaksivaippainen säiliö on valmistettu vuonna 2009 ja siinä on sähköpumppu, pistooli, lukitus ja ylitäytönesto. Lisäksi tilauksessa on toinen 2,0 m 3 kaksoisvaippasäiliö, jonka pi täisi tulla käyttöön talveksi Säiliön varustuksena tulee ole maan sähköpumppu, automaattipistooli, lukitus ja ylitäytönesto. Säiliöiden sijoituspaikka on toistaiseksi tilakeskuksessa maa poh jal la. Polttoainesäiliöille tehdään uusi tiivispohjainen sijoitus- ja tank kauspaik ka viimeistään 2014 vuoden loppuun mennessä. Voiteluaineet varastoidaan omissa myyntipakkauksissaan ka lus to vajas sa, jonka pohja on tehty betonista ja lattiassa ei ole vie mä röin tiä. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta Uuden eläinsuojan yhteyteen ei rakenneta uutta lietteen va ras toin titi la vuut ta. Tilakeskuksessa olevat nykyiset lietesäiliöt jäävät edelleen käyt töön: m 3 betonipohjainen sekä betoniharkkoinen ja kattamaton lie te-

6 säi liö. Säiliö täyttyy vanhasta eläinsuojasta lietekuilujen kautta m 3 betonipohjainen sekä betonielementtinen ja kattamaton liete säi liö. Tämä täytetään päältä ja se on pääasiassa käytössä uuden pi hat tonave tan lietelannalle. Lisäksi Kaisa Huttunen on tehnyt kirjallisen vuokrasopimuksen Mika Strön ber gin lietesäiliöstä, joiden tilavuudet ovat 500 m 3 ja 600 m 3. Mo lem mat lietesäiliöt ovat elementtirakenteisia ja uudempi lie te säiliöis tä (600 m 3 ) on rakennettu vuonna 2004 ja vanhempi lietesäiliö on rakennettu noin luvun vaihteessa. Lietesäiliöt si jaitse vat Kiuruvedellä Niemisjärven kylässä tilalla Matinmäki RN:o 26:97, osoitteessa Pyhäsalmentie 1276, Kiuruvesi. Vuok ra sopi mus on voimassa 10 vuotta saakka. Vuokrasopimus on kirjattu Pohjois-Savon maanmittaustoimistoon. Yhteensä lietteen varastointitilavuutta on omat ja vuokrasäiliöt huomioi den 1900 m 3. Uuden eläinsuojan maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet (n. 50 m 3 /a) johdetaan lietesäiliöön. Uuteen eläinsuojaan ei tule WC:tä. Van has sa eläinsuojassa on WC, jonka jätevedet johdetaan lie te säi liöön. WC:tä käytetään tarvittaessa ja sairaana sitä ei käytetä. WC-tilo ja ei ole tarkoituksena korjata remontin yhteydessä. Säilörehut pyritään tekemään esikuivattuna, jolloin puristenestettä tu lee vähän. Puristenestekaivo tyhjennetään lietekärryyn, josta puris te nes te levitetään pellolle tai käytetään kuilujen huuhtomiseen nave tas sa. Seuraavassa taulukossa on esitetty laajennuksen jälkeen lie te säi liöihin johdettavien lietelannan, pesuvesien, sadevesien (tilan omiin liete säi liöi hin sekä vuokrasäiliöihin kertyvät sadevedet) sekä pu ris tenes teen määrät 12 kk, 10 kk ja 8 kk aikana. Taulukko 2. Aittomäki tilan lietelannan määrä laajennuksen jälkeen Muodostuva Muodostuva Muodostuva määrä määrä määrä m 3 /vuosi m 3 /10 kk m 3 /8kk Lietelanta Pesuvedet Sadevedet Puristeneste

