Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Transkriptio

1 Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

2 Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen vähentäminen Koulujen väliset erot, sukupuolierot oppimistuloksissa, opetuskielen osaamisen erot (monikulttuuriset koulut) Uudistuneen lainsäädännön vaikutukset koulun arkeen (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, työrauhalaki) Puutteet koulurakennusten ajanmukaisuudessa ja kunnossa Köyhyys, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (yhteiskuntatakuu/ nuorisotakuu/ läpäisyn tehostaminen/ nuorten aikuisten osaamisohjelma)

3 Johtamisen haasteita: 21. vuosituhannen taidot Ongelmanratkaisu ja innovaatio Oppiminen kaikkialla Itsesäätely Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu Yhteistyö TVT

4 Pedagogiikka muutoksessa Luokkahuonekeskeisestä pedagogiikasta oppilaskeskeiseen pedagogiikkaan

5 Osallistuminen ammatillista osaamista kehittävään toimintaan vuonna 2012 Neljä viidestä eli 80% osallistunut täydennyskoulutukseen (opettajat ja oppilaitosjohto) Osallistuminen lisääntynyt 12 prosenttiyksikköä vuoteen 2008 verrattuna Perusopetus Lukiokoulutus Rehtorit 87,6% 89,5% Lehtorit 82,3% 84,4% Erityisluokanopettajat 80,0% (Lähde: Opettajat Suomessa 2013)

6 Opettajat Suomessa 2013: haasteet johtamiselle tilastojen valossa Henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma on vain 14,5 %:lla opettajista. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja englannin opettajista on 50-vuotiaita ja sitä vanhempia kolmannes. Työssä jaksamista ja pysymistä voidaan opettajien näkemyksen mukaan vahvistaa täydennyskoulutuksen, vertaistuen, mentoroinnin ja työnohjauksen keinoin sekä koko työyhteisöä kehittämällä.

7 KuntaKesu johtamisen tukena

8 Kehittämiskouluverkosto kehittämisen välineenä Tarkoituksena on viedä opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmamalli (KuntaKesu) koulujen tasolle. Verkosto koostuu peruskouluista, joilla on tahto toimia edelläkävijöinä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Koordinoijana on Opetushallitus. Osana Tulevaisuuden peruskoulu -hanketta

9 Kehittämiskouluverkosto: ensimmäisen vaiheen toimijat Kehittämiskouluverkoston ensimmäisessä vaiheessa mukana suomenkielisiä kouluja Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Jyväskylästä, Kauniaisista, Hämeenlinnasta, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Rovaniemeltä, Mikkelistä, Kuopiosta ja Lappeenrannasta Ruotsinkieliset koulut Raaseporista, Pietarsaaresta ja Porvoosta

10 Kehittämiskouluverkosto: kehitettävät teemat Keskeiset teemat, joihin kehittämiskouluverkoston avulla etsitään uusia käytännössä mallinnettuja innovaatioita, ovat: 1. Oppilaan oppiminen 2. Henkilöstön osaaminen 3. Oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointi 4. Johtaminen

11 Oppilaan oppiminen, teemat osaamisen, taitojen ja oppimistulosten parantaminen 21. vuosituhannen laaja-alaisten taitojen kehittyminen teknologiaoppimisen lisääminen elinikäisen oppimisen tukeminen oppimisen omistajuuden ja vastuullisuuden lisääminen oppimisen henkilökohtaistaminen sitoutumisen ja motivaation lisääminen työelämään ja yhteiskunnan jäsenyyteen kasvaminen

12 Henkilöstön osaaminen, teemat uuden pedagogiikan kehittäminen ja käyttö opetusmenetelmien ja järjestelyjen kehittäminen ja käyttö teknologiataitojen käyttö pedagogiikassa yhteisopettajuus

13 Oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointi, teemat osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen koulumotivaation ja kouluviihtyvyyden lisääminen oppimisympäristöjen uudistaminen työrauhan edistäminen luovuuteen innostaminen jaksamisen tukeminen oppilaiden kasvun ja kehityksen tukeminen

14 Johtaminen, teemat osallistavan ja jaetun johtajuuden toteuttaminen johtajuuden tukeminen johtajuuden rakenteiden kuvaaminen ja arvioiminen pedagogisen johtamisen vahvistaminen ja konkretisointi johtamistaitojen kehittyminen

15 Verkoston rakenne ja koordinointi Verkostoon valitaan n.100 koulua. Mukaan halutaan vuosiluokkien 1-6 kouluja, vuosiluokkien 7-9 kouluja sekä yhtenäiskouluja. Koulut valitaan kuntien sivistysjohtajien kautta. Kehittämisverkostokoulujen kanssa laaditaan kirjallinen suunnitelma, jossa määritellään verkostokoulun tehtävät, tavoitteet ja toiminnan organisointi. Kunkin verkostokoulun rehtori tai apulaisrehtori toimii koulunsa koordinaattorina. Koordinaattori kokoaa työryhmän tuekseen. Opetushallituksen edustaja ohjaa kehittämiskoulujen työtä. Nimetään kansallinen ohjausryhmä.

16 Verkoston rakenne ja kehittämisteemat Kukin kehittämisverkostokoulu valitsee 1-3 kehitettävää teemaa. Kehittämistyöstä laaditaan suunnitelma. Kehittämisverkostokouluista kootaan alueellisia tai teemakohtaisia ryhmiä, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä keskenään. Muodostuu yksi suuri kansallinen verkosto johon kuuluvat kaikki kehittämisverkostokoulut () Kansallinen verkosto Muodostuu pienempiä maan sisäisiä verkostoja (5-10kpl) joko alueellisesti tai teemoittain

17

18 Johtaminen tulevaisuudessa Koulun ja oppilaitoksen johtamisella innovoidaan ja luodaan uutta tulevaisuutta. Koko opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista. Koulu ja oppilaitos yhteisönä luovat itselleen päämääriä ja menettelytapoja oman työn arviointiin ja uudistamiseen. Päätöksenteko perustuu tietoon ja tutkimukseen.

19 Johtamalla pedagogiseen muutokseen Pedagogisesta johtamisesta tulee muodostua opettajien ja rehtorin yhteinen tehtävä (jaettu ja osallistava pedagoginen johtajuus). Pedagoginen kehittäminen proaktiivista, ei reaktiivista Avainrooli kehittämisessä on rehtorilla. Näkemys koulun kehittämisestä Keskustelun ylläpitäjä

20 Kehittämisen sudenkuopat Kehittäminen jää muusta suunnittelusta irralliseksi. Kehittämisen rakenteet puuttuvat työyhteisöstä. Oppilas tai opiskelija unohtuu. Resurssien niukkuus estää innostumista. (Lähde: Rajakaltio: Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua, 2014)

21 Kehittämistyötä edistävät tekijät Pedagoginen johtaminen Kehittämisen kiinnittyminen kunnan opetustoimen strategiaan Osallisuus, vuorovaikutus ja keskusteleva toimintakulttuuri Pysyvät ja yhteisölliset kehittämisrakenteet Täydennyskoulutus yhteisen kehittämisen voimavarana (Lähde: Rajakaltio: Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua, 2014)

22 Keskeistä muutoksen johtamisessa Työyhteisön kyky keskustella, jakaa ideoita ja toimia yhdessä Tietoperustaisuus tukee muutoksen johtamista. Koulut ja oppilaitokset toimivat professionaalisina, oppivina yhteisöinä. Tavoitteena on oppilaiden ja opiskelijoiden kasvun ja oppimisen tukeminen.

23 Kiitos!