Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Transkriptio

1 Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki

2

3 PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan osaaminen - edellisen kerran vuonna 2003 Tutkimukseen osallistui 65 maata ja aluetta Kohdejoukkona 15 -vuotiaat nuoret Suomen aineisto: 311 koulua ja oppilasta Suomen otoksen oppilaista 90 % osallistui

4 LUKUOHJEITA: OECD-maiden keskiarvo PISA 2000 = 500 pistettä OECD-maiden keskihajonta PISA 2000 = 100 pistettä 40 pistettä = noin yhden kouluvuoden opiskelua vastaava pistemäärä

5 Suomalaisnuorten osaaminen 2012

6

7

8

9

10 Suomalaisnuorten osaamisen muutos

11 KESKIARVOT ERI OSA-ALUEILLA PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012 Lukutaito Matematiikka Luonnontiede

12

13 KESKIARVOT LUKUTAIDON ERI OSA-ALUEILLA Tiedonhaku Ymmärtäminen ja tulkinta Pohdinta ja arviointi PISA 2000 PISA

14 100 OSAAMISEN VAIHTELU Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Keskihajonnat eri mittauskerroilla PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA

15 OPPILAIDEN SIJOITTUMINEN ERI SUO- RITUSTASOILLE MATEMATIIKASSA (%) Suomi Suomi OECD OECD % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso

16 Koulutuksen tasa-arvo

17 Pistemäärän muutos, kun SES muuttuu yhden keskihajonnan verran OPPILAAN SOSIO-EKONOMISEN TAUSTAN YHTEYS MATEMATIIKAN OSAAMISEEN PISA 2003 PISA2012 Suomi OECD

18

19

20 TYTTÖJEN JA POIKIEN VÄLISET EROT 51 Lukutaito Pojat parempia Matematiikka Tytöt parempia 6 Luonnontiede PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA

21

22 TYTÖT JA POJAT LUKUTAIDON ERI SUORITUSTASOILLA Pojat ,5 8,5 19,7 31,8 26,5 11,0 Pojat ,8 10,1 22,7 32,4 23,9 8,1 Tytöt ,0 2,0 9,1 25,8 36,4 25,5 Tytöt ,62,6 10,7 27,8 37,0 21,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle taso 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso

23

24 SUOMEN- JA RUOTSINKIELISTEN OPPILAIDEN MENESTYMINEN Lukutaito Lukutaito Lukutaito Matematiikka Matematiikka Matematiikka Luonnontiede Luonnontiede Luonnontiede Suomenkieliset Ruotsinkieliset

25 Motivaation ja asenteiden tärkeys

26

27

28

29

30

31

32 LUKEMISEN MONIPUOLISUUS JA KIINNOSTUS LUKEMISEEN Lukemisen monipuolisuus ,51 0,70 Lukemisen monipuolisuus ,36 0,55 Kiinnostus lukemiseen ,28 0,69 Kiinnostus lukemiseen ,41 0,50-0,60-0,40-0,20 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 Tytöt Pojat

33 Lukutaidon pistemäärä ASENNE LUKEMISEEN JA LUKUTAITOA Alin neljännes Toinen neljännes Kolmas neljännes Ylin neljännes Lukemisesta nauttiminen - indeksi

34 Prosenttia oppilaista OPPILAIDEN OMAKSI ILOKSI LUKEMISEEN KÄYTTÄMÄ AIKA Ei lainkaan Enintään 1/2 tuntia Yli 1/2 tuntia - alle 1 tunti PISA 2000 PISA tuntia Yli 2 tuntia

35 Omaksi ilokseen lukevat (%) 100 LUKUHARRASTUKSEN MUUTOS SUKUPUOLEN JA SOSIAALISEN TAUSTAN MUKAAN PISA 2000 PISA 2009 Alin SES, Pojat Alin SES,Tytöt Ylin SES, Pojat Ylin SES, Tytöt

36

37 Oppilastekijöiden vaikutus koulun ilmapiiriin Seuraavat tekijät haittaavat oppimista koulussamme hyvin vähän tai ei lainkaan (%) Suomi Japani OECD Oppilaiden poissaolot Oppilaiden aiheuttamat häiriöt tunneilla Oppilaiden pinnaaminen tunneilta Oppilaat eivät kunnioita opettajia Alkoholin tai huumeiden käyttö Toisten oppilaiden uhkailu tai kiusaaminen