7 yhteensä Hakijan käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuus on riittävä lannan, pe su ve sien, sadevesien ja puristenesteen 12 kuukauden va ras tointiin. Hakijalla on käytettävissä riittävästi lietesäiliötilavuutta myös ny kyi ses sä tilanteessa. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la ja vuokrapelloilla. Peltopinta-alaa on yhteensä tällä hetkellä n. 62 ha, josta omaa on 38,7 ha ja vuokrattua on 23,4 ha. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan le vi tystä varten tarvitaan noin 36,75 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ra vin ne pi toi suuk siin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Ko ti eläinta lou den ympäristönsuojeluohjeessa Lanta levitetään pääosin pintalevityksellä keväällä juuri ennen pel lon muokkausta sekä rehunteon jälkeen kesällä. Lantaa voidaan le vit tää tarvittaessa myös syksyllä. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa, eläinsuojissa sekä koneiden ja laitteiden huollos sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty seuraavassa tau lu kossa: Taulukko 3. Aittomäki tilan jätteet Jäte Muodostuva määrä vuodessa Lietelanta m 3 (sis. eläinsuojan pesuvedet) Yhdyskuntajäte 4,2 m 3 Muovit 0,5 t Paperi ja pahvi vaihtelevasti Kuolleet eläimet 1-3 kpl Metallijäte vaihtelevasti Pilaantuneet rehut vaihtelevasti Jäteöljyt 150 l Akut 1-2 kpl Loisteputket n. 10 kpl Jätteiden käsittelytapa ja toimituspaikka:

8 Lietelanta käytetään peltolannoitteena. Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja toimitetaan kunnalliseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 2 kk:n välein). Muovit jätekeräykseen tai hyötykäyttöön. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla ei haudata eläimiä. Pilaantuneet rehut käytetään peltolannoitteena. Akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet (mm. jäteöljyt) kerätään varastotiloihin ja toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Lääkejätteet toimitetaan apteekkiin. 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Eläinsuojasta tai lannanvarastointitiloista ei johdeta jätevesiä maape rään tai pinta- ja pohjavesiin. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lie te säi li öön. Asuinrakennuksen jätevedet tullaan käsittelemään nyky vaa ti mus ten mukaisesti, kun uusi jätevesienkäsittelyjärjestelmä ote taan käyttöön. Eläinsuojan pohja on tehty tiiviistä betonista, eikä lattialle valuva lanta ja muut nesteet voi aiheuttaa valumia maaperään tai muualle ympä ris töön. Myös lietesäiliöt ovat niin tiiviit, ettei sieltä pääse va lu mia ympäristöön. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyt tää viljelysuunnitelman mukaisesti lannoitteena. Ranta-alueilla ja ojien varsilla on asianmukaiset suojakaistat ja pientareet. Vähäistä hajupäästöä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hajupäästön on arvioitu olevan paikallinen ja siitä ei arvion mukaan aiheudu haittaa ympärillä asuville. Traktoriliikenne on vilkasta lannanajon ja rehunteon aikaan. Mai toau to käy tilalla kahden päivän välein. Jätteiden kuljetusta tehdään kuor ma-au toil la noin 6 kertaa vuodessa. Sonnivasikoita haetaan noin 3-4 viikon välein, hiehoja siirretään tarvittaessa kasvatukseen ja tuodaan sieltä takaisin. Väkirehua ostetaan vuodessa noin ton nia. Hakija arvioi, että tilalla muodostuvasta melusta ei aiheudu hait taa ympäristölle. Tulevaisuudessa on suunnitteilla yksityistien raken ta mi nen, jolloin esimerkiksi lannanajo helpottuisi ja mahdolliset

