Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Transkriptio

1 Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

2 Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen eriytymiskehitys taloudellinen tilanne kestävä hyvinvointi johtaminen Maailman osaavin kansa 2020

3 Haasteita 1/2 Oppimistulosten heikkeneminen Koulujen väliset erot, sukupuolierot oppimistuloksissa ja asenteissa, opetuskielen osaamisen erot (monikulttuuriset koulut) Erityisopetusta koskevan lainsäädännön uudistuksen vaikutukset koulun arkeen Puutteet koulurakennusten ajanmukaisuudessa ja kunnossa Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen vähentäminen

4 Haasteita 2/2 Kouluviihtyvyydessä suomalaiset lapset ja nuoret sijoittuvat viimeiseen kolmannekseen. (WHO) Suomalaiset koulut ovat rauhattomampia OECD maiden keskiarvoon verrattuna. Meluisuutta ja häiriöitä esiintyy merkittävästi enemmän. (PISA 2009) Köyhyys, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (yhteiskuntatakuu/ nuorisotakuu/ läpäisyn tehostaminen/ nuorten aikuisten osaamisohjelma) Tieto- ja viestintäteknologian tarjoamien mahdollisuuksien vähäinen hyödyntämisen opetuksessa

5 Tieto- ja viestintäteknologia koulutuksessa Survey of schools: ICT in education. EUN 1/3 Laitteiden määrä suomalaisissa kouluissa on hyvä, mutta niiden hyödyntäminen vähäistä. Ammatillisessa koulutuksessa käyttö on tehokkaampaa, monipuolisempaa ja säännöllisempää kuin perusasteella ja lukiossa. Asennetilastot ovat huolestuttavia. Opettajat eivätkä oppilaat koe, että TVT:sta on hyötyä oppimisessa. Tieto- ja viestintäteknologian käytön opetuksessa ei myöskään koeta parantavan oppimistuloksia.

6 Tieto- ja viestintäteknologia koulutuksessa Survey of schools: ICT in education. EUN 2/3 Suomalaiset opettajat kouluttautuvat TVT - taidoissa vähän suhteessa eurooppalaisiin kollegoihinsa omalla ajalla ja koulutuksessa. Oppiainekohtaiseen TVT - opetukseen osallistuminen on myös vähäistä. Suomalaiset opettajat kouluttautuvat innokkaimmin TVT taidoissa, kun voivat osallistua oman oppilaitoksensa henkilökunnan järjestämään koulutukseen (vertaisoppiminen).

7 Tieto- ja viestintäteknologia koulutuksessa Survey of schools: ICT in education. EUN 3/3 TVT:n strategiatyö on tehty Suomessa melko hyvin. Strategioiden ja käytännön välillä tuntuisi kuitenkin olevan melkoinen kuilu. Suomalaiset opettajat kaipaavat tieto- ja viestintäteknologian pedagogista tukea oppilaitoksiin. Miten suomalaisen opettajan perus- ja täydennyskoulutus huomioi tulevaisuuden haasteet sekä tukee ja rohkaisee opettajia TVT:n hyödyntämisessä oppimisessa?

8 PISA 2009 lisäsi huolenaiheita Lukutaidon osaamisen taso on laskenut Suomessa hieman verrattuna PISA tuloksiin. Osaamisen tason laskua ilmenee myös kansallisessa peruskoulun päättövaiheen matematiikan oppimistulosten arvioinnissa (2011). Koulujen välisen vaihtelun osuus suhteutettuna OECD-maiden keskimääräiseen kokonaisvaihteluun on Suomessa hieman noussut vuosien 2000 ja 2009 välillä: 5 % - > 8 %. Tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa Suomessa OECDmaiden suurimmat (55 pistettä), PISA 2000-tutkimuksessa vastaava ero oli 51 pistettä. Väli-Suomen pojat menestyneet heikoiten lukutaidossa (490 pistettä), eroa parhaiten menestyneeseen alueeseen 24 pistettä. Tiedonhaun osa-alueella poikien keskiarvo on laskenut selvästi. Tulossa joulukuussa > PISA 2012

