Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi

Transkriptio

1 Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi

2 Suomi ja talouskriisi - vahvuuksia > Ei finanssikriisiä - Terveet pankit ovat kansallinen kilpailuetu - Suomen pankit olivat hyvässä kunnossa kohtaamaan talouden vaikeuksia - Pankkisektorilla hyvä pääomatilanne ja vähän huonoja tase-eriä - Suomen pankit ovat Euroopan tehokkaimpia 90-luvulla tehtyjen tehostamistoimien takia - Suomen asuntorahoitusjärjestelmä on vakaa ja pankit tuntevat asiakkaansa > Globaali valuutta - Suojaa suurilta vaihteluilta ja spekulaatiopaineilta - Rahapolitiikka kahlitsee inflaatio-odotuksia > Vahvat taseet - Yrityssektorin taseet edelleen vahvat > maksuhäiriöt ovat kuitenkin lisääntyneet - Julkinen sektori kykeni elvyttämään > nyt kestävyysvaje kuitenkin huolettaa > Tasapainoinen talous lähtötilanteessa - Ei merkittävää omaisuusarvojen kuplaa eikä rakennussektorin ylikuumenemista 2

3 Taloustilanteen nykyvaihe > Kuluttajien ja yritysten luottamusindikaattoreissa näkyy voimakasta elpymistä > Vienti takkuilee edelleen > uusien tilauksien määrä? > Työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa edelleen > Valtion ja kuntien budjetit kääntyneet alijäämäisiksi > julkisen talouden kestävyysvaje huomattava > Kulutus supistuu > Kotitalouksien velkaantuneisuus, erityisesti nuoret perheet > Pankkien luottotappiot kasvussa 3

4 Taloustilanteen nykyvaihe - vastavoimia > Inflaatio on hidastunut > Inflaation hidastuminen tukee palkkamalttia > EKP:n rahapolitiikka edelleen elvyttävää; korot erittäin matalalla > nousupaineita kuitenkin on > Julkisen talouden kestävyysvaje otetaan vakavasti ja sitä paikataan > Työurien pidentäminen etenee? 4

5 Neljä näkökulmaa finanssialan rooliin taantuman nujertamisessa 1. Terve finanssiala on Suomelle kansallinen kilpailuetu, joka vaikuttaa myös valtion velan hintaan. 2. Finanssialan toimijoita voidaan Suomessa hyödyntää yritysrahoituksen turvaamisessa. 3. Finanssialalla on keskeinen rooli myös kotitalouksien tilanteiden ratkaisemisessa 4. Finanssiala voi olla mukana myös pp-ratkaisuissa, joilla helpotetaan esimerkiksi ikääntymisen vaikutuksia julkiseen talouteen. 5

6 Oma maa mansikka > Suomalaiset finanssitoimijat ovat pärjänneet finanssikriisissä kansainvälisiä referenssejä paremmin. > Suomalaiset toimijat eivät tuoneet kriisiä Suomeen. > Veronmaksajien rahoihin ei ole tarvinnut koskea. > Aiheuttaa kuitenkin potentiaalisesti ristiriitaa - Saattaa johtaa siihen, että asiansa hyvin hoitaneita tahoja rangaistaan huonoimpien toimijoiden ehdoilla. 6

7 Ylilyönneiltä on vältytty > Finanssiala on toiminut Suomessa itsesäätelyn ja asiaa koskevien viranomaisohjeiden mukaisesti. > Palkitsemisperiaatteet ja niiden mukainen palkitseminen eivät ole johtaneet yritysten toiminnan kannalta ylisuurien riskien ottamiseen. > Yritysten pitkäjännitteinen toiminta tai suomalaisen finanssijärjestelmän toimintakyky eivät ole vaarantuneet. 7

8 Sääntely > Finanssikriisi epäonnistuneen regulaation syytä? > Nyt poliittisilla päättäjillä tarve näyttää tekoja. > Sääntelypaine lisääntyy meilläkin, vaikka tuleekin EU:n kautta ei niinkään kotimaisilta lainsäätäjiltä. > Finanssialalta tarvitaan yhteistuumin tehtyjä, hyvin kohdennettuja lainsäädännön parannusehdotuksia. 8

