Miten euroalue kehittyy?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten euroalue kehittyy?"

Transkriptio

1 Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta ajatuspajan lukuun.

2 Euron uhka: elintasoerot Vaihtotasekriisi, pankkikriisi vai julkisen talouden kriisi? Kaikki yhdessä limittäin ja lomittain Eurokriisin hoito on perustunut euroalueen yhteisvastuuseen ja kriisimaiden sisäiseen devalvaatioon Euroalueen yhteisvastuulliset kriisimekanismit jäävät pysyviksi, jäsenmaiden julkisen talouden ohjaus lisääntyy, pankkiunioni etenee ja paine liittovaltiokehitykseen lisääntyy Euroalueen valuvikoja jää jäljelle vielä 2020-luvulle? Euroopan unionin ja euroalueen välinen ja sisäinen kehitys uhkaa eriytyä Elintasoerojen tasoittuminen vahvistaisi euroaluetta sekä taloudellisesti että poliittisesti elintasoerojen kasvu lisää uusien ongelmien todennäköisyyttä Euro saattaa murentua heikkojen maiden kansalaisten kyllästyessä elintasonsa laskuun

3 Tarkasteltavien maiden elintasoerot Saksaan verrattuna ja niiden kehitys, ostovoimakorjattu henkilöä kohden laskettu bruttokansantuote verrattuna Saksan vastaavaan. Lähde: IMF World Economic Outlook 2/2012 Database ja PTT. 94 % 101 % 94 % 93 % 93 % 88 % 103 % 111 % 107 % 107 % 107 % 101 % 114 % 116 % 110 % 107 % 107 % 107 % 100 % 101 % 92 % 90 % 90 % 80 % 95 % 93 % 80 % 75 % 75 % 67 % 86 % 90 % 80 % 76 % 85 % 67 % 70 % 69 % 61 % 58 % 61 % 48 % 114 % 128 % 107 % 108 % 115 % 91 % 72 % 82 % 69 % 61 % 65 % 51 %

4 Euroalueen valtioiden ja Yhdysvaltojen osavaltioiden henkeä kohti laskettu BKT suhteessa keskiarvoon, %. Lähde: Eurostat ja BEA.

5 Bkt /työtunnit vuoden 2011 Yhdysvaltojen dollareissa, logaritminen asteikko. (Länsi- Eurooppa pl. Norja ja Luxemburg). Lähde: The Conference Board Total Economy Database, Skenaario PTT.

6 Mitä Suomen kannattaisi tavoitella euron sisällä? Vahvistaa jäsenvaltioiden omaehtoista kestävää taloudenpitoa. Euroalueen valvonnassa, ohjauksessa ja sanktioissa kiinnitettävä julkisen talouden tasapainon ja velkaantumisen lisäksi vaihtotaseen tasapainoon Eurokriisin myötä kasvanut yhteisvastuu ei riitä estämään tulevia kriisejä Rakennerahoja elintasoerojen kaventamiseen kestävällä tavalla; ei tulonsiirtoihin Pankkivalvonta ja säätely kannatettavaa; yhteisvastuulliseen talletussuojaan ja riskirahastoihin suhtauduttava varauksellisesti Ruotsin mukanaolo Euromaiden joukkovelkakirjojen 1-2 % korkoero toivottavaa; ero riippuvaiseksi julkisen talouden ja vaihtotaseen tasapainosta

