NÄKYMIÄ OPETTAJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN

Transkriptio

1 NÄKYMIÄ OPETTAJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN Matemaattiset aineet Harry Silfverberg Turun yliopisto

2 Puhuessamme opettajankoulutuksen kehittämisestä niin mistä silloin puhumme? Opettajankoulutuksen valinnoista -LO-koulutus -AO-koulutus Harry Silfverberg, Turun yliopisto okl Opettajien peruskoulutuksesta -ainelaitoksilla -opettajankoulutuslaitoksilla -harjoittelukouluissa -eri tahojen yhteistyön kehittämisestä Opettajien täydennyskoulutuksesta vai omaehtoisesta täydennyskouluttautumisesta?

3 Onko matemaattisten aineiden opettajankoulutuksen kehittämisessä kyse ensisijassa organisaation kehittämisestä, vai yleispedagogisen koulutuksen kehittämisestä, ainedidaktisen opetuksen kehittämisestä? Harry Silfverberg, Turun yliopisto Okl

4 1) Aineenopettajakoulutuksen (AO) statuksen vahvistaminen opettajankoulutusyksiköissä (Nykyisellään sivuaineopintoja, joista laitokselle ei suoraan kerry tulosta) Organisaation kehittämistarpeita 2) AO-koulutuksen mieltäminen laajemmin kuin opettajien koulutukseksi peruskoulun luokka-asteille 7-9? Vrt. yhtenäiskoulukehitys, yleissivistävien aineiden opetus ammatillisessa koulutuksessa, lukiokoulutuksen tarpeet, opetus korkeakouluissa? 3) AO-koulutuksen pedagogisten opintojen perinteinen painotus yl. k-tiede/yl. ped (1/3) ainedid (1/3) ohj. harjoittelu (1/3) ja sen suhde koulutuksen tuottamaan asiantuntijuuteen ja koulutuksen vaatimiin henkilöstöresursseihin 4) Aineryhmäjaon uudelleen mietintä (vrt. tilanne kilpailija maissa) 5) Matematiikan sivuaineopintojen houkuttelevuudesta huolehtiminen Harry Silfverberg, Turun yliopisto Okl

5 Kouluviihtyvyyden lisääminen Monikulttuurisuuden haasteiden kohtaaminen Kasvu kouluyhteisön moniammatilliseen toimintakulttuuriin. yleisdidaktisen opetuksen uudelleen kohdentaminen / vahvistaminen? Omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen, kouluviihtyvyyden lisääminen Sidosryhmäyhteistyöhön valmentautuminen jne. Valtakunnantason poliittisessa päätöksenteossa edetään useimmiten yleispedagogisin linjauksin Harry Silfverberg, Turun yliopisto Okl

6 Jyväskylän Ainedidaktiikan symposiumiin tekemäni selvityksen Mediassa tarjottuja selityksiä PISA-tulosten heikentymiselle matematiikassa perusteella PISA-menestystä parantavia tekijöitä ovat kirjoittajien mielestä mm. seuraavat: Opetusministeri Kiuru: -koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen -oppilaiden innostuksen ja motivaation lisääminen -tasoryhmien ja liiallisen valinnaisuuden välttäminen Pääministeri Katainen -opetusmenetelmien parantaminen -laadukas opettajankoulutus - Tällä tarkastelujaksolla määrärahat ovat kasvaneet, eli ainakaan ensi sijassa kysymys ei näyttäisi olevan rahasta. Ns. suuri yleisö, HS-gallup yli 1000 vastaajaa -Koulujen työrauhaongelmat, kurin puute ja lasten asenteet -Älypuhelinten ja digiteknologian aiheuttama lyhytjänteisyyden lisääntyminen Harry Silfverberg, Turun yliopisto okl

7 Mitä PISAsterin mahdollisia syitä ei juurikaan mediassa käsitellä? yhteiskunnallisia muutoksia ja sitä, miten ne heijastuvat koulun arkeen, koulutuspoliittisia päätöksiä ja rakenteellisia muutoksia, jotka ohjaavat opettajan työn suuntautumista yhä vahvemmin muuhun yhtä arvokkaaseen työhon kuin sellaiseen, joka näkyy kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä, opetussuunnitelmien roolia muutoksen edistäjänä tietotekniikan vaikutusta koulumatematiikan asemaan ja koettuun mielekkyyteen pedagogisen tutkimuksen osuutta kehityksen vauhdittajana, opettajien täydennyskoulutusta ja sen rationaalista suuntaamista. Harry Silfverberg, Turun yliopisto okl

8 Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote ( ) Kiuru: Laajapohjainen hanke kehittämään tulevaisuuden peruskoulua Opetusministeri Kiuru käynnistää laajapohjaisen Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! kehittämishankkeen. Hankkeen tavoitteena on selvittää peruskoulun nykytilaa ja oppimistulosten (PISA) heikkenemisen syitä, kaventaa tyttöjen ja poikien oppimistuloseroja sekä löytää keinoja oppilaiden kouluviihtyvyyden ja motivaation parantamiseen. Hanke toteutetaan mahdollisimman avoimena ja vuorovaikutteisena ja sen tuloksia tullaan hyödyntämään laajalti peruskoulun uudistamisessa. Kehittämishankkeessa on kaksi työryhmää: 1) osaamisen ja oppimisen merkitys yhteiskunnallisen kehityksen osana sekä 2) oppimismotivaatio, kouluviihtyvyys, opetusjärjestelyt ja -menetelmät. Niiden työtä koordinoi, ohjeistaa ja kommentoi laajapohjainen ohjausryhmä. Harry Silfverberg, Turun yliopisto okl