9 me lu hai tat lähialueella vähenisivät. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannanvarastointitiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tiivii tä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat niin vä häisiä, että niistä ei aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Luomutuotannossa ravinteet pyritään kierrättämään mahdollisimman hy vin eikä kasvinsuojeluaineita ja keinolannoitteita käytetä. Huolehtimalla polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisesta säi ly tykses tä ja keräykseen toimituksesta ehkäistään haitallisia ym pä ris tövai ku tuk sia. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Parhaan käyttökelpoisen tekniikan seikat otetaan huomioon, niin lan nan levityksessä, peltoviljelyssä kuin torjunta-aineiden käytössä. Lanta levitetään pintalevityksenä ja se mullataan heti kun se on tekni ses ti mahdollisesta. Säilörehunurmille liete levitetään myös pintaan, mutta harkinnassa on sijoituslevitys. Tilalla on mahdollisuus siir tyä tulevaisuudessa eläinten osalta luomuun. Navetan käyttövesi lämmitetään hakkeella/puupelletillä. Molemmat polttoainesäiliöt tulevat olemaan kaksoisvaippasäiliöitä. Li säk si niille rakennetaan tiivispohjainen alusta ja tankkauspaikka vuo den 2014 loppuun mennessä. 11. TARKKAILU Eläinsuojien, varastojen ja lietesäiliöiden rakenteita tarkkaillaan sään nöl li ses ti. Lietesäiliöt tarkastetaan tyhjennyksen yhteydessä ker ran vuodessa. Havaitut huoltotarpeet toteutetaan viipymättä. Toiminnan vaikutusten tarkkailua hoidetaan samalla kuin tehdään käyt tö tark kai lua. Tuotantotiloja tarkkaillaan päivittäin kar jan tark kailun yhteydessä. Polttoainesäiliötä käytetään usein, joten se tarkastetaan käytön yhtey des sä ja ryhdytään tarvittaessa heti huoltotoimenpiteisiin. Käyttötarkkailun raportointi tehdään ym pä ris tön suo je lu vi ran omai selle pyydettäessä. Ympäristöviranomaisille raportoidaan merkittävistä

10 muu tok sis ta (esim. peltolohkojen muuttuminen ja ilmoitettujen toimen pi tei den valmistuminen). 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Riskejä aiheutuu tulipalosta, tuotantotilojen ja varastojen vuodoista se kä eläintaudin leviämisestä tilan karjaan. Navetassa ja kalustovajassa on riittävät alkusammutuskalustot ja palo va roit ti met. Pelastussuunnitelma päivitetään vastaamaan uutta tilan net ta. Mikäli polttoainesäiliön vuoto havaitaan, siitä ilmoitetaan välittömästi pa lo lai tok sel le ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Vuotanut polt to aine imeytetään turpeeseen. Polttoainesäiliöt ovat kak sois vaip pa säiliöi tä. Lietesäiliöiden vuotoihin tai rikkoihin varaudutaan siirtämällä lietettä tar vit taes sa muihin säiliöihin korjaustöiden ajaksi. Eläinten massakuolemassa ja tulipalossa palaneiden ruhojen kä sitte le mi ses sä noudatetaan ympäristöviranomaisten ohjeita. Tarttuvien tautien varalle on varauduttu seuraavasti: eläintauteja ehkäis tään hyvällä hygienialla ja ostettavien eläinten tautitestauksella Tilalla on käytettävissä varavoima-aggregaatti. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET Yleiskartta Luettelo naapureista Asemapiirros 1:500 Pääpiirustukset eläinsuojista 1:100 Lietesäiliöiden vuokrasopimus ja piirustukset Peltovuokrasopimukset Peltokartat 1: LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoi tus tau lul la sekä erityistiedoksiantona asianosai sil le. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kiuruvesi -leh dessä Tarkastus

11 Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt hakemuksen johdosta tar kastuk sel la Tarkastukseen osallistuivat Kaisa Huttunen ja ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä Vastine Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Kaisa Hut tu sel le ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiuruveden Kalliokylässä tilalla Aittomäki RN:o 12:77. Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lu pa ha kemuk ses sa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä an net tuja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 46 ja vasikat (<6kk) 15 (noin 322 eläin yk sikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mai nit tujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläin määräl le. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät voivat vaihdella muun muas sa tuotantotilanteen mukaan. Toimintaa tulee kuitenkin har joittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten eläinyksikkömäärän pe rus teel la siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset ei vät ylitä luvan mukaisen eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa tai lu van mukaisesta eläinmäärästä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. (YSL 43 )

