JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO OPETTAJANKOULUTUS JA (TULEVAISUUDEN) HAASTEET

Transkriptio

1 OPETTAJANKOULUTUS JA (TULEVAISUUDEN) HAASTEET 1

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyvinhän tässä menee! Opettajat nauttivat työstään Ovat tyytyväisiä ammatinvalintaan Tutkimusperustaisuus Vahva ja arvostettu opettajaprofessio Käytännön ja teorian yhdistäminen Osaaminen vahvaa Koulutusta arvostetaan 2

3 Vai meneekö sittenkään?

4

5 Miltä koulutuksen pitäisi näyttää tulevaisuudessa? - Uusi koulutus -foorumin teesit 1. Tyhmä ei ole oikeasti tyhmä 2. Numerot eivät kerro osaamisesta tarpeeksi 3. Opettaja ei saa tehdä työtään yksin 4. Puretaan koulu, rakennetaan kylä 5. Tutkinnolla ei ole väliä, osaamisella on 6. Hankehumppa on järjetöntä 7. Oikeudenmukaisuus korvaa tasa-arvon 8. Teknologiassa ei ole kyse koneista vaan ihmisistä 9. Koulutusta kannattaa viedä sinne missä sitä ei ole 10. Rakkautta ei voi mitata, mutta sen voi nähdä

6 Osaaminen ja koulutus, visio Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

7 Opettajankoulutusfoorumin tehtävänä o laatia opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelma, o edistää ohjelman toimeenpanoa ja luoda edellytyksiä opettajankoulutuksen uudistumiseen kehittämishankkeilla, o käsitellä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ja niitä koskevan tutkimuksen ajankohtaiskysymyksiä JL

8 Helmikuu JYVÄSKYLÄN Työvaliokunta YLIOPISTO Helmi-MaaliskuuTyövaliokunta Maaliskuu 2.3. Opettajankoulutusfoorumi Varhaiskasvatus ja Peruskoulu Etätyöskentely Ammatillinen koulutus Lukio Järjestäytyminen, toiminnan suunnittelu budjetointi 1. Foorumin suunnittelu 1. Foorumi Tavoitteiden asettaminen Foorumin toiminnan käynnistäminen 4 verkoston toiminnan käynnistäminen Huhtikuu Huhti-toukokuu Toukokuu Toukokuu Elokuu Työvaliokunta Työvaliokunta Opettajankoulutusfoorumi Varhaiskasvatus Peruskoulu Työvaliokunta Työvaliokunta Etätyöskentely Ammatillinen koulutus Lukio tätyöskentely Etätyöskentely tätyöskentely Uudistamis- ja kehitystyö yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa? Työskentelyn koordinointia ja tulosten kokoaminen 2. Foorumin suunnittelu 2. Foorumi Opettajankoulutusohjelman valmistel 4 Verkoston kokoukset 4. Verkoston kokoukset 8

9 Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelma Visio visio ja tavoitteita opettajien perus- ja täydennyskoulutukselle ja niiden kehittämiselle, Suositukset millainen opettajankoulutus ja ammatillista kehittymistä tukeva toiminta antaa valmiuksia opettajille ohjata lapsia/oppilaita/opiskelijoita oppimaan taitoja, joilla selvitään tänään, huomenna ja tulevaisuudessa Hankkeet millä tavalla täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä tukevaa toimintaa kehitetään tutkimusperustaisesti.

