EUROOPAN TULEVAISUUS JA SUOMI. Sixten Korkman,

Transkriptio

1 EUROOPAN TULEVAISUUS JA SUOMI Sixten Korkman,

2 Euroalue on syvällä suossa mutta eksistentiaalinen kriisi ohi kriisimaiden taloudet edelleen lamassa sosiaalisten ongelmien vaikeutuminen uusia velkajärjestelyjä vielä edessä?

3 Pankkien välisten rahamarkkinoiden tila heikkeni uudelleen 2 vuotta sitten velkakriisin takia 3 kk:n vakuudettomien (euribor) ja vakuudellisten (eurepo) luottojen korkoero (prosenttiyksikköä) Lähde: Suomen Pankki

4 ja sen aiheuttama luottotappioiden uhka, mikä näkyy valtionlainojen korkoerojen kasvuna 10-vuotisten valtionlainojen tuottoprosentti jälkimarkkinoilla (lähde: EKP)

5 Kriisin taustalla on eurovaltioiden velkaantuminen, mutta myös liiallinen yksityinen velkaantuminen Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen, % (lähde: Eurostat)

6 EMUn taustasta Eurooppalainen kiintymys kiinteisiin valuuttakursseihin Mahdottomuuksien kolminaisuus Sisämarkkinat Yleinen integraation edistämishalu Berliinin muurin kaatuminen

7

8

9 The impossible trinity (pick 2 out of 3)

10 Miten euroalue joutui ahdinkoon? N.B. rahaliiton poliittinen tausta (Berliinin muurin kaatuminen ja Saksan jälleenyhdistyminen) sekä Saksan ja Ranskan erimielisyydet: EMUn institutionaalinen pohja jäi ohueksi EMUn heterogeenisuus pelisääntöjen noudattamatta jättäminen ja politiikan myötäsyklisyys deficit bias politiikassa rahoitusjärjestelmän ylilyönnit, globaalinen finanssikriisi

11 Suomen valtion velkaantuminen, , % Valtion bruttovelka/bkt. Lähde: Valtiokonttori/Mika Arola.

12 Pankeilla on taipumusta liialliseen riskinottoon (riskilliset liiketoimet + extreme leverage) yhteiskunnan kannalta näin ei aina ollut (yhtiömuodon merkitys) talletusvakuutusjärjestelmä ja keskuspankkien likviditeettipolitiikka Eksplisiittiset ja implisiittiset valtion takuut, too big to fail syndrooma verotus (ALV, lainakorkojen vähennyskelpoisuus) taipumus ajoittaiseen euforiaan ja sopulikäyttäytymiseen toimivan johdon palkitsemisjärjestelmät Usein ongelmana ei ole toxic assets vaan extreme leverage, jolla tavoitellaan omalle pääomalle korkeaa tuottoa: tuotto omalle po:lle = sijoituksen tuotto + (tuotto - lainakorko) (velka/oma po) Julkisen vallan kautta subventoimme pankkien liiallista riskinottoa; globaalien suurpankkien kohdalla piilotuki on määrällisesti suurta. Liialliseen riskinottoon liittyy suuria kustannuksia (veronmaksajille) ja myös rajat ylittäviä ulkoisvaikutuksia (esim. euroalueella).

13 Pankkien riskinoton rajoittamiseksi Voidaan pyrkiä rakentamaan palomuuria korkeariskillisen ja tavanomaisen pankkitoiminnan välille On syytä nostaa pankkien pääomavaatimuksia merkittävästi (ja rajoittaa mahdollisuuksia vesittää niitä hyödyntämällä riskipainoja) Voidaan asettaa likviditeetti- ja maturiteettirajoituksia Tulee luoda bail in mekanismi ja kriisipankkien selvitysjärjestelmä sijoittajavastuun toteuttamiseksi Perustelee pankkeihin kohdistuvia veroja/maksuja (johonkin mittaan asti)..

14 Taulukko 1 Talouskehitys PIIGS- ja FANG-maissa PIIGS-maat FANG-maat Reaalikorko 2. Luotonanto 3. Asuntohinnat 4. Kotimainen kysyntä 5. Yksikkötyökustannukset 6. Vaihtotase 7. Budjettijäämä 8. BKT:n kasvu 9. Työttömyysaste Lähteet: OECD, Eurostat, AMECO, NIESR, ETLA. Sixten Korkman: EURO Valuutta vailla valtiota.