12 Lannan varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen tulee olla riittävän tilavia 12 kuu kauden varastointiin sekä nykyisessä että tulevassa tilanteessa. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata las ken nallis ta 12 kuukauden varastointitilavuutta. Hakijalla on käytössä riit täväs ti lietelannan varastointitilavuutta, kun vuokrasäiliöt otetaan käyttöön. Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levi tys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kan nal ta parhaaseen aikaan. (YSL 43, VNA 931/ ) Lannan varastointitilojen ja eläinsuojan rakenteet tulee pitää ve si tii vii nä siten, etteivät lanta ja muodostuvat nesteet pääse va lumaan ympäristöön. Lietesäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkas tet ta va vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ett ei säiliöiden tyhjennyksen sekä lannan siirtojen ja kuljetuksen aika na pääse tapahtumaan vuotoja. Rakennettavan kokoomatilan tulee olla tiivispohjainen (esimerkiksi maa be to ni tai asfaltti) ja muotoiltu niin, että vedet voidaan johtaa keräi ly kai voon. Pihatosta kokoomatilaan johtavan kulkuväylän tulee olla ko va poh jainen, siten että kulkutien pinta kestää kulkemisen ja on puh dis tet tavis sa. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asianmukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Lannan varastoinnista ja käsittelystä ei saa myöskään aiheutua naa pureil le kohtuutonta rasitusta. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmis te taan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukai se na. Vuosittaisilla tarkastuksilla varmistetaan säännöllisesti raken tei den kunto, jolloin mahdolliset vauriot havaitaan ja voidaan korja ta mahdollisimman nopeasti. Rakenteiden nopealla kor jaa mi sel la minimoidaan rakenteiden vaurioista aiheutuvat päästöt ym pä ris töön. Lantavarastojen rakentamisteknisiä ohjeita on esitetty maa- ja metsä ta lous mi nis te riön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: Ko ti eläin raken nus ten ympäristönhuolto MMM-RMO-C4, (YSL 7, 8, 43, 46, NaapL 17, JäteL 13, VNA 931/ )

13 15.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi peltoa tai lannan hyö dyn tä mi seen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Pel topin ta-alan on oltava luvan mukaiselle eläinmäärälle vähintään 36,75 ha. Peltopinta-alavaatimuksen täyttymisessä otetaan huo mi oon myös lannan luovutussopimukset. Lannan levitysajankohtaa va littaes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naa pu rustol le aiheutuva hajuhaitta. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään 1 peltohehtaari 1,3 lypsylehmää; 3,5 hiehoa; 4,5 kasvavaa ja 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko tieläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje Ha ki jal la on käytettävästi riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mah dol li ses ti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. (YSL 43 ja 45, JäteL 13, NaapL 17 ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava tiivis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä tal teen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Pilaantuneet rehut on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että va rastoin nis ta ei aiheudu ympäristöhaittaa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja poh ja vesien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varas toin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tö tur val li suus oh jeis sa annetut määräykset.

14 Valtioneuvoston nitraattiasetus edellyttää puristenesteiden tal teen ottoa ja varastointia tiiviissä säiliössä. Esikuivatuksesta huolimatta tuo re re hus sa voi olla puristenestettä. Pilaantuneen rehun pu ris tenes te on yhtä ravinnepitoista kuin tuoreen säilörehun puristeneste. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jättei den varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaan tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12, 13, NaapL 17, VNA 931/ ) Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliöi den vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdol lis ta kerätä talteen. Polttoainesäiliöiden suojaukset on tehtävä viimeis tään mennessä. Öljysäiliöt tulee olla varustettuna la pon es tol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden kun toa tulee tarkkailla riittävän usein. Säiliöiden läheisyydessä tulee ol la riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mah dol li sessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä vä lit tö mäs ti talteen. Perustelut: Polttoainesäiliöiden ja -varastojen tulee soveltua käyt tötar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttoainesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8, 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimi tet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaa ma ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jät teen kä sit te lyyn. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa ongel ma jät teen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Kiuru ve den kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, vesien mik ro bio lo gis ta turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla siten, että sai raa na karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos riittävää omavalvontaa ei voi da noudattaa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on joh-