9 Tunnustettava, että PISA-, TIMMS- tai ylioppilaskirjoitusmenestyksen tavoittelussa on kyse koulutuspoliittisesta päätöksenteosta, jossa tehdään valintaa erilaisten ideologisisten päämäärien välillä. ainedidaktisen opetuksen kehittäminen PISA ~ kansakoulun kansanvalistuksen näkökulma sovitettuna nykyaikaiseen, osallistuvaan demokraattiseen yhteiskuntaan TIMMS ~ oppikoulumainen näkökulma oppiaineen hallinnan kumulatiivisesta rakentumisesta Vrt. meillä käytyyn keskusteluun PISA-matematiikasta ja tosi matematiikasta, USA.ssa vastaavasti tätä aiemmin ns. Math war - keskustelu. Harry Silfverberg, Turun yliopisto Okl

10 . PISA defines mathematical literacy as: an individual s capacity to identify and understand the role that mathematics play in the world, to make wellfounded judgements and to use and engage with mathematics in ways that meet the needs of that individual s life as a constructive, concerned and reflective citizen. (OECD, 2009, p.14) Harry Silfverberg, Turun yliopisto okl

11 Opettajankouluttajina ja opettajina meidän on totuttava siihen, että q Suomi ei enää välttämättä ole se maa, joka tekee kaiken oikein ja muut seuraavat perässä q matematiikan opetuksen trendit ja arvomaailma tulevat meillekin koulutuksen suurvalloilta, matematiikassa erityisesti Yhdysvalloista, Hollannista, Ranskasta, Japanista, Singaporesta, q Koulutuksen tuotoksia arvioidaan yhä vahvemmin kansainvälisesti tuotetuilla mittareilla, joiden arvomaailmaan kansalliset opetussuunnitelmamme sopivat paremmin tai huonommin. q Opettajankoulutuksen on seurattava kansainvälisiä muutostrendejä ja alan kansainvälistä kehitystä Harry Silfverberg, Turun yliopisto okl

12 The Mathematics Framework has been a feature of our mathematics curriculum since 1990, and is still relevant to date. The central focus of the framework is mathematical problem solving, that is, using mathematics to solve problems. The framework sets the direction for and provides guidance in the teaching, learning, and assessment of mathematics SINGAPORE: at all levels, from Mathematics primary to pre-university. framework It reflects also the 21 st century competencies 1. Beliefs Interest Appreciation Confidence Perseverance Monitoring of one s own thinking Self-regulation of learning Numerical calculation Algebraic manipulation Spatial visualisation Data analysis Measurement Use of mathematical tools Estimation Reasoning, communication and connections Applications and modelling Thinking skills and heuristics Numerical Algebraic Geometric Statistical Probabilistic Analytical The framework stresses conceptual understanding, skills proficiency and mathematical processes, and gives due emphasis to attitudes and metacognition.

13 The Mathematics Framework has been a feature of our mathematics curriculum since 1990, and is still relevant to date. The central focus of the framework is mathematical problem solving, that is, using mathematics to solve problems. The framework sets the direction for and provides guidance in the teaching, learning, and assessment of mathematics at all levels, from primary to pre-university. It reflects also the 21 st century competencies 1. SINGAPORE: Mathematics framework Beliefs Interest Appreciation Confidence Perseverance Monitoring of one s own thinking Self-regulation of learning Numerical calculation Algebraic manipulation Spatial visualisation Data analysis Measurement Use of mathematical tools Estimation Reasoning, communication and connections Applications and modelling Thinking skills and heuristics Numerical Algebraic Geometric Statistical Probabilistic Analytical The framework stresses conceptual understanding, skills proficiency and

14 The Mathematics Framework has been a feature of our mathematics curriculum since 1990, and is still relevant to date. The central focus of the framework is mathematical problem solving, that is, using mathematics to solve problems. The framework sets the direction for and provides guidance in the teaching, learning, and assessment of mathematics at all levels, from primary to pre-university. It reflects also the 21 st century competencies 1. SINGAPORE: Mathematics framework Beliefs Interest Appreciation Confidence Perseverance Monitoring of one s own thinking Self-regulation of learning Numerical calculation Algebraic manipulation Spatial visualisation Data analysis Measurement Use of mathematical tools Estimation Reasoning, communication and connections Applications and modelling Thinking skills and heuristics Numerical Algebraic Geometric Statistical Probabilistic Analytical The framework stresses conceptual understanding, skills proficiency and

15 The 2015 Definition of Scientific Literacy Luonnontieteiden opetus PISAn näkökulmasta Scientific Literacy is the ability to engage with science-related issues, and with the ideas of science, as a reflective citizen. A scientifically literate person, therefore, is willing to engage in reasoned discourse about science and technology which requires the competencies to: 1. Explain phenomena scientifically: _Recognise, offer and evaluate explanations for a range of natural and technological phenomena. 2. Evaluate and design scientific enquiry: Describe and appraise scientific investigations and propose ways of addressing questions scientifically. 3. Interpret data and evidence scientifically: Analyse and evaluate data, claims and arguments in a variety of representations and draw appropriate scientific conclusions. Harry Silfverberg, Turun yliopisto okl

16 Framework for PISA 2015 Scientific Literacy Assessment Harry Silfverberg, Turun yliopisto okl