15 Miksi kriisistä on vaikea nousta? ylivelkaantumisen purkaminen vie aikansa heikot ja hoitamatta jääneet pankit (vrt. USA) monet itseään ruokkivat kielteiset kierteet on torjuttu tulevia kriisejä, ei tätä kriisiä legacy cost on vaikeasti jaettavissa meneillään on chicken game johtajuusvaje: too little too late markkinoiden ja kansalaisten ristipaine

16 Euroalueen velkakriisin taltuttaminen Velkajärjestelyjä OK mutta lietsoo pelkoa markkinoilla He eivät halua Sopeutustoimia (kriisimaiden hevoskuuri) Tukirahoitusta (ESM/EKP) Me emme halua NB: Kaikki kolme tarpeen + tasapaino: enemmän sopetumisaikaa, riittävästi tukirahoitusta, enemmän velkajärjestelyjä JA maksimaalisen ekspansiivista EKP-politiikkaa (+ less austerity in the North) 16

17

18 Mitkä ovat visiot euroalueen tulevaisuudesta? Pankkiunioni: säätely, valvonta, kriisihallinta (bank resolution), talletusvakuutus Fiskaalinen unioni: eurobondit, ylikansallinen budjettikuri (?) Poliittinen unioni, liittovaltio

19 Pankkiunioni: miksi? pankkien ja valtioiden välisen napanuoran katkaisemiseksi Viranomaisten informaation parantamiseksi monenlaisten rajat ylittävien vaikutusten ja tartuntojen huomioon ottamiseksi nykyistä paremmin vääristyneen kilpailun välttämiseksi (regulatory competition) Cross-border pankkitoiminnan kriisien hallitsemiseksi

20 Taulukko 3 Roolijako pankkipolitiikassa Säätely Valvonta Kriisinhallinta Talletusvakuutus Globaalinen taso BaseI-komitea (Basel III) G20 BIS IMF G20 (IMF) ---- Yhteisötaso EU (yhteisölainsäädäntö) SSM EBA ESRB SRM Talletus- (jälleen)vakuutusjärjestelmä Kansallinen taso Lainsäädäntö Valvonta Kansallinen selvitysjärjestelmä Talletusvakuutusjärjestelmä Sixten Korkman: EURO Valuutta vailla valtiota.

21 Pankkiunioni: kysymyksiä Legacy cost : miten hoitaa? Onko perussopimusta muutettava (Schäuble)? Tekeekö komission riittävän pitkälle meneviä ehdotuksia, ovatko kaikki jäsenmaat valmiit luopumaan kansallisesta pankkivallasta (suvereenisuus)? Voidaanko luottaa asianmukaiseen implementaatioon? Kuinka paljon yhteisvastuuta tarvitaan, missä muodossa, onko hyväksyttävissä? Seuraukset sisämarkkinoiden kannalta: ins & outs (Lontoon city!) Onko, at the end of the day, pankkiunioni mahdollinen ilman fiskaaliunionia tai poliittista unionia (pelätty liittovaltio)?

22 Syvän integraation trilemma Kansallinen itsemääräämisoikeus (nykytilanne) (ennen muinoin) Syvä integraatio (Liitto- Demokratia valtio)

23 Joitakin johtopäätöksiä EMU (nykymuodossaan) ei ole toiminut hyvin EMU ei ole (hevin) peruutettavissa EMUn valuviat on korjattava (ja virheistä opittava) Finanssipolitiikan sääntöjen kiristäminen ei riitä Pankkiunioni on oikea kulkusuunta Epämääräistä/laajaa yhteisvastuuta syytä välttää Keskusjohteinen liittovaltio on illusoorinen ratkaisu

24 Indeksi, 1998/1= BKT:n määrä per asukas Suomi Ruotsi Euroalue /1 2000/1 2002/1 2004/1 2006/1 2008/1 2010/1 OECD, ETLA

25 Kuvio 13 Tuotanto henkeä kohti Tuotanto henkeä kohti = Bruttokansantuotteen määrä henkeä kohti, indeksi, 1998/1= Ruotsi Suomi Euro alue Lähteet: Eurostat, ETLA. Sixten Korkman: EURO Valuutta vailla valtiota.

26 Suomen talousongelmista ja -politiikasta Viennin peruspilarit ovat osin murtuneet Elinaikaodotteen kasvusta ja suurista ikäluokista johtuva julkisen talouden kestävyysvaje on ongelma (taustalla myös muita syitä) Työllisyysastetta on voitava nostaa, mutta lyhyellä aikavälillä työttömyys on kasvussa nyt myös kotimarkkinoiden heikkouden ja kuntien ongelmien takia Elinkeinotoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä on syytä parantaa (verotus, palkkamaltti?), mutta mitään tehokasta ja nopeavaikutteista keinoa talouden kasvun nopeuttamiseksi ei ole Vrt J-Cl-J ja A-E