7 Työvoiman liikkuvuus maiden välillä Skenaarioita Euroopan ja euroalueen talouskehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä Yhteisvastuu, % BKT:sta Korkoero Saksaan Julkisen talouden kuri Talouskasvu; euroalueen konvergointi Sisäinen devalvaatio eli palkkasumman BKT-osuus Kansantalouden ulkoinen tasapaino eli vaihtotase EU:n ja euro alueen suhde Euroalueen yhtenäisyys EU:n/Euroalueen budjetti 1 % BKT:stä 2 % BKT:stä EKP ja keskuspankit 4 % 1-2 % Pankkiunioni 0 % BKT:stä 1 BKT:stä Kriisirahastot tai eurobondit 7 % BKT:stä 7-9 % BKT:stä Ranska ja muut ydin/vahvat maat 1-2 prosenttiyksikköä 1 prosenttiyksikkö Reunavaltiot 4 prosenttiyksikköä 2 prosenttiyksikköä Alijäämä -3 prosenttia BKT:stä Asteittain kohti tavoitteita; kriisimaat? Velka/BKT 60 prosenttia BKT:stä Vahvat maat 1 2 %:n vuosikasvu 2 3 %:n vuosikasvu Heikot maat -1 1 %:n vuosikasvu 1 3 %:n vuosikasvu Vahvat maat maltilliset palkankorotukset; työllisyys maltilliset palkankorotukset; työllisyys nykytasolla paranee Heikot maat palkat eivät nouse tai laskevat; olemattomat palkankorotukset; työttömyys kasvaa työttömyysaste jää korkeaksi Saksa ja Alankomaat ylijäämä tasapaino tai ylijäämä Ranska ja Italia alijäämä alijäämä tai tasapaino Suomi alijäämä tai tasapaino tasapaino Espanja alijäämä tai tasapaino tasapaino Kreikka ja Portugali alijäämä alijäämä vähäistä kasvaa, mutta ei tasapainota elintasoeroja Ruotsi nykyinen asema joutuu miettimään liittymistä Iso-Britannia erkaantuu alkaa miettiä eroa Kreikka Espanja ja Portugali yhteiset sisämarkkinat ja liittovaltiokehitys eivät tuota optimaalista valuutta-aluetta Nykyinen kriisi Valtaosa veloista anteeksi Osa veloista yhteiseen velanpurkurahastoon Euroalue tiivistyy; yhteisvastuuta ei haluta kuitenkaan kasvattaa riittävästi Pitkän aikavälin kehitys 2020 joutuu eroamaan, ellei pysty uudistamaan talouttaan Espanjan ero eurosta ei ole mahdollinen - Vaihtotaseen alijäämällä ei voi ylläpitää kasvua - Elintasoerot kasvavat? - Uusia potentiaalisia eurokriisejä

8 Suomen vaihtoehdot Euron hajoaminen tai yksittäisen jäsenmaan erkaantuminen eurosta on hyppy tuntemattomaan. Nimellinen valuuttakurssin arvo tai sen määräytymismekanismi ei kuitenkaan määritä kansantalouden pitkän aikavälin kasvua. Globalisaation luomat haasteet kohdattava riippumatta valuuttakurssijärjestelmästä. Mitä vaihtoehtoja on olemassa, jos euro ei ole enää vaihtoehto?

9 Uusi rahaliitto Rahaliiton ehdottomasti merkittävin etu kiinteisiin valuuttakurssijärjestelmiin on devalvaatiosyklin katkeaminen ja rahapolitiikan uskottavuuden paraneminen niissä maissa, joissa ei ole omasta takaa valmiiksi uskottavaa keskuspankkia. Lisäksi ylikansallisten finanssialan toimijoiden valvonta on tehokkainta tehdä kansallisvaltiota laajemmassa kokonaisuudessa. Olettaen euron epäonnistuminen, uuden rahaliiton pitää olla kuitenkin aivan jotain muuta kuin euroalue.

10 Vientimaat (2011) 35 Vientiosuus

11 Suomi ja Ruotsi Pankkivalvonta ja rahoitusmarkkinasääntely yhdessä Ruotsin kanssa. Suomi hyötyisi jo alun perin toimintakulttuuriltaan uskottavasta keskuspankista. Finanssipolitiikkaa leimaa kummassakin maassa fiskaalinen konservatismi. Rahaliiton haasteet silti kohdattava. Pieni rahaliitto antaisi huonon suojan myrskyiltä.

12 Kiinteä valuutta Rahapolitiikan uskottavuus ja valuuttakurssin vakaus. Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä kytkös esim. Saksan markkaan olisi Suomelle hyvin vaikea, koska sitoutuminen olisi yksipuolista. Finanssialan säätely ja valvonta olisi lisäksi pääosin kansallista. Suurin haitta olisi devalvaatiosyklin riski, koska kiinteän valuuttakurssijärjestelmän uskottavuutta vaikea rakentaa vahvaksi ilman talouden suurta joustavuutta.

13 Kelluva valuutta Uskottavasti riippumattoman keskuspankin tapauksessa finanssipolitiikan ja rahapolitiikan hyödyllinen koordinaatio. Rahaliittoon liittyvien tulonsiirtojen aiheuttamien kustannusten poistuminen. Kelluvassa valuuttakurssijärjestelmässä rahapolitiikkaa ei myöskään tarvitsisi kiristää puhtaasti valuutan arvon puolustamiseksi irrallaan talouden yleisestä kehityksestä.