9 Tyttöjen ja poikien asenne-erot huolenaiheena Tyttöjen asenteet yleisesti poikia myönteisempiä Lähes kaikissa oppiaineiden oppimistulosten arvioinneissa tytöt arvioivat osaamisensa huonommaksi kuin pojat. Poikien käsitys osaamisestaan usein selvästi tyttöjä myönteisempi Tytöt suhtautuvat myönteisemmin äidinkielen ja vieraiden kielten opiskeluun (ruotsi). Pojat fysiikan ja kemian, matematiikan sekä yhteiskuntaopin opiskeluun

10 Oppilasarviointikäytänteitä yhdenmukaistettava Nyt tytöt saavat matematiikassa ja pojat äidinkielessä osaamistasoaan parempia kouluarvosanoja. Myös koulujen välillä on eroja. Keskimäärin samaan ratkaisuosuuteen yltäneiden koulujen matematiikan arvosanoissa saattoi olla jopa kahden arvosanan ero. Kirjava arvosanakäytänne vaarantaa oikeudenmukaisuuden jatko-opintoihin hakeuduttaessa.

11 Matematiikan arviointikokeen ratkaisuosuudet niillä oppilailla, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole ylioppilas tai joiden molemmat vanhemmat ovat ylioppilaita. (Jorma Kuuselan analyysi 2011)

12 Vanhempien kapasiteetti kannustaa ja ohjata lasten koulunkäyntiä polarisoitunut Osalla vanhempien kyky ja taito auttaa lapsia kotitehtävien tekemisessä heikkoa Vanhempien koulunkäyntiin liittyvä arvostus vaihtelee. Koululaisissa on enenevässä määrin niitä, joiden vanhemmista molemmat tai toinen käyttää äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Koululaisten vanhempien kesken palkkauksen erot ovat lisääntyneet ja pätkätyöt aiheuttavat epävarmuutta toimeentuloon.

13 Laadukkaan henkilöstökoulutuksen tulokset Oppiminen Oppilaitosten toimintakulttuuri suuntautuu ulospäin ja käy vuoropuhelua muuttuvan yhteiskunnan kanssa. Arviointi ja laatutyö on kehittävää ja edistää oppimista. Oppimistulokset paranevat. Eriytymiskehitys pysähtyy.

14 Laadukkaan henkilöstökoulutuksen tulokset Osaaminen Opettajilla on laaja näkemys kasvatustyön ja koulutuksen kokonaisuuteen. Uusien oppimisympäristöjen käyttö on luovaa ja innovatiivista. Tulevaisuustietoisuus ja tiedon jalostaminen on muuttunut tietämykseksi.

15 Laadukkaan henkilöstökoulutuksen tulokset Kestävä hyvinvointi Koulun arki edistää demokratiaa, ihmisarvoa, aktiivista kansalaisuutta ja kestävää hyvinvointia. Joustavat tutkinto- ja opintopolut ovat toiminnassa.

16 Laadukkaan henkilöstökoulutuksen tulokset Johtaminen Koulun johtamisessa innovoidaan ja luodaan uutta tulevaisuutta. Koko opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista. Koulu ja oppilaitos yhteisönä luo itselleen päämääriä ja menettelytapoja oman työn arviointiin ja uudistamiseen. Päätöksenteko perustuu tietoon ja tutkimukseen.

17 TULEVAISUUS ON TÄSSÄ! Suomi maailman osaavin kansa 2020 ja opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstökoulutus vastaa opettajan työuran erilaisiin tarpeisiin ja mahdollistaa omassa työssä oppimisen. Osaamista kehitetään verkostoissa ja sidosryhmäyhteistyössä. Opetustoimen henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa huomioidaan tulevaisuuden oppimistarpeet. Opettajan ammatin kiinnostavuus säilyy ja täydennyskoulutusmahdollisuudet turvataan.

18 Tulevaisuus on tässä!