38

39 Opettajan kannustus tunneilla Seuraavia asioita tapahtuu useimmilla tunneilla tai kaikilla tunneilla (%) Opettaja pyytää oppilaita selittämään tekstin merkitystä. Opettaja esittää vaikeita kysymyksiä saadakseen oppilaat miettimään ja ymmärtämään tekstin paremmin. Opettaja antaa oppilaille tarpeeksi aikaa vastausten miettimiseen. Opettaja suosittelee oppilaille jotakin kirjaa tai kirjailijaa. Opettaja kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteensä tekstistä. Opettaja auttaa oppilaita näkemään, miten heidän lukemansa tekstit liittyvät heidän omaan elämäänsä. Opettaja osoittaa, miten tekstien sisältämät asiat rakentuvat sille, mitä oppilaat tietävät entuudestaan. Suomi OECD

40 PISA:n arviointialueet (OECD, 2013) Matematiikan osaaminen (mathematical literacy) Matematiikan osaaminen tarkoittaa yksilön kykyä muotoilla, käyttää ja tulkita matematiikkaa erilaisissa tilanteissa. Se pitää sisällään matemaattisen päättelyn sekä matemaattisten tietojen, käsitteiden, menetelmien ja välineiden käyttämisen ilmiöiden kuvaamisessa, selittämisessä ja ennustamisessa. Se auttaa yksilöitä tunnistamaan matematiikan merkityksen ympäröivässä maailmassa ja tekemään tarvittavia perusteltuja päätöksiä osallistuvina, rakentavina ja ajattelevina kansalaisina. Lukutaito (reading literacy) Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi. Luonnontieteellinen osaaminen (scientific literacy) Luonnontieteellinen osaaminen on yksilön kykyä hyödyntää tieteellistä tietoa, määrittää kysymyksiä, hankkia uutta tietoa, selittää luonnontieteellisiä ilmiöitä ja tehdä havaintoihin perustuvia johtopäätöksiä sekä ymmärtää luonnontieteiden rooli osana inhimillistä tietoa ja tutkimusta. Lisäksi osaamiseen kuuluu sen ymmärtäminen, miten luonnontieteet ja teknologia muovaavat aineellisia, älyllisiä ja kulttuurillisia ympäristöjä. Osaaminen liittyy myös yksilön haluun yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä sitoutua luonnontieteelliseen keskusteluun ja luonnontieteen tapaan tarkastella maailmaa.

41 Matematiikan sisältöalueet / 1 (OECD, 2013) Määrällinen ajattelu lukujen hahmottaminen, lukujen ilmaiseminen eri tavoin, laskutoimitusten merkityksen ymmärtäminen, käsitys lukujen suuruusluokasta, tarkoituksenmukaiset laskentatavat sekä päässälaskuja arviointitaidot suhteellisen koon ymmärtäminen, numeeristen säännönmukaisuuksien havaitseminen ja lukujen käyttö ilmaisemaan reaalimaailman objektien määrää ja määrällisiä ominaisuuksia (lukumäärät ja mitat) Tila ja muoto muotojen ja rakenteiden hahmottaminen ja analysoiminen ympäröivässä kolmiulotteisessa maailmassa sekä liikkuminen tilaavaruudessa ja erilaisten muotojen ja rakenteiden keskellä erilaisten kappaleiden ominaisuuksien ja suhteellisen sijainnin ymmärtäminen muotojen ja kuvien tai muiden visuaalisten esitysten välisten yhteyksien ymmärtäminen (esimerkiksi kaupungin ja sitä esittävien valokuvien ja karttojen välillä) ymmärtäminen kuinka kolmiulotteiset kohteet voidaan esittää kaksiulotteisesti sekä mikä on perspektiivi ja kuinka se toimii

42 Matematiikan sisältöalueet / 2 (OECD, 2013) Muutos ja yhteydet funktionaalinen ajattelu (keskinäisiä yhteyksiä koskeva ja hyödyntävä ajattelu) ilmiöiden välisten yhteyksien ilmaiseminen eri tavoin: symbolien, kuvaajien, taulukoiden tai geometrian avulla muunnokset eri esitystapojen välillä Epävarmuus tietoaines (data) ja sen käsittely; tapahtuman mahdollisuus arkielämässä eteen tulevien tapahtumien epävarmuus ja informaation ristiriitaisuus tiedon keruu, esittäminen ja analysointi tapahtumien todennäköisyys ja päätelmien tekeminen annettujen tietojen pohjalta