14 Kelluva valuutta Haittana tässä mallissa olisi valuuttakurssien määrittyminen lyhyellä aikavälillä osin irrallaan talouden perustekijöiden määrittämistä tarpeista. Uskottavan keskuspankin tapauksessa valuuttakurssi ei kuitenkaan muodostuisi täysin satunnaiseksi muuttujaksi. Merkittävä haaste olisi uskottavan keskuspankin luominen Suomeen, jossa ei ole vastaavaa uskottavan keskuspankin traditiota kuin esimerkiksi Ruotsin Riksbankenilla. Ei rahaliiton haasteita, mutta hyvin pieni valuutta-alue.

15 Kiitos paljon + liitemateriaali

16 Skenaarioissa käytetyt oletukset henkeä kohti lasketun ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen vuosittaisesta kasvuvauhdista : Saksa talouskasvu 2 % vuodessa. 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 3,0 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 1,5 % 1,5 % 2,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 0,5 % 0,5 % 0,5 %

17 Vahva talous Eurossa Eurojäsenyyden hyötyjä ja haittoja pienen kansantalouden vahvuuden mukaan Euron ulkopuolella Nykyinen kriisi - Hyötyy heikohkosta eurosta - Joutuu yhteisvastuun maksajaksi -Eurokriisi aiheuttaa epävarmuutta - Voi vaikuttaa osittain omaan valuuttakurssiinsa Epäsymmetriset Rakenteellinen erilaisuus shokit - Ei valuuttakurssi - Hyötyy heikohkosta eurosta sopeutusta - Julkisen talouden - Yhteisvastuun maksaja toimet - Työllisyys vaihtelee - Saattaa hyötyä sisämarkki- noiden kehityksestä? - Valuuttakurssisopeutus mahdollinen? - Valuuttakurssi sopeutus mahdollinen - Ei yhteisvastuuta -Ulkomaisten sijoittajien luottamus? Eurossa - Suojaa osittain korkojen - Vakauttaa korkoja - Haittaa liian vahvasta eurosta nousulta - Suojaa devalvoitumiselta - Vakauttaa - Toistuvia sisäisiä devalvaatioita - Pakottaa sisäiseen devalvaatioon valuuttakurssia - Julkisen talouden sopeuttaminen - Toistuvia julkisen talouden säästöjä Heikko talous Euron ulkopuolella - Julkisen talouden säästöt - Osittainen sisäinen devalvaatio - Korkoturbulenssi - Korko- ja valuuttakurssiturbulenssi mahdollinen - Ulkoinen devalvaatio - Julkisen talouden säästöt - Julkisen talouden säästöt - Osittainen sisäinen devalvaatio - Suojaa korko- ja valuuttakurssiturbulenssilta - Toistuvia devalvaatioita - Toistuvia korkoturbulenssijaksoja - Uskottavuus ulkomaisten sijoittajien piirissä heikko

18 Maiden ostovoimakorjattu henkeä kohden laskettu bruttokansantuote Saksaan verrattuna. 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 Lähde: IMF 0, Saksa Suomi Ruotsi Alankomaat 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0, Irlanti Kreikka Espanja Italia Portugali

19 Julkisen sektorin jäämä, vaihtotase ja henkeä kohden laskettu bruttokansantuote Saksaan verrattuna sekä vuosittain että kumulatiivisesti. Lähde: Eurostat 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % -25,0 % Suomi 220 % 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Suomi 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % -120 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) 20,0 % Ruotsi 220 % Ruotsi 80 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % 80 % 60 % 40 % 20 % -60 % -80 % -100 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)

20 ,0 % Saksa 220 % Saksa 80 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 200 % 180 % 160 % 140 % 60 % 40 % 20 % 0 % 0,0 % 120 % -20 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % 100 % 80 % 60 % 40 % -40 % -60 % -80 % -100 % -20,0 % 20 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) Espanja Espanja 20,0 % 220 % 80 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % 80 % 60 % 40 % 20 % -60 % -80 % -100 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)

21 ,0 % Ranska 220 % Ranska 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 180 % 160 % 140 % 120 % 40 % 20 % 0 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % 80 % -60 % -15,0 % -20,0 % 60 % 40 % 20 % -80 % -100 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) 20,0 % Italia 220 % Italia 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % -25,0 % 0 % -120 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)