10 Opettajankoulutuksen vetovoimaisuus Yksi vetovoimaisemmista yliopistokoulutuksista. Houkuttelevuuteen on useita syitä: koulutus tapahtuu perinteisissä yliopistoissa: viisivuotinen maisterin tutkintoon tähtäävä koulutus, koulutus tähtää akateemisen asiantuntijan rooliin ja vertautuu siis muihin akateemisiin koulutuksiin, johtaminen ja muut koulun tason järjestelyt ja tukevat asiantuntijuutta, kansallinen koulutuspolitiikka ja laadunvarmistus tukevat asiantuntijuutta. JL

11 Talis-tuloksia Ammatillista kehittymistä tukevaan koulutukseen osallistutaan vähemmän (ka. 8 päivää, Suomessa 3) Vain harvalla koulutus- ja kehittämissuunnitelma Pitkäkestoiseen koulutukseen osallistutaan vähän Perehdytys vähäistä

12 Haasteita Opettajan työn haasteet Uudet opetussuunnitelmat => uusi pedagogiikka, koulukulttuurin ja opettajuuden muutos Uran aikainen osaamisen kehittäminen Tutkimusperustaisuus Opettajankoulutuksen järjestämisen haasteet opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen yhteys ja opettajan työuran eri vaiheita tukevat koulutuspolut opettajan työn laaja-alaisuuden ja koulun muutosten sekä opettajan työn yhteiskunnallisen ulottuvuuden kytkeminen opintoihin Opettajankouluttajien osaamisen haasteet pedagoginen osaaminen (digitalisten resurssien ja oppimisympäristöjen käytön osaaminen), tutkimus- ja kansainvälinen julkaisuosaaminen 12

13 Koulun toimintojen tarkastelu Millaista osaamista opettajat tarvitsevat, jotta he voivat ohjata ja tukea oppilaita omaksumaan 2000-luvulla edellytettävää osaamista. kehittyä ammatillisesti ja yhteistyössä toisten kanssa. Millainen koulu (johtaminen, opettajien osaaminen, koulun opetussuunnitelma, ympäristöt, verkostot, ) edistää 2000 luvun osaamisen kehittymistä opettajien ammatillista kehittymistä? 13

14 Keskeiset elementit koulutuksen visiotasolla * Yhtenäisyydet tulevaisuuden koulutuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisen kesken TÄRKEÄÄ TULEVAISUUDEN KOULUTUKSESSA 1. Digitaalisuus 2. Opettajien asiantuntemus 3. Oppijalähtöisyys 4. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot 5. Tiedon käsittely ja soveltaminen 6. Yhteistyö ja verkostot 7. Osallisuus ja osallistuminen 8. Erilaiset oppimisympäristöt TÄRKEÄÄ OPETTAJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ 1. Oppimaan oppimisen taidot 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot 3. Tiedon käsittely ja soveltaminen 4. Oppijalähtöisyys 5. Osallisuus ja osallistuminen 6. Työelämäyhteys 7. Erilaiset oppijat 8. Ihmisyys ja yleissivistys 9. Tasa-arvoisuus

15 VISIO LUOMME YHDESSÄ PARASTA OSAAMISTA MAAILMAAN! Note: Work in progress 15

16 Ensituloksia Uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus - Opetussuunnitelmaosaaminen - Luovuus, uteliaisuus, riskinotto - Taito luoda ja ottaa käyttöön uusia opetuksen innovaatioita (mm. digisosaaminen) - Taito reflektoida, arvioida - Taito muuttaa oma toimintaa - Toimijuus - Syvällinen oman alan aminen - Pedagoginen taitavuus - Yhteiskunnalliset, globaalit ettiset kysymykset - Ekososiaalinen sivistys - Tunne- ja vuoro-vaikutustaidot - Yrittäjämäinen asenne - Muutososaaminen Laaja-alainen perusosaaminen Oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen - Koulun toimintakulttuurin 16 kehittäminen verkostoissa - Oman osaamisen kehittäminen tutkimukseen perustuen - Verkostoituminen ja yhteisöosaaminen

17 Mitä pitäisi tehdä? Rakenteet * Opekoulutuksen kokonaisuus valinnoista eläkkeeelle (uutta luova asiantuntijuus) * Osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuus (toisiinsa sidoksissa olevat kehittämissuunnitelmat) Toteutus * Oppijakeskeisyys (tunnistetaan jokaisen vahvuudet, oppijalähtöiset työtavat) Tutkimus * Tutkimusperustaisuus, opettajankoulutuksen tutkimus