9 Mihin sääntelyä ylipäätään tarvitaan? 9

10 Valvonta Finanssikriisi epäonnistuneen valvonnan syytä? > Lainsäätäjät vierittävät syyn puutteellisen valvonnan kontolle. Finanssialaa valvottu liian vähän ja ala on käyttänyt liikkumavaraa väärin. > Seuraa valvonnan kiristäminen lähtien ajatuksesta, että liberaali valvonta on kriisin syy. - Myönteistä kuitenkin, että kriisi toimii muutosvoimana, jolla on saatu eurooppalainen valvontakehys viimein kunnolla liikkeelle. 10

11 With or without it Uudistukset olisivat olleet välttämättömiä ilman kriisiäkin > Rahamarkkinat ovat aidosti globaalit > 24/7 toimintaa - Tarvitaan entistä yhtenäisempää sääntelyä > Ylikansallinen rahoitusmarkkinavalvonta? - Ylikansalliset toimijat tarvitsevat ylikansallista valvontaa > EU:n sisämarkkinoiden kilpailukyky ja mahdollisuudet uuteen kasvuun riippuvat hyvin paljon rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta > Ovatko EU:n finanssimarkkinat riittävän kilpailukykyisiä globaalisti? > Ne ovat ja ne eivät ole. - Teknologia > EU oli 10 vuotta kilpailijoitaan edellä aiemmin, mutta muut ovat ottaneet kiinni vauhdilla. - Riittävän yhtenäisen säädösympäristön puuttuminen on kasvava ongelma > Esimerkki: Kun yritys haluaa mennä uusille markkinoille, yli puolet markkinoille pääsyn kustannuksista on oikeudellisia kustannuksia. 11

12 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä 12

13 Finanssialan näkymät 13

14 Suomen rahalaitosten euromääräiset lainat euroalueelle , 160 mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki 14

15 Pohjoismaisten pankkien luotonannon jakauma alueellisesti, Q1/2009 Lähteet: Swedish Central Bank, Danske Bank ja OP-Pohjola-ryhmä 15

16 Suomen rahalaitosten lainat yrityksille ja kotitalouksille, vuosimuutos Lähde: Suomen Pankki 16

17 AA-reitattujen vakuudettomat julkiset lainajärjestelyt EURIBOR bps Kevät bps bps bps +70 bps 50 bps +80 bps 80 bps +100 bps 100 bps Ennen Lehman Brothersin konkurssia Nykytaso bps 30 bps +1/+2 +6/ Ennen kriisiä MATURITEETTI /0 18 kk 2v 3v 5v 17

18 Kotitalouksien pankeista nostamat uudet asuntoluotot Lähde: Suomen Pankki Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

19 Pankkien kotitalouksille myöntämät asuntoluotot Lähde: Suomen Pankki Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

20 Keskimääräiset asuntolainamäärät "Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä tällä hetkellä?" euroa On asuntolainaa (n=717 v. 2009) Lähde: FK: Säästäminen ja luotonkäyttö, kevät Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

21 Asuntolainojen takaisinmaksuajat, 2009 Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika: 1998, 11 vuotta 2005, 16 vuotta 2006, 17 vuotta 2007, 18 vuotta 2008, 19 vuotta 2009, 19 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen kahden vuoden aikana (n=239) 1-5 vuotta 6-9 vuotta 10 vuotta vuotta 15 vuotta vuotta 20 vuotta vuotta 25 vuotta vuotta 30 vuotta 40 vuotta Lähde: FK: Säästäminen ja luotonkäyttö, kevät (10 v. 2008) (17 v. 2008) (25 v. 2008)

22 Kotitalouksien uusien asuntoluottojen keskikorot marraskuu 2009 Lähde: Kansalliset keskuspankit 22

23 Keskimääräinen asuntolainamäärä asukasta kohden Lähde: Hypostat 2008 (European Mortgage Federation National Experts, Eurostat, ECB, National Centralbanks, National Statistics Offices, Federal Reserve, US Bureau of Census) Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

24 Isot velat keskittyneet 24

25 Asuntolainat Q4/2008 (järjestämättömät saamiset / luotot) Lähde: ECFIN Retail Banking Survey Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

26 Summa summarum > Finanssikriisin seurauksia vielä liian aikaista arvioida > Jury is still out! > Suomalainen finanssijärjestelmä on terveellä pohjalla ja tuo Suomelle kilpailukykyä > Rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta aurinko pilkottaa jo pilvien takaa > Asuntoluottomarkkinat toimivat eikä ongelmia tällä hetkellä ole nähtävissä 26