22 ,0 % Alankomaat 220 % Alankomaat 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 180 % 160 % 140 % 120 % 40 % 20 % 0 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % 80 % 60 % 40 % 20 % -60 % -80 % -100 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) 20,0 % Kreikka 220 % Kreikka 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 180 % 160 % 140 % 120 % 40 % 20 % 0 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % 80 % 60 % 40 % 20 % -60 % -80 % -100 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)

23 Tarkasteltavien maiden kilpailukyvyn kehitys. 0,65 Lähde: Eurostat Reaaliset yksikkötyökustannukset = Keskimääräinen palkansaajakorvaus / Työn tuottavuus, nimellinen =keskimääräinen palkansaajakorvaus jaettuna tuotannon arvolla 0,60 0,55 0,50 0,45 0,65 Saksa Suomi Ruotsi Alankomaat Reaaliset yksikkötyökustannukset = Keskimääräinen palkansaajakorvaus / Työn tuottavuus, nimellinen =keskimääräinen palkansaajakorvaus jaettuna tuotannon arvolla 0,60 0,55 0,50 0,45 Irlanti Kreikka Espanja Italia Portugali

24 Pääomatase vertailumaissa. Lähde: Eurostat % bruttokansantuotteesta 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % -1,0 % Saksa Suomi Ruotsi Alankomaat % bruttokansantuotteesta 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % -1,0 % Irlanti Kreikka Espanja Italia Portugali

25 Euroopan unionin nettojäsenmaksu eri vuosina, prosenttia bruttokansantuotteesta. Lähde: Eurostat BKT 2011, mrd Suomi 189,4 0,21-0,05-0,17-0,17-0,34 Ruotsi 387,9-0,39-0,29-0,44-0,35-0,34 Alankomaat 602,0-0,37-0,51-0,45-0,31-0,37 Ranska 1 996,6-0,05-0,17-0,20-0,29-0,32 Italia 1 579,7 0,10-0,15-0,26-0,29-0,38 Espanja 1 063,4 0,84 0,66 0,26 0,39 0,28 Portugali 170,9 1,67 1,54 1,57 1,52 1,75 Irlanti 159,0 1,63 0,70 0,32 0,51 0,24 Kreikka 208,5 3,18 2,02 2,69 1,62 2,22 Saksa 2 592,6-0,40-0,27-0,35-0,37-0,35

26 Verotulojen osuus bruttokansantuotteesta, bruttoveroaste, %. Lähde: OECD Suomi 45,7 47,2 43,9 42,9 42,5 43,4 Ruotsi 47,5 51,4 48,9 46,4 45,5 44,5 Alankomaat 41,5 39,6 38,4 39,3 38,7.. Ranska 42,9 44,4 44,1 43,5 42,9 44,2 Italia 39,9 42,0 40,6 43,0 42,9 42,9 Espanja 32,1 34,3 36,0 33,1 32,3 31,6 Portugali 29,3 30,9 31,1 32,5 31,3.. Irlanti 32,1 31,0 30,1 29,1 27,6.. Kreikka 29,1 34,3 32,1 32,1 30,9 31,2 Saksa 37,2 37,5 35,0 36,5 36,1 37,1

27 Vertailumaiden 10-vuoden joukkovelkakirjalainojen korot vuosina Lähde: Euroopan keskuspankki Korko 30,0 25,0 Itävalta Belgia Saksa Espanja Suomi Ranska Kreikka Irlanti Italia Alankomaat Portugali 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 01/93 01/95 01/97 01/99 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11

28 Eurossa arvioidun nimellisen ja reaalisen bruttokansantuotteen muutos vuosina Suomessa ja Ruotsissa sekä näiden maiden reaalinen BKT ennuste (PTT). Lähde: Eurostat 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% -6% -8% -10% e, PTT 2013e, PTT Finanssikriisin jälkeen yhteensä Suomi, nimellinen Suomi, reaalinen Ruotsi, nimellinen euroissa Ruotsi, reaalinen

29 Euron arvo kruunuina sekä Suomen ja Ruotsin joukkovelkakirjalainojen korot vuosina Lähde: Euroopan keskuspankki 11,5 7,0 11,0 6,0 10,5 10,0 5,0 4,0 9,5 9,0 8,5 8,0 Euron arvo kruunuina (vas.) 10v valtionlainan korko, Suomi (oik.) 10v valtionlainan korko, Ruotsi (oik.) 3,0 2,0 1,0 7,5 01/99 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11 0,0