43 PIRLS & TIMSS 2011 Arvioinnin kohteena neljännen luokan oppilaiden luetun ymmärtäminen sekä neljännen (ja seitsemännen/kahdeksannen) luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen Edustava otos suomalaisista 4. luokan oppilaista 45 maata 145 alakoulua ja 268 luokkaa oppilasta

44

45 Tyttöjen ja poikien lukutaidon ero Italia Belgia (ranska) Espanja Ranska Tšekki Israel Alankomaat Saksa Itävalta Yhdysvallat Slovakia Kanada Tanska Norja Portugali Ruotsi Kroatia Puola Irlanti Romania Bulgaria Taiwan Kansainvälinen ka. Hongkong Pohjois-Irlanti Slovenia Unkari Singapore Australia Venäjä Liettua Malta Uusi-Seelanti Suomi Georgia Englanti Pistettä

46 Hyvin motivoituneet lukijat Georgia Bulgaria Portugali Venäjä Romania Malta Norja Kroatia Liettua Espanja Slovakia Israel Irlanti Kansainvälinen ka. Tanska Kanada Puola Itävalta Uusi-Seelanti Yhdysvallat Australia Belgia (ranska) Unkari Ranska Saksa Tšekki Ruotsi Slovenia Englanti Alankomaat Pohjois-Irlanti Taiwan Italia Singapore Suomi Hongkong Prosenttia oppilaista

47 Yhteenvetoa/lukutaito Taidolliset oppimistulokset saavutetaan hyvin Osaaminen jakautuu tasaisesti Lukutaidon kannalta poikien lukutaidon kehittäminen tyttöjen tasolle suurimpia tasa-arvohaasteita Asenteisiin ja oppimismotivaatioon liittyvät oppimistulokset saavutetaan verraten heikosti Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa nämä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen keskeisiä tavoitteita Keskeisiä lukutaidon selittäjiä Pedagogisen kehittämisen aika Kohti aidosti oppijakeskeistä pedagogiikkaa

48 Matematiikan suorituspistemäärät / 4. luokka

49 Matematiikan osaamisen jakautuminen / 4. luokka

50 Oppilaiden matematiikka-asenteet Myönteiset asenteet Kielteiset asenteet Pitää paljon matematiikasta Luottaa paljon osaamiseensa Hyvin sitoutunut opetukseen 0 Pitää vähän matematiikasta Luottaa heikosti osaamiseensa Heikosti sitoutunut opetukseen 4. luokka 8. luokka 4. luokka 8. luokka

51 Yhteenvetoa/matematiikka Suomalaislasten ja nuorten matematiikan osaaminen hyvää kansainvälistä tasoa Osaaminen jakautuu tasaisesti Sukupuolierot varsin pienet Alueelliset erot vähäiset Seitsemäsluokkalaisten osaamisen lasku huolestuttava signaali Oppilaiden asenteissa matematiikkaa ja sen oppimista kohtaan paljon kehittämisen varaa Enemmän iloa oppimiseen

52 Luonnontieteiden suorituspistemäärät/4.luokka

53 Neljäsluokkalaisten jakautuminen eri suoritustasoille

54 Neljäsluokkalaisten osaaminen kognitiivisilla osa-alueilla Tiedot ja taidot Soveltaminen Päättely Suomi Singapore Korea

55 Yhteenvetoa Luonnontieteiden osaamisessa Suomi on maailman kärjen tuntumassa Heikosti suoriutuvia on vähiten maailmassa Parhaiten osaavien osuudessa emme yllä aivan huipputasolle Tiedot ja taidot ovat maailman parhaat, mutta soveltamisessa ja päättelyssä jäämme kärkimaille Alueelliset ja sukupuolten väliset erot pieniä Tytöt parempia biologiassa Poikien taso laskenut -> tytöt saavuttaneet vuodesta 1999 Sitoutuminen, pitäminen ja arvostus heikkoja Opettajilla vaikeuksia eriyttää lahjakkaiden oppilaiden opetusta Opettajien täydennyskoulutuksella oppijalähtöisempään pedagogiikkaan

56 Lähde: Gustafsson, J-E et al. 2014