18 Case Jyväskylä; mitä on jo tehty? CASE JYVÄSKYLÄ; MITÄ ON JO TEHTY?

19 OPETUSSUUNNITELMA UUSIKSI

20 Ilmiölähtöinen opetussuunnitelma Opiskelun tavoitteena on ymmärtää oppimiseen liittyviä ilmiöitä ja ongelmia. Tarvitaan kykyä yhdistää toisiinsa erilaisia tieteellisiä teorioita sekä autenttisia arkikokemuksesta nousevia näkökulmia Oppimisen ilmiötä ei voi syvällisesti ymmärtää vain yhdestä näkökulmasta

21 5 ilmiötä Vuorovaikutus ja yhteistyö Oppiminen ja ohjaus Kasvatus, yhteiskunta ja muutos Tieteellinen ajattelu ja tieto Osaaminen ja asiantuntijuus (opetusharjoittelu)

22

23

24

25 Yksilöistä yhteisöksi Opettajien yhteisö => opettajan työn murros Oppiva yhteisö Kouluyhteisö Toimintakulttuurin muutokselle täytyy luoda aikoja, paikkoja ja toimintamalleja

26 Oppijalähtöisyys Opettamisesta oppimiseen Opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen Oppimisen monokulttuurista monimuotoisuuteen Inspiroituminen, innostuminen, toisilta oppiminen ja osaamisen jakaminen tavoitteena

27 Oppiaineista ilmiöihin 21 st Century Skills Anneli Rautiainen/ Oph

28 Osaksi yhteiskuntaa Sisällöillä ja käytänteillä täytyy olla yhteiskunnallista relevanssia Jatkuva vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Uudet toimijat Uudet toimintatavat Oppimisen kaikkiallisuus

29 Ajattele isosti, kokeile rohkeasti Oikeassa olemisen, tietämisen kulttuurista Kokeilemisen, uskaltamisen, epävarmuuden sietämisen ja muuttamisen kulttuuriin

30 Levels of interaction in the operational culture IV AT IO N M OT Changing ideas Collaborat ive learning Creating the new together TIME

31 Structure and contents of the Class Teacher Education Degree (300 credits) BACHELOR OF EDUCATION DEGREE 180 credits Education studies 63 cr MASTER OF EDUCATION DEGREE 120 credits Education studies 80 cr Basic studies 25 cr Subject studies 38 cr Advanced studies 80 cr Interaction and cooperation 5 cr* Learning and guidance 5 cr* Education, society and change 5 cr* Scientific thinking and knowledge 5 cr* Competence and expertise (Teaching Practice 1) 5 cr* Interaction and learning 6 cr* The working community and society 5 cr Educational administration studies 1 cr* Constructing scientific knowledge: Qualitative research methods 5 cr Constructing scientific knowledge: Quantitative research methods 5 cr Proseminar and Bachelor s thesis 10 cr (and Maturity Test) Competence and expertise (Teaching Practice 2) 6 cr* Advanced phenomenology studies 1: The individual, group phenomena and learning 8 cr (4 + 4 cr) Advanced phenomenology studies 2: The school community and society 6 cr* Advanced phenomenology studies 3: Independent work unit 7 cr Research methods 3 cr Thesis seminar 1 and Thesis seminar 2, 10 cr (5 + 5 cr) Master s thesis 30 cr (and Maturity Test) Competence and expertise (Teaching Practice 3, 8 cr and Teaching Practice 4, 8 cr) 16 cr* Multi-disciplinary studies in subjects and cross-curricular thematic modules taught in basic education (POM studies) 60 cr Elective studies 12 cr *Teacher s Pedagogical Studies 60 cr Minor subject studies 25 cr Minor subject studies 35 cr