30 Islannin BKT, työttömyysaste ja inflaatio vuosina Lähde: Eurostat Islanti BKT, reaalinen, kasvu, % 1,2 % -6,6 % -4,0 % 2,6 % Työttömyysaste, % 1,6 % 8,0 % 8,1 % 7,4 % Inflaatio, % 18,1 % 7,5 % 2,5 % 5,3 %

31 Osuus maiden tavara- ja palvelukaupasta 2010, euroalue ja hypoteettinen pohjoisten maiden valuutta-alue. Lähde: Eurostat, PTT:n laskelma 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Suomi Irlanti Viro Saksa Alankomaat Ranska Belgia Luxemburg Itävalta Euroalue Pohjoinen valuutta-alue

32 Kasvukorrelaatiot vuosina Lähde: Eurostat Euroalue Tanska Suomi Ruotsi Norja Euroalue 1,000 0,946 0,964 0,864 0,686 Tanska 0,946 1,000 0,956 0,843 0,816 Suomi 0,964 0,956 1,000 0,846 0,784 Ruotsi 0,864 0,843 0,846 1,000 0,478 Norja 0,686 0,816 0,784 0,478 1,000

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Näkökulmia valtiovarainministerin esitykseen

Näkökulmia valtiovarainministerin esitykseen Näkökulmia valtiovarainministerin esitykseen Taloustieteellinen yhdistys 16.5.3 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden velkaantuminen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Pääekonomisti Jukka Palokangas

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Pääekonomisti Jukka Palokangas Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas 19.9.2012 Toimialojen ja erityisesti yritysten tilanne vaihtelee suuresti Teknologiateollisuuden yritykset ovat kehittyneet epäyhtenäisesti

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Lausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa

Lausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa Lausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa Matti Pohjola 8.6.216 Professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Euron edut ja haitat Euroon liittyy

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Maailmantalouden näkymät kohentuivat vuoden 13 jälkipuoliskolla. Finanssi kriisin jälki on kuitenkin pitkä. Erityisesti euroalueella tuotanto on edelleen alhaisella

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm Janne Huovari Markus Lahtinen

Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm Janne Huovari Markus Lahtinen Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm Janne Huovari Markus Lahtinen Helsinki 2013 Tekijöiltä Finanssikriisistä alkanut eurokriisi on jatkunut lähes kolme vuotta. Koko euroalue ajautui ennusteiden mukaan taantumaan

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Hallituksen talouspolitiikasta

Hallituksen talouspolitiikasta Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Euroalueen talouskriisin taustat. Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14

Euroalueen talouskriisin taustat. Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14 Euroalueen talouskriisin taustat Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14 Euroalueen talouskriisin taustat - johdanto 2008 alkaneen euroalueen talouskriisin tausta: 1. Ongelmamaiden (Kreikka, Portugali, Irlanti,

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Euro ja talousteoria OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 9.2.2012. Kari Heimonen Professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Euro ja talousteoria OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 9.2.2012. Kari Heimonen Professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Euro ja talousteoria OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 9.2.2012 Kari Heimonen Professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Euro ja taloustiede Euro on hyvä valuutta Arvon mitta, Vaihdon

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Suomen talous vahvistumassa

Suomen talous vahvistumassa Suomen Pankki Suomen talous vahvistumassa Pardian seminaari 31.10.2017 31.10.2017 1 Suomen vuotuinen kasvuvauhti on nyt ohittanut euroalueen, mutta takamatka on huomattava 120 Bruttokansantuote Suomi Euroalue

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Euro & talous 1/2013 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 1/2013 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 1/2013 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 14.3.2013 Julkinen 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääartikkeli: Yksityisen sektorin velkaantumisen vähentäminen,

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut

Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut -tilannekatsaus 19.9.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö Euroalueen talous- ja rahoitusvakaus EU- ja euromaiden vakauskysymykset Talouskasvu (globaali ja EU)

Lisätiedot

Talouden näkymät -- kasvun merkitys kansantaloudelle

Talouden näkymät -- kasvun merkitys kansantaloudelle Talouden näkymät -- kasvun merkitys kansantaloudelle Suomen Pankki 1 Kansainvälisen talouden elpymisestä varovaisia merkkejä 2 Finanssikriisin pitkä jälki Euroalue Yhdysvallat Japani Suomi Indeksi, 2008/I

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot