Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen

Transkriptio

1 Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen Näkökohtia Jarmo Kontulainen Johtava neuvonantaja Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen

2 Sisällys 1. Velkakriisin synty 2. Kriisin hallinnan haasteita 3. Kriisin hallinnan toimista Julkinen 2

3 rahaliitto itsenäisten valtioiden välillä on kestävä ainoastaan jo ne toteuttavat tiukasti finanssipolitiikan kurin Delors Report (1989), Wyplosz (2012), etc. Julkinen 3

4 Maastrichtin sopimus ja finanssipolitiikan kuri 1. Liiallisten alijäämien prosessi Vakaus- ja kasvusopimus (SGP). 2. No bail out sääntö (avustamiskielto) Unioni/jäsenmaat eivät vastaa toistensa veloista. Julkinen 4

5 1. Velkakriisin synty Julkinen 5

6 Euroon siirtyminen supisti korkoeroja Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa 40 % Lähde: Reuters Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 6

7 Markkinakurin puute eräs velkakriisin keskeinen syy Heikko markkinakuri oli osa laajempaa globaalia riskien alihinnoittelua. No bail out -sääntöä ei pidetty uskottavana. Runsas ja halpa lainaraha mahdollisti valtioiden ja kansantalouksien ylivelkaantumisen. Julkinen 7

8 Euroalueen sisäiset kasvuerot suuria Saksa Kreikka Italia Irlanti Portugali Espanja Suomi 2000 = Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 8

9 Erot inflaatiossa kertautuvat yli ajan Italia Portugali Saksa Suomi Espanja Kreikka Irlanti 160 Indeksi 2000= Lähde: Eurostat. HICP (2) Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 9

10 Heikko kilpailukyky ja velkaantuminen johtivat vaihtotaseongelmiin 10 % BKT:sta Saksa Kreikka Italia Irlanti Portugali Espanja Suomi Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 10

11 Finanssikriisi muuttui valtioiden velkakriisiksi Espanja Kreikka Irlanti Italia Portugali Euroalue Saksa Suomi 200 % BKT:sta Lähteet: Eurostat ja Euroopan komission ennuste @Velat (2) Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 11

12 Julkisen talouden haasteet eivät rajoitu euroalueelle 140 Kehittyneet taloudet Nousevat taloudet Maailma G7 Julkinen velka, % BKT:stä Lähde: IMF Samu Kurri SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 12

13 2. Kriisin hallinnan haasteita Julkinen 13

14 Aleneeko velkaantuminen suunnitellusti? Saksa Kreikka Italia Irlanti Portugali Espanja Suomi Euroalue 200 % BKT:sta Lähde: IMF ennuste Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 14

15 Velkakriisi ja luottamuspula Kriisin pahenemisen ja ratkaisuun pyrkivien toimien alimitoituksen kierre. Tämä on ollut seurausta kriisimaiden talouksien kasvunäkymien ja rahoitusjärjestelmän tilan jatkuvasta heikkenemisestä. Onko rakenneongelmia ratkottu suhdannepolitiikan keinoin ja vakavaraisuusongelmia likviditeettikriisin keinoin? Seurauksena on ollut luottamuspula Lainanantajat vs. lainansaajat Säästäväisyys vs. kasvu Talouskuri vs. muiden auttaminen Kansallinen vastuu vs. yhteenkuuluvuus Julkinen 15

16 Reaalitalouden kehitys On ollut vaikeaa saada luotettavaa näkemystä kriisimaiden kasvunäkymistä, velkakestävyydestä ja kilpailukyvystä. Kuinka paljon tuotantopotentiaali on supistunut? Kuinka verotulot kehittyvät? Kuinka paljon luotonannon pysähtyminen vaikuttaa talouteen? Mikä on kilpailukykyinen palkkataso? Julkisen talouden tervehdyttäminen ja talouskasvua edistävä rakennepolitiikka ovat toisiaan tukevia hankkeita. Mutta kuinka löytää tuottavia kasvua tukevia ja yksityistä pääomaa houkuttelevia hankkeita? Kestävä kasvu ja vaurastuminen edellyttävät vahvoja instituutioita Kuinka kauan kestää poistaa korruptio ja tehostaa hallintoa kriisimaissa? Julkinen 16

17 Kriisinhoidon työnjako 1. Kriisimaiden omat toimet Julkisen talouden tervehdyttäminen, talouden rakenteiden korjaaminen 2. EU:n ja IMF:n toimet Ohjelmat, ehdollisuus, siltarahoitus 3. EKP:n toimet Itsenäinen harkinta sen jälkeen, kun muut ehdot ovat täyttyneet Keskeistä valmius toimia sekä selkeä työnjako toimijoiden välillä Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 17

18 Miten epäsuotuisa kierre katkeaa? 1. Kriisimaiden taloustilanteen heikkeneminen pysähtyy. 2. Luottamus politiikkatoimien riittävyyteen paranee. 3. Pääomapako euroalueen kriisimaista kääntyy. Julkinen 18

19 Uskottava kriisinhoidon strategia edellyttää 1. kriisimaiden sitoutumista riittäviin sopeuttamistoimiin ja rakennemuutoksiin, 2. kohtuuhintaista ulkoista rahoitustukea sopeutumistoimien ajaksi, 3. euromaiden pankkien pääomittamista rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi ja 4. eurojärjestelmän (EKP:n) ehdollisia toimia valtionlainamarkkinoiden toiminnan vakauttamiseksi. Julkinen 19

20 3. Kriisin hallinnan toimista Julkinen 20

21 Vakautusohjelmat Onnistuessaan vakautusohjelmat tukevat kriisimaiden kilpailukykyä ja siten edesauttavat resurssien välttämätöntä kanavoitumista suljetulta sektorilta avoimelle sektorille. Epäonnistuessaan ne suistavat maat sosiaalisen ja poliittisen epävakauden tilaan, joka entisestään heikentää maiden houkuttavuutta yritystoiminnan sijoituspaikkana. Ohjelmiin sisältyvät rakenneuudistukset luovat uskoa näkymään paremmasta tulevaisuudesta. Julkinen 21

22 Rahaliiton hajoamisen riskiä torjuttu Kriisin kärjistyminen on näkynyt markkinoilla rahaliiton hajoamiseen liittyvien riskilisien kasvuna, mikä on pakottanut jäsenmaat ja EKP:n lisäämään merkittävästi ja asteittain panostustaan negatiivisen kierteen katkaisemiseksi. EKP on noudattanut alhaisten korkojen politiikkaa ja avokätistä likviditeetti- ja vakuuspolitiikkaa; vakuusmateriaalin laajentamista rahapoliittisissa operaatioissa on laajennettu ja käyttöön otetaan rahapoliittiset suorat kaupat (Outright Monetary Transactions, OMT). Julkinen 22

23 Velkakriisi = Finanssikriisi Kyseessä valtioiden ja yksityisen sektorin pitkäaikainen rakenteellinen ylivelkaantuminen, johon liittyvien makrotaloudellisten riskien olisi pitänyt näkyä riskien hinnoittelussa jo paljon ennen kuin niin todellisuudessa kävi. Tällaisen kehityksen mahdollisuudesta tai siitä, miten se voi äkillisesti katketa maksutasekriisiin tai jopa maksukyvyttömyyteen, ei juurikaan keskusteltu velkakriisiä ei osattu ennakoida. Samoin keskustelun ulkopuolelle jäi pankkien ja valtion kohtalonyhteys. Julkinen 23

24 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma alkaa Pankkikriisi Luotonanto tyrehtyy, verotulot vähenevät, taantuma syvenee Julkisen talouden velkakriisi Julkinen 24

25 Pankkiunioni Integroituneet rahoitusmarkkinat ja kansallinen valvonta ja vastuu luovat epävakaan kokonaisuuden. Valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys katkaistava Pankkien valvonnalle ja kriisinratkaisulle paremmat instituutiot Pitkä projekti mutta uskottava visio voi silti tukea nykyisen kriisin ratkaisua Oikein rajattuna toimii riskien hajautuksen välineenä, ei tulonsiirtojen Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 25

26 Pankkien tilan vakauttaminen Euromaiden pankkien tila oli pitkään epäselvä. Läpinäkyvyys ei ollut aluksi riittävää. Pääomittaminen edennyt kriisimaissa ja vakauttanut tilannetta. Toimialajärjestelyjä on tehty liian vähän ja vasta pakon edessä. Toteutuuko pankkiunionin avulla? Talletuspaon pysäyttäminen on rahaliitossa vaikeata. Tähän vaikuttaa pääomanliikkeiden täydellinen vapaus. Pankkien pääomittaminen tai alasajo toteutettava ripeästi luottamuksen palauttamiseksi. Julkinen 26

27 Finanssipolitiikan kuri ja politiikan koordinaatio Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta eli finanssipoliittinen sopimus (Fiscal compact). Uusi sopimus edellyttää, että valtion talousarvion on oltava tasapainoinen tai ylijäämäinen. Tähän voidaan päästä, jos vuosittainen rakenteellinen julkistalouden alijäämä on alle 0,5 prosenttia nimellisestä BKT:sta. Jos jäsenvaltio poikkeaa tästä säännöstä, käynnistyy automaattinen korjausmekanismi. Euroalueen jäsenvaltiot sitoutuvat kannattamaan komission ehdotuksia paitsi silloin, jos niiden määräenemmistö vastustaisi päätöstä. Euromaiden välinen talouspolitiikan koordinaatio ohjaa vastuullisempaan politiikkaan vielä senkin jälkeen kun akuutti kriisi on väistynyt. Julkinen 27

28 Rajoitteena velkaraja Määritellään velkaantumisen raja maksimitasona, jonka jälkeen valtio ei enää kykene rahoittamaan (lisä)velkaansa tulevia veroja korottamalla. Valtion velan kasvun kokonaistaloudelliset vaikutukset, inflaatiodynamiikka samoin kuin finanssipolitiikan (kerroin)vaikutukset, voivat valtion velkaantumisrajan läheisyydessä olla merkittävästi erilaisia kuin tilanteessa, jossa julkistalous on kaukana velkaantumisrajasta. Julkinen 28

29 Korkean velan oloissa menojen leikkaukset ensisijaisia Vähän velkaantuneen valtion tapauksessa menojen leikkaukset ja budjettialijäämän kannalta samansuuruiset verojen korotukset ovat yhtä tehokkaita julkisen velan kasvun hillitsemiseksi. Lähempänä velkaantumisrajaa, jolloin konsolidoinnin todennäköisyys on suuri, odotustekijöillä on merkittävä rooli: Menojen leikkaukset ovat erityisen tehokkaita julkisen valtion velan stabiloinnin kannalta, koska menojen leikkausten synnyttämä deflaatiopaine mahdollistaa rahapolitiikan keventämisen - mikäli ei olla korkolattiassa - millä rahapoliittisella toimenpiteellä on myönteisiä vaikutuksia julkisen velan hallinnan, so. budjettialijäämien kannalta. Julkinen 29

30 Rahaliitto on erityinen Kun julkinen velka saavuttaa velkakestävyyden rajan alkaa keskustelu miten velka rahoitetaan tulevaisuudessa? Jos verotuksen pelivara on käytetty, kääntyvät katseet ensiksi menoleikkauksiin ja toiseksi, jos nämä epäonnistuvat tai ovat poliittisesti mahdottomia, velan monetisointiin. Rahaliitossa kysymys on erityisen monimutkaisesta pelitilanteesta mistä ei ole juurikaan teoreettista kirjallisuutta tai käytännön kokemuksia. Julkisen velan monetisoinnista on rahaliitossa vaikea saavuttaa yksimielisyys. Sen sijaan näyttää siltä, että velkajärjestelyjen todennäköisyys on rahaliitossa suurempi kuin itsenäisen keskuspankin maassa. Julkinen 30

31 Fiskaalinen / poliittinen unioni? Rahaliitto ei sinänsä edellytä fiskaalista tai poliittista unionia Finanssipoliittisen yhteistyön tiivistäminen perusteltua Integraation suuret poliittiset ratkaisut vaativat omat erilliset perustelunsa ja demokraattisen legitiimisyytensä mutta se asettaa talouspolitiikalle reunaehtoja Rajoitteita suhdannepolitiikalle Rajoitteita valtion ja kansantalouden velkaantumisvaralle Vaatimuksia talouden joustavuudelle Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 31

32 Kiitos Julkinen 32