15 det ta va omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai um pi kaivoon. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asianmu kai seen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olovelvollisuudet sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot ta va, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asian mu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tuvat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jäte) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tetta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskas me tal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä sitel lys sä puussa. Hakija esittää, että vanhan navetan wc-vedet johdetaan edelleen liete säi li öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lie te säi liöön. Koska wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin sta biloi da, tulee omavalvonnalla tai muuten tulee varmistua siitä, ettei pel lol le kulkeudu wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Ha ja-asu tusalu een jätevesien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jätevesien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remon toi daan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä koh tuul lis ta vaatia wc-vesille oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tautiriskiä. Saostus- ja umpikaivolietteet voivat sisältää taudinaiheuttajia, joten lie te on stabiloitava ennen pellolle levittämistä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, VNa 209/2011, Kiuruveden kau pungin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa par haan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heut-

16 ta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan ke hit ty mis tä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat sekä tehdyt havainnot ja huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä. Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat. Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat. Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovan viranomaisen saa ta villa. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tön suo je lu viran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Jos tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole enää si toutu nut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattava aiheuttaa merkittävää ym pä ris tö haittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra kentei den tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 4, 5, 43, 46, 81, 90, YSA 30, JäteL 12, ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun hakemukseen sisältyy toiminnan sijoituspaikan muuttuminen, ha ke mus käsitellään ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin no jalla toiminnan olennaisena muutoksena. Lupaharkinta tehdään koko toi min nal le. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja

17 nou da te taan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ris tönsuo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa timuk set Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin talou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaa voi tus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tär keäl le pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asu tuk seen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei ha kemuk sen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaan tu mis ta tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Luvan saajalla on riittävästi lannan levitykseen käytettävissä olevaa pel to alaa. Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu mer kit tä väs ti ravinteita vesistöön, kun levityksessä noudatetaan nitraat ti ase tuk sen määräyksiä. Luvan saajan käytössä olevien lie te säiliöi den tilavuus on riittävä 12 kuukauden aikana syntyvän lannan varas toin tiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heutta ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toi mit taessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toi min nan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mu kais ta toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat täyttyneet. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty eikä lausuntoja pyydetty. 18. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI- NEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 )

18 Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lantavarastojen tilavuuksista, käytössä olevasta lan nan levi tys alas ta, toiminnan ympäristövaikutuksista sekä selvitys par haan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mahdollisuuksista vä hentää toiminnasta aiheutuvia ympäristö haittoja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ym pä ris tö lau ta kunnan ( 110) antaman ympäristölupapäätöksen. 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 56 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen ( ). Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tulemista. 21. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4-5, 7-8, 28, 41-43, 45-46, 52, 54-56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve siin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vie mä ri verkos-to jen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

19 Hakemus on tullut vireille Luvan saajalta peritään tämän ympäristöluvan muutoshakemuksen käsittelystä 500 euroa Ylä-Savon SO TE kuntayhtymän yhtymähallituksen hyväk symän taksan 5.2 :n mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todel lis ten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä valvon ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Pää tös toimitetaan seuraaville: Kaisa Huttunen Pohjois-Savon ELY-keskus / Ympäristövastuuyksikkö Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue, Leena Hiltunen (sähköposti) Kiuruveden kaupunginhallitus Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaviranomainen Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste 23.2 Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet asiassa muistu tuk sen tai jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille, joil le on 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 23.3 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksen antamisesta kuulutetaan Kiuruveden kaupungin il moi tustau lul la. Kuulutus julkaistaan Kiuruvesi -lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU

20 Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal linto-oi keu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tustau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( mennes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va litus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kun ta yh ty män ym pä ris tö lau ta kun nal le osoitteeseen PL 4, Iisalmi, ym pä ris töja ter veys val von ta pal ve lut. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta myöntää Kaisa Hut tu sel le ym pä ris tön suo je lulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiu ru veden Kalliokylässä tilalla Aittomäki RN:o 12:77 valmistelijan eh do tuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.